EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02009R0607-20130701
Commission regulation (EC) No 607/2009 of 14 July 2009 laying down certain detailed rules for the implementation of Council Regulation (EC) No 479/2008 as regards protected designations of origin and geographical indications, traditional terms, labelling and presentation of certain wine sector products
Consolidated text: Komission asetus (EY) N:o 607/2009, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009 , neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta
Komission asetus (EY) N:o 607/2009, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009 , neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta
02009R0607 — FI — 01.07.2013 — 007.003
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 607/2009, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009, (EUVL L 193 24.7.2009, s. 60) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 401/2010, annettu 7 päivänä toukokuu 2010, |
L 117 |
13 |
11.5.2010 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 538/2011, annettu 1 päivänä kesäkuuta 2011, |
L 147 |
6 |
2.6.2011 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 670/2011, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2011, |
L 183 |
6 |
13.7.2011 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 428/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, |
L 132 |
10 |
23.5.2012 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 579/2012, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2012, |
L 171 |
4 |
30.6.2012 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1185/2012, annettu 11 päivänä joulukuuta 2012, |
L 338 |
18 |
12.12.2012 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 519/2013, annettu 21 päivänä helmikuuta 2013, |
L 158 |
74 |
10.6.2013 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 753/2013, annettu 2 päivänä elokuuta 2013, |
L 210 |
21 |
6.8.2013 |
|
|
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2017/1353, annettu 19 päivänä toukokuuta 2017, |
L 190 |
5 |
21.7.2017 |
|
Oikaisu
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 607/2009,
annettu 14 päivänä heinäkuuta 2009,
neuvoston asetuksen (EY) N:o 479/2008 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinialan tuotteiden suojattujen alkuperänimitysten, maantieteellisten merkintöjen ja perinteisten merkintöjen sekä merkintöjen ja esittelyn osalta
I LUKU
JOHDANTOSÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde
Tässä asetuksessa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 479/2008 III osaston soveltamiseksi seuraavilta osin:
a) kyseisen osaston IV luvun säännökset, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden alkuperänimityksiin ja maantieteellisiin merkintöihin;
b) kyseisen osaston V luvun säännökset, jotka liittyvät asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden perinteisiin merkintöihin;
c) kyseisen osaston VI luvun säännökset, jotka liittyvät eräiden viinialan tuotteiden merkintöihin ja esittelyyn.
II LUKU
SUOJATUT ALKUPERÄNIMITYKSET JA MAANTIETEELLISET MERKINNÄT
1 JAKSO
Suojan hakeminen
2 artikla
Hakija
1. Yksittäinen tuottaja voi toimia asetuksen (EY) N:o 479/2008 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna hakijana, jos osoitetaan, että
a) asianomainen henkilö on ainoa tuottaja kyseisellä rajatulla maantieteellisellä alueella; ja
b) silloin kun asianomaisen rajatun maantieteellisen alueen ympärillä on alueita, joihin liittyy alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, ensin mainitulla alueella on merkittävästi erilaiset piirteet kuin ympäröivillä rajatuilla alueilla tai tuotteen ominaisuudet eroavat ympäröivillä rajatuilla alueilla saatujen tuotteiden ominaisuuksista.
2. Jäsenvaltio tai kolmas maa tai näiden viranomaiset eivät voi olla asetuksen (EY) N:o 479/2008 37 artiklassa tarkoitettuja hakijoita.
3 artikla
Suojan hakeminen
Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa koskevassa hakemuksessa on oltava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 c ja 118 d artiklassa vaaditut asiakirjat, eritelmä ja yhtenäinen asiakirja.
Hakemus ja yhtenäinen asiakirja on toimitettava komissiolle tämän asetuksen 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti.
4 artikla
Nimitys
1. Suojattava nimi rekisteröidään vain sillä kielellä / niillä kielillä, jota/joita käytetään kuvaamaan asianomaista tuotetta rajatulla maantieteellisellä alueella.
2. Nimi on rekisteröitävä alkuperäisessä kirjoitustavassaan.
5 artikla
Maantieteellisen alueen rajaaminen
Alue on rajattava yksityiskohtaisesti, tarkasti ja yksiselitteisesti.
6 artikla
Tuotanto rajatulla maantieteellisellä alueella
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan ja b alakohdan iii alakohdan sekä tämän artiklan soveltamiseksi ”tuotanto” kattaa kaikki toimet rypäleiden korjuusta viininvalmistusprosessin loppuunsaattamiseen, tuotannon jälkeisiä prosesseja lukuun ottamatta.
2. Suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustetuissa tuotteissa enintään 15 prosenttia rypäleistä voi olla peräisin rajatun maantieteellisen alueen ulkopuolelta, kuten asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdassa säädetään, mutta kyseisen osuuden on oltava peräisin siitä jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta, jossa rajattu alue sijaitsee.
3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa säädetään, sovelletaan viininvalmistusmenetelmistä ja niiden rajoituksista annetun komission asetuksen (EY) N:o 606/2009 ( 1 ) liitteessä III olevan B osan 3 kohtaa.
4. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa ja 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa säädetään, ja sillä edellytyksellä että eritelmässä niin mainitaan, suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettu tuote voidaan valmistaa viiniksi joko
a) alueella, joka sijaitsee asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä; tai
b) alueella, joka sijaitsee samassa hallinnollisessa yksikössä tai viereisessä hallinnollisessa yksikössä, kansallisten sääntöjen mukaisesti; tai
c) silloin kun kyseessä on rajat ylittävä alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä tai silloin kun kahden tai useamman jäsenvaltion välillä taikka yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä on tehty valvontatoimenpiteitä koskeva sopimus, suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettu tuote voidaan valmistaa viiniksi alueella, joka sijaitsee asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä.
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan b alakohdan iii alakohdassa säädetään, ja sillä edellytyksellä että eritelmässä niin mainitaan, suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettuja viinejä voidaan jatkossakin valmistaa viiniksi asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen ulkopuolella 31 päivään joulukuuta 2012 saakka.
Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa säädetään, ja sillä edellytyksellä että eritelmässä niin mainitaan, tuote voidaan valmistaa suojatulla alkuperänimityksellä varustetuksi kuohuviiniksi tai helmeileväksi viiniksi asianomaisen rajatun alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsevan alueen ulkopuolella, jos tällainen käytäntö oli olemassa ennen 1 päivää maaliskuuta 1986.
7 artikla
Yhteys maantieteelliseen alkuperään
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun yhteyden todistavista yksityiskohtaisista tiedoista on käytävä ilmi, kuinka rajatun maantieteellisen alueen ominaispiirteet vaikuttavat lopputuotteeseen.
Jos hakemus koskee useita rypäletuotteiden luokkia, yhteyden todistavat tiedot on esitettävä jokaisesta asianomaisesta rypäletuotteesta.
2. Alkuperänimityksen eritelmässä on esitettävä seuraavat seikat:
a) yhteyden kannalta merkitykselliset yksityiskohtaiset tiedot maantieteellisestä alueesta, erityisesti luontoon liittyvistä ja inhimillisistä tekijöistä;
b) yksityiskohtaiset tiedot tuotteen laadusta tai ominaisuuksista, jotka johtuvat pääosin tai yksinomaan maantieteellisestä ympäristöstä;
c) kuvaus syy-seuraussuhteesta, joka vallitsee a ja b alakohdassa tarkoitettujen seikkojen välillä.
3. Maantieteellisen merkinnän eritelmässä on esitettävä seuraavat seikat:
a) yhteyden kannalta merkitykselliset yksityiskohtaiset tiedot maantieteellisestä alueesta;
b) yksityiskohtaiset tiedot tuotteen laadusta, maineesta tai muista erityisominaisuuksista, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä;
c) kuvaus syy-seuraussuhteesta, joka vallitsee a ja b alakohdassa tarkoitettujen seikkojen välillä.
4. Maantieteellisen merkinnän eritelmässä on mainittava, perustuuko merkintä tiettyyn laatuun, maineeseen vai muihin ominaisuuksiin, jotka johtuvat maantieteellisestä alkuperästä.
8 artikla
Pakkaaminen rajatulla maantieteellisellä alueella
Jos eritelmässä mainitaan, että tuote on pakattava rajatulla maantieteellisellä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevalla alueella asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklan 2 kohdan h alakohdassa tarkoitetun vaatimuksen mukaisesti, vaatimus on perusteltava.
2 JAKSO
Tutkintamenettely komissiossa
9 artikla
Hakemuksen jättäminen
1. Päivänä, jona hakemus on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona komissio vastaanottaa hakemuksen.
2. Komissio lähettää jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaiselle viranomaiselle tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle vastaanottoilmoituksen ja antaa hakemukselle tiedostonumeron.
Vastaanottoilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
a) tiedostonumero;
b) rekisteröitävä nimi;
c) hakemuksen vastaanottopäivä.
10 artikla
Rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen jättäminen
1. Kun kyseessä on rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus, useampi kuin yksi rajat ylittävää maantieteellistä aluetta edustava tuottajaryhmittymä voi jättää kyseistä aluetta tarkoittavan nimen osalta yhteishakemuksen.
2. Jos asia koskee ainoastaan jäsenvaltioita, asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklassa tarkoitettu alustava kansallinen menettely on toteutettava kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa.
Silloin kun kyseessä on rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus, asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi hakemuksen toimittaa komissiolle jokin jäsenvaltio muiden jäsenvaltioiden puolesta, ja hakemuksessa on oltava kunkin asianomaisen jäsenvaltion valtuutus, jolla se valtuuttaa hakemuksen jättävän jäsenvaltion toimimaan sen puolesta.
3. Jos rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus koskee ainoastaan kolmansia maita, hakemuksen toimittaa komissiolle jokin hakijaryhmittymistä muiden hakijaryhmittymien puolesta tai jokin kolmansista maista muiden kolmansien maiden puolesta, ja hakemuksessa on oltava
a) todisteet siitä, että asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 ja 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;
b) todisteet suojasta asianomaisissa kolmansissa maissa; ja
c) 2 kohdassa tarkoitettu valtuutus jokaiselta muulta asianomaiselta kolmannelta maalta.
4. Jos rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus koskee vähintään yhtä jäsenvaltiota ja vähintään yhtä kolmatta maata, asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklassa tarkoitettu alustava kansallinen menettely on toteutettava kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa. Hakemuksen toimittaa komissiolle jokin jäsenvaltioista tai kolmansista maista tai jokin kolmannen maan hakijaryhmittymä, ja hakemuksessa on oltava
a) todisteet siitä, että asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 ja 35 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät;
b) todisteet suojasta asianomaisissa kolmansissa maissa; ja
c) 2 kohdassa tarkoitettu valtuutus jokaiselta muulta asianomaiselta jäsenvaltiolta ja kolmannelta maalta.
5. Jäsenvaltiosta, kolmannesta maasta tai kolmanteen maahan sijoittautuneesta tuottajaryhmittymästä, joka toimittaa komissiolle tämän artiklan 2, 3 tai 4 kohdassa tarkoitetun rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen, tulee komission tekemien tiedonantojen tai päätösten vastaanottaja.
11 artikla
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi, jos yhtenäinen asiakirja on täytetty asianmukaisesti ja hakemukseen on liitetty todistusasiakirjat. Yhtenäistä asiakirjaa pidetään asianmukaisesti täytettynä, jos kaikki 70 a artiklassa tarkoitettujen tietojärjestelmien vaaditut pakolliset kohdat on täytetty.
Tällöin hakemusta pidetään sellaisena, että se voidaan ottaa tutkittavaksi, päivänä, jona komissio vastaanottaa hakemuksen. Hakijalle ilmoitetaan tästä.
Kyseinen päivämäärä julkistetaan.
2. Hakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi, jos sitä ei ole täytetty tai jos se on täytetty vain osittain tai jos 1 kohdassa tarkoitettuja todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan hakemuksen kanssa tai jos kyseiset todistusasiakirjat ovat puutteelliset.
3. Jos hakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi, jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisille viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle ilmoitetaan syyt, joiden takia hakemusta ei ole otettu tutkittavaksi, ja mainitaan, että näiden on jätettävä uusi, asianmukaisesti täytetty hakemus.
12 artikla
Vaatimustenmukaisuuden tutkinta
1. Jos hakemus, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, ei ole asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 c ja 118 d artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen, komissio ilmoittaa jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle hylkäysperusteet sekä vähintään kahden kuukauden pituisen määräajan, jonka kuluessa voidaan peruuttaa hakemus, muuttaa hakemusta tai toimittaa huomautuksia.
2. Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomainen tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija ei korjaa rekisteröinnin estäviä puutteita määräajassa, komissio hylkää hakemuksen asetuksen (EY) N:o 479/2008 39 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
3. Komissio tekee päätöksen hylätä alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä käytettävissään olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.
3 JAKSO
Vastaväitemenettelyt
13 artikla
Kansallinen vastaväitemenettely rajat ylittävää suojaa koskevan hakemuksen osalta
Silloin kun rajat ylittävää suojaa koskeva hakemus koskee ainoastaan jäsenvaltioita tai vähintään yhtä jäsenvaltiota ja vähintään yhtä kolmatta maata, vastaväitemenettely on toteutettava kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi.
14 artikla
Vastaväitteiden toimittaminen yhteisön menettelyssä
1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 h artiklassa tarkoitetut vastaväitteet on toimitettava tämän asetuksen 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti. Päivänä, jona vastaväite on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona komissio vastaanottaa vastaväitteen. Kyseinen päivämäärä annetaan tiedoksi viranomaisille ja henkilöille, joita tämä asetus koskee.
2. Komissio lähettää vastaanottoilmoituksen ja antaa vastaväitteelle tiedostonumeron.
Vastaanottoilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
a) tiedostonumero;
b) vastaväitteen vastaanottopäivä.
15 artikla
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset yhteisön menettelyssä
1. Määrittääkseen, voidaanko asetuksen (EY) N:o 479/2008 40 artiklan mukainen vastaväite ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa, mainitaanko vastaväitteessä aiemmat haetut oikeudet, esitetäänkö vastaväitteelle perustelut ja saiko komissio vastaväitteen määräajassa.
2. Jos vastaväite perustuu aiemman tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen asetuksen (EY) N:o 479/2008 43 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vastaväitteeseen on liitettävä aiemman tavaramerkin hakemiseen, rekisteröintiin tai käyttöön liittyvät todisteet, kuten rekisteröintitodistus tai todisteet sen käytöstä, sekä maineeseen ja tunnettavuuteen liittyvät todisteet.
3. Asianmukaisesti perustellussa vastaväitteessä on oltava väitteen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.
Tietojen ja todisteiden aiemman tavaramerkin käytöstä on liityttävä käyttöpaikkaan ja käytön pituuteen, laajuuteen ja luonteeseen sekä tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen.
4. Jos 1–3 kohdassa tarkoitettuja, aiempia haettuja oikeuksia koskevia tietoja, perusteita, tosiseikkoja, todisteita, selityksiä tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin vastaväitettä tai jos jokin edellä mainituista puuttuu, komissio ilmoittaa tästä vastaväitteen esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää vastaväitteen tutkimatta. Päätös jättää vastaväite tutkimatta annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.
5. Vastaväitteestä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.
16 artikla
Vastaväitteiden tutkiminen yhteisön menettelyssä
1. Jos komissio ei ole hylännyt vastaväitettä 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti, se antaa vastaväitteen tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle.
Komissio voi vastaväitettä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.
2. Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija tai vastaväitteen esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee vastaväitettä koskevan päätöksen.
3. Komissio tekee päätöksen hylätä tai rekisteröidä alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle sekä jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.
4. Jos vastaväitteitä on esittänyt usea, ja yhden tai useamman tällaisen vastaväitteen alustavan tutkimuksen tuloksena rekisteröintihakemusta on mahdotonta hyväksyä, komissio voi keskeyttää muut vastaväitemenettelyt. Komissio ilmoittaa muille vastaväitteen esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.
Jos hakemus hylätään, keskeytetyt vastaväitemenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille vastaväitteiden esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.
4 JAKSO
Suoja
17 artikla
Suojapäätös
1. Jos hakemusta alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamiseksi ei hylätä 11, 12, 16 tai 28 artiklan mukaisesti, komissio päättää suojata asianomaisen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän.
2. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 41 artiklan mukaisesti tehty suojapäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
18 artikla
Rekisteri
1. Komissio perustaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 n artiklan mukaisesti suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen rekisterin, jäljempänä ’rekisteri’, ja ylläpitää kyseistä rekisteriä. Se perustetaan sähköiseen E-Bacchus-tietokantaan asianomaisille nimityksille myönnettävää suojaa koskevien päätösten perusteella.
2. Hyväksytyt alkuperänimitykset ja maantieteelliset merkinnät kirjataan rekisteriin.
Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 s artiklan 1 kohdan nojalla rekisteröidyistä nimistä komissio kirjaa rekisteriin tämän artiklan 3 kohdassa säädetyt tiedot.
3. Komissio kirjaa rekisteriin seuraavat tiedot:
a) suojattu nimitys;
b) tiedostonumero;
c) tieto siitä, onko nimi suojattu maantieteellisenä merkintänä vai alkuperänimityksenä;
d) alkuperämaa(t);
e) rekisteröintipäivä;
f) nimitystä suojaavan oikeudellisen asiakirjan viitetiedot;
g) yhtenäisen asiakirjan viitetiedot.
4. Rekisterin tiedot ovat julkisesti saatavilla.
19 artikla
Suoja
1. Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suoja alkaa päivästä, jona se kirjataan rekisteriin.
2. Jos suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintään käytetään lainvastaisesti, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on joko omasta aloitteestaan tai jonkin osapuolen pyynnöstä toteutettava asetuksen (EY) N:o 479/2008 45 artiklan 4 kohdan mukaisesti tarvittavat toimenpiteet lopettaakseen tällaisen lainvastaisen käytön tai estääkseen asianomaisten tuotteiden kaupan pitämisen tai viennin.
3. Alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaa sovelletaan koko nimitykseen kaikkine osineen, sillä edellytyksellä että osat ovat erottamiskykyisiä. Suojattuun alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään sisältyvää erottamiskyvytöntä osaa tai yleisnimeä ei suojata.
5 JAKSO
Muutokset ja peruuttaminen
20 artikla
Eritelmän tai yhtenäisen asiakirjan muuttaminen
1. Hakemus, jonka asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 e artiklassa tarkoitettu hakija tekee suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän eritelmän muutoksen hyväksyttämiseksi, on toimitettava tämän asetuksen 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2. Hakemus, jonka asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 q artiklassa tarkoitettu hakija tekee eritelmän muutoksen hyväksyttämiseksi, voidaan ottaa tutkittavaksi, jos komissiolle on toimitettu kyseisen asetuksen 118 d artiklan 2 kohdan mukaisesti vaaditut tiedot ja asianmukaisesti täytetty hakemus.
3. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 q artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen soveltamiseksi sovelletaan tämän asetuksen 9–18 artiklaa soveltuvin osin.
4. Muutosta pidetään vähäisenä, jos se
a) ei liity tuotteen keskeisiin ominaisuuksiin;
b) ei muuta yhteyttä maantieteelliseen alueeseen;
c) ei sisällä tuotteen nimen tai nimen osan muutosta;
d) ei vaikuta rajattuun maantieteelliseen alueeseen;
e) ei lisää tuotteella käytävän kaupan rajoituksia.
5. Jos hakemuksen eritelmän muutoksen hyväksymiseksi tekee joku muu kuin alkuperäinen hakija, komissio antaa hakemuksen tiedoksi alkuperäiselle hakijalle.
6. Jos komissio päättää hyväksyä eritelmän muutoksen, joka sisältää tai kattaa rekisteriin kirjattujen tietojen muutoksen, komissio poistaa alkuperäiset tiedot rekisteristä ja kirjaa siihen uudet tiedot, joita sovelletaan mainitun päätöksen voimaantulosta lähtien.
21 artikla
Peruutuspyynnön tekeminen
1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 r artiklan mukainen peruutuspyyntö on toimitettava tämän asetuksen 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti. Päivänä, jona peruutuspyyntö on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona komissio vastaanottaa pyynnön. Kyseinen päivämäärä julkistetaan.
2. Komissio lähettää vastaanottoilmoituksen ja antaa pyynnölle tiedostonumeron.
Vastaanottoilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
a) tiedostonumero;
b) pyynnön vastaanottopäivä.
3. Jos peruutus tehdään komission aloitteesta, 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta.
22 artikla
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Määrittääkseen, voidaanko asetuksen (EY) N:o 479/2008 50 artiklassa tarkoitettu peruutuspyyntö ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa
a) mainitaanko siinä peruutuspyynnön esittäjän oikeutettu etu, syyt ja perustelut;
b) esitetäänkö siinä perusteet peruutukselle; ja
c) viitataanko siinä jäsenvaltion tai kolmannen maan, jossa sijaitsee peruutuspyynnön esittäjän kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka, antamaan peruutuspyyntöä tukevaan lausuntoon.
2. Peruutuspyynnössä on oltava peruutuksen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.
3. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja perusteita, tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä koskevia tietoja tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin peruutuspyyntöä, komissio ilmoittaa tästä peruutuspyynnön esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää pyynnön tutkimatta. Päätös olla tutkimatta peruutuspyyntöä annetaan tiedoksi sen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle peruutuspyynnön esittäjälle.
4. Peruutuspyynnöstä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, sekä komission aloittamasta peruutusmenettelystä annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai siihen kolmanteen maahan sijoittautuneille hakijoille, jonka alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää peruutus koskee.
5. Edellä olevassa 3 kohdassa tarkoitetut tiedonannot komissiolle on tehtävä 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti.
23 artikla
Peruutuspyynnön tutkiminen
1. Jos komissio ei ole hylännyt peruutuspyyntöä 22 artiklan 3 kohdan mukaisesti, se antaa peruutuksen tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneille tuottajille ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle.
Komissio voi peruutuspyyntöä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.
Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetut tiedonannot komissiolle on tehtävä 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti.
2. Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija tai peruutuspyynnön esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee peruutuspyyntöä koskevan päätöksen.
3. Komissio tekee päätöksen peruuttaa alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Se tutkii, onko suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinialan tuotteen eritelmän noudattaminen vielä mahdollista tai taattua, erityisesti jos asetuksen (EY) N:o 479/2008 35 artiklassa säädetyt edellytykset eivät enää täyty tai saattavat olla täyttymättä lähitulevaisuudessa.
Peruutuspäätös annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle sekä jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.
4. Jos peruutuspyyntöjä on esittänyt usea, ja yhden tai useamman tällaisen peruutuspyynnön alustavan tutkimuksen tuloksena alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän suojaamista ei voida jatkaa, komissio voi keskeyttää muut peruutusmenettelyt. Tällöin komissio ilmoittaa muille peruutuspyynnön esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.
Jos suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä peruutetaan, keskeytetyt peruutusmenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille peruutuspyyntöjen esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.
5. Kun peruutus tulee voimaan, komissio poistaa nimen rekisteristä.
6 JAKSO
Tarkastukset
24 artikla
Toimijoiden ilmoittaminen
Jokaisesta toimijasta, joka haluaa osallistua kaikkiin tai joihinkin suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen tuotanto- tai pakkaustoimiin, on tehtävä ilmoitus asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 o artiklassa tarkoitetulle toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle.
25 artikla
Vuotuinen tarkastus
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 48 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimivaltaisen valvontaviranomaisen vuosittain tekemän tarkastuksen on sisällettävä seuraavat toimet:
a) alkuperänimityksellä varustettujen tuotteiden aistinvaraiset ja analyyttiset tutkimukset;
b) maantieteellisellä merkinnällä varustettujen tuotteiden analyyttiset tutkimukset tai aistinvaraiset ja analyyttiset tutkimukset; ja
c) eritelmässä esitettyjen edellytysten tarkastaminen.
Vuotuinen tarkastus on tehtävä siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotanto tapahtui eritelmän mukaisesti, jollakin seuraavista tavoista:
a) riskianalyysiin perustuva satunnaistarkastus; tai
b) otantatarkastus; tai
c) järjestelmällinen tarkastus; tai
d) edellä mainittujen yhdistelmä.
Jäsenvaltioiden on satunnaistarkastuksia tehdessään valittava vähimmäismäärä toimijoita, joille tehdään tällainen tarkastus.
Jäsenvaltioiden on otantatarkastuksia tehdessään varmistettava tarkastusten määrällä, tyypillä ja tiheydellä, että tarkastukset edustavat koko asianomaista rajattua maantieteellistä aluetta ja vastaavat kaupan pidettyjen tai kaupan pitämistä varten säilytettyjen viinialan tuotteiden määrää.
▼M1 —————
2. Edellä 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tutkimukset on tehtävä nimettömille näytteille, niiden on osoitettava, onko tarkastetulla tuotteella asianomaisen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän eritelmässä kuvatut ominaisuudet ja ominaispiirteet, ja niitä on tehtävä kaikissa tuotantoprosessin vaiheissa, myös pakkausvaiheessa tai sen jälkeen. Jokaisen näytteen on oltava edustava ottaen huomioon toimijan hallussa olevat viinit.
3. Varmistaakseen eritelmän noudattamisen 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesti valvontaviranomaisen on tarkastettava
a) toimijan tilat sen varmistamiseksi, pystyykö toimija noudattamaan eritelmässä mainittuja edellytyksiä; ja
b) tuotteet missä tahansa tuotantoprosessin vaiheessa, myös pakkausvaiheessa, valvontaviranomaisen etukäteen laatiman sellaisen tarkastussuunnitelman perusteella, josta toimijat ovat tietoisia ja joka kattaa kaikki tuotteen tuotantovaiheet.
4. Vuotuisessa tarkastuksessa on varmistettava, että tuote ei voi käyttää siihen liittyvää suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintä, jolleivät seuraavat edellytykset täyty:
a) 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten tulokset todistavat, että asianomainen tuote on eritelmässä esitettyjen edellytysten mukainen ja että sillä on kaikki asianomaisen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän asiaankuuluvat ominaisuudet;
b) muiden eritelmässä esitettyjen edellytysten täyttyminen on osoitettu 3 kohdassa säädettyjen menettelyjen avulla.
5. Jos tuote ei ole tässä artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen, se voidaan saattaa markkinoille ilman asianomaista alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, jos muita lakisääteisiä vaatimuksia noudatetaan.
6. Kun kyseessä on rajat ylittävä suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, tarkastuksen voi tehdä jommankumman sellaisen jäsenvaltion valvontaviranomainen, jonka alkuperänimityksestä tai maantieteellisestä merkinnästä on kyse.
7. Jos vuotuinen tarkastus tehdään tuotteen pakkausvaiheessa muun jäsenvaltion kuin sen jäsenvaltion, jossa tuotanto tapahtui, alueella, sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 555/2008 ( 2 ) 84 artiklaa.
8. Edellä olevaa 1–7 kohtaa sovelletaan alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin viineihin, joiden alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen.
26 artikla
Analyyttiset ja aistinvaraiset tutkimukset
Edellä olevan 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuihin analyyttisiin ja aistinvaraisiin tutkimuksiin kuuluvat seuraavat:
a) asianomaisen viinin analysointi seuraavien ominaisuuksien osalta:
i) määritys fyysisten ja kemiallisten analyysien perusteella:
— kokonaisalkoholipitoisuus ja todellinen alkoholipitoisuus;
— kokonaissokeripitoisuus fruktoosina ja glukoosina (helmeilevissä ja kuohuviineissä sakkaroosi mukaan luettuna);
— kokonaishappopitoisuus;
— haihtuvien happojen pitoisuus;
— kokonaisrikkidioksidipitoisuus;
ii) määritys lisäanalyysien perusteella:
— hiilihappo (helmeilevät viinit ja kuohuviinit, paine baareina 20 celsiusasteessa);
— muut jäsenvaltion lainsäädännössä säädetyt tai asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän eritelmässä esitetyt ominaisuudet;
b) ulkonäön, tuoksun ja maun aistinvarainen tutkimus.
27 artikla
Kolmansista maista peräisin oleville tuotteille tehtävät tarkastukset
Jos kolmannen maan viinillä on suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, asianomaisen kolmannen maan on lähetettävä komissiolle tämän pyynnöstä tiedot asetuksen (EY) N:o 479/2008 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista ja tarkastuksen kohteena olevista seikoista, sekä todisteet siitä, että asianomainen viini on kyseessä olevan alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän edellytysten mukaista.
7 JAKSO
Nimen muuttaminen maantieteelliseksi merkinnäksi
28 artikla
Pyyntö
1. Jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomainen tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija voi pyytää, että suojattu alkuperänimitys muutetaan suojatuksi maantieteelliseksi merkinnäksi, jos suojatun alkuperänimityksen eritelmän noudattaminen ei ole enää mahdollista tai taattua.
Pyyntö on toimitettava 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti. Päivänä, jona muuttamispyyntö on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona komissio vastaanottaa pyynnön.
2. Jos maantieteelliseksi merkinnäksi muuttamista koskeva pyyntö ei ole asetuksen (EY) N:o 479/2008 34 ja 35 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukainen, komissio ilmoittaa jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle hylkäysperusteet ja pyytää peruuttamaan pyynnön tai muuttamaan sitä taikka toimittamaan huomautukset kahden kuukauden kuluessa.
3. Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija ei korjaa määräajassa puutteita, jotka estävät nimen muuttamisen maantieteelliseksi merkinnäksi, komissio hylkää pyynnön.
4. Komissio tekee päätöksen hylätä muuttamispyyntö käytettävissään olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle.
5. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 40 artiklaa ja 49 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta.
III LUKU
PERINTEINEN MERKINTÄ
1 JAKSO
Soveltaminen
29 artikla
Hakijat
1. Jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut edustava ammattialan järjestö voi jättää komissiolle hakemuksen asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun perinteisen merkinnän suojaamiseksi.
2. ’Edustavalla ammattialan järjestöllä’ tarkoitetaan mitä tahansa tuottajaorganisaatiota tai tuottajaorganisaatioiden liittoa, joka on vahvistanut samat säännöt ja toimii yhdellä tai useammalla viinin alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään liittyvällä alueella, edellyttäen että siihen kuuluu vähintään kaksi kolmasosaa sen/niiden alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään liittyvän alueen / liittyvien alueiden, jolla/joilla se toimii, tuottajista ja että se kattaa vähintään kaksi kolmasosaa kyseisen alueen tuotannosta. Edustava ammattialan järjestö voi jättää hakemuksen ainoastaan niiden viinien, joita se tuottaa, suojaamiseksi.
30 artikla
Suojan hakeminen
1. Jäsenvaltion tai kolmannen maan toimivaltaisten viranomaisten tai edustavien ammattialan järjestöjen on toimitettava perinteisen merkinnän suojaa koskeva hakemus 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti. Sen mukana on oltava jäsenvaltion lainsäädäntö tai asianomaisessa kolmannessa maassa viinintuottajiin sovellettavat säännöt, jotka koskevat asianomaisen merkinnän käyttöä, sekä viittaus tällaiseen lainsäädäntöön tai tällaisiin sääntöihin.
2. Jas hakemuksen tekee kolmanteen maahan sijoittautunut edustava ammattialan järjestö, hakijan on toimitettava komissiolle kyseistä edustavaa ammattialan järjestöä ja sen jäseniä koskevat tiedot 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti. Komissio julkaisee nämä tiedot.
31 artikla
Kieli
1. Suojattava merkintä rekisteröidään
a) jäsenvaltion tai kolmannen maan, josta se on peräisin, virallisella kielellä / virallisilla kielillä, alueellisella kielellä / alueellisilla kielillä; tai
b) kyseisen merkinnän kaupankäynnissä käytetyllä kielellä.
Kunkinkielisen merkinnän on liityttävä asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin.
2. Merkintä on rekisteröitävä alkuperäisessä kirjoitustavassaan.
32 artikla
Kolmansien maiden perinteisiä merkintöjä koskevat säännöt
1. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 u artiklan 1 kohdassa säädettyä perinteisten merkintöjen määritelmää sovelletaan soveltuvin osin merkintöihin, joita käytetään perinteisesti kolmannessa maassa sen lainsäädännön mukaisesti viinialan tuotteissa, joissa on maantieteellinen merkintä tai alkuperänimitys.
2. Kolmansista maista peräisin olevissa viineissä, joissa käytetään perinteisiä ilmaisuja, jotka ovat muita kuin sähköisessä E-Bacchus-tietokannassa olevat perinteiset merkinnät, voidaan käyttää kyseisiä perinteisiä ilmaisuja asianomaisessa kolmannessa maassa sovellettavien sääntöjen mukaisesti, edustavien ammattialan järjestöjen vahvistamat säännöt mukaan luettuina.
2 JAKSO
Tutkintamenettely
33 artikla
Hakemuksen jättäminen
1. Päivänä, jona hakemus on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona komissio vastaanottaa hakemuksen.
2. Komissio lähettää jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiselle tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle vastaanottoilmoituksen ja antaa hakemukselle tiedostonumeron.
Vastaanottoilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
a) tiedostonumero;
b) perinteinen merkintä;
c) hakemuksen vastaanottopäivä.
34 artikla
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi, jos hakemuslomake on täytetty asianmukaisesti ja hakemukseen on liitetty 30 artiklan säännösten mukaisesti vaaditut asiakirjat. Hakemuslomaketta pidetään asianmukaisesti täytettynä, jos kaikki 70 a artiklassa tarkoitettujen tietojärjestelmien vaaditut pakolliset kohdat on täytetty.
Tällöin hakemusta pidetään sellaisena, että se voidaan ottaa tutkittavaksi, päivänä, jona komissio vastaanottaa hakemuksen. Hakijalle ilmoitetaan tästä.
Kyseinen päivämäärä julkistetaan.
2. Hakemuslomaketta ei voida ottaa tutkittavaksi, jos sitä ei ole täytetty tai jos se on täytetty vain osittain tai jos 1 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan hakemuksen kanssa tai jos kyseiset asiakirjat ovat puutteelliset.
3. Jos hakemusta ei voida ottaa tutkittavaksi, jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle ilmoitetaan syyt, joiden takia hakemusta ei ole otettu tutkittavaksi, ja mainitaan, että näiden on jätettävä uusi, asianmukaisesti täytetty hakemus.
35 artikla
Vaatimustenmukaisuus
1. Perinteinen merkintä hyväksytään, jos
a) se on asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa säädetyn määritelmän sekä tämän asetuksen 31 artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen;
b) merkintä koostuu yksinomaan joko
i) nimestä, jota käytetään perinteisesti kaupankäynnissä suuressa osassa yhteisön tai asianomaisen kolmannen maan aluetta erottamaan tietyt asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rypäletuotteiden luokat toisistaan; tai
ii) tunnetusta nimestä, jota käytetään perinteisesti kaupankäynnissä vähintään jonkin jäsenvaltion tai asianomaisen kolmannen maan alueella erottamaan tietyt asetuksen (EY) N:o 479/2008 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rypäletuotteiden luokat toisistaan;
c) merkintä on seuraavien edellytysten mukainen:
i) se ei ole yleisnimi;
ii) se on määritelty ja säännelty jäsenvaltion lainsäädännössä; tai
iii) sen käyttöedellytykset ovat asianomaisen kolmannen maan viinintuottajiin sovellettavien sääntöjen mukaisia, edustavien ammattialan järjestöjen säännöt mukaan luettuina.
2. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi perinteisellä käytöllä tarkoitetaan
a) vähintään viittä vuotta, kun kyseessä on merkintä, jolle haetaan suojaa tämän asetuksen 31 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla kielellä / tarkoitetuilla kielillä;
b) vähintään 15:tä vuotta, kun kyseessä on merkintä, jolle haetaan suojaa tämän asetuksen 31 artiklan b alakohdassa tarkoitetulla kielellä.
3. Edellä olevan 1 kohdan c alakohdan i alakohdan soveltamiseksi ’yleisnimellä’ tarkoitetaan perinteistä ilmaisua, joka viittaa rypäletuotteen tiettyyn tuotanto- tai vanhentamismenetelmään, laatuun, väriin tai paikkaan tai rypäletuotteeseen liittyvään historiallisen tapahtumaan mutta josta on tullut asianomaisen rypäletuotteen yleisnimi yhteisössä.
4. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua edellytystä ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin perinteisiin merkintöihin.
36 artikla
Hylkäysperusteet
1. Jos perinteistä merkintää koskeva hakemus ei ole asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdassa säädetyn määritelmän mukainen ja 31 ja 35 artiklan vaatimusten mukainen, komissio ilmoittaa hakijalle hylkäysperusteista sekä asettaa kyseisen tiedonannon päivämäärästä alkavan kahden kuukauden määräajan hakemuksen peruuttamiselle tai muuttamiselle tai huomautusten toimittamiselle.
Komissio tekee suojapäätöksen käytettävissään olevien tietojen perusteella.
2. Jos puutteita ei korjata 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, komissio hylkää hakemuksen. Komissio tekee päätöksen hylätä perinteinen merkintä käytettävissään olevien asiakirjojen ja tietojen perusteella. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi hakijalle.
3 JAKSO
Vastaväitemenettelyt
37 artikla
Vastaväitteen esittäminen
1. Kahden kuukauden kuluessa 33 artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetystä julkaisupäivästä kaikki jäsenvaltiot, kolmannet maat sekä luonnolliset tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee, voivat vastustaa ehdotettua hyväksyntää esittämällä vastaväitteen.
2. Vastaväite on toimitettava 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti. Päivänä, jona vastaväite on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona komissio vastaanottaa vastaväitteen.
3. Komissio lähettää vastaanottoilmoituksen ja antaa vastaväitteelle tiedostonumeron.
Vastaanottoilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
a) tiedostonumero;
b) vastaväitteen vastaanottopäivä.
38 artikla
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Määrittääkseen, voidaanko vastaväite ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa, mainitaanko vastaväitteessä aiemmat haetut oikeudet, esitetäänkö vastaväitteelle perustelut ja saiko komissio vastaväitteen 37 artiklan ensimmäisessä alakohdassa säädetyssä määräajassa.
2. Jos vastaväite perustuu aiemman tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vastaväitteeseen on liitettävä aiemman tavaramerkin hakemiseen, rekisteröintiin tai käyttöön liittyvät todisteet, kuten rekisteröintitodistus sekä maineeseen ja tunnettavuuteen liittyvät todisteet.
3. Asianmukaisesti perustellussa vastaväitteessä on oltava väitteen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.
Tietojen ja todisteiden aiemman tavaramerkin käytöstä on liityttävä käyttöpaikkaan ja käytön pituuteen, laajuuteen ja luonteeseen sekä tavaramerkin maineeseen ja tunnettavuuteen.
4. Jos 1–3 kohdassa tarkoitettuja, aiempia haettuja oikeuksia koskevia tietoja, perusteita, tosiseikkoja, todisteita, selityksiä tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin vastaväitettä tai jos jokin edellä mainituista puuttuu, komissio ilmoittaa tästä vastaväitteen esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää pyynnön tutkimatta. Päätös jättää vastaväite tutkimatta annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle.
5. Vastaväitteestä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle.
39 artikla
Vastaväitteen tutkiminen
1. Jos komissio ei ole hylännyt vastaväitettä 38 artiklan 4 kohdan mukaisesti, se antaa vastaväitteen tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle.
Komissio voi vastaväitettä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.
2. Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut edustava ammattialan järjestö tai vastaväitteen esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee vastaväitettä koskevan päätöksen.
3. Komissio tekee päätöksen hylätä tai hyväksyä perinteinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Se tutkii, jäävätkö 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tai 41 artiklan 3 kohdassa tai 42 artiklassa säädetyt edellytykset täyttymättä. Hylkäyspäätös annetaan tiedoksi vastaväitteen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle edustavalle ammattialan järjestölle.
4. Jos vastaväitteitä on useita ja yhden tai useamman tällaisen vastaväitteen alustavan tutkimuksen tuloksena hyväksymishakemusta on mahdotonta hyväksyä, komissio voi keskeyttää muut vastaväitemenettelyt. Komissio ilmoittaa muille vastaväitteen esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.
Jos hakemus hylätään, keskeytetyt vastaväitemenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille vastaväitteiden esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.
4 JAKSO
Suoja
40 artikla
Yleinen suoja
1. Jos perinteinen merkintä, jolle haetaan suojaa, on asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 u 1 artiklassa ja tämän asetuksen 31 ja 35 artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen eikä sitä hylätä tämän asetuksen 36, 38 ja 39 artiklan nojalla, se kirjataan määritelmineen sähköiseen e-Bacchus-tietokantaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 u artiklan 2 kohdan mukaisesti niiden tietojen perusteella, jotka on toimitettu komissiolle tämän asetuksen 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja seuraavat tiedot mainitaan:
a) 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kieli;
b) suojan saaneen rypäletuotteen luokka tai luokat;
c) viittaus sen jäsenvaltion tai sen kolmannen maan kansalliseen lainsäädäntöön, jossa perinteinen merkintä on määritelty ja säännelty, tai kolmansissa maissa viinintuottajiin sovellettaviin sääntöihin, edustavien ammattialan järjestöjen vahvistamat säännöt mukaan luettuina, jos kyseisissä kolmansissa maissa ei ole kansallista lainsäädäntöä;
d) tiivistelmä määritelmästä tai käyttöedellytyksistä;
e) alkuperämaa(t);
f) päivä, jona merkintä sisällytettiin sähköiseen e-Bacchus-tietokantaan.
2. Sähköiseen e-Bacchus-tietokantaan kirjatut perinteiset merkinnät suojataan ainoastaan sillä kielellä ja niiden rypäletuotteiden luokkien osalta, joita hakemuksessa tarkoitetaan, seuraavilta:
a) väärinkäytöltä, vaikka suojattuun merkintään olisi liitetty sellainen ilmaisu kuin ”tyylinen”, ”tyyppinen”, ”menetelmä”, ”tuotettu kuten”, ”jäljitelmä”, ”makuinen”, ”kaltainen” tai muu vastaava merkintä;
b) muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka liittyvät viinin laatuun, ominaisuuksiin tai olennaisiin ominaispiirteisiin ja jotka on merkitty sisä- tai ulkopakkaukseen, mainoksiin tai tuotetta koskeviin asiakirjoihin;
c) muilta käytännöiltä, jotka saattaisivat johtaa kuluttajia harhaan, ja erityisesti sellaisilta, joista voisi luulla viinillä olevan suojattu perinteinen merkintä.
3. Sähköiseen e-Bacchus-tietokantaan kirjatut perinteiset merkinnät julkistetaan.
41 artikla
Suhde tavaramerkkeihin
1. Jos perinteinen merkintä on suojattu tämän asetuksen mukaisesti, sellaisen tavaramerkin, jonka käyttö olisi 40 artiklan 2 kohdan vastaista, rekisteröintihakemusta on arvioitava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/95/EY ( 3 ) tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 207/2009 ( 4 ) mukaisesti.
Ensimmäisen alakohdan vastaisesti rekisteröidyt tavaramerkit on mitätöitävä hakemuksesta direktiivissä 2008/95/EY tai asetuksessa (EY) N:o 207/2009 säädettyjä sovellettavia menettelyjä noudattaen.
2. Jotakin tämän asetuksen 40 artiklassa tarkoitettua tapausta vastaavan tavaramerkin, jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti saatu yhteisön alueella tapahtuneella käytöllä ennen 4 päivää toukokuuta 2002 tai ennen perinteisen merkinnän suojahakemuksen jättämistä komissiolle, käyttöä voidaan jatkaa ja se voidaan uusia perinteisen merkinnän suojaamisesta huolimatta.
Tällaisessa tapauksessa perinteisen merkinnän käyttö sallitaan kyseisen tavaramerkin rinnalla.
3. Nimeä ei saa suojata perinteisenä merkintänä, jos suoja saattaa tavaramerkin maineen ja tunnettavuuden vuoksi johtaa kuluttajaa harhaan viinin tunnistamisen, luonteen, ominaisuuksien tai ominaispiirteiden osalta.
42 artikla
Homonyymit
1. Tämän luvun mukaisesti jo suojatun perinteisen merkinnän kanssa kokonaan tai osittain homonyyminen merkintä, jonka osalta on jätetty hakemus, on suojattava ottaen asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytännöt sekä sekaannusten riski.
Homonyymistä merkintää, joka johtaa kuluttajaa harhaan viinin luonteen, laadun tai todellisen alkuperän osalta, ei saa rekisteröidä, vaikka merkintä olisikin paikkansapitävä.
Suojatun homonyymisen nimen käyttö on sallittua edellyttäen, että uuden suojatun homonyymisen nimen ja sähköiseen e-Bacchus-tietokantaan jo sisällytetyn perinteisen merkinnän välillä on käytännössä riittävä ero, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja se, ettei kuluttajaa johdeta harhaan.
2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin perinteisiin merkintöihin, jotka on suojattu ennen 1 päivää elokuuta 2009 ja jotka ovat osittain homonyymisiä suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän taikka liitteessä XV luetellun rypälelajikkeen nimen tai sen synonyymin kanssa.
42 a artikla
Muutokset
Edellä 29 artiklassa tarkoitettu hakija voi hakea hyväksyntää muutokselle, joka koskee perinteistä merkintää, ilmoitettua kieltä, asianomaista viiniä / asianomaisia viinejä tai asianomaisen perinteisen merkinnän määritelmän tai käyttöedellytysten tiivistelmää.
Muutoshakemuksiin sovelletaan 33–39 artiklaa soveltuvin osin.
43 artikla
Suojan noudattamisen valvonta
Asetuksen (EY) N:o 479/2008 55 artiklan soveltamiseksi kansallisten toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava omasta aloitteestaan tai jonkin osapuolen pyynnöstä kaikki toimenpiteet asianomaisten tuotteiden kaupan pitämisen lopettamiseksi, vienti mukaan luettuna, jos suojattua perinteistä merkintää käytetään lainvastaisesti.
5 JAKSO
Peruutusmenettely
44 artikla
Peruuttamisen perusteet
Peruste perinteisen merkinnän peruuttamiselle on se, että se ei enää ole asetuksen (EY) N:o 479/2008 54 artiklan 1 kohdassa säädetyn määritelmän mukainen tai 31 artiklassa, 35 artiklassa, 40 artiklan 2 kohdassa, 41 artiklan 3 kohdassa tai 42 artiklassa säädettyjen edellytysten mukainen.
45 artikla
Peruutuspyynnön tekeminen
1. Asianmukaisesti perustellun peruutuspyynnön voi jättää komissiolle 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti jäsenvaltio, kolmas maa sekä luonnollinen tai oikeushenkilö, jonka oikeutettua etua asia koskee. Päivänä, jona pyyntö on toimitettu komissiolle, pidetään päivää, jona komissio vastaanottaa pyynnön. Kyseinen päivämäärä julkistetaan.
2. Komissio lähettää vastaanottoilmoituksen ja antaa pyynnölle tiedostonumeron.
Vastaanottoilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
a) tiedostonumero;
b) pyynnön vastaanottopäivä.
3. Jos peruutus tehdään komission aloitteesta, 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta.
46 artikla
Tutkittavaksi ottamisen edellytykset
1. Määrittääkseen, voidaanko peruutuspyyntö ottaa tutkittavaksi, komissio tarkastaa
a) mainitaanko siinä peruutuspyynnön esittäjän oikeutettu etu;
b) esitetäänkö siinä perusteet peruutukselle; ja
c) viitataanko siinä jäsenvaltion tai kolmannen maan, jossa sijaitsee peruutuspyynnön esittäjän kotipaikka tai rekisteröity toimipaikka, antamaan lausuntoon, jossa selitetään peruutuspyynnön esittäjän oikeutettu etu, syyt ja perustelut.
2. Peruutuspyynnössä on oltava peruutuksen tueksi tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä sekä asiaankuuluvat todistusasiakirjat.
3. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja perusteita, tosiseikkoja, todisteita ja selityksiä koskevia tietoja tai todistusasiakirjoja ei ole toimitettu samaan aikaan kuin peruutuspyyntöä, komissio ilmoittaa tästä peruutuspyynnön esittäjälle ja pyytää korjaamaan puutteet kahden kuukauden kuluessa. Jos puutteita ei korjata määräajassa, komissio jättää pyynnön tutkimatta. Päätös olla tutkimatta peruutuspyyntöä annetaan tiedoksi sen esittäjälle ja jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle peruutuspyynnön esittäjälle.
4. Peruutuspyynnöstä, joka voidaan ottaa tutkittavaksi, sekä komission aloittamasta peruutusmenettelystä annetaan tieto jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai siihen kolmanteen maahan sijoittautuneille peruutuspyynnön esittäjille, jonka perinteistä merkintää peruutus koskee.
47 artikla
Peruutuspyynnön tutkiminen
1. Jos komissio ei ole hylännyt peruutuspyyntöä 46 artiklan 3 kohdan mukaisesti, se antaa peruutuspyynnön tiedoksi jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille tai asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautuneelle hakijalle ja pyytää esittämään huomautukset kahden kuukauden kuluessa tiedonannon päivämäärästä. Kyseisen määräajan kuluessa saadut huomautukset annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle.
Komissio voi peruutuspyyntöä tutkiessaan pyytää osapuolia esittämään toisilta osapuolilta saatuihin tiedonantoihin huomautuksia kahden kuukauden kuluessa.
2. Jos jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaiset, asianomaiseen kolmanteen maahan sijoittautunut hakija tai peruutuspyynnön esittäjä eivät esitä huomautuksia tai noudata määräaikaa, komissio tekee peruutusta koskevan päätöksen.
3. Komissio tekee päätöksen peruuttaa perinteinen merkintä käytettävissään olevien todisteiden perusteella. Se harkitsee, jäävätkö 44 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttymättä.
Peruutuspäätös annetaan tiedoksi peruutuspyynnön esittäjälle sekä asianomaisen jäsenvaltion tai kolmannen maan viranomaisille.
4. Jos peruutuspyyntöjä on esittänyt usea, ja yhden tai useamman tällaisen peruutuspyynnön alustavan tutkimuksen tuloksena perinteisen merkinnän suojaamista ei voida jatkaa, komissio voi keskeyttää muut peruutusmenettelyt. Tällöin komissio ilmoittaa muille peruutuspyynnön esittäjille heitä koskevista päätöksistä, jotka on tehty menettelyn aikana.
Jos perinteinen merkintä peruutetaan, keskeytetyt peruutusmenettelyt katsotaan päättyneiksi, ja asianomaisille peruutuspyyntöjen esittäjille annetaan tästä tieto asianmukaisesti.
5. Kun peruutus tulee voimaan, komissio poistaa nimen sähköisestä e-Bacchus-tietokannasta.
6 JAKSO
Nykyiset suojatut perinteiset merkinnät
48 artikla
Nykyiset suojatut perinteiset merkinnät
Perinteiset merkinnät, jotka on suojattu asetuksen (EY) N:o 753/2002 24, 28 ja 29 artiklan mukaisesti, ovat suojattuja tämän asetuksen mukaisesti ilman eri toimenpiteitä, jos
a) komissiolle on toimitettu ennen 1 päivää toukokuuta 2009 yhteenveto määritelmästä tai käyttöedellytyksistä;
b) jäsenvaltiot tai kolmannet maat eivät ole lakanneet suojaamasta eräitä perinteisiä merkintöjä.
IV LUKU
MERKINNÄT JA ESITTELY
49 artikla
Kaikkia päällysmerkintöjä koskeva yhteinen sääntö
Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 1–11 kohdassa sekä 13, 15 ja 16 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden, jäljempänä ’tuotteet’, merkintöihin ei saa lisätä muita tietoja kuin kyseisen asetuksen 58 artiklassa säädetyt tiedot sekä 59 artiklan 1 kohdassa ja 60 artiklan 1 kohdassa säännellyt tiedot, paitsi jos ne ovat direktiivin 2000/13/EY 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan vaatimusten mukaisia.
1 JAKSO
Pakolliset merkinnät
50 artikla
Pakollisten merkintöjen esittäminen
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 58 artiklassa tarkoitettujen ja 59 artiklassa lueteltujen pakollisten tietojen on oltava ryhmiteltyjä astian kyljessä samaan kenttään siten, että ne voidaan lukea samanaikaisesti astiaa kääntämättä.
On kuitenkin sallittua merkitä erän numeroa koskevat pakolliset tiedot ja tämän asetuksen 51 artiklassa ja 56 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut pakolliset tiedot muut pakolliset merkinnät sisältävän kentän ulkopuolelle.
2. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetut pakolliset merkinnät ja asetuksen (EY) N:o 479/2008 58 artiklassa tarkoitettujen säädösten soveltamisesta johtuvat merkinnät on esitettävä pysyvin kirjaimin, ja niiden on erotuttava selvästi ympäröivästä tekstistä tai kuvista.
51 artikla
Eräiden horisontaalisten sääntöjen soveltaminen
1. Direktiivin 2000/13/EY 6 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuun ainesosien ilmoittamiseen käytettävät sulfiitteja, maitoa ja maitopohjaisia tuotteita sekä munaa ja munapohjaisia tuotteita koskevat maininnat esitetään liitteessä X olevassa A osassa.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja mainintoja voidaan tapauksesta riippuen täydentää jollakin liitteessä X olevassa B osassa esitetyllä kuvalla.
52 artikla
Kaupan pitäminen ja vienti
1. Tuotteita, joiden merkinnät tai esittely eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisia, ei voida pitää kaupan yhteisössä eikä viedä.
2. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 V ja VI luvussa säädetään, silloin kun asianomaiset tuotteet on tarkoitus viedä, jäsenvaltiot voivat sallia, että vietävien viinien merkinnöissä esiintyy yhteisön lainsäädännössä vahvistettujen merkintäsääntöjen vastaisia tietoja, jos niitä edellytetään asianomaisen kolmannen maan lainsäädännössä. Tällaiset tiedot voidaan esittää muilla kuin yhteisön virallisilla kielillä.
53 artikla
Lyijypohjaisten kapselien käyttökielto
Edellä olevassa 49 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden sulkimessa ei saa olla lyijypohjaista kapselia.
54 artikla
Todellinen alkoholipitoisuus
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu todellinen alkoholipitoisuus merkitään tilavuuden prosenttiyksikköinä tai prosenttiyksikön puolikkaina.
Todellista alkoholipitoisuutta vastaavaa lukua seuraa tunnus ”til-%” ja sitä voi edeltää ilmaisu ”todellinen alkoholipitoisuus” tai ”todellinen alkoholi” tai lyhenne ”alk.”.
Merkitty pitoisuus ei saa olla yli 0,5:tä tilavuusprosenttia suurempi tai pienempi kuin määritetty pitoisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävän vertailumääritysmenetelmän sallittujen mittapoikkeamien soveltamista. Kuitenkaan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen, yli kolme vuotta pulloissa varastoitujen tuotteiden sekä kuohuviinien, laatukuohuviinien, hiilihapotettujen kuohuviinien, helmeilevien viinien, hiilihapotettujen helmeilevien viinien, väkevien viinien ja ylikypsistä rypäleistä valmistettujen viinien alkoholipitoisuus ei saa olla yli 0,8:aa prosenttia suurempi tai pienempi kuin määritetty pitoisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta käytettävän vertailumääritysmenetelmän sallittujen mittapoikkeamien soveltamista.
2. Todellinen alkoholipitoisuus on esitettävä merkinnöissä vähintään viiden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on yli 100 senttilitraa, vähintään kolmen millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 100 senttilitraa mutta yli 20 senttilitraa, ja vähintään kahden millimetrin korkuisin numeroin ja kirjaimin, jos nimellistilavuus on enintään 20 senttilitraa.
3. Osittain käyneen rypäleen puristemehun tai käymistilassa olevan uuden viinin merkinnässä on mainittava todellinen alkoholipitoisuus ja/tai kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina. Jos merkinnässä mainitaan kokonaisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina, lukua on seurattava ilmaisu ”til-%” ja sitä voi edeltää ilmaisu ”kokonaisalkoholipitoisuus” tai ”kokonaisalkoholi”.
55 artikla
Lähtöisyysmerkintä
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu lähtöisyysmerkintä on tehtävä seuraavasti:
a) Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 1, 2, 3, 7–9, 15 ja 16 kohdassa tarkoitetut viinit, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, jokin seuraavista merkinnöistä:
i) maininnat ”(…lainen/…läinen) viini”, ”tuotettu (…ssa/ssä)” tai ”(…lainen/läinen) tuote” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa rypäleet on korjattu ja valmistettu viiniksi.
Kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu eräistä rypälelajikkeista valmistettu useaan maahan liittyvä viini, voidaan mainita ainoastaan yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi;
ii) joko ilmaisu ”Euroopan yhteisöstä lähtöisin oleva viini” tai vastaava ilmaisu tai ”Euroopan yhteisön eri maissa valmistettujen viinien sekoitus”, jos viini on valmistettu sekoittamalla jäsenvaltioista peräisin olevia viinejä; tai
ilmaisu ”Euroopan yhteisön ulkopuolisissa maissa valmistettujen viinien sekoitus” tai ”…ssa/ssä valmistettujen viinien sekoitus”, johon lisätään asianomaisten kolmansien maiden nimet, jos viini on valmistettu sekoittamalla kolmansista maista peräisin olevia viinejä;
iii) joko ilmaisu ”Euroopan yhteisöstä lähtöisin oleva viini” tai vastaava ilmaisu tai ilmaisu ”(…ssa/ssä) korjatuista rypäleistä (…ssa/ssä) valmistettu viini”, johon lisätään kyseisten jäsenvaltioiden nimet, jos viini on valmistettu jossakin jäsenvaltiossa rypäleistä, jotka on korjattu jossakin toisessa jäsenvaltiossa, tai;
ilmaisu ”(…ssa/ssä) korjatuista rypäleistä (…ssa/ssä) valmistettu viini”, johon lisätään asianomaisten kolmansien maiden nimet, jos viini on valmistettu jossakin kolmannessa maassa rypäleistä, jotka on korjattu jossakin toisessa kolmannessa maassa.
b) Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevassa 4, 5 ja 6 kohdassa tarkoitetut viinit, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, jokin seuraavista merkinnöistä:
i) maininnat ”(…lainen/…läinen) viini”, ”tuotettu (…ssa/ssä)”, ”(…lainen…läinen) tuote” tai ”(…lainen/…läinen) sekt” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa rypäleet on korjattu ja valmistettu viiniksi;
ii) ilmaisu ”tuotettu (…ssa/ssä)” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion nimi, jossa toinen käyminen tapahtuu.
c) Kun kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, maininta ”(…lainen/…läinen) viini”, ”tuotettu (…ssa/ssä)” tai ”(…lainen/…läinen) tuote” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa rypäleet on korjattu ja valmistettu viiniksi.
Kun kyseessä on rajat ylittävä suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä, mainitaan ainoastaan yhden tai useamman jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi.
Tämä kohta ei rajoita 56 ja 67 artiklan soveltamista.
2. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu lähtöisyys on mainittava rypäleen puristemehun, käymistilassa olevan rypäleen puristemehun, tiivistetyn rypäleen puristemehun tai käymistilassa olevan uuden viinin merkintöissä seuraavasti:
a) maininta ”(…lainen/…läinen) rypäleen puristemehu”, ”(…ssa/ssä) tuotettu rypäleen puristemehu” tai vastaava ilmaisu, johon lisätään sen jäsenvaltion tai jäsenvaltioon kuuluvan maan nimi, jossa tuote on tuotettu;
b) kun kyseessä on kahdessa tai useammassa jäsenvaltiossa tuotettujen tuotteiden leikkaaminen, maininta ”kahdesta tai useammasta Euroopan yhteisön maasta peräisin olevien tuotteiden sekoitus”;
c) kun kyseessä on rypäleen puristemehu, jota ei ole valmistettu siinä jäsenvaltiossa, jossa asianomaiset rypäleet on korjattu, maininta ”(…ssa/ssä) korjatuista rypäleistä saatu rypäleen puristemehu”.
3. Yhdistyneessä kuningaskunnan osalta voidaan käyttää jäsenvaltion nimen sijasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvan maan nimeä.
56 artikla
Pullottajan, tuottajan, maahantuojan ja myyjän merkitseminen
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan e ja f alakohdan sekä tämän artiklan soveltamiseksi
a) ’pullottajalla’ tarkoitetaan Euroopan unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä taikka näiden henkilöiden ryhmittymää, joka suorittaa pullotuksen tai suorituttaa sen lukuunsa;
b) ’pullotuksella’ tarkoitetaan kyseisen tuotteen pakkaamista enintään 60 litran astioihin myyntiä varten;
c) ’tuottajalla’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka näiden ryhmittymää, joka suorittaa tai jonka puolesta suoritetaan rypäleiden, rypäleen puristemehun ja viinin jalostusta kuohuviineiksi, hiilihapotetuiksi kuohuviineiksi, laatukuohuviineiksi ja maustetuiksi laatukuohuviineiksi;
d) ’maahantuojalla’ tarkoitetaan yhteisöön sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä taikka näiden ryhmittymää, joka on vastuussa neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 ( 5 ) 4 artiklan 8 kohdassa tarkoitettujen muiden kuin yhteisötavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovuttamisesta;
e) ’myyjällä’ tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä taikka näiden ryhmittymää, joka ei ole tuottajan määritelmän mukainen ja joka ostaa ja laskee liikkeeseen kuohuviinejä, hiilihapotettuja kuohuviinejä, laatukuohuviinejä ja maustettuja laatukuohuviinejä;
f) ’osoitteella’ tarkoitetaan paikallista hallintoaluetta ja jäsenvaltiota tai kolmatta maata, jossa on pullottajan, tuottajan, myyjän tai maahantuojan päätoimipaikka.
2. Pullottajan nimen ja osoitteen lisäksi on merkittävä joko
a) ilmaisu ”pullottaja” tai ”pullottanut (…)”; tai
b) ilmaisut, joiden käyttöedellytykset jäsenvaltiot määrittelevät, jos suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien pullotus tapahtuu
i) tuottajan viinitilalla; tai
ii) tuottajaryhmittymän tiloissa; tai
iii) yrityksessä, joka sijaitsee rajatulla maantieteellisellä alueella tai sen välittömässä läheisyydessä.
Kun kyseessä on tilauspullotus, pullottajaa koskevaa merkintää on täydennettävä ilmaisulla ”pullotettu (…lle)”, tai kun merkitään myös kolmannen henkilön lukuun pullotuksen suorittaneen henkilön nimi ja osoite, merkintää on täydennettävä ilmaisulla ”(…lle) pullottanut (…)”.
Silloin kun pullotus tapahtuu muulla kuin pullottajan paikassa, tässä kohdassa tarkoitettujen merkintöjen lisäksi on mainittava tarkasti paikka, jossa toimenpide tehtiin, ja jos se tehtiin toisessa jäsenvaltiossa, on mainittava asianomaisen jäsenvaltion nimi. ►M2 Kyseisiä vaatimuksia ei sovelleta, jos pullotus tapahtuu pullottajan paikan välittömässä läheisyydessä sijaitsevassa paikassa. ◄
Muissa kuin pulloissa ilmaisut ”pullottaja” tai ”pullottanut (…)” korvataan ilmaisuilla ”pakkaaja” ja ”pakannut (…)”, lukuun ottamatta kieliä, joissa tällaista merkityseroa ei ole.
3. Tuottajan tai myyjän nimen ja osoitteen lisäksi on merkittävä ilmaisu ”tuottaja” tai ”tuottanut (…)” ja ”myyjä” tai ”myy (…)” tai vastaava ilmaisu.
Jäsenvaltiot voivat päättää, että
a) tuottajan merkitseminen on pakollista;
b) ilmaisu ”tuottaja” tai ”tuottanut” voidaan korvata tämän asetuksen liitteessä X a esitetyillä ilmaisuilla.
4. Ennen maahantuojan nimeä ja osoitetta on merkittävä ilmaisu ”maahantuoja:” tai ”maahantuonut”.
5. Edellä olevassa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut merkinnät voidaan koota yhteen, jos ne liittyvät samaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön.
Jokin näistä merkinnöistä voidaan korvata sen jäsenvaltion määrittämällä koodilla, jossa on pullottajan, tuottajan, maahantuojan tai myyjän päätoimipaikka. Koodia on täydennettävä viittauksella asianomaiseen jäsenvaltioon. Asianomaisen tuotteen merkinnöissä on oltava koodilla ilmaistun pullottajan, tuottajan, maahantuojan tai myyjän lisäksi muun kaupallisen levitykseen osallistuvan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi ja osoite.
6. Jos pullottajan, tuottajan, maahantuojan tai myyjän nimi tai osoite sisältää suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän tai koostuu tällaisesta nimityksestä tai merkinnästä, sen on oltava merkinnässä
a) kirjaimin, jotka ovat vähintään puolet pienempiä kuin kirjaimet, joita käytetään suojatussa alkuperänimityksessä tai maantieteellisessä merkinnässä tai asianomaisen rypäletuotteen luokan merkinnässä; tai
b) 5 kohdan toisessa alakohdassa säädettynä koodina.
Jäsenvaltio voi päättää, kumpaako vaihtoehtoa sen alueella tuotettuihin viineihin sovelletaan.
57 artikla
Tilan merkitseminen
1. Liitteessä XIII luetellut tilaan liittyvät merkinnät, jotka ovat muita kuin pullottajan, tuottajan tai myyjän nimi, varataan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetuille viineille, jos
a) viini on valmistettu yksinomaan asianomaisen tilan viinitarhoista korjatuista rypäleistä;
b) viininvalmistus on suoritettu kokonaan asianomaisella tilalla;
c) jäsenvaltiot sääntelevät liitteessä XIII esitettyjen omien ilmaisujensa käyttöä. Kolmannet maat vahvistavat liitteessä XIII esitettyjen omien ilmaisujensa käyttöä koskevat säännöt, edustavien ammattialan järjestöjen vahvistamat säännöt mukaan luettuina.
2. Muut tuotteen kaupan pitämiseen osallistuvat toimijat voivat käyttää tilan nimeä ainoastaan sen luvalla.
58 artikla
Sokeripitoisuuden merkitseminen
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdan g alakohdassa säädettyjen tuotteiden merkinnöissä on esitettävä jokin tämän asetuksen liitteessä XIV olevassa A osassa luetelluista sokeripitoisuutta osoittavista ilmaisuista.
2. Jos tuotteiden sokeripitoisuus fruktoosina ja glukoosina ilmaistuna (sakkaroosi pois luettuna) voidaan ilmaista kahdella liitteessä XIV olevassa A osassa luetellulla ilmaisulla, niistä on valittava ainoastaan toinen.
3. Sokeripitoisuuden poikkeama tuotteen merkinnässä ilmoitetusta voi olla enintään 3 grammaa litrassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä XIV olevassa A osassa esitettyjen käyttöedellytysten soveltamista.
59 artikla
Poikkeukset
Asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti ilmaisu ”suojattu alkuperänimitys” voidaan jättää pois – jos tällaisesta mahdollisuudesta säädetään jäsenvaltion lainsäädännössä tai asianomaisessa kolmannessa maassa sovellettavissa säännöissä, edustavien ammattialan järjestöjen vahvistamat säännöt mukaan luettuina – viineistä, joilla on seuraava suojattu alkuperänimitys:
|
a) Kypros: |
Κουμανδαρία (Commandaria); |
|
b) Kreikka: |
Σάμος (Samos); |
|
c) Espanja: |
Cava, Jerez, Xérès tai Sherry, Manzanilla; |
|
d) Ranska: |
Champagne; |
|
e) Italia: |
Asti, Marsala, Franciacorta; |
|
f) Portugali: |
Madeira tai Madère, Port tai Porto. |
60 artikla
Hiilihapotettua kuohuviiniä, hiilihapotettua helmeilevää viiniä ja laatukuohuviiniä koskevat erityissäännöt
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV tarkoitettuja merkintöjä ”hiilihapotettu kuohuviini” ja ”hiilihapotettu helmeilevä viini” on täydennettävä samanmallisilla ja -kokoisilla kirjaimilla tehtävällä maininnalla ”valmistettu lisäämällä hiilidioksidia”, jos merkintää varten käytetystä kielestä ei käy ilmi, että hiilidioksidia on lisätty.
Maininta ”valmistettu lisäämällä hiilidioksidia” on merkittävä myös silloin kun sovelletaan asetuksen (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 2 kohtaa.
2. Laatukuohuviiniin voidaan jättää merkitsemättä rypäletuotteen luokka, jos merkinnässä on ilmaisu ”Sekt”.
2 JAKSO
Vapaaehtoiset merkinnät
61 artikla
Satovuosi
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu satovuosi voidaan merkitä 49 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden merkintöihin, jos vähintään 85 prosenttia tuotteen valmistuksessa käytetyistä rypäleistä on korjattu asianomaisena vuonna. Tähän ei lasketa
a) makeuttamiseen käytettyjä tuotemääriä, expedition-liuosta eikä tirage-liuosta; eikä myöskään
b) asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden määriä;
2. Perinteisesti tammi- tai helmikuussa korjatuista rypäleistä valmistetun viinin osalta merkintöihin merkittävä satovuosi on edellinen kalenterivuosi.
3. Tuotteiden, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, on myös oltava tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 63 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisia.
62 artikla
Rypälelajikkeen nimi
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen sellaisten rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit, joita käytetään tämän asetuksen 49 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotannossa, voidaan esittää asianomaisten tuotteiden merkinnöissä tämän artiklan a ja b alakohdassa säädetyin edellytyksin.
a) Euroopan yhteisössä tuotettujen viinien osalta rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa rypälelajikkeiden luokittelussa mainitut nimet ja synonyymit.
Niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka on vapautettu asetuksen (EY) N:o 479/2008 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti luokitteluvelvoitteesta, rypälelajikkeiden nimien tai niiden synonyymien on oltava Kansainvälisen viinijärjestön (OIV) kansainvälisessä luettelossa viiniköynnöslajikkeista ja niiden synonyymeistä.
b) Kolmansista maista peräisin olevien viinien osalta rypälelajikkeiden nimien tai niiden synonyymien käyttöedellytysten on oltava asianomaisessa kolmannessa maassa viinintuottajiin sovellettavien sääntöjen mukaisia, edustavien ammattialan järjestöjen säännöt mukaan luettuina, ja rypälelajikkeiden nimien tai niiden synonyymien on sisällyttävä ainakin yhteen seuraavien luetteloista:
i) Kansainvälinen viinijärjestö (OIV);
ii) UPOV (Union for the Protection of Plant Varieties);
iii) IBPGR (International Board for Plant Genetic Resources).
c) Kun kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetut tuotteet, rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit voidaan mainita, jos
i) käytettäessä yhden ainoan rypälelajikkeen nimeä tai niiden synonyymejä vähintään 85 prosenttia kyseisestä tuotteesta on saatu mainitusta rypälelajikkeesta; tähän prosenttiosuuteen ei lasketa
— makeuttamiseen käytettyjä tuotemääriä, expedition-liuosta eikä tirage-liuosta; eikä myöskään
— asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden määriä;
ii) käytettäessä kahden tai useamman rypälelajikkeen nimeä tai sen synonyymiä 100 prosenttia kyseisestä tuotteesta on saatu mainituista rypälelajikkeista; tähän prosenttiosuuteen ei lasketa
— makeuttamiseen käytettyjä tuotemääriä, expedition-liuosta eikä tirage-liuosta; eikä myöskään
— asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä IV olevan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden määriä.
Edellä olevassa ii alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa rypälelajikkeet on ilmoitettava samansuuruisin kirjaimin alenevassa järjestyksessä suhteellisen osuuden mukaan.
d) Kun kyseessä ovat tuotteet, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää, rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit voidaan mainita, jos 1 kohdan a tai b alakohdassa ja c alakohdassa sekä 63 artiklassa säädetyt vaatimukset täyttyvät.
2. Kun kyseessä on kuohuviini tai laatukuohuviini, tuotteen kuvauksen täydentämiseksi käytettävät rypälelajikkeet Pinot blanc, Pinot noir, Pinot meunier ja Pinot gris sekä vastaavat nimet muilla yhteisön kielillä voidaan korvata synonyymillä ”Pinot”.
3. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 479/2008 42 artiklan 3 kohdassa säädetään, tämän asetuksen liitteessä XV olevassa A osassa luetellut rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit, jotka sisältävät suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän tai koostuvat tällaisesta nimityksestä tai merkinnästä, voidaan esittää suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen merkinnöissä, jos ne ovat olleet sallittuja niiden yhteisön sääntöjen mukaisesti, jotka olivat voimassa 11 päivänä toukokuuta 2002 tai asianomaisen jäsenvaltion liittymispäivänä, sen mukaan kumpi on myöhäisempi.
4. Tämän asetuksen liitteessä XV olevassa B osassa luetellut rypälelajikkeiden nimet tai niiden synonyymit, jotka osittain sisältävät suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän ja viittaavat suoraan asianomaisen suojatun alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän maantieteelliseen osaan, voidaan esittää ainoastaan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetun tuotteen merkinnöissä.
63 artikla
Rypälelajikkeita ja satovuosia koskevat erityissäännöt sellaisten viinien osalta, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää
1. Jäsenvaltion on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 z artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyn sertifiointimenettelyn varmistamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 ( 6 ) 4 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää lokakuuta 2011 tämän asetuksen 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti seuraavat tiedot ja niiden mahdolliset muutokset:
a) niiden toimivaltaisten viranomaisten nimet, osoitteet, yhteyshenkilöt ja sähköpostiosoitteet, joiden toimivaltaan tämän artiklan soveltaminen kuuluu;
b) kaikkien niiden elinten nimet, osoitteet, yhteyshenkilöt ja sähköpostiosoitteet, jotka on valtuuttanut toimivaltainen viranomainen, jonka toimivaltaan tämän artiklan soveltaminen kuuluu;
c) toimenpiteet, jotka on toteutettu tämän artiklan soveltamiseksi, jos kyseisillä säännöksillä on erityistä merkitystä asetuksessa (EY) N:o 555/2008 tarkoitetulle jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle;
d) rypälelajikkeet, joihin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 z artiklan 2 kohtaa ja 120 a artiklaa.
Komissio laatii jäsenvaltioiden ilmoittamien tietojen perusteella luettelon toimivaltaisten viranomaisten ja valtuutettujen laitosten tai elinten nimistä ja osoitteista sekä sallituista rypälelajikkeista ja pitää luettelon ajan tasalla. Komissio julkaisee kyseisen luettelon.
2. Viinin sertifioinnista missä tahansa tuotantovaiheessa kauppakunnostus mukaan luettuna vastaa joko
a) 1 kohdassa tarkoitettu yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen; tai
b) yksi tai useampi asetuksen (EY) N:o 882/2004 2 artiklan toisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitettu valvontaelin, joka toimii tuotteita sertifioivana laitoksena kyseisen asetuksen 5 artiklassa vahvistettujen perusteiden mukaisesti.
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten on annettava riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta, ja niillä on oltava käytössään pätevä henkilöstö ja voimavarat, joita tehtävien hoito edellyttää.
Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen sertifioivien elinten on noudatettava eurooppalaista standardia EN 45011 tai ISO/IEC Guide 65 (Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset) ja oltava 1 päivästä toukokuuta 2010 niiden mukaisesti hyväksyttyjä.
Sertifiointikustannuksista vastaa sertifioinnin kohteena oleva toimija, jollei jäsenvaltio toisin päätä.
3. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetyssä sertifiointimenettelyssä on varmistettava asianomaisten viinien merkinnöissä olevien rypälelajikkeita tai satovuotta koskevien tietojen todenperäisyys.
Lisäksi tuottajajäsenvaltiot voivat päättää
a) viinin tuoksua ja makua koskevasta nimettömille näytteille tehtävästä aistinvaraisesta tutkimuksesta, joka voidaan tehdä sen varmistamiseksi, että viinin olennainen ominaisuus johtuu käytetystä rypälelajikkeesta / käytetyistä rypälelajikkeista;
b) analyyttisestä määrityksestä, jos viini on valmistettu yhdestä ainoasta rypälelajikkeesta.
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten tai 2 tarkoitettujen valvontaelinten on toteutettava sertifiointimenettelyt siinä jäsenvaltiossa, jossa tuotanto tapahtui.
Sertifiointi on suoritettava
a) riskianalyysiin perustuvana satunnaistarkastuksena;
b) otantatarkastuksena; tai
c) järjestelmällisenä tarkastuksena.
Satunnaistarkastusten on perustuttava viranomaisen/viranomaisten ennalta laatimaan valvontasuunnitelmaan, joka kattaa kaikki tuotteen eri tuotantovaiheet. Valvontasuunnitelman on oltava toimijoiden tiedossa. Jäsenvaltioiden on valittava satunnaisesti vähimmäismäärä toimijoita, joille tehdään tällainen tarkastus.
Jäsenvaltioiden on otantatarkastuksia tehdessään varmistettava kokeiden määrällä, tyypillä ja tiheydellä, että tarkastukset edustavat koko jäsenvaltiota ja vastaavat kaupan pidettyjen tai kaupan pitämistä varten säilytettyjen viinialan tuotteiden määrää.
Satunnaistarkastuksiin voi yhdistää otantatarkastuksia.
4. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan a alakohdan soveltamiseksi tuottajajäsenvaltioiden on varmistettava, että asianomaisten viinien tuottajilla on sen jäsenvaltion hyväksyntä, jossa tuotanto tapahtuu.
5. Tuottajajäsenvaltioiden on valvonnan, jäljitettävyys mukaan luettuna, osalta varmistettava, että asetuksen (EY) N:o 555/2008 V osastoa ja asetusta (EY) N:o 606/2009 sovelletaan.
6. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun useaan maahan liittyvän viinin sertifioinnin voi suorittaa jommankumman asianomaisen jäsenvaltion viranomainen.
7. Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 2 kohdan mukaisesti tuotetut viinit, jäsenvaltiot voivat päättää käyttää ilmaisua ”rypälelajikeviini”, jota täydennetään
a) asianomaisten jäsenvaltioiden nimillä;
b) rypälelajikkeiden nimillä.
Kun kyseessä ovat kolmannessa maassa tuotetut viinit, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä, suojattua maantieteellistä merkintää tai maantieteellistä merkintää ja joihin on merkitty yksi tai useampi rypälelajike tai satovuosi, kolmannet maat voivat päättää käyttää ilmaisua ”rypälelajikeviini” täydennettynä asianomaisten kolmansien maiden nimillä.
Jos merkitään jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, tämän asetuksen 55 artiklaa ei sovelleta.
Yhdistyneessä kuningaskunnan osalta voidaan käyttää jäsenvaltion nimen sijasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluvan maan nimeä.
8. Edellä olevaa 1–6 kohtaa sovelletaan tuotteisiin, jotka on tuotettu vuonna 2009 ja sen jälkeen korjatuista rypäleistä.
64 artikla
Sokeripitoisuuden merkitseminen
1. Tämän asetuksen liitteessä XIV olevassa B osassa esitetty fruktoosina ja glukoosina ilmaistu sokeripitoisuus voidaan esittää asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden merkinnöissä, jollei tämän asetuksen 58 artiklassa toisin säädetä.
2. Jos tuotteiden sokeripitoisuus voidaan ilmaista kahdella liitteessä XIV olevassa B osassa luetellulla ilmaisulla, niistä on valittava ainoastaan toinen.
3. Sokeripitoisuuden poikkeama tuotteen merkinnässä ilmoitetusta voi olla enintään 1 gramma litrassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen liitteessä XIV olevassa B osassa esitettyjen käyttöedellytysten soveltamista.
4. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 479/2008 liitteessä XI b olevassa 3, 8 ja 9 kohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin, jos jäsenvaltio sääntelee sokeripitoisuusmerkinnän käyttöedellytyksiä tai jos kyseiset käyttöedellytykset ovat asianomaisessa kolmannessa maassa sovellettavien sääntöjen mukaisia, edustavien ammattialan järjestöjen säännöt mukaan luettuina.
65 artikla
Yhteisön tunnusten merkitseminen
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2006 60 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut yhteisön tunnukset voivat esiintyä viinien merkinnöissä komission asetuksen (EY) N:o 1898/2006 ( 7 ) liitteen V mukaisesti. Sen estämättä, mitä 59 artiklassa säädetään, tunnuksiin sisällytettävät maininnat ”SUOJATTU ALKUPERÄNIMITYS” ja ”SUOJATTU MAANTIETEELLINEN MERKINTÄ” voidaan korvata jonkin muun yhteisön virallisen kielen vastaavilla ilmaisuilla, jotka esitetään edellä mainitussa liitteessä.
2. Kun tuotteen merkinnässä esiintyy asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu yhteisön tunnus tai maininta, mukaan on liitettävä asianomainen suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä.
66 artikla
Eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavat ilmaisut
1. Yhteisössä kaupan pidetyissä viineissä voi asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisesti olla eräisiin tuotantomenetelmiin viittaavia ilmaisuja, joihin kuuluvat myös tämän artiklan 2, 3, 4, 5 ja 6 kohdassa säädetyt ilmaisut.
2. Suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinin, joka on käytetty, kypsytetty tai vanhennettu puuastiassa, kuvauksessa saa käyttää ainoastaan liitteessä XVI lueteltuja ilmaisuja. Jäsenvaltiot ja kolmannet maat voivat kuitenkin vahvistaa tällaisille viineille muita ilmaisuja, jotka ovat vastaavia kuin liitteessä XVI esitetyt.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja merkintöjä saa käyttää, kun viini on vanhennettu puuastiassa voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisesti, vaikka vanhentamista olisikin jatkettu toisen tyyppisessä astiassa.
Sellaisen viinin kuvaamiseksi, joka on valmistettu tammipuun palasten avulla, ei saa käyttää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja merkintöjä silloinkaan kun menettelyyn on liittynyt puuastian käyttö.
3. Ilmaisua ”pullossa käytetty” / ”pullossa käynyt” voidaan käyttää kuvaamaan ainoastaan kolmannen maan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja kuohuviinejä taikka laatukuohuviinejä, jos
a) tuotteesta on tullut kuohuvaa pullossa tapahtuneen toisen alkoholikäymisen avulla;
b) tuotantoprosessi – tuotantoyrityksessä tapahtunut vanhentaminen mukaan luettuna – on kestänyt vähintään yhdeksän kuukautta cuvéen käymisen aikaansaamiseksi tarkoitetun käymisen alkamisesta;
c) cuvéen käymisen aikaansaamiseksi tarkoitettu käymisaika ja aika, jonka cuvée on sakan päällä, on ollut vähintään 90 päivää; ja
d) tuote on erotettu sakasta suodattamalla joko juoksutusmenetelmää käyttäen tai jäädyttämällä sakka ja poistamalla se.
4. Ilmaisua ”käynyt pullossa perinteisen menetelmän mukaisesti”, ”perinteinen menetelmä” tai ”klassinen menetelmä” tai ”perinteinen klassinen menetelmä” voidaan käyttää kuvaamaan ainoastaan kolmannen maan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuja kuohuviinejä taikka laatukuohuviinejä, jos
a) tuotteesta on tullut kuohuvaa pullossa tapahtuneen toisen alkoholikäymisen avulla,
b) tuote on ollut samassa yrityksessä sakan päällä keskeytyksettä vähintään yhdeksän kuukautta cuvéen sekoittamisesta alkaen;
c) tuote on erotettu sakasta jäädyttämällä sakka ja poistamalla se.
5. Ilmaisua ”crémant” voidaan käyttää kuvaamaan ainoastaan suojatulla alkuperänimityksellä tai kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustettuja valkoisia tai vaaleanpunaisia (rosee) laatukuohuviinejä, jos
a) rypäleet korjataan käsin;
b) viini valmistetaan rypäleen puristemehusta, joka saadaan puristamalla kokonaisia tai tertusta irrotettuja rypäleitä; 150 kilogrammasta rypäleitä saa puristaa enintään 100 litraa rypäleen puristemehua;
c) rikkidioksidipitoisuus on enintään 150 mg/l,
d) sokeripitoisuus on pienempi kuin 50 g/l;
e) viini on 4 kohdassa säädettyjen vaatimusten mukaista; ja
f) ilmaisu ”crémant” esitetään laatukuohuviinin merkinnöissä yhdessä suojattuun alkuperänimitykseen tai asianomaisen kolmannen maan maantieteelliseen merkintään liittyvän rajatun alueen perustana olevan maantieteellisen yksikön nimen kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 67 artiklan soveltamista.
Edellä olevaa a ja f alakohtaa ei sovelleta tuottajiin, joilla on ilmaisun ”crémant” sisältävä ennen 1 päivää maaliskuuta 1986 rekisteröity tavaramerkki.
6. Rypäleiden luonnonmukaiseen tuotantotapaan liittyviin viittauksiin sovelletaan neuvoston asetusta (EY) N:o 834/2007 ( 8 ).
67 artikla
Sellaisen maantieteellisen yksikön nimi, joka on pienempi tai suurempi kuin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana oleva alue, sekä viittaukset maantieteelliseen alueeseen
1. Asetuksen (EY) N:o 479/2008 60 artiklan 1 kohdan g alakohdan mukaisesti ja rajoittamatta tämän asetuksen 55 ja 56 artiklan soveltamista maantieteellisen yksikön nimi ja viittaukset maantieteelliseen alueeseen voidaan esittää ainoastaan suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä taikka kolmannen maan maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien merkinnöissä.
Jotta alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana olevaa aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimeä voidaan käyttää, kyseisen maantieteellisen yksikön alue on määriteltävä tarkasti. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa kyseisten maantieteellisten yksiköiden käyttöä koskevat säännöt. Vähintään 85 prosenttia rypäleistä, joista tuote on valmistettu, on saatava tästä pienemmästä maantieteellisestä yksiköstä. Tähän ei lasketa
a) makeuttamiseen käytettyjä tuotemääriä, expedition-liuosta eikä tirage-liuosta; tai
b) asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XI b olevan 3 kohdan e ja f alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden määriä.
Loppujen 15 prosentin rypäleistä on oltava peräisin asianomaiseen alkuperänimitykseen tai maantieteelliseen merkintään liittyvältä rajatulta maantieteelliseltä alueelta.
◄
Jäsenvaltio voi päättää olla soveltamatta ensimmäisen alakohdan kolmannessa ja neljännessä virkkeessä säädettyjä vaatimuksia tavaramerkkeihin, jotka on rekisteröity tai joita koskeva oikeus on saatu käytöllä ennen 11 päivää toukokuuta 2002 ja jotka sisältävät alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana olevaa aluetta pienemmän maantieteellisen yksikön nimen ja viittaukset asianomaisen jäsenvaltion maantieteelliseen alueeseen tai koostuvat tällaisesta nimestä ja viittauksista.
3. Sellaisen maantieteellisen yksikön nimi, joka on pienempi tai suurempi kuin alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän perustana oleva alue, tai viittaus maantieteelliseen alueeseen on
a) paikallisalue tai paikallisalueiden ryhmä;
b) paikallinen hallintoalue tai sen osa;
c) viininviljelyalueen osa-alue tai sen osa;
d) hallinnollinen alue.
3 JAKSO
Eräitä pullomalleja ja sulkimia koskevat säännöt sekä tuottajajäsenvaltioiden vahvistamat lisäsäännökset
68 artikla
Eräiden pullomallien käyttöedellytykset
Jotta pullomalli voidaan sisällyttää liitteessä XVII olevaan pullomallien luetteloon, sen on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) sitä on käytetty yksinomaisesti, tosiasiallisesti ja perinteisesti viimeksi kuluneiden 25 vuoden ajan tietyllä suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustettuihin viineihin; ja
b) sen käyttö tuo kuluttajan mieleen tietyllä suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetun viinin.
Hyväksyttyjen pullomallien käyttöedellytykset esitetään liitteessä XVII.
69 artikla
Eräiden tuotteiden esittelyä koskevat säännöt
1. Euroopan unionissa tuotettua kuohuviiniä, laatukuohuviiniä ja maustettua laatukuohuviiniä saa pitää kaupan tai viedä lasisessa kuohuviinipullossa, joka on suljettu
a) luonnonkorkista tai muusta elintarvikepakkauksiin sallitusta materiaalista valmistetulla, pinteen ympäröimällä samppanjakorkilla, jonka yläosaa voi peittää hattu ja jonka päällä on myös pullon kaulan osittain tai kokonaan peittävä kapseli, kun kyseessä ovat nimellistilavuudeltaan yli 0,20 litran pullot;
b) muulla asianmukaisella sulkimella silloin, kun kyseessä ovat nimellistilavuudeltaan enintään 0,20 litran pullot.
Muita unionissa tuotettuja tuotteita ei saa pitää kaupan eikä viedä lasisissa kuohuviinipulloissa eikä suljettuina ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla sulkimella.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää, että seuraavia tuotteita voidaan pitää kaupan tai viedä lasisissa kuohuviinipulloissa ja/tai suljettuina 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa kuvatulla sulkimella:
a) tuotteet, jotka pullotetaan perinteisesti tällaisiin pulloihin ja
i) jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 113 d artiklan 1 kohdan a alakohdassa;
ii) jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 liitteessä XI b olevassa 7, 8 tai 9 kohdassa;
iii) jotka luetellaan neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1601/1991 ( 9 );
iv) joiden todellinen alkoholipitoisuus on enintään 1,2 tilavuusprosenttia;
b) muut kuin a alakohdassa säädetyt tuotteet, sillä edellytyksellä että ne eivät johda kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen luonteen osalta.
70 artikla
Tuottajajäsenvaltioiden vahvistamat lisäsäännökset, jotka liittyvät merkintöihin ja esittelyyn
1. Jäsenvaltio voi tehdä 61 ja 62 artiklassa sekä 64–67 artiklassa tarkoitettujen merkintöjen käytön pakolliseksi, kieltää käytön tai rajoittaa käyttöä alueellaan tuotetuissa, suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetuissa viineissä vahvistamalla asianomaisten viinien eritelmissä tiukempia edellytyksiä kuin tässä luvussa säädetään.
2. Jäsenvaltio voi tehdä 64 ja 66 artiklassa tarkoitetut merkinnät pakollisiksi alueellaan tuotetuissa viineissä, joilla ei ole suojattua alkuperänimitystä tai maantieteellistä merkintää.
3. Jäsenvaltio voi valvontatarkoituksissa määritellä ja säännellä alueellaan tuotettujen viinien osalta muita tietoja kuin asetuksessa (EY) N:o 479/2008 59 artiklan 1 kohdassa ja 60 artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot.
4. Jäsenvaltio voi valvontatarkoituksissa tehdä asetuksen (EY) N:o 479/2008 58, 59 ja 60 artiklan soveltamisen pakolliseksi alueellaan pullotettuihin viineihin, joita ei ole vielä pidetty kaupan tai viety.
V LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
70 a artikla
Komission, jäsenvaltioiden, kolmansien maiden ja muiden toimijoiden välisiin tiedonantoihin sovellettava menetelmä
1. Kun tähän kohtaan viitataan, tämän asetuksen soveltamiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot on toimitettava komissiolle seuraavalla menetelmällä:
a) kun kyseessä ovat jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset, komission näiden käyttöön asettaman tietojärjestelmän välityksellä asetuksen (EY) N:o 792/2009 säännösten mukaisesti;
b) kun kyseessä ovat kolmansien maiden toimivaltaiset viranomaiset ja edustavat ammattialan järjestöt sekä luonnolliset ja oikeushenkilöt, joiden oikeutetun edun mukaista on toimia tämän asetuksen mukaisesti, sähköisesti menetelmillä ja lomakkeilla, jotka komissio on asettanut näiden käyttöön ja joihin on pääsy tämän asetuksen liitteessä XVIII esitetyin edellytyksin.
Tiedonannot voidaan kuitenkin tehdä kyseisillä lomakkeilla paperimuodossa.
Hakemusten jättämisestä ja tiedonantojen sisällöstä vastaavat tapauksen mukaan kolmansien maiden nimeämät toimivaltaiset viranomaiset, edustavat ammattialan järjestöt tai asiaan osallistuvat luonnolliset tai oikeushenkilöt.
2. Komissio toimittaa tiedot tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville viranomaisille, henkilöille ja tapauksen mukaan yleisölle sekä asettaa tiedot näiden saataville perustamiensa tietojärjestelmien välityksellä.
Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat viranomaiset ja henkilöt voivat ottaa yhteyttä komissioon liitteen XIX mukaisesti saadakseen tietoa tietojärjestelmien käyttöoikeutta sekä tiedonantojen ja tietojen saataville asettamista koskevista käytännön järjestelyistä.
3. Tämän artiklan 1 kohdan b alakohdassa ja 2 kohdassa tarkoitettuihin tiedonantoihin ja tietojen saataville asettamiseen sovelletaan asetuksen (EY) N:o 792/2009 5 artiklan 2 kohtaa ja 6, 7 ja 8 artiklaa soveltuvin osin.
4. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi tietojärjestelmien käyttöoikeuksien myöntämisestä kolmansien maiden toimivaltaisille viranomaisille, edustaville ammattialan järjestöille sekä luonnollisille ja oikeushenkilöille, joiden oikeutetun edun mukaista on toimia tämän asetuksen mukaisesti, vastaavat komission tietojärjestelmien vastuuhenkilöt.
Komission tietojärjestelmien vastuuhenkilöt vahvistavat käyttöoikeudet tapauskohtaisesti seuraavien perusteella:
a) sellaiset tiedot yhteyshenkilöineen ja sähköpostiosoitteineen, jotka koskevat kolmansien maiden nimeämiä toimivaltaisia viranomaisia ja jotka komissio on saanut kansainvälisten sopimusten yhteydessä tai jotka on annettu komissiolle tiedoksi tällaisten sopimusten mukaisesti;
b) kolmannen maan virallinen pyyntö, jossa täsmennetään 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi tarvittavien asiakirjojen ja tietojen toimittamisesta vastuussa olevia viranomaisia koskevat tiedot, yhteyshenkilöt ja sähköpostiosoitteet;
c) pyyntö, jonka on esittänyt kolmannen maan edustava ammattialan järjestö taikka luonnollinen tai oikeushenkilö, joka ilmoittaa identiteettinsä, oikeutetun etunsa toimia ja sähköpostiosoitteensa.
Kun käyttöoikeudet on vahvistettu, komission tietojärjestelmistä vastaava vastuuhenkilö aktivoi ne.
70 b artikla
Hakemusten käsittelystä kansallisella tasolla vastaavia toimivaltaisia viranomaisia koskevien tietojen toimittaminen ja saataville asettaminen
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen 1 päivää lokakuuta 2011 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 f artiklan 2 kohdan soveltamisen osalta toimivaltaisten viranomaisten nimet, osoitteet, yhteyshenkilöt ja sähköpostiosoitteet ja näiden tietojen mahdolliset muutokset.
2. Komissio laatii luettelon jäsenvaltioiden tai kolmansien maiden toimivaltaisten viranomaisten nimistä ja osoitteista sekä pitää luettelon ajan tasalla jäsenvaltioiden 1 kohdan mukaisesti tai kolmansien maiden unionin kanssa tehtyjen kansainvälisten sopimusten mukaisesti ilmoittamien tietojen perusteella. Komissio julkaisee kyseisen luettelon.
71 artikla
Asetuksen (EY) N:o 1493/1999 nojalla suojatut viinien nimet
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 s artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, jäljempänä ’asiakirjatiedosto’, ja tämän asetuksen 73 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitetut eritelmän muutokset tämän asetuksen 70 a artiklan 1 kohdan mukaisesti seuraavia sääntöjä ja menettelyjä noudattaen:
a) komissio lähettää asiakirjatiedostosta tai muutoksesta vastaanottoilmoituksen tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitetulla tavalla;
b) asiakirjatiedostoa tai muutosta pidetään sellaisena, että se voidaan ottaa tutkittavaksi, päivänä, jona komissio ottaa sen vastaan, tämän asetuksen 11 artiklassa säädetyin edellytyksin ja edellyttäen, että komissio on ottanut sen vastaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011;
c) komissio vahvistaa asianomaisen alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän kirjaamisen rekisteriin tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti mahdollisine muutoksineen ja antaa tiedostonumeron;
d) komissio tutkii asiakirjatiedoston vaatimustenmukaisuuden ottaen tapauksen mukaan huomioon vastaanotetut muutokset tämän asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädetyssä määräajassa.
2. Komissio voi päättää peruuttaa alkuperänimityksen tai maantieteellisen merkinnän asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 s artiklan 4 kohdan mukaisesti niiden asiakirjojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään kyseisen asetuksen 118 s artiklan 2 kohdan nojalla.
3. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 2 artiklan 2 kohdassa säädetään, asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 s artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen toimittamisen osalta kyseisen asetuksen 118 c artiklan 1 kohdan b alakohdan soveltamiseksi hakijoina voidaan pitää jäsenvaltion viranomaisia.
72 artikla
Väliaikaiset merkinnät
1. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 65 artiklassa säädetään, alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, joiden alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä on asetuksen (EY) N:o 479/2008 38 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukainen, on merkittävä tämän asetuksen IV luvun säännösten mukaisesti.
2. Jos komissio päättää olla myöntämättä alkuperänimitykselle tai maantieteelliselle merkinnälle suojaa asetuksen (EY) N:o 479/2008 41 artiklan nojalla, tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti merkityt viinit on poistettava markkinoilta tai merkittävä uudelleen tämän asetuksen IV luvun mukaisesti.
73 artikla
Siirtymäsäännökset
1. Asetuksen 1234/2007 118 s artiklassa säädettyä menettelyä sovelletaan seuraaviin:
a) viinin nimitys, joka on esitetty jäsenvaltiolle alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä ja jonka asianomainen jäsenvaltio on hyväksynyt ennen 1 päivää elokuuta 2009;
b) viinin nimitys, joka on esitetty jäsenvaltiolle alkuperänimityksenä tai maantieteellisenä merkintänä ennen 1 päivää elokuuta 2009 ja jonka asianomainen jäsenvaltio on hyväksynyt ja antanut komissiolle tiedoksi ennen 31 päivää joulukuuta 2011;
c) eritelmän muutos, joka on esitetty jäsenvaltiolle ennen 1 päivää elokuuta 2009 ja jonka asianomainen jäsenvaltio on antanut tiedoksi komissiolle ennen 31 päivää joulukuuta 2011;
d) eritelmän vähäinen muutos, joka on esitetty jäsenvaltiolle 1 päivän elokuuta 2009 jälkeen ja jonka asianomainen jäsenvaltio on antanut tiedoksi komissiolle ennen 31 päivää joulukuuta 2011.
2. Asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 q artiklassa säädettyä menettelyä ei sovelleta eritelmän muutoksiin, jotka on esitetty jäsenvaltiolle 1 päivän elokuuta 2009 jälkeen ja jotka asianomainen jäsenvaltio on antanut tiedoksi komissiolle ennen 30 päivää kesäkuuta 2014, jos kyseisillä muutoksilla pyritään ainoastaan saattamaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 s artiklan 2 kohdan mukaisesti komissiolle tiedoksi annettu eritelmä asetuksen (EY) N:o 1234/2007 118 d artiklan ja tämän artiklan vaatimusten mukaiseksi.
3. Viinejä, jotka on saatettu markkinoille tai joihin on tehty merkinnät ennen 31 päivää joulukuuta 2010 ja jotka ovat ennen 1 päivää elokuuta 2009 sovellettavien asiaan kuuluvien säännösten mukaisia, voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka.
4. Viinejä, jotka on tuotettu Kroatiassa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2013 ja jotka ovat Kroatiassa kyseiseen päivämäärään saakka sovellettujen säännösten mukaisia, voidaan pitää kaupan varastojen loppumiseen saakka. Kyseiset tuotteet voidaan merkitä Kroatiassa 30 päivänä kesäkuuta 2013 sovellettujen säännösten mukaisesti.
74 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetukset (EY) N:o 1607/2000 ja (EY) N:o 753/2002.
75 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä elokuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
▼M3 —————
LIITE X
A OSA
Asetuksen 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maininnat
|
Kieli |
Sulfiitteja koskevat maininnat |
Munia ja munapohjaisia tuotteita koskevat maininnat |
Maitoa ja maitopohjaisia tuotteita koskevat maininnat |
|
bulgariaksi |
„сулфити“ tai „серен диоксид“ |
„яйце“, „яйчен протеин“, „яйчен продукт“, „яйчен лизозим“ tai „яйчен албумин“ |
„мляко“, „млечни продукти“, „млечен казеин“ tai „млечен протеин“ |
|
espanjaksi |
«sulfitos» tai «dióxido de azufre» |
«huevo», «proteína de huevo», «ovoproducto», «lisozima de huevo» tai «ovoalbúmina» |
«leche», «productos lácteos», «caseína de leche» tai «proteína de leche» |
|
tšekiksi |
„siřičitany“ tai „oxid siřičitý“ |
„vejce“, „vaječná bílkovina“, „výrobky z vajec“, „vaječný lysozym“ tai „vaječný albumin“ |
„mléko“, „výrobky z mléka“, „mléčný kasein“ tai „mléčná bílkovina“ |
|
tanskaksi |
»sulfitter« tai »svovldioxid« |
»æg«, »ægprotein«, »ægprodukt«, »æglysozym«, tai »ægalbumin« |
»mælk«, »mælkeprodukt«, »mælkecasein« tai »mælkeprotein« |
|
saksaksi |
„Sulfite“ tai „Schwefeldioxid“ |
„Ei“, „Eiprotein“, „Eiprodukt“, „Lysozym aus Ei“ tai „Albumin aus Ei“ |
„Milch“, „Milcherzeugnis“, „Kasein aus Milch“ tai „Milchprotein“ |
|
viroksi |
„sulfitid” tai „vääveldioksiid” |
„muna”, „munaproteiin”, „munatooted”, „munalüsosüüm” tai „munaalbumiin” |
„piim”, „piimatooted”, „piimakaseiin” tai „piimaproteiin” |
|
kreikaksi |
«θειώδη», «διοξείδιο του θείου» tai «ανυδρίτης του θειώδους οξέος» |
«αυγό», «πρωτεΐνη αυγού», «προϊόν αυγού», «λυσοζύμη αυγού» tai «αλβουμίνη αυγού» |
«γάλα», «προϊόντα γάλακτος», «καζεΐνη γάλακτος» tai «πρωτεΐνη γάλακτος» |
|
englanniksi |
‘sulphites’, ‘sulfites’, ‘sulphur dioxide’ tai ‘sulfur dioxide’ |
‘egg’, ‘egg protein’, ‘egg product’, ‘egg lysozyme’ tai ‘egg albumin’ |
‘milk’, ‘milk products’, ‘milk casein’ tai ‘milk protein’ |
|
ranskaksi |
«sulfites» tai «anhydride sulfureux» |
«œuf», «protéine de l’œuf», «produit de l’œuf», «lysozyme de l’œuf» tai «albumine de l’œuf» |
«lait», «produits du lait», «caséine du lait» tai «protéine du lait» |
|
kroaatiksi |
„sulfiti” ili „sumporov dioksid” |
„jaje”, „bjelančevine iz jaja”, „proizvodi od jaja”, „lizozim iz jaja” ili „albumin iz jaja” |
„mlijeko”, „mliječni proizvodi”, „kazein iz mlijeka” ili „mliječne bjelančevine” |
|
italiaksi |
«solfiti» tai «anidride solforosa» |
«uovo», «proteina dell’uovo», «derivati dell’uovo», «lisozima da uovo» tai «ovoalbumina» |
«latte», «derivati del latte», «caseina del latte» tai «proteina del latte» |
|
latviaksi |
“sulfīti” tai “sēra dioksīds” |
“olas”, “olu olbaltumviela”, “olu produkts”, “olu lizocīms” tai “olu albumīns” |
“piens”, “piena produkts”, “piena kazeīns” tai “piena olbaltumviela” |
|
liettuaksi |
„sulfitai“ tai „sieros dioksidas“ |
„kiaušiniai“, „kiaušinių baltymai“, „kiaušinių produktai“, „kiaušinių lizocimas“ tai „kiaušinių albuminas“ |
„pienas“, „pieno produktai“, „pieno kazeinas“ tai „pieno baltymai“ |
|
unkariksi |
„szulfitok” tai „kén-dioxid” |
„tojás”, „tojásból származó fehérje”, „tojástermék”, „tojásból származó lizozim” tai „tojásból származó albumin” |
„tej”, „tejtermékek”, „tejkazein” tai „tejfehérje” |
|
maltaksi |
“sulfiti”, tai “diossidu tal-kubrit” |
“bajd”, “proteina tal-bajd”, “prodott tal-bajd”, “liżożima tal-bajd” tai “albumina tal-bajd” |
“ħalib”, “prodotti tal-ħalib”, “kaseina tal-ħalib” tai “proteina tal-ħalib” |
|
hollanniksi |
„sulfieten” tai „zwaveldioxide” |
„ei”, „eiproteïne”, „eiderivaat”, „eilysozym” tai „eialbumine” |
„melk”, „melkderivaat”, „melkcaseïne” tai „melkproteïnen” |
|
puolaksi |
„siarczyny”, „dwutlenek siarki” tai „ditlenek siarki” |
„jajo”, „białko jaja”, „produkty z jaj”, „lizozym z jaja” tai „albuminę z jaja” |
„mleko”, „produkty mleczne”, „kazeinę z mleka” tai „białko mleka” |
|
portugaliksi |
«sulfitos» tai «dióxido de enxofre» |
«ovo», «proteína de ovo», «produto de ovo», «lisozima de ovo» tai «albumina de ovo» |
«leite», «produtos de leite», «caseína de leite» tai «proteína de leite» |
|
romaniaksi |
„sulfiți” tai „dioxid de sulf” |
„ouă”, „proteine din ouă”, „produse din ouă”, „lizozimă din ouă” tai „albumină din ouă” |
„lapte”, „produse din lapte”, „cazeină din lapte” tai „proteine din lapte” |
|
slovakiksi |
„siričitany“ tai „oxid siričitý“ |
„vajce“, „vaječná bielkovina“, „výrobok z vajec“, „vaječný lyzozým“ tai „vaječný albumín“ |
„mlieko“, „výrobky z mlieka“, „mliečne výrobky“, „mliečny kazeín“ tai „mliečna bielkovina“ |
|
sloveeniksi |
„sulfiti“ tai „žveplov dioksid“ |
„jajce“, „jajčne beljakovine“, „proizvod iz jajc“, „jajčni lizocim“ tai „jajčni albumin“ |
„mleko“, „proizvod iz mleka“, „mlečni kazein“ tai „mlečne beljakovine“ |
|
suomeksi |
”sulfiittia”, ”sulfiitteja” tai ”rikkidioksidia” |
”kananmunaa”, ”kananmunaproteiinia”, ”kananmunatuotetta”, ”lysotsyymiä (kananmunasta)” tai ”kananmuna-albumiinia” |
”maitoa”, ”maitotuotteita”, ”kaseiinia (maidosta)” tai ”maitoproteiinia” |
|
ruotsiksi |
”sulfiter” tai ”svaveldioxid” |
”ägg”, ”äggprotein”, ”äggprodukt”, ”ägglysozym” tai ”äggalbumin” |
”mjölk”, ”mjölkprodukter”, ”mjölkkasein” tai ”mjölkprotein” |
B OSA
Asetuksen 51 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut kuvat
|
|
|
|
|
LIITE X a
56 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ilmaisut
|
Kieli |
Ilmaisut, joilla voidaan korvata ilmaisu ”tuottaja” |
Ilmaisut, joilla voidaan korvata ilmaisu ”tuottanut” |
|
BG |
„преработвател“ |
„преработено от“ |
|
ES |
"elaborador" |
"elaborado por" |
|
CS |
„zpracovatel“ tai "vinař" |
„zpracováno v“ tai "vyrobeno v" |
|
DA |
»forarbejdningsvirksomhed« tai »vinproducent« |
»forarbejdet af« |
|
DE |
„Verarbeiter“ |
„verarbeitet von“tai "versektet durch" |
|
ET |
„töötleja” |
„töödelnud” |
|
EL |
«οινοποιός» |
«οινοποιήθηκε από», |
|
EN |
"processor" tai "winemaker" |
"processed by" tai "made by" |
|
FR |
"élaborateur" |
"élaboré par" |
|
IT |
"elaboratore" tai "spumantizzatore" |
"elaborato da" tai "spumantizzato da" |
|
LV |
“izgatavotājs” |
«vīndaris» tai «ražojis» |
|
LT |
„perdirbėjas“ |
„perdirbo“ |
|
HU |
„feldolgozó:” |
„feldolgozta:” |
|
MT |
"proċessur" |
"ipproċessat minn" |
|
NL |
„verwerker” tai "bereider" |
„verwerkt door” tai "bereid door" |
|
PL |
„przetwórca” tai „wytwórca” |
„przetworzone przez” tai „wytworzone przez” |
|
PT |
"elaborador" tai "preparador" |
"elaborado por" tai "preparado por" |
|
RO |
"elaborator" |
"elaborat de" |
|
SI |
«pridelovalec« |
«prideluje» |
|
SK |
„spracovateľ“ |
„spracúva“ |
|
FI |
"valmistaja" |
"valmistanut" |
|
SV |
”bearbetningsföretag” |
”bearbetat av” |
▼M3 —————
LIITE XIII
TILAAN LIITTYVÄT ILMAISUT
|
Jäsenvaltio tai kolmas maa |
Ilmaisu |
|
Itävalta |
Burg, Domäne, Eigenbau, Familie, Gutswein, Güterverwaltung, Hof, Hofgut, Kloster, Landgut, Schloss, Stadtgut, Stift, Weinbau, Weingut, Weingärtner, Winzer, Winzermeister |
|
Tšekki |
Sklep, vinařský dům, vinařství |
|
Saksa |
Burg, Domäne, Kloster, Schloss, Stift, Weinbau, Weingärtner, Weingut, Winzer |
|
Ranska |
Abbaye, Bastide, Campagne, Chapelle, Château, Clos, Commanderie, Cru, Domaine, Mas, Manoir, Mont, Monastère, Monopole, Moulin, Prieuré, Tour |
|
Kreikka |
Αγρέπαυλη (Agrepavlis), Αμπελι (Ampeli), Aμπελώνας(-ες) (Ampelonas-(es)), Αρχοντικό (Archontiko), Κάστρο (Kastro), Κτήμα (Κtima), Μετόχι (Metochi), Μοναστήρι (Monastiri), Ορεινό Κτήμα (Orino Ktima), Πύργος (Pyrgos) |
|
Italia |
abbazia, abtei, ansitz, burg, castello, kloster, rocca, schlofl, stift, torre, villa |
|
Kypros |
Αμπελώνας (-ες) (Ampelonas (-es), Κτήμα (Ktima), Μοναστήρι (Monastiri), Μονή (Moni) |
|
Portugali |
Casa, Herdade, Paço, Palácio, Quinta, Solar |
|
Slovakia |
Kaštieľ, Kúria, Pivnica, Vinárstvo, Usadlosť |
|
Slovenia |
Klet, Kmetija, Posestvo, Vinska klet |
LIITE XIV
SOKERIPITOISUUDEN MERKITSEMINEN
|
Ilmaisu |
Käyttöedellytykset |
|
A OSA — Luettelo ilmaisuista, joita käytetään kuohuviineissä, hiilihapotetuissa kuohuviineissä, laatukuohuviineissä ja maustetuissa laatukuohuviineissä |
|
|
brut nature, naturherb, bruto natural, pas dosé, dosage zéro, natūralusis briutas, īsts bruts, přírodně tvrdé, popolnoma suho, dosaggio zero, брют натюр, brut natur |
Jos sen sokeripitoisuus on vähemmän kuin 3 grammaa litrassa; kyseisiä ilmaisuja voidaan käyttää ainoastaan sellaisessa tuotteessa, johon ei ole lisätty sokeria toisen käymisen jälkeen. |
|
extra brut, extra herb, ekstra briutas, ekstra brut, ekstra bruts, zvláště tvrdé, extra bruto, izredno suho, ekstra wytrawne, екстра брют |
Jos sen sokeripitoisuus on 0–6 grammaa litrassa. |
|
brut, herb, briutas, bruts, tvrdé, bruto, zelo suho, bardzo wytrawne, брют |
Jos sen sokeripitoisuus on alle 12 grammaa litrassa. |
|
extra dry, extra trocken, extra seco, labai sausas, ekstra kuiv, ekstra sausais, különlegesen száraz, wytrawne, suho, zvláště suché, extra suché, екстра сухо, extra sec, ekstra tør |
Jos sen sokeripitoisuus on 12–17 grammaa litrassa. |
|
sec, trocken, secco, asciutto, dry, tør, ξηρός, seco, torr, kuiva, sausas, kuiv, sausais, száraz, półwytrawne, polsuho, suché, сухо |
Jos sen sokeripitoisuus on 17–32 grammaa litrassa. |
|
demi-sec, halbtrocken, abboccato, medium dry, halvtør, ημίξηρος, semi seco, meio seco, halvtorr, puolikuiva, pusiau sausas, poolkuiv, pussausais, félszáraz, półsłodkie, polsladko, polosuché, polosladké, полусухо |
Jos sen sokeripitoisuus on 32–50 grammaa litrassa. |
|
doux, mild, dolce, sweet, sød, γλυκός, dulce, doce, söt, makea, saldus, magus, édes, ħelu, słodkie, sladko, sladké, сладко, dulce, saldais |
Jos sen sokeripitoisuus on enemmän kuin 50 grammaa litrassa. |
|
B OSA — Luettelo ilmaisuista, joita käytetään muissa kuin A osassa luetelluissa tuotteissa |
|
|
сухо, seco, suché, tør, trocken, kuiv, ξηρός, dry, sec, secco, asciuttto, sausais, sausas, száraz, droog, wytrawne, seco, sec, suho, kuiva |
Jos sen sokeripitoisuus on enintään — 4 grammaa litrassa, tai — 9 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta yli 2 grammalla litraa kohden. |
|
полусухо, semiseco, polosuché, halvtør, halbtrocken, poolkuiv, ημίξηρος, medium dry, demi-sec, abboccato, pussausais, pusiau sausas, félszáraz, halfdroog, półwytrawne, meio seco, adamado, demisec, polsuho, puolikuiva, halvtorrt |
Jos sen sokeripitoisuus on edellä vahvistettua enimmäismäärää suurempi mutta enintään — 12 grammaa litrassa, tai — 18 grammaa litrassa, kun kokonaishappopitoisuus grammoina viinihappoa litraa kohden ei alita jäännössokeripitoisuutta yli 10 grammalla litraa kohden. |
|
полусладко, semidulce, polosladké, halvsød, lieblich, poolmagus, ημίγλυκος, medium, medium sweet, moelleux, amabile, pussaldais, pusiau saldus, félédes, halfzoet, półsłodkie, meio doce, demidulce, polsladko, puolimakea, halvsött |
Jos sen sokeripitoisuus on edellä vahvistettua enimmäismäärää suurempi mutta enintään 45 grammaa litrassa. |
|
сладко, dulce, sladké, sød, süss, magus, γλυκός, sweet, doux, dolce, saldais, saldus, édes, ħelu, zoet, słodkie, doce, dulce, sladko, makea, sött. |
Jos sen sokeripitoisuus on vähintään 45 grammaa litrassa. |
LIITE XV
LUETTELO RYPÄLELAJIKKEISTA JA NIIDEN SYNONYYMEISTÄ, JOTKA VOIVAT ESIINTYÄ VIINIEN MERKINNÖISSÄ
A OSA: Luettelo rypälelajikkeista ja niiden synonyymeistä, jotka voivat esiintyä viinien merkinnöissä 62 artiklan 3 kohdan mukaisesti
|
|
Suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä |
Lajikkeen tai sen synonyymin nimi |
Maat, jotka voivat käyttää lajikkeen nimeä tai synonyymiä (1) |
|
1 |
Alba (IT) |
Albarossa |
Italiao |
|
2 |
Alicante (ES) |
Alicante Bouschet |
Kreikkao, Italiao, Portugalio, Algeriao, Tunisiao, Yhdysvallato, Kyproso , Etelä-Afrikka ►M8 , Kroatia ◄ Huom.: Alicante-nimeä ei voida käyttää yksin viinin kuvauksessa. |
|
3 |
Alicante Branco |
Portugalio |
|
|
4 |
Alicante Henri Bouschet |
Ranskao, Serbia ja Montenegro (6) |
|
|
5 |
Alicante |
Italiao |
|
|
6 |
Alikant Buse |
Serbia ja Montenegro (4) |
|
|
7 |
Avola (IT) |
Nero d'Avola |
Italia |
|
8 |
Bohotin (RO) |
Busuioacă de Bohotin |
Romania |
|
9 |
Borba (PT) |
Borba |
Espanjao |
|
10 |
Bourgogne (FR) |
Blauburgunder |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (13-20-30), Itävalta (18-20), Kanada (20-30), Chile (20-30), Italia (20-30), Sveitsi |
|
11 |
Blauer Burgunder |
Itävalta (10-13), Serbia ja Montenegro (17-30) |
|
|
12 |
Blauer Frühburgunder |
Saksa (24) |
|
|
13 |
Blauer Spätburgunder |
Saksa (30), entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10-20-30), Itävalta (10-11), Bulgaria (30), Kanada (10-30), Chile (10-30), Romania (30), Italia (10-30) |
|
|
14 |
Burgund Mare |
Romania (35, 27, 39, 41) |
|
|
14 a |
Borgonja istarska |
Kroatia |
|
|
15 |
Burgundac beli |
Serbia ja Montenegro (34) |
|
|
15 a |
Burgundac bijeli |
Kroatia |
|
|
▼M8 ————— |
|||
|
17 |
Burgundac crni |
Serbia ja Montenegro (11-30) ►M8 , Kroatia ◄ |
|
|
18 |
Burgundac sivi |
Kroatiao, Serbia ja Montenegroo |
|
|
19 |
Burgundec bel |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedoniao |
|
|
20 |
Burgundec crn |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10-13-30) |
|
|
21 |
Burgundec siv |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedoniao |
|
|
22 |
Early Burgundy |
Yhdysvallato |
|
|
23 |
Fehér Burgundi, Burgundi |
Unkari (31) |
|
|
24 |
Frühburgunder |
Saksa (12), Alankomaato |
|
|
25 |
Grauburgunder |
Saksa, Bulgaria, Unkario, Romania (26) |
|
|
26 |
Grauer Burgunder |
Kanada, Romania (25), Saksa, Itävalta |
|
|
27 |
Grossburgunder |
Romania (37, 14, 40, 42) |
|
|
28 |
Kisburgundi kék |
Unkari (30) |
|
|
29 |
Nagyburgundi |
Unkario |
|
|
30 |
Spätburgunder |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (10-13-20), Serbia ja Montenegro (11-17), Bulgaria (13), Kanada (10-13), Chile, Unkari (29), Moldovao, Romania (13), Italia (10-13), Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa (13) |
|
|
31 |
Weißburgunder |
Etelä-Afrikka (33), Kanada, Chile (32), Unkari (23), Saksa (32, 33), Itävalta (32), Yhdistynyt kuningaskuntao, Italia |
|
|
32 |
Weißer Burgunder |
Saksa (31, 33), Itävalta (31), Chile (31), Slovenia, Italia |
|
|
33 |
Weissburgunder |
Etelä-Afrikka (31), Saksa (31, 32), Yhdistynyt kuningaskunta, Italia, Sveitsio |
|
|
34 |
Weisser Burgunder |
Serbia ja Montenegro (15) |
|
|
35 |
Calabria (IT) |
Calabrese |
Italia |
|
36 |
Cotnari (RO) |
Grasă de Cotnari |
Romania |
|
37 |
Franken (DE) |
Blaufränkisch |
Tšekki (39), Itävaltao, Saksa, Slovenia (Modra frankinja, Frankinja), Unkari, Romania (14, 27, 39, 41) |
|
38 |
Frâncușă |
Romania |
|
|
39 |
Frankovka |
Tšekki (37), Slovakia (40), Romania (14, 27, 38, 41) ►M8 , Kroatia ◄ |
|
|
40 |
Frankovka modrá |
Slovakia (39) |
|
|
41 |
Kékfrankos |
Unkari, Romania (37, 14, 27, 39) |
|
|
42 |
Friuli (IT) |
Friulano |
Italia |
|
43 |
Graciosa (PT) |
Graciosa |
Portugalio |
|
44 |
Мелник (BU) Melnik |
Мелник Melnik |
Bulgaria |
|
45 |
Montepulciano (IT) |
Montepulciano |
Italiao |
|
46 |
Moravské (CZ) |
Cabernet Moravia |
Tšekki o |
|
47 |
Moravia dulce |
Espanjao |
|
|
48 |
Moravia agria |
Espanja o |
|
|
49 |
Muškat moravský |
Tšekkio, Slovakia |
|
|
50 |
Odobești (RO) |
Galbenă de Odobești |
Romania |
|
51 |
Porto (PT) |
Portoghese |
Italiao |
|
52 |
Rioja (ES) |
Torrontés riojano |
Argentiinao |
|
53 |
Sardegna (IT) |
Barbera Sarda |
Italia |
|
54 |
Sciacca (IT) |
Sciaccarello |
Ranska |
|
55 |
Teran (SI) |
Teran |
Kroatia (1) |
B OSA: Luettelo rypälelajikkeista ja niiden synonyymeistä, jotka voivat esiintyä viinien merkinnöissä 62 artiklan 4 kohdan mukaisesti
|
|
Suojattu alkuperänimitys tai maantieteellinen merkintä |
Lajikkeen tai sen synonyymin nimi |
Maat, jotka voivat käyttää lajikkeen nimeä tai synonyymiä (1) |
|
1 |
Mount Athos – Agioritikos (GR) |
Agiorgitiko |
Kreikkao , Kyproso |
|
2 |
Aglianico del Taburno (IT) |
Aglianico |
Italiao, Kreikkao, Maltao, Yhdysvallat |
|
2 a |
Aglianico crni |
Kroatia |
|
|
3 |
Aglianico del Vulture (IT) |
Aglianicone |
Italiao |
|
4 |
Aleatico di Gradoli (IT) Aleatico di Puglia (IT) |
Aleatico |
Italia, Australia, Yhdysvallat |
|
5 |
Ansonica Costa dell'Argentario (IT) |
Ansonica |
Italia, Australia |
|
6 |
Conca de Barbera (ES) |
Barbera Bianca |
Italiao |
|
7 |
Barbera |
Etelä-Afrikkao, Argentiinao, Australiao, Kroatiao, Meksikoo, Sloveniao, Uruguayo, Yhdysvallato, Kreikkao, Italiao, Maltao |
|
|
8 |
Barbera Sarda |
Italiao |
|
|
9 |
Malvasia di Castelnuovo Don Bosco (IT) Bosco Eliceo (IT) |
Bosco |
Italiao |
|
10 |
Brachetto d'Acqui (IT) |
Brachetto |
Italia, Australia |
|
11 |
Etyek-Buda (HU) |
Budai |
Unkario |
|
12 |
Cesanese del Piglio (IT) Cesanese di Olevano Romano (IT) Cesanese di Affile (IT) |
Cesanese |
Italia, Australia |
|
13 |
Cortese di Gavi (IT) Cortese dell'Alto Monferrato (IT) |
Cortese |
Italia, Australia, Yhdysvallat |
|
14 |
Duna (HU) |
Duna gyöngye |
Unkari |
|
15 |
Dunajskostredský (SK) |
Dunaj |
Slovakia |
|
16 |
Côte de Duras (FR) |
Durasa |
Italia |
|
17 |
Korinthos-Korinthiakos (GR) |
Corinto Nero |
Italiao |
|
18 |
Korinthiaki |
Kreikkao |
|
|
19 |
Fiano di Avellino (IT) |
Fiano |
Italia, Australia, Yhdysvallat |
|
20 |
Fortana del Taro (IT) |
Fortana |
Italia, Australia |
|
21 |
Freisa d'Asti (IT) Freisa di Chieri (IT) |
Freisa |
Italia, Australia, Yhdysvallat |
|
22 |
Greco di Bianco (IT) Greco di Tufo (IT) |
Greco |
Italia, Australia |
|
23 |
Grignolino d'Asti (IT) Grignolino del Monferrato Casalese (IT) |
Grignolino |
Italia, Australia, Yhdysvallat |
|
24 |
Izsáki Arany Sárfehér (HU) |
Izsáki Sáfeher |
Unkari |
|
25 |
Lacrima di Morro d'Alba (IT) |
Lacrima |
Italia, Australia |
|
26 |
Lambrusco Grasparossa di Castelvetro |
Lambrusco grasparossa |
Italia |
|
27 |
Lambrusco |
Italia, Australia (2), Yhdysvallat |
|
|
28 |
Lambrusco di Sorbara (IT) |
||
|
29 |
Lambrusco Mantovano (IT) |
||
|
30 |
Lambrusco Salamino di Santa Croce (IT) |
||
|
31 |
Lambrusco Salamino |
Italia |
|
|
32 |
Colli Maceratesi |
Maceratino |
Italia, Australia |
|
33 |
Nebbiolo d'Alba (IT) |
Nebbiolo |
Italia, Australia, Yhdysvallat ►M8 , Kroatia ◄ |
|
34 |
Colli Orientali del Friuli Picolit (IT) |
Picolit |
Italia |
|
35 |
Pikolit |
Slovenia |
|
|
36 |
Colli Bolognesi Classico Pignoletto (IT) |
Pignoletto |
Italia, Australia |
|
37 |
Primitivo di Manduria |
Primitivo |
Italia, Australia, Yhdysvallat ►M8 , Kroatia ◄ |
|
38 |
Rheingau (DE) |
Rajnai rizling |
Unkari (41) |
|
39 |
Rheinhessen (DE) |
Rajnski rizling |
Serbia ja Montenegro (40-41-46) ►M8 , Kroatia ◄ |
|
40 |
Renski rizling |
Serbia ja Montenegro (39-43-46), Sloveniao (45) |
|
|
41 |
Rheinriesling |
Bulgariao, Itävalta, Saksa (43), Unkari (38), Tšekki (49), Italia (43), Kreikka, Portugali, Slovenia |
|
|
42 |
Rhine Riesling |
Etelä-Afrikkao, Australiao, Chile (44), Moldovao, Uusi-Seelantio, Kypros, Unkario |
|
|
43 |
Riesling renano |
Saksa (41), Serbia ja Montenegro (39-40-46), Italia (41) |
|
|
44 |
Riesling Renano |
Chile (42), Maltao |
|
|
45 |
Radgonska ranina |
Slovenia ►M8 , Kroatia ◄ |
|
|
46 |
Rizling rajnski |
Serbia ja Montenegro (39-40-43) |
|
|
47 |
Rizling Rajnski |
Entinen Jugoslavian tasavalta Makedoniao, Kroatiao |
|
|
48 |
Rizling rýnsky |
Slovakiao |
|
|
49 |
Ryzlink rýnský |
Tšekki (41) |
|
|
50 |
Rossese di Dolceacqua (IT) |
Rossese |
Italia, Australia |
|
51 |
Sangiovese di Romagna (IT) |
Sangiovese |
Italia, Australia, Yhdysvallat ►M8 , Kroatia ◄ |
|
52 |
Štajerska Slovenija (SV) |
Štajerska belina |
Slovenia ►M8 , Kroatia ◄ |
|
52 a |
Štajerka |
Kroatia |
|
|
53 |
Teroldego Rotaliano (IT) |
Teroldego |
Italia, Australia, Yhdysvallat |
|
54 |
Vinho Verde (PT) |
Verdea |
Italiao |
|
55 |
Verdeca |
Italia |
|
|
56 |
Verdese |
Italiao |
|
|
57 |
Verdicchio dei Castelli di Jesi (IT) Verdicchio di Matelica (IT) |
Verdicchio |
Italia, Australia |
|
58 |
Vermentino di Gallura (IT) Vermentino di Sardegna (IT) |
Vermentino |
Italia, Australia, Amerikan yhdysvallat ►M8 , Kroatia ◄ |
|
59 |
Vernaccia di San Gimignano (IT) Vernaccia di Oristano (IT) Vernaccia di Serrapetrona (IT) |
Vernaccia |
Italia, Australia |
|
60 |
Zala (HU) |
Zalagyöngye |
Unkari |
(1) Tässä liitteessä esitetyt poikkeukset sallitaan asianomaisten maiden osalta vain, jos kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, jotka on valmistettu asianomaisista lajikkeista.
(2) Käyttö sallittu 1. joulukuuta 2008 tehdyn Euroopan yhteisön ja Australian välisen viinikauppasopimuksen 22 artiklan 4 kohdan määräysten mukaisesti (EUVL L 28, 30.1.2009, s. 3).
LIITE XVI
66 artiklan 2 kohdan mukaisesti viinien merkinnöissä sallittavat merkinnät
|
käytetty tynnyrissä |
kypsytetty tynnyrissä |
vanhennettu tynnyrissä |
|
käytetty […]tynnyrissä [merkitään puulaji] |
kypsytetty […]tynnyrissä [merkitään puulaji] |
vanhennettu […]tynnyrissä [merkitään puulaji] |
|
käytetty tynnyrissä |
kypsytetty tynnyrissä |
vanhennettu tynnyrissä |
LIITE XVII
ERÄIDEN PULLOMALLIEN VARAAMINEN
1. Flûte d'Alsace
a) Malli: suoravartaloinen sylinterinmuotoinen lasipullo, jonka kaula on pitkä ja jonka mittasuhteet ovat suunnilleen seuraavat:
— kokonaiskorkeus / pohjan halkaisija = 5:1
— sylinterinmuotoisen osan korkeus = kokonaiskorkeus/3.
b) Tämän malliset pullot on varattu seuraaville Ranskan alueelta korjatuista rypäleistä tuotetuille alkuperänimityksellä varustetuille viineille:
— Alsace tai vin d'Alsace, Alsace Grand Cru
— Grépy
— Château-Grillet
— Côtes de Provence, puna- ja roseeviini
— Cassis
— Jurançon, Jurançon sec
— Béarn, Béarn-Bellocq, roseeviini
— Tavel, rosee.
Tämän pullomallin käyttörajoitusta sovelletaan kuitenkin vain Ranskan alueelta korjatuista rypäleistä valmistettuun viiniin.
2. Bocksbeutel tai Cantil
a) Malli: lyhytkaulainen pullea ja pyöreä mutta sivukuvaltaan litteä lasipullo, jonka pohja sekä poikkileikkaus pullon vartalon kaikkein kuperimmalla kohdalla ovat ellipsinmuotoisia.
— ellipsinmuotoisen poikkileikkauksen mittasuhteet suuri akseli / pieni akseli = 2:1
— pyöreän vartalon korkeus / sylinterinmuotoinen kaula = 2,5:1.
b) Viinit, joille tämän malliset pullot on varattu:
i) saksalaiset viini, joilla on alkuperänimitys
— Franken
— Baden:
—
— Taubertalista ja Schuepfergrundista peräisin olevat
— seuraavilta Baden-Badenin hallintoalueeseen kuuluvilta alueilta peräisin olevat: Neuweier, Steinbach, Umweg ja Varnhalt;
ii) italialaiset viini, joilla on alkuperänimitys
— Santa Maddalena (St. Magdalener)
— Valle Isarco (Eisacktaler), Sylvaner- ja Mueller-Thurgau- rypäleistä saatu
— Terlaner, Pinot bianco -lajikkeesta saatu
— Bozner Leiten
— Alto Adige (Suedtiroler), seuraavista lajikkeista saatu: Riesling, Mueller-Thurgau, Pinot nero, Moscato giallo, Sylvaner, Lagrein, Pinot blanco (Weissburgunder) ja Moscato rosa (Rosenmuskateller)
— Greco di Bianco
— Trentino, Moscato-lajikkeesta saatu;
iii) kreikkalaiset viinit
— Agioritiko
— Rombola Kephalonias
— Kefalonian saarelta peräisin olevat viinit
— Paroksen saarelta peräisin olevat viinit
— Peloponnesoksesta peräisin olevat viinit, joilla suojattu maantieteellinen merkintä;
iv) portugalilaiset viinit
— roseeviinit ja vain ne muut alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, joiden osalta osoitetaan, että ennen niiden luokittelemista alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetuksi viiniksi niiden tarjontamuoto oli tosiasiallisesti ja perinteisesti cantil-pullomalli.
3. Clavelin
a) Malli: noin 0,62 litran vetoinen lyhytkaulainen lasipullo, jossa on sylinterinmuotoinen vartalo ja jykevän olemuksen antavat leveät hartiat ja jonka mittasuhteet ovat:
— kokonaiskorkeus / pohjan halkaisija = 2,75
— sylinterinmuotoisen osan korkeus = kokonaiskorkeus/2.
b) Viinit, joille tämän malliset pullot on varattu:
— ranskalaiset viini, joilla on suojattu alkuperänimitys
— Côte du Jura
— Arbois
— L'Etoile
— Château Chalon.
4. Tokaj:
a) Malli: suoravartaloinen sylinterinmuotoinen väritön lasipullo, jonka kaula on pitkä ja jonka mittasuhteet ovat:
— sylinterinmuotoisen osan korkeus/kokonaiskorkeus = 1:2,7
— kokonaiskorkeus / pohjan halkaisija = 1:3,6
— tilavuus: 500 ml; 375 ml, 250 ml, 100 ml tai 187,5 ml (vietäessä kolmanteen maahan)
— pulloon voi kiinnittää pullon materiaalista valmistetun sinetin, jossa on viittaus viinialueeseen tai tuottajaan.
b) Viinit, joille tämän malliset pullot on varattu:
unkarilaiset ja slovakialaiset viini, joilla on suojattu alkuperänimitys
— Tokaj
— Vinohradnícka oblasť Tokaj,
jota täydennetään jollakin seuraavista perinteisistä ilmaisuista:
— aszú/výber
— aszúeszencia / esencia výberova
— eszencia/esencia
— máslas/mášláš
— fordítás/forditáš
— szamorodni/samorodné.
Tämän pullomallin käyttörajoitusta sovelletaan kuitenkin vain Unkarin ja Slovakian alueelta korjatuista rypäleistä valmistettuun viiniin.
LIITE XVIII
Pääsy 70 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menetelmiin ja sähköisiin lomakkeisiin
Pääsy 70 a artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin menetelmiin ja sähköisiin lomakkeisiin on vapaa komission tietojärjestelmiensä kautta perustaman sähköisen e-Bacchus-tietokannan välityksellä:
http://ec.europa.eu/agriculture/markets/wine/e-bacchus/
LIITE XIX
70 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedonantoihin ja tietojen saataville asettamiseen liittyvät käytännön järjestelyt
Saadakseen tietoa tietojärjestelmien käyttöoikeutta sekä tiedonantojen ja tietojen saataville asettamista koskevista käytännön järjestelyistä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvat viranomaiset ja henkilöt voivat ottaa yhteyttä komissioon seuraavassa osoitteessa:
Funktionaalinen sähköposti: AGRI-CONTACT-EBACCHUS@ec.europa.eu
( 1 ) Katso tämän virallisen lehden sivu 1.
( 2 ) EUVL L 170, 30.6.2008, s. 1.
( 3 ) EUVL L 299, 8.11.2008, s. 25.
( 4 ) EUVL L 78, 24.3.2009, s. 1.
( 5 ) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.
( 6 ) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1.
( 7 ) EUVL L 369, 23.12.2006, s. 1.
( 8 ) EUVL L 189, 20.7.2007, s. 1.
( 9 ) EYVL L 149, 14.6.1991, s. 1.
( 10 ) Tässä liitteessä esitetyt poikkeukset sallitaan asianomaisten maiden osalta vain, jos kyseessä ovat suojatulla alkuperänimityksellä tai maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit, jotka on valmistettu asianomaisista lajikkeista.
( 11 ) Käyttö sallittu 1. joulukuuta 2008 tehdyn Euroopan yhteisön ja Australian välisen viinikauppasopimuksen 22 artiklan 4 kohdan määräysten mukaisesti (EUVL L 28, 30.1.2009, s. 3).