This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02007R0951-20171111
Commission Regulation (EC) No 951/2007 of 9 August 2007 laying down implementing rules for cross-border cooperation programmes financed under Regulation (EC) No 1638/2006 of the European Parliament and of the Council laying down general provisions establishing a European Neighbourhood and Partnership Instrument
Consolidated text: Komission asetus (EY) N:o 951/2007, annettu 9 päivänä elokuuta 2007 , eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 puitteissa rahoitettavien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanosäännöistä
Komission asetus (EY) N:o 951/2007, annettu 9 päivänä elokuuta 2007 , eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 puitteissa rahoitettavien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanosäännöistä
02007R0951 — FI — 11.11.2017 — 003.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 951/2007, annettu 9 päivänä elokuuta 2007, (EUVL L 210 10.8.2007, s. 10) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 435/2011, annettu 5 päivänä toukokuuta 2011, |
L 118 |
1 |
6.5.2011 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) N:o 1343/2014, annettu 17 päivänä joulukuuta 2014, |
L 363 |
75 |
18.12.2014 |
|
|
KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2017/2011, annettu 9 päivänä marraskuuta 2017, |
L 292 |
55 |
10.11.2017 |
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 951/2007,
annettu 9 päivänä elokuuta 2007,
eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006 puitteissa rahoitettavien rajat ylittävien yhteistyöohjelmien täytäntöönpanosäännöistä
I
LUKU
JOHDANTO
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1638/2006 täytäntöönpanosäännöt rajat ylittävien yhteistyöohjelmien osalta.
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) ’teknisellä avulla’ valmistelu-, hallinnointi-, seuranta-, arviointi-, tiedotus-, tarkastus- ja valvontatoimia sekä mahdollisia toimia yhteisten toimintaohjelmien toteuttamisessa tarvittavien hallinnollisten valmiuksien parantamiseksi;
2) ’tuensaajalla’ tahoa, joka on allekirjoittanut yhteisen hallintoviranomaisen kanssa tukisopimuksen ja on kaikilta osin oikeudellisesti ja taloudellisesti vastuussa kyseiselle viranomaiselle hankkeen toteuttamisesta; tuensaaja vastaanottaa yhteisen hallintoviranomaisen rahoitusosuuden ja huolehtii sen hallinnoinnista ja mahdollisesta jakamisesta niiden sopimusten mukaisesti, joita se on tehnyt kumppaneidensa kanssa; ainoastaan tuensaaja on vastuussa yhteiselle hallintoviranomaiselle ja raportoi tälle suoraan toimien toteutuksen ja varainhoidon sujumisesta;
3) ’toimeksisaajalla’ tahoa, joka on allekirjoittanut yhteisen hallintoviranomaisen kanssa palvelujen toimittamista, rakennusurakkaa tai tavarahankintoja koskevan sopimuksen ja on kaikilta osin oikeudellisesti ja taloudellisesti vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta yhteiselle hallintoviranomaiselle;
4) ’strategia-asiakirjalla’ asetuksen (EY) N:o 1638/2006 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua asiakirjaa, jossa vahvistetaan yhteisiä toimintaohjelmia koskeva luettelo, ohjelmien ohjeelliset monivuotiset määrärahat ja kunkin ohjelman tukikelpoiset alueyksiköt;
5) ’osallistujamailla’ yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita ja kumppanimaita;
6) ’kumppanimailla’ asetuksen (EY) N:o 1638/2006 liitteessä lueteltuja maita ja alueita;
7) ’laajamittaisilla hankkeilla’ hankkeita, joihin sisältyy työ-, toimi- tai palvelukokonaisuus, jolla on tarkkaan määritetty jakamaton tarkoitus ja selvästi määritetyt yhteisen edun mukaiset tavoitteet rajat ylittävien investointien toteuttamiseksi;
8) ’yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvien maiden omilla varoilla’ osallistujamaiden keskus-, alue- tai paikallishallinnon talousarviosta peräisin olevia rahavaroja;
9) ’hankkeiden operatiivisella seurannalla’ ohjelmasta rahoitettavien toimien seurantaa hankkeen elinkaaren hallintajärjestelmän mukaisesti eli ohjelmasuunnittelusta toteutuksen tekniseen seurantaan ja ohjelman jälkiarviointiin asti.
II
LUKU
PERUSASIAKIRJAT
1
JAKSO
Yhteiset toimintaohjelmat
3 artikla
Yhteisten toimintaohjelmien valmistelu
Osallistujamaat määrittelevät kunkin yhteisen toimintaohjelman yhteisesti asetuksen (EY) N:o 1638/2006, strategia-asiakirjan ja tämän asetuksen mukaisesti.
4 artikla
Yhteisten toimintaohjelmien sisältö
Kussakin yhteisessä toimintaohjelmassa kuvataan toteutettaviin toimiin liittyvät tavoitteet, painopisteet ja toimenpiteet sekä tehdään selkoa niiden johdonmukaisuudesta muihin kyseisissä maissa ja kyseisillä alueilla käynnissä tai suunnitteilla oleviin kahdenvälisiin ja monenvälisiin ohjelmiin nähden ja erityisesti Euroopan unionin rahoittamiin ohjelmiin nähden.
Kussakin yhteisessä toimintaohjelmassa
a) mainitaan asetuksessa (EY) N:o 1638/2006 ja strategia-asiakirjassa määritellyt tukikelpoiset alueyksiköt, mahdolliset raja-alueet mukaan lukien, joilla ohjelmasta rahoitettavia hankkeita voidaan toteuttaa;
b) määritellään säännöt, joita noudattaen asetuksen (EY) N:o 1638/2006 soveltamisalaan kuulumattomat kolmansien maiden raja-alueet, jotka voivat osallistua yhteistyöhön strategia-asiakirjan perusteella, voivat osallistua ohjelmiin;
c) määritellään painopisteet ja toimenpiteet, joilla strategia-asiakirjassa esitetyt tavoitteet voidaan saavuttaa;
d) ilmoitetaan tämän asetuksen 11 artiklan säännösten mukainen yhteisen seurantakomitean koostumus;
e) ilmoitetaan yksikkö, jonka osallistujamaat ovat valinneet yhteiseksi hallintoviranomaiseksi;
f) kuvaillaan rakenne, jonka yhteinen hallintoviranomainen luo ohjelman hallinnoimiseksi tämän asetuksen 14–17 artiklan mukaisesti. Kuvauksen on oltava niin yksityiskohtainen, että komissio saa riittävän varmuuden siitä, että ohjelman sisäinen valvonta on tehokasta ja vaikuttavaa ja perustuu parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin;
g) esitetään painopistekohtaisesti laadittu rahoitustaulukko, josta käy ilmi ohjelman maksusitoumusten ja maksujen alustava jakautuminen vuositasolla ja jossa ilmoitetaan muun muassa tekniseen apuun myönnettävät summat;
h) esitetään ohjelman toteuttamismenetelmät tämän asetuksen 23 artiklassa tarkoitettujen sopimusmenettelyjen mukaisesti;
i) määritetään menettelyjen aloittamisen ja rahoitettavien hankkeiden valinnan alustava ohjeellinen aikataulu;
j) esitetään mahdolliset ympäristövaikutusten arviointia koskevat laissa säädetyt velvollisuudet ja ilmoitetaan niiden alustava ohjeellinen toteutusaikataulu;
k) ilmoitetaan ohjelmassa käytettävä kieli tai kielet;
l) esitetään tiedotus- ja viestintäsuunnitelma 42 artiklan mukaisesti.
Toisen kohdan g alakohdassa tarkoitetussa taulukossa ilmoitetaan Euroopan yhteisön osuus ja esitetään, miten alustavat ja ohjeelliset summat, joihin komissio on sitoutunut, jakautuvat eri vuosille vuoteen 2013 asti (vuosien 2011–2013 summat on vahvistettava uudelleen kyseisiä vuosia koskevassa alustavassa ohjelmassa). Taulukossa esitetään myös ne alustavat ohjeelliset osarahoitussummat, jotka on suunniteltu maksettavan osallistujamaiden omista varoista.
Ohjelmasta rahoitettavat hankkeet valitaan toisen kohdan h alakohtaa sovellettaessa pääsääntöisesti ehdotuspyyntömenettelyllä. Osallistujamaat voivat kuitenkin yhdessä sopimalla määrittää yhteisymmärryksessä komission kanssa myös laajamittaisia rajat ylittäviä investointihankkeita, joita ei valita ehdotuspyyntömenettelyllä. Siinä tapauksessa tällaiset hankkeet, joiden on vastattava ohjelman painopisteitä ja toimenpiteitä ja joita varten on varattu määrärahat, on mainittava erikseen ohjelmassa tai 11–13 artiklassa tarkoitetun yhteisen seurantakomitean on tehtävä niistä myöhemmin päätös.
5 artikla
Yhteisen toimintaohjelman hyväksyminen
1. Yhteinen hallintoviranomainen esittää yhteisen toimintaohjelman komissiolle saatuaan tähän nimenomaisen suostumuksen kaikilta mailta, jotka ovat osallistuneet ohjelman valmisteluun.
2. Komissio tarkastaa, että yhteinen toimintaohjelma sisältää kaikki 4 artiklassa tarkoitetut elementit, eli se
a) arvioi, onko yhteinen toimintaohjelma strategia-asiakirjan mukainen;
b) tarkistaa, onko analyysi luotettava ja ovatko analyysi ja ehdotetut painopisteet ja toimenpiteet keskenään johdonmukaisia sekä onko ohjelma johdonmukainen muihin ohjelman kohdealueilla käynnissä tai suunnitteilla oleviin kahdenvälisiin ja monenvälisiin ohjelmiin nähden;
c) tarkistaa, onko ohjelma sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukainen;
d) valvoo, että mahdollisesti tarvittavat ympäristövaikutusten arvioinnit on toteutettu tai suunniteltu ennen ehdotettujen hankkeiden toteuttamista;
e) varmistaa ohjelman rahoitustaulukon johdonmukaisuuden erityisesti niiden summien osalta, joihin komissio sitoutuu;
f) varmistaa, että yhteisellä hallintoviranomaisella on ohjelmassa suunniteltujen toimien laajuuden, sisällön ja monimutkaisuuden edellyttämät hallintovalmiudet. Komissio tarkistaa erityisesti, että yhteisellä hallintoviranomaisella on osoittaa riittävästi pätevää henkilöstöä kokonaan ohjelman käyttöön, tarvittavat tietokonepohjaiset hallinto- ja kirjanpitotyökalut sekä sovellettavan yhteisön lainsäädännön mukaiset talousprosessit. Tämä voidaan tarkistaa toteuttamalla paikalla ennakkotarkastus, jos komissio pitää sitä tarpeellisena;
g) varmistaa, että yhteinen hallintoviranomainen on suunnitellut ja ottanut käyttöön riittävät sisäisen valvonnan järjestelmät ja tilintarkastusjärjestelmät, jotka perustuvat parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin.
3. Tutkittuaan yhteisen toimintaohjelman komissio voi pyytää osallistujamaita toimittamaan lisätietoja tai tarvittaessa tarkistamaan joitakin kohtia.
4. Hyväksyessään yhteisen toimintaohjelman komission katsotaan samalla hyväksyneen ennakolta yhteisen hallintoviranomaisen luomat hallinto- ja valvontarakenteet.
5. Kukin yhteinen toimintaohjelma hyväksytään komission päätöksellä koko ohjelman voimassaoloajaksi.
6 artikla
Yhteisen toimintaohjelman seuranta ja arviointi
1. Kunkin yhteisen toimintaohjelman seurannalla ja arvioinnilla pyritään parantamaan sen toteuttamisen laatua, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta. Arviointien tulokset otetaan huomioon myöhemmässä ohjelmasuunnittelussa.
2. Yhteisen toimintaohjelman väliarviointi toteutetaan, kun ohjelmaa tarkastellaan uudelleen strategia-asiakirjan mukaisesti.
Komissio toteuttaa tämän arvioinnin, ja sen tulokset, jotka ilmoitetaan yhteiselle seurantakomitealle ja ohjelman yhteiselle hallintoviranomaiselle, voivat johtaa alustavan ohjelman mukauttamiseen.
3. Väliarvioinnin lisäksi komissio voi milloin tahansa toteuttaa yhteisen toimintaohjelman tai jonkin sen osan arvioinnin.
4. Komissio toteuttaa ohjelman jälkiarvioinnin sinä vuonna, joka seuraa yhteisestä toimintaohjelmasta rahoitettujen hankkeiden toteutusvaiheen päättymistä.
7 artikla
Yhteisten toimintaohjelmien tarkistaminen
1. Yhteinen hallintoviranomainen voi, yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä, tehdä yhteisen toimintaohjelman rahoitustaulukkoon suoraan mukautuksia, jos on kyse pelkästään yhteisön varojen siirrosta yhdestä painopisteestä toiseen ja määrä on enintään 20 prosenttia kuhunkin prioriteettiin alun perin suunnitellusta määrästä. Yhteinen hallintoviranomainen ilmoittaa näistä muutoksista komissiolle.
Tätä sääntöä ei voida soveltaa yhteisön määrärahoin rahoitettuun tekniseen apuun, ellei komissiolta ole saatu kirjallista lupaa ennakolta.
2. Yhteisiä toimintaohjelmia voidaan yhteisen seurantakomitean perustellusta pyynnöstä tai komission yhteisen seurantakomitean suostumuksella tekemästä aloitteesta tarkastella uudelleen ja tarvittaessa tarkistaa seuraavissa tapauksissa:
a) jotta voidaan ottaa huomioon huomattavat sosio-ekonomiset muutokset tai yhteisön, kansallisten tai alueellisten painopisteiden merkittävät muutokset ohjelman kattamalla alueella;
b) täytäntöönpanovaikeuksien seurauksena, erityisesti jos ne aiheuttavat huomattavaa viivästymistä toteuttamisessa;
c) siirrettäessä yhteisön varoja painopisteestä toiseen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua joustovaraa enemmän;
d) edellä 6 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen arviointien seurauksena;
e) jos ohjelma lopetetaan 44 artiklassa tarkoitetulla tavalla.
3. Yhteisen toimintaohjelman tarkistaminen 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hyväksytään komission päätöksellä, ja se edellyttää 10 artiklassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin liittyvien lisäsopimusten tekemistä.
8 artikla
Käytettävät kielet
1. Kunkin yhteisen toimintaohjelman hallintorakenteissa käytetään työkielenä yhtä tai useampaa Euroopan unionin virallista kieltä.
2. Ohjelmien kumppanuusaspekti huomioon ottaen hankkeiden tuensaajat voivat toimittaa yhteiselle hallintoviranomaiselle hankkeeseensa liittyvät asiakirjat kansallisella kielellään, jos tämä mahdollisuus on erikseen mainittu ohjelmassa ja yhteinen seurantakomitea huolehtii tarvittavien tulkkaus- ja kääntämisresurssien järjestämisestä yhteisen hallintoviranomaisen välityksellä.
3. Ohjelmassa käytettävien kielten tulkkaus- ja kääntämiskustannukset katetaan
a) yhteisen toimintaohjelman tasolla teknistä apua koskevasta budjettikohdasta;
b) hankkeiden tasolla kunkin yksittäisen hankkeen talousarviosta.
9 artikla
Yhteisten toimintaohjelmien aloitusvaihe
1. Kun yhteinen toimintaohjelma on komission päätöksellä hyväksytty, ohjelma käynnistyy jäsenvaltioissa välittömästi rajat ylittävään yhteistyöhön tarkoitetuin eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoin, jotka otetaan rahoitusnäkymien otsakkeesta 1 B (toimielinten sopimus 2006/C 139/01) ( 1 ). Myös ohjelman käynnistämiseksi tarvittavia yhteisiä toimia voidaan toteuttaa, kuten
a) yhteisen hallintoviranomaisen ja yhteisen sihteeristön toiminnan aloittaminen;
b) yhteisen seurantakomitean ensimmäiset kokoukset, myös sellaisten kumppanimaiden edustajien osallistuminen, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet rahoitussopimusta;
c) hankintamenettelyjen tai ehdotuspyyntöjen valmistelu ja toteuttaminen, tarvittaessa rahoitussopimuksen allekirjoittamista koskevaa lykkäysehtoa soveltaen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua komission päätöstä sovelletaan kuhunkin ohjelman kumppanimaahan siitä lähtien, kun kyseisen maan kanssa on 10 artiklan mukaisesti tehty rahoitussopimus.
2
JAKSO
Rahoitussopimus
10 artikla
Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen
1. Komission ja kunkin kyseiseen yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvan kumppanimaan välillä tehdään rahoitussopimus. Kunkin yhteisen toimintaohjelman puitteissa nimetty yhteinen hallintoviranomainen voi allekirjoittaa rahoitussopimuksen.
2. Komission hyväksymä yhteinen toimintaohjelma on rahoitussopimuksen tekninen liite.
3. Kukin rahoitussopimus tehdään viimeistään yhteisen toimintaohjelman hyväksymisestä tehtyä komission päätöstä seuraavan vuoden loppuun mennessä (N+1-sääntö).
4. Jos sopimusta ei ole tehty määräajassa, yhteisen toimintaohjelman ulkoista osaa ei voida kyseisen kumppanimaan kanssa käynnistää.
Jos ohjelmassa on useita kumppanimaita, se voidaan käynnistää kunkin kumppanimaan kanssa heti, kun ne ovat allekirjoittaneet oman rahoitussopimuksensa.
5. Jos yksikään kumppanimaa ei allekirjoita rahoitussopimusta määräajassa, yhteisen toimintaohjelman ulkoinen osa raukeaa ja sovelletaan 44 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja sääntöjä.
III
LUKU
YHTEISTEN TOIMINTAOHJELMIEN HALLINTORAKENTEET
1
JAKSO
Yhteinen seurantakomitea
11 artikla
Yhteisen seurantakomitean koostumus
1. Yhteinen seurantakomitea koostuu edustajista, jotka kukin osallistujamaa on valtuuttanut tekemään yhteistä toimintaohjelmaa koskevat päätökset komitean toimivallan puitteissa. Jäsenet on valtuutettu maansa edustajiksi eikä henkilökohtaisessa ominaisuudessa. Komitealla on myös puheenjohtaja ja sihteeri. Sihteeri on valittava yhteisen hallintoviranomaisen jäsenten keskuudesta.
2. Asianmukaisesti valtuutettujen edustajien lisäksi on tärkeää, että osallistujamaat huolehtivat kansalaisyhteiskunnan (paikallisviranomaiset, talouselämän eturyhmät ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta) riittävästä edustuksesta, jotta paikallisten sidosryhmien suora osallistuminen yhteisen toimintaohjelman toteuttamiseen voidaan varmistaa.
3. Komissio kutsutaan kaikkiin yhteisen seurantakomitean kokouksiin samaan aikaan kuin osallistujat, ja sille tiedotetaan komitean työn tuloksista. Se voi omasta aloitteestaan osallistua tarkkailijana ilman päätösvaltaa kuhunkin komitean kokoukseen tai osaan kokouksesta.
12 artikla
Yhteisen seurantakomitean toiminta
1. Yhteisen seurantakomitean jäsenet hyväksyvät yksimielisesti komitean työjärjestyksen.
2. Yhteinen seurantakomitea tekee päätöksensä konsensusperiaatetta noudattaen. Se voi kuitenkin turvautua joissakin tapauksissa äänestysmenettelyyn, muun muassa silloin kun päätetään hankkeiden lopullisesta valinnasta ja niille myönnettävistä avustussummista. Kullakin maalla on äänestysmenettelyssä ainoastaan yksi ääni riippumatta siitä, montako edustajaa sillä on.
3. Valtuutetut edustajat valitsevat puheenjohtajan. Komitea voi päättää antaa puheenjohtajuuden yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle tai jollekin muulle ulkopuoliselle henkilölle.
Yhteisen seurantakomitean puheenjohtaja toimii välittäjänä ja johtaa puhetta. Puheenjohtajalla on äänioikeus, paitsi jos puheenjohtajuus on annettu yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle tai ulkopuoliselle henkilölle. Viimeksi mainitussa tapauksessa puheenjohtajuutta hoidetaan ilman äänioikeutta.
4. Yhteinen seurantakomitea kokoontuu niin monta kertaa kuin on tarpeen ja vähintään kerran vuodessa. Puheenjohtaja kutsuu komitean koolle yhteisen hallintoviranomaisen pyynnöstä tai jonkun valtuutetun jäsenensä tai komission perustellusta pyynnöstä. Komitea voi myös tehdä päätöksiä kirjallisessa menettelyssä puheenjohtajansa, yhteisen hallintoviranomaisen tai jonkin osallistujamaan aloitteesta. Jos yksimielisyyttä ei ole, kukin jäsen voi pyytää asian käsittelyä kokouksessa.
5. Yhteisen seurantakomitean kokousten päätteeksi laaditaan pöytäkirja, jonka puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat. Se toimitetaan kaikille komitean jäsenille ja komissiolle.
13 artikla
Yhteisen seurantakomitean tehtävät
Komitea hoitaa erityisesti seuraavia yhteiseen toimintaohjelmaan liittyviä tehtäviä:
a) se hyväksyy yhteisen hallintoviranomaisen työohjelman;
b) se päättää tekniseen apuun ja henkilöresursseihin käytettävien ohjelman resurssien määrästä ja kohdentamisesta;
c) se käsittelee kussakin kokouksessaan yhteisen hallintoviranomaisen toteuttamat hallintotoimet;
d) se nimittää hankkeiden valintakomiteat;
e) se päättää hankkeiden valintakriteereistä ja tekee lopullisen päätöksen hankkeista ja niille myönnettävistä avustussummista;
f) se arvioi ja seuraa kussakin kokouksessaan yhteisen hallintoviranomaisen toimittamien asiakirjojen perusteella edistymistä yhteisen toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamisessa;
g) se tutkii yhteisen hallintoviranomaisen esittämät raportit ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet;
h) se tutkii yhteisen hallintoviranomaisen ilmoittamat riidanalaiset takaisinperintätapaukset.
Jos yhteinen seurantakomitea tehdessään ensimmäisen kohdan e alakohdassa tarkoitettuja päätöksiä päättää kaikilta tai joiltakin osin olla noudattamatta valintakomitean suosituksia, sen on perusteltava päätöksensä kirjallisesti. Tällainen päätös toimitetaan yhteisen hallintoviranomaisen välityksellä komissiolle ennakkohyväksynnän saamiseksi. Komissio antaa lausuntonsa yhteiselle hallintoviranomaiselle 15 työpäivän kuluessa.
Yhteisen hallintoviranomaisen tehtäviä on hoidettava voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallintoviranomaisen vastuulla on huolehtia, että seurantakomitean päätökset ovat näiden sääntöjen mukaisia.
2
JAKSO
Yhteinen hallintoviranomainen
14 artikla
Yhteisen hallintoviranomaisen organisaatio
1. Yhteinen hallintoviranomainen on yleensä kansallinen, alueellinen tai paikallinen julkisoikeudellinen yhteisö. Yhteinen hallintoviranomainen voi olla myös julkisen palvelun tehtäviä suorittava yksityisoikeudellinen yhteisö.
Tämän yhteisön on esitettävä riittävät rahoitustakuut ja noudatettava neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ( 2 ) ja erityisesti sen 54 artiklassa sekä komission asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2342/2002 ( 3 ) ja erityisesti sen 38, 39 ja 41 artiklassa säädettyjä ehtoja.
2. Osallistujamaat uskovat yhteiselle hallintoviranomaiselle yhteisen toimintaohjelman toteuttamistehtävät, jotka on ohjelman hallinnoinnin puitteissa annettu niiden tehtäväksi. Niiden vastuulla on yhteisen seurantakomitean puitteissa valvoa, että varojen käyttö on ohjelman hallinnointiin sovellettavien sääntöjen ja periaatteiden mukaista.
3. Yhteisen hallintoviranomaisen toiminta voidaan rahoittaa teknisen avun määrärahoista yhteisön rahoituksena sekä yhteisrahoituksena erityisesti 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin luontoissuorituksin.
4. Jäljempänä 31 artiklassa tarkoitettu riippumaton elin suorittaa vuosittain yhteisen hallintoviranomaisen kirjanpidon ulkopuolisen tarkastuksen jälkikäteen.
5. Yhteisen hallintoviranomaisen organisaatio perustuu parhaisiin kansainvälisiin hallinnon ja sisäisen valvonnan käytäntöihin, ja se soveltaa tehtäviinsä mukautettuja hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestelmiä toimintansa laillisuuden, asianmukaisuuden ja moitteettoman varainhoidon varmistamiseksi.
Yhteisen hallintoviranomaisen operatiivisen hallinnon toiminnot ja rahoitushallinnon toiminnot järjestetään erikseen. Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.
6. Yhteisellä hallintoviranomaisella on sisäisen tarkastuksen yksikkö, joka on riippumaton niiden yksiköiden tehtävistä, jotka huolehtivat tulojen ja menojen hyväksyjän, tilinpitäjän ja hallintotehtävistä.
7. Yhteinen hallintoviranomainen luo menettelyt ohjelman puitteissa ilmoitettujen menojen oikeellisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi sekä luotettavat atk-järjestelmät kirjanpitoa, seurantaa ja tilinpäätösraportointia varten.
8. Yhteinen hallintoviranomainen huolehtii erityisesti kolmansien kanssa allekirjoittamiensa avustus- ja hankintasopimusten ehtojen ja maksuaikojen noudattamisesta. Se varmistaa sopivien tarkastusmenettelyjen avulla, että avustuksina ja hankintasopimusten puitteissa siirrettyjä varoja käytetään pelkästään siihen tarkoitukseen, johon ne on myönnetty.
Sillä on oltava käytössä yleinen järjestelmä kirjanpitoa sekä avustusten ja hankintasopimusten hallinnollista ja varainhoitoon liittyvää seurantaa varten (kirjeenvaihto, seuranta- tai muistutuskirjeet, raporttien vastaanotto ym.).
9. Yhteinen hallintoviranomainen ilmoittaa komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle välittömästi kaikista muutoksista menettelyissään tai organisaatiossaan sekä kaikista muista seikoista, jotka saattavat vaikuttaa ohjelman toteuttamiseen.
10. Komissio, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin ja Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) kohdistavat valvontatoimiaan yhteiseen hallintoviranomaiseen, kuten myös eri tuensaajiin, toimeksisaajiin ja hankkeiden toteuttamiseksi allekirjoitettavien sopimusten sopimuspuoliin.
15 artikla
Yhteisen hallintoviranomaisen tehtävät
1. Yhteinen hallintoviranomainen vastaa yhteisen toimintaohjelman sekä teknisen avun hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteiden mukaisesti ja suorittaa tarvittavia tarkastuksia sovellettavassa lainsäädännössä säädettyjen ehtojen ja sääntöjen mukaisesti.
2. Yhteisen hallintoviranomaisen tehtäviä ovat muun muassa
a) yhteisen seurantakomitean kokousten järjestäminen ja sihteeripalvelut, kokouksen pöytäkirjan laatiminen mukaan lukien;
b) ohjelman yksityiskohtaisten vuotuisten talousarvioiden ja komissiolle esitettävien määrärahapyyntöjen valmistelu;
c) vuotuisten toimintakertomusten ja tilinpäätöstietojen laatiminen sekä niiden toimittaminen yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle;
d) yhteisen hallintoviranomaisen sisäisiä järjestelmiä ja menettelyjen moitteetonta soveltamista koskevan tarkastusohjelman toteuttaminen hallintoviranomaisen sisäisen tarkastuksen yksikön toimesta; sisäisen tarkastuksen vuosikertomukset on toimitettava yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle;
e) hankkeiden valitsemista koskevien tarjouskilpailujen ja ehdotuspyyntöjen käynnistäminen yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä;
f) hankehakemusten vastaanotto, valintakomiteoiden organisointi, puheenjohtajuus ja sihteeripalvelut sekä valintakomitean raporttien toimittaminen suosituksineen yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle;
g) hankkeita koskevien sopimusten tekeminen tuensaajien ja toimeksisaajien kanssa yhteisen seurantakomitean valittua hankkeet;
h) hankkeiden operatiivinen seuranta ja varainhoito;
i) ilmoittaminen välittömästi yhteiselle seurantakomitealle kaikista riidanalaisista takaisinperintätapauksista;
j) mahdollisten ympäristövaikutusten arviointien toteuttaminen ohjelman tasolla;
k) tiedotus- ja näkyvyyssuunnitelman toteuttaminen 42 artiklan mukaisesti.
16 artikla
Yhteinen sihteeristö
1. Kukin yhteinen hallintoviranomainen voi yhteisen seurantakomitean annettua hyväksyntänsä käyttää yhteisen toimintaohjelman jokapäiväisessä hallinnoinnissa apunaan yhteistä sihteeristöä, jolla on tarvittavat resurssit.
Yhteisen sihteeristön toiminta rahoitetaan teknisen avun määrärahoin.
2. Yhteisellä sihteeristöllä voi tarvittaessa olla osallistujamaissa kevyitä toimipisteitä, jotka voivat kyseisessä maassa tiedottaa ohjelman puitteissa suunnitelluista toimista mahdollisille tuensaajille.
17 artikla
Jatkuvuusperiaate
Jos jo olemassa oleva yhteinen hallintoviranomainen, jolla on komission hyväksymät järjestelmät käynnissä olevien tai aikaisempien ohjelmien hallinnointiin, nimitetään uudestaan hallinnoimaan yhteistä toimintaohjelmaa, ei ole tarpeen muuttaa tämän yhteisen hallintoviranomaisen olemassa olevaa organisaatiota, jos käytössä olevat järjestelmät täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.
IV
LUKU
YHTEISTEN TOIMINTAOHJELMIEN VARAINHOITO
1
JAKSO
Rahoitus
18 artikla
Yhteisön rahoittama tekninen apu
Yhteisön rahoittama tekninen apu on enintään kymmenen prosenttia yhteisön yhteiseen toimintaohjelmaan myöntämästä kokonaisrahoitusosuudesta.
Ohjelman tarkistuksen yhteydessä on kuitenkin mahdollista nostaa aiemmin vahvistettuja teknisen avun määriä tapauskohtaisesti aikaisempina vuosina aiheutuneiden menojen tason perusteella ja ottaen huomion ohjelman ennakoitavissa olevat ja perustellut tarpeet.
19 artikla
Yhteisrahoituksen lähteet
1. Yhteisrahoitus on peräisin yhteisiin toimintaohjelmiin osallistuvien maiden tai elinten omista varoista.
2. Kunkin yhteisen toimintaohjelman osalta osallistujamaat voivat määritellä yhteisrahoituksen lähteen, määrän ja jakautumisen tavoitteiden, painopisteiden ja toimenpiteiden välillä.
3. Yhteisen hallintoviranomaisen saamia luontaissuorituksia voidaan komission ennakkohyväksynnän mukaisesti pitää yhteisrahoituksena. Kyseiset luontoissuoritukset on tällöin nimenomaisesti mainittava ohjelma-asiakirjassa.
20 artikla
Yhteisrahoituksen määrä
1. Yhteisrahoituksen määrä on vähintään kymmenen prosenttia yhteistä toimintaohjelmaa koskevasta yhteisön rahoitusosuudesta lukuun ottamatta yhteisön rahoitusosuudesta rahoitettua teknistä apua.
2. Yhteisrahoitus jaetaan mahdollisuuksien mukaan tasapuolisesti koko ohjelman keston ajalle siten, että kymmenen prosentin vähimmäistavoite saavutetaan ohjelman lopulla.
21 artikla
Toimintaohjelman pankkitili ja ennakkorahoituksen korot
1. Yhteisen hallintoviranomaisen tilinpidosta vastaava yksikkö avaa ohjelmaa koskevan euromääräisen pankkitilin ja hallinnoi sitä. Tilin avaamiseen tarvitaan tulojen ja menojen hyväksyjän ja yhteisen hallintoviranomaisen tilinpitäjän allekirjoitukset.
2. Jos pankkitilistä maksetaan korkoja, ennakkorahoitusmaksuista kertyneet korot kohdistetaan yhteiseen toimintaohjelmaan ja ne ilmoitetaan komissiolle 32 artiklassa tarkoitetussa loppuraportissa.
22 artikla
Yhteistä toimintaohjelmaa koskeva tilinpito
Yhteisen toimintaohjelman kirjanpidosta huolehtii yhteisen hallintoviranomaisen rahaliikenteestä vastaava yksikkö. Kyseinen kirjanpito on riippumatonta ja erillistä ja se koskee ainoastaan yhteiseen toimintaohjelmaan liittyvää rahaliikennettä. Näin mahdollistetaan ohjelman analyyttinen seuranta tavoitteiden, painopisteiden ja toimenpiteiden osalta.
Vuosikertomuksen ja ennakkorahoitusta koskevien lisäpyyntöjen lisäksi yhteinen hallintoviranomainen esittää ohjelman yhteiselle seurantakomitealle ja komissiolle kirjanpidon täsmäytyksen ohjelman pankkitilin saldon kanssa.
23 artikla
Sopimusmenettelyt
1. Yhteinen hallintoviranomainen panee toimintaohjelman täytäntöön; kyseiseen täytäntöönpanoon tarvittavat julkisia hankintoja ja avustuksia koskevat sopimusmenettelyt ovat samat, joita sovelletaan ulkoisiin toimenpiteisiin ja joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 162–170 artiklassa ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 231–256 artiklassa.
Sovellettavina menettelyinä, vakioasiakirjoina ja mallisopimuksina käytetään hankintamenettelyjen käynnistämisen tai ehdotuspyyntöjen julkaisemisen aikaan voimassa olevia, yhteisön ulkomaanavun sopimusmenettelyjä koskevassa käytännön oppaassa ja sen liitteissä esitettyjä menettelyjä, vakioasiakirjoja ja mallisopimuksia.
2. Tarjouspyyntöihin ja ehdotuspyyntöihin liittyvät kelpoisuussäännöt esitetään asetuksen (EY) N:o 1638/2006 14 artiklassa ja tämän asetuksen 40 ja 41 artiklassa.
3. Kyseisiä sääntöjä sovelletaan ohjelman koko maantieteellisellä alueella, sekä jäsenvaltioiden että kumppanimaiden alueilla.
2
JAKSO
Maksut
24 artikla
Komission vuosittaiset sitoumukset
Yhteisen toimintaohjelman hyväksymispäätökseen liittyvän alkuperäisen talousarviositoumuksen lisäksi komissio tekee vuosittain vastaavan sitoumuksen viimeistään kyseisen vuoden maaliskuun 31. päivänä. Sitoumuksen määrä määritellään rahoitustaulukossa, jossa esitetään yhteistä toimintaohjelmaa koskevan alustavan määrän jakautuminen vuositasolla, sekä sen perusteella, miten ohjelma edistyy ja kuinka paljon määrärahoja on käytettävissä. Komissio tiedottaa yhteiselle hallintoviranomaiselle päivämäärän, jolloin vuosittainen sitoumus tehdään.
25 artikla
Maksuja koskevat yhteiset säännöt
1. Komissio maksaa yhteisön rahoitusosuuden käytettävissä olevien varojen rajoissa. Komissio vähentää kaikki yhteiselle hallintoviranomaiselle suoritettavat maksut maksusitoumuksen vanhimmasta vuosierästä, kunnes kyseisen erän koko määrä on käytetty. Kun maksusitoumuksen vanhimman vuosierän koko määrä on käytetty, voidaan aloittaa seuraavan erän käyttö.
2. Maksut suoritetaan euroina yhteisen toimintaohjelman pankkitilille.
3. Maksut voivat olla ennakkomaksuja tai loppumaksuja.
26 artikla
Ennakkomaksut
1. Yhteinen hallintoviranomainen voi joka vuosi, sen jälkeen kun sille on ilmoitettu talousarviositoumuksesta, pyytää ennakkomaksuina enintään 80 prosenttia yhteisön rahoitusosuudesta kyseisen varainhoitovuoden talousarvioon.
Yhteisen toimintaohjelman toisesta vuodesta lähtien ennakkorahoituspyyntöön on liitettävä alustava vuosittainen rahoituskertomus, joka kattaa edellisen vuoden menot ja tulot, joita ei vielä ole varmennettu ulkopuolisen tilintarkastajan kertomuksessa, sekä alustava talousarvio yhteisen hallintoviranomaisen sitoumuksista ja menoista seuraavan vuoden osalta.
Rahoituskertomuksen tarkastelun, ohjelman todellisten rahoitustarpeiden arvioinnin ja määrärahojen käytettävyyden varmistamisen jälkeen komissio suorittaa pyydetyn ennakkomaksun kokonaan tai osittain.
2. Vuoden aikana yhteinen hallintoviranomainen voi pyytää yhteisön vuosittaisen rahoitusosuuden jäljelle jääneen osuuden maksamista kokonaan tai osittain ennakkorahoituksen lisäämiseksi.
Pyyntönsä tueksi yhteinen hallintoviranomainen antaa välivaiheen rahoituskertomuksen, jossa osoitetaan, että vuoden loppuun mennessä todella aiheutuneet tai todennäköisesti aiheutuvat menot ovat suuremmat kuin jo maksetut ennakkomaksut.
Kyseinen lisämaksu muodostaa lisän ennakkomaksuun sikäli kuin sitä ei ole varmennettu ulkopuolisen tilintarkastajan kertomuksessa.
3. Ohjelman jokaisen täytäntöönpanovuoden toisella puoliskolla komissio tarkastaa aiemmat ennakkomaksut tukikelpoisten, todella aiheutuneiden menojen mukaisesti, jotka on varmennettu 31 artiklassa tarkoitetun ulkopuolisen tilintarkastajan vuosittaisessa kertomuksessa.
Kyseisen tarkastelun tulosten perusteella komissio voi tehdä tarvittaessa rahoitusoikaisuja.
26 a artikla
Yhteisen hallintoviranomaisen tekemät rahoitusoikaisut
1. Yhteinen hallintoviranomainen on ensisijaisesti vastuussa sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemisestä ja tutkimisesta, tarvittavien rahoitusoikaisujen tekemisestä ja takaisinperinnästä.
Yhteisen hallintoviranomaisen on tehtävä tarvittavat rahoitusoikaisut, jotka liittyvät hankkeissa tai teknisessä avussa havaittuihin yksittäisiin sääntöjenvastaisuuksiin. Rahoitusoikaisut toteutetaan peruuttamalla kokonaan tai osittain unionin rahoitusosuus hankkeelle tai tekniselle avulle. Yhteisen hallintoviranomaisen on otettava huomioon sääntöjenvastaisuuksien luonne, vakavuus ja niistä aiheutunut taloudellinen tappio ja tehtävä oikeasuhteinen oikaisu. Rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisessä käytettävät kriteerit ja kiinteämääräisen tai ekstrapoloidun rahoitusoikaisun soveltamisessa käytettävät kriteerit voivat olla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 ( 4 ) ja erityisesti sen 144 artiklan mukaisia sekä 19 päivänä joulukuuta 2013 annetun komission päätöksen ( 5 ) mukaisia. Yhteisen hallintoviranomaisen on sisällytettävä rahoitusoikaisut sen tilivuoden tilinpäätökseen, jona peruuttamisesta päätetään.
2. Jollei 3 kohdasta muuta johdu, 1 kohdan mukaisesti peruutettu unionin rahoitusosuus voidaan käyttää uudelleen asianomaisessa ohjelmassa. Ohjelman resurssien uudelleen kohdentaminen on toteutettava muun muassa 7, 13, 18 ja 43 artiklan mukaisesti.
3. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti peruutettua rahoitusosuutta ei saa käyttää uudelleen rahoitusoikaisun kohteena olevassa hankkeessa eikä ehdotuspyyntöjen kautta valituissa hankkeissa.
27 artikla
Takaisinperintä
1. Yhteinen hallintoviranomainen vastaa perusteettomien ja ei-tukikelpoisten menojen takaisinperinnästä ja takaisinperittyjen määrien palauttamisesta komissiolle sen ohjelmaan antaman rahoitusosuuden mukaisesti.
Jos sopimusta koskevan loppuraportin jättämisen tai valvonnan ja tilintarkastuksen jälkeen havaitaan, että ei-tukikelpoisista menoista on jo suoritettu maksu, yhteinen hallintoviranomainen laatii asianomaisia tuensaajia ja toimeksisaajia koskevat perintämääräykset.
2. Jos saatava peritään jäsenvaltioon sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta ja jos yhteinen hallintoviranomainen ei pysty perimään kyseisiä kuluja vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta, se jäsenvaltio, johon tuensaaja, toimeksisaaja tai kumppani on sijoittautunut, maksaa saatavan yhteiselle hallintoviranomaiselle ja perii sen takaisin tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta.
3. Jos saatava peritään kumppanimaahan sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta ja jos yhteinen hallintoviranomainen ei pysty perimään kyseisiä kuluja vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta, yhteinen hallintoviranomainen jättää asian komission käsiteltäväksi, joka täydellisten tietojen perusteella ottaa tehtäväkseen määrien takaisinperimisen kumppanimaahan sijoittautuneelta tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta tai suoraan kyseisen maan kansallisilta viranomaisilta.
4. Jäsenvaltiolle tai komissiolle annettavat tiedot sisältävät kaikki ne asiakirjat, joita tarvitaan takaisinperintää varten, sekä näytön yhteisen hallintoviranomaisen toteuttamista toimista, joilla se on pyrkinyt perimään saatavat tuensaajalta tai toimeksisaajalta.
5. Yhteisen hallintoviranomaisen on huolehdittava siitä, että määrät palautetaan vuoden kuluessa perintämääräyksen antamisesta. Se varmistaa erityisesti, että saatava on selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt. Jos yhteinen hallintoviranomainen aikoo luopua vahvistetun saamisen perimisestä, sen on varmistettava, että luopuminen vastaa sääntöjä ja on hyvän varainhoidon periaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukainen. Luopumista koskeva päätös on perusteltava ja jätettävä yhteisen seurantakomitean ja komission ennalta hyväksyttäväksi. Komission ennakkohyväksyntää ei välttämättä vaadita, jos komissio on antanut tästä asianmukaiset ohjeet.
6. Jos saatavaa ei ole pystytty perimään tai 4 kohdassa tarkoitettuja täydellisiä tietoja ei ole voitu antaa jäsenvaltiolle tai komissiolle yhteisen hallintoviranomaisen virheen tai laiminlyönnin vuoksi, yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa takaisinperinnästä myös vuoden määräajan umpeuduttua ja perittävät määrät eivät ole kelpuutettuja saamaan yhteisön rahoitusta.
7. Yhteisen hallintoviranomaisen ohjelman puitteissa tekemät sopimukset sisältävät 2 ja 3 kohdan mukaisesti lauseen, jonka nojalla komission ja jäsenvaltioiden sallitaan periä saatava tuensaajalta, toimeksisaajalta tai kumppanilta, jos saatavaa ei ole maksettu vuoden kuluessa yhteisen hallintoviranomaisen antamasta perintämääräyksestä.
3
JAKSO
Kertomukset
28 artikla
Yhteisen hallintoviranomaisen vuosikertomukset
1. Viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä yhteinen hallintoviranomainen antaa komissiolle yhteisen seurantakomitean ennalta hyväksymän, 31 artiklassa tarkoitetussa tilintarkastuskertomuksessa varmennetun vuosikertomuksen yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanosta edellisen vuoden 1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana. Ensimmäinen vuosikertomus annetaan viimeistään ohjelman toisen vuoden kesäkuun 30 päivänä.
2. Vuosikertomukseen sisältyy
a) tekninen osa, johon kuuluu
— ohjelman täytäntöönpanossa ja sen painopisteiden saavuttamisessa tapahtunut edistys,
— luettelo allekirjoitetuista sopimuksista ja mahdollisista ongelmista,
— edellisen vuoden aikana toteutetut teknisen avun toimet,
— hankkeiden valvomiseksi, arvioimiseksi ja tarkastamiseksi toteutetut toimenpiteet, niistä saadut tulokset ja havaittujen ongelmien ratkaisemiseksi toteutetut toimet,
— tiedotus ja viestintä,
— toimenpideohjelma seuraavaksi vuodeksi;
b) rahoitusta koskeva osa, jossa annetaan kunkin painopisteen osalta euromääräisinä
— yhteisen hallintoviranomaisen komissiolta yhteisön rahoitusosuutena saamat määrät ja osallistujamailta yhteisrahoituksena saamat määrät sekä ohjelman muut mahdolliset tulot,
— yhteisen hallintoviranomaisen suorittamat maksut ja perimät määrät, jotka liittyvät tekniseen apuun ja hankkeisiin, sekä ohjelman pankkitilin täsmäytys kyseisten maksujen ja määrien kanssa,
— tuensaajien raporteissaan ja maksupyynnöissään esittämät tukikelpoisten menojen määrät hankkeittain,
— yhteisen hallintoviranomaisen alustava sitoumuksia ja menoja koskeva talousarvio seuraavalle vuodelle;
c) yhteisen hallintoviranomaisen edustajan allekirjoittama lausuma, jossa taataan, että ohjelman puitteissa edellisenä vuonna perustetut hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat jatkossakin komission hyväksymän mallin mukaisia ja että ne ovat toimineet siten, että rahoituskertomuksessa esitettyjen menojen oikeellisuuteen sekä menoihin liittyvien toimien laillisuuteen ja asianmukaisuuteen voidaan kohtuudella luottaa.
29 artikla
Sisäisen tarkastuksen yksikön vuosikertomus
1. Yhteisen hallintoviranomaisen sisäisen tarkastuksen yksikkö tarkastaa joka vuosi valvontaohjelman avulla yhteisen hallintoviranomaisen sisäiset järjestelmät ja sen menettelyiden asianmukaisen soveltamisen. Sisäisen tarkastuksen yksikkö laatii vuosikertomuksen ja antaa sen yhteisen hallintoviranomaisen edustajalle.
2. Yhteinen hallintoviranomainen antaa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.
30 artikla
Hankkeiden tarkastusohjelman täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus
1. Yhteinen hallintoviranomainen laatii 37 artiklan mukaisesti joka vuosi kertomuksen hankkeiden tarkastusohjelman täytäntöönpanosta edellisvuonna. Kyseisessä kertomuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti menetelmät, joita yhteinen hallintoviranomainen on käyttänyt edustavan otoksen saamiseksi hankkeista, toteutetut valvontatoimet, annetut suositukset ja yhteisen hallintoviranomaisen tekemät hankkeiden varainhoitoa koskevat päätelmät.
2. Yhteinen hallintoviranomainen antaa 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.
31 artikla
Ulkoisen tarkastuksen kertomus
1. Riippumatta yhteistä hallintoviranomaista koskevista ulkoisista tarkastuksista, joita on järjestänyt sen maan hallinto, johon yhteinen hallintoviranomainen on sijoittautunut, yhteinen hallintoviranomainen pyytää riippumatonta julkista elintä tekemään vuosittain jälkitarkastuksen tai tekee sopimuksen riippumattoman hyväksytyn tilintarkastajan kanssa, joka on kansainvälisesti tunnustetun lakisääteisen tilintarkastuksen valvontajärjestön jäsen, vuosittaisen jälkitarkastuksen tekemisestä, joka koskee yhteisen hallintoviranomaisen vuosittaisessa rahoituskertomuksessaan ilmoittamia tuloja ja menoja, tilintarkastajien kansainvälisen järjestön IFACin laatimia standardeja ja eettisiä sääntöjä noudattaen.
2. Ulkoisen tarkastuksen soveltamisalaan kuuluu yhteisen hallintoviranomaisen suorat menot, jotka ovat aiheutuneet teknisestä avusta ja hankkeiden hallinnoinnista (maksut). Ulkoisen tarkastuksen kertomuksessa varmennetaan yhteisen hallintoviranomaisen vuosittaisessa rahoituskertomuksessaan ilmoittamat menot ja tulot ja erityisesti se, että ilmoitetut menot ovat tosiasiallisesti aiheutuneet ja ne ovat paikkansa pitäviä ja tukikelpoisia.
3. Yhteinen hallintoviranomainen antaa ulkoisen tarkastuksen kertomuksen komissiolle ja yhteiselle seurantakomitealle 28 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen liitteenä.
32 artikla
Yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskevaan loppuraporttiin sisältyvät ohjelman koko keston ajalta soveltuvin osin samat osat kuin vuosikertomuksiin, mukaan luettuina niiden liitteet. Loppuraportti on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2017 niiden ohjelmien osalta, joiden täytäntöönpanovaihetta on pidennetty vuoden 2014 joulukuun 31 päivästä vuoden 2015 joulukuun 31 päivään, ja viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016 niiden ohjelmien osalta, joiden täytäntöönpanovaihe päättyy 31 päivänä joulukuuta 2014.
4
JAKSO
Yhteisen toimintaohjelman tukikelpoiset menot
33 artikla
Yhteisen toimintaohjelman tukikelpoiset kulut
1. Jotta yhteisen toimintaohjelman menoihin voitaisiin myöntää yhteisön rahoitustukea, niiden on täytynyt aiheutua 43 artiklassa määriteltynä ohjelman toteutusaikana.
2. Yhteinen hallintoviranomainen pitää kuluja yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvinä teknistä apua koskevina tukikelpoisina kuluina, jos kulut
a) ovat välttämättömiä ohjelman täytäntöönpanemiseksi ohjelmassa määriteltyjen ja yhteisen seurantakomitean määrittelemien kriteereiden mukaisesti ja ne noudattavat moitteettoman varainhoidon ja erityisesti kustannus-hyötysuhteen ja taloudellisuuden periaatteita;
b) on kirjattu ohjelman kirjanpitoon, ne voidaan yksilöidä ja tarkastaa ja niistä on esittää alkuperäiset tositteet;
c) ovat aiheutuneet asianmukaisten hankintamenettelyjen soveltamisesta.
3. Jollei 1 ja 2 kohdasta muuta johdu, tukikelpoisia ovat
a) ohjelman henkilöstökulut, jotka vastaavat tosiasiallista palkkaa ja johon on lisätty sosiaaliturvamaksut ja muut korvaukset. Ne eivät voi ylittää yhteisestä hallintoviranomaisesta tai yhteisestä sihteeristöstä vastaavien rakenteiden tavanomaista palkkatasoa, ellei osoiteta, että se on välttämätöntä yhteisen toimintaohjelman toteutumisen kannalta;
b) henkilöstön ja muiden yhteiseen toimintaohjelmaan osallistuvien matka- ja oleskelukulut edellyttäen, että ne eivät ylitä ohjelman hallinnosta vastaavien viranomaisten tavanomaisia matka- ja oleskelukuluja. Oleskelukulujen kiinteämääräinen korvaus ei voi ylittää yhteisen toimintaohjelman hyväksymisen aikaan julkaistussa Euroopan komission enimmäiskorvaustaulukossa mainittuja määriä;
c) yhteisen hallintoviranomaisen tai yhteisen sihteeristön käytössä yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi olevien laitteiden ja tarvikkeiden (uusien tai käytettyjen) osto- ja vuokrakulut sekä palvelumaksut edellyttäen, että ne ovat markkinahintaisia;
d) kulutushyödykkeistä aiheutuvat kulut;
e) yleishallintokustannuksiin liittyvät välilliset kulut;
f) alihankintaan liittyvät kulut;
g) tässä asetuksessa ja ohjelmassa asetettujen vaatimusten täyttämisestä aiheutuvat välittömät kulut (kuten tiedotus- ja näkyvyystoimenpiteet, arvioinnit, ulkoiset tarkastukset, käännökset jne.), mukaan luettuina rahoituspalvelujen kustannukset (erityisesti tilisiirroista aiheutuneet kulut).
34 artikla
Yhteisen toimintaohjelman muut kuin tukikelpoiset kulut
Yhteinen hallintoviranomainen ei pidä seuraavia kuluja yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvinä teknistä apua koskevina tukikelpoisina kuluina:
a) velat ja varaukset tappioiden tai velkojen varalle;
b) lainojen korot;
c) muulla tavoin rahoitetut kustannukset;
d) maan tai kiinteistöjen ostokulut;
e) kurssitappiot;
f) verot, mukaan luettuna alv, paitsi jos yhteinen hallintoviranomainen ei voi periä niitä ja jos sovellettavat säännökset sallivat niiden korvaamisen;
g) kolmansille osapuolille myönnetyt lainat;
h) sakot.
35 artikla
Yhteisen toimintaohjelman luontoissuoritukset
Osallistujamaiden luontoissuoritukset tai muista lähteistä peräisin olevat luontoissuoritukset on mainittava erikseen yhteisen toimintaohjelman talousarviossa, eivätkä ne ole tukikelpoisia.
Niitä ei voida pitää osana osallistujamaiden 20 artiklassa tarkoitettua vähintään 10 prosentin yhteisrahoitusosuutta lukuun ottamatta tämän asetuksen 19 artiklan 3 kohdassa mainittuja yhteisen hallintoviranomaisen alustavia luontoissuorituksia.
Osallistujamaiden ohjelman tekniseen apuun osoittamaa henkilöstöä koskevia kuluja ei pidetä luontoissuorituksena eikä myöskään ohjelman talousarvion yhteisrahoituksena.
36 artikla
Hankkeiden tukikelpoiset kulut
1. Kunkin hankkeen kulujen on täytynyt aiheutua sopimuksen voimassaoloajan kuluessa.
2. Hankkeiden tukikelpoiset kulut, muut kuin tukikelpoiset kulut ja mahdolliset luontoissuoritukset määritellään tuensaajien tai toimeksisaajien kanssa allekirjoitetuissa sopimuksissa.
5
JAKSO
Valvonta
37 artikla
Hankkeiden vuotuinen tarkastusohjelma
1. Yhteisen toimintaohjelman ensimmäisen vuoden lopulta lähtien yhteinen hallintoviranomainen laatii joka vuosi rahoittamiaan hankkeita koskevan tarkastusohjelman.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tarkastukset suoritetaan yhteisen hallintoviranomaisen valitsemien hankkeiden osalta tutkimalla asiakirjoja paikan päällä satunnaisen tilastollisen otantamenetelmän mukaisesti, joka perustuu kansainvälisesti tunnustettuihin tarkastusstandardeihin, ja ottaen erityisesti huomioon hankkeiden arvoon, toiminnan lajiin, tuensaajaan tai muihin asianmukaisiin seikkoihin liittyvät riskit. Otos on riittävän edustava, jotta varmistetaan, että yhteisen hallintoviranomaisen suorittamat välittömät tarkastukset ovat riittävän luotettavia ilmoitettujen, hankekohtaisten kulujen tosiasiallisuuden, tarkkuuden ja tukikelpoisuuden osalta.
38 artikla
Yhteisön suorittama valvonta
Komissio, OLAF, Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin ja kaikki kyseisten elinten valtuuttamat ulkoiset tarkastajat voivat tarkastaa asiakirjoja paikan päällä tutkimalla, miten yhteinen hallintoviranomainen ja hankkeiden tuensaajat ja kumppanit käyttävät yhteisön varoja.
Tarkastukset voivat olla täydellisiä tarkastuksia, jotka suoritetaan menotositteiden, tilien, kirjanpitoasiakirjojen ja muiden yhteisen toimintaohjelman ja hankkeen rahoitukseen liittyvien asiakirjojen perusteella (mukaan luettuina yhteisen hallintoviranomaisen osalta kaikki valintamenettelyihin ja sopimuksiin liittyvät asiakirjat).
39 artikla
Kansallinen valvontajärjestelmä
Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kansallisen valvontajärjestelmän, jonka avulla varmistetaan jäsenvaltioiden alueilla kokonaan tai osittain toteutetuista toimista aiheutuneiksi ilmoitettujen kulujen asianmukaisuus ja että kyseiset kulut ja niihin liittyvät toimet tai niiden osat ovat yhteisön säännösten ja kansallisten säännösten mukaisia.
V
LUKU
YHTEISISTÄ TOIMINTAOHJELMISTA RAHOITETTAVAT HANKKEET
40 artikla
Yhteisistä toimintaohjelmista rahoitettavien hankkeiden osallistujat
1. Hankkeita voivat esittää hakijat, jotka edustavat kumppanuuksia, jotka muodostuvat vähintään yhdestä ohjelmaan osallistuvasta jäsenvaltiosta ja vähintään yhdestä ohjelmaan osallistuvasta kumppanimaasta.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hakijat ja kumppanit ovat sijoittautuneet 4 artiklan a ja b alakohdassa määritellyille alueille ja niihin voidaan soveltaa tämän asetuksen 23 artiklan 2 kohdassa määriteltyjä tukikelpoisuuskriteerejä.
Jos hankkeiden tavoitteita ei voida saavuttaa ilman muille kuin 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuille alueille sijoittautuneiden kumppaneiden osallistumista, kyseisten kumppaneiden osallistuminen voidaan hyväksyä.
41 artikla
Hankkeiden luonne
Hankkeiden luonne voi olla kolmenlainen:
a) integroidut hankkeet, joissa kumppanit toteuttavat omilla alueillaan osan hankkeen toimista;
b) symmetriset hankkeet, joissa samanlaisia toimia toteutetaan rinnakkain jäsenvaltioissa ja kumppanimaissa;
c) hankkeet, jotka toteutetaan pääasiassa tai yksinomaan jäsenvaltiossa tai kumppanimaassa, mutta kaikkien yhteisen toimintaohjelman kumppaneiden, tai osan niistä, hyväksi.
Hankkeet toteutetaan 4 artiklan a ja b alakohdassa määritellyillä alueilla.
Poikkeustapauksissa hankkeet voidaan toteuttaa osittain muilla kuin toisessa kohdassa määritellyillä alueilla, jos se on välttämätöntä hankkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
42 artikla
Yhteisen toimintaohjelman tiedotus ja näkyvyys
1. Yhteinen hallintoviranomainen on vastuussa yhteisen toimintaohjelman tiedotus- ja näkyvyystoimenpiteistä. Yhteinen hallintoviranomainen toteuttaa erityisesti tarvittavat toimenpiteet yhteisön rahoituksen tai yhteisrahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi sen omien toimien ja ohjelmasta rahoitettavia hankkeita koskevien toimien osalta. Kyseisten toimenpiteiden on oltava niiden ulkoisten toimien näkyvyyttä koskevien sääntöjen mukaisia, jotka komissio on määritellyt ja julkaissut.
2. Yhteisen sihteeristön osallistujamaihin tarvittaessa perustamien toimipisteiden vastuulla on yhteisen toimintaohjelman toimien tunnetuksi tekeminen ja niistä tiedottaminen niille, joita asia mahdollisesti kiinnostaa.
VI
LUKU
YHTEISTEN TOIMINTAOHJELMIEN PÄÄTTÄMINEN
43 artikla
Yhteisen toimintaohjelman kesto
1. Kunkin yhteisen toimintaohjelman toteutusaika alkaa aikaisintaan sinä päivänä, jona komissio hyväksyy yhteisen toimintaohjelman, ja päättyy viimeistään 36 kuukautta loppuraportin antamisen jälkeen.
2. Toteutusaika muodostuu kolmesta vaiheesta:
a) yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanovaihe, joka kestää enintään seitsemän vuotta ja joka päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2013. Kyseisen päivämäärän jälkeen ei voida aloittaa tarjouspyyntö- tai ehdotuspyyntömenettelyitä eikä sopimuksia voida allekirjoittaa lukuun ottamatta tarkastus- ja arviointisopimuksia;
b) yhteisestä toimintaohjelmasta rahoitettavien hankkeiden täytäntöönpanovaihe, joka alkaa samaan aikaan kuin ohjelman täytäntöönpano ja päättyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2015. Ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden toimet on päätettävä viimeistään edellä mainittuna päivänä;
c) yhteisen toimintaohjelman päättämisvaihe, joka sisältää kaikkien ohjelman puitteissa tehtyjen sopimusten lopputilityksen, ohjelman jälkiarvioinnin, loppuraportin antamisen ja komission suorittaman loppumaksun tai lopullisen perinnän. Tämän vaihe päättyy viimeistään 36 kuukauden kuluttua loppuraportin antamisesta.
3. Sen estämättä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, komissio voi hyväksyä yhteisen toimintaohjelman toteutusajan pidentämisen yhteisen seurantakomitean perustellusta pyynnöstä, kun on kyse ennakoimattomista ja asianmukaisesti perustelluista tarpeista tai olosuhteista. Tässä tapauksessa ei sovelleta 32 artiklan mukaisia loppuraportin toimittamisen määräaikoja.
44 artikla
Ohjelman täytäntöönpanon keskeyttäminen
1. Asetuksen (EY) N:o 1638/2006 9 artiklan 10 kohdan c ja d alakohdassa mainituissa tapauksissa ja muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi päättää yhteisen toimintaohjelman päättämisestä ennen ohjelman toteutusajan loppua yhteisen seurantakomitean pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kuultuaan asiasta ensin yhteistä seurantakomiteaa.
2. Yhteinen hallintoviranomainen jättää tällöin kyseisen pyynnön komission käsiteltäväksi ja antaa loppuraportin kolmen kuukauden kuluessa komission päätöksestä. Tarkastettuaan aiemmat ennakkorahoitusmaksut komissio suorittaa lopullisen maksun tai tarvittaessa antaa yhteiselle hallintoviranomaiselle lopullisen perintämääräyksen. Komissio vapauttaa myös sitoumusten jäljellä olevan määrän.
3. Jos ohjelma keskeytetään siitä syystä, että kumppanimaat eivät ole allekirjoittaneet rahoitussopimuksia määräajan kuluessa, rahoitusnäkymien otsakkeeseen 1 B (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista jo suoritetut talousarviositoumukset ovat voimassa normaalisti, mutta niillä voidaan kattaa ainoastaan asianomaisissa jäsenvaltioissa toteutettavat toimet. Rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista jo suoritetut talousarviositoumukset vapautetaan.
4. Jos kumppanimaat eivät allekirjoita rahoitussopimusta tai jos komissio päättää keskeyttää yhteisen toimintaohjelman täytäntöönpanon ennen ohjelman aiottua päättymispäivää, sovelletaan seuraavaa menettelyä:
a) rahoitusnäkymien otsakkeeseen 1 B (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön suunnatuista eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista yhteisen toimintaohjelman myöhempiä vuosittaisia sitoumuksia varten varatut määrät käytetään Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) puitteissa asetuksen (EY) N:o 1638/2006 9 artiklan 10 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti;
b) rahoitusnäkymien otsakkeeseen 4 (toimielinten välinen sopimus 2006/C 139/01) kuuluvaan rajat ylittävään yhteistyöhön suunnatuista eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen määrärahoista yhteisen toimintaohjelman myöhempiä vuosittaisia sitoumuksia varten varatut määrät käytetään muiden tukikelpoisten ohjelmien tai hankkeiden rahoitukseen asetuksen (EY) N:o 1638/2006 mukaisesti.
45 artikla
Asiakirjojen säilyttäminen
Yhteisen hallintoviranomaisen ja hankkeiden tuensaajien sekä kumppaneiden on säilytettävä seitsemän vuoden ajan ohjelman tai kunkin hankkeen loppumaksupäivästä kaikki yhteistä toimintaohjelmaa tai hanketta koskevat asiakirjat, erityisesti kertomukset, tositteet, tilit ja kirjanpitoasiakirjat, ja kaikki muut yhteisen toimintaohjelman ja kunkin hankkeen rahoitukseen liittyvät asiakirjat (mukaan luettuina yhteisen hallintoviranomaisen osalta kaikki valintamenettelyihin ja sopimuksiin liittyvät asiakirjat).
46 artikla
Ohjelman päättäminen
1. Yhteisen toimintaohjelman katsotaan päättyneen sen jälkeen, kun
a) kaikkien ohjelman puitteissa tehtyjen sopimusten voimassaolo on päättynyt,
b) loppumaksu on maksettu tai palautettu; ja
c) komissio on vapauttanut määrärahat.
2. Yhteisen toimintaohjelman päättäminen ei vaikuta komission oikeuteen tehdä myöhemmin tarvittaessa yhteisen hallintoviranomaisen ja hankkeiden tuensaajien osalta varainhoitoa koskevia oikaisuja, jos ohjelman tai hankkeiden tukikelpoista loppusummaa on tarkistettava päättämispäivämäärän jälkeen tehtyjen tarkastusten johdosta.
3. Jos yhteinen hallintoviranomainen ei ole voinut ilmoittaa komissiolle loppusummaa, koska
a) hankkeet on keskeytetty sellaisen oikeudellisen menettelyn tai hallinnollisen muutoksenhaun vuoksi, jolla on lykkäävä vaikutus, tai
b) kyseessä on ylivoimainen este, joka vaikuttaa vakavalla tavalla koko ohjelman tai sen osan toteuttamiseen,
43 artiklan 1 kohdassa säädettyä toteutusajan päättymispäivää ei sovelleta siihen ohjelman osaan, jota tarkoitetaan tämän kohdan a tai b alakohdassa.
VII
LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
47 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
( 1 ) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta, EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
( 2 ) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
( 3 ) EYVL L 357, 31.12.2002, s. 1.
( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320).
( 5 ) Komission päätös, annettu 19 päivänä joulukuuta 2013, suuntaviivojen vahvistamisesta ja hyväksymisestä niiden rahoitusoikaisujen määrittämisen osalta, jotka komissio tekee julkisia hankintoja koskevien sääntöjen noudattamatta jättämisen vuoksi, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituihin, unionin rahoittamiin menoihin (C(2013) 9527).