This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02006R0865-20080225
Commission regulation (EC) No 865/2006 of 4 May 2006 laying down detailed rules concerning the implementation of Council Regulation (EC) No 338/97 on the protection of species of wild fauna and flora by regulating trade therein
Consolidated text: Komission asetus (EY) N :o 865/2006, annettu 4 päivänä toukokuuta 2006 , luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
Komission asetus (EY) N :o 865/2006, annettu 4 päivänä toukokuuta 2006 , luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
2006R0865 — FI — 25.02.2008 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 865/2006, annettu 4 päivänä toukokuuta 2006, (EYV L 166, 19.6.2006, p.1) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 100/2008, annettu 4 päivänä helmikuuta 2008, |
L 31 |
3 |
5.2.2008 |
|
KOMISSION ASETUS (EY) N:o 865/2006,
annettu 4 päivänä toukokuuta 2006,
luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,
ottaa huomioon luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 ( 1 ) ja erityisesti sen 19 artiklan 1, 2 ja 4 alakohdan,
sekä katsoo seuraavaa:|
(1) |
Olisi annettava säännökset asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanemiseksi ja sen varmistamiseksi, että luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES), jäljempänä ”yleissopimus”, määräyksiä noudatetaan kaikilta osin. |
|
(2) |
Asetuksen (EY) N:o 338/97 yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi on tarpeen vahvistaa yksityiskohtaiset edellytykset ja vaatimukset lupa- ja todistushakemusten käsittelyä ja tällaisten asiakirjojen myöntämistä, voimassaoloa ja käyttöä varten. Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa mallit, joiden mukaisia kyseisten asiakirjojen on oltava. |
|
(3) |
On myös tarpeen vahvistaa eläinlajien vankeudessa syntyneiden ja kasvatettujen yksilöiden ja kasvilajien keinotekoisesti lisättyjen yksilöiden käsittelyä koskeviin edellytyksiin ja vaatimuksiin liittyvät yksityiskohtaiset säännökset, jotta voidaan varmistaa tällaisiin yksilöihin sovellettavien poikkeusten yhtenäinen täytäntöönpano. |
|
(4) |
Asetuksen (EY) N:o 338/97 7 artiklan 3 kohdassa säädetyt poikkeukset, jotka koskevat sellaisia yksilöitä, jotka ovat henkilökohtaisia tavaroita tai kotiesineistöä, edellyttävät, että säännöksiä tarkennetaan, jotta ne olisivat yleissopimuksen VII artiklan 3 kappaleen mukaisia. |
|
(5) |
Sen varmistamiseksi, että asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 1 kohdan mukaisista sisäisen kaupan kielloista tehtäviä poikkeuksia sovelletaan yhdenmukaisesti, on tarpeen säätää niiden määrittelyä koskevista edellytyksistä ja perusteista. |
|
(6) |
On tarpeen vahvistaa menettelyjä lajien tiettyjen yksilöiden merkitsemistä varten, jotta voidaan helpottaa niiden tunnistamista ja varmistaa asetuksen (EY) N:o 338/97 säännösten täytäntöönpano. |
|
(7) |
Olisi annettava säännöksiä asetuksessa (EY) N:o 338/97 tarkoitettujen määräaikaiskertomusten sisällöstä, muodosta ja esittämisestä. |
|
(8) |
Kaiken erityisesti lajien biologiseen ja kaupalliseen asemaan, niiden käyttöön ja niiden kaupan valvontamenetelmiin liittyvän tiedon olisi oltava käytettävissä asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteiden tulevien muutosten käsittelemistä varten. |
|
(9) |
Yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin 12. kokouksessa, joka pidettiin Santiagossa, Chilessä, 3–15 päivänä marraskuuta 2002, annettiin joukko päätöslauselmia, jotka koskivat muun muassa lupien ja todistusten yksinkertaistettua myöntämismenettelyä; erityistä todistusta, jonka avulla voidaan helpottaa tiettyjen kiertävään näyttelyyn kuuluvien yksilöluokkien siirtoja; henkilökohtaisia tavaroita koskevia lisäpoikkeuksia; kaviaaripakkausten merkintöjä koskevia ajantasaistettuja vaatimuksia sekä muita rutiini- ja teknisiä toimenpiteitä, kuten luvissa ja todistuksissa käytettävien tunnusten muutoksia sekä muutoksia vakiintuneiden nimistölähteiden luetteloon, jota käytetään määritettäessä yleissopimuksen liitteissä lueteltujen lajien nimiä. Sen vuoksi on tarpeen ottaa huomioon nämä päätöslauselmat. |
|
(10) |
Koska henkilökohtaisessa omistuksessa olevien vankeudessa syntyneiden ja kasvatettujen elävien eläinten sekä sellaisten henkilökohtaisessa omistuksessa olevien eläinten, jotka on tuotu yhteisön alueelle ennen asetuksen (EY) N:o 338/97, luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen soveltamisesta yhteisössä 3 päivänä joulukuuta 1982 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3626/82 ( 2 ) tai kansallisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön soveltamista, tuonnin ja viennin sääntelystä aiheutuu hallinnollisia rasitteita, ja koska tällainen vienti ja tuonti ei ole esteenä luonnonvaraisen eläimistön suojelulle, niitä varten olisi luotava oma erityinen todistus. |
|
(11) |
Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelemisesta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 30 päivänä elokuuta 2001 annettua komission asetusta (EY) N:o 1808/2001 ( 3 ) on tarpeen sen vuoksi muuttaa huomattavilta osin. Muutosten laajuuden johdosta ja selkeyden vuoksi asetus (EY) N:o 1808/2001 olisi kokonaisuudessaan korvattava. |
|
(12) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonvaraisten kasvi- ja eläinlajien kauppaa käsittelevän komitean lausunnon mukaiset, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
MÄÄRITELMÄT
1 artikla
Määritelmät
Asetuksen (EY) N:o 338/97 2 artiklassa säädettyjen määritelmien lisäksi tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) ”hankintapäivällä” päivää, jona yksilö on otettu luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntynyt vankeudessa tai lisätty keinotekoisesti tai, jos kyseistä päivää ei tiedetä tai sitä ei voida todistaa, jokin myöhempi ja todistettavissa oleva päivä, jona se ensimmäisen kerran tuli jonkun henkilön haltuun;
2) ”toisen sukupolven jälkeläisillä (F2)” ja ”seuraavien sukupolvien jälkeläisillä (F3, F4 jne.)” yksilöitä, jotka on tuotettu säädellyssä ympäristössä sellaisista vanhemmista, jotka niin ikään on tuotettu säädellyssä ympäristössä erotuksena yksilöistä, jotka on tuotettu säädellyssä ympäristössä vanhemmista, joista vähintään toinen on siitetty luonnonvaraisessa ympäristössä tai otettu sieltä (ensimmäisen sukupolven jälkeläiset (F1);
3) ”vanhempien sukupolvella” kaikkia niitä jalostustapahtumaan osallistuvia eläimiä, joita käytetään uusien yksilöiden tuottamiseen;
4) ”säädellyllä ympäristöllä” tiettyyn lajiin kuuluvien eläinten tuottamista varten muutettua ympäristöä, jolla on rajat sen estämiseksi, että lajin eläimiä, munia tai sukusoluja pääsee säädeltyyn ympäristöön tai poistuu sieltä, ja jonka yleisiin ominaisuuksiin voivat kuulua muun muassa häkit, jätehuolto, terveydenhoito, suojelu petoeläimiltä ja keinoruokinta;
5) ”henkilöllä, jonka vakinainen asuinpaikka on yhteisön alueella”, henkilöä, joka asuu yhteisön alueella vähintään 185 päivää kalenterivuodessa sellaisten ammatillisten siteiden vuoksi tai, jos kyse on henkilöstä, jolla ei ole ammatillisia siteitä, sellaisten henkilökohtaisten siteiden vuoksi, jotka ovat osoitus läheisistä yhteyksistä tämän henkilön ja hänen asuinpaikkansa välillä;
6) ”kiertävällä näyttelyllä” kiertävää näytekokoelmaa, sirkusta, eläinnäyttelyä tai kasvinäyttelyä, jota esitellään kaupallisessa tarkoituksessa yleisölle;
7) ”toimituskohtaisilla todistuksilla” 48 artiklan mukaisesti myönnettäviä todistuksia, jotka ovat voimassa ainoastaan yhden tai usean eritellyn toimituksen osalta;
8) ”yksilökohtaisilla todistuksilla” 48 artiklan mukaisesti myönnettäviä muita kuin toimituskohtaisia todistuksia;
9) ”näytekokoelmalla” laillisesti hankittujen kuolleiden yksilöiden, niiden osien ja johdannaisten kokoelmaa, jota kuljetetaan rajojen yli esittelytarkoituksissa;
10) ”yleissopimusta edeltävältä ajalta olevalla yksilöllä” yksilöä, joka on hankittu ennen kuin kyseinen laji ensimmäisen kerran sisällytettiin yleissopimuksen liitteisiin.
II LUKU
LOMAKKEET JA TEKNISET VAATIMUKSET
2 artikla
Lomakkeet
1. Lomakkeiden, joille laaditaan tuontiluvat, vientiluvat, jälleenvientitodistukset, henkilökohtaista omistusta koskevat todistukset, näytekokoelmatodistukset sekä näitä asiakirjoja koskevat hakemukset, on oltava kansalliseen käyttöön varattua tilaa lukuun ottamatta liitteessä I olevan mallin mukaisia.
2. Lomakkeiden, joille laaditaan tuonti-ilmoitukset, on oltava kansalliseen käyttöön varattua tilaa lukuun ottamatta liitteessä II olevan mallin mukaisia. Lomakkeissa voi olla sarjanumero.
3. Lomakkeiden, joille laaditaan kiertävien näyttelyjen todistukset ja niitä koskevat hakemukset, on oltava kansalliseen käyttöön varattua tilaa lukuun ottamatta liitteessä III olevan mallin mukaisia.
4. Lomakkeiden, joille laaditaan henkilökohtaista omistusta koskevien todistusten ja kiertävien näyttelyjen todistusten lisälehdet, on oltava liitteessä IV olevan mallin mukaisia.
5. Lomakkeiden, joille laaditaan asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 3 ja 4 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetyt todistukset sekä tällaisia todistuksia koskevat hakemukset, on oltava kansalliseen käyttöön varattua tilaa lukuun ottamatta tämän asetuksen liitteessä V olevan mallin mukaisia.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että valmiiksi painetun tekstin sijasta lomakkeen kohtiin 18 ja 19 sisällytetään ainoastaan asianmukainen todistamista ja/tai luvan myöntämistä koskeva lausuma.
6. Asetuksen (EY) N:o 338/97 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen nimilappujen on oltava tämän asetuksen liitteessä VI olevan mallin mukaisia.
3 artikla
Lomakkeita koskevat tekniset vaatimukset
1. Edellä 2 artiklassa tarkoitettuihin lomakkeisiin käytettävässä paperissa ei saa olla mekaanista massaa, ja paperin on oltava kirjoituspaperiksi tarkoitettua paperia, jonka paino on vähintään 55 grammaa/neliömetri.
2. Edellä 2 artiklan 1–5 kohdassa tarkoitettujen lomakkeiden on oltava kooltaan 210 x 297 millimetriä (A4), ja niiden pituus saa olla enintään 18 millimetriä määrämittaa pienempi tai enintään 8 millimetriä sitä suurempi.
3. Edellä 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin lomakkeisiin käytettävän paperin värin on oltava
a) valkoinen alkuperäiskappaleessa (lomake 1), ja siinä on oltava guilloche-kuviointi, joka on painettu harmaalla paperin etupuolelle siten, että kaikki mekaaniset tai kemialliset väärennökset on mahdollista havaita;
b) keltainen luvan- tai todistuksenhaltijan kappaleessa (lomake 2);
c) vaaleanvihreä kappaleessa, joka on tarkoitettu viejä- tai jälleenviejämaalle, jos kyseessä on tuontilupa, tai kappaleessa, joka tullin on lähetettävä luvan tai todistuksen myöntäneelle hallintoviranomaiselle, jos kyseessä on vientilupa tai jälleenvientitodistus, (lomake 3);
d) vaaleanpunainen luvan tai todistuksen myöntävän hallintoviranomaisen kappaleessa (lomake 4);
e) valkoinen hakemuksessa (lomake 5).
4. Edellä 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin lomakkeisiin käytettävän paperin on oltava
a) alkuperäiskappaleessa (lomake 1) valkoista;
b) tuojan kappaleessa (lomake 2) keltaista.
5. Edellä 2 artiklan 3 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin lomakkeisiin käytettävän paperin värin on oltava
a) keltainen alkuperäiskappaleessa (lomake 1), ja siinä on oltava guilloche-kuviointi, joka on painettu harmaalla paperin etupuolelle siten, että kaikki mekaaniset tai kemialliset väärennökset on mahdollista havaita;
b) vaaleanpunainen luvan tai todistuksen myöntäneen hallintoviranomaisen kappaleessa (lomake 2);
c) valkoinen hakemuksessa (lomake 3).
6. Edellä 2 artiklan 4 ja 6 kohdassa tarkoitettuihin lisälehtiin ja nimilappuihin käytettävän paperin värin on oltava valkoinen.
7. Edellä 2 artiklassa tarkoitetut lomakkeet on painettava ja täytettävä jollakin yhteisön virallisista kielistä, jonka kunkin jäsenvaltion hallintoviranomaiset määrittävät. Lomakkeisiin on tarvittaessa liitettävä yhdellä yleissopimuksen virallisista työkielistä laadittu käännös.
8. Jäsenvaltiot ovat vastuussa 2 artiklassa tarkoitettujen lomakkeiden painatuksesta; 2 artiklan 1–5 kohdassa tarkoitettuja lomakkeita voidaan käyttää tietokoneistetussa luvan- tai todistuksenmyöntämismenettelyssä.
4 artikla
Lomakkeiden täyttäminen
1. Lomakkeet on täytettävä siten, että teksti on koneella kirjoitettua.
Hakemukset, jotka koskevat tuonti- ja vientilupia, jälleenvientitodistuksia, asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 3 ja 4 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja todistuksia, henkilökohtaista omistusta koskevia todistuksia, näytekokoelmatodistuksia ja kiertävien näyttelyjen todistuksia, sekä tuonti-ilmoitukset, lisälehdet ja nimilaput voidaan kuitenkin täyttää kuulakärkikynällä selvällä käsialalla suuraakkosin.
2. Liitteen I lomakkeissa 1–4, liitteen II lomakkeissa 1 ja 2, liitteen III lomakkeissa 1 ja 2 ja liitteen V lomakkeissa 1 ja 2 sekä 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa lisälehdissä ja 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuissa nimilapuissa olevaa kirjoitusta ei saa pyyhkiä pois eikä muuttaa, ellei tällaisia poispyyhkimisiä tai muutoksia todisteta oikeiksi luvan tai todistuksen myöntävän hallintoviranomaisen leimalla ja allekirjoituksella. Poispyyhkimiset ja muutokset 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tuonti-ilmoituksissa ja 2 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuilla lisälehdillä voidaan todistaa oikeiksi myös sen tullitoimipaikan leimalla ja allekirjoituksella, jonka kautta tuonti tapahtuu.
5 artikla
Lupien ja todistusten sekä niitä koskevien hakemusten sisältö
Luvissa ja todistuksissa sekä niitä koskevissa hakemuksissa esitettävien tietojen ja viittausten on täytettävä seuraavat vaatimukset:
1) yksilöiden kuvaukseen, jos sellaista edellytetään, on sisällytettävä jokin liitteessä VII luetelluista tunnuksista;
2) määrä ja nettopaino on ilmoitettava liitteessä VII lueteltuina yksikköinä;
3) eliösystematiikan luokitteluyksikkö, johon yksilö kuuluu, on ilmoitettava lajin tarkkuudella lukuun ottamatta niitä tapauksia, joissa asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteiden mukaisesti erotellaan alalaji tai joissa yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssi on katsonut, että erottelu korkeammalla taksonomian tasolla riittää;
4) luokitteluyksiköiden tieteellisiä nimiä ilmoitettaessa on käytettävä tämän asetuksen liitteessä VIII lueteltuja vakiintuneita nimistölähteitä;
5) tarvittaessa on ilmoitettava toimituksen tarkoitus jonkin tämän asetuksen liitteessä IX olevassa 1 kohdassa luetellun tunnuksen avulla;
6) yksilöiden alkuperä on ilmaistava käyttäen jotakin tämän asetuksen liitteessä IX olevan 2 kohdan tunnuksista.
Jos 6 alakohdassa tarkoitettujen tunnusten käyttö edellyttää asetuksessa (EY) N:o 338/97 tai tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttymistä, tunnusten on täytettävä nämä vaatimukset.
5 a artikla
Kasviyksilöitä koskevien lupien, todistusten ja hakemusten erityinen sisältö
Jos kasviyksilöihin ei enää voida soveltaa yleissopimuksen määräyksiä tai asetuksen (EY) N:o 338/97 säännöksiä koskevia poikkeuksia, jotka perustuvat kyseisen asetuksen liitteessä olevien liitteiden A, B, C ja D tulkintaa koskevaan tekstiin ja joiden nojalla yksilöt on laillisesti viety ja tuotu, tämän asetuksen liitteessä I ja III olevien lomakkeiden kohdassa 15, liitteessä II olevien lomakkeiden kohdassa 4 ja liitteessä V olevien lomakkeiden kohdassa 10 ilmoitettava maa voi olla se maa, jossa edellytykset soveltaa yksilöihin poikkeusta päättyivät.
Näissä tapauksissa kohdassa, joka luvassa tai todistuksessa on varattu ”erityisehdoille”, on ilmoitettava ”Laillisesti tuotu CITES-säännöksiä koskevan poikkeuksen nojalla” ja täsmennettävä, mihin poikkeukseen viitataan.
6 artikla
Lomakkeiden liitteet
1. Jos jossakin 2 artiklassa tarkoitetussa lomakkeessa on liite, joka on erottamaton osa lomaketta, liitteen kuuluminen erottamattomana osana lomakkeeseen sekä liitteen sivumäärä on ilmoitettava selkeästi kyseisessä luvassa tai todistuksessa, ja liitteen jokaisella sivulla on oltava seuraavat tiedot:
a) luvan tai todistuksen numero sekä myöntämispäivä;
b) luvan tai todistuksen myöntäneen hallintoviranomaisen allekirjoitus ja leima tai sinetti.
2. Jos 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja lomakkeita käytetään useampaa kuin yhtä yksittäiseen lähetykseen kuuluvaa lajia varten, niihin on liitettävä liite, jossa on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittujen tietojen lisäksi oltava jokaisen lähetykseen kuuluvan lajin osalta asianomaisen lomakkeen kohdat 8–22 sekä kohdan 27 osiot, joissa ilmoitetaan ”todellisen tuonnin tai (jälleen)viennin määrä/nettopaino” ja tarvittaessa ”kuolleiden eläinten lukumäärä lähetyksen saapuessa”.
3. Jos 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja lomakkeita käytetään useampaa kuin yhtä lajia varten, niihin on liitettävä liite, jossa on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittujen tietojen lisäksi jokaisen lähetykseen kuuluvan lajin osalta asianomaisen lomakkeen kohdat 8–18.
4. Jos 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja lomakkeita käytetään useampaa kuin yhtä lajia varten, niihin on liitettävä liite, jossa on tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vaadittujen tietojen lisäksi jokaisen lähetykseen kuuluvan lajin osalta asianomaisen lomakkeen kohdat 4–18.
7 artikla
Kolmansien maiden myöntämät luvat ja todistukset
1. Sovelletaan 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa, 5 artiklan 3, 4 ja 5 alakohtaa sekä 6 artiklaa päätettäessä siitä, ovatko kolmansien maiden myöntämät yhteisöön tuotavia yksilöitä koskevat luvat ja todistukset hyväksyttäviä.
2. Jos 1 kohdassa tarkoitetut luvat ja todistukset koskevat sellaisten lajien yksilöitä, jotka kuuluvat vapaaehtoisesti määritettyjen tai yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin määrittämien tuontikiintiöiden piiriin, ne voidaan hyväksyä ainoastaan, jos niissä eritellään kuluvan vuoden aikana vietyjen yksilöiden kokonaismäärä mukaan lukien se yksilöiden määrä, jota kyseinen lupa koskee, sekä kyseessä olevan lajin kiintiö.
3. Kolmansien maiden myöntämät jälleenvientitodistukset hyväksytään ainoastaan, jos todistuksissa mainitaan alkuperämaa ja asianomaisen vientiluvan numero ja myöntämispäivä sekä tarvittaessa viimeinen jälleenviejämaa ja asianomaisen jälleenvientitodistuksen numero ja myöntämispäivä, tai jos niihin on liitetty tyydyttävät perustelut tällaisten tietojen puuttumiselle.
4. Kolmansien maiden myöntämät luvat ja todistukset, joissa alkuperätunnus on ”O”, voidaan hyväksyä ainoastaan, jos ne koskevat yksilöitä, jotka ovat 1 artiklan 10 kohdassa esitetyn ”yleissopimusta edeltävältä ajalta olevien yksilöiden” määritelmän mukaisia, ja niissä esitetään joko yksilöiden hankintapäivä tai ilmoitus siitä, että yksilöt on hankittu ennen tiettyä päivää.
III LUKU
ASIAKIRJOJEN MYÖNTÄMINEN, KÄYTTÖ JA VOIMASSAOLO
8 artikla
Asiakirjojen myöntäminen ja käyttö
1. Asiakirjat on myönnettävä ja niitä on käytettävä tämän asetuksen sekä asetuksen (EY) N:o 338/97 ja erityisesti sen 11 artiklan 1–4 kohdan säännösten ja edellytysten mukaisesti.
Näiden asetusten ja niiden täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattamisen varmistamiseksi hallintoviranomainen voi asettaa edellytyksiä, ehtoja ja vaatimuksia, jotka on annettu asianomaisissa asiakirjoissa.
2. Asiakirjojen käyttö ei estä soveltamasta muita muodollisuuksia, jotka koskevat tavaroiden liikkumista yhteisön alueella, tavaroiden tuomista yhteisöön tai niiden vientiä tai jälleenvientiä yhteisöstä, taikka käyttämästä näihin muodollisuuksiin tarkoitettuja asiakirjoja.
3. Hallintoviranomaisten on päätettävä lupien ja todistusten myöntämisestä yhden kuukauden kuluessa siitä, kun asianmukaisesti täytetty hakemus on jätetty.
Jos luvan tai todistuksen myöntävä hallintoviranomainen kuitenkin kuulee kolmansia, päätös voidaan kuitenkin tehdä vasta, kun tällainen kuuleminen on saatu tyydyttävällä tavalla päätökseen. Hakijoille on ilmoitettava, jos heidän hakemustensa käsittely viivästyy huomattavasti.
9 artikla
Yksilöiden lähetykset
Erillinen tuontilupa, tuonti-ilmoitus, vientilupa tai jälleenvientitodistus myönnetään kullekin sellaiselle lähetykselle, jossa yksilöitä lähetetään yhdessä yhden lastin osana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 31, 38 ja 44 b artiklan soveltamista.
10 artikla
Vienti- ja tuontilupien, jälleenvientitodistusten, kiertävien näyttelyjen todistusten, henkilökohtaista omistusta koskevien todistusten ja näytekokoelmien todistusten voimassaolo
1. Jäljempänä 20 ja 21 artiklan mukaisesti myönnettävien tuontilupien voimassaoloaika ei saa ylittää kahtatoista kuukautta. Tuontilupa ei kuitenkaan ole voimassa, jos vastaavaa voimassa olevaa asiakirjaa viejä- tai jälleenviejämaasta ei ole.
Sellaiselle sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaarille, joka on peräisin vientikiintiöiden alaisuuteen kuuluvista jaetuista kalakannoista ja jolla on vientilupa, myönnettävien ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuontilupien voimassaoloaika ei saa ylittää sen kiintiövuoden viimeistä päivää, jona kaviaari on hankittu ja käsitelty, tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun 12 kuukauden kauden viimeistä päivää sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.
Sellaiselle sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaarille, jolla on jälleenvientitodistus, myönnettävien ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tuontilupien voimassaoloaika ei saa ylittää alkuperäisen vientiluvan myöntämisestä alkavan 18 kuukauden kauden viimeistä päivää tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun 12 kuukauden kauden viimeistä päivää sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.
2. Jäljempänä 26 artiklan mukaisesti myönnettävien vientilupien ja jälleenvientitodistusten voimassaoloaika ei saa ylittää kuutta kuukautta.
Sellaiselle sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaarille, joka on peräisin vientikiintiöiden alaisuuteen kuuluvista jaetuista kalakannoista, myönnettävien ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen vientilupien voimassaoloaika ei saa ylittää sen kiintiövuoden viimeistä päivää, jona kaviaari on hankittu ja käsitelty, tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden kauden viimeistä päivää sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.
Sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaarille myönnettävien ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen jälleenvientitodistusten voimassaoloaika ei saa ylittää vastaavan alkuperäisen vientiluvan myöntämisestä alkavan 18 kuukauden kauden viimeistä päivää tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kuuden kuukauden kauden viimeistä päivää sen mukaan, kumpi näistä ajankohdista on aikaisempi.
2 a. Edellä olevan 1 kohdan toisen alakohdan ja 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista varten kiintiövuodella tarkoitetaan CITES-yleissopimuksen osapuolikokouksen sopimaa kiintiövuotta.
3. Jäljempänä 30 ja 37 artiklan mukaisesti myönnettävien kiertävien näyttelyjen todistusten ja henkilökohtaista omistusta koskevien todistusten voimassaoloaika ei saa ylittää kolmea vuotta.
3 a. Tämän asetuksen 44 a artiklan mukaisesti myönnettävien näytekokoelmatodistusten voimassaoloaika ei saa ylittää kuutta kuukautta. Näytekokoelmatodistuksen voimassaoloajan päättymispäivä ei saa olla siihen liittyvän ATA-carnet'n voimassaoloajan päättymispäivää myöhäisempi.
4. Kun 1, 2, 3 ja 3 a kohdassa tarkoitettujen lupien ja todistusten voimassaoloaika on päättynyt, niitä pidetään mitättöminä.
5. Kiertävien näyttelyjen todistusten ja henkilökohtaista omistusta koskevien todistusten voimassaolo päättyy, jos yksilö myydään, tuhotaan, katoaa tai varastetaan, tai jos yksilön omistus siirtyy muulla tavoin taikka jos elävä yksilö on kuollut, karannut tai päästetty luontoon.
6. Haltijan on viipymättä palautettava luvan myöntäneelle hallintoviranomaiselle alkuperäiskappale ja kaikki muut lupakappaleet tuontiluvasta, vientiluvasta, jälleenvientitodistuksesta, kiertävän näyttelyn todistuksesta, henkilökohtaista omistusta koskevasta todistuksesta tai näytekokoelmatodistuksesta, jota ei ole käytetty tai joka ei ole enää voimassa tai pätevä.
11 artikla
Käytettyjen tuontilupien sekä 47, 48, 49, 60 ja 63 artiklassa tarkoitettujen todistusten voimassaolo
1. Luvanhaltijan käyttämien tuontilupien kappaleiden voimassaolo lakkaa seuraavissa tapauksissa:
a) kun niissä tarkoitetut elävät yksilöt ovat kuolleet;
b) kun niissä tarkoitetut elävät eläimet ovat karanneet tai ne on päästetty luontoon;
c) kun niissä tarkoitetut yksilöt ovat tuhoutuneet;
d) kun jokin kohdissa 3, 6 tai 8 oleva tieto ei enää vastaa todellista tilannetta.
2. Jäljempänä 47, 48, 49 ja 63 artiklassa tarkoitettujen todistusten voimassaolo lakkaa seuraavissa tapauksissa:
a) kun niissä tarkoitetut elävät yksilöt ovat kuolleet;
b) kun niissä tarkoitetut elävät eläimet ovat karanneet tai ne on päästetty luontoon;
c) kun niissä tarkoitetut yksilöt ovat tuhoutuneet;
d) kun jokin kohdissa 2 ja 4 oleva tieto ei enää vastaa todellista tilannetta;
e) kun kohdassa 20 määritellyt erityisehdot eivät enää täyty.
3. Todistukset, jotka myönnetään 48 ja 63 artiklan mukaisesti, ovat toimituskohtaisia, jollei yksilöitä, joita tällaiset todistukset koskevat, merkitä yksilöllisesti ja pysyvästi.
Sen jäsenvaltion hallintoviranomainen, jonka alueella yksilö on, voi myös asianomaista tieteellistä viranomaista kuultuaan päättää toimituskohtaisten todistusten myöntämisestä sellaisissa tapauksissa, joissa katsotaan, että on olemassa muita lajin suojelemiseen liittyviä tekijöitä, jotka ovat yksilökohtaisen todistuksen myöntämistä vastaan.
Kun toimituskohtainen todistus myönnetään usean toimituksen sallimiseksi, se on voimassa ainoastaan todistuksen myöntävän jäsenvaltion alueella. Kun toimituskohtaisia todistuksia käytetään jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin todistuksen myöntävässä jäsenvaltiossa, ne on myönnettävä ainoastaan yhteen toimitukseen ja niiden on oltava voimassa vain kyseistä toimitusta varten. Kohdassa 20 on ilmoitettava, koskeeko todistus yhtä vai useaa toimitusta, sekä jäsenvaltio (tai jäsenvaltiot), jonka (tai joiden) alueella se on voimassa.
4. Jäljempänä 48 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja 60 artiklassa tarkoitettujen todistusten voimassaolo lakkaa, kun todistusten kohdassa 1 oleva tieto ei enää vastaa todellista tilannetta.
5. Asiakirjat, joiden voimassaolo lakkaa tämän artiklan mukaisesti, on palautettava viipymättä asiakirjat myöntäneelle hallintoviranomaiselle, joka voi tarvittaessa myöntää todistuksen, jossa otetaan 51 artiklan mukaisesti huomioon vaaditut muutokset.
12 artikla
Peruutetut, kadotetut, varastetut, tuhoutuneet asiakirjat tai asiakirjat, joiden voimassaolo on päättynyt
1. Kun peruutetun, kadonneen, varastetun tai tuhoutuneen asiakirjan taikka kun kyse on luvasta tai jälleenvientitodistuksesta, jonka voimassaolo on päättynyt, tilalle myönnetään lupa tai todistus, siinä on mainittava korvatun asiakirjan numero ja asiakirjan korvaamisen syy kohdassa ”erityisehdot”.
2. Kun vientilupa tai jälleenvientitodistus on peruutettu, kadonnut, varastettu tai tuhoutunut, luvan tai todistuksen myöntänyt hallintoviranomainen ilmoittaa tästä määrämaan hallintoviranomaiselle ja yleissopimuksen sihteeristölle.
13 artikla
Tuonti- ja (jälleen)vientiasiakirjojen hakuaika sekä tullimenettelyyn asettaminen
1. Tuontilupia, vientilupia ja jälleenvientitodistuksia on haettava hyvissä ajoin, ottaen huomioon 8 artiklan 3 kohta, jotta ne voidaan myöntää ennen kuin yksilöitä tuodaan yhteisöön taikka viedään tai jälleenviedään yhteisöstä.
2. Yksilöiden asettamista tullimenettelyyn ei sallita ennen kuin vaadittavat asiakirjat on esitetty.
14 artikla
Kolmansien maiden myöntämien asiakirjojen voimassaolo
Kun yksilöitä tuodaan yhteisöön, vaadittavat kolmansien maiden myöntämät asiakirjat katsotaan voimassa oleviksi ainoastaan, jos ne on myönnetty ja niitä on käytetty vientiin tai jälleenvientiin kyseisestä maasta ja niitä on käytetty tähän tarkoitukseen ennen niiden viimeistä voimassaolopäivää ja jos niitä käytetään yksilöiden tuomiseksi yhteisöön enintään kuuden kuukauden kuluessa niiden myöntämispäivästä.
Asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä C lueteltujen lajien yksilöiden alkuperätodistuksia voidaan kuitenkin käyttää yksilöiden tuomiseksi yhteisöön enintään kahdentoista kuukauden kuluessa niiden myöntämispäivästä, ja kiertävien näyttelyjen todistuksia sekä henkilökohtaista omistusta koskevia todistuksia voidaan käyttää yksilöiden tuomiseksi yhteisöön ja mainittujen todistusten hakemiseen tämän asetuksen 30 ja 37 artiklan mukaisesti kolmen vuoden kuluessa niiden myöntämispäivästä.
15 artikla
Tiettyjen asiakirjojen myöntäminen takautuvasti
1. Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 13 artiklan 1 kohdassa ja 14 artiklassa säädetään, ja edellyttäen, että tuoja tai (jälleen)viejä ilmoittaa lähetyksen saapuessa tai ennen lähetyksen lähtöä toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle syyt, joiden takia vaadittavia asiakirjoja ei ole saatavilla, asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä B tai C lueteltujen lajien yksilöitä sekä mainitun asetuksen liitteessä A lueteltujen ja sen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen lajien yksilöitä koskevia asiakirjoja voidaan poikkeuksellisesti myöntää takautuvasti.
2. Edellä 1 kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan, jos jäsenvaltion toimivaltainen hallintoviranomainen kuultuaan tarvittaessa kolmannen maan toimivaltaisia viranomaisia on vakuuttunut siitä, että tavanomaisesta menettelystä poikkeaminen ei johdu tuojasta tai (jälleen)viejästä ja että kyseessä olevien yksilöiden tuonnissa tai (jälleen)viennissä noudatetaan muilta osin asetuksen (EY) N:o 338/97, yleissopimuksen sekä kolmannen maan asiaa koskevan lainsäädännön säännöksiä ja määräyksiä.
Kun kyseessä ovat henkilökohtaisina tavaroina tai kotiesineistönä tuotavat tai (jälleen)vietävät yksilöt, joihin sovelletaan luvun XIV säännöksiä, tai henkilökohtaisessa omistuksessa olevat eläimet, jotka on hankittu laillisesti ja joita pidetään henkilökohtaisesti muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten, 1 kohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan myös, jos jäsenvaltion toimivaltainen hallintoviranomainen kuultuaan asiaa käsittelevää valvontaviranomaista on vakuuttunut siitä, että kyseessä on tahaton virhe eikä harhautustarkoitus ja että kyseisten yksilöiden tuonti ja (jälleen)vienti on asetuksen (EY) N:o 338/97, yleissopimuksen ja kolmannen maan asiaa koskevan lainsäädännön mukaista.
3. Asiakirjoissa, jotka myönnetään 1 kohdan nojalla, on selkeästi ilmoitettava, että ne on myönnetty takautuvasti, sekä esitettävä syyt tähän.
Yhteisön tuontiluvissa, yhteisön vientiluvissa ja yhteisön jälleenvientitodistuksissa nämä tiedot on merkittävä lomakkeen kohtaan 23.
3 a. Niiden yksilöiden osalta, joille myönnetään tuontilupa 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kaupallinen toiminta on kiellettyä kuuden kuukauden ajan luvan myöntämispäivästä eikä tänä aikana myönnetä kyseisen asetuksen 8 artiklan 3 kohdassa mainittuja poikkeuksia liitteessä A luetelluille lajeille.
Tuontilupiin, jotka on myönnetty 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä B lueteltujen lajien yksilöille ja kyseisen asetuksen liitteessä A lueteltujen lajien 4 artiklan 5 kohdan b alakohdassa tarkoitetuille yksilöille, lisätään kohtaan 23 ilmoitus ”Poiketen asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 ja 5 kohdasta kyseisen asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kaupallinen toiminta on kiellettyä vähintään kuuden kuukauden ajan tämän luvan myöntämispäivästä”.
4. Myönnetyistä vientiluvista ja jälleenvientitodistuksista on ilmoitettava yleissopimuksen sihteeristölle 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti.
16 artikla
Yhteisön kautta kuljetettavat yksilöt
Tämän asetuksen 14 ja 15 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin sellaisiin asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A ja B lueteltujen lajien yksilöihin, jotka kuljetetaan yhteisön kautta, jos kauttakuljetus on muilta osin asetuksen (EY) N:o 338/97 mukaista.
17 artikla
Kasvien terveystodistukset
1. Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä B ja C lueteltuihin lajeihin kuuluvista keinotekoisesti lisätyistä kasveista sekä sellaisista keinotekoisesti lisätyistä risteymistä, jotka on saatu niistä mainitun asetuksen liitteessä A luetelluista lajeista, joiden kohdalle ei ole lisätty huomautusta, noudatetaan seuraavaa:
a) jäsenvaltiot voivat päättää, että vientiluvan sijasta myönnetään kasvien terveystodistus;
b) kolmansien maiden myöntämät kasvien terveystodistukset on hyväksyttävä vientiluvan sijasta.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kasvien terveystodistuksessa on oltava lajin tieteellinen nimi tai, jos tämä on mahdotonta niiden eliösystematiikan yksiköiden osalta, jotka luetellaan asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä heimoittain, heimon tieteellinen nimi.
Asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä B luetellut keinotekoisesti lisätyt orkideakasvit ja kaktuskasvit voidaan kuitenkin mainita sellaisenaan.
Kasvien terveystodistuksiin on myös merkittävä yksilöiden tyyppi ja määrä, ja niissä on oltava leima, sinetti tai muu erityismerkintä, joka ilmaisee, että ”yksilöt ovat CITESin määritelmän mukaan keinotekoisesti lisättyjä”.
18 artikla
Tiettyä biologisten näytteiden kauppaa koskevat yksinkertaistetut menettelyt
1. Kun on kyse kaupasta, jolla ei ole vaikutuksia tai jolla on vain vähäinen vaikutus kyseessä olevan lajin suojelemiseen, voidaan yksinkertaistettujen menettelyjen perusteella käyttää ennalta myönnettyjä lupia ja todistuksia biologisille näytteille, joiden tyyppi ja koko määritetään liitteessä XI, ja jos näitä näytteitä kiireellisesti tarvitaan mainitussa liitteessä yksilöityyn käyttöön ja seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) jokaisen jäsenvaltion on perustettava rekisteri ja pidettävä rekisteriä henkilöistä ja elimistä, jotka voivat soveltaa yksinkertaistettuja menettelyjä, jäljempänä ”rekisteröidyt henkilöt ja elimet”, sekä lajeista, joilla nämä voivat käydä kauppaa tällaisia menettelyjä soveltaen ja varmistettava, että hallintoviranomainen tarkistaa tällaisen rekisterin viiden vuoden välein;
b) jäsenvaltioiden on annettava rekisteröidyille henkilöille ja elimille osittain täytettyjä lupia ja todistuksia;
c) jäsenvaltioiden on annettava rekisteröidyille henkilöille ja elimille valtuudet merkitä lupaan tai todistukseen tietyt tiedot silloin, kun asianomaisen jäsenvaltion toimivaltainen hallintoviranomainen on sisällyttänyt lomakkeen kohtaan 23 tai vastaavaan paikkaan taikka luvan tai todistuksen liitteeseen
i) luettelon lomakkeen kohdista, jotka rekisteröidyillä henkilöillä tai elimillä on valtuudet täyttää kunkin lähetyksen osalta;
ii) tilan sen henkilön allekirjoitusta varten, joka on täyttänyt asiakirjan.
Jos c alakohdan i alakohdassa tarkoitettu luettelo sisältää tieteellisiä nimiä sisältävän kohdan, hallintoviranomaisen on sisällytettävä lupaan tai todistukseen taikka todistuksen liitteeseen luettelo hyväksytyistä lajeista.
2. Henkilö tai elin voidaan merkitä rekisteriin tietyn lajin osalta vasta kun toimivaltainen tieteellinen viranomainen on antanut asetuksen (EY) N:o 338/97 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan, 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 4 kohdan mukaisesti lausunnon, jonka mukaan tämän asetuksen liitteessä XI lueteltujen biologisten näytteiden useatkaan toimitukset eivät vaikuta haitallisesti kyseiden lajin suojelun tasoon.
3. Pakkauksessa, jota käytetään biologisten näytteiden lähetyksissä on oltava merkintä ”Muestras biológicas CITES” tai ”CITES Biological Samples” taikka ”Échantillons biologiques CITES” sekä yleissopimuksen mukaisesti myönnetyn asiakirjan numero.
19 artikla
Kuolleiden yksilöiden vientiä tai jälleenvientiä koskevat yksinkertaistetut menettelyt
1. Kun on kyse asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä B ja C lueteltujen lajien kuolleiden yksilöiden, mukaan lukien niiden osat tai johdannaiset, viennistä tai jälleenviennistä, jäsenvaltiot voivat yksinkertaistettujen menettelyjen perusteella antaa käyttää ennalta myönnettyjä vientilupia tai jälleenvientitodistuksia edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) toimivaltaisen tieteellisen viranomaisen on annettava lausunto, jonka mukaan tällainen vienti tai jälleenvienti ei vaikuta haitallisesti kyseisen lajin suojeluun;
b) jokaisen jäsenvaltion on perustettava rekisteri ja pidettävä rekisteriä henkilöistä ja elimistä, jotka voivat soveltaa yksinkertaistettuja menettelyjä, jäljempänä ”rekisteröidyt henkilöt ja elimet”, sekä lajeista, joilla nämä voivat käydä kauppaa tällaisia menettelyjä soveltaen ja varmistettava, että hallintoviranomainen tarkistaa tällaisen rekisterin viiden vuoden välein;
c) jäsenvaltioiden on annettava rekisteröidyille henkilöille ja elimille osittain täytettyjä vientilupia ja jälleenvientitodistuksia;
d) jäsenvaltioiden on annettava rekisteröidyille henkilöille ja elimille valtuudet merkitä luvan tai todistuksen kohtiin 3, 5, 8 ja 9 tai 10 tietyt tiedot edellyttäen, että ne täyttävät seuraavat edellytykset:
i) ne allekirjoittavat täytetyn luvan tai todistuksen lomakkeen kohdassa 23;
ii) ne lähettävät välittömästi kappaleen todistuksesta sen myöntäneelle hallintoviranomaiselle;
iii) ne pitävät rekisteriä, joka on toimitettava pyynnöstä toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle ja joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot myydyistä yksilöistä (mukaan lukien lajin nimi, yksilön tyyppi ja yksilön alkuperä) ja myyntipäivistä sekä ostajien nimet ja osoitteet.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun viennin ja jälleenviennin on muutoin oltava asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 4 ja 5 kohdan mukainen.
IV LUKU
TUONTILUVAT
20 artikla
Hakemukset
1. Tuontiluvan hakijan on tarvittaessa täytettävä hakemuslomakkeen kohdat 1, 3–6 ja 8–23 sekä alkuperäiskappaleen ja kaikkien muiden kappaleiden kohdat 1, 3, 4 ja 5 ja 8–22. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että ainoastaan hakemuslomake täytetään, jolloin hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä lähetystä.
2. Asianmukaisesti täytetty lomake on toimitettava määräjäsenvaltion hallintoviranomaiselle ja lomakkeessa on oltava sellaiset tiedot ja siihen on liitettävä sellaiset asiakirjatodisteet, jotka viranomainen katsoo tarpeellisiksi, jotta se voi määrittää, voidaanko lupa myöntää asetuksen (EY) N:o 338/97 4 artiklan nojalla.
Tietojen jättäminen pois hakemuksesta on perusteltava.
3. Jos haetaan tuontilupaa yksilöille, joita koskeva hakemus on aikaisemmin hylätty, hakijan on ilmoitettava tästä hallintoviranomaiselle.
4. Jäljempänä 64 artiklan 1 kohdan a–f alakohdassa tarkoitettuja yksilöitä koskevien tuontilupien osalta hakijan on osoitettava hallintoviranomaiselle, että 66 artiklassa säädetyt merkitsemistä koskevat vaatimukset on täytetty.
20 a artikla
Tuontilupahakemusten hylkääminen
Jäsenvaltioiden on hylättävä tuontilupahakemukset, jotka koskevat jaetuista kalakannoista peräisin olevien sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaaria ja lihaa, ellei lajeille ole asetettu vientikiintiöitä CITES-yleissopimuksen osapuolikokouksen hyväksymän menettelyn mukaisesti.
21 artikla
Yleissopimuksen liitteeseen I sisältyvien ja asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A lueteltujen lajien yksilöille myönnetyt tuontiluvat
Yleissopimuksen liitteeseen I sisältyvien ja asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A lueteltujen lajien yksilöille myönnetyn tuontiluvan viejä- tai jälleenviejämaalle tarkoitettu kappale voidaan palauttaa hakijalle, jotta se voidaan esittää viejä- tai jälleenviejämaan hallintoviranomaiselle vientiluvan tai jälleenvientiluvan myöntämistä varten. Asetuksen (EY) N:o 338/97 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohdan mukaisesti vientiluvan alkuperäiskappaletta ei luovuteta ennen vastaavan vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen esittämistä.
Jos viejä- tai jälleenviejämaalle tarkoitettua kappaletta tuontiluvasta ei palauteta hakijalle, tälle on annettava kirjallinen ilmoitus tuontiluvan myöntämisestä sekä myöntämisen edellytyksistä.
22 artikla
Asiakirjat, jotka tuojan on luovutettava tullitoimipaikalle
Rajoittamatta 53 artiklan soveltamista tuojan tai tämän valtuuttaman edustajan on luovutettava asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle rajatullitoimipaikalle, jonka kautta tuominen yhteisöön tapahtuu, kaikki seuraavat asiakirjat:
1) tuontiluvan alkuperäiskappale (lomake 1);
2) luvanhaltijan kappale (lomake 2);
3) jos tuontiluvassa on niitä koskeva merkintä, kaikki viejä- tai jälleenviejämaan asiakirjat.
Tarvittaessa tuojan tai tämän valtuuttaman edustajan on ilmoitettava kohdassa 26 kuljetusasiakirjan tai lentorahtikirjan numero.
23 artikla
Käsittely tullitoimipaikassa
Edellä 22 artiklassa tai tapauksen mukaan 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tullitoimipaikan on täytettävä tuontiluvan alkuperäiskappaleen (lomake 1) ja luvanhaltijan kappaleen (lomake 2) kohta 27 ja palautettava luvanhaltijan kappale tuojalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle.
Tuontiluvan alkuperäiskappale (lomake 1) ja viejä- tai jälleenviejämaan asiakirjat on toimitettava 45 artiklan mukaisesti.
V LUKU
TUONTI-ILMOITUKSET
24 artikla
Asiakirjat, jotka tuojan on luovutettava tullitoimipaikalle
1. Tuojan tai tämän valtuuttaman edustajan on tarvittaessa täytettävä tuonti-ilmoituksen alkuperäiskappaleen (lomake 1) ja tuojan kappaleen (lomake 2) kohdat 1–13 ja luovutettava ne yhdessä kaikkien viejä- tai jälleenviejämaan asiakirjojen kanssa asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle rajatullitoimipaikalle, jonka kautta tuominen yhteisöön tapahtuu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 25 artiklan soveltamista.
2. Kun kyseessä ovat asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä C lueteltujen lajien yksilöitä koskevat tuonti-ilmoitukset, tullitoimipaikat voivat tarvittaessa pitää kyseiset yksilöt, kunnes mainitun asetuksen 4 artiklan 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen oheisasiakirjojen pätevyys on todennettu.
25 artikla
Käsittely tullitoimipaikassa
Edellä 24 artiklassa tai tapauksen mukaan 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tullitoimipaikan on täytettävä tuonti-ilmoituksen alkuperäiskappaleen (lomake 1) ja tuojan kappaleen (lomake 2) kohta 14 ja palautettava tuojan kappale tuojalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle.
Tuonti-ilmoituksen alkuperäiskappale (lomake 1) ja viejä- tai jälleenviejämaan asiakirjat on toimitettava 45 artiklan mukaisesti.
VI LUKU
VIENTILUVAT JA JÄLLEENVIENTITODISTUKSET
26 artikla
Hakemukset
1. Vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen hakijan on tarvittaessa täytettävä hakemuslomakkeen kohdat 1, 3, 4, 5 ja 8–23 sekä alkuperäiskappaleen ja kaikkien muiden kappaleiden kohdat 1, 3, 4 ja 5 ja 8–22. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että ainoastaan hakemuslomake täytetään, jolloin hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä lähetystä.
2. Asianmukaisesti täytetty lomake on toimitettava sen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle, jonka alueella yksilöt ovat, ja lomakkeessa on oltava sellaiset tiedot ja siihen on liitettävä sellaiset asiakirjatodisteet, jotka viranomainen katsoo tarpeellisiksi, jotta se voi määrittää, voidaanko lupa tai todistus myöntää asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan nojalla.
Tietojen jättäminen pois hakemuksesta on perusteltava.
3. Jos haetaan vientilupaa tai jälleenvientitodistusta yksiköille, joita koskeva hakemus on aikaisemmin hylätty, hakijan on ilmoitettava tästä hallintoviranomaiselle.
4. Jäljempänä 65 artiklassa tarkoitettuja yksilöitä koskevien vientilupien ja jälleenvientitodistusten osalta hakijan on osoitettava hallintoviranomaiselle, että 66 artiklassa säädetyt merkitsemistä koskevat vaatimukset on täytetty.
5. Jälleenvientitodistusta koskevan hakemuksen tueksi esitetty tuontiluvan luvanhaltijan kappale tai tuonti-ilmoituksen tuojan kappale taikka niiden perusteella myönnetty todistus voidaan palauttaa hakijalle vasta, kun niihin on muutettu merkintä niiden yksilöiden lukumäärästä, joiden osalta asiakirja on edelleen voimassa.
Tällaista asiakirjaa ei palauteta hakijalle, jos jälleenvientitodistus on myönnetty kaikille niille yksilöille, joiden osalta asiakirja on voimassa, tai jos asiakirja korvataan 51 artiklan mukaisesti.
6. Hallintoviranomainen vahvistaa näiden asiakirjojen voimassaolon kuultuaan tarvittaessa toisen jäsenvaltion hallintoviranomaista.
7. Sovelletaan 5 ja 6 kohtaa, kun todistus esitetään vientilupahakemuksen tueksi.
8. Kun jokainen yksilö on jäsenvaltion hallintoviranomaisen valvonnassa merkitty niin, että tiedot ovat helposti tarkistettavissa 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista, näitä asiakirjoja ei tarvitse esittää hakemuksen yhteydessä, jos niiden numero on ilmoitettu hakemuksessa.
9. Edellä 5–8 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen puuttuessa hallintoviranomainen vahvistaa (jälleen)vientiin tarkoitettujen yksilöiden laillisen tuomisen yhteisön alueelle tai hankinnan yhteisön alueella kuultuaan tarvittaessa toisen jäsenvaltion hallintoviranomaista.
10. Hallintoviranomaisen kuullessa toisen jäsenvaltion hallintoviranomaista 3–9 kohtaan liittyvistä seikoista, viimeksi mainitun on vastattava viikon kuluessa.
26 a artikla
Vientilupahakemusten hylkääminen
Jäsenvaltioiden on hylättävä vientilupahakemukset, jotka koskevat jaetuista kalakannoista peräisin olevien sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaaria ja lihaa, ellei lajeille ole asetettu vientikiintiöitä CITES-yleissopimuksen osapuolikokouksen hyväksymän menettelyn mukaisesti.
27 artikla
Asiakirjat, jotka (jälleen)viejän on luovutettava tullitoimipaikalle
(Jälleen)viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on luovutettava vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen alkuperäiskappale (lomake 1), luvanhaltijan kappale (lomake 2) sekä luvan myöntäneelle viranomaiselle palautettava kappale (lomake 3) asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle tullitoimipaikalle.
Tarvittaessa (jälleen)viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on ilmoitettava kohdassa 26 kuljetusasiakirjan tai lentorahtikirjan numero.
28 artikla
Käsittely tullitoimipaikassa
Edellä 27 artiklassa tarkoitettu tullitoimipaikka täyttää lomakkeen kohdan 27 ja palauttaa vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen alkuperäiskappaleen (lomake 1) ja luvanhaltijan kappaleen (lomake 2) (jälleen)viejälle tai tämän valtuuttamalle edustajalle.
Vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen myöntäneelle viranomaiselle palautettava kappale (lomake 3) toimitetaan 45 artiklan mukaisesti.
29 artikla
Taimitarhoille annettavat ennalta myönnetyt luvat
Kun jäsenvaltio rekisteröi yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin hyväksymien ohjeiden mukaisesti taimitarhoja, jotka harjoittavat asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteeseen A kuuluvien lajien keinotekoisesti lisättyjen yksilöiden vientiä, se voi antaa asianomaisten taimitarhojen käyttöön mainitun asetuksen liitteessä A tai B lueteltuja lajeja koskevia ennalta myönnettyjä vientilupia.
Näiden ennalta myönnettyjen vientilupien kohtaan 23 merkitään taimitarhan rekisteröintinumero sekä seuraava ilmoitus:
”Lupa koskee ainoastaan CITESin päätöslauselmassa Conf.11.11 (Rev. CoP13) Määriteltyjä keinotekoisesti lisättyjä kasveja. Lupa koskee ainoastaan seuraavia eliösystematiikan yksiköitä: ...”
VII LUKU
KIERTÄVIEN NÄYTTELYJEN TODISTUKSET
30 artikla
Myöntäminen
1. Jäsenvaltio voi myöntää kiertävän näyttelyn todistuksen sellaisia laillisesti hankittuja yksilöitä varten, jotka kuuluvat kiertävään näyttelyyn ja jotka täyttävät jonkin seuraavista vaatimuksista:
a) ne ovat vankeudessa syntyneitä ja kasvatettuja 54 ja 55 artiklan mukaisesti tai keinotekoisesti lisättyjä 56 artiklan mukaisesti;
b) ne on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen kuin yleissopimuksen liitteissä I, II tai III taikka asetuksen (ETY) N:o 3626/82 liitteessä C tai asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C lueteltuja lajeja koskevat säännökset tulivat niihin sovellettaviksi.
2. Jos kyse on elävistä eläimistä, kiertävän näyttelyn todistus saa koskea ainoastaan yhtä yksilöä.
3. Kiertävän näyttelyn todistukseen on liitettävä lisälehti käytettäväksi 35 artiklan mukaisesti.
4. Jos on kyse muista yksilöistä kuin elävistä eläimistä, hallintoviranomaisen on liitettävä kiertävän näyttelyn todistukseen luettelosivu, jossa esitetään kunkin yksilön osalta kaikki liitteessä III olevan mallilomakkeen kohtien 8–18 edellyttämät tiedot.
31 artikla
Käyttö
Kiertävän näyttelyn todistusta voidaan käyttää seuraavasti:
1) tuontilupana asetuksen (EY) N:o 338/97 4 artiklan mukaisesti;
2) vientilupana tai jälleenvientitodistuksena asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan mukaisesti;
3) asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksena, jonka ainoana tarkoituksena on sallia yksilöiden julkinen näytteillepano kaupallisia tarkoituksia varten.
32 artikla
Kiertävien näyttelyjen todistukset myöntävä viranomainen
1. Jos kiertävä näyttely on peräisin yhteisön alueelta, kiertävän näyttelyn todistuksen myöntää sen jäsenvaltion hallintoviranomainen, josta kiertävä näyttely on peräisin.
2. Jos kiertävä näyttely on peräisin kolmannesta maasta, kiertävän näyttelyn todistuksen myöntää ensimmäisen määräjäsenvaltion hallintoviranomainen, ja todistus myönnetään kyseisen kolmannen maan vastaavan todistuksen esittämisen perusteella.
3. Jos jokin eläin, joka kuuluu kiertävän näyttelyn todistuksen piiriin, synnyttää jälkeläisen ollessaan jossakin jäsenvaltiossa, tästä on ilmoitettava kyseisen valtion hallintoviranomaiselle, jonka on annettava tarvittaessa lupa tai todistus.
33 artikla
Vaatimukset yksilöille
1. Kun yksilölle on myönnetty kiertävän näyttelyn todistus, on noudatettava kaikkia seuraavia vaatimuksia:
a) myöntävän hallintoviranomaisen on rekisteröitävä yksilö;
b) yksilö on ennen todistuksen voimassaoloajan päättymistä palautettava siihen jäsenvaltioon, jossa se on rekisteröity;
c) jos kyse on elävästä eläimestä, yksilö on merkittävä yksilöllisesti ja pysyvästi 66 artiklan mukaisesti tai muussa tapauksessa se on yksilöitävä siten, että kunkin sellaisen jäsenvaltion viranomaiset, jonka alueelle yksilö tulee, voivat todeta todistuksen koskevan tuotavaa tai vietävää yksilöä.
2. Niiden kiertävien näyttelyjen todistusten osalta, jotka myönnetään 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa. Tällaisissa tapauksissa todistuksen kohdassa 20 on oltava seuraava teksti:
”Tämä todistus on voimassa ainoastaan, jos yhdessä sen kanssa esitetään alkuperäiskappale kolmannen maan myöntämästä kiertävän näyttelyn todistuksesta.”
34 artikla
Hakemukset
1. Kiertävän näyttelyn todistuksen hakijan on tarvittaessa täytettävä hakemuslomakkeen (lomake 3) kohdat 3 ja 9–18 sekä alkuperäiskappaleen ja kaikkien muiden kappaleiden kohdat 3 ja 9–18.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että ainoastaan hakemuslomake täytetään, jolloin hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä todistusta.
2. Asianmukaisesti täytetty lomake on toimitettava sen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle, jonka alueella yksilöt ovat, tai 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ensimmäisen määräjäsenvaltion hallintoviranomaiselle, ja sen yhteydessä on esitettävä tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka viranomainen katsoo tarpeellisiksi, jotta se voi määrittää, voidaanko todistus myöntää.
Tietojen jättäminen pois hakemuksesta on perusteltava.
3. Jos haetaan todistusta yksilöille, joita koskeva hakemus on aikaisemmin hylätty, hakijan on ilmoitettava tästä hallintoviranomaiselle.
35 artikla
Asiakirjat, jotka haltijan on luovutettava tullitoimipaikalle
1. Kun on kyse 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetystä kiertävän näyttelyn todistuksesta, todistuksen haltijan tai tämän valtuuttaman edustajan on luovutettava todentamista varten kyseisen todistuksen alkuperäiskappale (lomake 1) sekä lisälehden alkuperäiskappale ja sen jäljennös asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle tullitoimipaikalle.
Kun tullitoimipaikka on täyttänyt lisälehden, sen on palautettava alkuperäiset asiakirjat haltijalle tai tämän valtuuttamalle asiamiehelle, vahvistettava lisälehden jäljennös oikeaksi ja toimitettava oikeaksi vahvistettu jäljennös asianomaiselle hallintoviranomaiselle 45 artiklan mukaisesti.
2. Kun on kyse 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnetystä kiertävän näyttelyn todistuksesta, sovelletaan tämän artiklan 1 kohtaa paitsi, että haltijan tai tämän valtuuttaman edustajan on esitettävä todentamista varten myös kolmannen maan myöntämän todistuksen alkuperäiskappale ja lisälehti.
Kun tullitoimipaikka on täyttänyt kummatkin lisälehdet, sen on palautettava kiertävän näyttelyn todistusten alkuperäiset kappaleet ja lisälehdet tuojalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle sekä toimitettava oikeaksi vahvistettu jäljennös jäsenvaltion hallintoviranomaisen myöntämän todistuksen lisälehdestä kyseiselle hallintoviranomaiselle 45 artiklan mukaisesti.
36 artikla
Korvaaminen
Kiertävän näyttelyn todistuksen, joka on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut, voi korvata ainoastaan todistuksen myöntänyt viranomainen.
Korvaavalla todistuksella on oltava sama numero, mikäli mahdollista, ja sama voimassaoloaika kuin alkuperäisellä asiakirjalla, ja sen kohtaan 20 on merkittävä toinen seuraavista ilmoituksista:
”Tämä todistus on alkuperäisen todistuksen kaksoiskappale” tai ”Tällä todistuksella kumotaan ja korvataan xx/xx/xxxx myönnetty alkuperäiskappale, jonka numero on xxxx”.
VIII LUKU
HENKILÖKOHTAISTA OMISTUSTA KOSKEVA TODISTUS
37 artikla
Myöntäminen
1. Jäsenvaltiot voivat myöntää henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen sellaisten laillisesti hankittujen elävien eläinten lailliselle omistajalle pidettäväksi henkilökohtaisesti muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten ja jotka täyttävät jommankumman seuraavista vaatimuksista:
a) ne ovat vankeudessa syntyneitä ja kasvatettuja 54 ja 55 artiklan mukaisesti;
b) ne on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen kuin yleissopimuksen liitteissä I, II tai III taikka asetuksen (ETY) N:o 3626/82 liitteessä C tai asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C lueteltuja lajeja koskevat säännökset tulivat niihin sovellettaviksi.
2. Henkilökohtaista omistusta koskeva todistus koskee ainoastaan yhtä yksilöä.
3. Todistukseen on liitettävä lisälehti käytettäväksi 42 artiklan mukaisesti.
38 artikla
Käyttö
Edellyttäen, että yksilön, jota henkilökohtaista omistusta koskeva todistus koskee, mukana on yksilön laillinen omistaja, todistusta voidaan käyttää seuraavasti:
1) tuontilupana asetuksen (EY) N:o 338/97 4 artiklan mukaisesti;
2) vientilupana tai jälleenvientitodistuksena asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan mukaisesti, jos määrämaa hyväksyy tämän.
39 artikla
Myöntävä viranomainen
1. Jos yksilö on peräisin yhteisöstä, henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen myöntää sen jäsenvaltion hallintoviranomainen, jonka alueella yksilöt ovat.
2. Jos yksilö on tuotu kolmannesta maasta, henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen myöntää sen ensimmäisen määräjäsenvaltion hallintoviranomainen, ja todistus myönnetään kolmannen maan myöntämän vastaavan asiakirjan perusteella.
3. Henkilökohtaista omistusta koskevassa todistuksessa on oltava todistuksen kohdassa 23 tai asianmukaisessa todistuksen liitteessä seuraava teksti:
”Voimassa useita rajanylityksiä varten, jos yksilön mukana on sen omistaja. Lomakkeen alkuperäiskappale jää lailliselle omistajalle.
Yksilöä, jota tämä todistus koskee, ei saa myydä tai muulla tavoin siirtää toiselle muuten kuin komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 43 artiklan mukaisesti. Tätä todistusta ei voi siirtää. Jos yksilö kuolee, varastetaan, tuhoutuu tai katoaa taikka jos se myydään tai sen omistus siirtyy muulla tavoin, tämä todistus on palautettava välittömästi sen myöntäneelle hallintoviranomaiselle.
Tämä todistus on voimassa ainoastaan, jos sen liitteenä on lisälehti. Tulliviranomaisen on leimattava ja allekirjoitettava lisälehti kunkin rajanylityksen yhteydessä.
Tämä todistus ei rajoita oikeutta ottaa käyttöön tiukempia kansallisia toimenpiteitä, jotka koskevat elävien eläinten pitämiselle asetettavia rajoituksia tai ehtoja.”
4. Jos eläin, jota varten on myönnetty henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, synnyttää jälkeläisen ollessaan jossakin jäsenvaltiossa, tästä on ilmoitettava kyseisen valtion hallintoviranomaiselle, jonka on annettava tarvittaessa lupa tai todistus.
40 artikla
Vaatimukset yksilöille
1. Kun yksilöä koskee henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, on seuraavat vaatimukset täytettävä:
a) sen jäsenvaltion hallintoviranomaisen, jossa omistajan tavanomainen asuinpaikka on, on rekisteröitävä yksilö;
b) yksilö on ennen todistuksen voimassaoloajan päättymistä palautettava siihen jäsenvaltioon, jossa se on rekisteröity;
c) yksilöä ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin, paitsi 43 artiklassa säädetyin edellytyksin;
d) yksilö on merkittävä yksilöllisesti ja pysyvästi 66 artiklan mukaisesti.
2. Niiden henkilökohtaista omistusta koskevien todistusten osalta, jotka myönnetään 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ei sovelleta tämän artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa.
Tällaisissa tapauksissa todistuksen kohdassa 23 on oltava seuraava teksti:
”Tämä todistus on voimassa ainoastaan, jos yhdessä sen kanssa esitetään alkuperäiskappale kolmannen maan myöntämästä henkilökohtaista omistusta koskevasta todistuksesta ja jos todistuksen kohteena olevan yksilön mukana on yksilön omistaja.”
41 artikla
Hakemukset
1. Henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen hakijan on tarvittaessa täytettävä hakemuslomakkeen kohdat 1, 4 ja 6–23 sekä alkuperäiskappaleen ja kaikkien muiden kappaleiden kohdat 1, 4 ja 6–22.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että ainoastaan hakemuslomake täytetään, jolloin hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä todistusta.
2. Asianmukaisesti täytetty lomake on toimitettava sen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle, jonka alueella yksilöt ovat, tai 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ensimmäisen määräjäsenvaltion hallintoviranomaiselle, ja sen yhteydessä on esitettävä tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka viranomainen katsoo tarpeellisiksi, jotta se voi määrittää, voidaanko todistus myöntää.
Tietojen jättäminen pois hakemuksesta on perusteltava.
Jos haetaan todistusta yksilöille, joita koskeva hakemus on aikaisemmin hylätty, hakijan on ilmoitettava tästä hallintoviranomaiselle.
42 artikla
Asiakirjat, jotka haltijan on luovutettava tullitoimipaikalle
1. Kun on kyse sellaisen yksilön tuonnista, viennistä tai jälleenviennistä, jota varten on myönnetty henkilökohtaista omistusta koskeva todistus 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti, todistuksen haltijan on luovutettava todentamista varten kyseisen todistuksen alkuperäiskappale (lomake 1) sekä lisälehden alkuperäiskappale ja sen jäljennös asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle tullitoimipaikalle.
Kun tullitoimipaikka on täyttänyt lisälehden, sen on palautettava alkuperäiset asiakirjat haltijalle, vahvistettava lisälehden jäljennös oikeaksi ja toimitettava oikeaksi vahvistettu jäljennös asianomaiselle hallintoviranomaiselle tämän asetuksen 45 artiklan mukaisesti.
2. Kun on kyse 39 artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnetystä henkilökohtaista omistusta koskevasta todistuksesta, sovelletaan tämän artiklan 1 kohtaa paitsi, että haltijan on esitettävä todentamista varten myös kolmannen maan myöntämän todistuksen alkuperäiskappale.
Kun tullitoimipaikka on täyttänyt lisälehden, sen on palautettava alkuperäiset asiakirjat haltijalle sekä toimitettava oikeaksi vahvistettu jäljennös jäsenvaltion hallintoviranomaisen myöntämän todistuksen lisälehdestä kyseiselle hallintoviranomaiselle 45 artiklan mukaisesti.
43 artikla
Yksilöiden myynti
Jos tämän asetuksen 39 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetyn henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen haltija haluaa myydä yksilön, hänen on sitä ennen luovutettava todistus sen myöntäneelle hallintoviranomaiselle ja, jos kyseinen yksilö kuuluu asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A lueteltuihin lajeihin, haettava kyseiseltä toimivaltaiselta viranomaiselta todistus mainitun asetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
44 artikla
Korvaaminen
Henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen, joka on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut, voi korvata ainoastaan todistuksen myöntänyt viranomainen.
Korvaavalla todistuksella on oltava sama numero, mikäli mahdollista, ja sama voimassaoloaika kuin alkuperäisellä asiakirjalla, ja sen kohtaan 23 on merkittävä toinen seuraavista ilmoituksista:
”Tämä todistus on alkuperäisen todistuksen kaksoiskappale” tai ”Tällä todistuksella kumotaan ja korvataan xx/xx/xxxx myönnetty alkuperäiskappale, jonka numero on xxxx”.
VIII a
LUKU
NÄYTEKOKOELMATODISTUKSET
44 a artikla
Myöntäminen
Jäsenvaltiot voivat myöntää näytekokoelmia varten näytekokoelmatodistuksia sillä edellytyksellä, että kokoelmalla on voimassa oleva ATA-carnet ja se sisältää asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A, B tai C lueteltujen lajien yksilöitä, niiden osia tai johdannaisia.
Ensimmäisen kohdan soveltamiseksi liitteessä A lueteltujen lajien, niiden osien ja johdannaisten on oltava tämän asetuksen luvun XIII säännösten mukaisia.
44 b artikla
Käyttö
Sillä edellytyksellä, että näytekokoelmatodistuksen kattamalla näytekokoelmalla on voimassa oleva ATA-carnet, 44 a artiklan mukaisesti myönnettyä todistusta voidaan käyttää seuraavasti:
1) tuontilupana asetuksen (EY) N:o 338/97 4 artiklan mukaisesti;
2) vientilupana tai jälleenvientitodistuksena asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan mukaisesti, jos määrämaa tunnustaa ATA-carnet't ja sallii niiden käytön;
3) asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti todistuksena, jonka ainoana tarkoituksena on sallia yksilöiden julkinen näytteillepano kaupallisia tarkoituksia varten.
44 c artikla
Myöntävä viranomainen
1. Jos näytekokoelma on peräisin yhteisöstä, näytekokoelmatodistuksen myöntää sen jäsenvaltion hallintoviranomainen, josta näytekokoelma on peräisin.
2. Jos näytekokoelma on peräisin kolmannesta maasta, näytekokoelmatodistuksen myöntää ensimmäisen määräjäsenvaltion hallintoviranomainen, ja todistus myönnetään kyseisen kolmannen maan myöntämän vastaavan asiakirjan perusteella.
44 d artikla
Vaatimukset
1. Näytekokoelmatodistuksen kattama näytekokoelma on tuotava takaisin yhteisöön ennen todistuksen voimassaolon päättymispäivää.
2. Näytekokoelmatodistuksen kattamia yksilöitä ei saa myydä tai muutoin siirtää toiselle kokoelman ollessa todistuksen myöntäneen valtion alueen ulkopuolella.
3. Näytekokoelmatodistusta ei voi siirtää toiselle. Jos näytekokoelmatodistuksen kattamat yksilöt varastetaan tai ne tuhoutuvat tai katoavat, on asiasta viipymättä ilmoitettava todistuksen myöntäneelle hallintoviranomaiselle ja sen maan hallintoviranomaiselle, jossa tämä tapahtui.
4. Näytekokoelmatodistuksesta on käytävä ilmi, että tarkoituksena on ”muu: näytekokoelma” ja sen kohdassa 23 on oltava yhdessä sen kanssa esitettävän ATA-carnet'n numero.
Todistuksen kohdassa 23 tai asianmukaisessa todistuksen liitteessä on oltava seuraava teksti:
”Näytekokoelma, ATA-carnet'n numero xxx
Tämä todistus kattaa näytekokoelman ja on voimassa ainoastaan, jos yhdessä sen kanssa esitetään voimassa oleva ATA-carnet. Tätä todistusta ei voi siirtää toiselle. Näytekokoelmatodistuksen kattamia yksilöitä ei saa myydä tai muutoin siirtää toiselle kokoelman ollessa todistuksen myöntäneen valtion alueen ulkopuolella. Tätä todistusta voidaan käyttää (jälleen)vientiin [ilmoittakaa (jälleen)vientimaa] [ilmoittakaa maat, joissa käydään] kautta esittelytarkoituksiin sekä tuontiin takaisin [ilmoittakaa (jälleen)vientimaa].”
5. Kun kyse on näytekokoelmatodistuksista, jotka myönnetään 44 c artiklan 2 kohdan mukaisesti, tämän artiklan 1 ja 4 kohtaa ei sovelleta. Tällaisissa tapauksissa todistuksen kohdassa 23 on oltava seuraava teksti:
”Tämä todistus on voimassa ainoastaan, jos yhdessä sen kanssa esitetään alkuperäiskappale CITES-asiakirjasta, jonka jokin kolmas maa on myöntänyt CITES-yleissopimuksen osapuolikokouksen vahvistamien määräysten mukaisesti.”
44 e artikla
Hakemukset
1. Näytekokoelmatodistuksen hakijan on soveltuvin osin täytettävä hakemuslomakkeen kohdat 1, 3, 4 ja 7–23 sekä alkuperäiskappaleen ja kaikkien muiden kappaleiden kohdat 1, 3, 4 ja 7–22. Kohdassa 1 ja 3 olevien merkintöjen on oltava samanlaiset. Kohdassa 23 on lueteltava maat, joissa kokoelman on määrä käydä.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että ainoastaan hakemuslomake täytetään.
2. Asianmukaisesti täytetty lomake on toimitettava sen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle, jonka alueella yksilöt ovat, tai 44 c artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa ensimmäisen määräjäsenvaltion hallintoviranomaiselle, ja sen yhteydessä on esitettävä tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka viranomainen katsoo tarpeellisiksi, jotta se voi ratkaista voidaanko todistus myöntää.
Tietojen jättäminen pois hakemuksesta on perusteltava.
3. Jos haetaan todistusta yksilöille, joita koskeva hakemus on aikaisemmin hylätty, hakijan on ilmoitettava tästä hallintoviranomaiselle.
44 f artikla
Asiakirjat, jotka haltijan on luovutettava tullitoimipaikalle
1. Kun on kyse 44 c artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetystä näytekokoelmatodistuksesta, todistuksen haltijan tai tämän valtuuttaman edustajan on luovutettava todentamista varten kyseisen todistuksen alkuperäiskappale (lomake 1) ja sen jäljennös sekä tarvittaessa haltijan kappale (lomake 2) ja luvan myöntäneelle viranomaiselle palautettava kappale (lomake 3) sekä voimassa olevan ATA-carnet'n alkuperäiskappale asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle tullitoimipaikalle.
Kun tullitoimipaikka on käsitellyt ATA-carnet'n asetukseen (ETY) N:o 2454/93 sisältyvien tullimääräysten mukaisesti ja tarvittaessa merkinnyt ATA-carnet'n numeron näytekokoelmatodistuksen alkuperäiskappaleeseen ja jäljennökseen, sen on palautettava alkuperäiset asiakirjat haltijalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle, tehtävä merkinnät näytekokoelmatodistuksen alkuperäkappaleen jäljennökseen ja toimitettava se asianomaiselle hallintoviranomaiselle 45 artiklan mukaisesti.
Kuitenkin kun kokoelma viedään yhteisöstä ensimmäisen kerran, tullitoimipaikan on kohdan 27 täytettyään palautettava näytekokoelmatodistuksen alkuperäiskappale (lomake 1) ja haltijan kappale (lomake 2) haltijalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle ja toimitettava luvan myöntäneelle viranomaiselle palautettava kappale (lomake 3) 45 artiklan mukaisesti.
2. Kun on kyse 44 c artiklan 2 kohdan mukaisesti myönnetystä näytekokoelmatodistuksesta, sovelletaan tämän artiklan 1 kohtaa paitsi, että haltijan tai tämän valtuuttaman edustajan on esitettävä todentamista varten myös kolmannen maan myöntämän todistuksen alkuperäiskappale.
44 g artikla
Korvaaminen
Kadonneen, varastetun tai tuhoutuneen näytekokoelmatodistuksen voi korvata ainoastaan todistuksen myöntänyt viranomainen.
Korvaavalla todistuksella on oltava sama numero, mikäli mahdollista, ja sama voimassaoloaika kuin alkuperäisellä todistuksella, ja sen kohtaan 23 on merkittävä toinen seuraavista ilmoituksista:
”Tämä todistus on alkuperäisen todistuksen kaksoiskappale” tai ”Tällä todistuksella kumotaan ja korvataan xx/xx/xxxx myönnetty alkuperäiskappale, jonka numero on xxxx”.
IX LUKU
TULLIMENETTELY
45 artikla
Tullitoimipaikalle esitettyjen asiakirjojen toimittaminen
1. Tullitoimipaikkojen on viipymättä toimitettava jäsenvaltionsa asianomaiselle hallintoviranomaiselle kaikki asiakirjat, jotka niille on esitetty asetuksen (EY) N:o 338/97 ja tämän asetuksen mukaisesti.
Hallintoviranomaisten on tällaisia asiakirjoja saatuaan toimitettava viipymättä muiden jäsenvaltioiden myöntämät asiakirjat asianomaisille hallintoviranomaisille yhdessä niitä mahdollisesti tukevien yleissopimuksen mukaisesti myönnettyjen asiakirjojen kanssa.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tullitoimipaikat voivat vahvistaa sähköisesti, että niille on esitetty niiden jäsenvaltion hallintoviranomaisen myöntämiä asiakirjoja.
X LUKU
ASETUKSEN (EY) N:o 338/97 5 ARTIKLAN 2 KOHDAN b ALAKOHDASSA, 3 JA 4 KOHDASSA, 8 ARTIKLAN 3 KOHDASSA JA 9 ARTIKLAN 2 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETUT TODISTUKSET
46 artikla
Myöntävä viranomainen
Asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 3 ja 4 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja todistuksia voi myöntää sen jäsenvaltion hallintoviranomainen, jonka alueella yksilöt ovat, saatuaan hakemuksen tämän asetuksen 50 artiklan mukaisesti.
47 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa sekä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut todistukset (vientiä tai jälleenvientiä varten vaadittavat todistukset)
Asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa sekä 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa todistuksissa on mainittava, mikä seuraavista tiedoista koskee asianomaisia yksilöitä:
1) ne on otettu luonnonvaraisesta ympäristöstään alkuperäjäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;
2) ne ovat hylättyjä tai karanneita yksilöitä, jotka on otettu talteen sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa talteenotto tapahtui;
3) ne on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle asetuksen (EY) N:o 338/97 säännösten mukaisesti;
4) ne on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen 1 päivää kesäkuuta 1997 asetuksen (ETY) N:o 3626/82 säännösten mukaisesti;
5) ne on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen 1 päivää tammikuuta 1984 yleissopimuksen mukaisesti;
6) ne on hankittu jonkin jäsenvaltion alueella tai tuotu jonkin jäsenvaltion alueelle ennen kuin 3 tai 4 alakohdassa tarkoitettujen asetusten säännökset tai yleissopimus tuli sovellettavaksi kyseisiin yksilöihin tai kyseisessä jäsenvaltiossa.
48 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu todistus (todistus kaupallista käyttöä varten)
1. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa todistuksessa on mainittava, että kyseisen asetuksen liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiden osalta voidaan poiketa yhdestä tai useammasta mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetystä kiellosta jostakin seuraavasta syystä:
a) ne on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle aikana, jolloin säännöksiä, jotka koskevat mainitussa liitteessä tai yleissopimuksen liitteessä I tai asetuksen (ETY) N:o 3626/82 liitteessä C 1 lueteltuja lajeja, ei sovellettu niihin;
b) ne ovat peräisin jostakin jäsenvaltiosta, ja ne on otettu luonnonvaraisesta ympäristöstään kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti;
c) ne ovat vankeudessa syntyneitä ja kasvatettuja eläimiä, niiden osia tai johdannaisia;
d) niiden käyttö on sallittua johonkin asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan c alakohdassa sekä e–g alakohdassa tarkoitettuun tarkoitukseen.
2. Jäsenvaltion toimivaltainen hallintoviranomainen voi hyväksyä tuontiluvan, josta esitetään luvanhaltijan kappale (lomake 2), asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan mukaisiin tarkoituksiin käytettäväksi todistukseksi, jos siinä mainitaan, että yksilöiden osalta voidaan poiketa yhdestä tai useammasta mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetystä kiellosta.
49 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu todistus (todistus elävien yksilöiden siirtämistä varten)
Asetuksen (EY) N:o 338/97 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa todistuksessa on mainittava, että liitteessä A lueteltujen lajien elävien yksilöiden siirtäminen tuontiluvassa tai aikaisemmin myönnetyssä todistuksessa ilmoitetusta määrätystä paikasta on sallittu.
50 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 3 ja 4 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen todistusten hakeminen
1. Asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 3 ja 4 kohdassa, 8 artiklan 3 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen todistusten hakijan on tarvittaessa täytettävä hakemuslomakkeen kohdat 1, 2 ja 4–19 sekä alkuperäiskappaleen ja kaikkien muiden kappaleiden kohdat 1 ja 4–18.
Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää, että ainoastaan hakemuslomake täytetään, jolloin hakemus voi koskea useampaa kuin yhtä todistusta.
2. Asianmukaisesti täytetty lomake on toimitettava sen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle, jonka alueella yksilöt ovat, ja sen yhteydessä on esitettävä tiedot ja asiakirjatodisteet, jotka viranomainen katsoo tarpeellisiksi, jotta se voi määrittää, voidaanko todistus myöntää.
Tietojen jättäminen pois hakemuksesta on perusteltava.
Jos haetaan todistusta yksilöille, joita koskeva hakemus on aikaisemmin hylätty, hakijan on ilmoitettava tästä hallintoviranomaiselle.
51 artikla
Lupien, ilmoitusten ja todistusten muutokset
1. Jos tuontiluvan luvanhaltijan kappaleen (lomake 2), tuonti-ilmoituksen tuojan kappaleen (lomake 2) tai todistuksen perusteella tapahtuva lähetys on jaettu osiin tai jos tällaisen asiakirjan merkinnät eivät enää muista syistä vastaa todellista tilannetta, hallintoviranomainen voi tehdä jommankumman seuraavista toiminta:
a) se voi tehdä tarvittavat muutokset näihin asiakirjoihin 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
b) se voi myöntää yhden tai useampia vastaavia todistuksia ainoastaan 47 ja 48 artiklan mukaisiin tarkoituksiin.
Soveltaessaan b alakohtaa hallintoviranomaisen on ensin todettava korvattavan asiakirjan pätevyys kuultuaan tarvittaessa toisen jäsenvaltion hallintoviranomaista.
2. Jos todistuksia myönnetään korvaamaan tuontiluvan luvanhaltijan kappale (lomake 2), tuonti-ilmoituksen tuojan kappale (lomake 2) tai aikaisemmin myönnetty todistus, todistuksen myöntävän hallintoviranomaisen on säilytettävä kyseinen asiakirja.
3. Luvan, ilmoituksen tai todistuksen, joka on kadonnut, varastettu tai tuhoutunut, voi korvata ainoastaan todistuksen myöntänyt viranomainen.
4. Hallintoviranomaisen kuullessa toisen jäsenvaltion hallintoviranomaista 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla viimeksi mainitun on vastattava viikon kuluessa.
XI LUKU
NIMILAPUT
52 artikla
Nimilappujen käyttö
1. Edellä 2 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja nimilappuja saa käyttää ainoastaan asianmukaisesti rekisteröityjen tutkijoiden ja tieteellisten laitosten välisissä, tieteelliseen tutkimukseen tarkoitettujen kasvikokoelmayksilöiden, säilöttyjen, kuivattujen tai konservoitujen museoyksilöiden taikka elävien kasvien muuhun kuin kaupalliseen lainaamiseen, lahjoittamiseen tai vaihtoon liittyvissä siirroissa.
2. Sen jäsenvaltion hallintoviranomaisen, jonka alueella 1 kohdassa tarkoitetut tutkijat työskentelevät ja tieteelliset laitokset sijaitsevat, on annettava tutkijoille ja laitoksille rekisteröintinumero.
Rekisteröintinumero on viisimerkkinen ja sen kaksi ensimmäistä merkkiä muodostavat kyseessä olevan jäsenvaltion kaksikirjaimisen ISO-maatunnuksen ja kolme viimeistä yksilöllisen numeron, jonka toimivaltainen hallintoviranomainen määrää kullekin laitokselle.
3. Asianomaisten tutkijoiden ja tieteellisten laitosten on täytettävä nimilapun kohdat 1–5 ja ilmoitettava viipymättä hallintoviranomaiselle, joka on rekisteröinyt ne, jokaisen nimilapun käytön yksityiskohdista palauttamalla tähän tarkoitukseen varatun osan nimilapusta.
XII LUKU
POIKKEUKSET ASETUKSEN (EY) N:o 338/97 4 ARTIKLAN 7 KOHDASSA TARKOITETUISTA TULLIMENETTELYISTÄ
53 artikla
Muut tullitoimipaikat kuin se rajatullitoimipaikka, jonka kautta tuominen tapahtuu
1. Jos yhteisöön tuotava lähetys saapuu rajatullitoimipaikalle meri-, ilma- tai rautateitse lähetettäväksi samaa liikennemuotoa käyttäen ja ilman välivarastointia toiseen yhteisön alueella sijaitsevaan, asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyyn tullitoimipaikkaan, tarkastukset suoritetaan ja tuontiasiakirjat esitetään viimeksi mainitussa tullitoimipaikassa.
2. Jos lähetys on tarkastettu mainitun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetyssä tullitoimipaikassa ja se lähetetään edelleen johonkin muuhun tullitoimipaikkaan mahdollisia muita tullimenettelyjä varten, viimeksi mainitun tullitoimipaikan on vaadittava tämän asetuksen 23 artiklan mukaisesti täytetyn tuontiluvan luvanhaltijan kappaleen (lomake 2) tai tämän asetuksen 24 artiklan mukaisesti täytetyn tuonti-ilmoituksen tuojan kappaleen (lomake 2) esittämistä, ja se voi suorittaa tarkastukset, joita se pitää tarpeellisina asetuksen (EY) N:o 338/97 ja tämän asetuksen noudattamisen toteamiseksi.
XIII LUKU
VANKEUDESSA SYNTYNEET JA KASVATETUT YKSILÖT SEKÄ KEINOTEKOISESTI LISÄTYT YKSILÖT
54 artikla
Vankeudessa syntyneet ja kasvatetut eläinlajien yksilöt
Rajoittamatta 55 artiklan soveltamista eläinlajin yksilön katsotaan olevan vankeudessa syntynyt ja kasvatettu ainoastaan, jos toimivaltainen hallintoviranomainen on kyseisen jäsenvaltion toimivaltaista tieteellistä viranomaista kuultuaan vakuuttunut siitä, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:
1) yksilö on sellainen jälkeläinen tai peräisin sellaisesta jälkeläisestä, joka on syntynyt tai muulla tavoin tuotettu säädellyssä ympäristössä jommankumman seuraavan mukaan:
a) vanhemmista, jotka ovat pariutuneet tai muulla tavoin siirtäneet sukusoluja säädellyssä ympäristössä, jos lisääntyminen on suvullista;
b) vanhemmista, jotka ovat olleet säädellyssä ympäristössä jälkeläisen kehittymisen alkaessa, jos lisääntyminen on suvutonta;
2) vanhempien sukupolvi on saatu niiden oikeudellisten säännösten mukaisesti, joita siihen sovellettiin hankinta-ajankohtana, ja sellaisella tavalla, joka ei ole vahingollinen kyseisen lajin säilymiselle luonnonvaraisessa ympäristössä;
3) vanhempien sukupolvea ylläpidetään lisäämättä yksilöitä luonnonvaraisesta ympäristöstä, lukuun ottamatta eläinten, munien tai sukusolujen satunnaista lisäämistä sovellettavien oikeudellisten säännösten mukaisesti ja sellaisella tavalla, joka ei ole vahingollinen kyseisen lajin säilymiselle luonnonvaraisessa ympäristössä, yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä:
a) vahingollisen sisäsiitoksen estämiseksi tai sen vaikutusten lieventämiseksi; lisäyksen suuruus määritellään tällöin uuden geneettisen materiaalin tarpeen perusteella;
b) takavarikoitujen yksilöiden sijoittamiseksi asetuksen (EY) N:o 338/97 16 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
c) poikkeuksellisesti, yksilöiden käyttämiseksi vanhempien sukupolvena;
4) vanhempien sukupolvi on itse tuottanut toisen sukupolven tai seuraavien sukupolvien jälkeläisiä (F2, F3 jne.) säädellyssä ympäristössä tai sitä hoidetaan tavalla, jolla on todettu voitavan tuottaa luotettavasti toisen sukupolven jälkeläisiä säädellyssä ympäristössä.
55 artikla
Syntyperän määritteleminen
Jos toimivaltainen viranomainen pitää 54 artiklan, 62 artiklan 1 kohdan tai 63 artiklan 1 kohdan soveltamista varten välttämättömänä eläimen syntyperän määrittelemistä verianalyysin tai muun kudosanalyysin avulla, tällaisen analyysin tulokset tai tarvittavat näytteet on annettava käyttöön viranomaisen määräämällä tavalla.
56 artikla
Kasvilajien keinotekoisesti lisätyt yksilöt
1. Kasvilajien yksilöiden katsotaan olevan keinotekoisesti lisättyjä ainoastaan, jos toimivaltainen hallintoviranomainen on kyseisen jäsenvaltion toimivaltaista tieteellistä viranomaista kuultuaan vakuuttunut siitä, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:
a) yksilö on siemenistä, istukkaista, jakamalla, kalluksesta tai muista kasvisolukoista, itiöistä tai muista lisääntymisvälineistä säädellyissä olosuhteissa kasvatettu kasvi tai tällaisesta kasvista peräisin oleva kasvi;
b) viljelty vanhempien sukupolvi on saatu niiden oikeudellisten säännösten mukaisesti, joita siihen sovellettiin hankinta-ajankohtana, ja sitä ylläpidetään tavalla, joka ei ole vahingollinen lajien säilymiselle luonnonvaraisessa ympäristössä;
c) viljeltyä vanhempien sukupolvea hoidetaan siten, että sen ylläpito pitkällä aikavälillä on taattu;
d) vartettujen kasvien osalta sekä perusrunko että varttamisoksa on lisätty keinotekoisesti a, b ja c alakohdan mukaisesti.
Edellä a alakohdassa tarkoitetuilla säädellyillä olosuhteilla tarkoitetaan muuta kuin luonnonmukaista ympäristöä, jota on voimakkaasti muuttanut ihmisen toiminta, johon voi sisältyä muun muassa maan muokkaus, lannoittaminen, rikkaruohojen torjunta, keinotekoinen kastelu tai taimitarhaukseen liittyvät toimenpiteet, kuten ruukkuihin tai penkkeihin istuttaminen ja säältä suojaaminen.
2. Yksilajisten viljelymetsien puista saadun puutavaran katsotaan olevan 1 kohdan mukaisesti keinotekoisesti lisättyä.
XIV LUKU
HENKILÖKOHTAISET TAVARAT JA KOTIESINEISTÖ
57 artikla
Henkilökohtaisten tavaroiden ja kotiesineistön tuonti ja jälleentuonti yhteisöön
1. Asetuksen (EY) N:o 338/97 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 4 artiklan säännöksistä voidaan poiketa henkilökohtaisten tavaroiden ja kotiesineistön osalta; tätä poikkeusta ei sovelleta yksilöihin, joita käytetään kaupallisessa hyötymistarkoituksessa, myydään, asetetaan näytteille kaupallisessa tarkoituksessa, pidetään myyntiä varten, tarjotaan myytäväksi tai kuljetetaan myytäväksi.
Poikkeusta sovelletaan ainoastaan yksilöihin, mukaan lukien metsästysmuistot, jotka täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:
a) ne kuuluvat kolmannesta maasta tulevan matkustajan henkilökohtaisiin matkatavaroihin;
b) ne kuuluvat sellaisen luonnollisen henkilön henkilökohtaiseen omaisuuteen, joka siirtää vakinaisen asuinpaikkansa kolmannesta maasta yhteisön alueelle;
c) ne ovat matkustajan myöhemmin maahan tuomia metsästysmuistoja.
2. Asetuksen (EY) N:o 338/97 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 4 artiklan säännöksistä voidaan poiketa henkilökohtaisten tavaroiden ja kotiesineistön osalta; tätä poikkeusta ei sovelleta mainitun asetuksen liitteessä A lueteltujen lajien yksilöihin, kun henkilö, jonka vakinainen asuinpaikka on yhteisön alueella tai joka asettautuu yhteisön alueelle, tuo ne yhteisöön ensimmäisen kerran.
3. Kun henkilö, jonka vakinainen asuinpaikka on yhteisön alueella, tuo yhteisöön ensimmäisen kerran henkilökohtaisia tavaroita tai kotiesineistöä, mukaan lukien metsästysmuistot, joiden valmistamiseen on käytetty asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä B lueteltujen lajien yksilöitä, tullille ei tarvitse esittää tuontilupaa edellyttäen, että sille esitetään (jälleen)vientiasiakirjan alkuperäiskappale ja sen jäljennös.
Tulli toimittaa alkuperäiskappaleen eteenpäin tämän asetuksen 45 artiklan mukaisesti ja palauttaa leimalla varustetun jäljennöksen haltijalle.
4. Kun henkilö, jonka vakinainen asuinpaikka on yhteisön alueella, jälleentuo yhteisöön henkilökohtaisia tavaroita tai kotiesineistöä, mukaan lukien metsästysmuistot, joiden valmistamiseen on käytetty asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A tai B lueteltujen lajien yksilöitä, tullille ei tarvitse esittää tuontilupaa edellyttäen, että jokin seuraavista esitetään:
a) aikaisemmin käytetyn yhteisön tuonti- tai vientiluvan luvanhaltijan kappale (lomake 2), jonka tulli on vahvistanut;
b) 3 kohdassa tarkoitetun (jälleen)vientiasiakirjan jäljennös;
c) todiste siitä, että yksilöt on hankittu yhteisön alueella.
5. Poiketen siitä, mitä 3 ja 4 kohdassa säädetään, (jälleen)vientiasiakirjaa tai tuontilupaa ei tarvitse esittää, jos yhteisöön tuodaan tai jälleentuodaan seuraavia asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä B lueteltuihin lajeihin liittyviä tuotteita:
a) enintään 125 grammaa sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaaria henkilöä kohti pakkauksissa, jotka on yksilöllisesti merkitty 66 artiklan 6 kohdan mukaisesti;
b) enintään kolme kaktuskasveista (Cactaceae spp.) valmistettua sadekeppiä henkilöä kohti;
c) enintään neljä kuollutta krokotiililajeista (Crocodylia spp.) muokattua yksilöä (lukuun ottamatta lihaa ja metsästysmuistoja) henkilöä kohti;
d) enintään kolme siipikotilon (Strombus gigas) kuorta henkilöä kohti;
e) merihevosia (Hippocampus spp.) enintään neljä kuollutta yksilöä henkilöä kohti;
f) jättiläissimpukan (Tridacnidae spp.) kuoria enintään kolme yksilöä henkilöä kohti, yhteensä enintään kolme kg; yksilöksi katsotaan yksi kokonainen kuori tai kaksi yhteensopivaa puolikasta.
58 artikla
Henkilökohtaisten tavaroiden ja kotiesineistön vienti ja jälleenvienti yhteisöstä
1. Asetuksen (EY) N:o 338/97 7 artiklan 3 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 5 artiklan säännöksistä voidaan poiketa, kun kyse on henkilökohtaisista tavaroista ja kotiesineistöstä; tätä poikkeusta ei sovelleta yksilöihin, joita käytetään kaupallisessa hyötymistarkoituksessa, myydään, asetetaan näytteille kaupallisessa tarkoituksessa, pidetään myyntiä varten, tarjotaan myytäväksi tai kuljetetaan myytäväksi.
Poikkeusta sovelletaan ainoastaan yksilöihin, jotka täyttävät jonkin seuraavista edellytyksistä:
a) ne kuuluvat kolmanteen maahan menevän matkustajan henkilökohtaisiin matkatavaroihin;
b) ne kuuluvat sellaisen luonnollisen henkilön henkilökohtaiseen omaisuuteen, joka siirtää vakinaisen asuinpaikkansa yhteisöstä kolmanteen maahan.
2. Asetuksen (EY) N:o 338/97 7 artiklan 3 kohdassa säädetään viennin osalta, että mainitun asetuksen 5 artiklan säännöksistä voidaan poiketa henkilökohtaisten tavaroiden ja kotiesineistön osalta; tätä poikkeusta ei sovelleta asetuksen liitteessä A tai B lueteltujen lajien yksilöihin.
3. Kun henkilö, jonka vakinainen asuinpaikka on yhteisön alueella, jälleenvie henkilökohtaisia tavaroita tai kotiesineistöä, mukaan lukien henkilökohtaiset metsästysmuistot, joiden valmistamiseen on käytetty asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A tai B lueteltujen lajien yksilöitä, tullille ei tarvitse esittää jälleenvientitodistusta edellyttäen, että jokin seuraavista esitetään:
a) aikaisemmin käytetyn yhteisön tuonti- tai vientiluvan haltijan kappale (lomake 2), jonka tulli on vahvistanut;
b) tämän asetuksen 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun (jälleen)vientiasiakirjan jäljennös;
c) todiste siitä, että yksilöt on hankittu yhteisön alueella.
4. Poiketen siitä, mitä 2 ja 3 kohdassa säädetään, (jälleen)vientiasiakirjaa ei tarvitse esittää, kun yhteisöstä viedään tai jälleenviedään 57 artiklan 5 kohdan a–f alakohdassa lueteltuja tuotteita.
XV LUKU
VAPAUTUKSET JA POIKKEUKSET
59 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdassa säädetyt vapautukset mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdan säännöksistä
1. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuja yksilöitä koskeva vapautus voidaan myöntää ainoastaan, jos hakija on osoittanut toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, että kyseisissä alakohdissa ja tämän asetuksen 48 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.
2. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitettuja yksilöitä koskeva vapautus voidaan myöntää ainoastaan, jos hakija on osoittanut toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, joka on kuullut toimivaltaista tieteellistä viranomaista, että tämän asetuksen 48 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät ja että kyseessä olevat yksilöt ovat vankeudessa syntyneitä ja kasvatettuja tai keinotekoisesti lisättyjä tämän asetuksen 54, 55 ja 56 artiklan mukaisesti.
3. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan e, f ja g alakohdassa tarkoitettuja yksilöitä koskeva vapautus voidaan myöntää ainoastaan, jos hakija on osoittanut toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, joka on kuullut toimivaltaista tieteellistä viranomaista, että kyseisissä alakohdissa ja tämän asetuksen 48 artiklassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.
4. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan h alakohdassa tarkoitettuja yksilöitä koskeva vapautus voidaan myöntää ainoastaan, jos hakija on osoittanut toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, että kyseessä olevat yksilöt on otettu luonnonvaraisesta ympäristöstään jossakin jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.
5. Vapautus, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdassa, voidaan myöntää elävien selkärankaisten osalta ainoastaan, edellyttäen, että hakija on osoittanut toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, että tämän asetuksen 66 artiklan asiaa koskevia säännöksiä noudatetaan.
60 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 1 kohtaa koskeva poikkeus tieteellisille laitoksille
Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 338/97 9 artiklan soveltamista voidaan tieteellisille laitoksille myöntää hallintoviranomaisen suostumuksella ja tieteellisen viranomaisen kuulemisen jälkeen poikkeus mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetystä kiellosta siten, että myönnetään todistus, joka koskee kaikkia tiettyyn kokoelmaan kuuluvia mainitun asetuksen liitteessä A lueteltujen lajien yksilöitä, jotka on tarkoitettu johonkin seuraavista:
1) sellaiseen vankeudessa tapahtuvaan kasvatukseen tai keinotekoiseen lisäykseen, josta on hyötyä asianomaiselle lajille sen säilymisen kannalta;
2) asianomaisen lajin suojelemiseen tai säilyttämiseen tähtäävälle tutkimukselle ja koulutukselle.
Yksilöitä, joita tällainen todistus koskee, voidaan myydä ainoastaan toisille tieteellisille laitoksille, joilla on tällainen todistus.
61 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 1 ja 3 kohtaa koskevat vapautukset
Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 338/97 9 artiklan soveltamista ei kieltoa, josta säädetään mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa ja joka koskee mainitun asetuksen liitteessä A lueteltujen lajien yksilöiden ostamista, ostettavaksi tarjoamista tai hankkimista kaupallisiin tarkoituksiin, eikä mainitun asetuksen 8 artiklan 3 kohdan säännöstä, jonka mukaan poikkeukset kielloista myönnetään tapauskohtaisesti antamalla todistus, sovelleta, jos jokin seuraavista vaatimuksista täyttyy:
1) kyseiset yksilöt kuuluvat jonkin tämän asetuksen 48 artiklassa tarkoitetun yksilökohtaisen todistuksen piiriin;
2) kyseisiin yksilöihin voidaan soveltaa jotakin tämän asetuksen 62 artiklassa säädettyä yleistä vapautusta.
62 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 1 ja 3 kohtaa koskevat yleiset vapautukset
Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan säännöstä, jonka mukaan poikkeukset mainitun asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa säädetyistä kielloista on myönnettävä tapauskohtaisesti antamalla todistus, ei sovelleta ja mitään todistusta ei vaadita
1) tämän asetuksen liitteessä X lueteltujen vankeudessa syntyneiden ja kasvatettujen eläinlajien yksilöihin tai niiden risteymiin edellyttäen, että niiden lajien yksilöt, joiden kohdalle on lisätty huomautus, on merkitty tämän asetuksen 66 artiklan 1 kohdan mukaisesti;
2) kasvilajien keinotekoisesti lisättyihin yksilöihin;
3) asetuksen (EY) N:o 338/97 2 artiklan w alakohdassa määriteltyihin yli 50 vuotta aikaisemmin hankittuihin esineeksi muokattuihin yksilöihin.
63 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan nojalla annettavat ennalta myönnetyt todistukset
1. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan d alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltio voi antaa hallintoviranomaisen hyväksymien kasvattajien käyttöön ennalta myönnettyjä todistuksia edellyttäen, että nämä ylläpitävät kasvatusluetteloita ja toimittavat ne pyynnöstä toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle.
Näiden todistusten kohdassa 20 on oltava seuraava ilmoitus:
”Todistus koskee ainoastaan seuraavaa/seuraavia eliösystematiikan yksikköä/yksiköitä: ...”
2. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan d ja h alakohdan soveltamiseksi jäsenvaltio voi antaa hallintoviranomaisen hyväksymille henkilöille ennalta myönnettyjä todistuksia, jotta nämä voivat tällaisten todistusten perusteella myydä kuolleita vankeudessa kasvatettuja yksilöitä ja/tai pieniä määriä sellaisia kuolleita yksilöitä, jotka on laillisesti otettu luonnonvaraisesta ympäristöstään yhteisön alueella; edellytyksenä on, että tällainen henkilö täyttää seuraavat vaatimukset:
a) henkilö ylläpitää luetteloa, joka toimitetaan pyynnöstä toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle ja joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot myydyistä yksilöistä/lajeista, kuolinsyystä (jos se tiedetään), henkilöistä, joilta yksilöt hankittiin ja henkilöistä, joille ne myytiin;
b) henkilö toimittaa toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle vuosittain kertomuksen, joka sisältää yksityiskohtaiset tiedot kuluneen vuoden myynnistä, yksilöiden tyypistä ja määrästä, kyseessä olleista lajeista sekä yksilöiden hankintatavasta.
XVI LUKU
MERKITSEMISTÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET
64 artikla
Yksilöiden merkitseminen tuontia varten ja kaupallisia toimia varten yhteisössä
1. Seuraavia tavaroita koskevia tuontilupia myönnetään ainoastaan, jos hakija on osoittanut toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, että yksilöt on merkitty kukin erikseen 66 artiklan 6 kohdan mukaisesti:
a) yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin hyväksymästä vankeudessa tapahtuvasta kasvatustoiminnasta peräisin olevat yksilöt;
b) yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssin hyväksymästä tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt;
c) yleissopimuksen liitteessä I lueteltujen lajien populaation yksilöt, joille yleissopimuksen sopimuspuolten konferenssi on hyväksynyt vientikiintiön;
d) afrikannorsun käsittelemättömät syöksyhampaat tai niistä leikatut kappaleet, jotka ovat yli 20 senttimetriä pitkiä ja yli yhden kilon painoisia;
e) käsittelemättömät, parkitut ja/tai viimeistellyt krokotiilin nahat, kylkiosat, hännät, kurkut, jalat, selkänahan suikaleet ja muut osat, jotka viedään yhteisöön, sekä kokonaiset käsittelemättömät, parkitut tai viimeistellyt krokotiilin nahat ja kylkiosat, jotka jälleenviedään yhteisöön;
f) asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A lueteltuihin lajeihin lukeutuvat elävät selkärankaiset, jotka kuuluvat kiertäviin näyttelyihin;
g) kaikki sampikalojen (Acipenseriformes spp.) kaviaaria sisältävät pakkaukset, mukaan lukien säilyketölkit, purkit tai laatikot, joihin tällainen kaviaari on suoraan pakattu.
2. Asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi kaikki kaviaaria sisältävät pakkaukset, joita tarkoitetaan tämän artiklan 1 kohdan g alakohdassa, on merkittävä tämän asetuksen 66 artiklan 6 kohdan mukaisesti, jollei tämän asetuksen 66 artiklan 7 kohdan lisävaatimuksista muuta johdu.
65 artikla
Yksilöiden merkitseminen vientiä ja jälleenvientiä varten
1. Jälleenvientitodistuksia 64 artiklan 1 kohdan a–d ja f alakohdassa tarkoitetuille yksilöille, joita ei ole muutettu huomattavasti, myönnetään ainoastaan, jos hakija on osoittanut hallintoviranomaisille, että alkuperäiset merkinnät ovat koskemattomia.
2. Jälleenvientitodistuksia kokonaisille käsittelemättömille, parkituille tai viimeistellyille krokotiilin nahoille ja kylkiosille myönnetään ainoastaan, jos hakija on osoittanut hallintoviranomaiselle, että alkuperäiset merkkilaput ovat koskemattomia, tai jos merkkilaput ovat kadonneet tai ne on poistettu, että yksilöt on merkitty jälleenvientiä koskevilla merkkilapuilla.
3. Vientilupia ja jälleenvientitodistuksia kaviaaria sisältäville pakkauksille, joita tarkoitetaan 64 artiklan 1 kohdan g alakohdassa, myönnetään kaikkien pakkausten osalta ainoastaan, jos pakkaus on merkitty 66 artiklan 6 kohdan mukaisesti.
4. Vientilupia, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä A lueteltuihin lajeihin lukeutuvia eläviä selkärankaisia, myönnetään ainoastaan, jos hakija on osoittanut toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle, että tämän asetuksen 66 artiklan asiaa koskevia vaatimuksia on noudatettu.
66 artikla
Merkitsemismenetelmät
1. Sovelletaan 33 artiklan 1 kohtaa, 40 artiklan 1 kohtaa, 59 artiklan 5 kohtaa ja 65 artiklan 4 kohtaa tämän artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi.
2. Vankeudessa syntyneet ja kasvatetut linnut on merkittävä 8 kohdan mukaisesti, tai jos toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle osoitetaan, ettei tämä menetelmä ole eläimen fyysisten tai käyttäytymiseen liittyvien ominaisuuksien vuoksi sopiva, sellaisen yksilöllisesti numeroidun mikrosirutunnistimen avulla, jota ei voida muuttaa ja joka on ISO-standardien 11784:1996 (E) ja 11785:1996 (E) mukainen.
3. Muut elävät selkärankaiset kuin vankeudessa syntyneet ja kasvatetut linnut on merkittävä sellaisella yksilöllisesti numeroidulla mikrosirutunnistimella, jota ei voida muuttaa ja joka on ISO-standardien 11784:1996 (E) ja 11785:1996 (E) mukainen, tai jos toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle osoitetaan, ettei tämä menetelmä ole yksilön tai lajin fyysisten tai käyttäytymiseen liittyvien ominaisuuksien vuoksi sopiva, kyseessä olevat yksilöt on merkittävä yksilöllisesti numeroidulla renkaalla, nauhalla, merkkilapulla tai tatuoinnilla tai muilla samankaltaisilla tavoilla taikka tehtävä tunnistettaviksi jollain muulla sopivalla keinolla.
4. Edellä 33 artiklan 1 kohtaa, 40 artiklan 1 kohtaa, 48 artiklan 2 kohtaa, 59 artiklan 5 kohtaa ja 65 artiklan 4 kohtaa ei sovelleta, jos toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle osoitetaan, että asianomaisen todistuksen myöntämishetkellä ei voida kyseisten yksilöiden fyysisten ominaisuuksien vuoksi käyttää turvallisesti mitään merkitsemistapaa.
Tällaisessa tapauksessa kyseinen hallintoviranomainen myöntää toimituskohtaisen todistuksen ja kirjaa kyseisen seikan todistuksen kohtaan 20, tai jos jotain merkitsemistapaa voidaan käyttää turvallisesti myöhemmin, sisällyttää kyseiseen kohtaan asianomaiset määräykset.
Tällaisten yksilöiden osalta ei myönnetä yksilökohtaisia todistuksia, kiertävän näyttelyn todistuksia eikä henkilökohtaista omistusta koskevia todistuksia.
5. Yksilöiden, jotka on merkitty muulla kuin ISO-standardien 11784:1996 (E) ja 11785:1996 (E) mukaisella mikrosirutunnistimella ennen 1 päivää tammikuuta 2002 tai jonkin 3 kohdassa tarkoitetun menetelmän avulla ennen 1 päivää kesäkuuta 1997 tai 6 kohdan mukaisesti ennen niiden tuomista yhteisöön, katsotaan olevan 2 ja 3 kohdan mukaisesti merkittyjä.
6. Edellä 64 ja 65 artiklassa tarkoitetut yksilöt on merkittävä CITES-yleissopimuksen osapuolikokouksen kyseisille yksilöille hyväksymää tai suosittelemaa menetelmää käyttäen ja erityisesti 57 artiklan 5 kohdan a alakohdassa, 64 artiklan 1 kohdan g alakohdassa, 64 artiklan 2 kohdassa ja 65 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kaviaaria sisältävät pakkaukset on merkittävä kukin kertakäyttöisellä lipukkeella, jollainen on kiinnitetty jokaiseen ensisijaiseen pakkaukseen. Jos kertakäyttöinen lipuke ei sinetöi pakkausta, on kaviaari pakattava siten, että pakkauksen mahdollinen avaaminen voidaan havaita silmämääräisesti.
7. Ainoastaan sellaisilla käsittely- ja (uudelleen)pakkauslaitoksilla, joilla on jäsenvaltion hallintoviranomaisen myöntämä lupa, on oikeus käsitellä, pakata tai uudelleenpakata kaviaaria vientiä, jälleenvientiä tai yhteisön sisäistä kauppaa varten.
Luvan saaneilta (uudelleen)pakkauslaitoksilta on edellytettävä riittävää kirjanpitoa, josta käyvät soveltuvin osin ilmi tuodun, viedyn, jälleenviedyn, paikan päällä tuotetun tai varastoidun kaviaarin määrät. Tämän kirjanpidon on oltava asianomaisen jäsenvaltion hallintoviranomaisen saatavilla tarkastusta varten.
Kyseisen hallintoviranomaisen on annettava kullekin tällaiselle käsittely- tai (uudelleen)pakkauslaitokselle yksilöllinen rekisteritunnus.
Luettelo laitoksista, joille on myönnetty lupa tämän kohdan mukaisesti, sekä luettelon mahdolliset muutokset on toimitettava yleissopimuksen sihteeristölle ja komissiolle.
Tämän kohdan soveltamista varten kaviaaria tuottavien vesiviljelytoimijoiden katsotaan kuuluvan käsittelylaitoksiin.
8. Vankeudessa syntyneet ja kasvatetut linnut sekä muut säädellyssä ympäristössä syntyneet linnut on merkittävä yksilöllisesti merkityllä saumattomasti suljetulla jalkarenkaalla.
Saumattomasti suljetulla renkaalla tarkoitetaan yhtenäistä rengasta tai nauhaa, jossa ei ole yhtään katkosta tai liitosta ja jota ei ole mitenkään haitallisesti muutettu ja joka on kooltaan sellainen, ettei sitä voida poistaa linnulta sen jalan kasvettua täyteen mittaansa, kun se on asennettu linnun jalkaan sen ensimmäisinä elinpäivinä, ja joka on kaupallisesti valmistettu kyseistä tarkoitusta varten.
67 artikla
Säälliset merkitsemismenetelmät
Jos elävien eläimien merkitseminen yhteisön alueella edellyttää merkkilapun, nauhan, renkaan tai muun laitteen asentamista tai eläimen ruumiinosan merkitsemistä taikka mikrosirutunnistimen kiinnittämistä, tämä on suoritettava siten, että kiinnitetään asianmukaisesti huomiota kyseessä olevan yksilön säälliseen kohteluun, hyvinvointiin sekä luonnolliseen käyttäytymiseen.
68 artikla
Merkitsemismenetelmien vastavuoroinen tunnustaminen
1. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden hyväksymät merkitsemismenetelmät, jotka ovat 66 artiklan mukaisia.
2. Jos tämän asetuksen nojalla edellytetään lupaa tai todistusta, tällaisessa asiakirjassa on esitettävä kaikki yksilön merkitsemistä koskevat tiedot.
XVII LUKU
KERTOMUKSET JA TIETOJEN ANTAMINEN
69 artikla
Tuontia, vientiä ja jälleenvientiä koskevat kertomukset
1. Jäsenvaltioiden on kerättävä tietoja yhteisöön tapahtuvasta tuonnista sekä yhteisöstä tapahtuvasta viennistä ja jälleenviennistä, jotka on suoritettu jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten myöntämien lupien ja todistusten perusteella, riippumatta todellisesta tuonti- tai (jälleen)vientipaikasta.
Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 338/97 15 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaisesti toimitettava mainitun asetuksen liitteissä A, B ja C lueteltuja lajeja koskevat tiedot komissiolle kultakin kalenterivuodelta tämän artiklan 4 kohdassa vahvistetun aikataulun mukaisesti; tiedot on toimitettava sähköisessä muodossa ja yleissopimuksen sihteeristön julkaisemien CITES-vuosikertomusten laatimista ja toimittamista koskevien ohjeiden mukaisesti.
Kertomuksiin on sisällytettävä tiedot haltuun otetuista ja takavarikoiduista lähetyksistä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on esitettävä kahdessa erillisessä osassa seuraavasti:
a) yhdessä osassa annetaan tiedot yleissopimuksen liitteissä lueteltujen lajien yksilöiden tuonnista, viennistä ja jälleenviennistä;
b) toisessa osassa annetaan tiedot asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C lueteltujen muiden lajien yksilöiden tuonnista, viennistä ja jälleenviennistä ja tiedot liitteessä D lueteltujen lajien tuomisesta yhteisön alueelle.
3. Eläviä eläimiä sisältävien lähetysten osalta jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pidettävä kirjaa siitä, mikä prosentuaalinen osuus asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A ja B lueteltujen lajien yksilöistä oli kuolleita yhteisöön tuotaessa.
4. Edellä 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava komissiolle kultakin kalenterivuodelta seuraavan vuoden kesäkuun 15 päivään mennessä lajikohtaisesti ja (jälleen)viejämaittain.
5. Asetuksen (EY) N:o 338/97 15 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tietojen on sisällettävä yksityiskohtaiset tiedot niistä lainsäädäntö-, sääntely- ja hallinnollisista toimenpiteistä, jotka on toteutettu mainitun asetuksen ja tämän asetuksen säännösten täytäntöön panemiseksi ja soveltamiseksi.
Lisäksi jäsenvaltioiden on annettava tiedot
a) henkilöistä ja elimistä, jotka on rekisteröity tämän asetuksen 18 ja 19 artiklan mukaisesti;
b) tieteellisistä laitoksista, jotka on rekisteröity tämän asetuksen 60 artiklan mukaisesti;
c) kasvattajista, jotka on hyväksytty tämän asetuksen 63 artiklan mukaisesti;
d) kaviaarin uudelleenpakkauslaitoksista, joille on myönnetty toimilupa tämän asetuksen 66 artiklan 7 kohdan mukaisesti;
e) jäsenvaltioiden käyttämistä tämän asetuksen 17 artiklassa tarkoitetuista kasvien terveystodistuksista;
f) tapauksista, joissa vientiluvat ja jälleenvientitodistukset on myönnetty takautuvasti asetuksen 15 artiklan mukaisesti.
6. Edellä 5 kohdassa tarkoitetut tiedot on toimitettava sähköisessä muodossa ja yleissopimuksen sihteeristön antaman kaksivuotiskertomuksen lomakkeen, sellaisena kuin se on komitean muuttamana, mukaisesti joka toinen vuosi 15 päivään kesäkuuta mennessä kaksivuotiskaudelta, joka on päättynyt edeltävän vuoden joulukuun 31 päivänä.
70 artikla
Asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteisiin tehtävät muutokset
1. Asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteisiin tehtävien muutosten valmistelemiseksi mainitun asetuksen 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle mainitun asetuksen liitteissä jo lueteltujen lajien osalta ja sellaisten lajien osalta, jotka voisivat olla sopivia liitteissä lueteltaviksi, kaikki asiaankuuluvat tiedot seuraavista:
a) lajien biologisesta ja kaupallisesta asemasta;
b) kyseisten lajien yksilöiden käyttötarkoituksista;
c) menetelmistä yksilöiden kaupan valvomiseksi.
2. Komissio toimittaa kaikki luonnokset, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteiden B tai D muuttamista mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan c tai d alakohdan tai 3 artiklan 4 kohdan a alakohdan nojalla, mainitun asetuksen 17 artiklassa tarkoitetulle tieteelliselle tarkasteluryhmälle lausuntoa varten ennen kuin ne toimitetaan komitealle.
XVIII LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET
71 artikla
Tuontilupahakemusten hylkääminen rajoitusten asettamisen jälkeen
1. Jäsenvaltioiden on välittömästi asetuksen (EY) N:o 338/97 4 artiklan 6 kohdan mukaisen rajoituksen asettamisen jälkeen ja sen poistamiseen asti hylättävä tuontilupahakemukset, jotka koskevat yksilöitä, joiden alkuperämaahan tai ‐maihin rajoitus kohdistuu.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tuontilupa voidaan myöntää, jos tuontilupahakemus on jätetty ennen rajoituksen asettamista ja toimivaltaiselle hallintoviranomaiselle osoitetaan, että on olemassa sopimus tai tilaus, jonka perusteella on suoritettu maksu tai jonka johdosta yksilöt on jo toimitettu.
3. Edellä 2 kohdan nojalla myönnetyn tuontiluvan voimassaoloaika ei saa ylittää yhtä kuukautta.
4. Jollei toisin säädetä, 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia ei sovelleta seuraaviin yksilöihin:
a) edellä 54 ja 55 artiklassa tarkoitettuihin vankeudessa syntyneisiin ja kasvatettuihin yksilöihin tai 56 artiklassa tarkoitettuihin keinotekoisesti lisättyihin yksilöihin;
b) yksilöihin, jotka on tuotu asetuksen (EY) N:o 338/97 8 artiklan 3 kohdan e, f tai g alakohdassa yksilöityihin tarkoituksiin;
c) eläviin tai kuolleisiin yksilöihin, jotka kuuluvat yhteisöön muuttavien ja sinne asettuvien henkilöiden kotiesineistöön.
72 artikla
Siirtymätoimenpiteet
1. Asetuksen (ETY) N:o 3626/82 11 artiklan ja komission asetuksen (ETY) N:o 3418/83 ( 4 ) 22 artiklan mukaisesti myönnettyjä lupia voidaan edelleen käyttää asetuksen (EY) N:o 338/97 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa, 5 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdassa, 5 artiklan 4 kohdassa ja 8 artiklan 3 kohdan a ja d–h alakohdassa määriteltyihin tarkoituksiin.
2. Asetuksen (ETY) N:o 3626/82 6 artiklan 1 kohdassa säädetyistä kielloista myönnetyt vapautukset ovat voimassa niiden viimeiseen voimassaolopäivään asti niissä tapauksissa, joissa viimeinen voimassaolopäivä on määritelty.
3. Jäsenvaltiot saavat edelleen myöntää asetuksen (EY) N:o 1808/2001 liitteessä I olevan mallin mukaisia tuontilupia, vientilupia, jälleenvientitodistuksia, kiertävän näyttelyn todistuksia ja henkilökohtaista omistusta koskevia todistuksia yhden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta.
73 artikla
Täytäntöönpanosäännösten ilmoittaminen
Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja yleissopimuksen sihteeristölle säännökset, jotka se antaa tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi, sekä kaikki käytetyt oikeudelliset keinot ja toteutetut toimenpiteet tämän asetuksen soveltamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Komissio ilmoittaa nämä tiedot muille jäsenvaltiolle.
74 artikla
Kumoaminen
Kumotaan asetus (EY) N:o 1808/2001.
Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä XII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
75 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
Ohjeet ja selitykset
1. Todellisen (jälleen)viejän, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, merkitään laillisen omistajan täydellinen nimi ja osoite.
2. Vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen voimassaoloaika saa olla enintään kuusi ja tuontiluvan enintään 12 kuukautta. Henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen voimassaoloaika saa olla enintään kolme vuotta. Tämä asiakirja on viimeisen voimassaolopäivänsä jälkeen mitätön. Voimassaolon päätyttyä haltijan on viipymättä palautettava alkuperäiskappale ja kaikki jäljennökset luvan tai todistuksen myöntäneelle hallintoviranomaiselle. Tuontilupa ei ole voimassa, jos (jälleen)viejämaan vastaavaa CITES‐asiakirjaa on käytetty (jälleen)vientiin sen viimeisen voimassaolopäivän jälkeen tai jos tuominen yhteisöön tapahtuu yli kuuden kuukauden kuluttua sen myöntämisestä.
3. Todellisen tuojan, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
5. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
6. Jos kyseessä ovat sellaiset liitteessä A lueteltujen lajien elävät yksilöt, jotka eivät ole vankeudessa kasvatettuja tai keinotekoisesti lisättyjä, myöntävä viranomainen voi määrätä yksilöiden säilytyspaikan merkitsemällä sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot tähän kohtaan. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisen hallintoviranomaisen on hyväksyttävä etukäteen kaikki yksilöiden siirrot kyseisestä säilytyspaikasta. Tämä ei kuitenkaan koske siirtoja kiireellisesti tarvittavaa eläinlääkärin hoitoa varten edellyttäen, että yksilöt siirretään sen jälkeen suoraan takaisin hyväksyttyyn säilytyspaikkaan.
8. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka, ja siihen on liitettävä komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteen VII mukainen kolmimerkkinen tunnus.
9./10. Määrä ja/tai nettopaino ilmaistaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VII lueteltuja yksikköjä.
11. Tähän kohtaan merkitään CITES-yleissopimuksen liite (I, II tai III), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
12. Tähän kohtaan merkitään neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
13.
Alkuperä merkitään käyttäen yhtä seuraavista tunnuksista:
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
D |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteeseen A sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka on tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
I |
Haltuun otetut ja takavarikoidut yksilöt ( 5 ) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (5) |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
14.
Tähän kohtaan merkitään yksi seuraavista tunnuksista ilmaisemaan tarkoitusta, jonka vuoksi yksilöt (jälleen)viedään/tuodaan:
|
B |
Kasvatus vankeudessa tai keinotekoinen lisääminen |
|
E |
Opetus |
|
G |
Kasvitieteelliset puutarhat |
|
H |
Metsästysmuistot |
|
L |
Lainvalvonta/oikeudelliset tarkoitukset/tutkinta |
|
M |
Lääketieteelliset tarkoitukset (mukaan lukien biolääketieteellinen tutkimus) |
|
N |
Luontoon palauttaminen tai vapauttaminen |
|
P |
Henkilökohtaiset tarkoitukset |
|
Q |
Sirkukset ja kiertävät näyttelyt |
|
S |
Tieteelliset tarkoitukset |
|
T |
Kaupalliset tarkoitukset |
|
Z |
Eläintarhat |
15.–17. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti. Jos alkuperämaa on kolmas maa, kohtiin 16 ja 17 on merkittävä tiedot asianomaisesta luvasta. Jos yhdestä yhteisön jäsenvaltiosta peräisin olevat yksilöt viedään toisesta jäsenvaltiosta, merkitään ainoastaan alkuperäjäsenvaltion nimi kohtaan 15.
18.–20. Jälleenvientitodistuksissa viimeinen jälleenviejämaa on jälleenviejänä ollut kolmas maa, josta yksilöt on tuotu ennen niiden jälleenvientiä yhteisöstä. Tuontiluvissa se on jälleenviejänä oleva kolmas maa, josta yksilöt aiotaan tuoda. Kohtiin 19 ja 20 on merkittävä tiedot asianomaisesta jälleenvientitodistuksesta.
21. Tieteellisen nimen on oltava asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
23.–25. Ainoastaan viranomaisten merkintöjä varten.
26. Tuojan/(jälleen)viejän tai tämän edustajan on ilmoitettava tarvittaessa kuljetusasiakirjan tai lentorahtikirjan numero.
27. Tämän kohdan täyttää tullitoimipaikka, jonka kautta tuonti yhteisöön tai (jälleen)vienti yhteisöstä tapahtuu. Jos kyseessä on tuonti yhteisöön on alkuperäiskappale (lomake 1) palautettava asianomaisen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle ja luvanhaltijan kappale (lomake 2) tuojalle, ja (jälleen)viennin yhteydessä jäljennös, joka (jälleen)viejän on luovutettava tullitoimipaikalle (lomake 3), on palautettava asianomaisen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle alkuperäiskappale (lomake 1) ja luvanhaltijan kappale (lomake 2) (jälleen)viejälle.
Ohjeet ja selitykset
1. Todellisen (jälleen)viejän, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, merkitään laillisen omistajan täydellinen nimi ja osoite.
2. Vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen voimassaoloaika saa olla enintään kuusi ja tuontiluvan enintään 12 kuukautta. Henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen voimassaoloaika saa olla enintään kolme vuotta. Tämä asiakirja on viimeisen voimassaolopäivänsä jälkeen mitätön. Voimassaolon päätyttyä haltijan on viipymättä palautettava alkuperäiskappale ja kaikki jäljennökset luvan tai todistuksen myöntäneelle hallintoviranomaiselle. Tuontilupa ei ole voimassa, jos (jälleen)viejämaan vastaavaa CITES-asiakirjaa on käytetty (jälleen)vientiin sen viimeisen voimassaolopäivän jälkeen tai jos tuominen yhteisöön tapahtuu yli kuuden kuukauden kuluttua sen myöntämisestä.
3. Todellisen tuojan, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
5. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
6. Jos kyseessä ovat sellaiset liitteessä A lueteltujen lajien elävät yksilöt, jotka eivät ole vankeudessa kasvatettuja tai keinotekoisesti lisättyjä, myöntävä viranomainen voi määrätä yksilöiden säilytyspaikan merkitsemällä sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot tähän kohtaan. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisen hallintoviranomaisen on hyväksyttävä etukäteen kaikki yksilöiden siirrot kyseisestä säilytyspaikasta. Tämä ei kuitenkaan koske siirtoja kiireellisesti tarvittavaa eläinlääkärin hoitoa varten edellyttäen, että yksilöt siirretään sen jälkeen suoraan takaisin hyväksyttyyn säilytyspaikkaan.
8. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka, ja siihen on liitettävä komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteen VII mukainen kolmimerkkinen tunnus.
9./10. Määrä ja/tai nettopaino ilmaistaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VII lueteltuja yksikköjä.
11. Tähän kohtaan merkitään CITES-yleissopimuksen liite (I, II tai III), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
12. Tähän kohtaan merkitään neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
13.
Alkuperä merkitään käyttäen yhtä seuraavista tunnuksista:
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
D |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteeseen A sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka on tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
I |
Haltuun otetut ja takavarikoidut yksilöt ( 6 ) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (6) |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
14.
Tähän kohtaan merkitään yksi seuraavista tunnuksista ilmaisemaan tarkoitusta, jonka vuoksi yksilöt (jälleen)viedään/tuodaan:
|
B |
Kasvatus vankeudessa tai keinotekoinen lisääminen |
|
E |
Opetus |
|
G |
Kasvitieteelliset puutarhat |
|
H |
Metsästysmuistot |
|
L |
Lainvalvonta/oikeudelliset tarkoitukset/tutkinta |
|
M |
Lääketieteelliset tarkoitukset (mukaan lukien biolääketieteellinen tutkimus) |
|
N |
Luontoon palauttaminen tai vapauttaminen |
|
P |
Henkilökohtaiset tarkoitukset |
|
Q |
Sirkukset ja kiertävät näyttelyt |
|
S |
Tieteelliset tarkoitukset |
|
T |
Kaupalliset tarkoitukset |
|
Z |
Eläintarhat |
15.–17. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti. Jos alkuperämaa on kolmas maa, kohtiin 16 ja 17 on merkittävä tiedot asianomaisesta luvasta. Jos yhdestä yhteisön jäsenvaltiosta peräisin olevat yksilöt viedään toisesta jäsenvaltiosta, merkitään ainoastaan alkuperäjäsenvaltion nimi kohtaan 15.
18.–20. Jälleenvientitodistuksissa viimeinen jälleenviejämaa on jälleenviejänä ollut kolmas maa, josta yksilöt on tuotu ennen niiden jälleenvientiä yhteisöstä. Tuontiluvissa se on jälleenviejänä oleva kolmas maa, josta yksilöt aiotaan tuoda. Kohtiin 19 ja 20 on merkittävä tiedot asianomaisesta jälleenvientitodistuksesta.
21. Tieteellisen nimen on oltava asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
23.–25. Ainoastaan viranomaisten merkintöjä varten.
26. Tuojan/(jälleen)viejän tai tämän edustajan on ilmoitettava tarvittaessa kuljetusasiakirjan tai lentorahtikirjan numero.
27. Tämän kohdan täyttää tullitoimipaikka, jonka kautta tuonti yhteisöön tai (jälleen)vienti yhteisöstä tapahtuu. Jos kyseessä on tuonti yhteisöön on alkuperäiskappale (lomake 1) palautettava asianomaisen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle ja luvanhaltijan kappale (lomake 2) tuojalle, ja (jälleen)viennin yhteydessä jäljennös, joka (jälleen)viejän on luovutettava tullitoimipaikalle (lomake 3), on palautettava asianomaisen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle alkuperäiskappale (lomake 1) ja luvanhaltijan kappale (lomake 2) (jälleen)viejälle.
Ohjeet ja selitykset
1. Todellisen (jälleen)viejän, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, merkitään laillisen omistajan täydellinen nimi ja osoite.
2. Vientiluvan tai jälleenvientitodistuksen voimassaoloaika saa olla enintään kuusi ja tuontiluvan enintään 12 kuukautta. Henkilökohtaista omistusta koskevan todistuksen voimassaoloaika saa olla enintään kolme vuotta. Tämä asiakirja on viimeisen voimassaolopäivänsä jälkeen mitätön. Voimassaolon päätyttyä haltijan on viipymättä palautettava alkuperäiskappale ja kaikki jäljennökset luvan tai todistuksen myöntäneelle hallintoviranomaiselle. Tuontilupa ei ole voimassa, jos (jälleen)viejämaan vastaavaa CITES‐asiakirjaa on käytetty (jälleen)vientiin sen viimeisen voimassaolopäivän jälkeen tai jos tuominen yhteisöön tapahtuu yli kuuden kuukauden kuluttua sen myöntämisestä.
3. Todellisen tuojan, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
5. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
6. Jos kyseessä ovat sellaiset liitteessä A lueteltujen lajien elävät yksilöt, jotka eivät ole vankeudessa kasvatettuja tai keinotekoisesti lisättyjä, myöntävä viranomainen voi määrätä yksilöiden säilytyspaikan merkitsemällä sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot tähän kohtaan. Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisen hallintoviranomaisen on hyväksyttävä etukäteen kaikki yksilöiden siirrot kyseisestä säilytyspaikasta. Tämä ei kuitenkaan koske siirtoja kiireellisesti tarvittavaa eläinlääkärin hoitoa varten edellyttäen, että yksilöt siirretään sen jälkeen suoraan takaisin hyväksyttyyn säilytyspaikkaan.
8. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka, ja siihen on liitettävä komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteen VII mukainen kolmimerkkinen tunnus.
9./10. Määrä ja/tai nettopaino ilmaistaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VII lueteltuja yksikköjä.
11. Tähän kohtaan merkitään CITES-yleissopimuksen liite (I, II tai III), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
12. Tähän kohtaan merkitään neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
13.
Alkuperä merkitään käyttäen yhtä seuraavista tunnuksista:
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
D |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteeseen A sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka on tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
I |
Haltuun otetut ja takavarikoidut yksilöt ( 7 ) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (7) |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
14.
Tähän kohtaan merkitään yksi seuraavista tunnuksista ilmaisemaan tarkoitusta, jonka vuoksi yksilöt (jälleen)viedään/tuodaan:
|
B |
Kasvatus vankeudessa tai keinotekoinen lisääminen |
|
E |
Opetus |
|
G |
Kasvitieteelliset puutarhat |
|
H |
Metsästysmuistot |
|
L |
Lainvalvonta/oikeudelliset tarkoitukset/tutkinta |
|
M |
Lääketieteelliset tarkoitukset (mukaan lukien biolääketieteellinen tutkimus) |
|
N |
Luontoon palauttaminen tai vapauttaminen |
|
P |
Henkilökohtaiset tarkoitukset |
|
Q |
Sirkukset ja kiertävät näyttelyt |
|
S |
Tieteelliset tarkoitukset |
|
T |
Kaupalliset tarkoitukset |
|
Z |
Eläintarhat |
15.–17. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti. Jos alkuperämaa on kolmas maa, kohtiin 16 ja 17 on merkittävä tiedot asianomaisesta luvasta. Jos yhdestä yhteisön jäsenvaltiosta peräisin olevat yksilöt viedään toisesta jäsenvaltiosta, merkitään ainoastaan alkuperäjäsenvaltion nimi kohtaan 15.
18.–20. Jälleenvientitodistuksissa viimeinen jälleenviejämaa on jälleenviejänä ollut kolmas maa, josta yksilöt on tuotu ennen niiden jälleenvientiä yhteisöstä. Tuontiluvissa se on jälleenviejänä oleva kolmas maa, josta yksilöt aiotaan tuoda. Kohtiin 19 ja 20 on merkittävä tiedot asianomaisesta jälleenvientitodistuksesta.
21. Tieteellisen nimen on oltava asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
23.–25. Ainoastaan viranomaisten merkintöjä varten.
26. Tuojan/(jälleen)viejän tai tämän edustajan on ilmoitettava tarvittaessa kuljetusasiakirjan tai lentorahtikirjan numero.
27. Tämän kohdan täyttää tullitoimipaikka, jonka kautta tuonti yhteisöön tai (jälleen)vienti yhteisöstä tapahtuu. Jos kyseessä on tuonti yhteisöön on alkuperäiskappale (lomake 1) palautettava asianomaisen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle ja luvanhaltijan kappale (lomake 2) tuojalle, ja (jälleen)viennin yhteydessä jäljennös, joka (jälleen)viejän on luovutettava tullitoimipaikalle (lomake 3), on palautettava asianomaisen jäsenvaltion hallintoviranomaiselle alkuperäiskappale (lomake 1) ja luvanhaltijan kappale (lomake 2) (jälleen)viejälle.
Ohjeet ja selitykset
1. Todellisen (jälleen)viejän, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, merkitään laillisen omistajan täydellinen nimi ja osoite.
2. Ei täytetä.
3. Todellisen tuojan, ei edustajan, täydellinen nimi ja osoite. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
5. Jos kyseessä on henkilökohtaista omistusta koskeva todistus, kohta jätetään tyhjäksi.
6. Tiedot täytetään hakulomakkeeseen ainoastaan, jos on kyse elävistä yksilöistä, jotka on lueteltu liitteessä A ja jotka eivät ole vankeudessa syntyneitä tai keinotekoisesti lisättyjä yksilöitä.
8. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka, ja siihen on liitettävä komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteen VII mukainen kolmimerkkinen tunnus.
9./10. Määrä ja/tai nettopaino ilmaistaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VII lueteltuja yksikköjä.
11. Tähän kohtaan merkitään CITES-yleissopimuksen liite (I, II tai III), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
12. Tähän kohtaan merkitään neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on lueteltu hakemuksen jättämisen ajankohtana.
13.
Alkuperä merkitään käyttäen yhtä seuraavista tunnuksista:
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
D |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteeseen A sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka on tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
I |
Haltuun otetut ja takavarikoidut yksilöt ( 8 ) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (8) |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
14.
Tähän kohtaan merkitään yksi seuraavista tunnuksista ilmaisemaan tarkoitusta, jonka vuoksi yksilöt (jälleen)viedään/tuodaan:
|
B |
Kasvatus vankeudessa tai keinotekoinen lisääminen |
|
E |
Opetus |
|
G |
Kasvitieteelliset puutarhat |
|
H |
Metsästysmuistot |
|
L |
Lainvalvonta/oikeudelliset tarkoitukset/tutkinta |
|
M |
Lääketieteelliset tarkoitukset (mukaan lukien biolääketieteellinen tutkimus) |
|
N |
Luontoon palauttaminen tai vapauttaminen |
|
P |
Henkilökohtaiset tarkoitukset |
|
Q |
Sirkukset ja kiertävät näyttelyt |
|
S |
Tieteelliset tarkoitukset |
|
T |
Kaupalliset tarkoitukset |
|
Z |
Eläintarhat |
15.–17. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvoivat vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti. Jos alkuperämaa on kolmas maa, kohtiin 16 ja 17 on merkittävä tiedot asianomaisesta luvasta. Jos yhdestä yhteisön jäsenvaltiosta peräisin olevat yksilöt viedään toisesta jäsenvaltiosta, merkitään ainoastaan alkuperäjäsenvaltion nimi kohtaan 15.
18.–20. Jälleenvientitodistuksissa viimeinen jälleenviejämaa on jälleenviejänä ollut kolmas maa, josta yksilöt on tuotu ennen niiden jälleenvientiä yhteisöstä. Tuontiluvissa se on jälleenviejänä oleva kolmas maa, josta yksilöt aiotaan tuoda. Kohtiin 19 ja 20 on merkittävä tiedot asianomaisesta jälleenvientitodistuksesta.
21. Tieteellisen nimen on oltava asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
23. Tietojen tulee olla mahdollisimman kattavia. Lisäksi tässä kohdassa on perusteltava edellä vaadittujen tietojen mahdollinen puuttuminen.
LIITE II
Ohjeet ja selitykset
1. Tähän kohtaan merkitään tuojan tai tämän valtuuttaman edustajan täydellinen nimi ja osoite.
4. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti.
5. Tämä kohta täytetään ainoastaan, kun maa, josta yksilöt tuodaan, ei ole alkuperämaa.
6. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka.
9. Tieteellisen nimen on oltava neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä C tai D käytetty nimi.
10. Tähän kohtaan merkitään ”III”, jos kyse on CITES-yleissopimuksen liitteessä III lueteltujen lajien yksilöistä.
12. Tähän kohtaan merkitään se neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (C tai D), jossa laji on mainittu.
13. Tuojan on esitettävä allekirjoitettu alkuperäiskappale (lomake 1) ja tuojan kappale (lomake 2) sekä tarvittaessa CITES-yleissopimuksen liitteen III mukaiset asiakirjat (jälleen)viejämaasta siinä tullitoimipaikassa, jonka kautta tuonti yhteisöön tapahtuu.
14. Tullitoimipaikka lähettää leimatun alkuperäiskappaleen (lomake 1) maansa hallintoviranomaiselle ja palauttaa leimatun tuojan kappaleen (lomake 2) tuojalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle.
Ohjeet ja selitykset
1. Tähän kohtaan merkitään tuojan tai tämän valtuuttaman edustajan täydellinen nimi ja osoite.
4. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti.
5. Tämä kohta täytetään ainoastaan, kun maa, josta yksilöt tuodaan, ei ole alkuperämaa.
6. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka.
9. Tieteellisen nimen on oltava neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteessä C tai D käytetty nimi.
10. Tähän kohtaan merkitään ”III”, jos kyse on CITES-yleissopimuksen liitteessä III lueteltujen lajien yksilöistä.
12. Tähän kohtaan merkitään se neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (C tai D), jossa laji on mainittu.
13. Tuojan on esitettävä allekirjoitettu alkuperäiskappale (lomake 1) ja tuojan kappale (lomake 2) sekä tarvittaessa CITES-yleissopimuksen liitteen III mukaiset asiakirjat (jälleen)viejämaasta siinä tullitoimipaikassa, jonka kautta tuonti yhteisöön tapahtuu.
14. Tullitoimipaikka lähettää leimatun alkuperäiskappaleen (lomake 1) maansa hallintoviranomaiselle ja palauttaa leimatun tuojan kappaleen (lomake 2) tuojalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle.
LIITE III
Ohjeet ja selitykset
1. Todistuksen myöntävän hallintoviranomaisen olisi annettava todistukselle yksilöllinen numero.
2. Asiakirjan viimeinen voimassaolopäivä saa olla enintään kolme vuotta myöntämispäivän jälkeen. Jos kiertävä näyttely on peräisin kolmannesta maasta, viimeinen voimassaolopäivä ei saa olla myöhäisempi kuin kyseisen maan vastaavassa todistuksessa ilmoitettu viimeinen voimassaolopäivä.
3. Tähän kohtaan merkitään todistuksen kohteena olevan yksilön omistajan täydellinen nimi, vakituinen osoite ja kotimaa. Todistus on voimassa vain, jos siinä on omistajan allekirjoitus.
4. Todistuksen myöntävän hallintoviranomaisen nimen, lähiosoitteen ja sijaintimaan olisi oltava valmiiksi täytettyinä lomakkeessa.
5. Tähän kohtaan on täytetty valmiiksi tiedot siitä, että todistus on voimassa näyttelyyn kuuluvan yksilön useita rajanylityksiä varten ainoastaan näytteillepanotarkoituksessa ja että todistus sallii yksilöiden julkisen näytteillepanon neuvoston asetuksen (EY) 338/97 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Kohdassa mainitaan myös, ettei todistusta kerätä pois vaan se jää yksilölle/omistajalle. Tähän kohtaan voidaan myös merkitä perustelut tiettyjen tietojen puuttumiselle.
6. Tähän kohtaan on täytetty valmiiksi tieto siitä, että rajanylitykset sallitaan kaikkiin maihin, jotka hyväksyvät tämän todistuksen kansallisessa lainsäädännössään.
7. Tähän kohtaan on täytetty valmiiksi sirkuksia ja kiertäviä näyttelyitä tarkoittava tunnus Q.
8. Tähän kohtaan merkitään tarvittaessa lomakkeen kohtaan 19 kiinnitettävän turvamerkin numero.
9. Tieteellisen nimen on oltava komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
10. Tässä kohdassa tulee kuvata mahdollisimman tarkasti se yksilö, jota todistus koskee. Kuvaukseen tulee sisällyttää tunnusmerkit (merkkilaput, renkaat, yksilölliset merkinnät jne.), joiden avulla sen osapuolen viranomaiset, joiden alueelle näyttely saapuu, voivat todentaa, että todistus koskee nimenomaan kyseistä yksilöä. Mikäli mahdollista, kohtaan on myös merkittävä yksilön sukupuoli sekä sen ikä todistuksen myöntämishetkellä.
11. Tähän kohtaan merkitään yksilöiden kokonaismäärä. Jos kyse on elävistä eläimistä, määrän olisi yleensä oltava yksi. Jos yksilöitä on tätä enemmän, merkitään ”ks. liitteenä oleva luettelo”.
12. Tähän kohtaan merkitään CITES-liite (I, II tai III), jossa laji on lueteltu todistuksen myöntämisen ajankohtana.
13. Tähän kohtaan merkitään asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on lueteltu todistuksen myöntämisen ajankohtana.
14. Alkuperä tulee merkitä seuraavassa esitettäviä tunnuksia käyttäen. Niiden yksilöiden osalta, joiden alkuperätunnus on W, R, F tai U, tätä todistusta saa käyttää ainoastaan, jos yksilö on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen kuin yleissopimuksen liitteissä I, II tai III taikka neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3626/82 liitteessä C tai asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C lueteltuja lajeja koskevia säännöksiä alettiin soveltaa siihen ja jos käytetään myös tunnusta O.
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (voidaan käyttää yhdessä minkä tahansa muun alkuperätunnuksen kanssa) |
15./16. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti. Jos alkuperämaa on kolmas maa, kohtaan 16 on merkittävä tiedot asianomaisesta luvasta. Jos yhdestä yhteisön jäsenvaltiosta peräisin olevat yksilöt viedään toisesta jäsenvaltiosta, merkitään ainoastaan alkuperäjäsenvaltion nimi kohtaan 15.
17. Tähän kohtaan on merkittävä näyttelyn rekisteröintinumero.
18. Hankintapäivä merkitään vain niiden yksilöiden osalta, jotka on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen kuin yleissopimuksen liitteissä I, II tai III taikka neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3626/82 liitteessä C tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C lueteltuja lajeja koskevia säännöksiä alettiin soveltaa niihin
19. Todistuksen myöntävä viranomainen täyttää. Todistuksen voi myöntää vain sen maan hallintoviranomainen, josta näyttely on peräisin, ja ainoastaan, kun näyttelyn omistaja on esittänyt rekisteröintiä varten kyseiselle hallintoviranomaiselle täydelliset tiedot yksilöstä. Jos kyseessä on kolmannesta maasta peräisin oleva näyttely, todistuksen voi myöntää ainoastaan ensimmäisen määräjäsenvaltion hallintoviranomainen. Myöntävän virkailijan nimi on kirjoitettava kokonaisuudessaan. Sinetin, allekirjoituksen sekä tarvittaessa turvamerkin numeron olisi oltava selvästi luettavissa.
20. Tähän kohtaan voidaan merkitä viitteitä kansalliseen lainsäädäntöön tai kirjata erityisehtoja, joita todistuksen myöntävä hallintoviranomainen asettaa rajanylityksille.
21. Tähän kohtaan on merkitty valmiiksi viittaus liitteenä olevaan lisälehteen, jossa olisi mainittava kaikki rajanylitykset.
Riippumatta siitä, mitä edellä kohdassa 5 määrätään, tämä asiakirja on sen voimassaolon päätyttyä palautettava sen myöntäneelle hallintoviranomaiselle.
Todistuksen haltijan tai tämän valtuuttaman edustajan on luovutettava tämän todistuksen alkuperäiskappale (lomake 1) sekä tarvittaessa kolmannen maan myöntämä kiertävän näyttelyn todistus todentamista varten sekä esitettävä liitteenä oleva lisälehti tai (jos todistus myönnetään kolmannesta maasta saadun vastaavan todistuksen perusteella) kummankin todistuksen lisälehdet ja niiden jäljennökset neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti nimetylle tullitoimipaikalle. Kun tullitoimipaikka on täyttänyt lisälehden tai -lehdet, sen on palautettava tämän todistuksen alkuperäiskappale (lomake 1), kolmannen maan myöntämän todistuksen alkuperäiskappale (tarvittaessa) sekä lisälehti tai ‐lehdet todistuksen haltijalle tai tämän valtuuttamalle edustajalle sekä toimitettava oikeaksi vahvistettu jäljennös jäsenvaltion hallintoviranomaisen myöntämän todistuksen lisälehdestä kyseiselle hallintoviranomaiselle komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 23 artiklan mukaisesti.
Ohjeet ja selitykset
3. Tähän kohtaan merkitään todistuksen kohteena olevan yksilön omistajan täydellinen nimi, pysyvä osoite ja kotimaa (ei edustajan nimi- ja osoitetietoja). Todistus on voimassa vain, jos siinä on omistajan allekirjoitus.
8. Tähän kohtaan merkitään tarvittaessa lomakkeen kohtaan 19 kiinnitettävän turvamerkin numero.
9. Tieteellisen nimen on oltava komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
10. Tässä kohdassa tulee kuvata mahdollisimman tarkasti se yksilö, jota todistus koskee. Kuvaukseen tulee sisällyttää tunnusmerkit (merkkilaput, renkaat, yksilölliset merkinnät jne.), joiden avulla sen osapuolen viranomaiset, joiden alueelle näyttely saapuu, voivat todentaa, että todistus koskee nimenomaan kyseistä yksilöä. Mikäli mahdollista, kohtaan on myös merkittävä yksilön sukupuoli sekä sen ikä todistuksen myöntämishetkellä.
11. Tähän kohtaan merkitään yksilöiden kokonaismäärä. Jos kyse on elävistä eläimistä, määrän olisi yleensä oltava yksi. Jos yksilöitä on tätä enemmän, merkitään ”ks. liitteenä oleva luettelo”.
12. Tähän kohtaan merkitään CITES-liite (I, II tai III), jossa laji on lueteltu hakemuksen jättämisen ajankohtana.
13. Tähän kohtaan merkitään neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on lueteltu hakemuksen jättämisen ajankohtana.
14. Alkuperä tulee merkitä seuraavassa esitettyjä tunnuksia käyttäen. Niiden yksilöiden osalta, joiden alkuperätunnus on W, R, F tai U, tätä todistusta saa käyttää ainoastaan, jos yksilö on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen kuin yleissopimuksen liitteissä I, II tai III taikka neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3626/82 liitteessä C tai asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C lueteltuja lajeja koskevia säännöksiä alettiin soveltaa siihen ja jos käytetään myös tunnusta O.
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (voidaan käyttää yhdessä minkä tahansa muun alkuperätunnuksen kanssa) |
15./16. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti. Jos alkuperämaa on kolmas maa (eli EU:n ulkopuolinen maa), kohtaan 16 on merkittävä tiedot asianomaisesta luvasta. Jos yhdestä yhteisön jäsenvaltiosta peräisin olevat yksilöt viedään toisesta jäsenvaltiosta, merkitään ainoastaan alkuperäjäsenvaltion nimi kohtaan 15.
17. Tähän kohtaan on merkittävä näyttelyn rekisteröintinumero.
18. Hankintapäivä merkitään vain niiden yksilöiden osalta, jotka on hankittu yhteisön alueella tai tuotu yhteisön alueelle ennen kuin yleissopimuksen liitteissä I, II tai III taikka asetuksen (ETY) N:o 3626/82 liitteessä C tai asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B ja C lueteltuja lajeja koskevia säännöksiä alettiin soveltaa niihin
19. Tietojen tulee olla mahdollisimman kattavia. Lisäksi tässä kohdassa on perusteltava edellä vaadittujen tietojen mahdollinen puuttuminen.
LIITE IV
LIITE V
Ohjeet ja selitykset
1. Todistuksen varsinaisen haltijan, ei tämän edustajan, täydellinen nimi ja osoite.
2. Tämä kohta täytetään ainoastaan, jos kyseisiä yksilöitä koskevassa tuontiluvassa määrätään niiden säilytyspaikka tai jos luonnonvaraisesta ympäristöstään jossakin jäsenvaltiossa otetut yksilöt on säilytettävä hyväksytyssä paikassa.
Toimivaltaisen hallintoviranomaisen on hyväksyttävä etukäteen kaikki yksilöiden siirrot määritetystä säilytyspaikasta (ks. kohta 19). Tämä ei kuitenkaan koske siirtoja kiireellisesti tarvittavaa eläinlääkärin hoitoa varten edellyttäen, että yksilöt siirretään sen jälkeen suoraan takaisin hyväksyttyyn säilytyspaikkaan.
4. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka, ja siihen on liitettävä komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteen VII mukainen kolmimerkkinen tunnus.
5./6. Määrä ja/tai nettopaino ilmaistaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VII lueteltuja yksikköjä.
7. Tähän kohtaan merkitään CITES-yleissopimuksen liite (I, II tai III), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
8. Tähän kohtaan merkitään neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on mainittu luvan/todistuksen myöntämisen ajankohtana.
9. Alkuperä merkitään käyttäen yhtä seuraavista tunnuksista:
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
D |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteeseen A sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka on tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
I |
Haltuun otetut ja takavarikoidut yksilöt ( 9 ) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (9) |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
10.–12. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvoivat vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti.
13.–15. Tuojajäsenvaltio on (soveltuvissa tapauksissa) se jäsenvaltio, joka on myöntänyt kyseisten yksilöiden tuontiluvan.
16. Tieteellisen nimen on oltava asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
Ohjeet ja selitykset
1. Todistuksen varsinaisen hakijan, ei tämän edustajan, täydellinen nimi ja osoite.
2. Tiedot täytetään hakulomakkeeseen ainoastaan, jos on kyse elävistä yksilöistä, jotka on lueteltu liitteessä A ja jotka eivät ole vankeudessa syntyneitä tai keinotekoisesti lisättyjä yksilöitä.
4. Kuvauksen on oltava mahdollisimman tarkka, ja siihen on liitettävä komission asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteen VII mukainen kolmimerkkinen tunnus.
5./6. Määrä ja/tai nettopaino ilmaistaan käyttäen asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VII lueteltuja yksikköjä.
7. Tähän kohtaan merkitään CITES-yleissopimuksen liite (I, II tai III), jossa laji on lueteltu hakemuksen jättämisen ajankohtana.
8. Tähän kohtaan merkitään asetuksen (EY) N:o 338/97 liite (A, B tai C), jossa laji on lueteltu hakemuksen jättämisen ajankohtana.
9. Alkuperä merkitään käyttäen yhtä seuraavista tunnuksista:
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
D |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteeseen A sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka on tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 865/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
I |
Haltuun otetut ja takavarikoidut yksilöt ( 10 ) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (10) |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
10.–12. Alkuperämaa on maa, jossa yksilöt otettiin luonnonvaraisesta ympäristöstään, syntyivät ja kasvatettiin vankeudessa tai lisättiin keinotekoisesti.
13.–15. Tuojajäsenvaltio on (soveltuvissa tapauksissa) se jäsenvaltio, joka on myöntänyt kyseisten yksilöiden tuontiluvan.
16. Tieteellisen nimen on oltava asetuksen (EY) N:o 865/2006 liitteessä VIII tarkoitettujen vakiintuneiden nimistölähteiden mukainen.
18. Tietojen tulee olla mahdollisimman kattavia. Lisäksi tässä kohdassa on perusteltava edellä vaadittujen tietojen mahdollinen puuttuminen.
LIITE VI
LIITE VII
Yksilöiden kuvauksessa ja mittayksiköiden merkitsemisessä käytettävät tunnukset 5 artiklan a ja b alakohdan nojalla myönnettävissä luvissa ja todistuksissa
|
Kuvaus |
Tunnus |
Ensisijainen yksikkö |
Vaihtoehtoinen yksikkö |
Selitys |
|
Kuori |
BAR |
kg |
Puunkuori (tuore, kuivattu tai jauhettu; käsittelemätön) |
|
|
Ruho |
BOD |
kpl |
kg |
Olennaisilta osin kokonaiset kuolleet eläimet, mukaan luettuina tuoreet tai jalostetut kalat, täytetyt kilpikonnat, säilötyt perhoset, alkoholissa säilytetyt matelijat, kokonaiset täytetyt metsästysmuistot ym. |
|
Luu |
BON |
kg |
kpl |
Luut, mukaan luettuina leuat |
|
Kilpikonnahyytelö |
CAL |
kg |
Kilpikonnan vatsa- tai selkäkilven alta saatava kellertävä tai vihertävä hyytelömassa (käytetään kilpikonnaliemen valmistukseen) |
|
|
Selkäkilpi |
CAP |
kpl |
kg |
Kilpikonnien (Testudinata) puhdistamattomat tai käsittelemättömät kokonaiset selkäkilvet |
|
Veistos |
CAR |
kg |
m3 |
Veistokset (myös puu ja sellaiset viimeistellyt puutuotteet kuten huonekalut, musiikki-instrumentit ja käsityöt); huom.: joistakin lajeista voidaan valmistaa veistämällä useita erityyppisiä tuotteita (esimerkiksi sarvet ja luut); näin ollen kuvaukseen on tarvittaessa lisättävä tuotteen tyyppi (esimerkiksi sarvesta tehty veistos) |
|
Kaviaari |
CAV |
kg |
Kaikkien sampikalojen (Acipenseriformes) lajien jalostetut hedelmöittymättömät ja kuolleet munat eli mäti |
|
|
Lastut |
CHP |
kg |
Puulastut, erityisesti Aquilaria malaccensis- ja Pterocarpus santalinus ‐lajien lastut |
|
|
Kynsi |
CLA |
kpl |
kg |
Kynnet, esimerkiksi kissaeläinten (Felidae), karhujen (Ursidae) ja krokotiilien (Crocodylia) kynnet (huom. ”kilpikonnan kynnet” ovat tavallisesti suomuja eivätkä varsinaisesti kynsiä) |
|
Kangas |
CLO |
m2 |
kg |
Kangas — jos kangas ei ole tehty kokonaan CITES-lajin karvasta, kyseessä olevan lajin karvojen paino olisi sen sijaan merkittävä mahdollisuuksien mukaan tunnuksella ”HAI” |
|
Koralli (puhdistamaton) |
COR |
kg |
kpl |
Kuollut koralli ja kivikoralli; huom.: myytävien koralliyksilöiden määrä ilmoitetaan kappaleina ainoastaan silloin, kun ne kuljetetaan vedessä |
|
Viljelmä |
CUL |
kpl pulloja yms. |
Keinotekoisesti lisättyjen kasvien viljelmät |
|
|
Johdannaiset |
DER |
kg/l |
Johdannaiset (muut kuin ne, jotka on lueteltu toisaalla tässä taulukossa) |
|
|
Kuivatut kasvit |
DPL |
kpl |
Kuivatut kasvit, esimerkiksi kasvikokoelmien yksilöt |
|
|
Korva |
EAR |
kpl |
Korvat, yleensä norsun |
|
|
Muna |
EGG |
kpl |
kg |
Kokonaiset kuolleet tai puhalletut munat (ks. myös ”kaviaari”) |
|
Muna (elävä) |
EGL |
kpl |
kg |
Elävät munat, yleensä lintujen ja matelijoiden mutta myös kalojen ja selkärangattomien |
|
Munankuori |
SHE |
g/kg |
Raa’at tai käsittelemättömät munankuoret lukuun ottamatta kokonaisia munia |
|
|
Uute |
EXT |
kg |
l |
Uute, yleensä kasviuutteet |
|
Höyhen |
FEA |
kg/siipien lukumäärä |
kpl |
Höyhenet, höyhenistä valmistetuista esineistä (esimerkiksi kuvista) ilmoitetaan esineiden lukumäärä |
|
Kuitu |
FIB |
kg |
m |
Kuidut, esimerkiksi kasvikuidut, mutta myös tennismailojen jänteet |
|
Evä |
FIN |
kg |
Tuoreet, jäädytetyt tai kuivatut evät tai niiden osat |
|
|
Kalanpoikaset |
FIG |
kg |
kpl |
Vuoden tai kahden vuoden ikäiset nuoret kalat akvaarioihin myytäviksi tai hautomoita tai istutustoimenpiteitä varten |
|
Kukka |
FLO |
kg |
Kukat |
|
|
Kukkaruukku |
FPT |
kpl |
Kasvinosista, esimerkiksi saniaispuun kuiduista valmistetut kukkaruukut (huom.: elävät kasvit, jotka myydään useita kasveja sisältävissä ruukuissa, on ilmoitettava elävinä kasveina eikä kukkaruukkuina) |
|
|
Sammakonreidet |
LEG |
kg |
Sammakonreidet |
|
|
Hedelmät |
FRU |
kg |
Hedelmät |
|
|
Jalka |
FOO |
kpl |
Jalat, esimerkiksi norsun, sarvikuonon, virtahevon, leijonan, krokotiilin ym. jalat |
|
|
Sappi |
GAL |
kg |
Sappi |
|
|
Sappirakko |
GAB |
kpl |
kg |
Sappirakko |
|
Asuste |
GAR |
kpl |
Asusteet, mukaan luettuina hansikkaat ja hatut mutta ei kengät; myös asusteiden somisteet tai koristeet |
|
|
Sukuelimet |
GEN |
kg |
kpl |
Kastroidut ja kuivatut penikset |
|
Perusrunko |
GRS |
kpl |
Perusrunko (ilman varttamisoksia) |
|
|
Karvat |
HAI |
kg |
g |
Kaikki eläinten, esimerkiksi norsun, jakin, vikunjan ja guanakon, karvat |
|
Sarvi |
HOR |
kpl |
kg |
Sarvet, myös hirvensarvet |
|
Nahkatuotteet (pienet) |
LPS |
kpl |
Pienet nahasta valmistetut tuotteet, esimerkiksi vyöt, housunkannattimet, polkupyörän satulat, sekkivihko- ja luottokorttikotelot, korvakorut, käsilaukut, avaimenperät, muistikirjat, kukkarot, kengät, tupakkapussit, lompakot, kellonremmit |
|
|
Nahkatuotteet (suuret) |
LPL |
kpl |
Suuret nahasta valmistetut tuotteet, esimerkiksi salkut, huonekalut, matkalaukut, matka-arkut |
|
|
Elävät yksilöt |
LIV |
kpl |
Elävät eläimet ja kasvit; vedessä kuljetettavista elävistä koralliyksilöistä ilmoitetaan ainoastaan kappalemäärä |
|
|
Lehdet |
LVS |
kpl |
kg |
Lehdet |
|
Tukit |
LOG |
m3 |
Kaikki käsittelemätön puu kuorittuna tai kuorimattomana ja pintapuu poistettuna tai puuhun jätettynä taikka karkeasti sahattu puu, joka on erityisesti tarkoitus jalostaa sahatavaraksi, paperipuuksi tai viiluiksi; huom. sellaiset erityistarkoituksiin käytettävät puulajit, joita myydään painon perusteella (esimerkiksi guajakkipuut, Guaiacum spp.) on ilmoitettava kilogrammoina |
|
|
Liha |
MEA |
kg |
Liha, mukaan luettuna kalan liha, jos kyseessä ei ole kokonainen kala (ks. ”ruho”) |
|
|
Lääkkeet |
MED |
kg/l |
Lääkkeet |
|
|
Myski |
MUS |
g |
Myski |
|
|
Öljy |
OIL |
kg |
l |
Öljy, esimerkiksi kilpikonnan, hylkeen, valaan, kalojen ja eri kasvien öljy |
|
Luun kappale |
BOP |
kg |
Luun kappaleet, työstämättömät |
|
|
Sarven kappale |
HOP |
kg |
Sarven kappaleet, työstämättömät, myös pienet palaset |
|
|
Norsunluun kappale |
IVP |
kg |
Norsunluun kappaleet, työstämättömät, myös pienet palaset |
|
|
Turkislevyt |
PLA |
m2 |
Turkislevyt, mukaan luettuina useasta nahasta tehdyt matot |
|
|
Jauhe |
POW |
kg |
Jauhe |
|
|
Juuret |
ROO |
kpl |
kg |
Juuret, sipulit, varsimukulat, juurimukulat |
|
Sahatavara |
SAW |
m3 |
Pituussuuntaan sahattu tai profiloivassa haketusprosessissa valmistettu, tavallisesti yli 6 mm paksu puu; huom.: sellaiset erityistarkoituksiin käytettävät puulajit, joita myydään painon perusteella (esimerkiksi guajakkipuut, Guaiacum spp.) on ilmoitettava kilogrammoina |
|
|
Suomut |
SCA |
kg |
Suomut, esimerkiksi kilpikonnien, muiden matelijoiden, kalojen ja muurahaiskävyn suomut |
|
|
Siemenet |
SEE |
kg |
Siemenet |
|
|
Kuoret |
SHE |
kpl |
kg |
Puhdistamattomat tai käsittelemättömät nilviäisten kuoret |
|
Kylkiosat |
SID |
kpl |
Kylkiosat tai nahankaistaleet, lukuun ottamatta krokotiilinnahasta valmistettuja kehyksiä (Tinga frames) (ks. ”nahat”) |
|
|
Luurangot |
SKE |
kpl |
Olennaisilta osin kokonaiset luurangot |
|
|
Nahat |
SKI |
kpl |
Olennaisilta osin kokonaiset nahat, käsittelemättömät tai parkitut, mukaan luettuina krokotiilinnahasta valmistetut kehykset (Tinga frames) |
|
|
Nahan palat |
SKP |
kpl |
Nahan palat, mukaan luettuina palaset käsittelemättöminä tai parkittuina |
|
|
Kallo |
SKU |
kpl |
Kallot |
|
|
Liemi |
SOU |
kg |
l |
Esimerkiksi kilpikonnaliemi |
|
Näyte (tieteellinen) |
SPE |
kg/l/ml |
Tieteelliset näytteet, joihin kuuluvat veri, kudokset (esim. munuainen, perna jne.), kudospreparaatit, ym. |
|
|
Varsi |
STE |
kpl |
kg |
Kasvien varret |
|
Uimarakko |
SWI |
kg |
Hydrostaattinen elin, sisältää kalanliiman/sammenliiman |
|
|
Häntä |
TAI |
kpl |
kg |
Hännät, esimerkiksi kaimaanin häntä (nahaksi) tai ketun häntä (asusteiden koristeeksi, kaulukseksi, puuhkaksi jne.) |
|
Hammas |
TEE |
kpl |
kg |
Hampaat, esimerkiksi valaan, leijonan, virtahevon, krokotiilin jne. |
|
Puutavara |
TIM |
m3 |
kg |
Käsittelemätön puutavara lukuun ottamatta sahatukkeja ja sahatavaraa |
|
Metsästysmuisto |
TRO |
kpl |
Kaikki metsästysmuistoina käytetyt yhden eläimen osat, jos ne viedään yhdessä: esimerkiksi sarvet (2), kallo, päänahka, selkänahka, häntä ja jalat (eli kymmenen yksilöä) muodostavat yhden metsästysmuiston; jos kuitenkin esimerkiksi kallo ja sarvet ovat eläimen ainoat osat, jotka viedään, ne ilmoitetaan yhdessä yhtenä metsästysmuistona; muuten osat on ilmoitettava erikseen; kokonainen täytetty ruho ilmoitetaan tunnuksella BOD; yksittäinen nahka ilmoitetaan tunnuksella SKI |
|
|
Syöksyhammas |
TUS |
kpl |
kg |
Olennaisilta osin kokonaiset syöksyhampaat, jotka voivat olla käsiteltyjä tai käsittelemättömiä; näihin kuuluvat norsun, virtahevon, mursun ja sarvivalaan syöksyhampaat, mutta eivät muut hampaat |
|
Viilu — sorvattu viilu — leikattu viilu |
VEN |
m3, m2 |
kg |
Ohuet samanpaksuiset puulevyt, paksuudeltaan tavallisesti 6 mm tai vähemmän, jotka yleensä ovat kuorittuja (sorvattu viilu) tai levyiksi leikattuja (leikattu viilu) ja joita käytetään vanerin, vanerihuonekalujen ja vaneristen säilytysastioiden yms. valmistukseen |
|
Vaha |
WAX |
kg |
Vaha, myös ambra |
|
|
Kokonaiset yksilöt |
WHO |
kg |
kpl |
Kokonaiset eläimet tai kasvit (elävät tai kuolleet) |
|
Yksiköistä käytetyt lyhenteet (myös muiden mittajärjestelmien kuin metrijärjestelmän vastaavia yksiköitä saa käyttää) g = gramma kg = kilogramma l = litra cm3 = kuutiosenttimetri ml = millilitra m = metri m2 = neliömetri m3 = kuutiometri kpl = kappalemäärä |
||||
LIITE VIII
Vakiintuneet nimistölähteet tieteellisten nimien merkitsemiseen luvissa ja todistuksissa 5 artiklan 4 alakohdan mukaisesti
ELÄIMET
a) Mammalia
Wilson, D. E. & Reeder, D. M. (ed.) 2005. Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference. Third edition, Vol. 1-2, xxxv + 2142 pp. John Hopkins University Press, Baltimore. [kaikki nisäkkäät lukuun ottamatta seuraavien lajien luonnonvaraisessa ympäristössä elävien muotojen nimiä (joita olisi käytettävä vastaavien kotieläiminä pidettävien lajien nimien sijaan): Bos gaurus, Bos mutus, Bubalus arnee, Equus africanus, Equus przewalskii, Ovis orientalis ophion, ja jäljempänä mainittujen lajien nimiä]
Wilson, D. E. & Reeder, D. M. 1993. Mammal Species of the World: a Taxonomic and Geographic Reference. Second edition. xviii + 1207 pp., Smithsonian Institution Press, Washington. [Loxodonta africana ja Ovis vignei]
b) Aves
Morony, J. J., Bock, W. J. and Farrand, J., Jr. 1975. A Reference List of the Birds of the World. American Museum of Natural History. [lintujen lahkojen ja heimojen nimet]
Dickinson, E.C. (ed.) 2003. The Howard and Moore Complete Checklist of the Birds of the World. Revised and enlarged 3rd Edition. 1039 pp. Christopher Helm, London.
Dickinson, E.C. 2005. Corrigenda 4 (2.6.2005) to Howard & Moore Edition 3 (2003) http://www.naturalis.nl/sites/naturalis.en/contents/i000764/corrigenda%204_final.pdf (CITES-sivusto) [kaikki lintulajit lukuun ottamatta jäljempänä mainittuja eliösystematiikan osia]
Collar, N. J. 1997. Family Psittacidae (Parrots). in del Hoyo, J., Elliot, A. and Sargatal, J. eds. Handbook of the Birds of the World. 4. Sandgrouse to Cuckoos: 280-477: Lynx Edicions, Barcelona. [Psittacus intermedia ja Trichoglossus haematodus]
c) Reptilia
Andreone, F., Mattioli, F., Jesu, R. and Randrianirina, J. E. 2001. Two new chameleons of the genus Calumma from north-east Madagascar, with observations on hemipenial morphology in the Calumma Furcifer group (Reptilia, Squamata, Chamaeleonidae). Herpetological Journal 11: 53-68. [Calumma vatosoa ja Calumma vencesi]
Avila Pires, T. C. S. 1995. Lizards of Brazilian Amazonia. Zool. Verh. 299: 706 pp. [Tupinambis]
Böhme, W. 1997. Eine neue Chamäleon art aus der Calumma gastrotaenia — Verwandtschaft Ost-Madagaskars. Herpetofauna (Weinstadt) 19 (107): 5-10. [Calumma glawi]
Böhme, W. 2003. Checklist of the living monitor lizards of the world (family Varanidae). Zoologische Verhandelingen. Leiden 341: 1-43. [Varanidae]
Broadley, D. G. 2006. CITES Standard reference for the species of Cordylus (Cordylidae, Reptilia) valmisteltu CITES-yleissopimuksen nimistökomitean pyynnöstä (CITES-sivusto, asiakirja NC2006 Doc. 8) [Cordylus]
Burton, F.J. 2004. Revision to Species Cyclura nubila lewisi, the Grand Cayman Blue Iguana. Caribbean Journal of Science, 40(2): 198-203. [Cyclura lewisi]
Cei, J. M. 1993. Reptiles del noroeste, nordeste y este de la Argentina — herpetofauna de las selvas subtropicales, puna y pampa. Monografie XIV, Museo Regionale di Scienze Naturali. [Tupinambis]
Colli, G. R., Péres, A. K. and da Cunha, H. J. 1998. A new species of Tupinambis (Squamata: Teiidae) from central Brazil, with an analysis of morphological and genetic variation in the genus. Herpetologica 54: 477-492. [Tupinambis cerradensis]
Dirksen, L. 2002. Anakondas. NTV Wissenschaft. [Eunectes beniensis]
Fritz, U. & Havaš, P. 2006. CITES Checklist of Chelonians of the World. (CITES-sivusto) [Testudines, lajien ja heimojen nimet lukuun ottamatta seuraavien nimien säilyttämistä: Mauremys iversoni, Mauremys pritchardi, Ocadia glyphistoma, Ocadia philippeni, Sacalia pseudocellata]
Hallmann, G., Krüger, J. and Trautmann, G. 1997. Faszinierende Taggeckos — Die Gattung Phelsuma: 1-229 — Natur & Tier-Verlag. ISBN 3-931587-10-X. [Phelsuma]
Harvey, M. B., Barker, D. B., Ammerman, L. K. and Chippindale, P. T. 2000. Systematics of pythons of the Morelia amethistina complex (Serpentes: Boidae) with the description of three new species. Herpetological Monographs 14: 139-185. [Morelia clastolepis, Morelia nauta & Morelia tracyae, sekä muuttuminen Morelia kinghorni -lajiksi]
Hedges, B. S., Estrada, A. R. and Diaz, L. M. 1999. New snake (Tropidophis) from western Cuba. Copeia 1999(2): 376- 381. [Tropidophis celiae]
Hedges, B. S. and Garrido, O. 1999. A new snake of the genus Tropidophis (Tropidophiidae) from central Cuba. Journal of Herpetology 33: 436-441. [Tropidophis spiritus]
Hedges, B. S., Garrido, O. and Diaz, L. M. 2001. A new banded snake of the genus Tropidophis (Tropidophiidae) from north-central Cuba. Journal of Herpetology 35: 615-617. [Tropidophis morenoi]
Hedges, B. S. and Garrido, O. 2002. Journal of Herpetology 36: 157-161. [Tropidophis hendersoni]
Hollingsworth, B.D. 2004. The Evolution of Iguanas: An Overview of Relationships and a Checklist of Species. pp. 19-44. In: Alberts, A.C, Carter, R.L., Hayes, W.K. & Martins, E.P. (Eds), Iguanas: Biology and Conservation. Berkeley (University of California Press). [Iguanidae]
Jacobs, H. J. 2003. A further new emerald tree monitor lizard of the Varanus prasinus species group from Waigeo, West Irian (Squamata: Sauria: Varanidae). Salamandra 39(2): 65-74. [Varanus boehmei]
Jesu, R., Mattioli, F. and Schimenti, G. 1999. On the discovery of a new large chameleon inhabiting the limestone outcrops of western Madagascar: Furcifer nicosiai sp. nov. (Reptilia, Chamaeleonidae). Doriana 7(311): 1-14. [Furcifer nicosiai]
Keogh, J.S., Barker, D.G. & Shine, R. 2001. Heavily exploited but poorly known: systematics and biogeography of commercially harvested pythons (Python curtus group) in Southeast Asia. Biological Journal of the Linnean Society, 73: 113-129. [Python breitensteini ja Python brongersmai]
Klaver, C. J. J. and Böhme, W. 1997. Chamaeleonidae. Das Tierreich 112: 85 pp. [Bradypodion, Brookesia, Calumma, Chamaeleo & Furcifer — lukuun ottamatta seuraavien tunnistamista lajiksi: Calumma andringitaensis, C. guillaumeti, C. hilleniusi & C. marojezensis]
Manzani, P. R. and Abe, A. S. 1997. A new species of Tupinambis Daudin, 1802 (Squamata, Teiidae) from central Brazil. Boletim do Museu Nacional Nov. Ser. Zool. 382: 1-10. [Tupinambis quadrilineatus]
Manzani, P. R. and Abe, A. S. 2002. Arquivos do Museu Nacional, Rio de Janeiro 60(4): 295-302. [Tupinambis palustris]
Massary, J.-C. de and Hoogmoed, M. 2001. The valid name for Crocodilurus lacertinus auctorum (nec Daudin, 1802) (Squamata: Teiidae). Journal of Herpetology 35: 353-357. [Crocodilurus amazonicus]
McDiarmid, R. W., Campbell, J. A. and Touré, T. A. 1999. Snake Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference. Volume 1. The Herpetologists' League, Washington, DC. [Loxocemidae, Pythonidae, Boidae, Bolyeriidae, Tropidophiidae & Viperidae — lukuun ottamatta Acrantophis-, Sanzinia-, Calabaria- ja Lichanura-sukujen säilyttämistä ja Epicrates maurus -suvun tunnistamista lajiksi]
Nussbaum, R. A., Raxworthy, C. J., Raselimanana, A. P. and Ramanamanjato, J. B. 2000. New species of day gecko, Phelsuma Gray (Reptilia: Squamata: Gekkonidae), from the Reserve Naturelle Integrale d'Andohahela, south Madagascar. Copeia 2000: 763-770. [Phelsuma malamakibo]
Pough, F. H., Andrews, R. M., Cadle, J. E., Crump, M. L., Savitzky, A. H. and Wells, K. D. 1998. Herpetology. [Sauria-suvun heimojen rajaaminen]
Rösler, H., Obst, F. J. and Seipp, R. 2001. Eine neue Taggecko-Art von Westmadagaskar: Phelsuma hielscheri sp. n. (Reptilia: Sauria: Gekkonidae). Zool. Abhandl. Staatl. Mus. Tierk. Dresden 51: 51-60. [Phelsuma hielscheri]
Slowinski, J. B. and Wüster, W. 2000. A new cobra (Elapidae: Naja) from Myanmar (Burma). Herpetologica 56: 257-270. [Naja mandalayensis]
Tilbury, C. 1998. Two new chameleons (Sauria: Chamaeleonidae) from isolated Afromontane forests in Sudan and Ethiopia. Bonner Zoologische Beiträge 47: 293-299. [Chamaeleo balebicornutus ja Chamaeleo conirostratus]
Wermuth, H. and Mertens, R. 1996 (reprint). Schildkröten, Krokodile, Brückenechsen. xvii + 506 pp. Jena (Gustav Fischer Verlag). [Testudines-lahkon nimet, Crocodylia & Rhynchocephalia]
Wilms, T. 2001. Dornschwanzagamen: Lebensweise, Pflege, Zucht: 1-142 — Herpeton Verlag, ISBN 3-9806214-7-2. [Uromastyx-suku]
Wüster, W. 1996. Taxonomic change and toxinology: systematic revisions of the Asiatic cobras Naja naja species complex. Toxicon 34: 339-406. [Naja atra, Naja kaouthia, Naja oxiana, Naja philippinensis, Naja sagittifera, Naja samarensis, Naja siamensis, Naja sputatrix ja Naja sumatrana]
d) Amphibia
Brown, J.L., Schulte, R. & Summers, K. 2006. A new species of Dendrobates (Anura: Dendrobatidae) from the Amazonian lowlands of Peru. Zootaxa, 1152: 45-58. [Dendrobates uakarii]
Taxonomic Checklist of CITES listed Amphibians, information extracted from Frost, D.R. (ed.) 2004. Amphibian Species of the World: a taxonomic and geographic reference, an online reference (http://research.amnh.org/herpetology/amphibia/index.html) Versio 3.0, 7. päivästä huhtikuuta 2006 (CITES-sivusto) [Amphibia]
e) Elasmobranchii, Actinopterygii & Sarcopterygii
Eschmeier, W. N. 1998. Catalog of Fishes. 3 vols. California Academy of Sciences. [kaikki kalalajit]
Horne, M. L., 2001. A new seahorse species (Syngnathidae: Hippocampus) from the Great Barrier Reef — Records of the Australian Museum 53: 243-246. [Hippocampus]
Kuiter, R. H., 2001. Revision of the Australian seahorses of the genus Hippocampus (Syngnathiformes: Syngnathidae) with a description of nine new species — Records of the Australian Museum 53: 293-340. [Hippocampus]
Kuiter, R. H., 2003. A new pygmy seahorse (Pisces: Syngnathidae: Hippocampus) from Lord Howe Island — Records of the Australian Museum 55: 113-116. [Hippocampus]
Lourie, S. A. and J. E. Randall, 2003. A new pygmy seahorse, Hippocampusdenise (Teleostei: Syngnathidae), from the Indo-Pacific — Zoological Studies 42: 284-291. [Hippocampus]
Lourie, S. A., A. C. J. Vincent and H. J. Hall, 1999. Seahorses. An identification guide to the world's species and their conservation. Project Seahorse, ISBN 0-9534693-0-1 (toisesta painoksesta saatavilla CD-ROM). [Hippocampus]
f) Arachnida
Lourenço, W. R. and Cloudsley-Thompson, J. C. 1996. Recognition and distribution of the scorpions of the genus Pandinus Thorell, 1876 accorded protection by the Washington Convention. Biogeographica 72(3): 133-143. [Pandinus-suvun skorpionit]
Taxonomic Checklist of CITES listed Spider Species, information extracted from Platnick, N. (2006), The World Spider Catalog, an online reference (http://research.amnh.org/entomology/spiders/catalog/Theraphosidae.html), versio 6.5 7. päivästä huhtikuuta 2006 (CITES-sivusto) [Theraphosidae]
g) Insecta
Matsuka, H. 2001. Natural History of Birdwing Butterflies: 1-367. Matsuka Shuppan, Tokyo. ISBN 4-9900697-0-6. [Ornithoptera-, Trogonoptera- ja Troides-sukujen linnunsiipiperhoset]
KASVIT
The Plant-Book, second edition, D. J. Mabberley, 1997, Cambridge University Press (korjattu painos 1998) [kaikkien asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä lueteltujen kasvien sukujen nimet, paitsi jos ne korvataan sopimusosapuolikokouksessa vahvistetuilla vakiintuneilla nimiluetteloilla].
A Dictionary of Flowering Plants and Ferns, 8th edition, (J. C. Willis, revised by H. K. Airy Shaw, 1973, Cambridge University Press) [sukujen nimien synonyymit, joita ei ole mainittu teoksessa The Plant-Book, paitsi jos ne korvataan jäljempänä olevissa kohdissa tarkoitetuilla sopimusosapuolikokouksessa vahvistetuilla nimiluetteloilla].
World List of Cycads (D. W. Stevenson, R. Osborne and K. D. Hill, 1995; In: P. Vorster (Ed.), Proceedings of the Third International Conference on Cycad Biology, s. 55-64, Cycad Society of South Africa, Stellenbosch) ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Cycadaceae-, Stangeriaceae- ja Zamiaceae-sukujen lajien nimiin.
CITES Bulb Checklist (A. P. Davis et al., 1999, compiled by the Royal Botanic Gardens, Kew, United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland) ja sen ajantaisaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Cyclamen-suvun (Primulaceae) sekä Galanthus- ja Sternbergia-sukujen (Liliaceae) lajien nimiin.
CITES Cactaceae Checklist, second edition, (1999, compiled by D. Hunt, Royal Botanic Gardens, Kew, United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland) ja sen ajantaisaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan kaktuskasvien (Cactaceae) lajien nimiin.
CITES Carnivorous Plant Checklist, second edition, (B. von Arx et al., 2001, Royal Botanic Gardens, Kew, United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland) ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Dionaea-, Nepenthes- ja Sarracenia-lajien nimiin.
CITES Aloe and Pachypodium Checklist (U. Eggli et al., 2001, compiled by Städtische Sukkulenten-Sammlung, Zürich, Switzerland, in collaboration with Royal Botanic Gardens, Kew, United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland) ja sen päivitys Lüthy, J.M. 2007. An update and Supplement to the CITES Aloe & Pachypodium Checklist. CITES Management Authority of Switzerland, Bern, Switzerland (CITES-sivusto), jonka nimistökomitea on hyväksynyt; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Aloe- ja Pachypodium-sukujen lajien nimiin.
World Checklist and Bibliography of Conifers (A. Farjon, 2001) ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Taxus-suvun lajien nimiin.
CITES Orchid Checklist, (compiled by the Royal Botanic Gardens, Kew, United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland) ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan seuraavien sukujen lajien nimiin: Cattleya, Cypripedium, Laelia, Paphiopedilum, Phalaenopsis, Phragmipedium, Pleione ja Sophronitis (Volume 1, 1995); Cymbidium, Dendrobium, Disa, Dracula ja Encyclia (Volume 2, 1997); ja Aerangis, Angraecum, Ascocentrum, Bletilla, Brassavola, Calanthe, Catasetum, Miltonia, Miltonioides ja Miltoniopsis, Renanthera, Renantherella, Rhynchostylis, Rossioglossum, Vanda ja Vandopsis (Volume 3, 2001) & Aerides, Coelogyne, Comparettia & Masdevallia (Volume 4, 2006).
The CITES Checklist of Succulent Euphorbia Taxa (Euphorbiaceae), Second edition (S. Carter and U. Eggli, 2003, published by the Federal Agency for Nature Conservation, Bonn, Germany); julkaisu ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan tiettyihin tyräkkikasvien lajien nimiin.
Dicksonia species of the Americas (2003, compiled by Bonn Botanic Garden and the Federal Agency for Nature Conservation, Bonn, Germany); julkaisu ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Dicksonia-suvun lajien nimiin.
Plants of Southern Africa: an annotated checklist. Germishuizen, G. & Meyer N.L. (eds.) (2003). Strelitzia 14: 561. National Botanical Institute, Pretoria, South Africa; julkaisu ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Hoodia-suvun lajien nimiin.
Lista de especies, nomenclatura y distribución en el genero Guaiacum. Davila Aranda & Schippmann, U. (2006): - Medicinal Plant Conservation 12: #-#. (CITES-sivusto); julkaisu ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Guaiacum-suvun lajien nimiin.
CITES checklist for Bulbophyllum and allied taxa (Orchidaceae). Sieder, A., Rainer, H., Kiehn, M. (2007): Address of the authors: Department of Biogeography and Botanical Garden of the University of Vienna; Rennweg 14, A-1030 Vienna (Austria). (CITES-sivusto); julkaisu ja sen ajantasaistetut, nimistökomitean hyväksymät laitokset; käytetään ohjenuorana, kun viitataan Bulbophyllum-suvun lajien nimiin.
Checklist of CITES species -julkaisua (2005, 2007 ja ajantasaistettuja laitoksia), jonka on julkaissut YK:n ympäristöohjelman maailman suojelualueiden seurantakeskus (UNEP-WCMC), voidaan käyttää epävirallisena yleislähteenä. Se sisältää sopimusosapuolikokouksen hyväksymät tieteelliset nimet niille eläinlajeille, jotka on lueteltu asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä, sekä epävirallisen yhteenvedon tiedoista, jotka sisältyvät CITES-nimistöä varten hyväksyttyihin vakiintuneisiin nimistölähteisiin.
LIITE IX
1. Tunnukset, joilla luvissa ja todistuksissa ilmoitetaan 5 artiklan 5 alakohdassa tarkoitettu toimitusten tarkoitus
|
B |
Kasvatus vankeudessa tai keinotekoinen lisääminen |
|
E |
Opetus |
|
G |
Kasvitieteelliset puutarhat |
|
H |
Metsästysmuistot |
|
L |
Lainvalvonta / oikeudelliset tarkoitukset / tutkinta |
|
M |
Lääketieteelliset tarkoitukset (mukaan lukien biolääketieteellinen tutkimus) |
|
N |
Luontoon palauttaminen tai vapauttaminen |
|
P |
Henkilökohtaiset tarkoitukset |
|
Q |
Sirkukset ja kiertävät näyttelyt |
|
S |
Tieteelliset tarkoitukset |
|
T |
Kaupalliset tarkoitukset |
|
Z |
Eläintarhat |
2. Tunnukset, joilla luvissa ja todistuksissa ilmoitetaan 5 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettu yksilöiden alkuperä
|
W |
Luonnonvaraisesta ympäristöstään otetut yksilöt |
|
R |
Tarhaustoiminnasta peräisin olevat yksilöt |
|
D |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteeseen A sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka on tarkoitettu kaupallisiin tarkoituksiin ja jotka ovat asetuksen (EY) N:o xxx/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
A |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten keinotekoisesti lisätyt kasvit ja liitteisiin B ja C sisältyvät keinotekoisesti lisätyt kasvit, jotka ovat asetuksen (EY) N:o xxx/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
C |
Sellaiset liitteeseen A sisältyvät, muita kuin kaupallisia tarkoituksia varten vankeudessa kasvatetut eläimet ja liitteisiin B ja C sisältyvät vankeudessa kasvatetut eläimet, jotka ovat asetuksen (EY) N:o xxx/2006 XIII luvun mukaisia, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
F |
Vankeudessa syntyneet eläimet, joiden osalta asetuksen (EY) N:o xxx/2006 XIII luvun edellytykset eivät kuitenkaan täyty, sekä niiden osat ja johdannaiset |
|
I |
Haltuun otetut ja takavarikoidut yksilöt ( 11 ) |
|
O |
Yleissopimusta edeltävältä ajalta olevat yksilöt (11) |
|
U |
Alkuperä tuntematon (edellyttää perustelua) |
LIITE X
62 ARTIKLAN 1 ALAKOHDASSA TARKOITETUT ELÄINLAJIT
Aves
ANSERIFORMES
Anatidae
Anas laysanensis
Anas querquedula
Aythya nyroca
Branta ruficollis
Branta sandvicensis
Oxyura leucocephala
COLUMBIFORMES
Columbidae
Columba livia
GALLIFORMES
Phasianidae
Catreus wallichii
Colinus virginianus ridgwayi
Crossoptilon crossoptilon
Crossoptilon mantchuricum
Lophophurus impejanus
Lophura edwardsi
Lophura swinhoii
Polyplectron napoleonis
Syrmaticus ellioti
Syrmaticus humiae
Syrmaticus mikado
PASSERIFORMES
Fringillidae
Carduelis cucullata
PSITTACIFORMES
Psittacidae
Cyanoramphus novaezelandiae
Psephotus dissimilis
LIITE XI
18 artiklassa tarkoitettujen biologisten näytteiden tyypit ja niiden käyttö
|
Näytteen tyyppi |
Näytteen tyypillinen koko |
Näytteen käyttö |
|
veri, nestemäinen |
pisaroita tai 5 ml kokoverta putkessa, jossa on antikoagulanttia; voi pilaantua 36 tunnissa |
hematologiset analyysit ja tavanomaiset biokemialliset testit sairauksien diagnosoimiseksi; taksonominen tutkimus; biolääketieteellinen tutkimus |
|
veri, kuiva (sivelynäyte) |
pisara verta levitettynä objektilasille, yleensä kemiallisen kiinnitteen avulla kiinnitettynä |
verisolujen laskennat ja seulontakokeet sairauksia aiheuttavien loisten havaitsemiseksi |
|
veri, hyytynyt (seerumi) |
5 ml verta putkessa; näytteessä voi olla verihyytymä tai ei |
serologia ja vasta-aineiden osoittaminen sairauksien merkkejä etsittäessä; biolääketieteellinen tutkimus |
|
kudokset, fiksoidut |
5 mm3:n kudospalaset kiinnitteessä |
histologiset analyysit ja elektronimikroskopia sairauden merkkien havaitsemiseksi; taksonominen tutkimus; biolääketieteellinen tutkimus |
|
kudokset, tuoreet (lukuun ottamatta munasoluja, siittiöitä ja alkioita) |
5 mm3:n kudospalaset, joskus jäädytetyt |
mikrobiologiset ja toksikologiset analyysit organismien ja myrkkyjen havaitsemiseksi taksonominen tutkimus; biolääketieteellinen tutkimus |
|
vanupuikkonäytteet |
näytepuikossa olevat pienet kudospalaset putkessa |
bakteerien, sienten ym. viljely sairauksien diagnosoimiseksi |
|
karvat, iho, höyhenet, suomut |
pienet, joskus erittäin pienet nahan pinnan palat putkessa (jonka tilavuus on enintään 10 ml) kiinnitteen kanssa tai ilman |
geneettiset ja oikeuslääketieteelliset testit, loisten ja taudinaiheuttajien osoittaminen sekä muut testit |
|
solulinjat ja kudosviljelmät |
näytteen kokoa ei ole rajoitettu |
solulinjat ovat keinotekoisia tuotteita, joita viljellään joko primaari- tai jatkuvina solulinjoina ja käytetään laajasti rokotteiden ja muiden lääketuotteiden valmistukseen liittyvässä testauksessa sekä taksonomisessa tutkimuksessa (esim. kromosomitutkimukset ja DNA:n eristäminen) |
|
DNA |
pieni määrä verta (enint. 5 ml), karvaa, höyhenen juurituppea, lihas- ja elinkudosta (esim. maksa, sydän ym.), puhdistettua DNA:ta jne. |
sukupuolen määritys; tunnistaminen oikeuslääketieteelliset tutkimukset; taksonominen tutkimus; biolääketieteellinen tutkimus |
|
eritteet (sylki, myrkky, maito) |
1–5 ml pienissä näytepulloissa |
fylogeneettinen tutkimus, vastamyrkkyjen tuotanto, biolääketieteellinen tutkimus |
LIITE XII
Vastaavuustaulukko
|
Asetus (EY) N:o 1808/2001 |
Tämä asetus |
|
1 artiklan a ja b alakohta |
1 artiklan 1 ja 2 alakohta |
|
1 artiklan c alakohta |
— |
|
1 artiklan d, e ja f alakohta |
1 artiklan 3, 4 ja 5 alakohta |
|
— |
1 artiklan 6, 7 ja 8 alakohta |
|
2 artiklan 1 ja 2 kohta |
2 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
— |
2 artiklan 3 ja 4 kohta |
|
2 artiklan 3 ja 4 kohta |
2 artiklan 5 ja 6 kohta |
|
3 artikla |
3 artikla |
|
4 artiklan 1 ja 2 kohta |
4 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
4 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta |
5 artiklan ensimmäisen kohdan 1 ja 2 alakohta |
|
— |
5 artiklan ensimmäinen kohdan 3 alakohta |
|
4 artiklan 3 kohdan c, d ja e alakohta |
5 artiklan ensimmäisen kohdan 4, 5 ja 6 alakohta |
|
4 artiklan 4 kohta |
6 artikla |
|
4 artiklan 5 kohta |
7 artikla |
|
5 artikla |
8 artikla |
|
6 artikla |
9 artikla |
|
7 artiklan 1 kohta |
10 artikla |
|
7 artiklan 2 kohta |
11 artikla |
|
7 artiklan 3 ja 4 kohta |
12 artikla |
|
8 artiklan 1 kohta |
13 artikla |
|
8 artiklan 2 kohta |
14 artikla |
|
8 artiklan 3 kohta |
15 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
8 artiklan 4 kohta |
15 artiklan 3 ja 4 kohta |
|
8 artiklan 5 kohta |
16 artikla |
|
8 artiklan 6 ja 7 kohta |
17 artikla |
|
— |
18–19 artikla |
|
9 artikla |
20 artikla |
|
10 artikla |
21 artikla |
|
11 artikla |
22 artikla |
|
12 artikla |
23 artikla |
|
13 artikla |
24 artikla |
|
14 artikla |
25 artikla |
|
15 artikla |
26 artikla |
|
16 artikla |
27 artikla |
|
17 artikla |
28 artikla |
|
18 artikla |
29 artikla |
|
— |
30–44 artikla |
|
19 artikla |
45 artikla |
|
20 artiklan 1 kohta |
46 artikla |
|
20 artiklan 2 kohta |
47 artikla |
|
20 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta |
48 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
|
20 artiklan 3 kohdan c alakohta |
— |
|
20 artiklan 3 kohdan d ja e alakohta |
48 artiklan 1 kohdan c ja d kohta |
|
20 artiklan 4 kohta |
49 artikla |
|
20 artiklan 5 ja 6 kohta |
50 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
21 artikla |
51 artikla |
|
22 artikla |
52 artikla |
|
23 artikla |
53 artikla |
|
24 artikla |
54 artikla |
|
25 artikla |
55 artikla |
|
26 artikla |
56 artikla |
|
27 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta ja niiden jälkeinen teksti |
57 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohta |
|
27 artiklan 2, 3 ja 4 kohta |
57 artiklan 2, 3 ja 4 kohta |
|
27 artiklan 5 kohdan a ja b alakohta |
57 artiklan 5 kohdan a ja b alakohta |
|
— |
57 artiklan 5 kohdan c ja d alakohta |
|
28 artiklan 1 kohdan ensimmäinen ja toinen luetelmakohta |
58 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
|
28 artiklan 2 ja 3 kohta |
58 artiklan 2 ja 3 kohta |
|
28 artiklan 4 kohdan a ja b alakohta |
58 artiklan 4 kohta |
|
29 artikla |
59 artikla |
|
30 artikla |
60 artikla |
|
31 artikla |
61 artikla |
|
32 artikla |
62 artikla |
|
33 artikla |
63 artikla |
|
34 artiklan 1 kohta |
— |
|
34 artiklan 2 kohdan a–f alakohta |
64 artiklan 1 kohdan a–f alakohta |
|
34 artiklan 2 kohdan g ja h alakohta |
64 artiklan 2 kohta |
|
35 artiklan 1 ja 2 kohta |
65 artiklan 1 ja 2 kohta |
|
35 artiklan 3 kohdan a ja b alakohta |
65 artiklan 3 kohta |
|
— |
65 artiklan 4 kohta |
|
36 artiklan 1 kohta |
66 artiklan 1, 2 ja 3 kohta |
|
36 artiklan 2 kohta |
66 artiklan 4 kohta |
|
36 artiklan 3 ja 4 kohta |
66 artiklan 5 ja 6 kohta |
|
— |
66 artiklan 7 kohta |
|
36 artiklan 5 kohta |
66 artiklan 8 kohta |
|
37 artikla |
67 artikla |
|
38 artikla |
68 artikla |
|
39 artikla |
69 artikla |
|
40 artikla |
70 artikla |
|
41 artikla |
71 artikla |
|
42 artikla |
74 artikla |
|
43 artikla |
72 artikla |
|
44 artikla |
73 artikla |
|
45 artikla |
75 artikla |
|
Liite I |
Liite I |
|
Liite II |
Liite II |
|
— |
Liite III |
|
— |
Liite IV |
|
Liite III |
Liite V |
|
Liite IV |
Liite VI |
|
Liite V |
Liite VII |
|
Liite VI |
Liite VIII |
|
Liite VII |
Liite IX |
|
Liite VIII |
Liite X |
|
— |
Liite XI |
|
— |
Liite XII |
( 1 ) EYVL L 61, 3.3.1997, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 1332/2005 (EUVL L 215, 19.8.2005, s. 1).
( 2 ) EYVL L 384, 31.12.1982, s. 1. Asetus sellaisena kuin sen on muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 2727/95 (EYVL L 284, 28.11.1995, s. 3).
( 3 ) EYVL L 250, 19.9.2001, s. 1.
( 4 ) EYVL L 344, 7.12.1983, s. 1.
( 5 ) Käytetään vain yhdessä jonkin toisen alkuperätunnuksen kanssa.
( 6 ) Käytetään vain yhdessä jonkin toisen alkuperätunnuksen kanssa.
( 7 ) Käytetään vain yhdessä jonkin toisen alkuperätunnuksen kanssa.
( 8 ) Käytetään vain yhdessä jonkin toisen alkuperätunnuksen kanssa.
( 9 ) Käytetään vain yhdessä jonkin toisen alkuperätunnuksen kanssa.
( 10 ) Käytetään vain yhdessä jonkin toisen alkuperätunnuksen kanssa.
( 11 ) Käytetään vain yhdessä jonkin toisen alkuperätunnuksen kanssa.