This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02008R0110-20150214
Regulation (EC) No 110/2008 of the European Parliament and of the Council of 15 January 2008 on the definition, description, presentation, labelling and the protection of geographical indications of spirit drinks and repealing Council Regulation (EEC) No 1576/89
Consolidated text: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY ) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008 , tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY ) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008 , tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta
2008R0110 — FI — 14.02.2015 — 007.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 110/2008, annettu 15 päivänä tammikuuta 2008, (EYV L 039, 13.2.2008, p.16) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1334/2008, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, |
L 354 |
34 |
31.12.2008 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 164/2012, annettu 24 päivänä helmikuuta 2012, |
L 53 |
1 |
25.2.2012 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1065/2013, annettu 30 päivänä lokakuuta 2013, |
L 289 |
48 |
31.10.2013 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 97/2014, annettu 3 päivänä helmikuuta 2014, |
L 33 |
1 |
4.2.2014 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 98/2014, annettu 3 päivänä helmikuuta 2014, |
L 33 |
3 |
4.2.2014 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 426/2014, annettu 25 päivänä huhtikuuta 2014, |
L 125 |
55 |
26.4.2014 |
|
|
KOMISSION ASETUS (EU) 2015/210, annettu 10 päivänä helmikuuta 2015, |
L 35 |
16 |
11.2.2015 |
|
Muutettu:
|
L 112 |
10 |
24.4.2012 |
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 110/2008,
annettu 15 päivänä tammikuuta 2008,
tislattujen alkoholijuomien määritelmistä, kuvauksesta, esittelystä, merkinnöistä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1576/89 kumoamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,
ottavat huomioon komission ehdotuksen,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 1 ),
noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 2 ),
sekä katsovat seuraavaa:|
(1) |
Tislattujen alkoholijuomien alaa on onnistuneesti säännelty tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 29 päivänä toukokuuta 1989 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1576/89 ( 3 ) ja tislattujen alkoholijuomien määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä 24 päivänä huhtikuuta 1990 annetulla komission asetuksella (ETY) N:o 1014/90 ( 4 ). Tislattujen alkoholijuomien määritelmiin, kuvaukseen, esittelyyn ja merkintöihin sekä eräiden tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaamiseen sovellettavia sääntöjä on kuitenkin viimeaikaisten kokemusten perusteella tarpeen selkeyttää ottaen samalla huomioon perinteiset valmistusmenetelmät. Sen vuoksi asetus (ETY) N:o 1576/89 olisi kumottava ja korvattava uudella asetuksella. |
|
(2) |
Tislattujen alkoholijuomien ala on tärkeä yhteisön kuluttajille, tuottajille ja maatalousalalle. Tislattuihin alkoholijuomiin sovellettavilla toimenpiteillä olisi pyrittävä parantamaan kuluttajansuojaa, estämään vilpilliset käytänteet ja edistämään markkinoiden avoimuutta ja tervettä kilpailua. Näin olisi suojattava yhteisön tislattujen alkoholijuomien maine, jonka ne ovat saavuttaneet yhteisön ja maailmanmarkkinoilla ottamalla jatkossakin huomioon tislattujen alkoholijuomien tuotannossa sovelletut perinteiset käytännöt ja lisääntynyt kuluttajansuojan ja tiedotuksen tarve. Myös tekniset innovaatiot olisi otettava huomioon luokissa silloin, kun niillä voidaan parantaa tuotteiden laatua, edellyttäen ettei tällä ole vaikutusta asianomaisten tislattujen alkoholijuomien perinteisiin ominaispiirteisiin. |
|
(3) |
Tislattujen alkoholijuomien tuotanto on tärkeä kanava yhteisön maataloustuotteille. Sääntelyn puitteissa olisi korostettava tätä vahvaa kytköstä maatalousalaan. |
|
(4) |
Tislattuja alkoholijuomia koskevan lainsäädännön järjestelmällisyyden varmistamiseksi tässä asetuksessa olisi esitettävä täsmällisesti määritellyt kriteerit, jotka koskevat tislattujen alkoholijuomien tuotantoa, kuvaamista, esittelyä ja merkintöjä sekä maantieteellisten merkintöjen suojaamista. |
|
(5) |
Kuluttajien etujen huomioon ottamiseksi tätä asetusta olisi sovellettava kaikkiin yhteisössä kaupan pidettäviin tislattuihin alkoholijuomiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu yhteisössä vai kolmansissa maissa. Korkealaatuisten tislattujen alkoholijuomien viennin huomioon ottamiseksi sekä yhteisön tislattujen alkoholijuomien maineen säilyttämiseksi ja parantamiseksi maailmanmarkkinoilla tätä asetusta olisi sovellettava myös tislattuihin alkoholijuomiin, joita tuotetaan yhteisössä vientiä varten. Tätä asetusta olisi sovellettava myös etyylialkoholin ja/tai maatalousperäisten tisleiden käyttöön alkoholijuomien tuotannossa ja tislattujen alkoholijuomien nimien käyttöön elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä. Poikkeustapauksissa, joissa kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö edellyttää sitä, tässä asetuksessa tulisi antaa mahdollisuus myöntää poikkeus tämän asetuksen liitteiden I ja II määräyksistä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
|
(6) |
Tämän asetuksen pääkohteena olisi edelleen oltava luokkiin jaoteltavien tislattujen alkoholijuomien määritelmät. Määritelmien olisi edelleen oltava perinteisten laatukäytäntöjen mukaisia, mutta niitä olisi täydennettävä tai ne olisi saatettava ajan tasalle, jos aiempia määritelmiä ei ole ollut tai ne ovat olleet riittämättömiä tai jos niitä voidaan parantaa teknisen kehityksen perusteella. |
|
(7) |
Jotta otettaisiin huomioon kuluttajien odotukset vodkaan käytettävistä raaka-aineista erityisesti perinteisissä vodkaa valmistavissa jäsenvaltioissa, olisi säädettävä käytettyjä raaka-aineita koskevien asianmukaisten tietojen antamisesta, kun vodka on tuotettu muista maatalousperäisistä raaka-aineista kuin viljasta ja/tai perunoista. |
|
(8) |
Kuluttajien odotusten täyttämiseksi ja perinteisten käytäntöjen noudattamiseksi tislattujen alkoholijuomien ja muiden alkoholipitoisten juomien valmistuksessa käytettävän etyylialkoholin olisi myös oltava peräisin yksinomaan maataloudesta. Näin myös varmistettaisiin markkinat maatalouden perustuotteille. |
|
(9) |
Tislattujen alkoholijuomien alan tärkeyden ja monimutkaisuuden vuoksi on aiheellista vahvistaa kyseisten juomien kuvausta ja esittelyä koskevat erityistoimenpiteet, jotka ulottuvat pidemmälle kuin myytäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä maaliskuuta 2000 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/13/EY ( 5 ) vahvistetut horisontaaliset säännöt. Näillä toimenpiteillä pyritään myös estämään ilmaisun ”viina” ja tislattujen alkoholijuomien nimien väärinkäyttö tuotteissa, jotka eivät ole tässä asetuksessa säädettyjen määritelmien mukaisia. |
|
(10) |
Samalla kun on tärkeää varmistaa, että yleensä kypsytysaika tai ikä määrittelee ainoastaan nuorinta alkoholiainesosaa, tässä asetuksessa olisi sallittava poikkeus, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioissa säännellyt perinteiset vanhentamisprosessit. |
|
(11) |
Perustamissopimuksen mukaisesti laadun tavoittelemiseksi ja tislattujen alkoholijuomien korkean laatutason ja alan monimuotoisuuden mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava antaa tässä asetuksessa säädettyjä sääntöjä tiukempia sääntöjä, jotka koskevat niiden alueella tuotettujen tislattujen alkoholijuomien tuotantoa, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä. |
|
(12) |
Tislattuihin alkoholijuomiin sovelletaan elintarvikkeissa sallittuja aromeja ja niiden valmistusaineita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 22 päivänä kesäkuuta 1988 annettua neuvoston direktiiviä 88/388/ETY ( 6 ). Sen vuoksi tässä asetuksessa on tarpeen vahvistaa vain sellaiset säännöt, joita ei jo säädetä kyseisessä direktiivissä. |
|
(13) |
On tärkeää ottaa asianmukaisesti huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ”TRIPS-sopimus”, määräykset ja erityisesti sen 22 ja 23 artikla sekä määräykset, jotka sisältyvät tullitariffeja ja kauppaa koskevaan yleissopimukseen, jotka ovat neuvoston päätöksellä 94/800/EY ( 7 ) hyväksytyn Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen olennainen osa. |
|
(14) |
Koska maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta 20 päivänä maaliskuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 510/2006 ( 8 ) ei sovelleta tislattuihin alkoholijuomiin, niiden maantieteellisten merkintöjen suojaa koskevista säännöistä olisi säädettävä tässä asetuksessa. Olisi laadittava rekisteri maantieteellisistä merkinnöistä, jotka osoittavat tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos tislatun alkoholijuoman tunnettu laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään. |
|
(15) |
Tässä asetuksessa olisi säädettävä syrjimättömästä menettelystä kolmansien maiden ja EU:n maantieteellisten merkintöjen rekisteröimiseksi, noudattamiseksi, muuttamiseksi ja mahdolliseksi peruuttamiseksi TRIPS-sopimuksen mukaisesti; samalla olisi tunnustettava vakiintuneiden maantieteellisten merkintöjen erityisasema. |
|
(16) |
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 9 ) mukaisesti. |
|
(17) |
Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta myöntää poikkeuksia tämän asetuksen tietyistä osista, jos tuojamaan lainsäädäntö edellyttää sitä, säätää pyöristämiseen käytettävän makeutusaineen enimmäismäärästä, myöntää poikkeus kypsytysaikaa tai ikää koskevaa merkintää koskevista säännöistä, tehdä päätöksiä hakemuksista maantieteellisten merkintöjen rekisteröimisestä, peruuttamisesta ja poistamisesta sekä teknisen asiakirjan muuttamisesta, muuttaa teknisten määritelmien ja vaatimusten luetteloa, luokkiin jaoteltujen tislattujen alkoholijuomien määritelmiä ja rekisteröityjen maantieteellisten merkintöjen luetteloa sekä poiketa maantieteellisten merkintöjen rekisteröintiä ja teknisen asiakirjan muuttamista koskevasta menettelystä. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia muun muassa poistamalla muutamia niistä tai täydentämällä tätä asetusta lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. |
|
(18) |
Siirryttäessä asetuksessa (ETY) N:o 1576/89 säädettyjen sääntöjen soveltamisesta tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltamiseen voi ilmetä vaikeuksia, joita ei käsitellä tässä asetuksessa. Siirtymistä varten tarvittavat toimenpiteet ja tislattujen alkoholijuomien alan käytännön ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavat toimenpiteet olisi hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. |
|
(19) |
Jotta helpotettaisiin siirtymistä asetuksessa (ETY) N:o 1576/89 säädettyjen sääntöjen soveltamisesta, tislattujen alkoholijuomien valmistaminen kyseisen asetuksen mukaisesti olisi sallittava asetuksen ensimmäisenä soveltamisvuotena; olisi myös säädettävä olemassa olevien varastojen kaupan pitämisestä varastojen loppumiseen saakka, |
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
SOVELTAMISALA, TISLATTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN MÄÄRITELMÄ JA LUOKAT
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tässä asetuksessa määritetään tislattujen alkoholijuomien määritelmiä, kuvausta, esittelyä, merkintöjä ja maantieteellisten merkintöjen suojaamista koskevat säännöt.
2. Tätä asetusta sovelletaan kaikkiin yhteisössä kaupan pidettäviin tislattuihin alkoholijuomiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu yhteisössä vai kolmansissa maissa, ja yhteisössä vientiin valmistettaviin tislattuihin alkoholijuomiin. Tätä asetusta sovelletaan lisäksi maatalousperäisen etyylialkoholin ja/tai tisleen käyttöön alkoholijuomien tuotannossa sekä tislattujen alkoholijuomien nimien käyttöön elintarvikkeiden esittelyssä ja merkinnöissä.
3. Poikkeustapauksissa, jos kolmansiin maihin kuuluvan tuojamaan lainsäädäntö edellyttää sitä, voidaan myöntää poikkeus liitteiden I ja II määräyksistä 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
2 artikla
Tislatun alkoholijuoman määritelmä
1. Tässä asetuksessa ”tislatulla alkoholijuomalla” tarkoitetaan alkoholipitoista juomaa
a) joka on tarkoitettu nautittavaksi;
b) jolla on erityiset aistinvaraiset ominaisuudet;
c) jonka alkoholipitoisuus on vähintään 15 tilavuusprosenttia;
d) joka on tuotettu
i) joko suoraan
— luonnollisista käymistuotteista tislaamalla lisättyjen aromien kanssa tai ilman, ja/tai
— maseroimalla tai käsittelemällä vastaavasti kasviperäisiä aineita maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja/tai maatalousperäisessä tisleessä ja/tai tässä asetuksessa määritellyssä tislatussa alkoholijuomassa, ja/tai
— lisäämällä aromeja, sokereita tai muita liitteessä I olevassa 3 kohdassa lueteltuja makeutusaineita ja/tai muita maataloustuotteita ja/tai elintarvikkeita tässä asetuksessa määriteltyyn maatalousperäiseen etyylialkoholiin ja/tai maatalousperäiseen tisleeseen ja/tai tislattuun alkoholijuomaan;
ii) tai sekoittamalla yhtä tai useampaa tislattua alkoholijuomaa
— muiden tislattujen alkoholijuomien kanssa, ja/tai
— maatalousperäisen etyylialkoholin tai maatalousperäisen tisleen kanssa, ja/tai
— muiden alkoholijuomien kanssa, ja/tai
— juomien kanssa.
2. CN-koodeihin 2203 , 2204 , 2205 , 2206 ja 2207 kuuluvia juomia ei kuitenkaan katsota tislatuiksi alkoholijuomiksi.
3. Edellä 1 kohdan c alakohdassa säädetty vähimmäisalkoholipitoisuus ei vaikuta liitteessä II olevaan luokkaan 41 kuuluvan tuotteen määritelmään.
4. Tässä asetuksessa tarkoitetut tekniset määritelmät ja vaatimukset esitetään liitteessä I.
3 artikla
Etyylialkoholin alkuperä
1. Tislattujen alkoholijuomien ja kaikkien niiden ainesosien tuotannossa käytettävän etyylialkoholin on oltava maatalousperäistä perustamissopimuksen liitteessä I tarkoitetussa merkityksessä.
2. Tislattujen alkoholijuomien tuotannossa käytettävän etyylialkoholin on oltava tämän asetuksen liitteessä I olevassa 1 kohdassa olevan määritelmän mukaista.
3. Tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa väriaineiden, aromien tai muiden sallittujen lisäaineiden laimentamiseen tai liuottamiseen käytettävän etyylialkoholin on oltava maatalousperäistä.
4. Alkoholijuomat eivät saa sisältää synteettistä alkuperää olevaa alkoholia eivätkä perustamissopimuksen liitteen I mukaan muuksi kuin maatalousperäiseksi luokiteltavaa muuta alkoholia.
4 artikla
Tislattujen alkoholijuomien luokat
Tislatut alkoholijuomat luokitellaan liitteessä II säädettyjen määritelmien mukaisesti.
5 artikla
Tislattujen alkoholijuomien luokkia koskevat yleiset säännöt
1. Rajoittamatta liitteessä II olevien luokkien 1–14 osalta vahvistettujen erityisten sääntöjen soveltamista kyseisissä luokissa määritellyn tislatun alkoholijuoman on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) sen on oltava tuotettu alkoholikäymisellä ja tislaamalla yksinomaan kyseistä tislattua alkoholijuomaa koskevissa määritelmissä säädetyistä raaka-aineista;
b) siihen ei ole lisätty laimennettua eikä laimentamatonta alkoholia kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty;
c) siihen ei ole lisätty aromiaineita;
d) se sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä;
e) sen on oltava makeutettu ainoastaan tuotteen loppumaun pyöristämiseksi liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti. Pyöristämiseen käytettävien liitteessä I olevan 3 kohdan a–f alakohdassa lueteltujen tuotteiden enimmäismäärä päätetään 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Tällöin on otettava huomioon jäsenvaltioiden erityislainsäädäntö.
2. Rajoittamatta liitteessä II olevien luokkien 15–46 osalta vahvistettujen erityisten sääntöjen soveltamista kyseisessä kohdassa määritelty tislattu alkoholijuoma saa
a) olla valmistettu jostakin perustamissopimuksen liitteessä I luetellusta maatalouden raaka-aineesta;
b) sisältää lisättyä alkoholia, kuten tämän asetuksen liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty;
c) sisältää elintarvikkeissa käytettävistä aromeista ja tietyistä ainesosista, joilla on aromaattisia ominaisuuksia, 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1334/2008 ( 10 ) 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä aromiaineita ja mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita;
d) sisältää tämän asetuksen liitteessä I olevassa 10 kohdassa määriteltyä väriainetta;
e) olla makeutettu tuotteen erityisominaisuuksien saavuttamiseksi ja tämän asetuksen liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti ja ottaen huomioon jäsenvaltioiden erityislainsäädäntö.
3. Rajoittamatta liitteessä II vahvistettujen erityisten sääntöjen soveltamista muut tislatut alkoholijuomat, jotka eivät täytä luokkien 1–46 vaatimuksia, saavat
a) olla valmistettuja jostakin perustamissopimuksen liitteessä I luetellusta maatalousraaka-aineesta ja/tai ihmisravinnoksi soveltuvasta elintarvikkeesta;
b) sisältää lisättyä alkoholia, kuten tämän asetuksen liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty;
c) sisältää yhtä tai useampaa asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määriteltyä aromia;
d) sisältää tämän asetuksen liitteessä I olevassa 10 kohdassa määriteltyä väriainetta;
e) olla makeutettuja tuotteen erityisominaisuuksien saavuttamiseksi tämän asetuksen liitteessä I olevan 3 kohdan mukaisesti.
6 artikla
Jäsenvaltioiden lainsäädäntö
1. Soveltaessaan laatupolitiikkaa alueellaan tuotettuihin tislattuihin alkoholijuomiin ja erityisesti liitteessä III rekisteröityihin maantieteellisiin merkintöihin tai uusien maantieteellisten merkintöjen perustamiseksi jäsenvaltiot voivat vahvistaa liitteessä II esitettyjä sääntöjä tiukempia sääntöjä, jotka koskevat tuotantoa, kuvausta, esittelyä ja merkintöjä ja jotka ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset.
2. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää tai rajoittaa tämän asetuksen mukaisten tislattujen alkoholijuomien tuontia, myyntiä tai kulutusta.
II LUKU
TISLATTUJEN ALKOHOLIJUOMIEN KUVAUKSET, ESITTELYT JA MERKINNÄT
7 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa käsitteet ”kuvaus”, ”esittely” ja ”merkintä” on määritelty liitteessä I olevassa 14, 15 ja 16 kohdassa.
8 artikla
Myyntinimitys
Direktiivin 2000/13/EY 5 artiklan mukaisesti nimitykseen, jolla tislattua alkoholijuomaa myydään, jäljempänä ”myyntinimitys”, sovelletaan tämän luvun säännöksiä.
9 artikla
Myyntinimityksiä koskevat erityiset säännöt
1. Tislatun alkoholijuoman, joka on liitteessä II määriteltyihin luokkiin 1–46 kuuluvalle tuotteelle vahvistetun eritelmän mukainen, kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä on mainittava kyseisessä luokassa vahvistettu myyntinimitys.
2. Tislatulla alkoholijuomalla, joka on 2 artiklassa vahvistetun määritelmän mukainen mutta joka ei täytä liitteessä II oleviin luokkiin 1–46 sisällyttämiselle asetettuja vaatimuksia, on oltava kuvauksessaan, esittelyssään ja merkinnöissään myyntinimitys ”viina”. Myyntinimitystä ei saa korvata eikä muuttaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 5 kohdan soveltamista.
3. Jos tislattu alkoholijuoma vastaa useamman kuin yhden liitteessä II tarkoitetun tislatulle alkoholijuomalle vahvistetun luokan määritelmää, sitä voidaan myydä yhdellä tai useammalla liitteessä II olevassa luettelossa kyseisten luokkien osalta vahvistetulla nimellä.
4. Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja myyntinimityksiä ei saa millään tavalla käyttää kuvaamaan tai esittelemään muuta juomaa kuin tislattua alkoholijuomaa, jonka nimitys on luetteloitu liitteessä II ja rekisteröity liitteessä III, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 9 kohdan ja 10 artiklan 1 kohdan soveltamista.
5. Myyntinimitykseen voi III luvun mukaisesti lisätä liitteessä III rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän tai sen voi korvata kyseisellä merkinnällä taikka siihen voi lisätä kansallisten säännösten mukaisesti toisen maantieteellisen merkinnän, jos tämä ei johda kuluttajaa harhaan.
6. Liitteessä III rekisteröityjä maantieteellisiä merkintöjä voidaan täydentää ainoastaan
a) ilmaisuilla, joita 20 päivänä helmikuuta 2008 jo käytetään vakiintuneista maantieteellisistä merkinnöistä 20 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä; tai
b) 17 artiklan 1 kohdassa säädetyn asiaa koskevan teknisen asiakirjan mukaisesti.
7. Alkoholijuomaa, joka ei ole yhdenkään liitteessä II olevan luokan 1–46 määritelmän mukainen, ei saa kuvata, esitellä eikä merkitä sellaisilla liitesanoilla tai sanonnoilla kuin ”kaltainen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”tapaan valmistettu”, ”makuinen”, eikä muilla vastaavilla ilmaisuilla yhdistettynä tässä asetuksessa tarkoitettuun myyntinimitykseen ja/tai liitteessä III rekisteröityyn maantieteelliseen merkintään.
8. Tislatun alkoholijuoman myyntinimitystä ei saa korvata tavaramerkillä, tuotenimellä eikä keksityllä nimellä.
9. Liitteessä II olevissa luokissa 1–46 mainitut nimet voidaan sisällyttää elintarvikkeiden ainesosien luetteloon edellyttäen, että kyseinen luettelo on direktiivin 2000/13/EY mukainen.
10 artikla
Myyntinimitysten ja maantieteellisten merkintöjen käyttöä koskevat erityiset säännöt
1. Liitteessä II oleviin luokkiin 1–46 kuuluvia nimityksiä ja liitteessä III rekisteröityjä maantieteellisiä merkintöjä on kiellettyä käyttää yhdistetyssä ilmaisussa, kuten myös viittausta kyseisiin nimityksiin elintarvikkeiden esillepanossa, jollei alkoholi ole yksinomaan peräisin mainitusta tislatusta alkoholijuomasta tai mainituista tislatuista alkoholijuomista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY soveltamista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun yhdistetyn ilmaisun käyttö on kiellettyä myös, jos tislattu alkoholijuoma on laimennettu siten, että alkoholipitoisuus on laskenut kyseisen tislatun alkoholijuoman määritelmässä esitetyn vähimmäisalkoholipitoisuuden alapuolelle.
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tämän asetuksen säännökset eivät vaikuta ilmaisujen ”amer” ja ”bitter” mahdolliseen käyttöön tuotteissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.
4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja vakiintuneiden valmistusmenetelmien huomioon ottamiseksi liitteessä II olevan luokan 32 d alakohdassa olevia yhdistettyjä ilmaisuja voidaan käyttää yhteisössä valmistettujen liköörien esittelyssä kyseisessä kohdassa vahvistetuin edellytyksin.
11 artikla
Juomasekoitusten kuvaukset, esittelyt ja merkinnät
1. Jos johonkin liitteessä II lueteltuihin luokkiin 1–14 kuuluvaan tislattuun alkoholijuomaan on lisätty alkoholia, kuten tämän asetuksen liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna tai laimentamattomana, kyseisellä alkoholijuomalla on oltava myyntinimitys ”viina”. Sillä ei saa missään esillepanossa olla luokissa 1–14 varattua nimeä.
2. Jos liitteessä II oleviin luokkiin 1–46 kuuluvaa tislattua alkoholijuomaa sekoitetaan
a) yhteen tai useampaan tislattuun alkoholijuomaan, ja/tai
b) yhteen tai useampaan maatalousperäiseen tisleeseen,
sillä on oltava myyntinimitys ”viina”. Kyseinen myyntinimitys on merkittävä etikettiin näkyvään kohtaan helposti havaittavalla ja luettavalla tavalla eikä sitä saa korvata eikä muuttaa.
3. Edellä olevaa 2 kohtaa ei sovelleta siinä tarkoitetun juomasekoituksen kuvaukseen, esittelyyn eikä merkintöihin, jos mainittu sekoitus on jonkin liitteessä II olevissa luokissa 1–46 vahvistetun määritelmän mukainen.
4. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetun sekoituksen tuloksena olevien tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä saa olla esillä yksi tai useampi liitteessä II lueteltu ilmaisu, jota edeltää ilmaisu ”viinasekoitus”, vain siinä tapauksessa, että kyseinen ilmaisu ei ole osa myyntinimitystä vaan ainoastaan merkitty samaan kenttään kuin juomasekoituksen kaikkien alkoholiainesosien luettelo, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/13/EY soveltamista.
Ilmaisu ”viinasekoitus” on merkittävä samanlaisin kirjaimin ja samaa kirjasinlajia ja väriä käyttäen kuin myyntinimitys. Kirjainten enimmäiskoko on puolet myyntinimityksessä käytettyjen merkkien koosta.
5. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen juomasekoitusten, joita koskee vaatimus alkoholiainesosien luettelemisesta 4 kohdan mukaisesti, merkinnöissä ja esittelyssä kunkin alkoholiainesosan osuus on merkittävä prosenttiosuutena määrien mukaisessa alenevassa suuruusjärjestyksessä. Tämä prosenttiosuus on kyseisen ainesosan puhtaan alkoholin tilavuuden osuus sekoituksen puhtaan alkoholin kokonaistilavuudesta.
12 artikla
Tislattujen alkoholijuomien kuvausta, esittelyä ja merkintöjä koskevat erityissäännöt
1. Jos tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä ilmoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin valmistamiseen käytetty raaka-aine, kaikki käytetyt maatalousperäiset alkoholit on mainittava määrien mukaisessa alenevassa järjestyksessä.
2. Tislatun alkoholijuoman kuvaukseen, esittelyyn tai merkintöihin voidaan lisätä ilmaisu ”sekoite” (blend), ”sekoitus” (blending) tai ”sekoitettu” (blended) ainoastaan, jos tislattu alkoholijuoma on valmistettu sekoittamalla siten kuin liitteessä I olevassa 7 kohdassa on määritelty.
3. Tislatun alkoholijuoman kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä voidaan ilmoittaa kypsytysaika tai ikä ainoastaan, jos se koskee nuorinta alkoholiainesosaa, ja edellyttäen, että tislattu alkoholijuoma on vanhennettu veroviranomaisen tai muun yhtä luotettavan elimen valvonnassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen myönnettävän poikkeuksen soveltamista.
13 artikla
Lyijypohjaisten kapselien tai kalvojen käyttökielto
Tislattuja alkoholijuomia ei saa pitää hallussa myyntiä varten tai laskea liikkeeseen lyijypohjaisilla kapseleilla tai kalvoilla päällystetyin sulkimin suljetuissa säiliöissä.
14 artikla
Tislattujen alkoholijuomien kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä käytetty kieli
1. Tässä asetuksessa säädetyt tiedot on annettava yhdellä tai useammalla Euroopan unionin virallisella kielellä siten, että loppukuluttaja voi helposti ymmärtää jokaisen kohdan, jollei kuluttajalle anneta tietoa muulla tavalla.
2. Liitteessä II kursiivilla esitettyjä ilmaisuja ja liitteessä III rekisteröityjä maantieteellisiä merkintöjä ei käännetä tislatun alkoholijuoman etiketissä eikä esittelyssä.
3. Tuotantomaan virallisen kielen käyttö on sallittua, jos tislattu alkoholijuoma on peräisin kolmannesta maasta ja jos tässä asetuksessa säädetyt tiedot annetaan myös jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä siten, että kuluttaja voi helposti ymmärtää jokaisen kohdan.
4. Tässä asetuksessa säädetyt tiedot voidaan toistaa jollain muulla kuin Euroopan unionin virallisella kielellä yhteisöstä peräisin olevissa vientiin tarkoitetuissa tislatuissa alkoholijuomissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.
III LUKU
MAANTIETEELLISET MERKINNÄT
15 artikla
Maantieteelliset merkinnät
1. Tätä asetusta sovellettaessa ”maantieteellisellä merkinnällä” tarkoitetaan merkintää, joka osoittaa tislatun alkoholijuoman olevan peräisin tietyltä maan alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, jos kyseisen tislatun alkoholijuoman laatu, maine tai muu ominaisuus liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maantieteelliset merkinnät on rekisteröity liitteeseen III.
3. Liitteeseen III rekisteröidyistä maantieteellisistä merkinnöistä ei voi tulla yleisnimiä.
Nimityksiä, joista on tullut yleisnimiä, ei voi rekisteröidä liitteeseen III.
Nimitys, josta on tullut yleisnimi, tarkoittaa tislatun alkoholijuoman nimeä, joka on muuttunut tislatun alkoholijuoman yleisnimeksi yhteisössä siitä huolimatta, että se liittyy siihen paikkakuntaan tai alueeseen, jossa tuotetta alun perin tuotettiin tai pidettiin kaupan.
4. Tislattujen alkoholijuomien, joilla on liitteeseen III rekisteröity maantieteellinen merkintä, on oltava kaikkien 17 artiklan 1 kohdassa säädetyn teknisen asiakirjan eritelmien mukaisia.
16 artikla
Maantieteellisten merkintöjen suoja
Rajoittamatta 10 artiklan soveltamista liitteessä III rekisteröidyt maantieteelliset merkinnät on suojattu
a) suoralta tai välilliseltä kaupalliselta käytöltä tuotteissa, joita rekisteröinti ei koske, siinä määrin kuin tuotteet ovat verrattavissa asianomaisella maantieteellisellä merkinnällä rekisteröityihin tislattuihin alkoholijuomiin tai siinä määrin kuin nimityksen käytöllä voi hyötyä rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän maineesta;
b) väärinkäytöltä, jäljittelyltä tai mielleyhtymiltä, vaikka tuotteen oikea alkuperä on merkitty tai vaikka maantieteellinen merkintä on käännetty tai siihen on liitetty sellainen ilmaisu kuin ”kaltainen”, ”tyyppinen”, ”tyylinen”, ”tapaan valmistettu”, ”makuinen” tai muu vastaava ilmaisu;
c) muilta vääriltä tai harhaanjohtavilta merkinnöiltä, jotka koskevat tuotteen lähtöpaikkaa, alkuperää, luonnetta tai olennaisia ominaisuuksia, joita käytetään tuotteen kuvauksessa, esittelyssä tai merkinnöissä tavalla, joka voi antaa väärän kuvan tuotteen alkuperästä;
d) muulta käytöltä, joka saattaisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.
17 artikla
Maantieteellisten merkintöjen rekisteröinti
1. Hakemus maantieteellisen merkinnän rekisteröimiseksi liitteeseen III on jätettävä komissiolle jollakin Euroopan unionin virallisista kielistä tai siten, että hakemuksen liitteenä on käännös jollekin Euroopan unionin viralliselle kielelle. Hakemus on asianmukaisesti perusteltava ja siihen on sisällyttävä tekninen asiakirja, joka sisältää tuote-eritelmän, jonka mukainen asianomaisen tislatun alkoholijuoman on oltava.
2. Tislatun alkoholijuoman alkuperäjäsenvaltion on laadittava 1 kohdassa tarkoitettu hakemus yhteisön alueen sisäisistä maantieteellisistä merkinnöistä.
3. Jossakin kolmannessa maassa käytettäviä maantieteellisiä merkintöjä koskeva 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on toimitettava komissiolle joko suoraan tai kyseisen kolmannen maan viranomaisten välityksellä, ja siihen on sisällyttävä todisteet siitä, että kyseinen nimi on suojattu alkuperämaassa.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa on ilmoitettava ainakin seuraavat tärkeimmät tiedot:
a) tislatun alkoholijuoman nimi ja luokka, mukaan luettuna maantieteellinen merkintä;
b) tislatun alkoholijuoman kuvaus, mukaan luettuina tuotteen tärkeimmät fysikaaliset, kemialliset ja/tai aistinvaraiset ominaisuudet sekä tislatun alkoholijuoman erityisominaisuudet verrattuna kyseessä olevaan luokkaan;
c) kyseisen maantieteellisen alueen määrittäminen;
d) kuvaus tislatun alkoholijuoman valmistusmenetelmästä ja tarvittaessa aidoista ja muuttumattomista paikallisista menetelmistä;
e) tiedot, joista selviää yhteys maantieteelliseen ympäristöön tai maantieteelliseen alkuperään;
f) yhteisön säännöksissä ja/tai kansallisissa ja/tai alueellisissa säännöksissä mahdollisesti asetetut vaatimukset;
g) hakijan nimi ja osoite;
h) mahdollinen täydennys maantieteelliseen merkintään ja/tai erityiset merkintöjä koskevat säännöt asiaa koskevan teknisen asiakirjan mukaisesti.
5. Komissio tarkistaa 12 kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen esittämispäivästä, että hakemus on tämän asetuksen mukainen.
6. Jos komissio katsoo, että 1 kohdassa tarkoitettu hakemus on tämän asetuksen mukainen, 4 kohdassa tarkoitetussa teknisessä asiakirjassa ilmoitetut tärkeimmät tiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
7. Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt, joiden oikeutettua etua asia koskee, voivat kuuden kuukauden kuluessa teknisen asiakirjan julkaisemisesta vastustaa maantieteellisen merkinnän rekisteröintiä liitteeseen III sillä perusteella, että tässä asetuksessa säädetyt edellytykset eivät täyty. Vastaväite, jonka on oltava asianmukaisesti perusteltu, on jätettävä komissiolle jollakin Euroopan unionin virallisella kielellä tai siten, että sen liitteenä on käännös jollekin Euroopan unionin viralliselle kielelle.
8. Komissio tekee päätöksen maantieteellisen merkinnän rekisteröimisestä liitteeseen III 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen ottaen huomioon tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti tehdyt vastaväitteet. Mainittu päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
18 artikla
Maantieteellisen merkinnän peruuttaminen
Jos teknisessä asiakirjassa olevan eritelmän noudattamista ei voida enää taata, komissio tekee päätöksen rekisteröinnin peruuttamisesta 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen. Mainittu päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.
19 artikla
Homonyymiset maantieteelliset merkinnät
Tämän asetuksen mukaisen homonyymisen maantieteellisen merkinnän rekisteröinnissä on otettava asianmukaisesti huomioon paikalliset ja perinteiset käytänteet sekä sekaannusten todennäköisyys ja erityisesti seuraavat seikat:
— homonyymistä nimitystä, joka saa kuluttajan ajattelemaan virheellisesti, että tuotteet ovat peräisin joltakin muulta alueelta, ei rekisteröidä, vaikka se kirjaimellisesti ottaen olisikin oikea sen alueen, seudun tai paikan osalta, jolta tai josta kyseinen tislattu alkoholijuoma on peräisin,
— rekisteröidyn homonyymisen maantieteellisen merkinnän käyttö on sallittua vain sellaisten käytännössä vallitsevien edellytysten vallitessa, joilla varmistetaan, että rekisteröity homonyyminen nimitys voidaan jälkikäteen erottaa jo rekisteröidystä nimityksestä, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasavertainen kohtelu ja se, että kuluttajia ei johdeta harhaan.
20 artikla
Vakiintuneet maantieteelliset merkinnät
1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 17 artiklan 1 kohdan mukainen tekninen asiakirja maantieteellisistä merkinnöistä, jotka on 20 päivänä helmikuuta 2008 rekisteröity liitteeseen III, viimeistään 20 päivänä helmikuuta 2015.
2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kyseinen tekninen asiakirja on yleisön saatavilla.
3. Jos teknistä asiakirjaa ei ole toimitettu komissiolle 20 päivään helmikuuta 2015 mennessä, komissio poistaa maantieteellisen merkinnän liitteestä III noudattaen 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määräaikaa teknisten asiakirjojen toimittamiselle sovelletaan myös liitteessä III lueteltujen Kroatian maantieteellisten merkintöjen osalta.
21 artikla
Teknisen asiakirjan muuttaminen
Edellä 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudatetaan soveltuvin osin, jos 17 artiklan 1 kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua teknistä asiakirjaa on tarkoitus muuttaa.
22 artikla
Teknisen asiakirjan eritelmien noudattaminen
1. Yhteisön sisäisten maantieteellisten merkintöjen osalta teknisen asiakirjan eritelmien noudattamisen tarkastamisesta ennen tuotteen saattamista markkinoille huolehtii
— yksi tai useampi 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, ja/tai
— yksi tai useampi rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 882/2004 ( 11 ) 2 artiklassa tarkoitettu valvontaelin, joka toimii tuotteita sertifioivana elimenä.
Tällaisesta teknisen asiakirjan eritelmien noudattamisen toteamisesta aiheutuvista kuluista vastaavat toimijat, joihin tämä valvonta kohdistuu, riippumatta siitä, mitä kansallisessa lainsäädännössä säädetään.
2. Kolmannen maan sisäisten maantieteellisten merkintöjen osalta teknisen asiakirjan eritelmien noudattamisen tarkastamisesta ennen tuotteen saattamista markkinoille huolehtii
— yksi tai useampi kolmannen maan nimeämä viranomainen, ja/tai
— yksi tai useampi tuotteita sertifioiva elin.
3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tuotteita sertifioivien elinten on noudatettava eurooppalaista standardia EN 45011 tai ISO/IEC Guide 65 (Tuotteita sertifioivat elimet. Yleiset vaatimukset) ja oltava 1 päivästä toukokuuta 2010 alkaen niiden mukaisesti hyväksyttyjä.
4. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut viranomaiset tai elimet ovat päättäneet tarkastaa teknisen asiakirjan eritelmien noudattamisen, niiden on annettava riittävät takeet objektiivisuudesta ja puolueettomuudesta ja niillä on oltava käytettävissään tehtäviensä hoitamiseen tarvittava asiantunteva henkilöstö ja voimavarat.
23 artikla
Tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen välinen suhde
1. Sellaisen tavaramerkin rekisteröinti, joka sisältää liitteessä III rekisteröidyn maantieteellisen merkinnän tai muodostuu sellaisesta, on evättävä tai peruttava, jos kyseisen tavaramerkin käyttö johtaisi johonkin 16 artiklassa tarkoitetuista tilanteista.
2. Tavaramerkin, jonka käyttö vastaa jotakin 16 artiklassa tarkoitettua tapausta, ja jota koskeva rekisteröintihakemus on tehty tai joka on rekisteröity tai jota koskeva oikeus on saatu asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti vilpittömässä mielessä yhteisön alueella tapahtuneella käytöllä joko ennen maantieteellisen merkinnän suojaamista alkuperämaassa tai ennen 1 päivää tammikuuta 1996, käyttöä voidaan yhteisön lainsäädännön mukaisesti jatkaa maantieteellisen merkinnän rekisteröinnistä huolimatta, jos jäsenvaltioiden tavaramerkkilainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1988 annetussa ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 89/104/ETY ( 12 ) tai yhteisön tavaramerkistä 20 päivänä joulukuuta 1993 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 40/94 ( 13 ) säädettyjä tavaramerkin mitättömyys- tai menettämisperusteita ei ole olemassa.
3. Maantieteellistä merkintää ei rekisteröidä, jos rekisteröinti saattaa johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen tunnistamisessa tavaramerkin maineen ja tunnettuuden sekä sen yhteisössä käytössäolon ajan pituuden vuoksi.
IV LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET SEKÄ SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
24 artikla
Tislattujen alkoholijuomien valvonta ja suojaaminen
1. Tislattuja alkoholijuomia koskeva valvonta on jäsenvaltioiden vastuulla. Niiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen säännösten noudattamisen varmistamiseksi erityisesti nimeämällä toimivaltainen viranomainen tai toimivaltaiset viranomaiset, joka vastaa tai jotka vastaavat asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukaisesti tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita koskevista tarkastuksista.
2. Jäsenvaltiot ja komissio toimittavat toisilleen tämän asetuksen soveltamisessa tarvittavat tiedot.
3. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen yhdenmukaisen soveltamisen ja toteuttaa tarvittaessa toimenpiteitä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
25 artikla
Komitea
1. Komissiota avustaa tislattujen alkoholijuomien komitea.
2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.
26 artikla
Liitteiden muuttaminen
Liitteitä muutetaan 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
27 artikla
Täytäntöönpanotoimenpiteet
Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä päätetään 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen.
28 artikla
Siirtymätoimenpiteet ja muut erityistoimenpiteet
1. Edellä 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen vahvistetaan tarvittaessa toimenpiteet tämän asetuksen muuttamiseksi
a) helpottamaan 20 päivään helmikuuta 2011 mennessä siirtymistä asetuksessa (ETY) N:o 1576/89 säädettyjen sääntöjen soveltamisesta tässä asetuksessa säädettyjen sääntöjen soveltamiseen;
b) poikkeamiseksi 17 ja 22 artiklasta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa;
c) yhteisön symbolin luomiseksi maantieteellisiä merkintöjä varten tislattujen alkoholijuomien alalla.
2. Edellä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua sääntelymenettelyä noudattaen vahvistetaan tarvittaessa toimenpiteet erityisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi esimerkiksi asettamalla velvoite ilmoittaa joissakin tapauksissa pakkausmerkinnöissä valmistuspaikka kuluttajan harhaanjohtamisen estämiseksi sekä velvoite ylläpitää ja kehittää tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavia yhteisön vertailumenetelmiä.
3. Tislattuja alkoholijuomia, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, voidaan edelleen tuottaa asetuksen (ETY) N:o 1576/89 mukaisesti 20 päivään toukokuuta 2009 saakka. Tislattuja alkoholijuomia, jotka eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia, mutta joita on tuotettu asetuksen (ETY) N:o 1576/89 mukaisesti ennen 20 päivää helmikuuta 2008 tai 20 päivään toukokuuta 2009 saakka, voidaan edelleen pitää kaupan varastojen loppumiseen asti.
29 artikla
Kumoaminen
1. Kumotaan asetus (ETY) N:o 1576/89. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.
2. Komission asetuksia (ETY) N:o 2009/92 ( 14 ), (EY) N:o 1267/94 ( 15 ) ja (EY) N:o 2870/2000 ( 16 ) sovelletaan edelleen.
30 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 20 päivästä toukokuuta 2008 alkaen.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
TEKNISET MÄÄRITELMÄT JA VAATIMUKSET
2 artiklan 4 kohdassa ja 7 artiklassa tarkoitetut tekniset määritelmät ja vaatimukset ovat seuraavat:
1. Maatalousperäinen etyylialkoholi
Maatalousperäisellä etyylialkoholilla on seuraavat ominaisuudet:
a) aistinvaraiset ominaisuudet: ei muuta havaittavaa makua kuin raaka-aineesta peräisin oleva maku;
b) vähimmäisalkoholipitoisuus tilavuusprosentteina: 96,0 ;
c) jäämäpitoisuudet enintään:
i) kokonaishappopitoisuus ilmaistuna grammoina etikkahappoa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 1,5 ;
ii) esterit ilmaistuna grammoina etyyliasetaattia hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 1,3 ;
iii) aldehydit ilmaistuna grammoina asetaldehydiä hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 0,5 ;
iv) korkeammat alkoholit ilmaistuna grammoina 2-metyyli-1-propanolia hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 0,5 ;
v) metanoli ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 30;
vi) kuiva-aine ilmaistuna grammoina hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 1,5 ;
vii) haihtuvat typpeä sisältävät emäkset ilmaistuna grammoina typpeä hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia: 0,1 ;
viii) furfuraali: ei havaittavissa.
2. Maatalousperäinen tisle
Maatalousperäinen tisle on alkoholipitoista nestettä, joka on valmistettu perustamissopimuksen liitteessä I luetellusta maataloustuotteesta tai luetelluista maataloustuotteista ja alkoholikäymisen jälkeen tislattu ja jolla ei ole etyylialkoholin eikä tislatun alkoholijuoman ominaisuuksia, mutta jolla on edelleen käytetystä raaka-aineesta (käytetyistä raaka-aineista) peräisin oleva aromi ja maku.
Kun käytetty raaka-aine mainitaan erikseen, tisle on valmistettava yksinomaan tästä raaka-aineesta.
3. Makeuttaminen
Makeuttamisella tarkoitetaan yhden tai useamman seuraavan tuotteen käyttöä tislatun alkoholijuoman valmistuksessa:
a) puolivalkoinen sokeri, valkoinen sokeri, erikoisvalkoinen sokeri, dekstroosi, fruktoosi, tärkkelyssiirappi, sokeriliuos, inverttisokeriliuos ja inverttisokerisiirappi sellaisina kuin ne määritellään tietyistä elintarvikkeina käytettävistä sokereista 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/111/EY ( 17 );
b) puhdistettu tiivistetty rypäleen puristemehu, tiivistetty rypäleen puristemehu, tuore rypäleen puristemehu;
c) poltettu sokeri, joka valmistetaan sakkaroosista pelkästään kuumentamalla sitä valvotuissa olosuhteissa ilman emäksiä, mineraalihappoja tai muita kemiallisia lisäaineita;
d) hunaja, sellaisena kuin se määritellään hunajasta 20 päivänä joulukuuta 2001 annetussa neuvoston direktiivissä 2001/110/EY ( 18 );
e) johanneksenleipäpuusiirappi;
f) muu luonnollinen hiilihydraatti, jolla on samanlainen vaikutus kuin edellä mainituilla tuotteilla.
4. Sekoittaminen (mixing)
Sekoittamisella tarkoitetaan kahden tai useamman erilaisen juoman yhdistämistä uuden juoman valmistamiseksi.
5. Alkoholin lisääminen
Alkoholin lisäämisellä tarkoitetaan maatalousperäisen etyylialkoholin ja/tai maatalousperäisten tisleiden lisäämistä tislattuun alkoholijuomaan.
6. Veden lisääminen
Tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa veden lisääminen on sallittua, jos veden laatu on luontaisten kivennäisvesien hyödyntämistä ja markkinoille saattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 15 päivänä heinäkuuta 1980 annetun neuvoston direktiivin 80/777/ETY ( 19 ) ja ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta 3 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston direktiivin 98/83/EY ( 20 ) mukainen ja jos lisätty vesi ei muuta tuotteen luonnetta.
Vesi voi olla tislattua, demineralisoitua, ionivaihdettua tai pehmennettyä.
7. Sekoitus (blending)
Sekoituksella (blending) tarkoitetaan kahden tai useamman sellaisen samaan luokkaan kuuluvan tislatun alkoholijuoman yhdistämistä, joiden koostumukset eroavat toisistaan vain vähän yhden tai useamman seuraavan tekijän osalta:
a) valmistusmenetelmä;
b) käytetyt tislauslaitteistot;
c) kypsytys- tai vanhentamisaika;
d) maantieteellinen tuotantoalue.
Tällä tavoin valmistettu tislattu alkoholijuoma kuuluu samaan tislatun alkoholijuoman luokkaan kuin alkuperäiset tislatut alkoholijuomat ennen sekoitusta.
8. Kypsytys tai vanhentaminen
Kypsytys tai vanhentaminen tarkoittaa tiettyjen reaktioiden luonnollista tapahtumaa tarkoituksenmukaisissa säiliöissä niin, että kyseinen tislattu alkoholijuoma saa siltä alkuaan puuttuneet aistinvaraiset ominaisuudet.
9. Maustaminen
Maustaminen on asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritellyn yhden tai useamman aromin käyttämistä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa.
10. Värjääminen
Värjääminen tarkoittaa elintarvikkeissa käytettäväksi tarkoitetuista väriaineista 30 päivänä kesäkuuta 1994 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/36/EY ( 21 ) määritellyn yhden tai useamman väriaineen käyttöä tislattujen alkoholijuomien valmistuksessa.
11. Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina
Alkoholipitoisuus tilavuusprosentteina on tuotteen sisältämän puhtaan, 20 oC:ssa mitatun alkoholin tilavuuden suhde kyseisen tuotteen kokonaistilavuuteen samassa lämpötilassa.
12. Haihtuvien aineiden pitoisuus
Haihtuvien aineiden pitoisuus tarkoittaa yksinomaan tislauksessa tai uudelleen tislauksessa käytetyistä raaka-aineista lähtöisin olevien muiden haihtuvien aineiden kuin etyylialkoholin ja metanolin määrää tislatussa alkoholijuomassa.
13. Valmistuspaikka
Valmistuspaikka on paikka tai alue, jossa tislatulle alkoholijuomalle sen ominaispiirteet ja olennaiset määräävät laatuominaisuudet antava tuotantoprosessivaihe tapahtuu.
14. Kuvaus
Kuvaus tarkoittaa etiketeissä, esittelyssä ja pakkauksessa sekä juoman mukana seuraavissa kuljetusasiakirjoissa, kaupallisissa asiakirjoissa kuten kauppalaskuissa ja lähetysluetteloissa ja juoman mainonnassa käytettyjä ilmaisuja.
15. Esittely
Esittely tarkoittaa ilmaisuja, joita käytetään pakkausmerkinnöissä ja pakkauksessa sekä mainonnassa ja myynninedistämisessä, kuvissa tai vastaavissa ja astioissa mukaan lukien pullot ja sulkimet.
16. Pakkausmerkinnät
Pakkausmerkinnät tarkoittavat juomaa luonnehtivien ja samassa astiassa, myös sulkimessa, astiassa riippuvassa lapussa tai pullon kaulan päällyksessä, olevien nimitysten ja muiden merkintöjen, tunnusten, kuvien ja tavaramerkkien kokonaisuutta.
17. Pakkaus
Pakkaus tarkoittaa suojakääreitä, kuten papereita, erilaisia kääreitä, pahvi- ja puulaatikoita, joita käytetään yhden tai useamman astian kuljetukseen ja/tai myyntiin.
LIITE II
TISLATUT ALKOHOLIJUOMAT
Tislattujen alkoholijuomien luokat
1. Rommi
a) Rommi on
i) väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan joko ruokosokerin valmistuksessa tuotetusta melassista tai siirapista tai sokeriruokomehusta yksinomaan alkoholikäymisellä ja tislaamalla ja joka on tislattu siten, että tisle sisältää alkoholia vähemmän kuin 96 tilavuusprosenttia ja että tisleellä on rommille tyypilliset, selvästi erottuvat aistinvaraiset ominaisuudet; tai
ii) väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan sokeriruokomehusta alkoholikäymisellä ja tislaamalla siten, että sillä on rommin tyypilliset aromiominaisuudet, ja jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia. Tätä alkoholijuomaa voidaan pitää kaupan liittämällä myyntinimitykseen ”rommi” sana ”maatalous-” sekä jokin liitteessä III rekisteröidyistä Ranskan merentakaisten departementtien ja Madeiran autonomisen alueen maantieteellisistä merkinnöistä.
b) Rommin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Rommia ei saa maustaa.
e) Rommi saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
f) Maininnalla ”traditionnel” saadaan täydentää mitä tahansa liitteessä III olevassa 1 luokassa esitettyä maantieteellistä merkintää, jos rommi valmistetaan tislaamalla enintään 90 tilavuusprosentin vahvuiseksi sen jälkeen, kun yksinomaan asianomaisesta tuotantopaikasta peräisin olevia alkoholin valmistukseen soveltuvia tuotteita on alkoholikäytetty. Tällaisen rommin haihtuvien aineiden pitoisuuden on oltava vähintään 225 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, eikä sitä saa makeuttaa. Ilmaisun ”traditionnel” käyttö ei estä käyttämästä myyntinimitykseen ”rommi” ja maantieteellisiin merkintöihin liitettäviä ilmaisuja ”sokerin tuotannosta peräisin oleva” tai ”maatalous-”.
Tämä säännös ei estä käyttämästä ilmaisua ”traditionnel” kaikissa tämän säännöksen soveltamisalaan kuulumattomissa tuotteissa niitä koskevien erityiskriteerien mukaisesti.
2. Whisky tai whiskey
a) Whisky tai whiskey on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan
i) tislaamalla mallastetusta viljasta joko yhdessä muiden kokojyväviljojen kanssa tai ilman niitä tehtyä mäskiä,
— jonka muuttaa sokeriksi maltaan sisältämä diastaasi joko muiden luontaisten entsyymien kanssa tai ilman niitä,
— jonka käymisen saa aikaan hiiva;
ii) tislaamalla yhden tai useamman kerran siten, että tisle sisältää alkoholia vähemmän kuin 94,8 tilavuusprosenttia ja että aromi ja maku on peräisin käytetyistä raaka-aineista;
iii) kypsyttämällä viimeistä tislettä vähintään kolme vuotta enintään 700 litran vetoisissa puutynnyreissä.
Viimeisellä tisleellä, johon voidaan lisätä vain vettä ja sokerikulööriä (värjäämiseen), on oltava i, ii ja iii alakohdassa tarkoitetusta valmistusprosessista johtuva väri, aromi ja maku.
b) Whiskyn tai whiskeyn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Whiskyä tai whiskeyä ei saa makeuttaa eikä maustaa, eikä se saa sisältää muita lisäaineita kuin värjäämiseen käytettyä sokerikulööriä.
3. Viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma on käyneestä kokoviljamäskistä yksinomaan tislaamalla valmistettu väkevä alkoholijuoma, jonka aistinvaraiset ominaisuudet ovat peräisin käytetyistä raaka-aineista.
b) ”Kornia” lukuun ottamatta viljasta tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Viljasta tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa.
e) Viljasta tislattu väkevä alkoholijuoma saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
f) Jotta viljasta tislatulla väkevällä alkoholijuomalla voi olla myyntinimitys ”viljabrandy”, se on valmistettava käyneestä kokoviljamäskistä ja tislattava siten, että alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 95 tilavuusprosenttia. Juoman aistinvaraisten ominaisuuksien on oltava peräisin käytetyistä raaka-aineista.
4. Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla viiniä tai tislausta varten väkevöityä viiniä siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia, tai tislaamalla uudelleen viinitislettä siten, että saadun tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia;
ii) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia; ja
iii) jonka suurin metanolipitoisuus on 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
b) Viinistä tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Viinistä tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.
e) Viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
f) Jos viinistä tislattu väkevä alkoholijuoma on kypsytetty, sitä voidaan edelleen pitää kaupan ”viinistä tislattuna väkevänä alkoholijuomana” edellyttäen, että sitä on kypsytetty luokassa 5 määritellyn väkevän alkoholijuoman osalta vahvistetun määräajan verran tai sitä pitempään.
5. Brandy tai Weinbrand
a) Brandy tai Weinbrand on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan viinistä tislatusta väkevästä alkoholijuomasta, riippumatta siitä onko viinitislettä lisätty, joka tislataan alle 94,8 tilavuusprosenttiseksi, edellyttäen että näin saadun tisleen osuus lopputuotteen alkoholipitoisuudesta on enintään 50 prosenttia;
ii) jota kypsytetään vähintään yhden vuoden ajan tammisäiliöissä tai vähintään kuusi kuukautta vetoisuudeltaan alle 1 000 litran tammitynnyreissä;
iii) jossa yksinomaan käytettyjen raaka-aineiden tislauksesta tai uudelleen tislauksesta peräisin olevien haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 125 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;
iv) jonka suurin metanolipitoisuus on 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
b) Brandyn tai Weinbrandin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 36 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Brandyä tai Weinbrandia ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.
e) Brandy tai Weinbrand saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
6. Rypäleiden puristejäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma tai marc
a) Rypäleiden puristejäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma tai marc on tislattu alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan käymisteitse yksinomaan rypäleiden puristejäännöksestä ja vesihöyryn kanssa tislaamalla joko sellaisenaan tai sen jälkeen, kun vettä on lisätty;
ii) jossa juoman valmistuksessa sallitun puristejäännökseen lisättävän pohjasakan määrä on enintään 25 kilogrammaa 100 kilogrammassa käytettyä rypäleen puristejäännöstä;
iii) jossa pohjasakasta peräisin olevan alkoholin määrä on enintään 35 prosenttia lopputuotteen alkoholin kokonaismäärästä;
iv) jonka tislaus suoritetaan puristejäännöstä poistamatta siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia;
v) jonka uudelleentislaus samaan alkoholipitoisuuteen on sallittua;
vi) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 140 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja suurin metanolipitoisuus 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
b) Rypäleiden puristejäännöksestä tislatun väkevän alkoholijuoman tai marcin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Rypäleiden puristejäännöksestä tislattua väkevää alkoholijuomaa tai marcia ei saa maustaa. Tämä ei sulje pois perinteisiä valmistusmenetelmiä.
e) Rypäleiden puristejäännöksestä tislattu alkoholijuoma tai marc saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
7. Hedelmien puristejäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Hedelmien puristejäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan käymisteitse yksinomaan hedelmien, ei kuitenkaan rypäleiden, puristejäännöksestä ja tislaamalla niin, että alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia;
ii) jonka haihtuvien aineiden määrä on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;
iii) jonka metanolipitoisuus on enintään 1 500 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;
iv) jonka syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 7 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä;
v) jonka uudelleentislaus samaan alkoholipitoisuuteen i alakohdan mukaisesti on sallittua.
b) Hedelmien puristejäännöksestä tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Hedelmien puristejäännöksestä tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa.
e) Hedelmien puristejäännöksestä tislattu väkevä alkoholiuoma saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
f) Myyntinimitys muodostuu nimestä, jossa hedelmän nimeä seuraa ilmaisu ”puristejäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma”. Jos on käytetty usean eri hedelmän puristejäännöstä, myyntinimityksenä on oltava ”hedelmien puristejäännöksestä tislattu väkevä alkoholijuoma”.
8. Rusinasta tislattu väkevä alkoholijuoma tai raisin brandy
a) Rusinasta tislattu väkevä alkoholijuoma tai raisin brandy on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla Corinth Black- tai Moscatel of Alexandria -rypälelajikkeiden kuivattujen rypäleiden uutteesta alkoholikäymisellä saatua tuotetta ja joka tislataan alle 94,5 tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on käytetystä raaka-aineesta peräisin oleva aromi ja maku.
b) Rusinasta tislatun väkevän alkoholijuoman tai raisin brandyn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Rusinasta tislattua väkevää alkoholijuomaa tai raisin brandyä ei saa maustaa.
e) Rusinasta tislattu alkoholijuoma tai raisin brandy saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
9. Hedelmistä tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Hedelmistä tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan yksinomaan käymisteitse ja tislaamalla lihaista hedelmää tai tällaisen hedelmän puristemehua, marjoja tai vihanneksia kivien kanssa tai ilman;
ii) joka tislataan alle 86-tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on tislatuista raaka-aineista peräisin oleva aromi ja maku;
iii) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia; ja
iv) joissa syaanivetyhapon pitoisuus on enintään 7 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia, jos alkoholin valmistukseen käytetään kivellisiä hedelmiä.
b) Hedelmistä tislattujen väkevien alkoholijuomien metanolipitoisuus on enintään 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
Seuraavien hedelmistä tislattujen väkevien alkoholijuomien metanolipitoisuus on kuitenkin enintään:
i) 1 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia silloin kun se saadaan seuraavista hedelmistä:
— luumu (Prunus domestica L.)
— mirabelle-luumu (Prunus domestica L. subsp. syriaca (Borkh.) Janch. ex Mansf.)
— väskynä (Prunus domestica L.)
— omena (Malus domestica Borkh.)
— päärynä (Pyrus communis L.), lukuun ottamatta Williams-päärynöitä (Pyrus communis L. cv ”Williams”)
— vadelma (Rubus idaeus L.)
— karhunvatukka (Rubus fruticosus auct. aggr.)
— aprikoosi (Prunus armeniaca L.)
— persikka (Prunus persica (L.) Batsch);
ii) 1 350 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia silloin kun se saadaan seuraavista hedelmistä tai marjoista:
— Williams-lajikkeen päärynä (Pyrus communis L. cv ”Williams”)
— punaherukka (Ribes rubrum L.)
— mustaherukka (Ribes nigrum L.)
— pihlajanmarja (Sorbus aucuparia L.)
— seljanmarja (Sambucus nigra L.)
— kvitteni (Cydonia oblonga Mill.)
— katajanmarja (Juniperus communis L. ja/tai Juniperus oxicedrus L.).
c) Hedelmistä tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
d) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
e) Hedelmistä tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa.
f) Hedelmistä tislatun väkevän alkoholijuoman myyntinimityksen on oltava ”tislattu väkevä alkoholijuoma”, jota edeltää hedelmän, marjan tai vihanneksen nimi, kuten kirsikka (tai kirsch), luumu (tai slivovitz), mirabelleluumu, persikka, omena, päärynä, aprikoosi, viikuna, sitrushedelmä tai rypäle tai muu hedelmistä tislattu väkevä alkoholijuoma.
Juomasta voidaan myös käyttää nimitystä wasser yhdessä hedelmän nimen kanssa.
Hedelmän nimi voi korvata nimityksen ”tislattu väkevä alkoholijuoma”, jota edeltää kyseisen hedelmän nimi, ainoastaan kun kyseessä ovat seuraavat hedelmät tai marjat:
— mirabelleluumu (Prunus domestica L. subsp. syriaca (Borkh.) Janch. ex Mansf.)
— luumu (Prunus domestica L.)
— väskynä (Prunus domestica L.)
— lännen mansikkapuun hedelmä (Arbutus unedo L.)
— Golden Delicious -omena.
Jos on olemassa vaara, että loppukuluttaja ei ymmärrä helposti jotakin kyseisistä myyntinimityksistä, merkintöihin on sisällytettävä sana ”tislattu väkevä alkoholijuoma” ja mahdollisesti sitä täydentävä selitys.
g) Ilmaisua ”Williams” saa käyttää ainoastaan kokonaan Williams-lajikkeen päärynöistä valmistetun tislatun väkevän alkoholijuoman myynnissä.
h) Kun kahta tai useampaa hedelmä-, marja- tai vihanneslajia on tislattu yhdessä, tuote on myytävä nimityksellä ”hedelmistä tislattu väkevä alkoholijuoma” tai tarvittaessa ”vihanneksista tislattu väkevä alkoholijuoma”. Tätä nimitystä voidaan täydentää kunkin hedelmän, marjan tai vihanneksen nimellä käytettyjen määrien mukaisessa, alenevassa järjestyksessä.
10. Omena- tai päärynäsiideristä tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Omena- tai päärynäsiideristä tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla omena- tai päärynäsiideriä alle 86-tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleessä on hedelmistä peräisin oleva aromi ja maku;
ii) jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on vähintään 200 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia; ja
iii) jonka metanolipitoisuus on enintään 1 000 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
b) Omena- tai päärynäsiideristä tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Omena- tai päärynäsiideristä tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa.
e) Omena- tai päärynäsiideristä valmistettu väkevä alkoholijuoma saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
11. Hunajasta tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Hunajasta tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan yksinomaan käyttämällä tai tislaamalla hunajaliuosta;
ii) joka tislataan alle 86-tilavuusprosenttiseksi siten, että tisleen aistinvaraiset ominaispiirteet vastaavat käytetystä raaka-aineesta peräisin olevia ominaisuuksia.
b) Hunajasta tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Hunajasta tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa.
e) Hunajasta tislattu väkevä alkoholijuoma saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
f) Hunajasta tislattua väkevää alkoholijuomaa voi makeuttaa ainoastaan hunajalla.
12. Hefebrand tai sakasta tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Hefebrand tai sakasta tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla viinin valmistuksessa tai hedelmien käymisessä syntyvää pohjasakkaa siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia.
b) Hefebrandin tai sakasta tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Hefebrandia tai sakasta tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa.
e) Hefebrand tai sakasta tislattu väkevä alkoholijuoma saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
f) Myyntinimitystä Hefebrand tai sakasta tislattu väkevä alkoholijuoma on täydennettävä käytetyn raaka-aineen nimellä.
13. Bierbrand tai eau de vie de bière
a) Bierbrand tai eau de vie de bière on väkevä alkoholijuoma, joka saadaan yksinomaan tislaamalla tavanomaisella paineella suoraan tuoreesta oluesta, jonka alkoholipitoisuus on alle 86 tilavuusprosenttia, siten, että saadun tisleen aistinvaraiset ominaispiirteet vastaavat oluesta johtuvia ominaisuuksia.
b) Bierbrandin tai eau de vie de bièren alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Bierbrandia tai eau de vie de bièrea ei saa maustaa.
e) Bierbrand tai eau de vie de bière saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
14. Topinambur tai maa-artisokasta tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Topinambur tai maa-artisokasta tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan käymisteitse yksinomaan maa-artisokasta (Helianthus tuberosus L.) ja tislaamalla siten, että tisleen alkoholipitoisuus on vähemmän kuin 86 tilavuusprosenttia.
b) Topinamburin tai maa-artisokasta tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.
c) Alkoholia ei saa lisätä, kuten liitteessä I olevassa 5 kohdassa on määritelty, laimennettuna eikä laimentamattomana.
d) Topinamburia tai maa-artisokasta tislattua väkevää alkoholijuomaa ei saa maustaa.
e) Topinambur tai maa-artisokasta tislattu väkevä alkoholijuoma saa sisältää värin mukauttamiseksi vain lisättyä sokerikulööriä.
15. Vodka
a) Vodka on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista, joka on saatu hiivalla käyttämällä joko
i) perunasta ja/tai viljasta, tai
ii) muista maatalouden raaka-aineista,
ja joka tislataan ja/tai puhdastislataan niin, että käytetyistä raaka-aineista peräisin olevia aistinvaraisia ominaisuuksia ja käymisessä syntyviä sivutuotteita vähennetään valikoivasti.
Tämän jälkeen tuote voidaan tislata uudelleen ja/tai käsitellä tarvittavilla sallituilla apuaineilla mukaan lukien aktiivihiilikäsittely aistinvaraisten erityisominaisuuksien saavuttamiseksi.
Maatalousperäisen etyylialkoholin jäämäpitoisuuksien on oltava liitteessä I vahvistettujen enimmäismäärien mukaiset; metanolin pitoisuus saa kuitenkin olla enintään 10 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia.
b) Vodkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Tuotteeseen saa lisätä aromeina ainoastaan käytetyistä raaka-aineista valmistetussa tisleessä olevia luonnon aromiaineita. Lisäksi tuotteelle voi antaa erityisiä aistinvaraisia ominaisuuksia, jotka ovat muita kuin hallitseva maku.
d) Sellaisen vodkan kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä, jota ei ole valmistettu yksinomaan a kohdan i alakohdassa luetelluista raaka-aineista, on oltava ilmaisu ”valmistettu …sta/stä” täydennettynä etyylialkoholin valmistamisessa käytetyn raaka-aineen nimellä tai käytettyjen raaka-aineiden nimillä. Merkintöjen on oltava direktiivin 2000/13/EY 13 artiklan 2 kohdan mukaiset.
16. Tislattu väkevä alkoholijuoma, (jota edeltää hedelmän nimi) ja joka on valmistettu maseroimalla ja tislaamalla
a) Tislattu väkevä alkoholijuoma, (jota edeltää hedelmän nimi) ja joka on valmistettu maseroimalla ja tislaamalla, on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan käyttämällä jäljempänä ii alakohdassa lueteltuja, osittain käyneitä tai käymättömiä hedelmiä tai marjoja, joihin voidaan lisätä enintään 20 litraa maatalousperäistä etyylialkoholia tai tislattua alkoholia ja/tai samasta hedelmästä peräisin olevaa tislettä 100:aa käynyttä hedelmä- tai marjakiloa kohden, ja käyttämisen jälkeen tislaamalla alle 86-tilavuusprosenttiseksi;
ii) se valmistetaan seuraavista hedelmistä tai marjoista:
— karhunvatukka (Rubus fruticosus auct. aggr.)
— mansikka (Fragaria spp.)
— mustikka (Vaccinium myrtillus L.)
— vadelma (Rubus idaeus L.)
— punaherukka (Ribes rudrum L.)
— valkoherukka (Ribes niveum Lindl.)
— mustaherukka (Ribes nigrum L.)
— oratuomenmarja (Prunus spinosa L.)
— pihlajanmarja (Sorbus aucuparia L.)
— tuomipihlajanmarja (Sorbus domestica L.)
— orjanlaakerinmarja (Ilex aquifolium ja Ilex cassine L.)
— pihlajanmarja (Sorbus torminalis (L.) Crantz)
— seljanmarja (Sambucus nigra L.)
— karviaismarja (Ribes uva-crispa L. syn. Ribes grossularia)
— karpalo (Vaccinium L. subgenus Oxycoccus)
— puolukka (Vaccinium vitis-idaea L.)
— pensasmustikka (Vaccinium corymbosum L.)
— tyrnimarja (Hippophae rhamnoides L.)
— koiranruusunmarja (Rosa canina L.)
— suomuurain (Rubus chamaemorus L.)
— variksenmarja (Empetrum nigrum L.)
— mesimarja (Rubus arcticus L.)
— myrtti (Myrtus communis L.)
— banaani (Musa spp.)
— passionhedelmä (Passiflora edulis Sims)
— otaheiteomena (Spondias dulcis Sol. ex Parkinson)
— mombinluumu (Spondias mombin L.)
— saksanpähkinä (Juglans regia L.)
— hasselpähkinä (Corylus avellana L.)
— kastanja (Castanea sativa L.)
— sitrushedelmät (Citrus spp. L.)
— viikunaopuntia (Opuntia ficus-indica).
b) Tislatun väkevän alkoholijuoman, (jota edeltää hedelmän tai marjan nimi) ja joka on valmistettu maseroimalla ja tislaamalla, alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Tislattua väkevää alkoholijuomaa, (jota edeltää hedelmän tai marjan nimi) ja joka on valmistettu maseroimalla ja tislaamalla, ei saa maustaa.
d) Tislatun väkevän alkoholijuoman, (jota edeltää hedelmän tai marjan nimi) ja joka on valmistettu maseroimalla ja tislaamalla, kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä ilmaisun ”valmistettu maseroimalla ja tislaamalla” on oltava samanlaista, -kokoista ja -väristä kirjasinlajia sekä samassa kentässä kuin ilmaisun ”tislattu alkoholijuoma (jota edeltää hedelmän tai marjan nimi)”; kun kyseessä ovat pullot, ilmaisujen on oltava etupuolen etiketissä.
17. Geist (hedelmän tai käytetyn raaka-aineen nimen yhteydessä)
a) Geist (hedelmän tai käytetyn raaka-aineen nimen yhteydessä) on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan käymättömistä hedelmistä ja marjoista, jotka luetellaan luokassa 16 olevassa a alakohdan ii alakohdassa, tai vihanneksista, pähkinöistä tai muista kasviaineksista, kuten yrteistä tai ruusun terälehdistä, maseroimalla ne maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja tislaamalla ne sen jälkeen alle 86-tilavuusprosenttiseksi.
b) Geistin (hedelmän tai käytetyn raaka-aineen nimen yhteydessä) alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Geistia (hedelmän nimen tai käytetyn raaka-aineen nimen yhteydessä) ei saa maustaa.
18. Gentian
a) Gentian on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan gentiantisleestä, joka puolestaan on valmistettu gentiankasvin juurista käymisteitse ja tislaamalla; tisleeseen voidaan lisätä maatalousperäistä etyylialkoholia.
b) Gentianin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Gentiania ei saa maustaa.
19. Katajanmarjoilla maustettu tislattu väkevä alkoholijuoma
a) Katajanmarjoilla maustettu tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia ja/tai viljasta tislattua alkoholijuomaa ja/tai viljatislettä katajanmarjoilla (Juniperus communis L. ja/tai Juniperus oxicedrus L.).
b) Katajanmarjoilla maustetun tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.
c) Lisäksi voidaan käyttää muita asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä aromiaineita ja/tai mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita ja/tai aromia antavia kasveja tai aromia antavien kasvien osia, mutta katajan aistinvaraisesti havaittavien ominaisuuksien on erotuttava selvästi, vaikka ne toisinaan olisivat heikkoja.
d) Katajanmarjoilla maustetulla tislatulla väkevällä alkoholijuomalla voi olla myyntinimitykset Wacholder tai genebra.
20. Gin
a) Gin on katajanmarjoilla maustettu väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla aistinvaraisesti sopivaa maatalousperäistä etyylialkoholia katajanmarjoilla (Juniperus communis L.).
b) Ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Ginin valmistuksessa saa käyttää ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä aromiaineita ja/tai mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita siten, että katajan maku on hallitseva.
d) Ilmaisua ”gin” voidaan täydentää ilmaisulla ”dry”, jos giniin ei ole lisätty makeutusaineita, joiden sokeripitoisuus ylittää 0,1 grammaa lopputuotteen litraa kohden.
21. Tislattu gin
a) Tislattu gin on
i) katajanmarjoilla maustettu väkevä alkoholijuoma, jossa katajan maku on hallitseva ja joka valmistetaan yksinomaan tislaamalla uudelleen aistinvaraisesti sopivaa, laadultaan tarkoituksenmukaista maatalousperäistä ja alkuaan vähintään 96-tilavuusprosenttista etyylialkoholia perinteisesti ginin valmistukseen käytetyssä tislauslaitteistossa katajanmarjojen (Juniperus communis L.) ja muiden luontaisten kasvien kanssa; tai
ii) tuote, joka saadaan sekoittamalla keskenään tällaisella tislauksella saatua tislettä ja koostumukseltaan, puhtaudeltaan ja alkoholipitoisuudeltaan vastaavaa maatalousperäistä etyylialkoholia. Tislatun ginin maustamiseen voidaan myös käyttää luokassa 20 olevassa c alakohdassa määriteltyjä aromiaineita ja/tai aromivalmisteita.
b) Tislatun ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Gin, joka on valmistettu ainoastaan lisäämällä esansseja tai mausteita maatalousperäiseen etyylialkoholiin, ei ole tislattua giniä.
d) Ilmaisua ”tislattu gin” voidaan täydentää ilmaisulla ”dry”, jos giniin ei ole lisätty makeutusaineita, joiden sokeripitoisuus ylittää 0,1 grammaa lopputuotteen litraa kohden.
22. London gin
a) London gin on tislatun ginin tyyppi,
i) joka saadaan yksinomaan maatalousperäisestä etyylialkoholista ja jonka metanolipitoisuus on enintään 5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia ja jonka maku saadaan yksinomaan tislaamalla etyylialkoholia uudelleen perinteisessä tislauslaitteistossa kaikkien käytettyjen luontaisten kasvien kanssa;
ii) josta saadun tisleen alkoholipitoisuus on vähintään 70 tilavuusprosenttia;
iii) jos siihen lisätään maatalousperäistä etyylialkoholia, sillä on oltava liitteessä I olevassa 1 kohdassa luetellut ominaisuudet, kuitenkin niin, että sen metanolipitoisuus on enintään 5 grammaa hehtolitrassa 100-tilavuusprosenttista alkoholia;
iv) johon ei ole lisätty makeutusaineita, joiden sokeripitoisuus ylittää 0,1 grammaa lopputuotteen litraa kohden, eikä väriainetta;
v) joka ei sisällä veden lisäksi mitään muita lisättyjä ainesosia.
b) London ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Ilmaisua ”London gin” voidaan täydentää ilmaisulla ”dry”.
23. Kuminalla maustetut tislatut väkevät alkoholijuomat
a) Kuminalla maustettu tislattu väkevä alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia kuminalla (Carum carvi L.).
b) Kuminalla maustetun tislatun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.
c) Lisäksi voidaan käyttää muita asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä aromiaineita ja/tai mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita, mutta kuminan maun on oltava hallitseva.
24. Akvavit tai aquavit
a) Akvavit tai aquavit on kuminalla ja/tai tillin siemenillä maustettu tislattu alkoholijuoma, joka valmistetaan maatalousperäisestä etyylialkoholista ja joka on maustettu kasveista tai mausteista valmistetuilla tisleillä.
b) Akvavitin tai aquavitin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Lisäksi voidaan käyttää muita asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja/tai kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita, mutta aromin on näissä juomissa oltava pääosin peräisin tisleestä, joka on valmistettu kuminan (Carum carvi L.) ja/tai tillin (Anethum graveolens L.) siemenistä; eteeristen öljyjen käyttö on kiellettyä.
d) Karvasaineet eivät saa olla makua selvästi määrääviä; kuiva-ainepitoisuus saa olla enintään 1,5 grammaa 100 millilitrassa.
25. Aniksella maustettu tislattu alkoholijuoma
a) Aniksella maustettu tislattu alkoholijuoma on väkevä alkoholijuoma, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia tähtianiksesta (Illicium verum Hook f.), aniksesta (Pimpinella anisum L.) tai saksankuminasta (Foeniculum vulgare Mill.) valmistetuilla luontaisilla uutteilla taikka jonkin muun kasvin sellaisella luontaisella uutteella, jonka pääaromiaine on jokin edellä mainituista. Valmistuksessa on käytettävä jotain seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmää:
i) maserointi ja/tai tislaus;
ii) alkoholin uudelleen tislaus edellä mainittujen kasvien siementen tai muiden osien kanssa;
iii) aniksentuoksuisista kasveista tislaamalla saatujen luontaisten uutteiden lisääminen.
b) Aniksella maustetun väkevän alkoholijuoman alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Aniksella maustetun väkevän alkoholijuoman valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myös muita luontaisia kasviuutteita tai aromisia siemeniä voidaan käyttää, mutta aniksen maun on säilyttävä hallitsevana.
26. Pastis
a) Pastis on aniksella maustettu väkevä alkoholijuoma, joka sisältää myös lakritsijuuren (Glycyrrhiza spp.) luontaista uutetta, jolloin juomassa on ”kalkoneina” tunnettuja väriaineita, sekä glysyrritsiinihappoa, kumpaakin vähintään 0,05 ja enintään 0,5 grammaa litrassa.
b) Pastiksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 tilavuusprosenttia.
c) Pastiksen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Pastis sisältää sokeria alle 100 grammaa litraa kohden inverttisokerina ilmaistuna sekä anetolia vähintään 1,5 grammaa ja enintään 2 grammaa litrassa.
27. Pastis de Marseille
a) Pastis de Marseille on pastis, joka sisältää anetolia 2 grammaa litrassa.
b) Pastis de Marseillen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 45 tilavuusprosenttia.
c) Pastis de Marseillen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
28. Anis
a) Anis on aniksella maustettu väkevä alkoholijuoma, jolle ominainen aromi on peräisin yksinomaan aniksesta (Pimpinella anisum L.) ja/tai tähtianiksesta (Illicium verum Hook f.) ja/tai saksankuminasta (Foeniculum vulgare Mill.).
b) Aniksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.
c) Aniksen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
29. Tislattu anis
a) Tislattu anis on anis, joka sisältää alkoholia, joka on tislattu luokassa 28 olevassa a alakohdassa tarkoitettujen siementen kanssa ja maantieteellisten merkintöjen tapauksessa mastiksin sekä muiden aromisten siemenien, kasvien ja hedelmien kanssa; tällaisen alkoholin osuuden on oltava vähintään 20 % tislatun aniksen sisältämästä alkoholista.
b) Tislatun aniksen alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 35 tilavuusprosenttia.
c) Tislatun aniksen valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
30. Katkero eli bitter
a) Katkero eli bitter on voimakkaasti karvaanmakuinen tislattu alkoholijuoma, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määritellyillä aromiaineilla ja/tai mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määritellyillä aromivalmisteilla.
b) Katkeron eli bitterin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Katkeroa eli bitteriä saa myydä myös nimityksellä ”amer” tai ”bitter” joko ilman muita ilmaisuja tai muihin ilmaisuihin yhdistettynä.
31. Maustettu vodka
a) Maustettu vodka on vodkaa, jolle on annettu muu hallitseva maku kuin raaka-aineista peräisin oleva.
b) Maustetun vodkan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia.
c) Maustettu vodka voidaan makeuttaa, yhdistää (blend), maustaa, kypsyttää tai värjätä.
d) Maustettua vodkaa saa myös myydä jonkin hallitsevan maun nimellä, johon yhdistyy ilmaisu ”vodka”.
32. Likööri
a) Likööri on väkevä alkoholijuoma,
i) jonka vähimmäissokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on
— 70 grammaa litrassa kirsikkaliköörien osalta, jotka sisältävät ainoastaan kirsikoista valmistettua etyylialkoholia,
— 80 grammaa litrassa gentian- tai vastaavien liköörien osalta, jotka on valmistettu käyttämällä aromisena aineena gentiania tai vastaavia kasveja,
— 100 grammaa litrassa kaikissa muissa tapauksissa;
ii) joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista tai maatalousperäisestä tisleestä tai yhdestä tai useammasta tislatusta alkoholijuomasta tai edellä tarkoitettujen sekoituksista maustamalla, makeuttamalla ja lisäämällä maataloustuotteita tai elintarvikkeita, kuten kermaa, maitoa tai muita maitotuotteita, hedelmiä, viiniä tai maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinistä valmistettujen juomasekoitusten määritelmää, kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 10 päivänä kesäkuuta 1991 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1601/91 ( 22 ) määriteltyä maustettua viiniä.
b) Liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Liköörin valmistuksessa saa käyttää vain asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä aromiaineita ja kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita. Vain asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita saa kuitenkin käyttää seuraavien liköörien valmistuksessa:
i) Hedelmäliköörit:
— mustaherukka
— kirsikka
— vadelma
— silkkiäismarja
— mustikka
— sitrushedelmät
— suomuurain
— mesimarja
— karpalo
— puolukka
— tyrnimarja
— ananas;
ii) kasviliköörit:
— minttu
— gentian
— anis
— génépi
— masmalo.
d) Seuraavia yhdistettyjä ilmaisuja saa käyttää yhteisössä tuotettujen liköörien esittelyssä, jos maatalousperäistä etyylialkoholia käytetään vakiintuneiden valmistusmenetelmien vuoksi:
— prunebrandy,
— orangebrandy,
— apricotbrandy,
— cherrybrandy,
— solbärrom, kutsutaan myös nimellä mustaherukkarommi.
Kyseisten liköörien pakkausmerkinnöissä ja esittelyssä yhdistetyn ilmaisun on esiinnyttävä pakkausmerkinnässä samalla rivillä samanlaisin kirjaimin samaa kirjasinlajia ja väriä käyttäen, ja sanan ”likööri” on oltava yhdistetyn ilmaisun välittömässä läheisyydessä vähintään yhtä suurin kirjaimin. Jos alkoholi ei ole peräisin ilmoitetusta väkevästä alkoholijuomasta, sen alkuperä on merkittävä pakkausmerkintöihin samaan kenttään yhdistetyn ilmaisun ja ilmaisun ”likööri” kanssa joko ilmoittamalla maatalousperäisen alkoholin tyyppi tai ilmaisu ”maatalousperäistä alkoholia”, jota edeltää aina ilmaisu ”...sta/stä valmistettu” tai ”... käymisteitse valmistettu”.
33. Crème de (jota seuraa käytetyn hedelmän tai raaka-aineen nimi)
a) Tislatut alkoholijuomat, jotka tunnetaan nimityksellä Crème de ... (jota seuraa käytetyn hedelmän tai raaka-aineen nimi) lukuun ottamatta maitotuotteita ovat liköörejä, joiden sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on vähintään 250 grammaa litrassa.
b) Nimityksellä Crème de ... (jota seuraa käytetyn hedelmän tai raaka-aineen nimi) tunnetun liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Tähän tislattuun alkoholijuomaan sovelletaan luokassa 32 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
34. Crème de cassis
a) Crème de cassis on mustaherukkalikööri, joka sisältää vähintään 400 grammaa sokeria litrassa inverttisokerina ilmaistuna.
b) Crème de cassisin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Crème de cassisiin sovelletaan luokassa 32 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
35. Guignolet
a) Guignolet on likööri, joka valmistetaan maseroimalla kirsikoita maatalousperäisessä etyylialkoholissa.
b) Guignole t'n alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Guignole t'hen sovelletaan luokassa 32 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
36. Punch au rhum
a) Punch au rhum on likööri, jonka alkoholipitoisuus on aikaansaatu yksinomaan rommilla.
b) Punch au rhumin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Punch au rhumiin sovelletaan luokassa 32 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
37. Sloe gin
a) Sloe gin on likööri, joka valmistetaan maseroimalla oratuomenmarjoja ginissä ja johon on mahdollisesti lisätty oratuomenmarjamehua.
b) Sloe ginin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 25 tilavuusprosenttia.
c) Sloe ginin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
37 a. Oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma eli Pacharán
Oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma eli Pacharán on tislattu alkoholijuoma,
a) jossa oratuomenmarjan maku on hallitseva ja joka valmistetaan maseroimalla oratuomenmarjoja (Prunus spinosa) maatalousperäisessä etyylialkoholissa ja lisäämällä siihen aniksesta saatuja luontaisia uutteita ja/tai aniksen tisleitä;
b) jonka alkoholipitoisuus on vähintään 25 tilavuusprosenttia;
c) jonka valmistuksessa on käytetty vähintään 125 grammaa oratuomenmarjoja lopputuotteen litraa kohden;
d) jonka sokeripitoisuus inverttisokerina ilmaistuna on 80–250 grammaa lopputuotteen litraa kohden;
e) jonka aistinvaraiset ominaisuudet, väri ja maku ovat peräisin yksinomaan käytetyistä hedelmistä ja aniksesta.
Ilmaisua ”Pacharán” voidaan käyttää myyntinimityksenä vain silloin kun tuote on valmistettu Espanjassa. Kun tuote on valmistettu Espanjan ulkopuolella, ilmaisua ”Pacharán” voidaan käyttää ainoastaan niin, että sillä täydennetään myyntinimitystä ”oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma” ja sen yhteydessä on ilmaisu ”valmistettu …”, jota seuraa sen jäsenvaltion tai kolmannen maan nimi, jossa juoma on valmistettu.
38. Sambuca
a) Sambuca on väritön aniksella maustettu likööri,
i) joka sisältää aniksen (Pimpinella anisum L.) ja/tai tähtianiksen (Illicium verum L.) tai muun aromaattisen yrtin tisleitä;
ii) jonka sokeripitoisuus vastaa vähintään 350:tä grammaa inverttisokeria litrassa;
iii) jonka luontaisen anetolin pitoisuus on vähintään 1 gramma mutta enintään 2 grammaa litrassa.
b) Sambucan alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 38 tilavuusprosenttia.
c) Sambucaan sovelletaan luokassa 32 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
39. Maraschino, Marrasquino tai Maraskino
a) Maraschino, Marrasquino tai Maraskino on väritön likööri, jonka aromi saadaan aikaan pääasiassa imeläkirsikan tisleellä tai imeläkirsikkaa tai kirsikan osia maatalousperäisessä alkoholissa maseroimalla valmistetun tuotteen tisleellä ja jonka sokeripitoisuus on vähintään 250 grammaa litrassa inverttisokerina ilmaistuna.
b) Maraschinon, Marrasquinon tai Maraskinon alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 24 tilavuusprosenttia.
c) Maraschinoon, Marrasquinoon tai Maraskinoon sovelletaan luokassa 32 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
40. Nocino
a) Nocino on likööri, jonka aromi saadaan pääasiassa aikaan maseroimalla ja/tai tislaamalla kokonaisia vihreitä saksanpähkinöitä (Juglans regia L.) ja jonka sokeripitoisuus on vähintään 100 grammaa litrassa inverttisokerina ilmaistuna.
b) Nocinon alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.
c) Nocinoon sovelletaan luokassa 32 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat likööreissä käytettäviä luontaisia ja luontaisenkaltaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ .
d) Myyntinimitykseen voidaan lisätä ilmaus ”likööri”.
41. Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat
a) Munalikööri tai advocaat tai avocat tai advokat on väkevä alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä ja/tai tislatusta alkoholista ja jonka ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan vähimmäispitoisuuden on oltava 150 grammaa litrassa inverttisokerina ilmaistuna. Puhtaan munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 140 grammaa litrassa.
b) Poiketen siitä, mitä 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, munaliköörin, advocaatin, avocatin tai advokatin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 14 tilavuusprosenttia.
c) Munaliköörin, advocaatin, avocatin tai advokatin valmistuksessa saa käyttää vain asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa määriteltyjä aromiaineita ja mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyjä aromivalmisteita.
42. Munaa sisältävä likööri
a) Munaa sisältävä likööri on tislattu alkoholijuoma, joka on joko maustamatonta tai maustettua ja joka on valmistettu maatalousperäisestä etyylialkoholista, tisleestä ja/tai tislatusta alkoholista ja jonka tyypillisiä ainesosia ovat korkealaatuinen munankeltuainen, munanvalkuainen ja sokeri tai hunaja. Sokerin tai hunajan vähimmäispitoisuuden on oltava 150 grammaa litrassa inverttisokerina ilmaistuna. Munankeltuaisen vähimmäispitoisuuden on lopputuotteessa oltava 70 grammaa litrassa.
b) Munaa sisältävän liköörin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Munaa sisältävän liköörin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
43. Mistrà
a) Mistrà on väritön väkevä alkoholijuoma, joka on maustettu aniksella tai luontaisella anetolilla,
i) jonka luontaisen anetolin pitoisuus on vähintään 1 gramma ja enintään 2 grammaa litrassa;
ii) joka voi sisältää myös aromisten yrttien tislettä;
iii) joka ei sisällä lisättyä sokeria.
b) Mistràn alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 40 ja enintään 47 tilavuusprosenttia;
c) Mistràn valmistuksessa voidaan käyttää ainoastaan direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa ja 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyjä luontaisia ►M1 aromivalmisteita ◄ ja -valmisteita.
44. Väkevä glögi tai spritglögg
a) Väkevä glögi tai spritglögg on tislattu alkoholijuoma, joka on valmistettu maustamalla maatalousperäistä etyylialkoholia neilikka- ja/tai kaneliaromilla käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä: maseroimalla ja/tai tislaamalla, alkoholia uudelleen tislaamalla yhdessä edellä mainittujen kasvien kanssa, lisäämällä asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määriteltyä luontaista neilikka- tai kaneliaromiainetta taikka yhdistämällä näitä menetelmiä.
b) Väkevän glögin tai spritglöggin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 15 tilavuusprosenttia.
c) Myös muita asetuksen (EY) N:o 1334/2008 3 artiklan 2 kohdan b, d ja h alakohdassa määriteltyjä aromeja, aromiaineita ja/tai aromivalmisteita voidaan käyttää, mutta edellä mainittujen mausteiden maun on oltava hallitseva.
d) Viinin tai viinituotteiden pitoisuus ei saa olla yli 50 prosenttia lopputuotteesta.
45. Berenburg tai Beerenburg
a) Berenburg tai Beerenburg on väkevä alkoholijuoma,
i) joka valmistetaan käyttäen maatalousperäistä etyylialkoholia;
ii) joka on valmistettu maseroimalla hedelmiä tai kasveja ja/tai näiden osia;
iii) jolle ominainen aromi on peräisin gentianjuuren (Gentiana lutea L.), katajanmarjan (Juniperus communis L.) ja laakerinlehden (Laurus nobilis L.) tisleestä;
iv) jonka väri vaihtelee vaaleanruskeasta tummanruskeaan;
v) jota voidaan makeuttaa sokerilla (enintään 20 grammaa litraa kohden inverttisokerina ilmaistuna).
b) Berenburgin tai Beerenburgin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 30 tilavuusprosenttia.
c) Berenburgin tai Beerenburgin valmistuksessa saa käyttää vain direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ .
46. Hunaja- tai hunajasimanektari
a) Hunaja- tai hunajasimanektari on alkoholijuoma, joka valmistetaan maustamalla käyneen hunajaliuoksen ja -tisleen ja/tai maatalousperäisen etyylialkoholin sekoitusta, joka sisältää vähintään 30 tilavuusprosenttia käynyttä hunajaliuosta.
b) Hunaja- tai hunajasimanektarin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 22 tilavuusprosenttia.
c) Hunaja- tai hunajasimanektarin valmistuksessa voidaan käyttää ainoastaan direktiivin 88/388/ETY 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa määriteltyjä luontaisia aromiaineita ja mainitun kohdan c alakohdassa määriteltyjä ►M1 aromivalmisteita ◄ edellyttäen, että hunajan maku on hallitseva.
d) Hunaja- tai hunajasimanektari voidaan makeuttaa ainoastaan hunajalla.
Muut viinat
1. Rum-Verschnittia tuotetaan Saksassa; se valmistetaan sekoittamalla rommia ja alkoholia siten, että vähintään 5 prosenttia lopputuotteen alkoholista on peräisin rommista. Rum-Verschnittin alkoholipitoisuuden on oltava vähintään 37,5 tilavuusprosenttia. Rum-Verschnittin kuvauksessa, esittelyssä ja merkinnöissä ilmaisun ”Verschnitt” on oltava samanlaisella, -kokoisella ja -värisellä kirjasinlajilla sekä samalla rivillä kuin ilmaisun ”Rum”; kun kyseessä ovat pullot, ilmaisujen on oltava etupuolen etiketissä. Jos tätä tuotetta myydään Saksan markkinoiden ulkopuolella, alkoholikoostumus on ilmoitettava merkinnöissä.
2. Slivovicea tuotetaan Tšekissä; se valmistetaan lisäämällä luumutisleeseen ennen lopullista tislausta enintään 30 tilavuusprosenttia maatalousperäistä etyylialkoholia. Tätä tuotetta on kuvattava ilmaisulla ”viina”, ja sen etupuolen etiketissä voidaan myös käyttää nimitystä slivovice samassa kentässä. Jos kyseistä tšekkiläistä slivovicea pidetään kaupan yhteisössä, sen alkoholikoostumus on ilmoitettava pakkausmerkinnöissä. Tällä säännöksellä ei rajoiteta nimityksen slivovice käyttämistä hedelmäviinoissa luokan 9 mukaisesti.
LIITE III
MAANTIETEELLISET MERKINNÄT
|
Tuoteluokka |
Maantieteellinen merkintä |
Alkuperämaa (täsmällinen maantieteellinen alkuperä esitetään teknisessä asiakirjassa) |
|
1. Rommi |
||
|
Rhum de la Martinique |
Ranska |
|
|
Rhum de la Guadeloupe |
Ranska |
|
|
Rhum de la Réunion |
Ranska |
|
|
Rhum de la Guyane |
Ranska |
|
|
Rhum de sucrerie de la Baie du Galion |
Ranska |
|
|
Rhum des Antilles françaises |
Ranska |
|
|
Rhum des départements français d'outre-mer |
Ranska |
|
|
Ron de Málaga |
Espanja |
|
|
Ron de Granada |
Espanja |
|
|
Rum da Madeira |
Portugali |
|
|
Ron de Guatemala |
Guatemala |
|
|
2. Whisky/Whiskey |
||
|
Scotch Whisky |
Yhdistynyt kuningaskunta (Skotlanti) |
|
|
Irish Whiskey / Uisce Beatha Eireannach / Irish Whisky (1) |
Irlanti |
|
|
Whisky español |
Espanja |
|
|
Whisky breton / Whisky de Bretagne |
Ranska |
|
|
Whisky alsacien / Whisky d'Alsace |
Ranska |
|
|
3. Viljasta tislatut väkevät alkoholijuomat |
||
|
Eau-de-vie de seigle de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Korn/Kornbrand |
Saksa, Itävalta, Belgia (saksankielinen yhteisö) |
|
|
Münsterländer Korn/Kornbrand |
Saksa |
|
|
Sendenhorster Korn/Kornbrand |
Saksa |
|
|
Bergischer Korn/Kornbrand |
Saksa |
|
|
Emsländer Korn/Kornbrand |
Saksa |
|
|
Haselünner Korn/Kornbrand |
Saksa |
|
|
Hasetaler Korn/Kornbrand |
Saksa |
|
|
Samanė |
Liettua |
|
|
4. Viinistä tislatut väkevät alkoholijuomat |
||
|
Eau-de-vie de Cognac |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie des Charentes |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de Jura |
Ranska |
|
|
Cognac |
Ranska |
|
|
(Nimitystä ”Cognac” voidaan täydentää seuraavilla ilmaisuilla: |
Ranska |
|
|
— Fine |
Ranska |
|
|
— Grande Fine Champagne |
Ranska |
|
|
— Grande Champagne |
Ranska |
|
|
— Petite Fine Champagne |
Ranska |
|
|
— Petite Champagne |
Ranska |
|
|
— Fine Champagne |
Ranska |
|
|
— Borderies |
Ranska |
|
|
— Fins Bois |
Ranska |
|
|
— Bons Bois) |
Ranska |
|
|
Fine Bordeaux |
Ranska |
|
|
Fine de Bourgogne |
Ranska |
|
|
Armagnac |
Ranska |
|
|
Bas-Armagnac |
Ranska |
|
|
Haut-Armagnac |
Ranska |
|
|
Armagnac-Ténarèze |
Ranska |
|
|
Blanche Armagnac |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin de la Marne |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin originaire d'Aquitaine |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin de Bourgogne |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin originaire du Centre-Est |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin originaire de Franche-Comté |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin originaire du Bugey |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin de Savoie |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin originaire des Coteaux de la Loire |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin des Côtes-du-Rhône |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin originaire de Provence |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de Faugères / Faugères |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de vin originaire du Languedoc |
Ranska |
|
|
Aguardente de Vinho Douro |
Portugali |
|
|
Aguardente de Vinho Ribatejo |
Portugali |
|
|
Aguardente de Vinho Alentejo |
Portugali |
|
|
Aguardente de Vinho da Região dos Vinhos Verdes |
Portugali |
|
|
Aguardente de Vinho da Região dos Vinhos Verdes de Alvarinho |
Portugali |
|
|
Aguardente de Vinho Lourinhã |
Portugali |
|
|
Сунгурларска гроздова ракия / Гроздова ракия от Сунгурларе / Sungurlarska grozdova rakya / Grozdova rakya from Sungurlare |
Bulgaria |
|
|
Сливенска перла (Сливенска гроздова ракия / Гроздова ракия от Сливен) /Slivenska perla (Slivenska grozdova rakya / Grozdova rakya from Sliven) |
Bulgaria |
|
|
Стралджанска Мускатова ракия / Мускатова ракия от Стралджа / Straldjanska Muscatova rakya / Muscatova rakya from Stradlja |
Bulgaria |
|
|
Поморийска гроздова ракия / Гроздова ракия от Поморие / Pomoriyska grozdova rakya / Grozdova rakya from Pomorie |
Bulgaria |
|
|
Русенска бисерна гроздова ракия / Бисерна гроздова ракия от Русе / Russenska biserna grozdova rakya / Biserna grozdova rakya from Russe |
Bulgaria |
|
|
Бургаска Мускатова ракия / Мускатова ракия от Бургас / Bourgaska Muscatova rakya / Muscatova rakya from Bourgas |
Bulgaria |
|
|
Добруджанска мускатова ракия / Мускатова ракия от Добруджа / Dobrudjanska muscatova rakya / muscatova rakya from Dobrudja |
Bulgaria |
|
|
Сухиндолска гроздова ракия / Гроздова ракия от Сухиндол / Suhindolska grozdova rakya / Grozdova rakya from Suhindol |
Bulgaria |
|
|
Карловска гроздова ракия / Гроздова Ракия от Карлово / Karlovska grozdova rakya / Grozdova Rakya from Karlovo |
Bulgaria |
|
|
Vinars Târnave |
Romania |
|
|
Vinars Vaslui |
Romania |
|
|
Vinars Murfatlar |
Romania |
|
|
Vinars Vrancea |
Romania |
|
|
Vinars Segarcea |
Romania |
|
|
5. Brandy/Weinbrand |
||
|
Brandy de Jerez |
Espanja |
|
|
Brandy del Penedés |
Espanja |
|
|
Brandy italiano |
Italia |
|
|
Brandy Αττικής / Brandy of Attica |
Kreikka |
|
|
Brandy Πελοποννήσου / Brandy of the Peloponnese |
Kreikka |
|
|
Brandy Κεντρικής Ελλάδας / Brandy of Central Greece |
Kreikka |
|
|
Deutscher Weinbrand |
Saksa |
|
|
Wachauer Weinbrand |
Itävalta |
|
|
Weinbrand Dürnstein |
Itävalta |
|
|
Pfälzer Weinbrand |
Saksa |
|
|
Karpatské brandy špeciál |
Slovakia |
|
|
Brandy français / Brandy de France |
Ranska |
|
|
6. Rypäleiden puristejäännöksestä tislatut väkevät alkoholijuomat |
||
|
Marc de Champagne / Eau-de-vie de marc de Champagne |
Ranska |
|
|
Marc d'Aquitaine / Eau-de-vie de marc originaire d'Aquitaine |
Ranska |
|
|
Marc de Bourgogne / Eau-de-vie de marc de Bourgogne |
Ranska |
|
|
Marc du Centre-Est / Eau-de-vie de marc originaire du Centre-Est |
Ranska |
|
|
Marc de Franche-Comté /Eau-de-vie de marc originaire de Franche-Comté |
Ranska |
|
|
Marc du Bugey / Eau-de-vie de marc originaire de Bugey |
Ranska |
|
|
Marc de Savoie / Eau-de-vie de marc originaire de Savoie |
Ranska |
|
|
Marc des Côteaux de la Loire / Eau-de-vie de marc originaire des Coteaux de la Loire |
Ranska |
|
|
Marc des Côtes-du-Rhône / Eau-de-vie de marc des Côtes du Rhône |
Ranska |
|
|
Marc de Provence / Eau-de-vie de marc originaire de Provence |
Ranska |
|
|
Marc du Languedoc / Eau-de-vie de marc originaire du Languedoc |
Ranska |
|
|
Marc d'Alsace Gewürztraminer |
Ranska |
|
|
Marc de Lorraine |
Ranska |
|
|
Marc d'Auvergne |
Ranska |
|
|
Marc du Jura |
Ranska |
|
|
Aguardente Bagaceira Bairrada |
Portugali |
|
|
Aguardente Bagaceira Alentejo |
Portugali |
|
|
Aguardente Bagaceira da Região dos Vinhos Verdes |
Portugali |
|
|
Aguardente Bagaceira da Região dos Vinhos Verdes de Alvarinho |
Portugali |
|
|
Orujo de Galicia |
Espanja |
|
|
Grappa |
Italia |
|
|
Grappa di Barolo |
Italia |
|
|
Grappa piemontese / Grappa del Piemonte |
Italia |
|
|
Grappa lombarda / Grappa di Lombardia |
Italia |
|
|
Grappa trentina / Grappa del Trentino |
Italia |
|
|
Grappa friulana / Grappa del Friuli |
Italia |
|
|
Grappa veneta / Grappa del Veneto |
Italia |
|
|
Südtiroler Grappa / Grappa dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Grappa siciliana / Grappa di Sicilia |
Italia |
|
|
Grappa di Marsala |
Italia |
|
|
Τσικουδιά/Tsikoudia |
Kreikka |
|
|
Τσικουδιά Κρήτης / Tsikoudia Kreetalta |
Kreikka |
|
|
Τσίπουρο/Tsipouro |
Kreikka |
|
|
Τσίπουρο Μακεδονίας / Tsipouro Makedoniasta |
Kreikka |
|
|
Τσίπουρο Θεσσαλίας / Tsipouro Thessaliasta |
Kreikka |
|
|
Τσίπουρο Τυρνάβου / Tsipouro Tyrnavosista |
Kreikka |
|
|
Eau-de-vie de marc de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Ζιβανία/Τζιβανία /Ζιβάνα/Zivania |
Kypros |
|
|
Törkölypálinka |
Unkari |
|
|
9. Hedelmistä tislatut väkevät alkoholijuomat |
||
|
Schwarzwälder Kirschwasser |
Saksa |
|
|
Schwarzwälder Mirabellenwasser |
Saksa |
|
|
Schwarzwälder Williamsbirne |
Saksa |
|
|
Schwarzwälder Zwetschgenwasser |
Saksa |
|
|
Fränkisches Zwetschgenwasser |
Saksa |
|
|
Fränkisches Kirschwasser |
Saksa |
|
|
Fränkischer Obstler |
Saksa |
|
|
Mirabelle de Lorraine |
Ranska |
|
|
Kirsch d'Alsace |
Ranska |
|
|
Quetsch d'Alsace |
Ranska |
|
|
Framboise d'Alsace |
Ranska |
|
|
Mirabelle d'Alsace |
Ranska |
|
|
Kirsch de Fougerolles |
Ranska |
|
|
Williams d'Orléans |
Ranska |
|
|
Südtiroler Williams / Williams dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Südtiroler Aprikot / Aprikot dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Südtiroler Marille / Marille dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Südtiroler Kirsch / Kirsch dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Südtiroler Zwetschgeler / Zwetschgeler dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Südtiroler Obstler / Obstler dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Südtiroler Gravensteiner / Gravensteiner dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Südtiroler Golden Delicious / Golden Delicious dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Williams friulano / Williams del Friuli |
Italia |
|
|
Sliwovitz del Veneto |
Italia |
|
|
Sliwovitz del Friuli-Venezia Giulia |
Italia |
|
|
Sliwovitz del Trentino-Alto Adige |
Italia |
|
|
Distillato di mele trentino / Distillato di mele del Trentino |
Italia |
|
|
Williams trentino / Williams del Trentino |
Italia |
|
|
Sliwovitz trentino / Sliwovitz del Trentino |
Italia |
|
|
Aprikot trentino / Aprikot del Trentino |
Italia |
|
|
Medronho do Algarve |
Portugali |
|
|
Medronho do Buçaco |
Portugali |
|
|
Kirsch Friulano / Kirschwasser Friulano |
Italia |
|
|
Kirsch Trentino / Kirschwasser Trentino |
Italia |
|
|
Kirsch Veneto / Kirschwasser Veneto |
Italia |
|
|
Aguardente de pêra da Lousã |
Portugali |
|
|
Eau-de-vie de pommes de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Eau-de-vie de poires de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Eau-de-vie de kirsch de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Eau-de-vie de quetsch de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Eau-de-vie de mirabelle de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Eau-de-vie de prunelles de marque nationale luxembourgeoise |
Luxemburg |
|
|
Wachauer Marillenbrand |
Itävalta |
|
|
Szatmári Szilvapálinka |
Unkari |
|
|
Kecskeméti Barackpálinka |
Unkari |
|
|
Békési Szilvapálinka |
Unkari |
|
|
Szabolcsi Almapálinka |
Unkari |
|
|
Gönci Barackpálinka |
Unkari |
|
|
Pálinka |
Unkari, Itävalta (yksinomaan Niederösterreichin, Burgenlandin, Steiermarkin ja Wienin osavaltioissa aprikoosista valmistetut alkoholijuomat) |
|
|
Újfehértói meggypálinka |
Unkari |
|
|
Bošácka slivovica |
Slovakia |
|
|
Brinjevec |
Slovenia |
|
|
Dolenjski sadjevec |
Slovenia |
|
|
Троянска сливова ракия / Сливова ракия от Троян / Troyanska slivova rakya / Slivova rakya from Troyan |
Bulgaria |
|
|
Силистренска кайсиева ракия / Кайсиева ракия от Силистра / Silistrenska kaysieva rakya / Kaysieva rakya from Silistra |
Bulgaria |
|
|
Тервелска кайсиева ракия / Кайсиева ракия от Тервел / Tervelska kaysieva rakya / Kaysieva rakya from Tervel |
Bulgaria |
|
|
Ловешка сливова ракия / Сливова ракия от Ловеч / Loveshka slivova rakya / Slivova rakya from Lovech |
Bulgaria |
|
|
Pălincă |
Romania |
|
|
Țuică Zetea de Medieșu Aurit |
Romania |
|
|
Țuică de Valea Milcovului |
Romania |
|
|
Țuică de Buzău |
Romania |
|
|
Țuică de Argeș |
Romania |
|
|
Țuică de Zalău |
Romania |
|
|
Țuică Ardelenească de Bistrița |
Romania |
|
|
Horincă de Maramureș |
Romania |
|
|
Horincă de Cămârzana |
Romania |
|
|
Horincă de Seini |
Romania |
|
|
Horincă de Chioar |
Romania |
|
|
Horincă de Lăpuș |
Romania |
|
|
Turț de Oaș |
Romania |
|
|
Turț de Maramureș |
Romania |
|
|
Hrvatska loza Kroatia |
Kroatia |
|
|
Hrvatska stara šljivovica |
Kroatia |
|
|
Slavonska šljivovica |
Kroatia |
|
|
Pisco (4) |
Peru |
|
|
10. Omena- tai päärynäsiideristä tislatut väkevät alkoholijuomat |
||
|
Calvados |
Ranska |
|
|
Calvados Pays d'Auge |
Ranska |
|
|
Calvados Domfrontais |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de cidre de Bretagne |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de poiré de Bretagne |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de cidre de Normandie |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de poiré de Normandie |
Ranska |
|
|
Eau-de-vie de cidre du Maine |
Ranska |
|
|
Aguardiente de sidra de Asturias |
Espanja |
|
|
Eau-de-vie de poiré du Maine |
Ranska |
|
|
Somerset Cider Brandy (2) |
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
|
15. Vodka |
||
|
Svensk Vodka / Swedish Vodka |
Ruotsi |
|
|
Suomalainen Vodka / Finsk Vodka / Vodka of Finland |
Suomi |
|
|
Polska Wódka / Polish Vodka |
Puola |
|
|
Laugarício vodka |
Slovakia |
|
|
Originali lietuviška degtinė / Original Lithuanian vodka |
Liettua |
|
|
▼M2 ————— |
||
|
Latvijas Dzidrais |
Latvia |
|
|
Rīgas Degvīns |
Latvia |
|
|
Estonian vodka |
Viro |
|
|
17. Geist |
||
|
Schwarzwälder Himbeergeist |
Saksa |
|
|
18. Gentian |
||
|
Bayerischer Gebirgsenzian |
Saksa |
|
|
Südtiroler Enzian / Genziana dell'Alto Adige |
Italia |
|
|
Genziana trentina / Genziana del Trentino |
Italia |
|
|
19. Katajanmarjoilla maustetut tislatut alkoholijuomat |
||
|
Genièvre/Jenever/Genever |
Belgia, Alankomaat, Ranska (Nordin (59) ja Pas-de Calais'n (62) departementit) ja Saksa (Nordrhein-Westfalenin ja Niedersachsenin osavaltiot) |
|
|
Genièvre de grains, Graanjenever, Graangenever |
Belgia, Alankomaat, Ranska (Nordin (59) ja Pas-de Calais'n (62) departementit) |
|
|
Jonge jenever, jonge genever |
Belgia ja Alankomaat |
|
|
Oude jenever, oude genever |
Belgia ja Alankomaat |
|
|
Hasseltse jenever / Hasselt |
Belgia (Hasselt, Zonhoven, Diepenbeek) |
|
|
Balegemse jenever |
Belgia (Balegem) |
|
|
O' de Flander-Oost-Vlaamse Graanjenever |
Belgia (Oost-Vlaanderen) |
|
|
Peket-Pekêt / Pèket-Pèkèt de Wallonie |
Belgia (Vallonian alue) |
|
|
Genièvre Flandres Artois |
Ranska (Nordin (59) ja Pas-de Calais'n (62) departementit) |
|
|
Ostfriesischer Korngenever |
Saksa |
|
|
Steinhäger |
Saksa |
|
|
Plymouth Gin |
Yhdistynyt kuningaskunta |
|
|
Gin de Mahón |
Espanja |
|
|
Vilniaus Džinas / Vilnius Gin |
Liettua |
|
|
Spišská borovička |
Slovakia |
|
|
Slovenská borovička Juniperus |
Slovakia |
|
|
Slovenská borovička |
Slovakia |
|
|
Inovecká borovička |
Slovakia |
|
|
Liptovská borovička |
Slovakia |
|
|
24. Akvavit/aquavit |
||
|
Dansk Akvavit / Dansk Aquavit |
Tanska |
|
|
Svensk Aquavit / Svensk Akvavit / Swedish Aquavit |
Ruotsi |
|
|
25. Aniksella maustetut tislatut alkoholijuomat |
||
|
Anís español |
Espanja |
|
|
Anís Paloma Monforte del Cid |
Espanja |
|
|
Hierbas de Mallorca |
Espanja |
|
|
Hierbas Ibicencas |
Espanja |
|
|
Évora anisada |
Portugali |
|
|
Cazalla |
Espanja |
|
|
Chinchón |
Espanja |
|
|
Ojén |
Espanja |
|
|
Rute |
Espanja |
|
|
Janeževec |
Slovenia |
|
|
29. Tislattu anis |
||
|
Ouzo/Oύζο |
Kypros, Kreikka |
|
|
Ούζο Μυτιλήνης / Ouzo Mytilinistä |
Kreikka |
|
|
Ούζο Πλωμαρίου / Ouzo Plomarista |
Kreikka |
|
|
Ούζο Καλαμάτας / Ouzo Kalamatasta |
Kreikka |
|
|
Ούζο Θράκης / Ouzo Traakiasta |
Kreikka |
|
|
Ούζο Μακεδονίας / Ouzo Makedoniasta |
Kreikka |
|
|
30. Katkerot/bitter |
||
|
Demänovka bylinná horká |
Slovakia |
|
|
Rheinberger Kräuter |
Saksa |
|
|
Trejos devynerios |
Liettua |
|
|
Slovenska travarica |
Slovenia |
|
|
31. Maustettu vodka |
||
|
Pohjoisen Podlasien alangolta peräisin oleva lännenmaarianheinällä maustettu yrttivotka / Wódka ziołowa z Niziny Północnopodlaskiej aromatyzowana ekstraktem z trawy żubrowej |
Puola |
|
|
Polska Wódka / Polish Vodka (5) Originali lietuviška degtinė/ Original Lithuanian vodka (5) |
Puola Liettua |
|
|
32. Liköörit |
||
|
Berliner Kümmel |
Saksa |
|
|
Hamburger Kümmel |
Saksa |
|
|
Münchener Kümmel |
Saksa |
|
|
Chiemseer Klosterlikör |
Saksa |
|
|
Bayerischer Kräuterlikör |
Saksa |
|
|
Irish Cream (3) |
Irlanti |
|
|
Palo de Mallorca |
Espanja |
|
|
Ginjinha portuguesa |
Portugali |
|
|
Licor de Singeverga |
Portugali |
|
|
Mirto di Sardegna |
Italia |
|
|
Liquore di limone di Sorrento |
Italia |
|
|
Liquore di limone della Costa d'Amalfi |
Italia |
|
|
Genepì del Piemonte |
Italia |
|
|
Genepì della Valle d'Aosta |
Italia |
|
|
Benediktbeurer Klosterlikör |
Saksa |
|
|
Ettaler Klosterlikör |
Saksa |
|
|
Ratafia de Champagne |
Ranska |
|
|
Ratafia catalana |
Espanja |
|
|
Anis português |
Portugali |
|
|
Suomalainen Marjalikööri / Suomalainen Hedelmälikööri / Finsk Bärlikör /Finsk Fruktlikör / Finnish berry liqueur / Finnish fruit liqueur |
Suomi |
|
|
Grossglockner Alpenbitter |
Itävalta |
|
|
Mariazeller Magenlikör |
Itävalta |
|
|
Mariazeller Jagasaftl |
Itävalta |
|
|
Puchheimer Bitter |
Itävalta |
|
|
Steinfelder Magenbitter |
Itävalta |
|
|
Wachauer Marillenlikör |
Itävalta |
|
|
Jägertee/Jagertee/Jagatee |
Itävalta |
|
|
Hüttentee |
Saksa |
|
|
Allažu Ķimelis |
Latvia |
|
|
Čepkelių |
Liettua |
|
|
Demänovka Bylinný Likér |
Slovakia |
|
|
Polish Cherry |
Puola |
|
|
Karlovarská Hořká |
Tšekin tasavalta |
|
|
Pelinkovec |
Slovenia |
|
|
Blutwurz |
Saksa |
|
|
Cantueso Alicantino |
Espanja |
|
|
Licor café de Galicia |
Espanja |
|
|
Licor de hierbas de Galicia |
Espanja |
|
|
Génépi des Alpes / Genepì degli Alpi |
Ranska, Italia |
|
|
Μαστίχα Χίου / Masticha Khiosista |
Kreikka |
|
|
Κίτρο Νάξου / Kitro Naksoksesta |
Kreikka |
|
|
Κουμκουάτ Κέρκυρας / Koum Kouat Korfulta |
Kreikka |
|
|
Τεντούρα/Tentoura |
Kreikka |
|
|
Poncha da Madeira |
Portugali |
|
|
Hrvatski pelinkovac |
Kroatia |
|
|
34. Crème de cassis |
||
|
Cassis de Bourgogne |
Ranska |
|
|
Cassis de Dijon |
Ranska |
|
|
Cassis de Saintonge |
Ranska |
|
|
Cassis du Dauphiné |
Ranska |
|
|
Cassis de Beaufort |
Luxemburg |
|
|
37 a. Oratuomenmarjoilla maustettu tislattu alkoholijuoma eli Pacharán |
Pacharán navarro |
Espanja |
|
39. Maraschino/Marrasquino/Maraskino |
Zadarski maraschino |
Kroatia |
|
40. Nocino |
||
|
Nocino di Modena |
Italia |
|
|
Orehovec |
Slovenia |
|
|
Muut viinat |
||
|
Pommeau de Bretagne |
Ranska |
|
|
Pommeau du Maine |
Ranska |
|
|
Pommeau de Normandie |
Ranska |
|
|
Svensk Punsch / Swedish Punch |
Ruotsi |
|
|
▼M7 ————— |
||
|
Inländerrum |
Itävalta |
|
|
Bärwurz |
Saksa |
|
|
Aguardiente de hierbas de Galicia |
Espanja |
|
|
Aperitivo Café de Alcoy |
Espanja |
|
|
Herbero de la Sierra de Mariola |
Espanja |
|
|
Königsberger Bärenfang |
Saksa |
|
|
Ostpreußischer Bärenfang |
Saksa |
|
|
Ronmiel |
Espanja |
|
|
Ronmiel de Canarias |
Espanja |
|
|
Genièvre aux fruits / Vruchtenjenever / Jenever met vruchten / Fruchtgenever |
Belgia, Ranska (Nordin (59) ja Pas-de Calais'n (62) departementit), Alankomaat ja Saksa (Nordrhein-Westfalen ja Niedersachsen) |
|
|
Domači rum |
Slovenia |
|
|
Irish Poteen / Irish Poéitín |
Irlanti |
|
|
Trauktinė |
Liettua |
|
|
Trauktinė Palanga |
Liettua |
|
|
Trauktinė Dainava |
Liettua |
|
|
Hrvatska travarica |
Kroatia |
|
|
(1) Maantieteellinen merkintä Irish Whiskey / Uisce Beatha Eireannach / Irish Whisky kattaa Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa tuotetun whiskyn/whiskeyn. (2) Maantieteelliseen merkintään ”Somerset Cider Brandy” on liitettävä myyntinimitys ”cider spirit”. (3) Maantieteellinen nimitys Irish Cream kattaa vastaavan, Irlannissa ja Pohjois-Irlannissa valmistetun liköörin. (4) Tällä asetuksella maantieteelliselle merkinnälle ”Pisco” myönnetty suoja ei rajoita nimen ”Pisco” käyttöä Chilestä peräisin olevissa tuotteissa, jotka on suojattu unionin ja Chilen tasavallan välisellä vuonna 2002 tehdyllä assosiaatiosopimuksella. (5) Tämän tuotteen merkinnässä on oltava myyntinimitys maustettu vodka. Ilmaisu ”maustettu” voidaan korvata hallitsevan maun nimityksellä. |
||
( 1 ) EUVL C 324, 30.12.2006, s. 12.
( 2 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 19. kesäkuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty 17. joulukuuta 2007.
( 3 ) EYVL L 160, 12.6.1989, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2005 liittymisasiakirjalla.
( 4 ) EYVL L 105, 25.4.1990, s. 9, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2140/98 (EYVL L 270, 7.10.1998, s. 9).
( 5 ) EYVL L 109, 6.5.2000, s. 29, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2007/68/EY (EUVL L 310, 28.11.2007, s. 11).
( 6 ) EYVL L 184, 15.7.1988, s. 61, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).
( 7 ) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.
( 8 ) EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).
( 9 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).
( 10 ) EUVL L 354, 31.12.2008, s. 34.
( 11 ) EUVL L 165, 30.4.2004, s. 1, oikaisu EUVL L 191, 28.5.2004, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1791/2006.
( 12 ) EYVL L 40, 11.2.1989, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä 92/10/ETY (EYVL L 6, 11.1.1992, s. 35).
( 13 ) EYVL L 11, 14.1.1994, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1891/2006 (EUVL L 386, 29.12.2006, s. 14).
( 14 ) Komission asetus (ETY) N:o 2009/92, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1992, tislattujen alkoholijuomien, maustettujen viinien, maustettujen viinipohjaisten juomien ja maustettujen viinituotteista valmistettujen juomasekoitusten valmistukseen käytetyn maatalousperäisen etyylialkoholin yhteisön määritysmenetelmistä (EYVL L 203, 21.7.1992, s. 10).
( 15 ) Komission asetus (EY) N:o 1267/94, annettu 1 päivänä kesäkuuta 1994, tiettyjen tislattujen alkoholijuomien vastavuoroista tunnustamista koskevien, Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisten sopimusten soveltamisesta (EYVL L 138, 2.6.1994, s. 7), asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1434/97 (EYVL L 196, 24.7.1997, s. 56).
( 16 ) Komission asetus (EY) N:o 2870/2000, annettu 19 päivänä joulukuuta 2000, tislattujen alkoholijuomien analysoinnissa sovellettavista yhteisön vertailumenetelmistä (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 20), asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 2091/2002 (EYVL L 322, 27.11.2002, s. 11).
( 17 ) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 53.
( 18 ) EYVL L 10, 12.1.2002, s. 47.
( 19 ) EYVL L 229, 30.8.1980, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
( 20 ) EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
( 21 ) EYVL L 237, 10.9.1994, s. 13, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003.
( 22 ) EYVL L 149, 14.6.1991, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 2005 liittymisasiakirjalla.