►B	NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 15 päivänä syyskuuta 2006, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta (2006/683/EY, Euratom) (EYV L 285, 16.10.2006, p.47)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
M1	NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 1 päivänä tammikuuta 2007,	L 1	9	4.1.2007
►M2	NEUVOSTON PÄÄTÖS, tehty 20 päivänä joulukuuta 2007,	L 346	17	29.12.2007

▼B

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty 15 päivänä syyskuuta 2006,

neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta

(2006/683/EY, Euratom)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 28 artiklan 1 kohdan ja 41 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

15 ja 16 päivänä kesäkuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että kansalaisten Euroopan unionia kohtaan tunteman luottamuksen lisäämiseksi on tärkeää, että heille annetaan mahdollisuus saada ensi käden tietoja unionin toiminnasta muun muassa lisäämällä edelleen avoimuutta. Eurooppa-neuvoston sopimalla tavalla ja ottaen täysin huomioon tarve varmistaa neuvoston työn tehokkuus neuvoston työskentelystä olisi tämän vuoksi tehtävä entistä avoimempaa erityisesti silloin, kun neuvosto käsittelee yhteispäätösmenettelyssä käsiteltäviä säädöksiä. Niin ikään olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla neuvoston julkisten käsittelyjen välittämiseen Euroopan unionin toimielinten kaikilla virallisilla kielillä käytettäviä teknisiä välineitä voidaan huomattavasti parantaa, erityisesti Internetin avulla.

Neuvosto tarkastelee joulukuussa 2006 edellä mainittujen avoimuutta lisäävien toimenpiteiden täytäntöönpanoa arvioidakseen niiden vaikutusta neuvoston työskentelyn tehokkuuteen.

(2)	On myös aiheellista yksinkertaistaa neuvoston toiminnan suunnittelua. Tätä varten olisi otettava käyttöön aiemman järjestelmän korvaava uusi järjestelmä, joka perustuu 18 kuukauden ohjelmaan, minkä kyseisen kauden kolme puheenjohtajavaltiota toimittavat neuvostolle hyväksyttäväksi.

(3)

Tämän lisäksi olisi aiheellista muuttaa ja selventää kirjallista menettelyä koskevia säännöksiä, jotta parannetaan kirjallisen menettelyn toimivuutta ja nopeutetaan Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin annettavien vastauksien hyväksymistä sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja alueiden komitean jäsenten nimittämistä koskevien päätösten sekä muiden toimielinten ja elinten kuulemista koskevien päätösten tekemistä neuvostossa,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Korvataan 22 päivänä maaliskuuta 2004 vahvistettu neuvoston työjärjestys ( 1 ) seuraavasti:

”NEUVOSTON TYÖJÄRJESTYS

1 artikla

Koollekutsuminen ja istuntopaikat

1. Puheenjohtaja kutsuu neuvoston koolle omasta aloitteestaan taikka neuvoston jäsenen tai komission pyynnöstä. ( 2 )

2. Seitsemän kuukautta ennen puheenjohtajakautensa alkua ja tarvittaessa edellistä ja seuraavaa puheenjohtajavaltiota kuultuaan asianomainen neuvoston puheenjohtajavaltio ilmoittaa kaikkien sellaisten neuvoston istuntojen suunnitellut ajankohdat, jotka on pidettävä lainsäädäntöasioiden käsittelemiseksi tai operatiivisten päätösten tekemiseksi.

3. Neuvoston kotipaikka on Bryssel. Neuvosto pitää huhti-, kesä- ja lokakuussa istuntonsa Luxemburgissa ( 3 ).

Poikkeustapauksissa ja asianmukaisesti perustelluista syistä neuvosto tai pysyvien edustajien komitea, jäljempänä ’Coreper’, voi yksimielisesti päättää, että neuvoston istunto pidetään muualla.

2 artikla

Neuvoston kokoonpanot, yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston tehtävät sekä toimintaohjelman laatiminen

1. Neuvosto voi kokoontua eri kokoonpanoissa käsiteltävien asioiden mukaisesti. Jäljempänä 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsuttu yleisten asioiden ja ulkosuhteiden kokoonpanossa kokoontuva neuvosto, jäljempänä ’yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto’, päättää näiden kokoonpanojen luettelosta, joka on liitteessä I.

2. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolla on seuraavat kaksi päätoiminta-aluetta, joita varten se pitää erillisiä istuntoja erillisin esityslistoin ja mahdollisesti eri päivinä:

a) Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelu ja jatkotoimet mukaan lukien kaiken valmistelutyön yhteensovittaminen, politiikkojen yleinen yhteensovittaminen, toimielin- ja hallintoasiat, useita Euroopan unionin politiikkoja koskevat laaja-alaiset asiat sekä muut asiat, jotka Eurooppa-neuvosto on antanut sen käsiteltäväksi, ottaen huomioon talous- ja rahaliiton (EMU) toimintaa koskevat säännöt;

b) Euroopan unionin kaikkeen ulkoiseen toimintaan liittyvät asiat, toisin sanoen yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, ulkomaankauppa, kehitysyhteistyö sekä humanitaarinen apu.

3. Eurooppa-neuvoston kokousten valmistelua varten 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsuttu yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto

a) laatii puheenjohtajavaltion ehdotuksen perusteella ehdotuksen selityksin varustetuksi esityslistaksi vähintään neljä viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston kokousta;

b) pitää lopullisen valmistelukokouksensa Eurooppa-neuvoston kokousta edeltävänä päivänä ja hyväksyy esityslistan.

Muiden neuvoston kokoonpanojen Eurooppa-neuvoston käsiteltäväksi toimittama aineisto toimitetaan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsutulle yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostolle viimeistään kaksi viikkoa ennen Eurooppa-neuvoston kokousta.

Mikään muu neuvoston kokoonpano tai neuvoston valmistelukomitea ei saa kokoontua ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitetun lopullisen valmistelukokouksen ja Eurooppa-neuvoston kokouksen välisenä aikana muutoin kuin kiireellisistä ja ennalta arvaamattomista, esimerkiksi ajankohtaisiin kansainvälisiin tapahtumiin liittyvistä syistä.

Puheenjohtajavaltio toteuttaa Eurooppa-neuvoston työskentelyn käytännön järjestelyjen edellyttämät toimenpiteet yhdessä pääsihteeristön kanssa ja Eurooppa-neuvostossa sovittujen sääntöjen mukaisesti.

4. Seuraavana vuorossa olevat seuraavat kolme puheenjohtajavaltiota laativat 18 kuukauden välein läheisessä yhteistyössä komission kanssa ja asiaankuuluvien kuulemisten jälkeen ehdotuksen neuvoston toimintaohjelmaksi mainitulle kaudelle. Nämä kolme puheenjohtajavaltiota toimittavat yhdessä ohjelmaehdotuksen viimeistään kuukautta ennen mainitun kauden alkua 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsutun yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston hyväksyttäväksi. ( 4 )

5. Tuleva puheenjohtajavaltio vahvistaa neuvoston seuraavan puolivuotiskauden istuntoja varten suunnitellut lainsäädäntöasiat ja operatiiviset päätökset sisältävät neuvoston istuntojen ohjeelliset esityslistaehdotukset. Nämä ohjeelliset esityslistaehdotukset laaditaan viimeistään viikkoa ennen puheenjohtajakauden alkua neuvoston 18 kuukauden ohjelman pohjalta ja komission kuulemisen jälkeen. Aikaisemmin suunniteltujen neuvoston istuntojen lisäksi voidaan tarvittaessa pitää ylimääräisiä istuntoja.

Asianomainen puheenjohtajavaltio laatii komissiota ja seuraavaa puheenjohtajavaltiota kuultuaan samanlaiset neuvoston istuntojen ohjeelliset esityslistaehdotukset ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua puolivuotiskautta seuraavaa puolivuotiskautta varten viimeistään viikkoa ennen puheenjohtajakautensa alkua.

Jos puolivuotiskauden aikana osoittautuu, että jotain tälle kaudelle suunniteltua istuntoa ei enää ole aihetta järjestää, puheenjohtaja ei kutsu sitä koolle.

3 artikla ( 5 )

Esityslista

1. Puheenjohtaja laatii kutakin istuntoa varten ehdotuksen esityslistaksi ottaen huomioon neuvoston 18 kuukauden ohjelman. Esityslistaehdotus lähetetään neuvoston muille jäsenille ja komissiolle vähintään 14 päivää ennen istunnon alkua.

2. Esityslistaehdotukseen otetaan asiat, joiden esityslistalle ottamista koskeva neuvoston jäsenen tai komission pyyntö sekä tarvittaessa pyyntöön liittyvät asiakirjat ovat saapuneet pääsihteeristöön vähintään 16 päivää ennen kyseisen istunnon alkua. Esityslistaehdotuksessa ilmoitetaan tähdellä ne asiat, joista puheenjohtaja, neuvoston jäsen tai komissio voi pyytää äänestystä. Tällainen ilmoitus on tehtävä sen jälkeen, kun kaikki perussopimusten edellyttämät menettelyvaatimukset on täytetty.

3. Asiat, jotka liittyvät säädöksen antamiseen tai yhteisen kannan vahvistamiseen säädösehdotuksesta tai ehdotukseen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti hyväksyttävästä toimenpiteestä, otetaan esityslistaehdotukseen päätöksen tekemiseksi vasta, kun kansallisten kansanedustuslaitosten asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan 3 kohdassa tarkoitettu kuuden viikon määräaika on päättynyt.

Neuvosto voi yksimielisesti poiketa kuuden viikon määräajasta, jos asian esityslistalle ottamiseen voidaan soveltaa mainitun pöytäkirjan 3 kohdassa tarkoitettua kiireellistä asiaa koskevaa poikkeusta.

4. Esityslistaehdotukseen voidaan ottaa ainoastaan ne asiat, joihin liittyvät asiakirjat on lähetetty neuvoston jäsenille ja komissiolle viimeistään kyseisen esityslistan lähettämispäivänä.

5. Pääsihteeristö toimittaa neuvoston jäsenille ja komissiolle ne pyynnöt asian esityslistalle ottamisesta sekä näihin pyyntöihin liittyvät asiakirjat, joiden osalta edellä esitettyjä määräaikoja ei ole noudatettu.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtaja poistaa esityslistaehdotuksesta sellaisiin 7 artiklan mukaisiin lainsäädäntöasioihin liittyvät kohdat, joiden osalta Coreper ei ole saattanut valmistelua päätökseen viimeistään sen viikon loppuun mennessä, joka edeltää neuvoston kyseistä istuntoa edeltävää viikkoa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

6. Esityslistaehdotuksessa on A- ja B-osa. A-osaan otetaan ne asiat, jotka neuvosto voi hyväksyä ilman keskustelua; tämä ei kuitenkaan estä neuvoston jäseniä ja komissiota esittämästä mielipidettään näiden kohtien hyväksymisen yhteydessä eikä mahdollisuutta saada lausumia merkityksi pöytäkirjaan.

7. Neuvosto vahvistaa esityslistan kunkin istunnon alussa. Muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle edellyttää neuvoston yksimielistä päätöstä. Tällä tavoin esityslistalle otetuista asioista voidaan äänestää, jos kaikki perussopimusten edellyttämät menettelyvaatimukset on täytetty.

8. Jos jotain A-osassa olevaa asiaa koskeva kannanotto kuitenkin saattaa aiheuttaa uuden keskustelun tai jos neuvoston jäsen tai komissio sitä pyytää, kyseinen asia poistetaan esityslistalta, jollei neuvosto toisin päätä.

9. Kaikkiin ’muut asiat’ -kohtaan otettavia asioita koskeviin pyyntöihin liitetään selittävä asiakirja.

4 artikla

Neuvoston jäsenen edustaminen

Jollei 11 artiklassa tarkoitettua äänioikeuden siirtämistä koskevista säännöksistä muuta johdu, voi neuvoston jäsentä, joka on estynyt osallistumasta istuntoon, edustaa sijainen.

5 artikla

Istunnot

1. Neuvoston istunnot eivät 8 artiklassa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta ole julkisia.

2. Komissio kutsutaan osallistumaan neuvoston istuntoihin. Sama koskee Euroopan keskuspankkia silloin, kun käsitellään asioita, joissa se käyttää aloiteoikeuttaan. Neuvosto voi kuitenkin päättää käsitellä asioita ilman komission tai Euroopan keskuspankin läsnäoloa.

3. Neuvoston ja komission jäsenillä voi olla apunaan avustavia virkamiehiä. Heidän nimensä ja asemansa on ilmoitettava etukäteen pääsihteeristölle. Neuvosto voi päättää, kuinka monta henkilöä, neuvoston jäsenet mukaan luettuina, istuntosalissa saa samanaikaisesti enintään olla valtuuskuntaa kohden.

4. Neuvoston istuntoihin pääsy edellyttää pääsihteeristön myöntämän kulkuluvan esittämistä.

6 artikla

Salassapitovelvollisuus ja asiakirjojen esittäminen oikeudenkäynnissä

1. Jollei neuvosto toisin päätä, neuvoston käsittelyjä koskee salassapitovelvollisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 ja 9 artiklan sekä yleisön oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevien säännösten soveltamista.

2. Neuvosto tai Coreper voi antaa luvan esittää oikeudenkäynnissä jäljennöksen tai otteen neuvoston asiakirjoista, joita ei ole vielä saatettu yleisön saataville niiden säännösten mukaisesti, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin.

7 artikla

Neuvoston toiminta lainsäätäjänä

Neuvosto toimii Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan mukaisesti lainsäätäjänä silloin, kun se asiaa koskevien perussopimusten määräysten nojalla päättää yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa oikeudellisesti sitovasta tai yhtä tai useampaa jäsenvaltiota oikeudellisesti velvoittavasta lainsäädännöstä asetuksin, direktiivein, puitepäätöksin tai päätöksin, paitsi silloin kun on kyse käsittelystä, joka johtaa sisäisten toimenpiteiden, hallinnollisten tai talousarviota koskevien taikka toimielinten välisiä tai kansainvälisiä suhteita koskevien toimenpiteiden hyväksymiseen tai sellaisten säädösten, jotka eivät ole sitovia, kuten päätelmien, suositusten tai päätöslauselmien, antamiseen.

Kun neuvosto käsittelee lainsäädäntöehdotuksia tai -aloitteita, se pidättyy antamasta muita kuin perussopimuksissa määrättyjä säädöksiä, kuten päätöslauselmia, päätelmiä tai muita kuin 9 artiklassa tarkoitettuja lausumia.

8 artikla

Yleisölle avoimet neuvoston käsittelyt ja julkiset keskustelut

1. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan mukaista yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettavien säädösten käsittelyt neuvostossa ovat yleisölle avoimia seuraavasti:

a) yleisö voi seurata mahdollista komission suorittamaa säädösehdotuksia koskevaa esittelyä ja sitä seuraavaa käsittelyä neuvostossa;

b) yleisö voi seurata näitä säädöksiä koskevaa äänestystä sekä tällaiseen äänestykseen johtavan asian lopullista käsittelyä neuvostossa, ja äänestysselitykset ovat yleisön saatavilla;

c) yleisö voi seurata tällaisten säädösten kaikkia muita käsittelyjä neuvostossa, jollei neuvosto tai Coreper jonkin käsittelyn osalta päätä toisin.

2. Yleisö voi seurata muiden kuin yhteispäätösmenettelyä noudattaen annettavia säädöksiä koskevien tärkeiden uusien ehdotusten ensimmäistä käsittelyä neuvostossa. Puheenjohtajavaltio määrittelee, mitkä uudet säädösehdotukset ovat tärkeitä, ja neuvosto tai Coreper voi tarvittaessa päättää toisin. Puheenjohtajavaltio voi päättää tapauskohtaisesti, että yleisö voi seurata tiettyä säädöstä koskevia myöhempiä neuvoston käsittelyjä, jollei neuvosto tai Coreper päätä toisin.

3. Neuvosto käy neuvoston tai Coreperin määräenemmistöllä tekemän päätöksen nojalla julkisia keskusteluja tärkeistä kysymyksistä, jotka koskevat Euroopan unionin ja sen kansalaisten etuja.

Puheenjohtajavaltion, neuvoston jäsenten tai komission tehtävänä on ehdottaa erityisiä kysymyksiä tai aiheita tällaisia keskusteluja varten ottaen huomioon asian tärkeyden ja sen merkityksen kansalaisille.

4. Edellä olevan 2 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiseen istuntoon koolle kutsuttu yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto käy julkisen keskustelun neuvoston 18 kuukauden ohjelmasta. Neuvoston muiden kokoonpanojen niiden omista painopisteistä käymät periaatekeskustelut ovat myös julkisia. Komission viisivuotisohjelman, vuosittaisen työohjelman ja vuotuisen toimintastrategian esittelyt sekä niitä seuraavat keskustelut ovat julkisia.

5. Edellä 3 artiklan mukaisesta esityslistaehdotuksen lähettämisestä alkaen:

a) neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 1 ja 2 kohdan mukaisesti, merkitään sanoilla ’julkinen käsittely’,

b) neuvoston esityslistalle otetut asiat, joiden käsittelyä yleisö voi seurata 3 ja 4 kohdan mukaisesti, merkitään sanoilla ’julkinen keskustelu’.

Neuvoston käsittelyjen ja julkisten keskustelujen avaaminen yleisölle tämän artiklan mukaisesti toteutetaan julkisena lähetyksenä audiovisuaalisin menetelmin, erityisesti siihen varatussa salissa ja kaikilla Euroopan unionin toimielinten virallisilla kielillä virtausvideota käyttäen. Lähetyksen tallennettu versio on saatavilla neuvoston Internet-sivustolla vähintään kuukauden ajan. Äänestyksen tulos ilmoitetaan visuaalisessa muodossa.

Pääsihteeristö ilmoittaa mahdollisuuksiensa mukaan yleisölle etukäteen tällaisten audiovisuaalisten lähetysten päivämäärät ja arvioidut kellonajat sekä pyrkii kaikin käytännön toimin varmistamaan tämän artiklan asianmukaisen soveltamisen.

9 artikla

Äänestysten, äänestysselitysten ja pöytäkirjojen julkisuus

1. Niiden tapausten lisäksi, joissa neuvoston suorittama käsittely on julkinen 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti, neuvoston jäsenten äänestyksen tulos ja äänestystä koskevat selitykset sekä neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat säädösten antamista, julkistetaan neuvoston toimiessa lainsäätäjänä 7 artiklan mukaisesti.

Samaa sääntöä sovelletaan:

a) äänestystuloksiin ja äänestysselityksiin sekä neuvoston pöytäkirjaan merkittäviin lausumiin ja pöytäkirjan kohtiin, jotka koskevat yhteisen kannan vahvistamista Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 tai 252 artiklan mukaisesti;

b) neuvoston jäsenten tai heidän edustajansa suorittamiin äänestyksiin tai heidän antamiinsa äänestysselityksiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklalla perustetussa sovittelukomiteassa sekä neuvoston pöytäkirjaan merkittäviin lausumiin ja pöytäkirjan kohtiin, jotka koskevat sovittelukomitean kokousta;

c) äänestystuloksiin ja äänestysselityksiin sekä neuvoston pöytäkirjaan merkittäviin lausumiin ja pöytäkirjan kohtiin, jotka koskevat neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston nojalla tekemää yleissopimusta.

2. Lisäksi äänestystulokset julkistetaan:

a) kun neuvosto toimii Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston nojalla, neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä;

b) kun neuvosto hyväksyy yhteisen kannan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti, neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin yksimielisellä päätöksellä;

c) muissa tapauksissa neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

Jos neuvoston äänestysten tulokset julkistetaan ensimmäisen kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti, asianomaisten neuvoston jäsenten pyynnöstä julkistetaan myös äänestyksen yhteydessä annetut äänestysselitykset ottaen huomioon tämä työjärjestys, oikeusvarmuus ja neuvoston edut.

Neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat ja pöytäkirjan kohdat, jotka koskevat ensimmäisen kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen säädösten antamista, julkistetaan neuvoston tai Coreperin jäsenen pyynnöstä tehdyllä neuvoston tai Coreperin päätöksellä.

3. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa yleisö voi seurata neuvoston käsittelyjä 8 artiklan mukaisesti, neuvoa-antavien äänestysten tai valmisteluasiakirjojen hyväksymisen yhteydessä toimitettujen äänestysten tulokset eivät ole julkisia.

10 artikla

Yleisön oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin

Yleisön oikeutta tutustua neuvoston asiakirjoihin koskevat erityissäännökset ovat liitteessä II.

11 artikla

Äänestysmenettely ja päätösvaltaisuus

1. Neuvosto äänestää puheenjohtajansa aloitteesta.

Puheenjohtaja on lisäksi velvollinen toimittamaan äänestyksen neuvoston jäsenen tai komission aloitteesta, jos neuvoston jäsenten enemmistö niin päättää.

2. Neuvoston jäsenet äänestävät Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 116 artiklan mukaisesti määrätyssä jäsenvaltioiden järjestyksessä alkaen siitä jäsenestä, joka tämän järjestyksen mukaan on puheenjohtajan tehtävää hoitavasta jäsenestä seuraava.

3. Neuvoston jäsen voi äänestyksessä edustaa vain yhtä muuta jäsentä. ( 6 )

4. Neuvoston äänestys edellyttää perussopimusten mukaisesti äänioikeutettujen neuvoston jäsenten enemmistön läsnäoloa. Äänestyshetkellä puheenjohtaja varmistaa pääsihteeristön avustuksella, että istunto on päätösvaltainen.

5. Kun neuvosto tekee päätöksen, joka edellyttää määräenemmistöä, ja jos joku neuvoston jäsen sitä pyytää, tarkistetaan työjärjestyksen liitteessä III olevassa 1 artiklassa esitettyjen väestölukujen mukaisesti laskemalla, että tämän enemmistön muodostavat jäsenvaltiot edustavat vähintään 62:ta prosenttia Euroopan unionin koko väestöstä.

12 artikla

Tavanomainen kirjallinen menettely ja hiljaisen hyväksynnän menettely

1. Kiireellisessä asiassa neuvoston säädökset voidaan antaa kirjallisella äänestyksellä, jos neuvosto tai Coreper yksimielisesti päättää käyttää tätä menettelyä. Puheenjohtaja voi myös erityisissä tapauksissa ehdottaa tätä menettelyä; tällöin kirjallinen äänestys on mahdollinen, jos kaikki neuvoston jäsenet hyväksyvät tämän menettelyn.

Kirjallisen menettelyn noudattaminen edellyttää lisäksi komission hyväksyntää, jos kirjallinen äänestys koskee asiaa, jonka komissio on saattanut neuvoston käsiteltäväksi.

Pääsihteeristö laatii kuukausittain luettelon kirjallisella menettelyllä annetuista säädöksistä.

2. Puheenjohtajan aloitteesta neuvosto voi toimia ’hiljaisen hyväksynnän menettelyksi’ kutsuttua yksinkertaistettua kirjallista menettelyä noudattaen:

a) Euroopan parlamentin jäsenen neuvostolle esittämään kirjalliseen kysymykseen tai tapauksen mukaan suulliseen kysymykseen annettavan vastauksen tekstin hyväksymiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut vastausehdotusta; ( 7 )

b) Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenten ja alueiden komitean jäsenten ja heidän sijaistensa nimeämiseksi sen jälkeen, kun Coreper on tarkastellut päätösehdotusta;

c) päätöksen tekemiseksi muiden toimielinten tai elinten kuulemisesta, kun perussopimukset tällaista kuulemista edellyttävät;

d) yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanemiseksi COREU-verkostoa (’COREU:n hiljaisen hyväksynnän menettely’) ( 8 ) käyttäen.

Tällöin asianomaista tekstiä pidetään hyväksyttynä puheenjohtajan asian kiireellisyyden perusteella vahvistaman määräajan päätyttyä, jollei joku neuvoston jäsen esitä vastalausetta.

3. Pääsihteeristö vahvistaa kirjallisen menettelyn päätökseen saattamisen.

13 artikla

Pöytäkirja

1. Kustakin istunnosta laaditaan pöytäkirja, jonka allekirjoittavat, sen tultua hyväksytyksi, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva pääsihteeri, jäljempänä ’pääsihteeri’, tai varapääsihteeri. He voivat valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan pöytäkirjan puolestaan.

Pöytäkirja sisältää kunkin esityslistalla olevan asian osalta yleensä:

— maininnan neuvoston käsiteltäväksi saatetuista asiakirjoista;

— tehdyt päätökset tai neuvoston tekemät päätelmät;

— neuvoston antamat lausumat ja ne lausumat, joiden merkitsemistä pöytäkirjaan neuvoston jäsen tai komissio on pyytänyt.

2. Pääsihteeristö laatii ehdotuksen pöytäkirjaksi 15 päivän kuluessa ja toimittaa sen neuvoston tai Coreperin hyväksyttäväksi.

3. Neuvoston jäsen tai komissio voi ennen pöytäkirjan hyväksymistä pyytää, että esityslistan jokin kohta merkitään yksityiskohtaisemmin pöytäkirjaan. Nämä pyynnöt voidaan esittää Coreperille.

14 artikla

Voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä laadittujen asiakirjojen ja ehdotusten nojalla tapahtuva käsittely ja tehtävät päätökset

1. Jollei neuvosto yksimielisesti ja asian kiireellisyyden vuoksi toisin päätä, neuvosto käsittelee asioita ja tekee päätöksiä ainoastaan sellaisten asiakirjojen ja ehdotusten perusteella, jotka on laadittu voimassa olevan kieliä koskevan järjestelyn mukaisilla kielillä.

2. Neuvoston jäsen voi vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisten muutosehdotusten teksti ei ole laadittu 1 kohdassa tarkoitetuilla, jäsenen osoittamilla kielillä.

15 artikla

Säädösten allekirjoittaminen

Säädökset hyväksynyttä istuntoa johtanut puheenjohtaja ja pääsihteeri tai varapääsihteeri allekirjoittavat neuvoston hyväksymät sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti hyväksymät säädökset. Pääsihteeri ja varapääsihteeri voivat valtuuttaa pääsihteeristön jonkin pääjohtajan allekirjoittamaan säädökset puolestaan.

16 artikla ( 9 )

Äänestykseen osallistumismahdollisuuden puuttuminen

Tämän työjärjestyksen soveltamisessa otetaan liitteen IV mukaisesti asiaan kuuluvalla tavalla huomioon ne tapaukset, joissa perussopimusten mukaisesti yksi tai useampi neuvoston jäsen ei voi osallistua äänestykseen.

17 artikla

Säädösten julkaiseminen virallisessa lehdessä

1. Pääsihteeri tai varapääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jäljempänä ’virallinen lehti’:

a) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut säädökset;

b) Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 163 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut säädökset;

c) neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 ja 252 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä noudattaen vahvistamat yhteiset kannat sekä niiden perustelut;

d) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut puitepäätökset ja päätökset;

e) neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemät yleissopimukset.

Näiden yleissopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä;

f) jäsenvaltioiden välillä Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 293 artiklan perusteella allekirjoitetut yleissopimukset.

Näiden yleissopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä;

g) yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset.

Näiden sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä;

h) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklan mukaisesti tehdyt kansainväliset sopimukset, jollei neuvosto päätä toisin Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ( 10 ) 4 ja 9 artiklan perusteella.

Näiden sopimusten voimaantulosta ilmoitetaan virallisessa lehdessä.

2. Jollei neuvosto tai Coreper toisin päätä, pääsihteeri tai varapääsihteeri huolehtii seuraavien asiakirjojen julkaisemisesta virallisessa lehdessä:

a) jäsenvaltion neuvostolle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti esittämät aloitteet;

b) jäsenvaltion neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittämät aloitteet;

c) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset kannat;

d) muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut direktiivit, muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset, sekä suositukset ja lausunnot.

3. Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti yksimielisesti, onko tarpeen, että pääsihteeri tai varapääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetut yhteiset strategiat, yhteiset toiminnat ja yhteiset kannat.

4. Neuvosto tai Coreper päättää tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon perussäädöksen mahdollisen julkaisemisen, onko tarpeen, että pääsihteeri tai varapääsihteeri antaa julkaistavaksi virallisessa lehdessä:

a) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettujen yhteisten toimintojen täytäntöönpanoa koskevat toimenpiteet;

b) yhteiset toiminnat, yhteiset kannat ja muut päätökset, jotka on hyväksytty tai tehty yhteisen strategian perusteella Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti;

c) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten mahdolliset täytäntöönpanotoimenpiteet sekä neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti tekemien yleissopimusten mahdolliset soveltamistoimenpiteet;

d) muut neuvoston säädökset kuten sui generis -päätökset tai päätöslauselmat.

5. Jos yhteisöjen ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisellä sopimuksella perustetaan elin, jolla on päätöksentekovaltaa, neuvosto päättää tällaisen sopimuksen tekemisen yhteydessä, onko kyseisen elimen tekemät päätökset tarpeen julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

18 artikla

Asiakirjojen tiedoksianto

1. Pääsihteeri, varapääsihteeri tai heidän puolestaan toimiva pääjohtaja antaa muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut direktiivit sekä muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut päätökset tiedoksi niille, joille ne on osoitettu.

2. Jollei seuraavia asiakirjoja julkaista virallisessa lehdessä, pääsihteeri, varapääsihteeri tai heidän puolestaan toimiva pääjohtaja antaa ne tiedoksi niille, joille ne on osoitettu:

a) suositukset;

b) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitetut yhteiset strategiat, yhteiset toiminnat ja yhteiset kannat;

c) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteiset kannat;

d) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 ja 34 artiklan perusteella annettujen säädösten soveltamistoimenpiteet.

3. Pääsihteeri, varapääsihteeri tai heidän puolestaan toimiva pääjohtaja toimittaa muut kuin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 254 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut neuvoston direktiivit sekä neuvoston päätökset ja suositukset jäsenvaltioiden hallituksille ja komissiolle.

19 artikla ( 11 )

Coreper, komiteat ja työryhmät

1. Coreper huolehtii neuvoston työn valmistelusta sekä suorittaa neuvoston sille antamat toimeksiannot. Se valvoo kaikissa asioissa ( 12 ) Euroopan unionin politiikkojen ja toimien yhtenäisyyttä sekä seuraavien periaatteiden ja sääntöjen noudattamista:

a) laillisuus-, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate sekä periaate, jonka mukaan säädökset on perusteltava;

b) unionin toimielinten ja muiden elinten toimivaltaa koskevat säännöt;

c) talousarviota koskevat säännökset;

d) menettelyä, avoimuutta ja lainsäädännön valmistelun laatua koskevat säännöt.

2. Jollei Coreper toisin päätä, se käsittelee ennakolta kaikki neuvoston istunnon esityslistalle otetut asiat. Coreper pyrkii omalla tasollaan saamaan aikaan yksimielisen kannan, joka saatetaan neuvoston hyväksyttäväksi. Se huolehtii siitä, että neuvostolle esitetään asianmukaiset asiakirjat, sekä esittää neuvostolle tarvittaessa suuntaviivoja, vaihtoehtoja tai ratkaisuehdotuksia. Kiireellisissä tapauksissa neuvosto voi yksimielisesti päättää käsitellä asian ilman tätä ennakkokäsittelyä.

3. Coreper voi perustaa tai sen suostumuksella voidaan perustaa komiteoita tai työryhmiä tiettyjä etukäteen määriteltyjä valmistelu- tai selvitystehtäviä varten.

Pääsihteeristö päivittää ja julkistaa valmistelevien elinten luettelon. Vain tässä luettelossa olevat komiteat ja työryhmät voivat kokoontua neuvoston työskentelyä valmistelevina eliminä.

4. Coreperin puheenjohtajana toimii esityslistalle otettujen kohtien mukaan joko neuvoston puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion pysyvä edustaja tai hänen sijaisensa. Tämän jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen toimii myös perussopimuksissa tarkoitettujen eri komiteoiden puheenjohtajana, jollei neuvosto toisin päätä. Sama koskee 3 kohdassa tarkoitettuja komiteoita ja työryhmiä, jollei Coreper toisin päätä.

5. Neuvoston niissä kokoonpanoissa pidettävien istuntojen valmistelua varten, joissa se kokoontuu kerran puolessa vuodessa, ja jos istunnot pidetään puolivuotiskauden ensimmäisen puoliskon aikana, edellisen puolivuotiskauden aikana pidettävien muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana toimii sen jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen, jonka tehtävänä on toimia puheenjohtajana kyseisten neuvoston istuntojen aikaan.

6. Jos asia käsitellään olennaisin osin puolivuotiskauden aikana, tänä kautena puheenjohtajana toimivan jäsenvaltion valtuuskunnan jäsen voi toimia edellisen puolivuotiskauden aikana muiden komiteoiden kuin Coreperin sekä työryhmien kokousten puheenjohtajana silloin, kun niissä käsitellään kyseistä asiaa. Asianomaiset kaksi puheenjohtajavaltiota sopivat keskenään tämän kohdan käytännön täytäntöönpanosta.

Käsiteltäessä Euroopan yhteisöjen talousarviota tietylle varainhoitovuodelle, toimii talousarvion käsittelyä koskevia neuvoston esityslistalla olevia asioita valmistelevien muiden neuvoston elinten kuin Coreperin puheenjohtajana poikkeuksellisesti sen jäsenvaltion jäsen, joka toimii neuvoston puheenjohtajavaltiona kyseistä varainhoitovuotta edeltävän vuoden toisella puolivuotiskaudella. Samaa käytäntöä sovelletaan toisen puheenjohtajavaltion suostumuksella neuvoston istuntojen puheenjohtajana toimimiseen silloin, kun kyseisiä talousarvioon liittyviä asioita käsitellään. Asianomaiset puheenjohtajavaltiot neuvottelevat toistensa kanssa käytännön järjestelyistä.

7. Jäljempänä mainittujen asiaan kuuluvien säännösten mukaisesti Coreper voi tehdä seuraavia menettelyä koskevia päätöksiä edellyttäen, että niitä koskevat kohdat on otettu sen esityslistaehdotukseen vähintään kolme työpäivää ennen kokousta, mistä määräajasta poikkeaminen edellyttää Coreperin yksimielistä päätöstä ( 13 ):

a) päätös pitää neuvoston istunto muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa (1 artiklan 3 kohta);

b) lupa esittää oikeudenkäynnissä jäljennös tai ote neuvoston asiakirjasta (6 artiklan 2 kohta);

c) päätös käydä neuvoston julkinen keskustelu tai olla käsittelemättä julkisesti jotakin neuvostossa käsiteltävää asiaa (8 artiklan 1 kohdan c alakohta, 2 kohta ja 3 kohta);

d) päätös julkistaa äänestystulokset ja neuvoston pöytäkirjaan merkityt lausumat 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;

e) päätös käyttää kirjallista menettelyä (12 artiklan 1 kohta);

f) neuvoston pöytäkirjan hyväksyminen tai muuttaminen (13 artiklan 2 ja 3 kohta);

g) päätös julkaista tai olla julkaisematta asiakirja tai säädös Euroopan unionin virallisessa lehdessä (17 artiklan 2, 3 ja 4 kohta);

h) päätös kuulla jotakin toimielintä tai elintä, kun perussopimuksissa ei sitä edellytetä;

i) päätös asettaa määräaika jonkin toimielimen tai elimen kuulemista varten tai pidentää sitä;

j) päätös pidentää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja;

k) jollekin toimielimelle tai elimelle osoitetun kirjeen sisällön hyväksyminen.

20 artikla

Puheenjohtaja ja työskentelyn sujuminen

1. Puheenjohtaja huolehtii tämän työjärjestyksen noudattamisesta ja valvoo keskustelujen asianmukaista sujumista. Puheenjohtajavaltio huolehtii erityisesti siitä, että sekä se itse että muut noudattavat laajentuneen neuvoston työmenetelmiä koskevan liitteen V säännöksiä.

Keskustelujen asianmukaisen sujumisen varmistamiseksi ja jollei neuvosto toisin päätä, puheenjohtaja voi lisäksi toteuttaa kaikki tarpeelliset toimenpiteet, jotta istuntoja varten käytettävissä oleva aika käytetään parhaalla mahdollisella tavalla, ja erityisesti:

a) rajoittaa kokoussalissa istunnon aikana läsnä olevien kutakin valtuuskuntaa edustavien henkilöiden lukumäärää tietyn kohdan käsittelyn osalta ja päättää, avataanko sali, josta käsittelyä voi seurata;

b) päättää esityslistan kohtien käsittelyjärjestyksestä ja niitä koskevien keskustelujen kestosta;

c) vahvistaa tietyn kohdan käsittelyyn käytettävän ajan erityisesti rajoittamalla osallistujien puheaikaa ja määrittämällä heidän puheenvuorojensa järjestyksen;

d) pyytää valtuuskuntia esittämään ehdotuksensa käsiteltävänä olevan tekstin muuttamisesta kirjallisesti ennen tiettyä määräaikaa, tarvittaessa lyhyine selityksineen;

e) pyytää valtuuskuntia, joilla on sama tai samanlainen kanta tiettyyn asiaan tai tekstiin tai tekstin osaan, valitsemaan joukostaan yhden, joka ilmoittaa niiden yhteisen kannan istunnossa tai kirjallisesti ennen istuntoa.

2. Seuraavana puheenjohtajavaltiona toimivan jäsenvaltion edustaja avustaa puheenjohtajaa ilman, että tämä vaikuttaa 19 artiklan 4 ja 6 kohdan säännösten soveltamiseen, puheenjohtajavaltion toimivaltaan ja sen poliittiseen kokonaisvastuuseen. Puheenjohtajavaltion pyynnöstä ja sen ohjeiden mukaisesti toimiva seuraavan puheenjohtajavaltion edustaja toimii tarvittaessa puheenjohtajan tilalla, ottaa tarpeen tullen huolehtiakseen tietyistä tehtävistä sekä varmistaa neuvoston työskentelyn jatkuvuuden.

21 artikla ( 14 ) ( 15 )

Komiteoiden ja työryhmien mietinnöt ja kertomukset

Tämän työjärjestyksen muiden säännösten estämättä puheenjohtajavaltio järjestää eri komiteoiden ja työryhmien kokoukset siten, että niiden mietinnöt ja kertomukset ovat käytettävissä ennen sitä Coreperin kokousta, jossa niitä käsitellään.

Jollei asian kiireellisyys vaadi toimimaan toisin, puheenjohtajavaltio siirtää johonkin Coreperin myöhempään kokoukseen sellaisiin 7 artiklan mukaisiin lainsäädäntötoimiin liittyvien esityslistan kohtien käsittelyn, joiden osalta komitea tai työryhmä ei ole saattanut työskentelyään päätökseen vähintään viisi työpäivää ennen Coreperin kokousta.

22 artikla

Lainsäädännön valmistelun laatu ( 16 )

Oikeudellisen yksikön tehtävänä on, sen avustaessa neuvostoa sen tehtävässä huolehtia antamiensa säädösten valmistelun laadusta, varmistaa hyvissä ajoin säädösehdotusten valmistelun laatu ja tehdä tarvittavia säädösten valmistelun laatua koskevia ehdotuksia neuvostolle ja sen elimille 22 päivänä joulukuuta 1998 tehdyn yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevia yhteisiä suuntaviivoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen ( 17 ) mukaisesti.

Niiden, jotka esittävät neuvoston työskentelyä varten tekstejä, on koko lainsäädäntömenettelyn ajan kiinnitettävä erityistä huomiota niiden valmistelun laatuun.

23 artikla

Pääsihteeri ja pääsihteeristö

1. Neuvostoa avustaa pääsihteeristö, jota johtaa pääsihteeri pääsihteeristön toiminnasta vastaavan varapääsihteerin avustamana. Neuvosto nimittää pääsihteerin ja varapääsihteerin määräenemmistöllä.

2. Neuvosto päättää pääsihteeristön organisaatiosta ( 18 ).

Pääsihteeri ja varapääsihteeri toteuttavat neuvoston vastuulla kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen pääsihteeristön moitteettoman toiminnan.

3. Pääsihteeristö osallistuu tiiviisti ja jatkuvasti neuvoston työskentelyn järjestelyyn, yhteensovittamiseen ja sen yhtenäisyyden valvontaan sekä sen 18 kuukauden ohjelman täytäntöönpanoon. Pääsihteeristö avustaa puheenjohtajavaltiota sen vastuulla ja johdolla ratkaisujen hakemisessa.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti pääsihteeri avustaa neuvostoa ja puheenjohtajavaltiota yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten osalta, erityisedustajien työskentelyn yhteensovittaminen mukaan luettuna.

Pääsihteeri voi tarvittaessa pyytää puheenjohtajavaltiota kutsumaan koolle komitean tai työryhmän erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tai ottamaan tietyn kohdan komitean tai työryhmän esityslistalle.

4. Pääsihteeri tai varapääsihteeri antavat neuvostolle ehdotuksen pääsihteeristön arvioiduista kuluista niin hyvissä ajoin, että varainhoitoa koskevissa säännöksissä säädettyjä määräaikoja voidaan noudattaa.

5. Pääsihteerillä on varapääsihteerin avustamana kokonaisvastuu talousarvion pääluokkaan II — Neuvosto otettujen määrärahojen hallinnoinnista ja hänen on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet niiden asianmukaisen hallinnan varmistamiseksi. Hän hoitaa näitä määrärahoja Euroopan yhteisöjen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

24 artikla

Turvallisuus

Neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä turvallisuutta koskevat säännöt.

25 artikla

Sopimusten ja yleissopimusten tallettajan tehtävät

Jos pääsihteeri nimetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 24 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen taikka yhteisön ja yhden tai useamman valtion tai kansainvälisen järjestön välisen sopimuksen tallettajaksi tai jäsenvaltioiden välisen yleissopimuksen taikka Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan nojalla tehdyn yleissopimuksen tallettajaksi, näiden sopimusten tai yleissopimusten ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan neuvoston toimipaikkaan.

Näissä tapauksissa pääsihteeri hoitaa tallettajan tehtävät ja huolehtii myös siitä, että kyseisten sopimusten tai yleissopimusten voimaantulopäivä julkaistaan virallisessa lehdessä.

26 artikla

Edustus Euroopan parlamentissa

Neuvostoa voi edustaa Euroopan parlamentissa ja sen valiokunnissa neuvoston puheenjohtajavaltio tai tämän suostumuksella seuraava puheenjohtajavaltio taikka pääsihteeri. Puheenjohtajan toimeksiannosta neuvostoa voivat valiokunnissa edustaa myös varapääsihteeri tai pääsihteeristön ylemmät virkamiehet.

Neuvosto voi lisäksi antaa näkökantansa Euroopan parlamentin tietoon kirjallisella ilmoituksella.

27 artikla

Säädösten muotoa koskevat säännökset

Säädösten muotoa koskevat säännökset ovat liitteessä VI.

28 artikla

Neuvostolle osoitetut lähetykset

Neuvostolle tarkoitetut lähetykset osoitetaan puheenjohtajalle neuvoston toimipaikkaan seuraavaan osoitteeseen:

Euroopan unionin neuvosto

Rue de la Loi / Wetstraat 175

B-1048 Bruxelles.

LIITE I

LUETTELO NEUVOSTON KOKOONPANOISTA

1. Yleiset asiat ja ulkosuhteet ( 19 )

2. Talous- ja rahoitusasiat ( 20 )

3. Oikeus- ja sisäasiat ( 21 )

4. Työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat

5. Kilpailukyky (sisämarkkinat, teollisuus ja tutkimus) ( 22 )

6. Liikenne, televiestintä ja energia

7. Maatalous ja kalastus

8. Ympäristö

9. Koulutus, nuoriso ja kulttuuri ( 23 )

Kukin jäsenvaltio päättää itse omasta edustuksestaan neuvostossa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan mukaisesti.

Useampi ministeri voi osallistua varsinaisena jäsenenä samaan neuvoston istuntoon, jolloin esityslistaa ja käsittelyjärjestelyjä mukautetaan vastaavasti ( 24 ).

Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvostossa kutakin hallitusta edustaa tämän kokoonpanon eri istunnoissa sen tehtävään valitsema ministeri tai valtiosihteeri.

LIITE II

ERITYISSÄÄNNÖKSET YLEISÖN OIKEUDESTA TUTUSTUA NEUVOSTON ASIAKIRJOIHIN

1 artikla

Soveltamisala

Kaikilla luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin asetuksessa (EY) N:o 1049/2001 säädettyjen periaatteiden, edellytysten ja rajoitusten sekä tässä liitteessä vahvistettujen erityissäännösten mukaisesti.

2 artikla

Kolmannen osapuolen asiakirjoja koskeva kuuleminen

1. Sovellettaessa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohtaa ja 9 artiklan 3 kohtaa, ja jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, ettei sitä julkisteta, asianomaista kolmatta osapuolta kuullaan, jos

a) asiakirja on asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 1 kohdassa määritelty arkaluonteinen asiakirja;

b) asiakirja on peräisin jäsenvaltiosta ja

se on toimitettu neuvostolle ennen 3 päivää joulukuuta 2001, tai

kyseinen jäsenvaltio on pyytänyt, ettei sitä julkisteta ilman sen edeltä käsin antamaa suostumusta.

2. Kaikissa muissa tapauksissa, joissa neuvostolle esitetään pyyntö tutustua sen hallussa olevaan kolmannen osapuolen asiakirjaan, pääsihteeristö kuulee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 4 kohtaa soveltaessaan asianomaista kolmatta osapuolta, jollei asiakirjan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan perusteella tapahtuvan tarkastelun jälkeen ole selvää, että asiakirja julkistetaan tai että sitä ei julkisteta.

3. Kolmatta osapuolta kuullaan kirjallisesti (myös sähköpostitse), ja tälle annetaan vastaamista varten kohtuullinen määräaika ottaen huomioon asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 artiklassa asetettu määräaika. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa kolmannen osapuolen lausunto pyydetään kirjallisena.

4. Jos asiakirja ei kuulu 1 kohdan a tai b alakohdan piiriin ja pääsihteeristö ei ole kolmannen osapuolen kielteisen lausunnon perusteella vakuuttunut siitä, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 tai 2 kohtaa voidaan soveltaa, asia saatetaan neuvoston käsiteltäväksi.

Jos neuvosto aikoo luovuttaa asiakirjan, kolmannelle osapuolelle on viipymättä ilmoitettava kirjallisesti neuvoston aikomuksesta luovuttaa asiakirja vähintään kymmenen työpäivän määräajan kuluttua. Samalla kolmannen osapuolen huomio kiinnitetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 243 artiklaan.

3 artikla

Muilta toimielimiltä tai jäsenvaltioilta saadut kuulemispyynnöt

Kun toinen toimielin tai jäsenvaltio haluaa kuulla neuvostoa neuvoston asiakirjaa koskevasta hakemuksesta, se lähettää pyynnön sähköpostitse osoitteeseen access@consilium.europa.eu tai faksitse numeroon (32-2) 281 63 61.

Pääsihteeristö esittää näkemyksensä neuvoston puolesta pikaisesti, ottaen huomioon kyseisen toimielimen tai jäsenvaltion päätöksen osalta vaadittavat määräajat, ja viimeistään viiden työpäivän kuluessa.

4 artikla

Jäsenvaltioilta peräisin olevat asiakirjat

Jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdan nojalla esittämä pyyntö tehdään kirjallisena pääsihteeristölle.

5 artikla

Jäsenvaltioiden edelleen toimittamat pyynnöt

Kun jäsenvaltio toimittaa pyynnön edelleen neuvostolle, pyyntö käsitellään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 7 ja 8 artiklan ja tässä liitteessä olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Jos tutustumisoikeus evätään kokonaan tai osittain, hakijalle ilmoitetaan, että mahdollinen uudistettu pyyntö on esitettävä suoraan neuvostolle.

6 artikla

Hakemusten toimitusosoite

Pyyntö saada tutustua asiakirjaan on osoitettava kirjallisena korkeana edustajana toimivalle neuvoston pääsihteerille, osoitteeseen rue de la Loi / Wetstraat 175, B-1048 Bryssel tai sähköpostitse osoitteella access@consilium.europa.eu taikka faksitse numeroon (32-2) 281 63 61.

7 artikla

Alkuperäisten hakemusten käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, pääsihteeristö käsittelee neuvoston asiakirjoihin tutustumista koskevat pyynnöt.

8 artikla

Uudistettujen pyyntöjen käsittely

Jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 2 ja 3 kohdasta muuta johdu, neuvosto tekee päätöksen uudistetun pyynnön johdosta.

9 artikla

Maksut

Pääsihteeri määrää neuvoston asiakirjojen jäljennösten tuottamisesta ja lähettämisestä perittävät maksut.

10 artikla

Neuvoston julkinen asiakirjarekisteri

1. Pääsihteeristön tehtävänä on huolehtia yleisön pääsystä neuvoston asiakirjarekisteriin.

2. Asiakirjojen viitenumeroiden lisäksi rekisterissä on ilmoitettava, mitkä 1 päivän heinäkuuta 2000 jälkeen laaditut asiakirjat on jo julkistettu. Jollei yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EY) N:o 45/2001 ( 25 ) sekä asetuksen (EY) N:o 1049/2001 16 artiklasta muuta johdu, asiakirjojen sisältö on asetettava saataville Internetin välityksellä.

11 artikla

Suoraan yleisön saatavissa olevat asiakirjat

1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin neuvoston asiakirjoihin edellyttäen, että ne eivät ole salaisiksi luokiteltuja asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta tehdä kirjallinen hakemus asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan mukaisesti.

2. Tässä artiklassa tarkoitetaan:

— ’jakelulla’ asiakirjan lopullisen toisinnon jakamista neuvoston jäsenille, heidän edustajilleen tai valtuuskunnilleen;

— ’lainsäädäntöasiakirjalla’ asiakirjaa, joka koskee työjärjestyksen 7 artiklassa tarkoitetun säädöksen käsittelyä tai antamista.

3. Pääsihteeristö saattaa seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a) muut kuin neuvoston tai jäsenvaltion laatimat asiakirjat, jotka niiden laatija on julkistanut tai jotka on julkistettu laatijan suostumuksella;

b) eri kokoonpanoissa kokoontuvan neuvoston istuntojen esityslistaehdotukset;

c) kaikki asiakirjat, jotka neuvosto on hyväksynyt ja jotka julkaistaan virallisessa lehdessä.

4. Edellyttäen, että asiakirjat eivät selvästi kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädettyjen poikkeusten piiriin, pääsihteeristö voi saattaa myös seuraavat asiakirjat yleisön saataville heti, kun ne on jaettu:

a) komiteoiden ja työryhmien esityslistaehdotukset;

b) muut asiakirjat, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset, joissa valtuuskuntien yksittäiset kannat eivät tule esiin, lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

5. Edellä 3 ja 4 kohdassa mainittujen asiakirjojen lisäksi pääsihteeristö saattaa yleisön saataville seuraavat lainsäädäntöasiakirjat heti, kun ne on jaettu:

a) muiden Euroopan unionin toimielinten tai elinten tai, jollei asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 5 kohdasta muuta johdu, jäsenvaltion neuvostolle osoittamat säädöksiä koskevat saatteet ja kirjeiden jäljennökset;

b) neuvostolle toimitetut asiakirjat, jotka on luetteloitu sen esityslistan kohdassa ja merkitty sanoilla ’julkinen käsittely’ tai ’julkinen keskustelu’ työjärjestyksen 8 artiklan mukaisesti;

c) Coreperin ja/tai neuvoston hyväksyttäväksi toimitetut ilmoitukset (I/A- ja A-kohtia koskevat ilmoitukset) sekä säädösehdotukset, joihin niissä viitataan;

d) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetun menettelyn kuluessa tehdyt neuvoston päätökset ja sovittelukomitean hyväksymät yhteiset tekstit.

6. Sen jälkeen kun jokin 5 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista päätöksistä on tehty tai kun kyseinen säädös on lopullisesti annettu, pääsihteeristö saattaa yleisön saataville kaikki kyseistä säädöstä koskevat lainsäädäntöasiakirjat, jotka on laadittu ennen tällaista päätöstä ja jotka eivät kuulu asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan 1 ja 2 kohdan eikä 3 kohdan toisessa alakohdassa säädettyjen poikkeusten piiriin, kuten ilmoitukset, raportit, kertomukset ja tilannekatsaukset sekä käsittelyn etenemistä neuvostossa tai jossakin sen valmistelevista elimistä kuvaavat selvitykset (’yhteenvedot asian käsittelystä’), lukuun ottamatta oikeudellisen yksikön kannanottoja ja lausuntoja.

Jäsenvaltion pyynnöstä ei sellaisia asiakirjoja, jotka kuuluvat ensimmäisen alakohdan soveltamisalaan ja joista käy ilmi kyseisen jäsenvaltion valtuuskunnan yksittäinen kanta neuvostossa, saateta yleisön saataville näiden säännösten mukaisesti.

LIITE III

YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT ÄÄNTEN PAINOTUSTA NEUVOSTOSSA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN SOVELTAMISESTA

▼M2

1 artikla

Kunkin jäsenvaltion väkiluku Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 205 artiklan 4 kohdan, Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 118 artiklan 4 kohdan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 23 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan ja 34 artiklan 3 kohdan soveltamiseksi 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välisenä aikana on:

Jäsenvaltio	Väkiluku (× 1 000)
Saksa	82 314,9
Ranska	63 392,1
Yhdistynyt kuningaskunta	60 823,8
Italia	59 131,3
Espanja	44 474,6
Puola	38 125,5
Romania	21 565,1
Alankomaat	16 358
Kreikka	11 171,7
Portugali	10 599,1
Belgia	10 584,5
Tšekki	10 287,2
Unkari	10 066,1
Ruotsi	9 113,2
Itävalta	8 298,9
Bulgaria	7 679,3
Tanska	5 447,1
Slovakia	5 393,6
Suomi	5 276,9
Irlanti	4 319,4
Liettua	3 384,9
Latvia	2 281,3
Slovenia	2 010,3
Viro	1 342,4
Kypros	778,7
Luxemburg	476,2
Malta	407,8
Yhteensä	495 103,9
Raja-arvo (62 %)	306 964,4

▼B

2 artikla

1. Jäsenvaltiot toimittavat kunkin vuoden syyskuun 1 päivään mennessä Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle kokonaisväestöä koskevat tietonsa kyseisen vuoden tammikuun 1 päivältä.

2. Neuvosto muuttaa 1 artiklassa olevia lukuja joka vuosi ensimmäisestä päivästä tammikuuta alkaen niiden tietojen mukaisesti, jotka Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolla oli käytössään edellisen vuoden syyskuun 30 päivänä. Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE IV

1. Tämän työjärjestyksen seuraavia säännöksiä sovellettaessa niissä tapauksissa, joissa yksi tai useampi neuvoston tai pysyvien edustajien komitean jäsen ei perussopimusten mukaan voi osallistua äänestykseen, kyseisen yhden tai useamman jäsenen ääniä ei oteta huomioon:

a) 1 artiklan 3 kohdan toinen alakohta (neuvoston istunnon pitäminen muualla kuin Brysselissä tai Luxemburgissa);

b) 3 artiklan 7 kohta (muun kuin esityslistaehdotuksessa olevan asian ottaminen esityslistalle);

c) 3 artiklan 8 kohta (A-kohdan, joka olisi muuten jouduttu poistamaan esityslistalta, pitäminen esityslistalla B-kohtana);

d) 5 artiklan 2 kohta Euroopan keskuspankin istuntoihin osallistumisen osalta (asian käsittely niin, että Euroopan keskuspankki ei ole edustettuna);

e) 9 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b ja c alakohta sekä toinen ja kolmas alakohta (äänestystulosten, äänestysselitysten, neuvoston pöytäkirjaan merkittyjen lausumien sekä niiden pöytäkirjan kohtien julkisuus, jotka liittyvät Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisten yhteisten kantojen hyväksymiseen; äänestystulosten, äänestysselitysten, neuvoston pöytäkirjaan merkittyjen lausumien ja niiden pöytäkirjan kohtien julkisuus, jotka liittyvät muihin kuin 2 kohdassa tarkoitettuihin tapauksiin);

f) 11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (äänestyksen toimittaminen);

g) 12 artiklan 1 kohta (kirjallisen menettelyn käyttäminen);

h) 14 artiklan 1 kohta (päätös käsitellä asiaa ja tehdä päätöksiä poikkeuksellisesti sellaisten asiakirjojen ja ehdotusten perusteella, joita ei ole laadittu kaikilla kielillä) ( 26 );

i) 17 artiklan 2 kohdan a ja b alakohta (jäsenvaltion Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdan tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan nojalla tekemän aloitteen julkaisematta jättäminen virallisessa lehdessä);

j) 17 artiklan 2 kohdan c ja d alakohta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan nojalla hyväksytyn yhteisen kannan tai tiettyjen direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen julkaisematta jättäminen virallisessa lehdessä);

k) 17 artiklan 4 kohdan c alakohta (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä tai yleissopimuksia koskevien mahdollisten täytäntöönpano- tai soveltamistoimenpiteiden julkaiseminen virallisessa lehdessä);

l) 17 artiklan 5 kohta (kansainvälisellä sopimuksella perustetun elimen tekemien päätösten julkaiseminen virallisessa lehdessä).

2. Neuvoston tai pysyvien edustajien komitean jäsen ei voi vedota tämän työjärjestyksen seuraaviin säännöksiin sellaisten päätösten yhteydessä, joissa tämä jäsen ei perussopimusten mukaan voi osallistua äänestykseen:

a) 3 artiklan 8 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää jonkin A-kohdan poistamista esityslistalta),

b) 11 artiklan 1 kohdan toinen alakohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus pyytää äänestyksen toimittamista),

c) 11 artiklan 3 kohta (neuvoston jäsenen mahdollisuus edustaa äänestyksessä toista jäsentä),

d) 14 artiklan 2 kohta (neuvoston kunkin jäsenen mahdollisuus vastustaa asian käsittelyä, jos mahdollisia muutoksia koskeva teksti ei ole laadittu hänen osoittamallaan kielellä).

LIITE V

LAAJENTUNEEN NEUVOSTON TYÖMENETELMÄT

Kokousten valmistelu

1. Puheenjohtajavaltio huolehtii siitä, että työryhmä tai komitea toimittaa asian Coreperille vasta sen jälkeen, kun asian edistymisestä ja kantojen selkiintymisestä kyseisellä tasolla voidaan olla kohtuullisen varmoja. Asia palautetaan toisaalta takaisin työryhmälle tai komitealle vain kun se on välttämätöntä, jolloin tehtävänanto joka tapauksessa käsittää täsmällisten ja tarkkaan yksilöityjen ongelmien käsittelyn.

2. Puheenjohtajavaltio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet asian käsittelyn edistämiseksi kokousten välisenä aikana. Se voi esimerkiksi työryhmän tai komitean suostumuksella toteuttaa tehokkaasti erityisongelmia koskevia tarpeellisia kuulemisia ja raportoida ratkaisuvaihtoehdoista asianomaiselle työryhmälle tai komitealle. Se voi myös toteuttaa kirjallisia kuulemisia pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan ehdotusta koskevan kantansa kirjallisesti ennen työryhmän tai komitean seuraavaa kokousta.

3. Tarvittaessa valtuuskunnat esittävät kirjallisesti ennen tulevaa kokousta kannan, jolle ne todennäköisesti asettuvat kyseisessä kokouksessa. Jos kantaan sisältyy tekstin muutosehdotuksia, niiden on oltava sanamuodoltaan selkeitä. Samaa kantaa edustavat valtuuskunnat esittävät näkemyksensä yhdessä aina, kun se on mahdollista.

4. Coreper välttää käsittelemästä asioita, joita on jo käsitelty sen työskentelyn valmistelun yhteydessä. Tämä koskee erityisesti I-kohtia, tietoja Coreperin työn järjestelyistä ja järjestyksestä sekä tulevien neuvoston istuntojen esityslistasta ja järjestelyistä. Valtuuskunnat ottavat mahdollisuuksien mukaan ’muut asiat’ -kohdassa käsiteltävät asiat esiin pikemmin Coreperin työskentelyn valmistelun yhteydessä kuin itse Coreperissa.

5. Puheenjohtajavaltio toimittaa valtuuskunnille mahdollisimman pian Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kaikki Coreperin kokouksen perusteelliseen valmisteluun tarvittavat tiedot, myös tiedot siitä, mitä tuloksia puheenjohtajavaltio odottaa kutakin esityslistan kohtaa koskevasta keskustelusta. Puheenjohtajavaltio kannustaa toisaalta tarvittaessa valtuuskuntia ilmoittamaan muille valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa kannan, jolle ne aikovat asettua Coreperissa. Tässä yhteydessä puheenjohtajavaltio viimeistelee Coreperin esityslistan. Puheenjohtajavaltio voi kutsua Coreperin työskentelyä valmistelevat ryhmät koolle useammin, jos olosuhteet sitä vaativat.

Kokousten kulku

6. Neuvoston esityslistalle ei oteta asioita, jotka komission tai neuvoston jäsenten on vain aikomus esitellä, paitsi jos on tarkoitus keskustella merkittävästä uudesta aloitteesta.

7. Puheenjohtajavaltio välttää ottamasta Coreperin esityslistalle kohtia, jotka on tarkoitettu vain tiedoksi. Nämä asiat, joita ovat esimerkiksi yhteenvedot toisella foorumilla tai kolmannen valtion tai toisen toimielimen kanssa pidetyistä kokouksista sekä menettelyä tai järjestelyjä koskevat tai muut kysymykset, olisi toimitettava sen sijaan valtuuskunnille Coreperin työskentelyn valmistelun kuluessa mahdollisuuksien mukaan kirjallisina, eikä niitä enää olisi toistettava Coreperissa.

8. Puheenjohtaja antaa kokouksen alussa tarvittavat lisätiedot kokouksen kulusta ja ilmoittaa erityisesti, kuinka paljon aikaa hän aikoo käyttää kunkin kohdan käsittelyyn. Hän pidättyy pitkistä aloituspuheenvuoroista ja välttää toistamasta tietoja, jotka jo ovat valtuuskuntien tiedossa.

9. Tärkeästä asiasta käytävän keskustelun aluksi puheenjohtaja ilmoittaa tarvittavan keskustelun lajin mukaan valtuuskunnille, kuinka kauan niiden käsiteltävää kohtaa koskeva puheenvuoro saa enintään kestää. Puheenvuorot eivät yleensä saisi kestää kauemmin kuin kaksi minuuttia.

10. Täydelliset puheenvuorokierrokset ovat periaatteessa kiellettyjä. Niitä voidaan käyttää vain poikkeuksellisesti erityiskysymyksissä siten, että puheenjohtaja asettaa puheenvuoroille aikarajoituksen.

11. Puheenjohtajavaltio kohdentaa keskustelua mahdollisimman paljon erityisesti pyytämällä valtuuskuntia ilmoittamaan välitysratkaisua tai yksittäisiä ehdotuksia koskevat näkemyksensä.

12. Puheenjohtaja pidättyy kokousten aikana ja niiden lopussa tekemästä pitkiä yhteenvetoja keskusteluista vaan vain ilmoittaa lopuksi lyhyesti saavutetut asiaa koskevat tulokset ja/tai menettelyä koskevat päätelmät.

13. Valtuuskunnat välttävät toistamasta asioita, jotka aikaisemmat puhujat ovat todenneet. Niiden puheenvuorot ovat lyhyitä, asiapitoisia ja ytimekkäitä.

14. Samoin ajattelevia valtuuskuntia kannustetaan neuvottelemaan keskenään siitä, että yksi ainoa henkilö esittäisi niiden tiettyä kohtaa koskevan yhteisen kannan.

15. Tekstistä keskusteltaessa valtuuskunnat antavat kirjallisesti konkreettisia muotoiluehdotuksia sen sijaan, että ne vain toteaisivat olevansa eri mieltä yksittäisestä ehdotuksesta.

16. Jollei puheenjohtaja toisin ilmoita, valtuuskunnat pidättyvät käyttämästä puheenvuoroa, jos ne hyväksyvät yksittäisen ehdotuksen. Tällöin hiljaisuus katsotaan periaatteellisen hyväksymisen merkiksi.

LIITE VI

SÄÄDÖSTEN MUOTOA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

A. Asetusten muoto

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamissa sekä neuvoston asetuksissa on:

a) alussa nimike ’asetus’, järjestysnumero, antamispäivämäärä ja asetuksen aihe;

b) joko ilmaisu ’Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto’ tai ’Euroopan unionin neuvosto’;

c) ilmoitus niistä säännöksistä, joiden nojalla asetus on annettu ja näiden edellä sanat ’ottavat huomioon’ tai ’ottaa huomioon’;

d) viittaus saatuihin ehdotuksiin ja lausuntoihin;

e) asetuksen perustelut, joita edeltää ilmaisu ’sekä katsovat seuraavaa:’ tai ’sekä katsoo seuraavaa:’ ja numeroidut johdanto-osan kappaleet;

f) ilmaisu ’ovat antaneet tämän asetuksen’ tai ’on antanut tämän asetuksen’, jonka jälkeen seuraavat asetuksen säännökset.

2. Asetukset jakautuvat artikloihin, jotka voidaan ryhmitellä luvuiksi ja jaksoiksi.

3. Asetuksen viimeisessä artiklassa vahvistetaan voimaantulopäivä, jos se on aikaisempi tai myöhäisempi kuin julkaisemista seuraava kahdeskymmenes päivä.

4. Asetuksen viimeistä artiklaa seuraa:

i) sanonta ’Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.’,

tai

ii) jos säädöstä ei sovelleta kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa, sanonta ’Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaisesti’ ( 27 );

b) sanonta ’Tehty …ssa/ssä … päivänä … kuuta …’, jolloin päivämääränä on se päivä, jona neuvosto on antanut asetuksen;

c) jos kyseessä on

i) Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antama asetus, sanonta:

’Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja’

jota seuraavat Euroopan parlamentin puhemiehen nimi ja asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi,

ii) neuvoston asetus, ilmaisu:

’Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja’,

jota seuraa asetusta annettaessa neuvoston istuntoa johtaneen puheenjohtajan nimi.

B. Direktiivien, päätösten, suositusten ja lausuntojen muoto (Euroopan yhteisön perustamissopimus)

1. Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisesti antamien direktiivien ja niiden yhteisesti tekemien päätösten sekä neuvoston direktiivien ja päätösten alussa on nimike ’direktiivi’ tai ’päätös’.

2. Neuvoston antamien suositusten ja lausuntojen alussa on nimike ’suositus’ tai ’lausunto’.

3. Edellä A jaksossa säädettyjä, asetuksia koskevia säännöksiä sovelletaan direktiiveihin ja päätöksiin soveltuvin osin, jollei Euroopan yhteisön perustamissopimuksen asiaa koskevista määräyksistä muuta johdu.

C. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettujen Eurooppa-neuvoston yhteisten strategioiden sekä yhteisten toimintojen ja yhteisten kantojen muoto.

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 12 artiklassa tarkoitettujen yhteisten strategioiden sekä yhteisten toimintojen ja yhteisten kantojen alussa ovat nimikkeet:

a) ’Eurooppa-neuvoston yhteinen strategia’, järjestysnumero (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja strategian aihe;

b) ’Neuvoston yhteinen toiminta’, järjestysnumero (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja yhteisen toiminnan aihe;

c) ’Neuvoston yhteinen kanta’, järjestysnumero, (vuosi/numero/YUTP), hyväksymispäivä ja yhteisen kannan aihe.

D. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten kantojen, puitepäätösten, päätösten ja yleissopimusten muoto

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisten kantojen, puitepäätösten, päätösten ja yleissopimusten alussa ovat nimikkeet:

a) ’Neuvoston yhteinen kanta’, järjestysnumero (vuosi/numero/YOS), hyväksymispäivä ja yhteisen kannan aihe;

b) ’Neuvoston puitepäätös’, järjestysnumero (vuosi/numero/YOS), hyväksymispäivä ja puitepäätöksen aihe;

c) ’Neuvoston päätös’, järjestysnumero (vuosi/numero/YOS), hyväksymispäivä ja päätöksen aihe;

d) ’Neuvoston Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan perusteella tekemä yleissopimus’ ja yleissopimuksen aihe.”

2 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Ensimmäinen neuvoston 18 kuukauden ohjelma laaditaan kaudeksi, joka alkaa tammikuussa 2007.

( 1 ) Neuvoston päätös (2004/338/EY, Euratom), tehty 22 päivänä maaliskuuta 2004, neuvoston työjärjestyksen vahvistamisesta (EUVL L 106, 15.4.2004, s. 22), työjärjestys sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston päätöksellä 2006/34/EY, Euratom (EUVL L 22, 26.1.2006, s. 32).

( 2 ) Tässä kohdassa toistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 204 artikla.

( 3 ) Tässä kohdassa toistetaan perustamissopimuksen liitteenä olevan Euroopan yhteisöjen toimielinten ja tiettyjen elinten ja yksikköjen sekä Europolin kotipaikan sijaintia koskevan pöytäkirjan ainoan artiklan b kohta.

( 4 ) Katso seuraava lausuma a:

a) 2 artiklan 4 kohdan osalta

’18 kuukauden ohjelmaan sisältyy yleinen johdantojakso, jossa ohjelma esitellään Euroopan unionin pitkän aikavälin strategisten suuntaviivojen taustaa vasten. 18 kuukauden ohjelman laatimisesta vastaavat kolme puheenjohtajavaltiota kuulevat tämän jakson osalta kolmea seuraavaa puheenjohtajavaltiota osana 4 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettua ’asiaankuuluvaa kuulemista’.

18 kuukauden ohjelmaehdotuksessa olisi myös otettava huomioon muun muassa komission aloitteesta käydyn, kyseisen vuoden poliittisia painopisteitä koskevan vuoropuhelun olennaiset kohdat.’

( 5 ) Katso seuraavat lausumat b ja c:

b) 3 artiklan 1 ja 2 kohdan osalta

’Puheenjohtaja pyrkii varmistamaan, että neuvoston jäsenet saavat periaatteessa neuvoston kunkin sellaisen istunnon, jossa käsitellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston määräysten täytäntöönpanoa, esityslistaehdotuksen ja kyseisellä esityslistalla oleviin asioihin liittyvät asiakirjat vähintään 21 päivää ennen istunnon alkua.’

c) 1 ja 3 artiklan osalta

’Neuvosto on tietoinen siitä, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaan kuuluvat kysymykset on käsiteltävä nopeasti ja tehokkaasti, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 22 artiklan 2 kohdan soveltamista, jossa määrätään, että neuvoston ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle erittäin lyhyen ajan kuluessa tapauksissa, joissa päätös on tehtävä nopeasti. 3 artiklassa tarkoitetut säännökset eivät estä tämän vaatimuksen noudattamista.’

( 6 ) Tässä kohdassa toistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 206 artikla.

( 7 ) Katso seuraava lausuma d:

d) 12 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdan osalta

’Neuvoston vakiintuneen käytännön mukaisesti määräajaksi vahvistetaan yleensä kolme työpäivää.’

( 8 ) Katso seuraava lausuma e:

e) 12 artiklan 2 kohdan d alakohdan osalta

’Neuvosto muistuttaa mieleen, että COREU-verkostoa on käytettävä neuvoston työmenetelmistä 12 päivänä kesäkuuta 1995 annettujen neuvoston päätelmien mukaisesti.’

( 9 ) Katso seuraava lausuma f:

f) 16 artiklan ja liitteen IV osalta

’Neuvosto sopii, että 16 artiklan ja liitteen IV säännöksiä sovelletaan niiden säädösten osalta, joiden antamisessa tietyillä neuvoston jäsenillä ei perussopimusten mukaisesti ole äänioikeutta. Nämä säännökset eivät kuitenkaan koske Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan soveltamista.

Ensimmäisen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 43 ja 44 artiklan soveltamista koskevan tapauksen yhteydessä neuvosto tarkastelee muilta alueilta saadun kokemuksen perusteella tämän työjärjestyksen 16 artiklan ja liitteen IV osalta mahdollisesti tarvittavia muutoksia.’

( 10 ) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

( 11 ) Nämä säännökset eivät rajoita talous- ja rahoituskomitean asemaa sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 114 artiklassa ja neuvoston sitä koskevissa, voimassa olevissa päätöksissä (EYVL L 358, 31.12. 1998, s. 109 ja EYVL L 5, 1.1.1999, s. 71).

( 12 ) Katso seuraava lausuma g:

g) 19 artiklan 1 kohdan osalta

’Coreper huolehtii yhtenäisyydestä sekä 1 kohdassa lueteltujen periaatteiden noudattamisesta erityisesti niissä asioissa, joita käsitellään muissa elimissä.’

( 13 ) Katso seuraava lausuma h:

h) 19 artiklan 7 kohdan osalta

’Jos neuvoston jäsen katsoo, että menettelyä koskevasta päätösehdotuksesta, joka on toimitettu pysyvien edustajien komitean hyväksyttäväksi 19 artiklan 7 kohdan mukaisesti, aiheutuu asiakysymys, päätösehdotus toimitetaan neuvoston hyväksyttäväksi.’

( 14 ) Nämä säännökset eivät rajoita talous- ja rahoituskomitean asemaa sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 114 artiklassa ja neuvoston sitä koskevissa, voimassa olevissa päätöksissä (EYVL L 358, 31.12. 1998, s. 109 ja EYVL L 5, 9.1.1999, s. 71).

( 15 ) Katso seuraava lausuma i:

i) 21 artiklan osalta

’Työryhmien mietinnöt ja muut asiakirjat, joiden perusteella Coreper käsittelee asiaa, olisi toimitettava valtuuskunnille riittävän hyvissä ajoin niiden tarkastelua varten.’

( 16 ) Katso seuraava lausuma j:

j) 22 artiklan osalta

’Neuvoston oikeudellisen yksikön tehtävänä on niin ikään avustaa jäsenvaltiota, joka tekee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 67 artiklan 1 kohdassa tai Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun aloitteen, muun muassa kyseisten aloitteiden valmistelun laadun varmistamiseksi, jos kyseinen jäsenvaltio pyytää tällaista apua.’

Katso seuraava lausuma k:

k) 22 artiklan osalta

’Neuvoston jäsenten on tehtävä huomautuksensa säädöstekstien virallista kodifiointia koskevista ehdotuksista 30 päivän kuluessa siitä, kun pääsihteeristö on toimittanut nämä ehdotukset jäsenille.

Neuvoston jäsenten on varmistettava, että uudelleenlaatimista tarkoittavien säädösehdotusten sellaisten säännösten, jotka otetaan suoraan aikaisemmasta säädöksestä ja joiden asiasisältöä ei muuteta, tarkastelu toteutetaan kodifiointia koskeviin ehdotuksiin sovellettavien periaatteiden mukaisesti.’

( 17 ) EYVL C 73, 17.3.1999, s. 1.

( 18 ) 1 ja 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa toistetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 207 artiklan 2 kohta.

( 19 ) Käsittää myös Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sekä kehitysyhteistyön.

( 20 ) Käsittää myös talousarvion.

( 21 ) Käsittää myös pelastuspalvelun.

( 22 ) Käsittää myös matkailun.

( 23 ) Käsittää myös audiovisuaalialan.

( 24 ) Katso seuraava lausuma l:

l) liitteen I toisen kohdan osalta

’Neuvoston esityslistoja laatiessaan puheenjohtajavaltio ryhmittelee toisiinsa liittyvät asiakohdat yhteen, jotta jäsenvaltioiden asianmukaisten edustajien osallistuminen olisi helpompaa, erityisesti silloin, kun neuvoston tietyn kokoonpanon on käsiteltävä selvästi erillisiä asiakokonaisuuksia.’

( 25 ) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

( 26 ) Katso seuraava lausuma m:

m) Liitteessä IV olevan 1 kohdan h alakohdan osalta

’Neuvosto vahvistaa, että nykyistä käytäntöä, jonka mukaan neuvoston käsittelyn perustana olevat tekstit laaditaan kaikilla kielillä, sovelletaan edelleen.’

( 27 ) Katso seuraava lausuma n:

n) Liitteessä IV olevan A jakson 4 kohdan a alakohdan ii alakohdan osalta

’Neuvosto muistuttaa, että niissä perussopimuksissa tarkoitetuissa tapauksissa, joissa säädöstä ei voida soveltaa kaikkiin jäsenvaltioihin tai kaikissa jäsenvaltioissa, kyseisen säädöksen perusteluissa ja sisällössä on tarpeen selvästi esittää säädöksen alueellinen soveltaminen.’

Top