02004L0017-20090101

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 02004L0017-20090101 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 02004L0017-20090101

Help

Consolidated text: Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2004/17/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta

Access initial legal act

(

Legal status of the document No longer in force

)

Access latest version (01/01/2016) 01/01/2016

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2004/17/2009-01-01

HTML

PDF

2004L0017 — FI — 01.01.2009 — 007.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/17/EY, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta (EYV L 134, 30.4.2004, p.1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
M1	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1874/2004, annettu 28 päivänä lokakuuta 2004,	L 326	17	29.10.2004
►M2	KOMISSION DIREKTIIVI 2005/51/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 7 päivänä syyskuuta 2005,	L 257	127	1.10.2005
M3	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 2083/2005, annettu 19 päivänä joulukuuta 2005,	L 333	28	20.12.2005
M4	NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/97/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006,	L 363	107	20.12.2006
►M5	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1422/2007, annettu 4 päivänä joulukuuta 2007,	L 317	34	5.12.2007
►M6	KOMISSION ASETUS (EY) N:o 213/2008, annettu 28 päivänä marraskuuta 2007,	L 74	1	15.3.2008
►M7	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 9 päivänä joulukuuta 2008,	L 349	1	24.12.2008

Oikaisu

►C1	Oikaisu, EYV L 358, 3.12.2004, s. 35 (04/17)

▼B

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2004/17/EY,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 2004,

vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 47 artiklan 2 kohdan, 55 artiklan ja 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon ( 3 ),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä ( 4 ), ja ottavat huomioon sovittelukomitean 9 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymän yhteisen tekstin,

sekä katsovat seuraavaa:

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alan hankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 14 päivänä kesäkuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/38/ETY ( 5 ) uusien muutosten yhteydessä, jotka ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata sekä hankintayksiköiden että taloudellisten toimijoiden komission 27 päivänä marraskuuta 1996 hyväksymään vihreään kirjaan antamien vastausten yhteydessä esittämiin yksinkertaistamista ja nykyaikaistamista koskeviin vaatimuksiin, direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen. Tämä direktiivi perustuu yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, erityisesti hankintasopimusten tekemisen perusteita koskevaan oikeuskäytäntöön, joka selkeyttää hankintayksiköillä olevia mahdollisuuksia täyttää asianomaisen väestön tarpeet, myös ne, jotka koskevat ympäristö- ja sosiaalialaa, edellyttäen, että tällaiset perusteet liittyvät sopimuksen kohteeseen, että ne eivät anna hankintayksikölle rajatonta valinnanvapautta, että ne on nimenomaan mainittu ja että ne ovat sopusoinnussa johdanto-osan 2 kappaleessa mainittujen perusperiaatteiden kanssa.

Yksi merkittävä syy näiden alojen toimijoiden hankintamenettelyjen yhteensovittamista koskevien sääntöjen käyttöönottoon on, että kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa näiden yksiköiden toimintaan eri tavoin, esimerkiksi omistamalla osuuksia niiden pääomasta tai olemalla edustettuina niiden hallinto-, johto- ja valvontaelimissä.

Toinen tärkeä syy näillä aloilla toimivien yksiköiden noudattamien hankintamenettelyjen yhteensovittamiseen on niiden markkinoiden suljettu luonne, joilla ne toimivat. Tähän ovat syynä kansallisten viranomaisten myöntämät erityis- tai yksinoikeudet, jotka koskevat toimituksia kyseessä olevaa palvelua tarjoaviin verkkoihin, palvelua tarjoavien verkkojen saataville saattamista tai niiden hyödyntämistä.

Yhteisön lainsäädännön ja erityisesti menettelystä sovellettaessa kilpailusääntöjä lentoliikenteen alalla toimiviin yrityksiin 14 päivänä joulukuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3975/87 ( 6 ) ja perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta lentoliikenteen alan sopimusten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin 14 päivänä joulukuuta 1987 annetun asetuksen (ETY) N:o 3976/87 ( 7 ) tavoitteena on lisätä kilpailua julkisia lentoliikennepalveluja tarjoavien yksiköiden välillä. Näin ollen näitä yksiköitä ei ole tarpeen sisällyttää tämän direktiivin soveltamisalaan. Yhteisön laivaliikenteen kilpailutilanteen huomioon ottaen ei myöskään tällä alalla tehtäviä hankintasopimuksia ole tarkoituksenmukaista saattaa tämän direktiivin sääntöjen alaiseksi.

Direktiivin 93/38/ETY soveltamisala kattaa nykyisellään myös tietyt televiestintäalan hankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset. Lainsäädäntökehys, joka mainitaan 25 päivänä marraskuuta 1998 annetussa neljännessä kertomuksessa televiestinnän sääntelyn toteuttamisesta, on hyväksytty tämän alan vapauttamiseksi. Eräs sen seurauksista on ollut todellisen kilpailun käynnistyminen alalla sekä tosiasiallisesti että oikeudellisesti. Tämän vuoksi komissio on julkaissut tiedoksi luettelon televiestintäalan palveluista ( 8 ), jotka voidaan jo jättää kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sen 8 artiklan nojalla. Televiestinnän sääntelyn toteuttamisesta 26 päivänä marraskuuta 2001 annetussa seitsemännessä kertomuksessa vahvistetaan, että asiassa on edelleen edistytty. Tämän vuoksi ei ole enää tarpeen säännellä tällä alalla toimivien yksiköiden suorittamia hankintoja.

6)	Sen vuoksi ei ole enää aiheellista jatkaa vesi-, energia-, kuljetus- ja telekommunikaatioalalla toimivien yksiköiden hankintamenettelystä 17 päivänä syyskuuta 1999 annetulla neuvoston direktiivillä 90/531/ETY ( 9 ) perustetun neuvoa-antavan telehankintakomitean toimintaa.

7)	On kuitenkin tarpeen jatkaa televiestintäalan markkinoiden kehittymisen seurantaa ja tarkastella tilannetta uudelleen, jos todetaan, että alalla ei enää ole todellista kilpailua.

Direktiivin 93/38/ETY soveltamisalaan eivät kuulu puhelin-, teleksi-, radiopuhelin-, henkilöhaku- ja satelliittiviestintäpalveluja koskevat hankinnat. Nämä hankinnat jätettiin direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle sen huomioon ottamiseksi, että usein ainoastaan yksi palveluntarjoaja voi tuottaa kyseisiä palveluja tietyllä maantieteellisellä alueella todellisen kilpailun puuttumisen ja erityis- tai yksinoikeuksien vuoksi. Televiestintäalan todellisen kilpailun myötä ei tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ole perusteltua. Tämän vuoksi on tarpeen sisällyttää näiden televiestintäpalvelujen hankinta tämän direktiivin soveltamisalaan.

Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden tekemien julkisten hankintasopimusten avaamiseksi kilpailulle on syytä laatia säännökset, jotka koskevat tietyn arvon ylittävien sopimusten yhteensovittamista yhteisön tasolla. Tämä yhteensovittaminen perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 14, 28 ja 49 artiklasta ja Euratomin perustamissopimuksen 97 artiklasta johdettavissa oleviin vaatimuksiin eli yhdenvertaisen kohtelun periaatteeseen, joista syrjimättömyyden periaate on vain yksi ilmaisu, vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen, suhteellisuusperiaatteeseen sekä avoimuusperiaatteeseen. Kun otetaan huomioon, millaisiin aloihin tällainen yhteensovittaminen vaikuttaa, sen avulla olisi luotava puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallittava mahdollisimman suuri joustavuus samalla, kun turvataan mainittujen periaatteiden soveltaminen.

Niiden julkisten hankintasopimusten osalta, joiden arvo alittaa sen, joka edellyttää yhteisön yhteensovittamista koskevien säännösten soveltamista, on syytä palauttaa mieliin yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, jonka mukaan edellä mainittuja perustamissopimusten sääntöjä ja periaatteita on sovellettava.

10)

Hankintojen todellisen avaamisen ja hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolisen soveltamisen varmistaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla edellyttää asianomaisten yksiköiden määrittelyä muun kuin niiden oikeudellisen aseman perusteella. Tämän vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksiköiden yhdenvertaista kohtelua ei vaaranneta. On myös varmistettava perustamissopimuksen 295 artiklan mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin puututa.

11)	Jäsenvaltioiden olisi huolehdittava, että julkisoikeudellisen laitoksen osallistuminen tarjoajana julkisia hankintoja koskevan sopimuksen tekomenettelyyn ei aiheuta kilpailun vääristymistä yksityisiin tarjoajiin nähden.

12)

Perustamissopimuksen 6 artiklan mukaan ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset on sisällytettävä perustamissopimuksen 3 artiklassa tarkoitetun yhteisön politiikan ja toiminnan määrittelyyn ja toteuttamiseen, erityisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Tässä direktiivissä selvennetään sen vuoksi, miten hankintayksiköt voivat edistää ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä samalla kun taataan, että hankintayksiköillä on mahdollisuus suorittaa hankintansa parhaalla hintalaatusuhteella.

13)

Tällä direktiivillä ei millään tavoin olisi estettävä määräämästä tai toteuttamasta toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen julkisen moraalin, yleisen järjestyksen, turvallisuuden tai terveyden taikka ihmisten ja eläinten elämän tai kasvien suojelemiseksi, erityisesti kestävä kehitys huomioon ottaen, edellyttäen, että nämä toimenpiteet ovat perustamissopimuksen mukaisia.

14)

Neuvosto hyväksyi Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986-1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä päätöksellä 94/800/EY ( 10 ) yhteisön puolesta muun muassa Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisia hankintoja koskevan sopimuksen, jäljempänä ”julkisia hankintoja koskeva sopimus”, jonka tarkoituksena on luoda kansainvälinen julkisia hankintoja koskeva keskenään tasapainossa olevien oikeuksien ja velvollisuuksien monenvälinen järjestelmä maailmankaupan vapauttamiseksi ja laajentamiseksi. Kun otetaan huomioon yhteisön kansainväliset oikeudet ja velvollisuudet, jotka johtuvat julkisia hankintoja koskevan sopimuksen hyväksymisestä, kolmansien allekirjoittajamaiden tarjoajiin ja tuotteisiin sovellettavat järjestelyt on määritelty mainitussa sopimuksessa. Julkisia hankintoja koskevalla sopimuksella ei ole välitöntä oikeusvaikutusta. Siinä tarkoitettujen hankintayksiköiden, jotka noudattavat tätä direktiiviä ja jotka soveltavat sitä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden kolmansien maiden taloudellisiin toimijoihin, olisi näin ollen noudatettava mainittua sopimusta. Toisaalta tällä direktiivillä olisi taattava yhteisön taloudellisille toimijoille hankintayksiköiden suorittamiin hankintoihin osallistumisen ehdot, jotka ovat yhtä edulliset kuin ne, jotka on myönnetty julkisia hankintoja koskevan sopimuksen allekirjoittaneiden kolmansien maiden taloudellisille toimijoille.

15)	Hankintayksiköt saavat ennen hankintamenettelyjen aloittamista pyytää tai vastaanottaa teknistä vuoropuhelua käyden neuvoja, joita voidaan käyttää teknisten eritelmien laatimiseen edellyttäen kuitenkin, ettei kilpailu esty tällaisten neuvojen vaikutuksesta.

16)

Koska rakennusurakat ovat hyvin erilaisia, hankintayksiköiden olisi voitava tehdä rakennusurakan suunnittelua ja toteutusta koskevat sopimukset kummastakin erikseen tai molemmista yhdessä. Tällä direktiivillä ei pyritä säätämään joko yhteisen tai erillisen sopimuksen tekemisestä. Päätös sopimuksen tekemisestä joko erillisenä tai yhteisenä olisi tehtävä laadullisin ja taloudellisin perustein, jotka voidaan määrittää kansallisessa lainsäädännössä.

Hankintasopimusta olisi pidettävä rakennusurakoita koskevana sopimuksena ainoastaan, jos sen kohteena on nimenomaan liitteessä XII tarkoitettujen toimintojen toteuttaminen, vaikka sopimukseen sisältyisi myös kyseisten toimintojen toteuttamisen edellyttämien muiden palvelujen toimittamista. Palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin voi joissakin olosuhteissa, erityisesti isännöinti- ja kiinteistöpalvelualalla, sisältyä rakennusurakoita. Jos tällaiset rakennusurakat kuitenkin ovat liitännäisiä sopimuksen pääkohteeseen nähden ja ovat sen mahdollista seurausta tai täydentävät sitä, niiden sisältyminen sopimukseen ei oikeuta pitämään sopimusta rakennusurakkaa koskevana.

Rakennusurakkasopimuksen ennakoidun arvon laskemisen perustana on syytä pitää itse urakan arvoa sekä tarvittaessa niiden hankintojen ja palvelujen ennakoitua arvoa, joita hankintayksiköt asettavat urakan suorittajan käyttöön, edellyttäen että kyseiset palvelut tai hankinnat ovat tarpeellisia asianomaisen rakennusurakan suorittamista varten. Kyseisillä palveluilla tarkoitetaan tässä kohdassa hankintayksiköiden oman henkilökuntansa avulla tuottamia palveluja. Toisaalta palvelusopimusten arvon laskemiseen sovelletaan palvelusopimuksia koskevia sääntöjä riippumatta siitä, asetetaanko palvelut rakennusurakan suorittamisesta vastaavan urakoitsijan käyttöön.

17)

Tämän direktiivin menettelyä koskevien sääntöjen soveltamista ja seurantaa varten voidaan palvelualaa parhaiten kuvata jakamalla palvelut tiettyjä yhteisen luokittelun nimikkeitä vastaaviin luokkiin ja kokoamalla nimikkeet kahteen liitteeseen, XVII A ja XVII B, sen mukaan, mitä järjestelmää niihin sovelletaan. Liitteessä XVII B luokiteltujen palvelujen osalta tämän direktiivin asiaan kuuluvat säännökset eivät saisi vaikuttaa kyseisiä palveluja koskevien yhteisön erityissääntöjen soveltamiseen.

18)

Palveluja koskevien hankintasopimusten osalta tämän direktiivin täysimittainen soveltaminen olisi siirtymäkauden ajaksi rajoitettava sellaisiin hankintoihin, joiden osalta sen säännökset tekevät mahdolliseksi toteuttaa kaikki valtioiden rajat ylittävän kaupan lisäämismahdollisuudet. Muita palveluja koskevia hankintasopimuksia olisi seurattava tämän siirtymäkauden ajan ennen kuin tämän direktiivin täysimittaisesta soveltamisesta päätetään. Tältä osin on tarpeen luoda seurantajärjestelmä. Tämän järjestelmän olisi samalla tarjottava asianomaisille mahdollisuus saada asiaa koskevaa tietoa.

19)

Palvelujen tarjoamisen vapautta ei saisi estää. Sen vuoksi palvelujen suorittajat voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Tämä direktiivi ei kuitenkaan saisi estää soveltamasta toiminnan tai ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevia kansallisia sääntöjä, jos nämä ovat yhteisön oikeuden mukaisia.

20)

Erilaisia uusia sähköisiä ostomenettelyjä kehitetään jatkuvasti. Niillä on mahdollista lisätä kilpailua ja tehostaa julkisia hankintoja erityisesti niitä käytettäessä säästyvän ajan ja kustannusten avulla. Hankintayksiköt voivat käyttää sähköisiä ostomenettelyjä edellyttäen, että se tapahtuu tämän direktiivin sääntöjen mukaisesti sekä yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Tältä osin tarjoaja voi, erityisesti puitejärjestelyn mukaisesti tai jos käytetään dynaamista hankintamenettelyä, esittää tarjouksen sähköisenä luettelona, jos se käyttää hankintayksikön 48 artiklan mukaisesti valitsemia viestintävälineitä.

21)

Ottaen huomioon sähköisten ostojärjestelmien nopea kehitys olisi jo nyt otettava käyttöön asianmukaiset säännöt, jotta hankintayksiköt voivat saada täyden hyödyn näiden järjestelmien tarjoamista mahdollisuuksista. Tämän vuoksi on tarpeen määrittää tavanomaisiin ostoihin käytettävä kokonaan sähköinen dynaaminen hankintajärjestelmä, ja vahvistettava erityiset säännöt tällaisen järjestelmän toteuttamista ja toimintaa varten, jotta voidaan taata yhdenvertainen kohtelu kaikille taloudellisille toimijoille, jotka haluavat osallistua järjestelmään. Jokaisen taloudellisen toimijan, joka on tehnyt erittelyn mukaisen alustavan tarjouksen ja täyttää valintaperusteet, olisi voitava liittyä tällaiseen järjestelmään. Tämän hankintatekniikan avulla hankintayksiköt, jotka laativat jo hyväksyttyjen tarjoajien luettelon ja antavat uusille tarjoajille mahdollisuuden liittyä siihen, saavat sähköisten välineiden käytön ansiosta käyttöönsä erityisen suuren määrän tarjouksia ja varmistavat siten, että varoja käytetään laajan kilpailun avulla parhaalla mahdollisella tavalla.

22)

Koska sähköisten huutokauppojen käyttö todennäköisesti yleistyy, olisi annettava niitä koskeva yhteisön määritelmä ja niitä koskevat erityissäännöt sen varmistamiseksi, että niissä noudatetaan täysimääräisesti yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Sen vuoksi olisi säädettävä, että sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää ainoastaan sellaisissa rakennusurakoita sekä tavara- tai palveluhankintoja koskevissa hankintasopimuksissa, joista voidaan laatia tarkat tekniset eritelmät. Näin voidaan tehdä erityisesti kun on kyse toistuvista tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevista hankintasopimuksista. Samasta syystä olisi myös voitava määritellä tarjoajien keskinäinen järjestys huutokaupan kaikissa vaiheissa. Sähköisten huutokauppojen käyttö antaa hankintayksiköille mahdollisuuden pyytää tarjoajia esittämään uudet alemmat hinnat ja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, esittämään paremman tarjouksen myös muiden tekijöiden kuin hinnan osalta. Jotta voidaan varmistaa avoimuuden periaatteen noudattaminen, ainoastaan niiden tekijöiden osalta voidaan toimittaa sähköinen huutokauppa, joita voidaan automaattisesti arvioida sähköisten välineiden avulla ilman, että hankintayksikkö puuttuu arviointiin, jolloin näillä tekijöillä tarkoitetaan vain niitä, jotka voidaan ilmaista määrällisinä tai prosenttimäärinä. Toisaalta sähköistä huutokauppaa ei olisi voitava käyttää niiden tarjousten osien osalta, jotka edellyttävät muutoin kuin määrällisinä ilmaistavien näkökohtien arviointia. Tiettyjen rakennusurakoiden ja tiettyjen palveluhankintojen, joiden sisältönä ovat immateriaaliset suoritukset, esimerkiksi rakennusurakoiden suunnittelu, ei näin ollen olisi oltava sähköisen huutokaupan kohteena.

23)

Jäsenvaltioissa on kehitetty tiettyjä keskitettyjä hankintamenetelmiä. Useille hankintaviranomaisille on annettu tehtäväksi suorittaa tavaroiden hankintoja tai tehdä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia tai puitejärjestelyjä hankintayksiköille. Hankintojen suuruuden vuoksi voidaan näiden menetelmien avulla lisätä kilpailua ja parantaa julkisten hankintojen tehokkuutta. Tämän vuoksi olisi luotava yhteisön määritelmä hankintayksiköitä varten perustetuille yhteishankintayksiköille. Olisi myös määriteltävä edellytykset, joiden mukaisesti hankintayksiköiden, jotka yhteishankintayksikköä käyttäen hankkivat rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja, voidaan katsoa noudattaneen tätä direktiiviä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden mukaisesti.

24)	Jäsenvaltioiden erilaisten olosuhteiden huomioon ottamiseksi olisi niille jätettävä mahdollisuus valita, voivatko hankintayksiköt käyttää yhteishankintayksiköitä, dynaamisia hankintajärjestelmiä tai sähköisiä huutokauppoja, sellaisina kuin ne on määritelty ja niitä säännellään tässä direktiivissä.

25)

Erityis- ja yksinoikeudet on määriteltävä asianmukaisesti. Määritelmän johdosta tilannetta, jossa yksikkö voi verkkojen taikka satamien tai lentokenttien laitteistojen rakentamista varten käyttää julkista pakkolunastusmenettelyä tai käyttää omaisuutta taikka sijoittaa verkkoon kuuluvia laitteita yleiselle tielle, sen alle tai yläpuolelle, ei yksinään pidetä tässä direktiivissä tarkoitettuna yksin- tai erityisoikeutena. Tilannetta, jossa yksikkö toimittaa juomavettä, sähköä, kaasua tai lämpöä verkkoon, jota ylläpitää kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämät erityis- tai yksinoikeudet saanut yksikkö, ei myöskään pidetä tässä direktiivissä tarkoitettuna yksin- tai erityisoikeutena. Yksin- tai erityisoikeuksina ei voida myöskään pitää oikeuksia, käyttöoikeussopimukset mukaan lukien, jotka jäsenvaltio myöntää puolueettomin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein rajoitetulle määrälle yrityksiä ja joista kaikkien halukkaiden nämä perusteet täyttävien osapuolten on mahdollisuus päästä osallisiksi.

26)

Hankintayksiköiden olisi sovellettava vesihuoltoon liittyvässä toiminnassaan hankintoja koskevia yhteisiä säännöksiä, ja näitä sääntöjä olisi sovellettava myös silloin, kun tässä direktiivissä tarkoitetut hankintaviranomaiset tekevät hankintoja sellaista toimintaansa varten, joka liittyy vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen tai jäteveden poistoon tai käsittelyyn. Tavarahankintoja varten ehdotetut säännöt eivät kuitenkaan sovellu veden hankkimiseen, koska vesi on hankittava sen käyttöpaikan lähellä sijaitsevista lähteistä.

27)

Tietyt julkisia linja-autokuljetuspalveluja tarjoavat hankintayksiköt jätettiin jo direktiivin 93/38/ETY soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaiset yksiköt olisi jätettävä myös tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Jotta vältytään useilta ainoastaan tiettyihin aloihin sovellettavilta erityisjärjestelyiltä, yleistä menettelyä, joka sallii kilpailulle avaamisen vaikutusten huomioon ottamisen, olisi sovellettava myös kaikkiin yksiköihin, jotka tuottavat sellaisia linja-autokuljetuspalveluja, joita ei direktiivin 98/38/ETY 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti ole jätetty mainitun direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

28)

Kun otetaan huomioon yhteisön postipalvelujen edelleen vapauttaminen ja se, että näitä palveluja tuottavat verkoston avulla niin hankintaviranomaiset, julkiset yritykset kuin muutkin yritykset, olisi tämän direktiivin ja myös sen 30 artiklan sääntöjen koskettava postipalveluja tarjoavien hankintayksiköiden tekemiä hankintasopimuksia. Näillä säännöillä luodaan johdanto-osan 9 kappaleessa tarkoitettuja periaatteita noudattaen puitteet hyvälle kauppatavalle ja sallitaan laajempi joustavuus kuin julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY ( 11 ). Kyseisiä toimintoja määritettäessä on otettava huomioon yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 97/67/EY ( 12 ) määritelmät.

Postipalveluja tarjoaviin yksiköihin ei niiden oikeudellisesta asemasta riippumatta tällä hetkellä sovelleta direktiivissä 93/38/ETY vahvistettuja sääntöjä. Hankintasopimuksen tekomenettelyjen mukauttaminen tähän direktiiviin saattaa tällaisten yksiköiden osalta viedä kauemmin kuin niiden yksiköiden osalta, joita nämä määräykset jo koskevat ja joiden on näin ollen ainoastaan mukautettava menettelynsä tähän direktiiviin tehtyihin muutoksiin. Näin ollen tämän direktiivin soveltamista olisi voitava lykätä, jotta mukauttamisen edellyttämiä aikarajoituksia voidaan noudattaa. Koska tällaisten yksiköiden asema vaihtelee suuresti, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus säätää siirtymäkaudesta, joka koskee tämän direktiivin soveltamista postipalvelujen alalla toimiviin hankintayksiköihin.

29)

Hankintoja voidaan tehdä täyttämään tarpeita, jotka koskevat useita toimintoja, jotka saattavat olla erilaisten oikeudellisten järjestelyjen alaisia. Olisi selvennettävä, että oikeudellisen järjestelyn, jota sovelletaan yhteen hankintaan, jolla pyritään kattamaan useita toimintoja, olisi sovellettava sääntöjä, jotka koskevat toimintoa, jota varten se on pääasiassa tarkoitettu. Hankinnan pääasiallisen tarkoituksen määrittely voi perustua arviointiin tarpeista, joihin tietyn hankintasopimuksen on vastattava. Arvioinnin toteuttaa hankintayksikkö arvioidakseen sopimuksen arvon ja laatiakseen tarjousasiakirjat. Tietyissä tapauksissa, kuten hankittaessa yksi ainoa laite sellaista toimintaa varten, jonka osalta tiedot puuttuvat vastaavan käyttöasteen arvioimiseksi, saattaa olla objektiivisesti katsoen mahdotonta määritellä toimintaa, jota varten hankinta on pääasiassa tarkoitettu. Olisi säädettävä siitä, mitä sääntöjä tällaisissa tapauksissa sovelletaan.

30)

Tämän direktiivin täytäntöönpanoa on tarpeen yksinkertaistaa erityisesti yksinkertaistamalla kynnysarvoja ja soveltamalla kaikkiin eri aloilla toimiviin hankintayksiköihin säännöksiä, jotka koskevat osallistujille hankintamenettelyihin liittyvistä päätöksistä ja menettelyjen tuloksista annettavia tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön kansainvälisten sitoumusten noudattamista. Nämä kynnysarvot olisi lisäksi rahaliitto huomioiden vahvistettava euromääräisinä siten, että näiden säännösten soveltaminen yksinkertaistuu ja samalla taataan julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrättyjen kynnysarvojen noudattaminen, jotka ilmaistaan erityisnosto-oikeuksina. Tässä yhteydessä olisi myös säädettävä euroina ilmaistujen kynnysarvojen säännöllisestä tarkistamisesta, jotta ne voidaan tarvittaessa mukauttaa euron arvon mahdollisiin muutoksiin erityisnosto-oikeuksiin nähden. Suunnittelukilpailujen kynnysarvojen olisi lisäksi oltava samat kuin palveluja koskeviin hankintoihin sovellettavat kynnysarvot.

31)

Olisi säädettävä tapauksista, joissa toimenpiteitä menettelyjen yhteensovittamiseksi voidaan olla soveltamatta valtion turvallisuuteen tai valtiosalaisuuksiin liittyvistä syistä tai koska hankintasopimusten tekemiseen sovelletaan erityissääntöjä, jotka johtuvat kansainvälisistä sopimuksista ja jotka liittyvät joukkojen sijoittamiseen tai jotka koskevat erityisesti kansainvälisiä järjestöjä.

32)

Soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä tietyt sellaisen sidosyrityksen kanssa tehdyt palveluja, hankintoja ja rakennusurakoita koskevat sopimukset, jonka pääasiallisena toimintana on kyseisten palvelujen, hankintojen tai rakennusurakoiden suorittaminen ryhmälle, johon se kuuluu, eikä niiden tarjoaminen markkinoilla. Soveltamisen ulkopuolelle olisi myös jätettävä tietyt palveluja, hankintoja ja rakennusurakoita koskevat sopimukset, jotka hankintayksikkö on tehnyt sellaisen tässä direktiivissä tarkoitettuja toimintoja harjoittavan, useista hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen kanssa, jonka osa se on. On kuitenkin tarpeen varmistaa, ettei tämä soveltamisalan rajaaminen aiheuta kilpailun vääristymistä yrityksen tai hankintayksiköihin sidoksissa olevien yritysten tai yhteisyritysten eduksi. On siten syytä säätää asianmukaisista säännöistä erityisesti niiden enimmäismäärien osalta, joiden puitteissa yritykset voivat saada osan liikevaihdostaan markkinoilta ja joiden ylittyessä yritykset menettävät mahdollisuuden tehdä sopimuksia ilman tarjouspyyntöä, samoin kuin yhteisyritysten muodon sekä näiden yhteisyritysten ja niitä muodostavien hankintayksiköiden yhteyksien kiinteyden osalta.

33)

Palvelujen osalta maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta taikka näihin liittyviä oikeuksia koskeviin sopimuksiin liittyy erityisominaisuuksia, joiden vuoksi hankintasopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltaminen niihin ei ole tarkoituksenmukaista.

34)	Välimies- ja sovittelupalveluja suorittavat elimet tai henkilöt nimetään tai valitaan tavallisesti menettelyillä, joihin ei voida soveltaa hankintasopimusten tekemistä koskevia sääntöjä.

35)	Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat rahoituspalvelut eivät sisällä julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti sopimuksia, jotka koskevat arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseen laskemista, hankintaa, myyntiä tai siirtoa.

36)	Tätä direktiiviä olisi sovellettava palvelujen tarjoamiseen vain, jos se perustuu sopimuksiin.

37)

Perustamissopimuksen 163 artiklan mukaan tutkimusta ja teknologista kehittämistä edistämällä voidaan lujittaa yhteisön teollisuuden tieteellistä ja teknistä perustaa, ja palveluhankintojen avaaminen auttaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumista. Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava tutkimusohjelmien yhteisrahoittamiseen. Direktiiviä sovelletaan sen vuoksi ainoastaan niihin tutkimusta ja kehittämistä koskeviin sopimuksiin, joita vain hankintayksikkö hyödyntää omassa toiminnassaan ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

38)

Jotta vältytään uusilta ainoastaan tiettyihin aloihin sovellettavilta erityisjärjestelyiltä, olisi voimassa olevat direktiivin 93/38/ETY 3 artiklalla sekä hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä 30 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 94/22/EY ( 13 ) 12 artiklalla perustetut erityisjärjestelmät, joita sovelletaan yksiköihin, jotka hyödyntävät maantieteellistä aluetta öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsimiseksi tai talteen ottamiseksi, korvattava yleisellä menettelyllä, jonka ulkopuolelle suoraan kilpailun kohteena olevat alat voidaan jättää. On kuitenkin varmistettava, ettei tämä estä soveltamasta 10 päivänä joulukuuta 1993 tehtyä komission päätöstä 97/367/EY ( 14 ), jossa vahvistetaan, että maantieteellisten alueiden hyödyntämistä öljyn tai kaasun etsimiseksi tai talteen ottamiseksi ei Alankomaissa pidetä neuvoston direktiivin 90/531/ETY 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuna toimintana ja että tällaista toimintaa harjoittavien yksiköiden ei Alankomaissa katsota toimivan direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuin erityis- tai yksinoikeuksin, eikä 30 päivänä toukokuuta 1993 tehtyä komission päätöstä, jossa vahvistetaan, että maantieteellisten alueiden hyödyntämistä öljyn tai kaasun etsimiseksi tai talteen ottamiseksi ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidetä neuvoston direktiivin 93/38/ETY ( 15 ) 2 artiklan 2 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitettuna toimintana ja että tällaista toimintaa harjoittavien yksiköiden ei Yhdistyneessä kuningaskunnassa katsota toimivan direktiivin 2 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetuin erityis- tai yksinoikeuksin, 4 päivänä maaliskuuta 2002 tehtyä komission päätöstä 2002/205/EY ( 16 ), joka tehtiin Itävallan pyydettyä direktiivin 93/38/ETY 3 artiklan mukaisen erityisjärjestelyn soveltamista, eikä myöskään komission päätöstä 2004/73/EY, joka on tehty Saksan pyynnöstä soveltaa direktiivin 93/38/ETY ( 17 ) 3 artiklassa säädettyä erityismenettelyä.

39)

Työpaikkojen luominen ja työllistäminen ovat keskeisiä tekijöitä, joilla voidaan taata yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille ja edistää yhteiskuntaan sopeuttamista. Suojatyöpaikoilla ja suojatyöohjelmilla edistetään tältä osin tehokkaasti vammaisten henkilöiden yhteiskuntaan sopeuttamista tai uudelleen sopeuttamista. Tällaiset työpaikat eivät kuitenkaan tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa voi saada hankintoja suoritettavikseen. Tämän vuoksi on aiheellista säätää, että jäsenvaltiot voivat varata tällaisille työpaikoille oikeuden osallistua julkisten hankintojen myöntämismenettelyihin tai rajata hankintojen suorittamisen suojatyöpaikkaohjelmien puitteissa tapahtuvaksi.

40)

Tätä direktiiviä ei olisi sovellettava jonkin 3-6 artiklassa tarkoitetun toiminnon toteuttamiseksi tehtyihin hankintasopimuksiin eikä kyseisen toiminnon toteuttamiseksi järjestettäviin suunnittelukilpailuihin, jos siinä jäsenvaltiossa, jossa toiminto on tarkoitus toteuttaa, toimintaan kohdistuu suora kilpailu markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu. Tämän vuoksi on tarpeen ottaa käyttöön menettely, jota sovelletaan kaikkiin tässä direktiivissä tarkoitettuihin aloihin ja jossa voidaan ottaa huomioon nykyisen tai tulevan kilpailulle vapauttamisen vaikutukset. Tämän menettelyn olisi annettava kyseisille yksiköille oikeusvarmuus sekä sisällettävä asianmukainen päätöksentekomenettely, joka mahdollistaa asiaa koskevan yhteisön oikeuden yhdenmukaisen soveltamisen varmistamisen noudattaen lyhyitä määräaikoja.

41)

Toimintaan kohdistuva suora kilpailu olisi arvioitava puolueettomin perustein ja asianomaisen alan erityispiirteet huomioon ottaen. Tietyn alan tai sen osan vapauttamisesta annetun asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon ja soveltamisen katsotaan olevan riittävä osoitus rajoittamattomasta pääsystä kyseisille markkinoille. Tämä lainsäädäntö olisi eriteltävä liitteessä, jonka komissio voi saattaa ajan tasalle. Saattaessaan lainsäädäntöä ajan tasalle komissio ottaa erityisesti huomioon sellaisten toimenpiteiden mahdollisen hyväksymisen, jotka johtavat muiden kuin liitteessä XI jo mainittujen alojen, kuten rautatiekuljetusalan, todelliseen avaamiseen kilpailulle. Jos yhteisön lainsäädännön soveltamisesta ei seuraa rajoittamaton pääsy tietyille markkinoille, olisi osoitettava, että markkinoille pääsy on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti vapaata. Tämän vuoksi 30 artiklaa sovellettaessa otetaan huomioon se, että jäsenvaltio soveltaa direktiiviä, kuten direktiiviä 94/22/EY, jolla tietty ala vapautetaan, johonkin muuhun alaan, kuten hiilialaan.

42)

Hankintayksiköiden laatimien teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että julkiset hankinnat avautuvat kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin. Tekniset eritelmät olisi tätä varten voitava laatia toiminnallisen suorituskyvyn ja toiminnallisten vaatimusten mukaisesti ja, jos viitataan eurooppalaiseen standardiin tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintayksiköiden olisi otettava huomioon muihin vastaaviin ratkaisuihin perustuvat tarjoukset, jotka täyttävät hankintayksiköiden vaatimukset ja jotka vastaavat turvallisuusvaatimuksia. Tarjoajien olisi vastaavuuden osoittamiseksi voitava esittää mitä hyvänsä selvitystä. Jos hankintayksiköt katsovat, että vastaavuutta ei tietyssä tapauksessa ole, niiden olisi voitava perustella asiaa koskeva päätöksensä. Hankintayksiköt, jotka haluavat määritellä ympäristövaatimuksia tietyn hankintasopimuksen teknisissä eritelmissä, voivat vahvistaa tiettyjen tuote- tai palveluryhmien ympäristöominaisuudet, kuten määrätyn tuotantomenetelmän, ja/tai erityiset ympäristövaikutukset. Ne voivat halutessaan käyttää asianmukaisia eritelmiä, jotka on määritelty ympäristömerkeissä, kuten Euroopan ympäristömerkissä, (moni)kansallisissa tai muissa ympäristömerkeissä, edellyttäen että merkkiä koskevat vaatimukset on laadittu ja hyväksytty perustuen tieteelliseen tietoon ja käyttäen menettelyä, johon asianomaiset osapuolet, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt voivat osallistua ja edellyttäen, että merkki on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä. Hankintayksiköiden olisi aina kuin se on mahdollista vahvistettava tekniset eritelmät niin, että voidaan ottaa huomioon vammaisia henkilöitä koskevat saavutettavuusnäkökohdat tai suunnittelua koskevat vaatimukset kaikkia käyttäjiä ajatellen. Teknisten eritelmien olisi oltava niin selkeitä, että kaikki tarjoajat tietävät, mitä seikkoja hankintayksikön asettamat vaatimukset koskevat.

43)	Jotta voidaan helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista julkisiin hankintoihin, olisi annettava säännöksiä alihankinnasta.

44)

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot ovat tämän direktiivin mukaiset, jos ne eivät ole suoraan tai välillisesti syrjiviä ja jos ne mainitaan tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjassa. Niillä voidaan erityisesti pyrkiä tukemaan ammatillista koulutusta työmaalla, erityisistä työllistymisvaikeuksista kärsivien henkilöiden työllistämistä, torjumaan työttömyyttä tai edistämään ympäristönsuojelua. Esimerkkinä voidaan mainita muun ohessa velvoitteet, joita voidaan soveltaa hankintasopimusten toteuttamisessa, ja jotka koskevat pitkäaikaistyöttömien palvelukseen ottamista tai työttömien tai nuorten kouluttamista tarkoittavia toimenpiteitä, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perustavanlaatuisten sopimusten säännösten noudattamista, sikäli kuin niitä ei ole pantu kansallisessa lainsäädännössä täytäntöön, sekä tietyn vammaisten vähimmäismäärän palvelukseen ottamista, joka ylittää kansallisen lainsäädännön vaatimukset.

45)

Hankintasopimusta toteutettaessa sovelletaan työolojen ja työturvallisuuden alalla voimassa olevia sekä kansallisia että yhteisön säädöksiä, sääntöjä ja työehtosopimuksia edellyttäen, että kyseiset säännöt sekä niiden soveltaminen ovat yhteisön oikeuden mukaisia. Rajat ylittävissä tapauksissa, joissa jonkin jäsenvaltion työntekijät suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa hankintasopimuksen toteuttamiseksi, on palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY ( 18 ) vahvistettu vähimmäisedellytykset, joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta. Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, näiden velvoitteiden noudattamatta jättäminen voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatinharjoittamiseen liittyväksi vakavaksi virheeksi tai lainvastaiseksi teoksi, joka voi johtaa kyseisen taloudellisen toimijan sulkemiseen pois hankintasopimusten tekomenettelystä.

46)

Kun otetaan huomioon tieto- ja viestintätekniikan viimeaikainen kehitys ja sen antamat mahdollisuudet yksinkertaistaa hankintojen julkaisemista sekä tehostaa hankintamenettelyjä ja tehdä ne avoimemmiksi, olisi sähköiset välineet asetettava yhdenvertaiseen asemaan tavanomaisten viestintä- ja tiedonvaihtokeinojen kanssa. Valitun tavan ja tekniikan olisi mahdollisimman pitkälti oltava yhteensopiva muissa jäsenvaltioissa käytössä olevan tekniikan kanssa.

47)

Sähköisten välineiden käyttö säästää aikaa. Näin ollen olisi sähköisiä välineitä käytettäessä asetettava lyhyemmät määräajat, kuitenkin sillä edellytyksellä, että välineet ovat yhteisön tasolla käytettyjen tiedonvälitystä koskevien järjestelyjen mukaisia. On kuitenkin huolehdittava siitä, että eri perustein tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei johda kohtuuttoman lyhyisiin määräaikoihin.

48)

Tietojen toimittamiseen sähköisessä muodossa olisi tämän direktiivin yhteydessä sovellettava sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista 13 päivänä joulukuuta 1999 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 1999/93/EY ( 19 ) sekä sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla koskevista tietyistä oikeudellisista näkökohdista 8 päivänä kesäkuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2000/31/EY (”direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä”) ( 20 ). Julkiset hankintamenettelyt ja palveluja koskeviin kilpailuihin sovellettavat säännöt edellyttävät mainituissa direktiiveissä vaadittua tasoa korkeampaa turvallisuuden ja luottamuksellisuuden tasoa. Tästä syystä tarjousten sekä osallistumishakemusten sekä suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettyjen välineiden olisi täytettävä erityiset lisävaatimukset. Tätä varten olisi mahdollisuuksien mukaan rohkaistava sähköisten allekirjoitusten ja erityisesti kehittyneiden sähköisten allekirjoitusten käyttöä. Vapaaehtoisten akkreditointijärjestelmien olemassaololla voisi toisaalta olla suotuisa vaikutus tällaisia laitteita koskevien varmennepalvelujen tason nostamiseen.

49)

Päätöksistä, jotka koskevat puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen tekemistä tai menettelystä luopumista, olisi ilmoitettava hankintamenettelyyn osallistuville riittävän lyhyessä määräajassa, jotta mahdollisuus uudelleentarkastelua koskevan pyynnön tekemiseen säilyy. Nämä tiedot olisi näin ollen annettava mahdollisimman nopeasti ja yleensä 15 päivän kuluessa päätöksen tekemisestä.

50)

Olisi selvennettävä, että valintaperusteet avoimessa menettelyssä vahvistavien hankintayksiköiden olisi noudatettava puolueettomia sääntöjä ja perusteita sekä että myös rajoitettujen menettelyjen ja neuvottelumenettelyjen valintaperusteiden olisi oltava puolueettomia. Nämä puolueettomat säännöt ja perusteet sekä valintaperusteet eivät välttämättä edellytä painottamista.

51)

On tärkeää ottaa huomioon yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö tapauksissa, joissa taloudellinen toimija käyttää hyväkseen toisten yksiköiden taloudellisia voimavaroja, rahoitusta tai teknistä suorituskykyä, riippumatta toimijan ja kyseisten yksiköiden välisestä oikeudellisesta suhteesta, täyttääkseen valintaperusteet tai, kelpuuttamisjärjestelmän ollessa kyseessä, tukeakseen oman hakemuksensa hyväksymistä. Jälkimmäisessä tapauksessa taloudellisen toimijan on osoitettava, että kyseiset voimavarat ovat tosiasiallisesti toimijan käytössä kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaoloajan. Hankintayksikkö voi sen vuoksi kelpuuttamista varten määritellä täytettävien vaatimusten tason ja se voi erityisesti silloin, kun toimija esimerkiksi tukeutuu toisen yksikön rahoitusasemaan, vaatia, että kyseisen yksikön vastuu on tarvittaessa on yhteisvastuullinen.

Kelpuuttamisjärjestelmissä olisi noudatettava puolueettomia sääntöjä ja perusteita, jotka hankintayksikön valinnan mukaan voivat koskea taloudellisen toimijan voimavaroja ja/tai järjestelmään kuuluvien rakennusurakoiden, tavarantoimitusten tai palvelujen ominaispiirteitä. Hankintayksiköt voivat kelpuuttamista varten suorittaa omia kokeita arvioidakseen kyseisten rakennusurakoiden, tavarantoimitusten tai palvelujen ominaispiirteitä erityisesti vaatimustenmukaisuuden ja turvallisuuden osalta.

52)	Tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroista tunnustamista koskevia yhteisön sääntöjä sovelletaan silloin, kun hankintamenettelyyn tai suunnittelukilpailuun osallistumiseksi on esitettävä todisteet erityisestä pätevyydestä.

53)

Tapauksissa, joissa rakennusurakoiden ja/tai palvelujen luonne oikeuttaa ympäristöasioiden hallintaa koskevien toimenpiteiden tai järjestelmien soveltamisen hankintoja koskevan sopimuksen mukaisia toimia suoritettaessa, voidaan vaatia tällaisten toimenpiteiden tai järjestelmien soveltamista. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmät voivat siitä riippumatta, onko ne rekisteröity yhteisön välineiden, kuten asetuksen (EY) N:o 761/2001 ( 21 ) (EMAS) mukaisesti, osoittaa taloudellisen toimijan omaavan tekniset edellytykset sopimuksen toteuttamiseen. Lisäksi olisi rekisteröityjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien järjestelmien kanssa vaihtoehtoiseksi selvitykseksi hyväksyttävä taloudellisen toimijan kuvaus niistä toimenpiteistä, joita se soveltaa samantasoisen ympäristönsuojelun varmistamiseksi.

54)

Olisi vältettävä tekemästä julkisia hankintoja koskevia sopimuksia sellaisten taloudellisten toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön toimintaan tai jotka on todettu syylliseksi lahjontaan tai Euroopan yhteisön taloudellisia etuja vahingoittavaan lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Koska hankintayksiköillä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia, ei aina ole pääsyä asiaa koskevaan kiistattomaan todistusaineistoon, olisi kuitenkin jätettävä kyseisten hankintayksiköiden päätettäväksi, soveltavatko ne poissulkemisperusteita, jotka on lueteltu direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 1 kohdassa. Velvollisuus soveltaa 45 artiklan 1 kohtaa säännöstä olisi siksi rajoitettava niihin hankintayksiköihin, jotka ovat hankintaviranomaisia. Hankintaviranomaisten olisi tarvittaessa pyydettävä hakijoita, ehdokkaita tai tarjoajia toimittamaan asiaa koskevat asiakirjat ja, ne voivat pyytää asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisia viranomaisia toimimaan yhteistyössä, jos ne epäilevät näiden taloudellisten toimijoiden henkilökohtaista asemaa. Nämä taloudelliset toimijat olisi suljettava pois menettelystä heti, kun hankintaviranomainen on saanut tiedon tällaisista rikoksista annetusta kansallisen lainsäädännön mukaisesta tuomiosta, joka on lainvoimainen.

Jos kansallisessa lainsäädännössä on tätä koskevia säännöksiä, ympäristölainsäädännön tai sellaisen lainsäädännön noudattamatta jättäminen, joka koskee lainvastaisia sopimuksia julkisten hankintojen yhteydessä, ja josta on annettu lopullinen tuomio tai päätös, jolla on vastaavat vaikutukset, voidaan katsoa toiminnan harjoittajan ammattinsa harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

Työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua koskevien neuvoston direktiivien 2000/78/EY ( 22 ) ja 76/207/ETY ( 23 ) täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säännösten noudattamatta jättäminen, joka on todettu lopullisella tuomiolla tai päätöksellä, jolla on vastaavat vaikutukset, voidaan katsoa taloudellisen toimijan ammatillisen toiminnan harjoittamiseen liittyväksi lainvastaiseksi teoksi tai vakavaksi virheeksi.

55)

Hankintasopimukset olisi tehtävä puolueettomin perustein, joilla varmistetaan syrjimättömyyden, avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja joilla taataan, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa. Tämän vuoksi on syytä hyväksyä vain kaksi hankintasopimuksen tekoperustetta: alhaisin hinta ja kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Jotta varmistetaan yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen hankintasopimusten tekemisessä, olisi säädettävä oikeuskäytännössä vakiintuneesta velvoitteesta taata tarvittava avoimuus, jotta kaikki tarjoajat voivat kohtuudella saada tietoja kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi sovellettavista perusteista ja menettelyistä. Näin ollen hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintasopimuksen tekoperusteet ja kunkin perusteen suhteellinen painoarvo hyvissä ajoin, jotta tarjoajat ovat niistä tietoisia tarjousta laatiessaan. Hankintayksiköt voivat poiketa sopimusten tekoperusteiden painoarvojen ilmoittamisesta asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, jotka niiden on kyettävä perustelemaan, jos painoarvoa ei voida määrittää ennakolta erityisesti sopimuksen monimutkaisuuden vuoksi. Tällöin niiden on ilmoitettava perusteiden merkitys alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Jos hankintayksiköt päättävät tehdä hankintasopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, niiden olisi arvioitava tarjoukset hintalaatusuhteeltaan parhaan tarjouksen määrittämiseksi. Tätä varten niiden olisi määritettävä taloudelliset ja laadulliset perusteet, joiden nojalla olisi voitava määrittää hankintayksiköille kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Nämä perusteet on määriteltävä sopimuksen kohteen mukaisesti siten, että niiden perusteella voidaan arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn sopimuksen kohteeseen ja kunkin tarjouksen hintalaatusuhde. Yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi olisi tarjouksia voitava hankintasopimuksen tekoperusteiden perusteella vertailla ja arvioida puolueettomasti. Jos nämä edellytykset täyttyvät, taloudelliset ja laadulliset, myös ympäristövaatimusten täyttämiseen liittyvät perusteet voivat antaa hankintayksikölle mahdollisuuden vastata asianomaisen väestön tarpeisiin sellaisina kuin ne ilmoitetaan sopimuksen teknisissä eritelmissä. Hankintayksikkö voi samoin edellytyksin käyttää yhteiskunnallisten vaatimusten täyttämiseksi perusteita, jotka määritellään teknisissä eritelmissä ja jotka vastaavat sellaisen erityisen heikossa asemassa olevan väestönosan tarpeisiin, johon sopimuksen kohteena olevan rakennusurakan tai tavara- tai palveluhankinnan edunsaajat tai käyttäjät kuuluvat.

56)	Hankintasopimuksen tekoperusteet eivät saisi vaikuttaa tietyistä palveluista perittäviä korvauksia, kuten arkkitehtien, insinöörien tai asianajajien palkkioita koskevien kansallisten säännösten soveltamiseen.

57)	Tässä direktiivissä säädettyjen määräaikojen laskemiseen olisi sovellettava määräaikoihin, päivämääriin ja määräpäiviin sovellettavista säännöistä 3 päivänä kesäkuuta 1971 annettua neuvoston asetusta (ETY, Euratom) N:o 1182/71 ( 24 ).

58)	Tällä direktiivillä ei olisi rajoitettava yhteisön tai jäsenvaltioiden olemassa olevien kansainvälisten velvoitteiden noudattamista eikä perustamissopimuksen säännösten, erityisesti sen 81 ja 86 artiklan soveltamista.

59)	Tällä direktiivillä ei olisi oltava vaikutusta liitteessä XXV oleviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivi 93/38/ETY osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sovellettava sitä.

60)	Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 25 ) mukaisesti,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

SISÄLLYS
I OSASTO	Hankintasopimuksiin ja suunnittelukilpailuihin sovellettavat yleiset säännökset
I LUKU	Peruskäsitteet
1 artikla	Määritelmät
II LUKU	Soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden ja toimintojen määritelmät
1 jakso	Yksiköt
2 artikla	Hankintayksiköt
2 jakso	Toiminnot
3 artikla	Kaasu, lämpö ja sähkö
4 artikla	Vesi
5 artikla	Kuljetuspalvelut
6 artikla	Postipalvelut
7 artikla	Öljyn, kaasun, hiilen ja muiden kiinteiden polttoaineiden etsiminen ja talteen ottaminen sekä satamat ja lentokentät
8 artikla	Hankintayksiköiden luettelot
9 artikla	Useita toimintoja koskevat hankintasopimukset
III LUKU	Yleiset periaatteet
10 artikla	Hankintasopimusten teossa noudatettavat periaatteet
II OSASTO	Hankintasopimuksiin sovellettavat säännöt
I LUKU	Yleiset säännökset
11 artikla	Taloudelliset toimijat
12 artikla	Maailman kauppajärjestön puitteissa tehtyihin sopimuksiin liittyvät ehdot
13 artikla	Luottamuksellisuus
14 artikla	Puitejärjestelyt
15 artikla	Dynaamiset hankintajärjestelmät
II LUKU	Kynnysarvot ja poikkeussäännökset
1 jakso	Kynnysarvot
16 artikla	Julkisten hankintojen kynnysarvot
17 artikla	Hankintasopimusten, puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien ennakoidun arvon laskentamenetelmät
2 Jakso	Sopimukset ja käyttöoikeussopimukset sekä sopimukset, joihin sovelletaan erityisjärjestelyjä
	1 alajakso
18 artikla	Rakennusurakoita tai palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset
2 alajakso	Kaikkiin hankintayksiköihin ja kaikentyyppisiin hankintasopimuksiin sovellettavat poikkeukset
19 artikla	Hankintasopimukset, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai vuokraus kolmannelle
20 artikla	Hankintasopimukset, jotka tehdään muutoin kuin tässä direktiivissä tarkoitetun toiminnon harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnon harjoittamiseksi kolmannessa maassa
21 artikla	Salaiset tai erityisiä turvatoimia vaativat hankintasopimukset
22 artikla	Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset
23 artikla	Sidosyrityksen, yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät hankintasopimukset
3 alajakso	Kaikkiin hankintayksiköihin, mutta ainoastaan palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavat poikkeukset
24 artikla	Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tiettyjä palveluja koskevat hankintasopimukset
25 artikla	Yksinoikeuden perusteella tehtävät palveluja koskevat hankintasopimukset
4 alajakso	Yksinomaan tiettyihin hankintayksiköihin sovellettavat poikkeukset
26 artikla	Tiettyjen hankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset veden hankkimiseksi ja energian tai energian tuottamiseen tarkoitetun polttoaineen toimittamiseksi
5 alajakso	Erityisjärjestelyjen, yhteishankintayksiköitä koskevien säännösten sekä yleisen järjestelmän alaiset hankintasopimukset tapauksissa, joissa hankinnat ovat suoraan avoimia kilpailulle
27 artikla	Erityisjärjestelyjen alaiset hankintasopimukset
28 artikla	Varatut hankintasopimukset
29 artikla	Yhteishankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset ja puitejärjestelyt
30 artikla	Menettely sen määrittelemiseksi, onko tietty toiminto suoraan avoin kilpailulle
III LUKU	Palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavat säännöt
31 artikla	Liitteessä XVII A lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset
32 artikla	Liitteessä XVII B lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset
33 artikla	Yhdistetyt sopimukset, jotka sisältävät sekä liitteessä XVI A että liitteessä XVI B lueteltuja palveluja
IV LUKU	Eritelmiä ja hankintaa koskevia asiakirjoja koskevat erityissäännöt
34 artikla	Tekniset eritelmät
35 artikla	Teknisten eritelmien ilmoittaminen
36 artikla	Vaihtoehdot
37 artikla	Alihankinta
38 artikla	Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot
39 artikla	Verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvollisuudet
V LUKU	Menettelyt
40 artikla	Avointen ja rajoitettujen sekä neuvottelumenettelyjen käyttö
VI LUKU	Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt
1 Jakso	Ilmoitusten julkaiseminen
41 artikla	Ohjeelliset kausi-ilmoitukset ja ilmoitukset kelpuuttamisjärjestelmästä
42 artikla	Tarjouskilpailua koskevat ilmoitukset
43 artikla	Tehtyjä hankintasopimuksia koskevat ilmoitukset
44 artikla	Ilmoitusten laatiminen ja julkaiseminen
2 Jakso	Määräajat
45 artikla	Määräajat osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamiselle
46 artikla	Avoimet menettelyt: eritelmät, muut asiakirjat ja lisätiedot
47 artikla	Tarjouspyyntö tai neuvottelukutsu
3 Jakso	Viestintä ja tietojenvaihto
48 artikla	Viestintään sovellettavat säännöt
49 artikla	Tiedottaminen kelpuuttamista hakeneille, ehdokkaille ja tarjoajille
50 artikla	Tehtyjä hankintasopimuksia koskevat säilytettävät tiedot
VII LUKU	Menettelyn kulku
51 artikla	Yleiset säännökset
1 jakso	Kelpuuttaminen ja laatuun perustuva valinta
52 artikla	Hallinnollisia, teknisiä ja rahoitusta koskevien ehtojen sekä todistusten, testauksen ja selvitysten vastavuoroinen tunnustaminen
53 artikla	Kelpuuttamisjärjestelmät
54 artikla	Laadulliset valintaperusteet
2 jakso	Hankintasopimuksen tekeminen
55 artikla	Hankintasopimuksen tekoperusteet
56 artikla	Sähköisen huutokaupan käyttäminen
57 artikla	Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset
3 jakso	Kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävät tarjoukset ja suhteet kyseisiin kolmansiin maihin
58 artikla	Kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävät tarjoukset
59 artikla	Suhteet kolmansiin maihin palveluja koskevien hankintasopimusten osalta
III OSASTO	Suunnittelukilpailuihin palvelujen alalla sovellettavat säännöt
60 artikla	Yleissäännös
61 artikla	Kynnysarvot
62 artikla	Soveltamisalaan kuulumattomat suunnittelukilpailut
63 artikla	Ilmoittamista ja avoimuutta koskevat säännöt
64 artikla	Viestintätavat
65 artikla	Suunnittelukilpailujen järjestämistä, osallistujien valintaa sekä valintalautakuntaa koskevat säännöt
66 artikla	Valintalautakunnan päätökset
IV OSASTO	Tilastoja koskevat velvollisuudet, täytäntöönpanovalta ja loppusäännökset
67 artikla	Tilastoja koskevat velvollisuudet
68 artikla	Komiteamenettely
69 artikla	Kynnysarvojen tarkistus
70 artikla	Muutokset
71 artikla	Direktiivin täytäntöönpano
72 artikla	Valvontamekanismit
73 artikla	Kumoaminen
74 artikla	Voimaantulo
75 artikla	Osoitus
Liite I	Kaasun tai lämmön siirron tai jakelun alalla toimivat hankintayksiköt
Liite II	Sähkön tuotannon, siirron tai jakelun alalla toimivat hankintayksiköt
Liite III	Juomaveden tuotannon, siirron tai jakelun alalla toimivat hankintayksiköt
Liite IV	Hankintayksiköt rautatiepalvelujen alalla
Liite V	Kaupunkirautatie-, raitiotie-, johdinauto- tai linja-autopalvelujen alan hankintayksiköt
Liite VI	Postipalvelujen alalla toimivat hankintayksiköt
Liite VII	Öljyn ja kaasun etsinnän tai talteenoton alalla toimivat hankintayksiköt
Liite VIII	Hiilen ja muiden kiinteiden polttoaineiden etsinnän tai talteenoton alalla toimivat hankintayksiköt
Liite IX	Meri- tai sisävesisatamien taikka muiden terminaalipalvelujen alan hankintayksiköt
Liite X	Lentokenttäalan hankintayksiköt
Liite XI	Luettelo 30 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta lainsäädännöstä
Liite XII	Luettelo 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toiminnoista
Liite XIII	Hankintailmoitukseen sisällytettävät tiedot A. Avoimet menettelyt B. Rajoitetut menettelyt C. Neuvottelumenettelyt D. Dynaamisen hankintajärjestelmän yhteydessä käytettävä lyhennetty hankintailmoitus
Liite XIV	Kelpuuttamisjärjestelmää koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedot
Liite XV A	Ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen sisällytettävät tiedot
Liite XV B	Hankkijaprofiilia koskevan ohjeellisen kausi-ilmoituksen, jolla ei kutsuta tarjouskilpailuun, julkaisemiseen sisällytettävät tiedot
Liite XVI	Tehtyjä hankintasopimuksia koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedot
Liite XVII A	Palvelut, joita tarkoitetaan 30 artiklassa
Liite XVII B	Palvelut, joita tarkoitetaan 32 artiklassa
Liite XVIII	Suunnittelukilpailua koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedot
Liite XIX	Suunnittelukilpailun tuloksia koskevaan ilmoitukseen sisällytettävät tiedot
Liite XX	Julkaisemista koskevat tiedot
Liite XXI	Tiettyjen teknisten eritelmien määritelmät
Liite XXII	Yhteenvetotaulukko 45 artiklassa tarkoitetuista määräajoista
Liite XXIII	59 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kansainvälisen työoikeuden määräykset
Liite XXIV	Tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten tai suunnittelukilpailuja koskevien suunnitelmien ja hankkeiden sähköisiä vastaanottolaitteita koskevat vaatimukset
Liite XXV	Määräajat, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamista
Liite XXVI	Vastaavuustaulukko

I OSASTO

HANKINTASOPIMUKSIIN JA SUUNNITTELUKILPAILUIHIN SOVELLETTAVAT YLEISET SÄÄNNÖKSET

I LUKU

Peruskäsitteet

1 artikla

Määritelmät

1. Tässä direktiivissä sovelletaan tässä artiklassa olevia määritelmiä.

a) ”Tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevilla hankintasopimuksilla” tarkoitetaan rahallista vastiketta vastaan tehtyjä kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty yhden tai useamman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön sekä yhden tai useamman urakoitsijan, tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan välillä.

b) ”Rakennusurakoita koskevilla hankintasopimuksilla” tarkoitetaan sopimuksia, joiden tarkoituksena on joko jonkin liitteessä XII tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai sekä suunnittelu että toteuttaminen yhdessä taikka hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla. ”Rakennusurakka” on sellainen talon- taikka maa- tai vesirakennustöiden kokonaistulos, joka sellaisenaan riittää täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän.

c) ”Tavaroita koskevilla hankintasopimuksilla” tarkoitetaan muita kuin b alakohdassa tarkoitettuja sopimuksia, joiden tarkoituksena on tuotteiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.

Hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tuotteiden toimittaminen ja johon tämän ohella kuuluu kokoamis- ja asennustöitä, pidetään ”tavaroita koskevana hankintasopimuksena”.

d) ”Palveluja koskevilla hankintasopimuksilla” tarkoitetaan muita kuin rakennusurakoita ja tavarahankintoja koskevia sopimuksia, joiden kohteena on liitteessä XVII tarkoitettujen palvelujen suorittaminen.

Hankintasopimusta, jonka kohteena ovat sekä tuotteet että liitteessä XVII tarkoitetut palvelut, pidetään ”palveluja koskevana hankintasopimuksena”, jos palvelujen arvo on suurempi kuin hankintasopimukseen sisältyvien tuotteiden arvo.

Hankintasopimusta, jonka kohteena ovat liitteessä XVII tarkoitetut palvelut ja johon niiden ohella sisältyy liitteessä XII tarkoitettuja toimintoja, pidetään palveluja koskevana hankintasopimuksena.

a) ”Käyttöoikeusurakalla” tarkoitetaan samantyyppistä sopimusta kuin rakennusurakoita koskeva hankintasopimus, paitsi että toteutettavan rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

b) ”Palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella” tarkoitetaan samanlaista sopimusta kuin palveluja koskeva hankintasopimus, paitsi että palvelujen suorittamisen vastikkeena on joko yksinomaan palvelun käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

4. ”Puitejärjestelyllä” tarkoitetaan yhden tai useamman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön ja yhden tai useamman taloudellisen toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa ennakoitujen määrien osalta.

5. ”Dynaamisella hankintajärjestelmällä” tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ostoille, joiden markkinoilla yleisesti saatavilla olevat ominaisuudet täyttävät hankintayksikön tarpeet. Menettelyn kesto on rajoitettu ja se on koko kestonsa ajan avoin kaikille valintaperusteet täyttäville taloudellisille toimijoille, jotka ovat esittäneet eritelmän mukaisen alustavan tarjouksen.

6. ”Sähköisellä huutokaupalla” tarkoitetaan toistuvaa prosessia, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja ja/tai tarjouksen sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen, ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisten arviointimenetelmien pohjalta. Tietyt rakennusurakat ja tietyt palveluhankinnat, joiden sisältönä ovat immateriaaliset suoritukset, kuten rakennusurakoiden suunnittelu, eivät näin ollen voi olla sähköisen huutokaupan kohteena.

7. ”Urakoitsijalla”, ”tavarantoimittajalla” tai ”palvelujen suorittajalla” tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä tai 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hankintayksikköä tai näiden henkilöiden ja/tai yksiköiden ryhmittymää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai -urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja.

Käsite ”taloudellinen toimija” kattaa käsitteet urakoitsija, tavarantoimittaja ja palvelujen suorittaja. Sitä käytetään yksinomaan tekstin yksinkertaistamiseksi.

”Tarjoajalla” tarkoitetaan taloudellista toimijaa, joka on jättänyt tarjouksen, ja ”ehdokkaalla” toimijaa, joka on pyytänyt kutsua osallistua rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn.

8. ”Yhteishankintayksiköllä” tarkoitetaan 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaista hankintaviranomaista tai direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 9 kohdan mukaista hankintaviranomaista, joka:

— hankkii hankintayksiköille tarkoitettuja tavaroita ja/tai palveluja, tai

— tekee julkisia hankintoja koskevia sopimuksia sekä hankintayksiköille tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja koskevia puitejärjestelyjä.

9. ”Avoimilla menettelyillä, rajoitetuilla menettelyillä ja neuvottelumenettelyillä” tarkoitetaan hankintayksiköiden noudattamia hankintasopimusten tekomenettelyjä, jolloin:

a) avoimissa menettelyissä kaikki halukkaat taloudelliset toimijat voivat tehdä tarjouksen;

b) rajoitetuissa menettelyissä kaikki taloudelliset toimijat voivat esittää osallistumishakemuksen ja ainoastaan hankintayksikön kutsumat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen;

c) neuvottelumenettelyissä hankintayksikkö ottaa yhteyttä valitsemiinsa taloudellisiin toimijoihin ja neuvottelee niistä yhden tai useamman kanssa hankintasopimuksen ehdoista.

10. ”Suunnittelukilpailuilla” tarkoitetaan menettelyjä, joilla hankintayksikkö voi hankkia pääasiassa kaavoituksen, kaupunkisuunnittelun, arkkitehtuurin tai teknisen suunnittelun taikka tietojenkäsittelyn alalla suunnitelman tai hankkeen, jonka valintalautakunta valitsee kilpailulla, jossa voidaan antaa palkintoja.

11. Ilmaisulla ”kirjallinen” tarkoitetaan sanojen tai numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen antaa tiedoksi. Se voi sisältää sähköisessä muodossa lähetettyjä ja tallennettuja tietoja.

12. ”Sähköisellä muodolla” tarkoitetaan viestintämuotoa, jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja vastaanotetaan johtimien avulla, radioteitse, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla.

13. ”Yhteisellä hankintanimikkeistöllä” (Common Procurement Vocabulary), jäljempänä ”CPV”, tarkoitetaan julkisissa hankinnoissa käytettävää viitenimikkeistöä, joka on vahvistettu 5 marraskuuta 2002 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2195/2002 ( 26 ) ja jolla varmistetaan samalla vastaavuus muiden voimassa olevien nimikkeistöjen kanssa.

Jos tämän direktiivin soveltamisalasta on erilaisia tulkintoja, jotka johtuvat mahdollisista eroavuuksista CPV-nimikkeistön ja liitteessä XII olevan NACE-luokituksen välillä tai CPV-nimikkeistön ja liitteessä XVII olevan (alustavan) CPC-nimikkeistön välillä, sovelletaan tapauksen mukaan ensisijaisesti joko NACE-luokitusta tai CPC-nimikkeistöä.

II LUKU

Soveltamisalaan kuuluvien yksiköiden ja toimintojen määritelmät

1 jakso

Yksiköt

2 artikla

Hankintayksiköt

1. Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ”Hankintaviranomaisilla” valtiota, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia tai yhden tai useamman viranomaisen taikka yhden tai useamman tällaisen julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä.

”Julkisoikeudellisella laitoksella” tarkoitetaan laitosta,

— joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta;

— joka on oikeushenkilö ja

— jota joko rahoittaa pääosin valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää yli puolet.

b) ”Julkisella yrityksellä” yritystä, johon hankintaviranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen perusteella.

Hankintaviranomaisilla katsotaan olevan määräysvalta, jos ne suoraan tai välillisesti:

— omistavat enemmistön kyseisen yrityksen merkitystä pääomasta; tai

— hallitsevat enemmistöä yrityksen osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta; taikka

— voivat nimittää yli puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan hankintayksiköihin,

a) jotka ovat hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä ja harjoittavat jotain 3–7 artiklassa tarkoitettua toimintoa;

b) jotka, jos ne eivät ole hankintaviranomaisia tai julkisia yrityksiä, harjoittavat yhtä tai useampaa 3–7 artiklassa tarkoitettua toimintoa ja toimivat jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen myöntämällä erityis- tai yksinoikeudella.

3. Tässä direktiivissä ”erityis- ja yksinoikeuksilla” tarkoitetaan oikeuksia, jotka kyseisen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen nojalla myöntänyt ja joilla varataan 3–7 artiklassa määritellyn toiminnon harjoittaminen yhdelle tai useammalle yksikölle, mikä vaikuttaa merkittävästi muiden yksikköjen mahdollisuuksiin harjoittaa kyseistä toimintaa.

2 jakso

Toiminnot

3 artikla

Kaasu, lämpö ja sähkö

1. Tätä direktiiviä sovelletaan kaasun ja lämmön osalta seuraaviin toimintoihin:

a) sellaisten pysyvien verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja; tai

b) kaasun tai lämmön toimittaminen näihin verkkoihin.

2. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa kaasun tai lämmön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos:

a) kyseisen yksikön suorittama kaasun tai lämmön tuottaminen on välttämätön seuraus muusta kuin tämän artiklan 1 tai 3 kohdassa tai 4–7 artiklassa tarkoitetusta toiminnosta, ja

b) yleiseen verkkoon toimittamisen yksinomaisena tavoitteena on tällaisen tuotannon hyödyntäminen taloudellisesti ja tämän toiminnan osuus on enintään 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen liikevaihdon mukaan, kuluva vuosi mukaan lukien.

3. Tätä direktiiviä sovelletaan sähkön osalta seuraaviin toimintoihin:

a) sellaisten pysyvien verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja, tai

b) sähkön toimittaminen näihin verkkoihin.

4. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa sähkön toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 3 kohdassa tarkoitettuna toimintona, jos:

a) kyseinen yksikkö tuottaa sähköä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin tämän artiklan 1 tai 3 kohdan tai 4–7 artiklassa tarkoitetun toiminnon harjoittamista varten, ja

b) toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä ole ylittänyt 30 prosenttia yksikön energian kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon mukaan, kuluva vuosi mukaan lukien.

4 artikla

Vesi

1. Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin toimintoihin:

a) sellaisten kiinteiden verkkojen saataville saattaminen tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle juomaveden tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja, tai

b) juomaveden toimittaminen näihin verkkoihin.

2. Tätä direktiiviä sovelletaan myös hankintasopimuksiin ja suunnittelukilpailuihin, jotka 1 kohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittava yksikkö tekee tai järjestää ja jotka liittyvät:

a) vesirakennushankkeisiin, maan kasteluun tai kuivatukseen, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on yli 20 prosenttia näissä hankkeissa taikka kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä saataville saatettavan veden koko määrästä, tai

b) jäteveden poistoon tai käsittelyyn.

3. Muun hankintayksikön kuin hankintaviranomaisen suorittamaa juomaveden toimittamista julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintona, jos:

a) kyseinen yksikkö tuottaa juomavettä, koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin 3–7 artiklassa tarkoitetun toiminnon harjoittamista varten ja

b) toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä ole ylittänyt 30 prosenttia yksikön juomaveden kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen tuotannon mukaan, kuluva vuosi mukaan lukien.

5 artikla

Kuljetuspalvelut

1. Tätä direktiiviä sovelletaan sellaisten verkkojen saataville saattamiseen tai ylläpitoon, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla, linja-autoilla tai kaapeliradoilla.

Kuljetuspalvelujen verkon katsotaan olevan kyseessä, kun palvelua tarjotaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamin edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta yleisölle linja-autokuljetuspalveluja tuottaviin yksiköihin, jotka on jätetty direktiivin 93/38/ETY 2 artiklan 4 kohdan nojalla kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

6 artikla

Postipalvelut

1. Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, joiden tarkoituksena on tarjota postipalveluja tai, 2 kohdan c alakohdassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti muita kuin postipalveluja.

2. Tässä direktiivissä tarkoitetaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta direktiivin 97/67/EY soveltamiseen:

a) ”postilähetyksellä” kuljetettavaa valmista lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja, jotka sisältävät joko kaupallista arvoa omaavaa tai sitä vailla olevaa tavaraa, lähetyksen painosta riippumatta;

b) ”postipalveluilla” palveluja, joihin kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut käsittävät:

— ”varatut postipalvelut”: postipalvelut, jotka on varattu tai voidaan varata direktiivin 97/67/EY 7 artiklan perusteella;

— ”muut postipalvelut”: postipalvelut, joita ei voi varata direktiivin 97/67/EY 7 artiklan perusteella;

c) ”muilla palveluilla kuin postipalveluilla” palveluja, jotka tarjotaan seuraavilla aloilla:

— kuriiripalveluiden hallintopalvelut (ennen lähetystä ja sen jälkeen suoritettavat palvelut, kuten postituksen hoitopalvelut);

— kokonaan sähköisesti toteutettavat lisäarvopalvelut (mukaan lukien koodattujen asiakirjojen varmistettu tiedonsiirto sähköisesti, osoitteiden hallinnointipalvelut ja rekisteröidyn sähköpostin siirto);

— muihin kuin a alakohdassa tarkoitettuihin postilähetyksiin liittyvät palvelut kuten suoramainonta, jota ei ole osoitettu nimenomaisesti kenellekään;

— liitteen XVII A mukaisessa ryhmässä 6 ja 24 artiklan c alakohdassa määritellyt rahoituspalvelut, mukaan lukien erityisesti postiosoitukset ja postisiirrot;

— postimerkkien keräämiseen liittyvät palvelut; ja

— logistiikkapalvelut (palvelut, joissa yhdistyvät fyysinen jakelu ja/tai varastointi sekä muut postin ulkopuoliset toiminnot),

edellyttäen, että palvelut tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös b kohdan ensimmäisessä tai toisessa luetelmakohdassa tarkoitettuja postipalveluja, ja että 30 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty näissä luetelmakohdissa tarkoitettujen palveluiden osalta.

7 artikla

Öljyn, kaasun, hiilen ja muiden kiinteiden polttoaineiden etsiminen ja talteen ottaminen sekä satamat ja lentokentät

Tätä direktiiviä sovelletaan toimintoihin, jotka liittyvät maantieteellisen alueen hyödyntämiseen:

a) öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsimiseksi tai talteen ottamiseksi tai

b) lentokenttien, meri- tai sisävesisatamien taikka terminaalipalvelujen saattamiseksi lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön.

8 artikla

Hankintayksiköiden luettelot

Luettelot tässä direktiivissä tarkoitetuista hankintayksiköistä ovat liitteissä I–X. Luettelot eivät ole tyhjentäviä. Jäsenvaltioiden on määräajoin ilmoitettava komissiolle luetteloihin tehdyistä muutoksista.

9 artikla

Useita toimintoja koskevat hankintasopimukset

1. Useita toimintoja koskevaan hankintasopimukseen sovelletaan sitä toimintoa säänteleviä sääntöjä, jonka toteuttamiseksi se ensisijaisesti tehdään.

Yhden sopimuksen ja usean erillisen sopimuksen välillä tehtävän valinnan tarkoituksena ei kuitenkaan saa olla hankintasopimusten jättäminen tämän direktiivin tai, soveltuvissa tapauksissa, direktiivin 2004/18/EY soveltamisalan ulkopuolelle.

2. Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen yllä mainitun direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, se on tehtävä yllä mainitun direktiivin 2004/18/EY mukaisesti.

3. Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi hankintasopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin soveltamisalaan ja toinen ei kuulu tämän direktiivin eikä edellä mainitun direktiivin 2004/18/EY soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määritellä minkä toiminnon toteuttamiseksi hankintasopimus ensisijaisesti tehdään, se on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti.

III LUKU

Yleiset periaatteet

10 artikla

Hankintasopimusten teossa noudatettavat periaatteet

Hankintayksiköiden on kohdeltava taloudellisia toimijoita yhdenvertaisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti.

II OSASTO

HANKINTASOPIMUKSIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

I LUKU

Yleiset säännökset

11 artikla

Taloudelliset toimijat

1. Ehdokkaita tai tarjoajia, jotka sen jäsenvaltion lain mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet, saavat tarjota kyseisiä palveluita, ei saa hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa hankintasopimus tehdään, niiden olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin palveluhankintoja ja rakennusurakoita sekä sellaisten tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta, joihin kuuluu lisäksi palveluja ja/tai sijoittamis- ja asennustoimia, velvoittaa ilmoittamaan tarjouksissaan tai osallistumishakemuksissaan hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys.

2. Taloudelliset toimijat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. Hankintayksiköt eivät voi edellyttää taloudellisten toimijoiden ryhmittymiltä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen tekemistä varten. Sopimuspuoleksi valitulta ryhmittymältä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon jälkeen, sikäli kuin tämä on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi.

12 artikla

Maailman kauppajärjestön (WTO) puitteissa tehtyihin sopimuksiin liittyvät ehdot

Hankintayksiköiden tekemien julkisia hankintoja koskevien sopimusten osalta jäsenvaltioiden on sovellettava keskinäisissä suhteissaan ehtoja, jotka ovat yhtä edullisia kuin ehdot, jotka ne julkisia hankintoja koskevaa sopimusta soveltaen myöntävät kolmansien maiden taloudellisille toimijoille. Jäsenvaltioiden on tätä varten neuvoteltava keskenään mainitun sopimuksen edellyttämistä toimenpiteistä julkisia hankintoja käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa.

13 artikla

Luottamuksellisuus

1. Toimittaessaan teknisiä eritelmiä niistä kiinnostuneille taloudellisille toimijoille sekä kelpuuttaessaan ja valitessaan taloudellisia toimijoita sekä tehdessään hankintasopimuksia hankintayksiköt voivat asettaa vaatimuksia antamiensa tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

2. Jollei tämän direktiivin säännöksistä ja erityisesti 43 ja 49 artiklassa säädetyistä, tehtyjen hankintasopimuksien julkaisemista sekä ehdokkaille ja tarjoajille tiedottamista koskevista velvoitteista muuta johdu, ja sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alainen hankintayksikkö on, hankintayksikkö ei saa paljastaa tietoja, joita taloudelliset toimijat ovat sille antaneet ja jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi. Tällaisia tietoja ovat erityisesti tekniset tai kaupalliset liikesalaisuudet ja tarjousten luottamukselliset näkökohdat.

14 artikla

Puitejärjestelyt

1. Hankintayksiköt voivat pitää puitejärjestelyä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna hankintasopimuksena ja tehdä sen tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

2. Jos hankintayksiköt ovat tehneet puitejärjestelyn tämän direktiivin mukaisesti, ne voivat soveltaa 40 artiklan 3 kohdan i alakohtaa tehdessään tähän puitejärjestelyyn perustuvia hankintasopimuksia.

3. Jos puitejärjestelyä ei ole tehty tämän direktiivin mukaisesti, hankintayksiköt eivät voi soveltaa 40 artiklan 3 kohdan i alakohtaa.

4. Hankintayksiköt eivät saa käyttää puitejärjestelyjä väärin estääkseen, rajoittaakseen tai vääristääkseen kilpailua.

15 artikla

Dynaamiset hankintajärjestelmät

1. Jäsenvaltiot voivat antaa hankintayksiköille mahdollisuuden käyttää dynaamisia hankintajärjestelmiä.

2. Dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi hankintayksiköiden on noudatettava avoimen menettelyn sääntöjä kaikissa sen vaiheissa tähän menettelyyn kuuluvaan hankintasopimuksen tekemiseen asti. Kaikki valintaperusteet täyttävät tarjoajat, jotka ovat esittäneet eritelmien ja mahdollisten täydentävien asiakirjojen mukaisen alustavan tarjouksen, on hyväksyttävä järjestelmään; alustavaa tarjousta parempi tarjous voidaan esittää missä tahansa vaiheessa sillä ehdolla, että tarjous on edelleen eritelmän mukainen. Järjestelmän toteuttamiseksi ja hankintasopimusten tekemiseksi sen mukaisesti hankintayksiköiden on käytettävä yksinomaan sähköisiä välineitä 48 artiklan 2–5 kohdan säännösten mukaisesti.

3. Dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi hankintayksikkö:

a) julkaisee hankintailmoituksen mainiten, että kyseessä on dynaaminen hankintajärjestelmä;

b) ilmoittaa eritelmissä muun muassa järjestelmän kohteena olevien suunniteltujen hankintojen luonteen, kaikki tarvittavat tiedot hankintajärjestelmästä ja käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista järjestelyistä ja teknisistä eritelmistä;

c) asettaa eritelmät sekä kaikki niitä täydentävät asiakirjat sähköisessä muodossa ilmoituksen julkaisemispäivästä alkaen ja järjestelmän käytön päättymiseen saakka vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville ja mainitsee ilmoituksessa Internet-osoitteen, jossa asiakirjat ovat saatavilla.

4. Hankintayksikön on dynaamisen hankintajärjestelmän koko keston ajan annettava kaikille taloudellisille toimijoille mahdollisuus esittää alustava tarjous ja tulla hyväksytyksi järjestelmään 2 kohdassa tarkoitettujen edellytysten mukaisesti. Hankintayksikkö suorittaa alustavan tarjouksen arvioinnin enintään 15 päivän kuluessa sen esittämisestä. Se voi kuitenkin pidentää arviointiaikaa, mikäli tarjouspyyntöjä ei sen aikana esitetä.

Hankintayksikkö ilmoittaa mahdollisimman pian ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulle tarjoajalle tämän hyväksymisestä dynaamiseen hankintajärjestelmään tai tämän tekemän alustavan tarjouksen hylkäämisestä.

5. Jokaisesta erillisestä hankintasopimuksesta on esitettävä tarjouspyyntö. Ennen tarjouspyynnön esittämistä hankintayksiköiden on julkaistava lyhennetty hankintailmoitus, jossa kaikkia asianomaisia taloudellisia toimijoita pyydetään tekemään alustava tarjous 4 kohdan mukaisesti määräajassa, joka saa olla enintään 15 päivää lyhennetyn hankintailmoituksen lähettämispäivästä. Hankintayksiköt kilpailuttavat sopimuksen vasta arvioituaan kaikki mainitussa määräajassa tehdyt alustavat tarjoukset.

6. Hankintayksiköiden on pyydettävä kaikkia järjestelmään hyväksyttyjä tarjoajia tekemään tarjous kustakin erillisestä järjestelmän puitteissa tehtävästä hankintasopimuksesta. Tätä varten niiden on vahvistettava riittävän pitkä määräaika tarjousten esittämiselle.

Hankintayksiköiden on tehtävä hankintasopimus sen tarjoajan kanssa, joka on esittänyt dynaamisen hankintajärjestelmän toteuttamiseksi käytetyssä hankintailmoituksessa mainittujen perusteiden mukaisesti parhaan tarjouksen. Nämä perusteet voidaan tarvittaessa määritellä yksityiskohtaisesti edellisessä alakohdassa tarkoitetun pyynnön yhteydessä.

7. Dynaamisen hankintajärjestelmän kesto ei saa ylittää neljää vuotta, paitsi asianmukaisesti perustelluissa erityistapauksissa.

Hankintayksiköt eivät saa käyttää tätä järjestelmää estääkseen, rajoittaakseen tai vääristääkseen kilpailua.

Asianomaisilta taloudellisilta toimijoilta tai järjestelmään osallistuvilta ei saa laskuttaa maksuja.

II LUKU

Kynnysarvot ja poikkeussäännökset

1 jakso

Kynnysarvot

16 artikla

Julkisten hankintojen kynnysarvot

Tätä direktiiviä sovelletaan hankintasopimuksiin, joita ei jätetä sen soveltamisalan ulkopuolelle 19–26 artiklassa tarkoitettujen poikkeusten tai kyseistä toimintoa koskevan 30 artiklan nojalla ja joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa vastaa vähintään seuraavia kynnysarvoja:

a) ►M5 412 000 euroa ◄ tavaroita ja palveluja koskevien hankintasopimusten osalta,

b) ►M5 5 150 000 euroa ◄ rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten osalta.

17 artikla

Hankintasopimusten, puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien ennakoidun arvon laskentamenetelmät

1. Hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena käytetään hankintayksikön arvioimaa maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa. Tässä laskelmassa otetaan huomioon ennakoitu kokonaismäärä, mukaan lukien mahdolliset eri vaihtoehtomuodot ja sopimuksen uusimiset.

Jos hankintayksikön on määrä suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkkioita tai maksuja, se ottaa ne huomioon laskettaessa hankintasopimuksen ennakoitua arvoa.

2. Hankintayksiköt eivät saa tämän direktiivin soveltamisen välttämiseksi jakaa osiin rakennusurakkahanketta tai sellaista suunniteltua hankintaa, jolla on tarkoitus hankkia tietty määrä tavaraa ja/tai palveluja, tai soveltaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaan erityismenetelmiä.

3. Puitejärjestelyjen ja dynaamisten hankintajärjestelmien osalta huomioon otettava arvo on kaikkien järjestelyjen koko keston ajalle ennakoitujen hankintasopimusten ennakoitu enimmäisarvo ilman arvonlisäveroa.

4. Hankintayksiköiden on 16 artiklan soveltamiseksi sisällytettävä rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten ennakoituun arvoon rakennusurakan arvon lisäksi kaikkien niiden tavaroiden tai palvelujen arvo, jotka ovat välttämättömiä kyseisen rakennusurakan toteuttamiseksi ja jotka hankintayksiköt saattavat urakoitsijan saataville.

5. Sellaisten tavaroiden tai palvelujen arvoa, jotka eivät ole välttämättömiä tietyn rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen toteuttamiseksi, ei saa lisätä kyseisen rakennusurakan arvoon siinä tarkoituksessa, että näitä tavaroita tai palveluja koskevat hankinnat jäisivät tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

a) Jos suunniteltu rakennusurakka tai palveluhankinta voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu yhteisarvo.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 16 artiklassa vahvistettu kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan hankintasopimuksen tekoon.

Hankintayksiköt saavat kuitenkin jättää soveltamatta tätä direktiiviä niiden osien osalta, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on palvelujen osalta alle 80 000 euroa ja rakennusurakoiden osalta alle miljoona euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

b) Jos samanlaisten tavaroiden hankintaa koskeva ehdotus voi johtaa siihen, että hankintasopimuksia tehdään samanaikaisesti erillisinä osina, on sovellettaessa 16 artiklaa otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu yhteisarvo.

Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai suurempi kuin 16 artiklassa vahvistetut kynnysarvot, tätä direktiiviä sovelletaan kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon.

Hankintaviranomaiset saavat kuitenkin jättää soveltamatta tätä direktiiviä niiden osien osalta, joiden ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on alle 80 000 euroa, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta.

7. Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien tavaroita tai palveluja koskevien hankintasopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) joko viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tai viimeksi kuluneen varainhoitovuoden aikana tehtyjen peräkkäisten vastaavien hankintasopimusten todellista yhteisarvoa mahdollisuuksien mukaan oikaistuna alkuperäisen sopimuksen alkamista seuraavien 12 kuukauden aikana odotettavissa olevien määrän tai arvon muutosten mukaisesti; tai

b) niiden peräkkäisten hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä tavarantoimitusta seuraavien 12 kuukauden aikana tai sitä seuraavan varainhoitovuoden aikana, jos se on pitempi kuin 12 kuukautta.

8. Sekä palveluja että tavaroita koskevan hankintasopimuksen ennakoidun arvon määritysperusteena on käytettävä palvelujen ja tavaroiden kokonaisarvoa niiden keskinäisistä osuuksista riippumatta. Laskentaan on sisällytettävä kokoamis- ja asennustöiden arvo.

9. Tavaroita koskevissa hankintasopimuksissa, joiden tarkoituksena on tuotteiden leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen, hankintasopimuksen ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) määräaikaisten, enintään 12 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten ennakoitua sopimuksen voimassaolon aikaista kokonaisarvoa tai määräaikaisten, yli 12 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten kokonaisarvoa ennakoitu jäännösarvo mukaan lukien;

b) määräämättömäksi ajaksi tehtyjen hankintasopimusten tai hankintasopimusten, joiden voimassaoloa ei voida määrittää, kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

10. Palveluja koskevien hankintasopimusten ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon:

a) vakuutuspalvelujen osalta: suoritettavat vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset;

b) pankkipalvelujen ja muiden rahoituspalvelujen osalta: suoritettavat maksut, palkkiot, korot ja muunlaiset korvaukset;

c) suunnittelua koskevien hankintasopimusten osalta: suoritettavat maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset.

11. Jos palveluja koskevissa hankintasopimuksissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, hankintasopimusten ennakoidun arvon laskentaperusteena on käytettävä:

a) määräaikaisten, enintään 48 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta: voimassaolon aikainen ennakoitu kokonaisarvo;

b) määräämättömäksi ajaksi tehtyjen tai yli 48 kuukautta voimassa olevien hankintasopimusten osalta: kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

2 jakso

Hankintasopimukset ja käyttöoikeussopimukset sekä hankintasopimukset, joihin sovelletaan erityisjärjestelyjä

1 ALAJAKSO

18 artikla

Rakennusurakoita tai palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta rakennusurakoita tai palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joita yhtä tai useampaa 3–7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittavat hankintayksiköt tekevät silloin, kun käyttöoikeussopimukset on tehty kyseisten toimintojen harjoittamiseksi.

2 ALAJAKSO

Kaikkiin hankintayksiköihin ja kaikentyyppisiin hankintasopimuksiin sovellettavat poikkeukset

19 artikla

Hankintasopimukset, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai vuokraus kolmannelle

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joiden tarkoituksena on jälleenmyynti tai vuokraus kolmannelle, jos hankintayksiköllä ei ole erityis- tai yksinoikeutta myydä tai vuokrata näiden hankintasopimusten kohdetta ja jos muut yksiköt voivat myydä tai vuokrata sen samoin edellytyksin kuin hankintayksiköt.

2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä kaikki tuotteiden ja toimintojen ryhmät, joita ne pitävät 1 kohdan mukaisesti soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot tuotteiden ja toimintojen ryhmistä, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.

20 artikla

Hankintasopimukset, jotka tehdään muutoin kuin tässä direktiivissä tarkoitetun toiminnon harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnon harjoittamiseksi kolmannessa maassa

1. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joita hankintayksiköt tekevät muutoin kuin 3–7 artiklassa tarkoitetun toiminnon harjoittamiseksi tai tällaisen toiminnon harjoittamiseksi kolmannessa maassa siten, ettei yhteisön sisäistä verkkoa tai maantieteellistä aluetta käytetä.

2. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä sellaisesta toiminnasta, jota ne pitävät 1 kohdan perusteella soveltamisalaan kuulumattomana. Komissio voi julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot niistä toimintojen ryhmistä, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet.

21 artikla

Salaiset tai erityisiä turvatoimia vaativat hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka jäsenvaltio on julistanut salaisiksi tai joiden toteuttaminen edellyttää kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevien lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten mukaisia erityisiä turvatoimia, tai jos kyseisen valtion keskeiset turvallisuusedut sitä vaativat.

22 artikla

Kansainvälisten sääntöjen nojalla tehtävät hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, joita koskevat eri menettelysäännöt ja jotka tehdään:

a) perustamissopimuksen mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen maan välillä tehdyn kansainvälisen sopimuksen nojalla, joka koskee tavaroita, rakennusurakoita, palveluja tai suunnittelukilpailuja allekirjoittajavaltioiden yhteisen hankkeen toteuttamiseksi tai hyödyntämiseksi, jolloin kukin sopimus on toimitettava komissiolle, joka voi kuulla asiassa 68 artiklassa tarkoitettua julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa;

b) sellaisen joukkojen sijoittamiseen liittyvän kansainvälisen sopimuksen nojalla, joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa toimivia yrityksiä;

c) jonkin kansainvälisen järjestön erityismenettelyn nojalla.

23 artikla

Sidosyrityksen, yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät hankintasopimukset

1. Tässä artiklassa ”sidosyrityksellä” tarkoitetaan yritystä, jonka vuosittaiset tilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksiköiden tilinpäätösten kanssa perustamissopimuksen 44 artiklan 2 kohdan g alakohdan nojalla konsolidoiduista tilinpäätöksistä 13 päivänä kesäkuuta 1983 annetun seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY ( 27 ) ( 28 ) vaatimusten mukaisesti tai tämän direktiivin soveltamisalaan kuulumattomien yksiköiden ollessa kyseessä yritystä, johon hankintayksikkö voi suoraan tai välillisesti käyttää 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määräysvaltaa taikka joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikköön tai joka on hankintayksikkönä toisen yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen nojalla.

2. Mikäli 3 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka

a) hankintayksikkö tekee sidosyritykseltä, tai

b) yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, 3–7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittava yhteisyritys tekee johonkin näistä hankintayksiköistä sidoksissa olevalta yritykseltä.

3. Edellä 2 kohtaa sovelletaan:

a) palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana palvelujen alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta yrityksille, joihin sillä on sidossuhde;

b) tavaroiden hankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tavarantoimitusten alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden tavaroiden toimittamisesta yrityksille, joihin sillä on sidossuhde;

c) rakennusurakoita koskeviin hankintasopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana rakennusurakoinnin alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden urakoiden suorittamisesta yrityksille, joihin sillä on sidossuhde.

Jos sidosyrityksen perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys osoittaa a, b tai c alakohdassa tarkoitetun liikevaihdon toteutumisen todennäköiseksi, muun muassa esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta.

Jos useampi kuin yksi hankintayksikön sidosyritys tarjoaa samaa tai vastaavia palveluja, tavarantoimituksia tai rakennusurakointia, yllä olevia prosenttiosuuksia laskettaessa on otettava huomioon näiden sidosyritysten suorittamista palveluista, tavarantoimituksista ja rakennusurakoinnista muodostuva kokonaisliikevaihto.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka:

a) yksinomaan useista hankintayksiköistä koostuva, 3–7 artiklassa tarkoitettua toimintoa harjoittava yhteisyritys tekee yhdeltä tällaiselta hankintayksiköltä, tai

b) hankintayksikkö tekee sellaiselta yhteisyritykseltä, johon se kuuluu, edellyttäen, että yhteisyritys on perustettu kyseisen toiminnan harjoittamiseksi vähintään kolmen vuoden ajan ja että yhteisyrityksen perustamisasiakirjassa todetaan yhteisyrityksen perustaneiden hankintayksiköiden kuuluvan siihen vähintään saman ajan.

5. Hankintayksiköiden on ilmoitettava komissiolle sen pyynnöstä seuraavat 2, 3 ja 4 kohdan soveltamiseen liittyvät tiedot:

a) asianomaisten yritysten tai yhteisyritysten nimet,

b) kyseisten hankintasopimusten luonne ja arvo,

c) komission tarpeellisina pitämä selvitys sen osoittamiseksi, että sopimuspuoleksi valitun yrityksen tai yhteisyrityksen ja hankintayksikön väliset suhteet täyttävät tämän artiklan vaatimukset.

3 ALAJAKSO

Kaikkiin hankintayksiköihin, mutta ainoastaan palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavat poikkeukset

24 artikla

Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jääviä tiettyjä palveluja koskevat hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin, jotka ovat:

a) maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyviä oikeuksia koskevia sopimuksia; tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen tehtäviin rahoituspalveluja koskeviin hankintasopimuksiin;

b) välimies- ja sovittelupalveluja koskevia sopimuksia;

c) arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskemiseen, ostoon, myyntiin ja siirtoon liittyviä rahoituspalveluja, erityisesti liiketoimia, joilla hankintayksiköt hankkivat varoja tai pääomaa;

d) työsopimuksia;

e) muita tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevia sopimuksia kuin niitä, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi tämän toiminnassa ja edellyttäen, että hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan.

25 artikla

Yksinoikeuden perusteella tehtävät palveluja koskevat hankintasopimukset

Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin hankintasopimuksiin, jotka tehdään sellaisen hankintayksikön kanssa, joka on itse 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen, tai tällaisten hankintaviranomaisten yhteenliittymän kanssa, ja jotka perustuvat hankintaviranomaiselle perustamissopimuksen mukaisten julkaistujen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla annettuun yksinoikeuteen.

4 ALAJAKSO

Yksinomaan tiettyihin hankintayksiköihin sovellettavat poikkeukset

26 artikla

Tiettyjen hankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset veden hankkimiseksi ja energian tai energian tuottamiseen tarkoitetun polttoaineen toimittamiseksi

Tätä direktiiviä ei sovelleta hankintasopimuksiin,

a) jotka tehdään veden hankkimiseksi, jos ne ovat jompaakumpaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua toimintoa tai niitä molempia harjoittavien hankintayksiköiden tekemiä,

b) jotka tehdään energian tai energian tuottamiseen tarkoitetun polttoaineen toimittamiseksi, jos ne ovat 3 artiklan 1 kohdassa, 3 artiklan 3 kohdassa tai 7 artiklan a alakohdassa tarkoitettua toimintaa harjoittavien hankintayksiköiden tekemiä.

5 ALAJAKSO

Erityisjärjestelyjen, yhteishankintayksiköitä koskevien säännösten sekä yleisen järjestelmän alaiset hankintasopimukset tapauksissa, joissa hankinnat ovat suoraan avoimia kilpailulle

27 artikla

Erityisjärjestelyjen alaiset hankintasopimukset

Rajoittamatta 30 artiklan soveltamista Alankomaiden kuningaskunnan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Itävallan tasavallan ja Saksan liittotasavallan on varmistettava toimiluvan myöntämistä koskevien ehtojen tai muiden aiheellisten toimenpiteiden avulla, että päätöksissä 93/676/ETY, 97/367/ETY ja 2002/205/EY ja 2004/73/EY mainituilla aloilla toimivat yksiköt:

a) noudattavat syrjimättömyyden ja kilpailuun perustuvan hankinnan periaatteita tehdessään tavaroita, rakennusurakoita ja palveluja koskevia hankintasopimuksia, erityisesti saattaessaan taloudellisten toimijoiden saataville tietoja suunnitelluista hankinnoistaan;

b) toimittavat komissiolle tiedot hankintasopimusten tekemisestä edellytyksin, jotka on määritelty edellytyksistä, joilla maantieteellisiä alueita öljyn, kaasun, hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsimiseksi tai talteen ottamiseksi hyödyntämään ryhtyvien hankintayksiköiden on toimitettava komissiolle tiedot tekemistään hankintasopimuksista 13 päivänä toukokuuta 1993 tehdyssä komission päätöksessä 93/327/ETY ( 29 ).

28 artikla

Varatut hankintasopimukset

Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua hankintamenettelyihin suojatyökeskuksille tai rajata niiden toteuttamisen suojatyöohjelmien puitteissa, jos asianomaisten työntekijöiden enemmistö on vammaisia, jotka eivät vammojensa luonteen tai vakavuuden vuoksi voi harjoittaa ammattitoimintaa normaaliolosuhteissa.

Tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa on oltava viittaus tähän artiklaan.

29 artikla

Yhteishankintayksiköiden tekemät hankintasopimukset ja puitejärjestelyt

1. Jäsenvaltiot voivat antaa hankintayksiköille mahdollisuuden hankkia rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja yhteishankintayksiköitä käyttäen.

2. Hankintayksiköiden, jotka 1 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hankkivat rakennusurakoita, tavaraa ja/tai palveluja yhteishankintayksikköä käyttäen, katsotaan noudattaneen tämän direktiivin säännöksiä, jos yhteishankintayksikkö on noudattanut niitä tai soveltuvissa tapauksissa direktiivin 2004/18/EY säännöksiä.

30 artikla

Menettely sen määrittelemiseksi, onko tietty toiminto suoraan avoin kilpailulle

1. Hankintasopimuksiin, jotka tehdään 3–7 artiklassa tarkoitetun toiminnon suorittamiseksi, ei sovelleta tätä direktiiviä, jos toiminto siinä jäsenvaltiossa, jossa se toteutetaan, on suoraan avoin kilpailulle markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu.

2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi on sen määrittämiseksi, onko toiminto suoraan avoin kilpailulle, käytettävä perustamissopimuksen kilpailua koskevien määräysten mukaisia perusteita, esimerkiksi kyseisten tavaroiden tai palvelujen ominaispiirteitä, vaihtoehtoisten tavaroiden tai palvelujen olemassaoloa, hintaa tai useamman kuin yhden tavarantoimittajan tai palvelujen suorittajan todellista tai mahdollista olemassaoloa.

3. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi ei markkinoille pääsyä pidetä rajoitettuna, jos jäsenvaltio on pannut täytäntöön liitteessä XI mainitun yhteisön lainsäädännön säännökset ja soveltaa niitä.

Jos vapaata pääsyä tietyille markkinoille ei voida katsoa olevan ensimmäisen kohdan perusteella, on osoitettava, että kyseisille markkinoille pääsy on tosiasiallisesti ja oikeudellisesti vapaata.

4. Jos jäsenvaltio katsoo, että 2 ja 3 kohdan mukaisesti tiettyyn toimintoon voidaan soveltaa 1 kohtaa, sen on ilmoitettava tästä komissiolle ja toimitettava sille kaikki tarvittavat tiedot ja erityisesti tiedot kaikista laeista, asetuksista, hallinnollisista määräyksistä tai sopimuksista, jotka koskevat 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä, tarvittaessa yhdessä kyseisellä alalla toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen kannanoton kanssa.

Hankintasopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnon suorittamiseksi, ei enää sovelleta tätä direktiiviä:

— jos komissio on tehnyt 6 kohdan mukaisesti ja siinä säädetyssä määräajassa päätöksen 1 kohdan soveltamisesta, tai

— jos komissio ei ole tehnyt soveltamista koskevaa päätöstä mainitussa määräajassa.

Jos markkinoille pääsyn kuitenkin arvioidaan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan perusteella olevan vapaa ja kyseisellä alalla toimivaltainen riippumaton kansallinen viranomainen on tehnyt päätöksen 1 kohdan soveltamisesta, ei sopimuksiin, jotka tehdään tietyn toiminnon suorittamiseksi, enää sovelleta tätä direktiiviä, ellei komissio ole tehnyt 6 kohdan mukaisesti ja siinä säädetyssä määräajassa päätöstä 1 kohdan soveltamatta jättämisestä.

5. Hankintayksiköt voivat pyytää komissiota tekemään 6 kohdan mukaisen päätöksen 1 kohdan soveltamisesta tiettyyn toimintoon, jos jäsenvaltion lainsäädännössä on siitä säädetty. Tällöin komissio ilmoittaa asiasta viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Mainitun jäsenvaltion on annettava komissiolle tiedoksi 2 ja 3 kohta huomioon ottaen kaikki aiheelliset seikat ja erityisesti ne lait, asetukset, hallinnolliset määräykset ja sopimukset, jotka koskevat 1 kohdassa mainittujen edellytysten täyttymistä, tarvittaessa yhdessä kyseisellä alalla toimivaltaisen riippumattoman kansallisen viranomaisen kannanoton kanssa.

Komissio voi myös omasta aloitteestaan päättää käynnistää menettelyn päätöksen tekemiseksi 1 kohdan soveltamisesta tiettyyn toimintoon. Tällöin komissio ilmoittaa asiasta viipymättä asianomaiselle jäsenvaltiolle.

Jollei komissio ole 6 kohdassa säädetyn määräajan kuluessa tehnyt päätöstä 1 kohdan soveltamisesta tiettyyn toimintoon, 1 kohdan katsotaan olevan sovellettavissa.

6. Komissio tekee tämän artiklan mukaisen päätöksen 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen kolmen kuukauden kuluessa sen päivän jälkeisestä ensimmäisestä työpäivästä, jona komissio vastaanottaa ilmoituksen tai hakemuksen. Tätä määräaikaa voidaan kuitenkin jatkaa enintään kolmella kuukaudella asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti, jos ilmoitukseen tai hakemukseen tai niiden liitteisiin sisältyvät tiedot ovat puutteellisia tai epätäsmällisiä, tai jos ilmoitetut seikat muuttuvat olennaisesti. Jos kyseisellä alalla toimivaltainen riippumaton kansallinen viranomainen on tehnyt päätöksen 1 kohdan soveltamisesta 4 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, määräaikaa voidaan jatkaa enintään yhdellä kuukaudella.

Jos tietyssä jäsenvaltiossa harjoitettavan toiminnon osalta on jo aloitettu tämän artiklan mukainen menettely, ei ennen ensimmäistä hakemusta koskevan määräajan päättymistä tehtyjä uusia hakemuksia, jotka koskevat samaa toimintoa samassa jäsenvaltiossa, pidetä uusina menettelyinä, vaan ne käsitellään yhdessä ensimmäisen hakemuksen kanssa.

Komissio antaa yksityiskohtaiset säännöt 4, 5 ja 6 kohdan soveltamisesta 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä on säädettävä vähintään seuraavista seikoista:

a) virallisessa lehdessä julkaistaan tiedoksi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan alkamispäivä ja, jos määräaikaa on pidennetty, pidentämisen alkamispäivä ja kesto;

b) edellä 1 kohdan mahdollista soveltamista koskevan tiedon julkaiseminen 4 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan tai 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti; ja

c) kyseisellä alalla toimivaltaisen riippumattoman viranomaisen 1 ja 2 kohdan kannalta olennaisista kysymyksistä esittämien kannanottojen toimittamista koskevat järjestelyt.

III LUKU

Palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavat säännöt

31 artikla

Liitteessä XVII A lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

Liitteeseen XVII A sisältyviä palveluja koskevat hankintasopimukset on tehtävä 34–59 artiklan mukaisesti.

32 artikla

Liitteessä XVII B lueteltuja palveluja koskevat hankintasopimukset

Liitteeseen XVII B sisältyviä palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovelletaan ainoastaan 34 ja 43 artiklaa.

33 artikla

Yhdistetyt sopimukset, jotka sisältävät sekä liitteessä XVI A että liitteessä XVI B lueteltuja palveluja

Hankintasopimukset, jotka koskevat sekä liitteessä XVI A että liitteessä XVI B lueteltuja palveluja, on tehtävä 34–59 artiklan mukaisesti, jos liitteeseen XVI A sisältyvien palvelujen arvo on suurempi kuin liitteeseen XVI B sisältyvien palvelujen arvo. Muissa tapauksissa hankintasopimukset on tehtävä 34 ja 43 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

Eritelmiä ja hankintaa koskevia asiakirjoja koskevat erityissäännöt

34 artikla

Tekniset eritelmät

1. Liitteessä XXI olevassa 1 kohdassa määritellyt tekniset eritelmät on esitettävä hankintasopimusasiakirjoissa, kuten hankintailmoituksessa, tarjouspyyntöasiakirjoissa tai täydentävissä asiakirjoissa. Nämä tekniset eritelmät olisi aina mahdollisuuksien mukaan määriteltävä niin, että voidaan ottaa huomioon vammaisia henkilöitä koskevat saavutettavuusnäkökohdat tai suunnittelua koskevat vaatimukset kaikkia käyttäjiä ajatellen.

2. Teknisten eritelmien on annettava tarjoajille yhtäläiset mahdollisuudet eivätkä ne saa haitata perusteettomasti julkisten hankintojen avaamista kilpailulle.

3. Rajoittamatta pakottavien kansallisten teknisten sääntöjen soveltamista, mikäli ne ovat yhteisön oikeuden mukaisia, tekniset eritelmät on laadittava:

a) viittaamalla joko liitteessä XXI määriteltyihin eritelmiin ja seuraavassa luetellussa tärkeysjärjestyksessä: kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viitteisiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin. Jokaiseen viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”; tai

b) suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, jolloin viimeksi mainittuihin voidaan sisällyttää ympäristöominaisuuksia. Tällaisten tekijöiden on kuitenkin oltava riittävän täsmällisiä, jotta tarjoajat pystyvät niiden pohjalta määrittämään hankintasopimuksen kohteen ja hankintayksiköt tekemään kyseisen hankintasopimuksen; tai

c) edellä b alakohdassa mainittujen suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella viittaamalla suorituskykyä tai toiminnallisten vaatimusten mukaisuutta koskevana olettamana a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin; tai

d) viittaamalla a alakohdassa mainittuihin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja b alakohdassa mainittuun suorituskykyyn tai toiminnallisiin vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta.

4. Kun hankintayksiköt käyttävät mahdollisuutta viitata 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin, ne eivät saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut tuotteet ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin yksiköt ovat viitanneet, jos tarjoaja osoittaa tarjouksessaan millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla ja hankintayksikköä tyydyttävällä tavalla, että sen ehdottamat ratkaisut täyttävät vastaavalla tavalla teknisissä eritelmissä määritetyt vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana tapana voidaan pitää esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja tai tunnustetun laitoksen laatimaa testausraporttia.

5. Kun hankintayksiköt käyttävät 3 kohdassa säädettyä mahdollisuutta laatia eritelmät suorituskyvyn tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, ne eivät saa hylätä tarjousta tuotteista, palveluista tai rakennusurakoista, jotka ovat kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viitteen mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia, joita yksiköt ovat vaatineet.

Tarjoajan on osoitettava tarjouksessaan millä tahansa tarkoitukseen soveltuvalla ja hankintayksikköä tyydytyttävällä tavalla, että standardin mukainen tuote, palvelu tai rakennusurakka täyttää hankintayksikön suorituskykyä koskevat tai toiminnalliset vaatimukset.

Tarkoitukseen soveltuvana tapana voidaan pitää esimerkiksi valmistajan teknisiä asiakirjoja tai tunnustetun laitoksen laatimaa testausraporttia.

6. Kun hankintayksiköt vahvistavat 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja suorituskykyä tai toiminnallisia vaatimuksia koskevia ympäristöominaisuuksia, ne voivat käyttää eurooppalaisissa, (moni)kansallisissa tai muissa ympäristömerkeissä määriteltyjä yksityiskohtaisia eritelmiä, edellyttäen että

— eritelmät soveltuvat hankintasopimuksen kohteena olevien tavaroiden tai palvelujen ominaisuuksien määrittämiseen,

— merkkiä koskevat vaatimukset on määritelty tieteellisen tiedon pohjalta,

— ympäristömerkit on hyväksytty menettelyssä, johon kaikki asianomaiset tahot, kuten viranomaiset, kuluttajat, valmistajat, vähittäiskaupan edustajat ja ympäristöjärjestöt, voivat osallistua, ja

— merkit ovat kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla ja käytettävissä.

Hankintayksiköt voivat ilmoittaa, että ympäristömerkillä varustettujen tuotteiden tai palvelujen oletetaan täyttävän hankintaa koskevassa asiakirjassa määritellyt tekniset eritelmät, jolloin niiden on kuitenkin hyväksyttävä muut asianmukaiset todistelukeinot, kuten valmistajan tekninen asiakirja tai tunnustetun laitoksen laatima testausraportti.

7. Tässä artiklassa tarkoitetaan ”tunnustetuilla laitoksilla” testaus- ja kalibrointilaboratorioita sekä sertifiointi- ja tarkastuselimiä, jotka noudattavat sovellettavia eurooppalaisia standardeja.

Hankintayksiköiden on hyväksyttävä muissa jäsenvaltioissa olevien tunnustettujen laitosten antamat todistukset.

8. Ellei se ole perusteltua hankintasopimuksen kohteen vuoksi, teknisissä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa, alkuperää tai erityistä menetelmää eikä viitata tavaramerkkiin, patenttiin tai tyyppiin tai tiettyyn alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta vaikuttaisi hyödyttävästi tai poissulkevasti tiettyihin yrityksiin tai tiettyihin tuotteisiin. Maininta tai viittaus on poikkeuksellisesti sallittu siinä tapauksessa, että hankintasopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata 3 ja 4 kohtaa soveltamalla. Tällaiseen mainintaan tai viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”.

35 artikla

Teknisten eritelmien ilmoittaminen

1. Hankintayksiköiden on toimitettava hankintasopimuksen tekemisestä kiinnostuneille taloudellisille toimijoille ne tekniset eritelmät, joihin niiden tekemissä tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskevissa hankintasopimuksissa säännöllisesti viitataan taikka joihin ne aikovat viitata tehdessään sopimuksia, joista julkaistaan 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ohjeellinen kausi-ilmoitus.

2. Jos tekniset eritelmät perustuvat asianomaisten taloudellisten toimijoiden saatavilla oleviin asiakirjoihin, on viittaus näihin asiakirjoihin riittävä.

36 artikla

Vaihtoehdot

1. Jos hankintasopimuksen tekoperusteena on kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, hankintayksiköt voivat ottaa huomioon tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksiköiden asettamat vähimmäisvaatimukset.

Hankintayksiköiden on ilmoitettava teknisissä eritelmissä, hyväksyvätkö ne vaihtoehtoja, ja jos ne hyväksyvät, ilmoitettava vaihtoehtoja koskevat vähimmäisvaatimukset sekä niiden esittämiselle asetetut erityiset vaatimukset.

2. Tavara- tai palveluhankintoja koskevissa sopimusmenettelyissä 1 kohdan mukaisesti vaihtoehtoja hyväksyneet hankintayksiköt eivät saa hylätä vaihtoehtoa yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi valituksi tultuaan tavaroita koskevan hankintasopimuksen asemesta palveluja koskevan hankintasopimuksen tekemiseen, tai päinvastoin palveluja koskevan hankintasopimuksen asemesta tavaroita koskevan hankintasopimuksen tekemiseen.

37 artikla

Alihankinta

Hankintayksikkö voi pyytää tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään hankinta-asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan hankintasopimuksesta tämä aikoo antaa alihankintana kolmansille osapuolille sekä ehdotetut alihankkijat. Tämä ilmoitus ei rajoita pääasiallisen taloudellisen toimijan vastuuta.

38 artikla

Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdot

Hankintayksiköt voivat asettaa hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja edellyttäen, että ne ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset ja että ne on ilmoitettu tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai eritelmissä. Hankintasopimuksen toteuttamisen ehdoissa voidaan käsitellä erityisesti sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia.

39 artikla

Verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvollisuudet

1. Hankintayksikkö voi ilmoittaa tai jäsenvaltio voi velvoittaa sen ilmoittamaan tarjouspyyntöasiakirjoissa, miltä elimeltä tai elimiltä ehdokkaat tai tarjoajat voivat saada asianmukaiset tiedot niistä verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvistä velvollisuuksista, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella tai paikkakunnalla, jolla suoritteita toteutetaan, ja joita sovelletaan hankintasopimusta toteutettaessa suoritettaviin rakennusurakoihin tai tarjottaviin palveluihin.

2. Hankintayksikön, joka toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut tiedot, on pyydettävä tarjoajia tai hankintamenettelyyn osallistuvia ehdokkaita ilmoittamaan, että ne ovat tarjousta laatiessaan ottaneet huomioon siellä voimassa oleviin työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvät velvollisuudet, jossa suorite on määrä toteuttaa.

Ensimmäinen alakohta ei estä soveltamasta 57 artiklaa.

V LUKU

Menettelyt

40 artikla

Avointen ja rajoitettujen sekä neuvottelumenettelyjen käyttö

1. Tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskevia hankintasopimuksia tehdessään hankintayksiköiden on noudatettava menettelyjä, jotka on mukautettu tämän direktiivin mukaisiksi.

2. Hankintayksiköt voivat valita jonkin 1 artiklan 9 kohdan a, b tai c alakohdassa määritellyistä menettelyistä, edellyttäen että tarjouskilpailuun on 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta kutsuttu 42 artiklan mukaisesti.

3. Hankintayksiköt voivat seuraavissa tapauksissa käyttää menettelyä ilman edeltävää tarjouskilpailua:

a) kun menettelyllä, johon sisältyy edeltävä tarjouskilpailu, ei ole saatu lainkaan tarjouksia tai sopivia tarjouksia taikka yhtään ehdokkuushakemusta ei ole jätetty, edellyttäen, ettei hankintasopimuksen alkuperäisiä ehtoja olennaisesti muuteta;

b) kun hankintasopimus tehdään ainoastaan tutkimusta, kokeilua tai kehittämistä varten eikä taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi taikka tutkimus- ja kehittämiskustannusten kattamiseksi, eikä tällaisen hankintasopimuksen tekeminen rajoita myöhempien, erityisesti näitä tarkoituksia varten tehtävien hankintojen kilpailuttamista;

c) kun teknisistä tai taiteellisista taikka yksinoikeuden suojaamiseen liittyvistä syistä hankintasopimuksen toteuttaminen voidaan antaa ainoastaan tietyn taloudellisen toimijan tehtäväksi;

d) sikäli kuin se on ehdottoman tarpeellista, kun hankintayksiköille ennalta arvaamattomista syistä aiheutuneen äärimmäisen kiireen vuoksi avoimille tai rajoitetuille menettelyille tai kilpailullisille neuvottelumenettelyille asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa;

e) kun kyseessä ovat tavaroita koskevat hankintasopimukset lisätoimitusten saamiseksi alkuperäiseltä tavarantoimittajalta joko tavanomaisten toimitusten tai laitteistojen osittaiseksi korvaamiseksi tai olemassa olevien toimitusten taikka laitteistojen laajentamiseksi, ja kun tavarantoimittajan vaihtamisen vuoksi hankintayksikkö joutuisi hankkimaan teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaista materiaalia, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettomiin teknisiin vaikeuksiin käytön ja kunnossapidon osalta;

f) kun kyseessä ovat alkuperäiseen hankkeeseen tai alun perin tehtyyn hankintasopimukseen sisältymättömät lisäurakat tai -palvelut, jotka ovat ennalta arvaamattomista syistä tulleet välttämättömiksi hankintasopimuksen toteuttamiselle, edellyttäen, että sopimus tehdään alkuperäisen hankintasopimuksen toteuttavan urakoitsijan tai palvelujen suorittajan kanssa,

— kun lisäurakkaa tai -palveluja ei voida erottaa teknisesti tai taloudellisesti perushankintasopimuksesta aiheuttamatta hankintayksiköille huomattavaa haittaa, tai

— kun lisäurakka tai -palvelut, vaikka ne voidaan erottaa alkuperäisen hankintasopimuksen toteuttamisesta, ovat ehdottoman välttämättömiä sen myöhemmissä vaiheissa;

g) kun rakennusurakoita koskevien hankintasopimusten osalta uusi rakennusurakka on samanlaisen, saman hankintayksikön aiemman hankintasopimuksen sopimuspuolena olevalle urakoitsijalle tekemän rakennusurakan toistamista, ja uusi rakennusurakka on samanlainen kuin perushanke, josta ensimmäinen hankintasopimus tarjouskilpailun jälkeen tehtiin. Heti ensimmäistä hanketta koskevan tarjouskilpailun yhteydessä on ilmoitettava, että tätä menettelyä on mahdollista noudattaa, ja hankintayksiköiden on otettava huomioon lisäurakoiden ennakoitu kokonaisarvo 16 ja 17 artiklan säännöksiä soveltaessaan;

h) kun hankinta koskee raaka-ainepörssissä noteerattua ja sieltä ostettua tavaraa;

i) kun sopimus tehdään puitejärjestelyn perusteella, edellyttäen, että 14 artiklan 2 kohdassa mainittu edellytys täyttyy;

j) kun hankinnat tehdään poikkeuksellisen edullisesti käyttämällä hyödyksi hyvin lyhyen ajan voimassa olevaa erityisen edullista tarjousta hankkia tavaraa huomattavasti tavanomaisia markkinahintoja halvemmalla;

k) kun tavaraa hankitaan erityisen edullisesti joko liiketoimintansa lopullisesti lopettavalta toimittajalta, konkurssipesän pesänhoitajilta tai selvitysmieheltä, velkojien kanssa tehdyllä sopimuksella tai samanlaisella kansallisten säännösten tai määräysten mukaisella menettelyllä;

l) kun palveluja koskeva hankintasopimus tehdään tämän direktiivin säännösten mukaisesti järjestetyn suunnittelukilpailun tuloksena ja se on noudatettavien sääntöjen mukaan tehtävä suunnittelukilpailun voittajan kanssa, tai jos voittajia on useita, näistä jonkun kanssa. Jälkimmäisessä tapauksessa kaikki suunnittelukilpailun voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin.

VI LUKU

Julkisuutta ja avoimuutta koskevat säännöt

1 jakso

Ilmoitusten julkaiseminen

41 artikla

Ohjeelliset kausi-ilmoitukset ja ilmoitukset kelpuuttamisjärjestelmästä

1. Hankintayksiköiden on ilmoitettava vähintään kerran vuodessa liitteessä XV A tarkoitetulla komission tai niiden itsensä julkaisemalla ohjeellisella kausi-ilmoituksella liitteessä XX olevan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun ”hankkijaprofiilin” osalta:

a) tavarahankinnoista tuoteryhmittäin niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoitu yhteisarvo, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 16 ja 17 artiklan säännökset huomioon ottaen on vähintään 750 000 euroa;

Hankintayksiköiden on muodostettava tuoteryhmät CPV-nimikkeistön mukaisesti;

b) palveluista kussakin liitteessä XVII A luetellussa palvelujen pääluokassa niiden sopimusten tai puitejärjestelyjen ennakoitu yhteisarvo, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden aikana, jos tämä ennakoitu yhteisarvo 16 ja 17 artiklan säännökset huomioon ottaen on vähintään 750 000 euroa;

c) rakennusurakoista niiden hankintasopimusten tai puitejärjestelyjen pääpiirteet, jotka ne aikovat tehdä seuraavien 12 kuukauden kuluessa ja joiden ennakoitu arvo on vähintään 16 artiklassa ilmoitettu kynnysarvo 17 artiklan säännökset huomioon ottaen.

Edellä a ja b alakohdassa tarkoitetut hankkijaprofiilia koskevat ilmoitukset on lähetettävä komissiolle tai julkaistava mahdollisimman pian varainhoitovuoden alussa.

Edellä c alakohdassa tarkoitettu hankkijaprofiilia koskeva ilmoitus on lähetettävä komissiolle tai julkaistava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun on päätetty hyväksyä suunnitelma rakennusurakoista tai puitejärjestelyistä, jotka hankintayksiköt aikovat toteuttaa.

Hankintayksiköiden, jotka julkaisevat ohjeellisen kausi-ilmoituksen hankkijaprofiilistaan, on toimitettava komissiolle sähköiselle tietojen toimittamiselle liitteessä XX olevassa 3 kohdassa säädetyssä muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen ilmoitus hankkijaprofiilia koskevan ohjeellisen kausi-ilmoituksen julkaisemisesta.

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen ilmoitusten julkaiseminen on pakollista ainoastaan, jos hankintayksiköt päättävät lyhentää 45 artiklan 4 kohdassa säädettyä tarjousten vastaanottamisen määräaikaa.

Tätä kohtaa ei sovelleta ilman edeltävää tarjouskilpailua toteutettaviin menettelyihin.

2. Hankintayksiköt voivat erityisesti julkaista tai pyytää komissiota julkaisemaan merkittäviä hankkeita koskevat ohjeelliset kausi-ilmoitukset toistamatta aikaisempaan ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen jo sisältyneitä tietoja edellyttäen, että ilmoituksissa selvästi mainitaan niiden olevan lisäilmoituksia.

3. Jos hankintayksiköt päättävät luoda kelpuuttamisjärjestelmän 53 artiklan mukaisesti, järjestelmästä on tehtävä liitteessä XIV tarkoitettu ilmoitus, josta ilmenee kelpuuttamisjärjestelmän tarkoitus sekä se, miten siihen sovellettavat säännöt ovat saatavissa. Jos järjestelmä on voimassa yli kolme vuotta, ilmoitus on julkaistava vuosittain. Jos järjestelmä on voimassa lyhyemmän ajan, yksi ilmoitus riittää.

42 artikla

Tarjouskilpailua koskevat ilmoitukset

1. Tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskevien hankintasopimusten osalta tarjouskilpailuun voidaan kutsua:

a) liitteessä XV A tarkoitetulla ohjeellisella kausi-ilmoituksella, tai

b) liitteessä XIV tarkoitetulla ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, tai

c) liitteessä XIII olevassa A, B tai C osassa tarkoitetulla hankintailmoituksella.

2. Dynaamisten hankintajärjestelmien osalta järjestelmää koskevaan tarjouskilpailuun on kutsuttava 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla hankintailmoituksella. Tällaisiin järjestelmiin perustuvia hankintasopimuksia koskevaan tarjouskilpailuun on puolestaan kutsuttava liitteessä XIII olevassa D osassa tarkoitetulla lyhennetyllä hankintailmoituksella.

3. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella:

a) ilmoituksessa on nimenomaan viitattava tavaroihin, rakennusurakoihin tai palveluihin, jotka ovat tehtävän hankintasopimuksen kohteena;

b) ilmoituksessa on mainittava, että hankintasopimus tehdään rajoitettua menettelyä tai neuvottelumenettelyä noudattaen julkaisematta myöhemmin tarjouskilpailuilmoitusta, ja siinä on kehotettava asiasta kiinnostuneita taloudellisia toimijoita ilmaisemaan kiinnostuksensa kirjallisesti; ja

c) ilmoitus on julkaistava liitteen XX mukaisesti enintään 12 kuukautta ennen 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun pyynnön lähetyspäivää. Lisäksi hankintayksikön on noudatettava 45 artiklassa säädettyjä määräaikoja.

43 artikla

Tehtyjä hankintasopimuksia koskevat ilmoitukset

1. Hankintayksiköiden, jotka ovat tehneet hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn, on lähetettävä liitteessä XVI tarkoitettu tehtyjä hankintasopimuksia koskeva ilmoitus kahden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemisestä edellytyksin, jotka komissio vahvistaa 68 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Jos hankintasopimukset on tehty 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun puitejärjestelyn perusteella, hankintayksiköiden ei tarvitse lähettää ilmoitusta kustakin puitejärjestelyyn perustuvaa hankintasopimusta koskevan hankintamenettelyn tuloksista.

Hankintayksiköiden on lähetettävä ilmoitus dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvan hankintasopimuksen tekemisestä kahden kuukauden kuluessa kunkin sopimuksen tekemisestä. Ne voivat kuitenkin ilmoittaa tulokset yhteen koottuina vuosineljänneksittäin. Tällöin ne voivat lähettää nämä yhdistetyt ilmoitukset kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä.

2. Liitteen XVI mukaisesti toimitetut tiedot, jotka on tarkoitettu julkaistaviksi, on julkaistava liitteen XX mukaisesti. Tällöin komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos hankintayksiköt ovat tästä huomauttaneet antaessaan tietoja, jotka koskevat vastaanotettujen tarjousten lukumäärää sekä taloudellisia toimijoita koskevia tietoja ja hintoja.

3. Kun hankintayksiköt tekevät tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevan hankintasopimuksen ilman tarjouskilpailua 40 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, ne voivat rajoittaa suoritettavien palvelujen luonnetta ja määrää koskevan liitteen XVI mukaisesti annettavia tietoja mainintaan ”tutkimus- ja kehittämispalvelut”.

Kun hankintayksiköt tekevät tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevan hankintasopimuksen, jota ei voi tehdä ilman tarjouskilpailua 40 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, ne voivat rajoittaa suoritettavien palvelujen luonnetta ja määrää koskevan liitteen XVI mukaisesti annettavia tietoja, jos se on tarpeen liikesalaisuuden säilymisen kannalta.

Tällöin hankintayksiköiden on huolehdittava siitä, että tämän kohdan mukaisesti julkaistavat tiedot ovat vähintään yhtä yksityiskohtaisia kuin 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti julkaistavan tarjouskilpailua koskevan ilmoituksen tiedot.

Kelpuuttamisjärjestelmää käyttävien hankintayksiköiden on huolehdittava siitä, että nämä tiedot ovat vähintään yhtä yksityiskohtaisia kuin kelpuutetuista palvelujen suorittajista 53 artiklan 4 kohdan mukaisesti laaditun luettelon mukainen luokka.

4. Liitteessä XVII B lueteltuja palveluja koskevien hankintasopimusten osalta hankintayksiköiden on mainittava ilmoituksessaan, saako kyseisen hankintasopimuksen julkaista.

5. Liitteen XVI mukaisesti toimitetut tiedot, joista ilmoitetaan, että niitä ei ole tarkoitettu julkaistaviksi, julkaistaan ainoastaan yhteenvetona tilastointia varten liitteen XX mukaisesti.

44 artikla

Ilmoitusten laatiminen ja julkaiseminen

1. Ilmoituksissa on oltava liitteissä XIII, XIV, XV A, XV B ja XVI mainitut tiedot ja tarvittaessa muita hankintayksikön hyödyllisinä pitämiä tietoja, ja ne laaditaan komission 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksymiä vakiolomakkeita käyttäen.

2. Hankintayksiköiden on toimitettava ilmoitukset komissiolle joko sähköisesti liitteessä XX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen tai muulla tavoin.

Edellä 41, 42 ja 43 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on julkaistava niiden teknisten vaatimusten mukaisesti, jotka liitteessä XX olevan 1 kohdan a ja b alakohdassa on julkaisemiselle asetettu.

3. Ilmoitukset, jotka on laadittu ja lähetetty sähköisesti liitteessä XX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen, on julkaistava viiden päivän kuluessa niiden lähettämisestä.

Ilmoitukset, joita ei lähetetä sähköisesti liitteessä XIX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen, on julkaistava 12 päivän kuluessa niiden lähettämisestä. Poikkeustapauksissa ja hankintayksikön pyynnöstä 42 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut hankintailmoitukset on kuitenkin julkaistava viiden päivän kuluessa edellyttäen, että ilmoitus on lähetetty telekopiona.

4. Hankintailmoitukset on julkaistava kokonaisuudessaan yhdellä hankintayksikön valitsemalla yhteisön virallisella kielellä, jolloin vain tämä alkuperäisellä kielellä julkaistu teksti on todistusvoimainen. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on julkaistava yhteenveto muilla virallisilla kielillä.

Komission julkaisemien ilmoitusten julkaisukustannuksista vastaa yhteisö.

5. Ilmoituksia ja niiden sisältöä ei saa julkistaa kansallisella tasolla ennen päivää, jona ne lähetetään komissiolle.

Kansallisella tasolla julkaistuissa ilmoituksissa ei saa olla muita tietoja kuin ne, jotka ovat komissiolle lähetetyissä ilmoituksissa tai jotka on julkaistu hankkijaprofiilista 41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, ja niissä on mainittava päivä, jona ilmoitus on lähetetty komissiolle tai jona hankkijaprofiili on julkaistu.

Hankkijaprofiilia koskevia ohjeellisia kausi-ilmoituksia ei saa julkaista ennen kuin niiden julkaisemista tässä muodossa koskeva ilmoitus on lähetetty komissiolle, ja niissä on mainittava tämä lähetyspäivä.

6. Hankintayksiköiden on voitava osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty.

7. Komissio toimittaa hankintayksikölle julkaisupäivämäärän sisältävän vahvistuksen toimitettujen tietojen julkaisemisesta. Tämä vahvistus on osoitus tapahtuneesta julkaisemisesta.

8. Hankintayksiköt voivat julkaista 1–7 kohdan mukaisesti hankintailmoituksia, jotka eivät kuulu tässä direktiivissä säädetyn julkaisemisvelvoitteen piiriin.

2 jakso

Määräajat

45 artikla

Määräajat osallistumishakemusten ja tarjousten vastaanottamiselle

1. Tarjousten vastaanottamista ja osallistumishakemuksia koskevia määräaikoja vahvistaessaan hankintayksiköiden on otettava erityisesti huomioon hankintasopimuksen monitahoisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä artiklassa vahvistettujen vähimmäismääräaikojen noudattamista.

2. Avoimissa menettelyissä vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle on 52 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

3. Rajoitetuissa menettelyissä ja neuvottelumenettelyissä, joita edeltää tarjouskilpailu, on sovellettava seuraavia säännöksiä:

a) Edellä 42 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti julkaistun ilmoituksen tai 47 artiklan 5 kohdan mukaisen hankintayksiköiden esittämän pyynnön johdosta lähetettävien osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetun määräajan on pääsääntöisesti oltava vähintään 37 päivää ilmoituksen tai pyynnön lähetyspäivästä, eikä se saa missään tapauksessa olla lyhyempi kuin 22 päivää, jos ilmoitus lähetetään julkaistavaksi muutoin kuin sähköisessä muodossa tai telekopiona, eikä lyhyempi kuin 15 päivää, jos ilmoitus toimitetaan tällä tavoin;

b) määräaika tarjousten vastaanottamiselle voidaan asettaa hankintayksikön ja valittujen ehdokkaiden välisellä sopimuksella, jos kaikille ehdokkaille annetaan yhtä pitkä määräaika tarjousten valmistelua ja jättämistä varten;

c) jos määräajasta tarjousten vastaanottamiselle ei päästä sopimukseen, hankintayksikön on asetettava määräaika, jonka on pääsääntöisesti oltava vähintään 24 päivää, mutta joka ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä.

4. Jos hankintayksiköt ovat julkaisseet 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ohjeellisen kausi-ilmoituksen liitteen XX mukaisesti, vähimmäismääräaika tarjousten vastaanottamiselle avoimissa menettelyissä on pääsääntöisesti vähintään 36 päivää, mutta ei missään tapauksessa lyhyempi kuin 22 päivää ilmoituksen lähetyspäivästä.

Nämä lyhennetyt määräajat ovat sallittuja edellyttäen, että ohjeellinen kausi-ilmoitus sisältää liitteessä XV A olevassa I osassa vaadittujen tietojen lisäksi kaikki liitteessä XV A olevassa II osassa vaaditut tiedot, sikäli kuin viimeksi mainitut tiedot ovat saatavilla ilmoituksen julkaisemisajankohtana, ja että ilmoitus on lähetetty julkaistavaksi vähintään 52 päivää ja enintään 12 kuukautta ennen 42 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisen hankintailmoituksen lähettämistä.

5. Jos ilmoitukset laaditaan ja lähetetään sähköisesti liitteessä XX olevan 3 kohdan mukaisessa muodossa ja sen mukaista toimitustapaa noudattaen, rajoitettuihin menettelyihin ja neuvottelumenettelyihin osallistumista koskevien hakemusten määräaikoja ja avoimissa menettelyissä tarjousten vastaanottamisen määräaikoja voidaan lyhentää seitsemällä päivällä.

6. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa määräaika vahvistetaan yhteisellä sopimuksella 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, tarjousten vastaanottamiselle asetettavaa määräaikaa voidaan lisäksi lyhentää viidellä päivällä avoimissa, rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä, jos hankintayksikkö asettaa sähköisessä muodossa vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville hankintaa koskevat asiakirjat sekä kaikki täydentävät asiakirjat, tarjouskilpailua koskevan ilmoituksen julkaisupäivästä alkaen liitteen XX mukaisesti. Ilmoituksessa olisi mainittava Internet-osoite, jossa asiakirjoihin voi tutustua.

7. Avoimissa menettelyissä 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa missään tapauksessa johtaa tarjousten vastaanottamisen osalta määräaikaan, joka on lyhyempi kuin 15 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

Jos hankintailmoitusta ei toimiteta telekopiona tai sähköisessä muodossa, 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa kuitenkaan missään tapauksessa johtaa avoimessa menettelyssä tarjousten vastaanottamisen osalta määräaikaan, joka on lyhyempi kuin 22 päivää hankintailmoituksen lähetyspäivästä.

8. Edellä 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa missään tapauksessa johtaa siihen, että 42 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla julkaistun ilmoituksen tai 47 artiklan 5 kohdan mukaisen hankintayksiköiden esittämän pyynnön johdosta lähetettävien osallistumishakemusten vastaanottamiselle asetetaan määräaika, joka on lyhyempi kuin 15 päivää ilmoituksen tai pyynnön lähetyspäivästä.

Rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä 4, 5 ja 6 kohdan mukaan tehtävän määräaikojen lyhentämisen yhteisvaikutus ei saa missään tapauksessa johtaa tarjousten vastaanottamisen osalta siihen, että asetetaan määräaika, joka on lyhyempi kuin 10 päivää tarjouspyynnön esittämispäivästä, lukuun ottamatta tapauksia, joissa määräaika vahvistetaan yhteisellä sopimuksella 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

9. Jos hankintaa koskevia asiakirjoja ja täydentäviä asiakirjoja tai lisätietoja, jotka on pyydetty riittävän ajoissa, ei jostakin syystä ole toimitettu 46 ja 47 artiklassa säädettyjen määräaikojen kuluessa tai jos tarjousten tekeminen edellyttää paikalla käyntiä tai hankinta-asiakirjaan liittyvien asiakirjojen tarkastelua paikalla, tarjousten vastaanottamisen määräaikoja on vastaavasti pidennettävä niin, että kaikki asianomaiset taloudelliset toimijat ovat saaneet kaikki tarjousten laatimiseksi tarvittavat tiedot, lukuun ottamatta tapauksia, joissa määräaika vahvistetaan yhteisellä sopimuksella 3 kohdan b alakohdan mukaisesti.

10. Tässä artiklassa vahvistetut määräajat kokoava taulukko esitetään liitteessä XXII.

46 artikla

Avoimet menettelyt: eritelmät, muut asiakirjat ja lisätiedot

1. Jos hankintayksiköt eivät avoimissa menettelyissä aseta eritelmiä eivätkä kaikkia niitä täydentäviä asiakirjoja sähköisessä muodossa vapaasti, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville 45 artiklan 6 kohdan mukaisesti, eritelmät ja täydentävät asiakirjat on lähetettävä taloudellisille toimijoille kuuden päivän kuluessa osallistumishakemuksen vastaanottamisesta edellyttäen, että hakemus on esitetty riittävän ajoissa ennen tarjousten jättämisen määräpäivää.

2. Jos eritelmiä koskevia lisätietoja on pyydetty ajoissa, hankintayksiköiden tai toimivaltaisten yksiköiden on toimitettava ne viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä.

47 artikla

Tarjouspyyntö tai neuvottelukutsu

1. Hankintayksiköiden on rajoitetuissa ja neuvottelumenettelyissä pyydettävä valittuja ehdokkaita samanaikaisesti ja kirjallisesti esittämään tarjouksensa tai saapumaan neuvotteluun. Ehdokkaille esitetyssä pyynnössä on ilmoitettava

— eritelmät ja kaikki sitä täydentävät asiakirjat, tai

— maininta eritelmien ja ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittujen asiakirjojen saatavuudesta, jos ne on asetettu saataville suoraan sähköisessä muodossa 45 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2. Jos eritelmät, ja/tai niitä täydentävät asiakirjat ovat jonkin muun yksikön kuin hankintamenettelystä vastaavan hankintayksikön hallussa, kutsussa täsmennetään sen yksikön osoite, josta näitä eritelmiä ja täydentäviä asiakirjoja voi pyytää, ja tarvittaessa määräaika pyynnön esittämiselle sekä näistä asiakirjoista perittävän maksun suuruus ja maksutapa. Toimivaltaisten yksiköiden on lähetettävä nämä asiakirjat taloudellisille toimijoille välittömästi pyynnön saatuaan.

3. Hankintayksiköiden tai toimivaltaisten yksiköiden on annettava eritelmiä tai täydentäviä asiakirjoja koskevat lisätiedot viimeistään kuusi päivää ennen tarjousten vastaanottamiselle asetettua määräpäivää edellyttäen, että pyynnöt on tehty ajoissa.

4. Lisäksi pyynnössä on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a) tarvittaessa määräaika täydentäviä asiakirjoja koskevan pyynnön esittämiselle sekä näistä asiakirjoista mahdollisesti perittävän maksun suuruus ja maksuehdot;

b) viimeinen tarjousten vastaanottopäivä, osoite, johon tarjoukset on toimitettava sekä kieli tai kielet, joilla ne on laadittava;

c) viittaus mahdollisesti julkaistuun hankintailmoitukseen;

d) maininta mahdollisesti vaadittavista liiteasiakirjoista;

e) hankintasopimuksen tekoperusteet, jos niitä ei mainita tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta; ja

f) hankintasopimuksen tekoperusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa perusteiden tärkeysjärjestys, jos näitä tietoja ei ole hankintailmoituksessa, sekä ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmästä tai eritelmistä.

5. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ohjeellisella kausi-ilmoituksella, hankintayksiköiden on pyydettävä myöhemmin, mutta ennen kuin tarjoajien tai neuvottelukumppanien valinta aloitetaan, kaikkia ehdokkaita vahvistamaan kiinnostuksensa saatuaan kyseistä hankintasopimusta koskevat yksityiskohtaiset tiedot.

Tällaisessa pyynnössä on oltava vähintään seuraavat tiedot:

a) luonne ja määrä, mukaan lukien kaikki mahdolliset lisähankintasopimukset ja mahdollisuuksien mukaan arvio ajasta, jona kyseisiä lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää; uusittavien hankintasopimusten osalta niiden luonne ja määrä sekä mahdollisuuksien mukaan arvio ajankohdasta, jona myöhemmin hankittavien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen tarjouspyyntöilmoituksia julkaistaan;

b) menettelyn luonne: rajoitettu menettely tai neuvottelumenettely;

c) tarvittaessa ajankohta, jona tavarantoimitus tai rakennusurakan tai palvelujen suorittaminen alkaa tai päättyy;

d) osoite ja määräpäivä, jona tarjouspyyntöasiakirjoja koskevat hakemukset on viimeistään jätettävä, sekä kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava;

e) sen yksikön osoite, joka tekee hankintasopimuksen sekä toimittaa eritelmien ja muiden asiakirjojen saamiseksi tarvittavat tiedot;

f) taloudellisilta toimijoita vaadittavat taloudelliset ja tekniset edellytykset sekä rahoitustakuut ja muut tiedot;

g) tarjousasiakirjoista perittävien maksujen määrä ja maksuehdot;

h) tarjouskilpailun kohteena olevan hankintasopimuksen laji: osto, leasing, vuokraus tai osamaksukauppa tai useampi näistä, ja

i) hankintasopimuksen tekoperusteet ja niiden painotus, tai tarvittaessa niiden tärkeysjärjestys, jos kyseisiä tietoja ei mainita ennakkoilmoituksessa tai eritelmissä taikka tarjouksen tekoa tai neuvotteluja koskevassa pyynnössä.

3 jakso

Viestintä ja tietojenvaihto

48 artikla

Viestintään sovellettavat säännöt

1. Kaikki tässä osastossa tarkoitetut ilmoitukset ja tietojenvaihto voidaan toimittaa hankintayksikön valinnan mukaan postitse, telekopiolla, 4 ja 5 kohdan mukaisesti sähköisessä muodossa, 6 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ja siinä tarkoitettujen edellytysten mukaisesti puhelimitse taikka useammalla mainituista välineistä.

2. Valittujen viestintävälineiden on oltava yleisesti käytettävissä eivätkä ne siten saa rajoittaa taloudellisten toimijoiden mahdollisuutta osallistua tarjousmenettelyyn.

3. Tiedottamisessa ja tietojenvaihdossa sekä tietojen tallentamisessa on varmistettava, että tietojen koskemattomuus sekä tarjousten ja osallistumishakemusten luottamuksellisuus säilyvät ja että hankintayksiköt käsittelevät tarjouksien ja osallistumishakemusten sisältöä vasta niiden toimittamiselle asetetun määräajan päätyttyä.

4. Sähköisessä muodossa tapahtuvaan tietojen toimittamiseen käytettävien välineiden ja niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja viestintäteknologian tuotteiden kanssa.

5. Tarjousten sähköiseen toimittamiseen ja vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sekä osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä. Lisäksi tarjousten ja osallistumishakemusten sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on oltava liitteen XXIV vaatimusten mukaisia;

b) jäsenvaltiot voivat direktiivin 1999/93/EY 5 artiklaa noudattaen vaatia, että sähköisessä muodossa tehdyissä tarjouksissa käytetään kyseisen artiklan 1 kohdan mukaista kehittynyttä sähköistä allekirjoitusta;

c) jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joiden tarkoituksena on parantaa näihin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa;

d) tarjoajien tai ehdokkaiden on sitouduttava toimittamaan sellaiset 52 artiklan 2 ja 3 kohdassa sekä 53 ja 54 artiklassa mainitut asiakirjat, todistukset, vakuutukset ja ilmoitukset, joita ei ole saatavilla sähköisessä muodossa, ennen tarjousten ja osallistumishakemusten tekemiselle asetetun määräajan päättymistä.

6. Osallistumishakemusten toimittamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) hankintamenettelyjä koskevat osallistumishakemukset voidaan tehdä kirjallisesti tai puhelimitse;

b) kun osallistumishakemus tehdään puhelimitse, asiasta on lähetettävä kirjallinen vahvistus ennen hakemusten vastaanottamisen määräajan päättymistä;

c) hankintayksiköt voivat vaatia, että telekopiona lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava postitse tai sähköisin keinoin, jos tämä on tarpeen todistelua varten. Hankintayksiköiden on tässä tapauksessa ilmoitettava tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa tai 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa pyynnössä kyseisestä vaatimuksesta ja määräajasta, jonka kuluessa vahvistus on toimitettava joko postitse tai sähköisin keinoin.

49 artikla

Tiedottaminen kelpuuttamista hakeneille, ehdokkaille ja tarjoajille

1. Hankintayksiköiden on ilmoitettava hankintamenettelyyn osallistuville taloudellisille toimijoille mahdollisimman pian päätökset, jotka koskevat puitejärjestelyn tai hankintasopimuksen tekemistä tai dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä, mukaan lukien seikat, joiden perusteella ne ovat päättäneet olla tekemättä puitejärjestelyä tai tarjouskilpailun kohteena ollutta hankintasopimusta tai päättäneet aloittaa menettelyn uudelleen taikka päättäneet olla toteuttamatta dynaamista hankintajärjestelmää; hankintayksiköiden on pyydettäessä annettava nämä tiedot kirjallisesti.

2. Hankintayksiköiden on asianomaisen osapuolen pyynnöstä ilmoitettava mahdollisimman nopeasti:

— jokaiselle hylätylle ehdokkaalle seikat, joiden perusteella asianomaisen ehdokkuus on hylätty,

— jokaiselle hylätylle tarjoajalle seikat, joiden perusteella asianomaisen tarjous on hylätty, sekä 34 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintayksiköt ovat päättäneet, että vastaavuutta ei ole tai että rakennusurakat, tavarantoimitukset tai palvelut eivät täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia,

— jokaiselle hyväksyttävän tarjouksen tehneelle tarjoajalle hyväksytyn tarjouksen ominaisuudet ja edut sekä tarjouskilpailun voittajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet.

Tähän kuluva aika ei missään tapauksessa saa ylittää 15 päivää asiaa koskevan kirjallisen pyynnön vastaanottamisesta.

Hankintayksiköt voivat kuitenkin päättää, että tiettyjä 1 kohdassa mainittuja hankintasopimuksen tai puitejärjestelyn tekemistä taikka dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevia tietoja ei anneta, jos niiden paljastaminen olisi lain soveltamisen esteenä tai muulla tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi tietyn julkisen tai yksityisen taloudellisen toimijan oikeutetut kaupalliset edut, mukaan luettuna sopimuspuoleksi valitun taloudellisen toimijan edut, tai voisi haitata taloudellisten toimijoiden välistä tervettä kilpailua.

3. Kelpuuttamisjärjestelmän laatineiden ja sitä soveltavien hankintayksiköiden on kuuden kuukauden kuluessa annettava hakijoille tiedoksi päätöksensä näiden kelpuuttamisesta.

Jos kelpuuttamispäätöksen tekeminen kestää yli neljä kuukautta kelpuuttamishakemuksen jättämisestä, hankintayksikön on ilmoitettava hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä perusteet pidemmälle päätöksentekoajalle sekä päivä, johon mennessä hakemus joko hyväksytään tai hylätään.

4. Kelpuuttamisessa hylätyille hakijoille on ilmoitettava hylkäämispäätös ja hylkäämisen perusteet mahdollisimman pian ja ehdottomasti viimeistään 15 päivän kuluessa päätöksen teosta. Näiden on perustuttava 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamisperusteisiin.

5. Kelpuuttamisjärjestelmän perustaneet ja sitä soveltavat hankintayksiköt voivat peruuttaa taloudellisen toimijan kelpuuttamisen ainoastaan 53 artiklan 2 kohdassa mainittuihin perusteisiin perustuvista syistä. Aikomuksesta peruuttaa kelpoisuus sekä aiotun toimenpiteen perusteesta tai perusteista on ilmoitettava taloudelliselle toimijalle kirjallisesti etukäteen vähintään 15 päivää ennen kuin kelpuuttaminen on määrä peruuttaa.

50 artikla

Tehtyjä hankintasopimuksia koskevat säilytettävät tiedot

1. Hankintayksiköiden on säilytettävä kustakin hankintasopimuksesta asianmukaiset tiedot, joiden avulla ne voivat myöhemmin perustella päätöksensä, jotka koskevat:

a) taloudellisten toimijoiden kelpuuttamista ja valintaa sekä hankintasopimusten tekemistä,

b) edellä 40 artiklan 3 kohdan nojalla ilman edeltävää tarjouskilpailua toteutettuja menettelyjä,

c) tämän osaston III–VI luvun säännösten noudattamatta jättämistä I osaston II luvussa ja tämän osaston II luvussa säädettyjen poikkeusten nojalla.

Hankintayksiköiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sähköisessä muodossa toteutettujen sopimuksentekomenettelyjen etenemisen dokumentoimiseksi.

2. Tiedot on säilytettävä vähintään neljä vuotta hankintasopimuksen tekopäivästä, jotta hankintayksikkö voi tänä aikana antaa tarvittavat tiedot komissiolle tämän pyynnöstä.

VII LUKU

Menettelyn kulku

51 artikla

Yleiset säännökset

1. Valittaessa osallistujia sopimusten tekomenettelyihin:

a) hankintayksiköiden, jotka ovat ilmoittaneet 54 artiklan 1, 2 tai 4 kohdan mukaisesti tarjoajien tai ehdokkaiden pois sulkemista koskevat säännöt ja perusteet, on suljettava pois ne taloudelliset toimijat, joiden kohdalla nämä säännöt ja perusteet täyttyvät;

b) hankintayksiköiden on valittava tarjoajat ja ehdokkaat 54 artiklan nojalla vahvistettujen puolueettomien sääntöjen ja perusteiden mukaisesti;

c) rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä, joita on edeltänyt tarjouskilpailu, hankintayksiköiden on 54 artiklan 3 kohdan mukaisesti tarvittaessa vähennettävä valittujen ehdokkaiden määrää edellä a ja b alakohdan mukaisesti.

2. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta tarkoituksena valita osallistujia sellaisten hankintasopimusten tekomenettelyihin, jotka ovat tarjouskilpailun kohteena, hankintayksiköiden on

a) kelpuutettava taloudelliset toimijat 53 artiklan säännösten mukaisesti;

b) sovellettava näihin kelpuutettuihin taloudellisiin toimijoihin niitä 1 kohdan säännöksiä, jotka kuuluvat rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn.

3. Hankintayksiköiden on tarkistettava, että näin valittujen tarjoajien esittämät tarjoukset ovat tarjouksiin sovellettavien sääntöjen ja vaatimusten mukaisia, ja tehtävä hankintasopimus 55 ja 57 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

1 jakso

Kelpuuttaminen ja laatuun perustuva valinta

52 artikla

Hallinnollisia, teknisiä ja rahoitusta koskevien ehtojen sekä todistusten, testauksen ja selvitysten vastavuoroinen tunnustaminen

1. Valitessaan rajoitettuun menettelyyn tai neuvottelumenettelyyn osallistujat, kelpuuttamispäätöstä tehdessään tai saattaessaan kelpuuttamista koskevat arviointiperusteet ja säännöt ajan tasalle hankintayksiköt eivät saa:

a) asettaa hallinnollisia, teknisiä tai rahoitusta koskevia ehtoja joillekin taloudellisille toimijoille, jollei niitä aseteta muille;

b) vaatia testejä tai selvityksiä, jotka olisivat päällekkäisiä jo olemassa olevan objektiivisen näytön kanssa.

2. Jos hankintayksiköt vaativat esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen laadunvarmistusstandardien vaatimukset, niiden on viitattava alan eurooppalaisiin standardisarjoihin perustuviin laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka eurooppalaisten varmentamista koskevien standardisarjojen mukaiset laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muut taloudellisten toimijoiden toimittamat todistukset vastaavien laadunvarmistustoimenpiteiden suorittamisesta.

3. Rakennusurakoiden ja palveluhankintojen osalta hankintayksiköt voivat ainoastaan aiheellisissa tapauksissa vaatia taloudellisen toimijan teknisen suorituskyvyn tarkistamiseksi tiedot ympäristöasioiden hallintaa koskevista toimenpiteistä, jotka tämä pystyy toteuttamaan hankintasopimuksen toteuttamisen yhteydessä. Jos hankintayksiköt vaativat tällaisissa tapauksissa esitettäviksi riippumattomien laitosten antamia todistuksia siitä, että taloudellinen toimija täyttää tiettyjen ympäristöasioiden hallintaa koskevien standardien vaatimukset, niiden on viitattava yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai alan eurooppalaisiin tai kansainvälisiin standardeihin perustuviin ympäristöasioiden hallintaa koskeviin standardeihin, jotka yhteisön oikeutta tai varmentamista koskevia eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja noudattavat laitokset ovat vahvistaneet.

Hankintayksiköiden on tunnustettava muiden jäsenvaltioiden laitosten antamat vastaavat todistukset. Niiden on myös hyväksyttävä muu taloudellisten toimijoiden toimittama näyttö vastaavien ympäristöasioiden hallintaa koskevien toimenpiteiden suorittamisesta.

53 artikla

Kelpuuttamisjärjestelmät

1. Hankintayksiköt voivat halutessaan perustaa taloudellisten toimijoiden kelpuuttamisjärjestelmän sekä soveltaa sitä.

Hankintayksiköiden, jotka perustavat kelpuuttamisjärjestelmän tai soveltavat sitä, on huolehdittava siitä, että taloudelliset toimijat voivat milloin tahansa hakea kelpuutusta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa järjestelmässä voi olla eri kelpoisuusasteita.

Sitä on sovellettava hankintayksikön vahvistamia puolueettomia perusteita ja sääntöjä noudattaen.

Jos näihin arviointiperusteisiin ja sääntöihin sisältyy teknisiä eritelmiä, sovelletaan 34 artiklan säännöksiä. Arviointiperusteet ja säännöt voidaan tarpeen mukaan saattaa ajan tasalle.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamista koskeviin arviointiperusteisiin ja sääntöihin voivat sisältyä direktiivin 2004/18/EY 45 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Kun hankintayksikkö on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen hankintaviranomainen, näihin perusteisiin ja sääntöihin sisältyvät direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 1 kohdassa luetellut poissulkemisperusteet.

4. Jos 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamista koskeviin arviointiperusteisiin ja sääntöihin sisältyy taloudellisen toimijan taloudellisia ja rahoitukseen liittyviä voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaolon ajan käytettävissään nämä voimavarat; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä varten tekemä sitoumus.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään kuuluvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

5. Jos 2 kohdassa tarkoitettuihin kelpuuttamista koskeviin arviointiperusteisiin ja sääntöihin sisältyy taloudellisen toimijan teknisiä ja/tai ammatillisia voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on kelpuuttamisjärjestelmän koko voimassaolon ajan käytettävissään nämä keinot; tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tekemä sitoumus siitä, että ne antavat tarvittavat voimavarat taloudellisen toimijan käyttöön.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

6. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut kelpuuttamista koskevat arviointiperusteet ja säännöt on pyynnöstä toimitettava taloudellisille toimijoille. Ajan tasalle saatetut kelpuuttamista koskevat arviointiperusteet ja säännöt on toimitettava asiasta kiinnostuneille taloudellisille toimijoille.

Jos hankintayksikkö katsoo tiettyjen kolmansien yksiköiden tai laitosten kelpuuttamisjärjestelmän vastaavan sen vaatimuksia, sen on toimitettava näiden kolmansien yksiköiden tai laitosten nimet asianomaisille taloudellisille toimijoille.

7. Kelpuutetuista taloudellisista toimijoista on pidettävä luetteloa, joka voidaan jakaa luokkiin niiden hankintasopimustyyppien mukaan, joita kelpuuttaminen koskee.

8. Hankintayksiköiden on laatiessaan ja soveltaessaan kelpuuttamisjärjestelmää noudatettava 41 artiklan 3 kohdan säännöksiä kelpuuttamisjärjestelmän olemassaoloa koskevista ilmoituksista, 49 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan säännöksiä kelpuuttamista hakeneille taloudellisille toimijoille annettavista tiedoista, 51 artiklan 2 kohdan säännöksiä osallistujien valinnasta silloin, kun tarjouskilpailuun kutsutaan ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, sekä 52 artiklan säännöksiä hallinnollisten, teknisten ja rahoitusta koskevien ehtojen sekä todistusten, testauksen ja selvitysten vastavuoroisesta tunnustamisesta.

9. Kun tarjouskilpailuun kutsutaan ilmoituksella kelpuuttamisjärjestelmän olemassaolosta, rajoitettuun menettelyyn osallistuvat tarjoajat tai neuvottelumenettelyyn osallistujat on valittava tällaisen järjestelmän mukaisesti kelpuutetuista ehdokkaista.

54 artikla

Laadulliset valintaperusteet

1. Avoimessa menettelyssä sovellettavia valintaperusteita vahvistaessaan hankintayksiköiden on noudatettava puolueettomia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla.

2. Ehdokkaita rajoitetuissa menettelyissä tai neuvottelumenettelyissä valitessaan hankintayksiköiden on noudatettava vahvistamiaan puolueettomia sääntöjä ja perusteita, joiden on oltava kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla.

3. Rajoitetuissa menettelyissä tai neuvottelumenettelyissä perusteet voivat nojautua hankintayksikön objektiiviseen tarpeeseen vähentää ehdokkaiden lukumäärä tasolle, joka on perusteltu hankintamenettelyn ominaisuuksien ja sen toteuttamiseksi tarvittavien resurssien tasapainottamiseksi. Valittujen ehdokkaiden määrän on kuitenkin varmistettava riittävä kilpailu.

4. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin voivat sisältyä annetun direktiivin 2004/18/EY 45 artiklassa luetellut poissulkemisperusteet mainitussa direktiivissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Kun hankintayksikkö on 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen hankintaviranomainen, tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin ja sääntöihin on sisällyttävä direktiivin 2004/18/EY 45 artiklan 1 kohdassa luetellut poissulkemisperusteet.

5. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin sisältyy taloudellisen toimijan taloudellisia ja rahoitukseen liittyviä voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Taloudellisen toimijan on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on käytettävissään tarvittavat voimavarat. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tätä koskeva sitoumus.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

6. Jos 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuihin perusteisiin sisältyy taloudellisen toimijan teknisiä ja/tai ammatillisia voimavaroja koskevia vaatimuksia, tämä voi tarvittaessa käyttää hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksiköiden välisistä oikeudellisista yhteyksistä. Sen on tässä tapauksessa osoitettava hankintayksikölle, että sillä on käytettävissään hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat voimavarat. Tämä voidaan osoittaa esimerkiksi esittämällä näiden yksiköiden tekemä sitoumus siitä, että ne antavat tarvittavat voimavarat taloudellisen toimijan käyttöön.

Edellä 11 artiklassa tarkoitettu taloudellisten toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään osallistuvien toimijoiden tai muiden yksiköiden voimavaroja.

2 jakso

Hankintasopimuksen tekeminen

55 artikla

Hankintasopimuksen tekoperusteet

1. Rajoittamatta tietyistä palveluista suoritettavia korvauksia koskevien kansallisten lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten soveltamista hankintayksiköiden on käytettävä seuraavia hankintasopimuksen tekoperusteita:

a) jos hankintasopimus tehdään hankintayksikön kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, kyseisen hankintasopimuksen kohteeseen liittyviä eri perusteita: esimerkiksi toimitus- tai toteutusaikaa, käyttökustannuksia, taloudellisuutta, laatua, esteettisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia, ympäristönäkökohtia, teknisiä ansioita, huoltoa ja teknistä tukea, sitoutumista varaosien toimittamiseen, toimitusvarmuutta ja hintaa; tai

b) yksinomaan alinta hintaa.

2. Rajoittamatta kolmannen alakohdan säännösten soveltamista, hankintayksikön on 1 kohdan a alakohdan mukaisessa tapauksessa ilmoitettava kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi kunkin valitsemansa perusteen suhteellinen painotus.

Painotus voidaan ilmaista määrittämällä suuruusluokka, jonka ääriarvojen väli on tarkoituksenmukainen.

Jos painottaminen ei hankintayksikön näkemyksen mukaan ole mahdollista todennettavista syistä, hankintayksikön on ilmoitettava sovellettavien perusteiden aleneva tärkeysjärjestys.

Tämä suhteellinen painotus tai tärkeysjärjestys ilmoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa, 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, tarjous- tai neuvottelupyynnössä tai eritelmissä.

56 artikla

Sähköisen huutokaupan käyttäminen

1. Jäsenvaltiot voivat antaa hankintayksiköille mahdollisuuden käyttää sähköistä huutokauppaa.

2. Sovellettaessa avoimia, rajoitettuja tai neuvottelumenettelyjä ilman edeltävää tarjouskilpailua hankintayksiköt voivat päättää, että ennen hankintasopimuksen tekemistä käydään sähköinen huutokauppa, jos kyseisen hankintasopimuksen tekniset eritelmät voidaan laatia riittävän tarkasti.

Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää samoin ehdoin silloin, kun tehtäviä hankintoja kilpailutetaan 15 artiklassa tarkoitetussa dynaamisessa hankintajärjestelmässä.

Sähköinen huutokauppa koskee:

a) ainoastaan hintoja, jos hankintasopimus tehdään alhaisimpaan hintaan; tai

b) hintoja ja/tai eritelmissä ilmoitettujen tarjoukseen sisältyvien tekijöiden uusia arvoja, jos hankintasopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella.

3. Hankintayksiköiden, jotka päättävät järjestää sähköisen huutokaupan, on ilmoitettava asiasta tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa.

Eritelmissä on oltava muun muassa seuraavat tiedot:

a) tekijät, joiden arvot ovat sähköisen huutokaupan kohteena, siltä osin kuin nämä tekijät ovat määrällisesti ilmaistavissa lukuina tai prosenttimäärinä;

b) niiden arvojen mahdolliset rajat, jotka voidaan esittää, sellaisina kuin ne ovat hankintasopimuksen kohdetta koskevien eritelmien perusteella;

c) tiedot, jotka annetaan tarjoajien käyttöön sähköisen huutokaupan aikana, sekä tarvittaessa tietojen antamisen ajankohta;

d) tarvittavat tiedot sähköisen huutokaupan kulusta;

e) edellytykset, joiden mukaisesti tarjoajat voivat tehdä tarjouksen, ja erityisesti tarjouksen tekemiseen tarvittaessa vaadittavat tarjousten väliset vähimmäiserot;

f) tarvittavat tiedot käytettävästä sähköisestä järjestelmästä sekä viestintäyhteyttä koskevista yksityiskohdista ja teknisistä eritelmistä.

4. Ennen sähköisen huutokaupan toteuttamista hankintayksikön on suoritettava tarjousten alustava kokonaisarviointi hankintasopimuksen vahvistetun tekoperusteen/tekoperusteiden ja niille vahvistetun painotuksen mukaisesti.

Kaikkia hyväksyttävän tarjouksen tehneitä tarjoajia on pyydettävä samanaikaisesti sähköisellä viestintäkeinolla esittämään uusia hintoja ja/tai uusia arvoja; pyynnön on sisällettävä kaikki tarvittavat tiedot käytettävien sähköisten laitteiden edellyttämästä yksilöllisestä yhteydestä sekä täsmälliset tiedot sähköisen huutokaupan alkamispäivästä ja kellonajasta. Sähköinen huutokauppa voidaan käydä useissa peräkkäisissä vaiheissa. Sähköinen huutokauppa voi alkaa aikaisintaan kahden työpäivän kuluttua tarjouspyyntöjen lähettämispäivästä.

5. Kun sopimus tehdään kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteella, tarjouspyyntöön on liitettävä asianomaista tarjousta koskevan, 55 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetun painotuksen mukaisesti tehdyn kokonaisarvioinnin tulokset.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettava myös sähköisessä huutokaupassa käytettävä matemaattinen kaava, jonka mukaan uusi järjestys määräytyy automaattisesti esitettyjen uusien hintojen ja/tai uusien arvojen perusteella. Kaava sisältää kaikkien kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valittujen perusteiden suhteellisen painotuksen, joka on ilmoitettava kilpailukutsua koskevassa ilmoituksessa tai eritelmissä; tätä varten mahdolliset hintahaarukat on kuitenkin esitettävä ennalta määrättynä arvona.

Jos hyväksytään vaihtoehtoja, kullekin vaihtoehdolle on määriteltävä erillinen kaava.

6. Sähköisen huutokaupan jokaisessa vaiheessa hankintayksikön on toimitettava välittömästi kaikille tarjoajille vähintään ne tiedot, joiden perusteella nämä voivat milloin hyvänsä tarkistaa keskinäisen järjestyksensä. Hankintayksikkö voi myös toimittaa muita tietoja muista esitetyistä hinnoista tai arvoista, edellyttäen että tästä ilmoitetaan eritelmissä. Se voi myös ilmoittaa milloin tahansa kyseiseen huutokauppavaiheeseen osallistuvien lukumäärän, mutta ei kuitenkaan saa missään tapauksessa paljastaa tarjoajien henkilöllisyyttä sähköisen huutokaupan eri vaiheiden aikana.

7. Hankintayksikkö lopettaa sähköisen huutokaupan noudattaen yhtä tai useampaa seuraavista tavoista:

a) huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa ilmoitetaan etukäteen vahvistettu päivämäärä ja kellonaika;

b) kun hankintayksikölle ei enää tarjota uusia hintoja tai arvoja, jotka vastaavat tarjottavien hintojen vähimmäiseroja koskevia vaatimuksia. Tässä tapauksessa hankintayksikkö täsmentää huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa määräajan, jota noudatetaan viimeisen esityksen vastaanoton jälkeen ennen sähköisen huutokaupan lopettamista;

c) kun huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa vahvistettu huutokaupan eri vaiheiden määrä on täyttynyt.

Kun hankintayksikkö on päättänyt lopettaa sähköisen huutokaupan c alakohdan mukaisesti soveltaen tarvittaessa lisäksi b alakohdassa tarkoitettuja menettelytapoja, huutokauppaan osallistumista koskevassa kutsussa on ilmoitettava huutokaupan kunkin vaiheen aikataulu.

8. Lopetettuaan sähköisen huutokaupan hankintayksikkö tekee hankintasopimuksen 55 artiklan mukaisesti sähköisen huutokaupan tulosten perusteella.

9. Hankintayksiköt eivät saa käyttää sähköistä huutokauppaa väärin eikä siten, että sillä estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua tai muutetaan hankintasopimuksen kohdetta siitä, jollaisena se on määritelty tarjouskilpailua koskevassa ilmoituksessa ja eritelmässä.

57 artikla

Poikkeuksellisen alhaiset tarjoukset

1. Jos tiettyä hankintasopimusta varten jätetyt tarjoukset vaikuttavat hankittaviin tavaroihin, urakkaan tai palveluun nähden poikkeuksellisen alhaisilta, hankintayksikön on, ennen kuin se voi hylätä tarjoukset, pyydettävä kirjallisesti tiedot olennaisiksi katsomistaan tarjouksen pääkohdista.

Tällaiset tiedot voivat koskea erityisesti:

a) tuotteiden valmistusmenetelmän, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia näkökohtia;

b) valittuja teknisiä ratkaisuja ja/tai poikkeuksellisen edullisia, tarjoajaa suosivia tuotteiden toimittamisen, palvelun suorittamisen tai urakan toteuttamisen ehtoja;

c) tarjoajan ehdottamien tuotteiden tai palvelujen rakennusurakoiden omintakeisuutta;

d) siellä voimassa olevien työsuojelua ja työoloja koskeviin säännöksiin liittyvien velvoitteiden noudattamista, missä työ tai palvelu on määrä suorittaa;

e) tarjoajan mahdollisesti saamaa valtiontukea.

2. Hankintayksikkö tarkistaa kyseiset pääkohdat tarjoajaa kuullen ja ottaen huomioon toimitetun näytön.

3. Jos hankintayksikkö toteaa, että tarjous on poikkeuksellisen alhainen tarjoajan saaman valtiontuen takia, kyseinen tarjous voidaan hylätä pelkästään tästä syystä vasta tarjoajan kuulemisen jälkeen, ja jos tämä ei pysty hankintayksikön vahvistamassa riittävässä ajassa näyttämään toteen, että kyseessä oleva tuki on myönnetty laillisesti. Jos hankintayksikkö hylkää tarjouksen näissä olosuhteissa, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

3 jakso

Kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävät tarjoukset ja suhteet kyseisiin kolmansiin maihin

58 artikla

Kolmansista maista peräisin olevia tuotteita sisältävät tarjoukset

1. Tätä artiklaa sovelletaan tarjouksiin, jotka sisältävät sellaisista kolmansista maista peräisin olevia tuotteita, joiden kanssa yhteisö ei ole tehnyt monen- tai kahdenvälistä sopimusta, jolla varmistetaan yhteisön yrityksille yhdenvertainen ja todellinen pääsy näiden kolmansien maiden markkinoille. Tämä ei rajoita yhteisön tai sen jäsenvaltioiden velvoitteita kolmansia maita kohtaan.

2. Tavaroita koskevaa hankintasopimusta varten tehty tarjous voidaan hylätä, jos kolmansista maista peräisin olevien, yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 ( 30 ) mukaisesti määriteltyjen tuotteiden osuus on yli 50 prosenttia tarjoukseen sisältyvien tuotteiden kokonaisarvosta. Tätä artiklaa sovellettaessa televerkkolaitteissa käytettäviä ohjelmistoja pidetään tuotteina.

3. Jollei toisesta alakohdasta muuta johdu, kahden tai useamman tarjouksen ollessa 55 artiklassa säädettyjen hankintasopimuksen tekoperusteiden mukaan samanarvoisia, etusijalle on asetettava se tarjous, jota ei voida hylätä 2 kohdan mukaisesti. Tarjousten hintoja on pidettävä tämän artiklan mukaisesti samanarvoisina, jos niiden hintaero on enintään kolme prosenttia.

Tarjousta ei kuitenkaan saa ensimmäisen alakohdan mukaisesti asettaa etusijalle, jos sen hyväksyminen velvoittaisi hankintayksikön hankkimaan jo olemassa oleviin laitteisiin verrattuna teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia laitteita, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai käyttöön taikka ylläpitoon liittyviin teknisiin vaikeuksiin tai suhteettomiin kustannuksiin.

4. Kun tätä artiklaa sovellettaessa määritetään 2 kohdassa tarkoitettujen kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuutta, huomioon ei oteta niitä kolmansia maita, joihin sovelletaan tämän direktiivin säännöksiä 1 kohdan mukaisesti neuvoston päätöksellä.

5. Komissio antaa neuvostolle vuosittain kertomuksen, ensimmäisen kerran tämän direktiivin voimaantulon jälkeisen vuoden jälkipuoliskolla, niiden monen- tai kahdenvälisten neuvottelujen edistymisestä, jotka koskevat yhteisön yritysten pääsyä kolmansien maiden markkinoille tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvilla aloilla, näiden neuvottelujen mahdollisista tuloksista sekä kaikkien tehtyjen sopimusten käytännön toteuttamisesta.

Neuvosto voi määräenemmistöllä komission ehdotuksesta muuttaa tämän artiklan säännöksiä edellä tarkoitetun kehityksen mukaisesti.

59 artikla

Suhteet kolmansiin maihin rakennusurakoita, hankintoja ja palveluja koskevien hankintasopimusten osalta

1. Jäsenvaltioiden on tiedotettava komissiolle yleisistä vaikeuksista, joita niiden yritykset ovat tosiasiallisesti tai oikeudellisesti kohdanneet ja joista ne ovat raportoineet pyrkiessään sopimuspuoliksi palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin kolmansissa maissa.

2. Komissio antaa neuvostolle 31 päivään joulukuuta 2005mennessä ja sen jälkeen määräajoin kertomuksen palveluhankintojen avautumisesta kolmansissa maissa sekä näiden maiden kanssa käytävien asiaa koskevien neuvottelujen edistymisestä erityisesti Maailman kauppajärjestön puitteissa.

3. Komissio yrittää saada asianomaisen kolmannen maan korjaamaan tilanteen, jos se toteaa 2 kohdassa tarkoitettujen kertomusten tai muiden tietojen perusteella, että palveluja koskevia hankintasopimuksia tehtäessä jokin kolmas maa:

a) ei tarjoa yhteisön yrityksille vastaavaa todellista pääsyä markkinoille kuin yhteisössä tarjotaan näiden kolmansien maiden yrityksille; tai

b) ei myönnä yhteisön yrityksille kansallista kohtelua tai samoja kilpailumahdollisuuksia kuin kotimaisille yrityksille; tai

c) myöntää muiden kolmansien maiden yrityksille edullisemman kohtelun kuin yhteisön yrityksille.

4. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vaikeuksista, joita niiden yritykset ovat tosiasiallisesti tai oikeudellisesti kohdanneet ja joista ne ovat raportoineet pyrkiessään sopimuspuoliksi hankintasopimuksiin kolmansissa maissa, ja jotka johtuvat liitteessä XXIII lueteltujen kansainvälisen työoikeuden määräysten noudattamatta jättämisestä.

5. Komissio voi milloin tahansa 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ehdottaa, että neuvosto päättäisi keskeyttää palveluhankintoja koskevien sopimusten tekeminen tai rajoittaa sitä päätöksessä määrättäväksi ajaksi:

a) kyseisen kolmannen maan lainsäädännön alaisuuteen kuuluvien yritysten kanssa;

b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen yrityksien sidosyritysten kanssa, joiden kotipaikka on yhteisössä, mutta joilla ei ole suoraa ja todellista yhteyttä jäsenvaltion talouteen;

c) yritysten kanssa, jotka tekevät tarjouksia, jotka koskevat kyseisestä kolmannesta maasta peräisin olevia palveluja.

Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä mahdollisimman nopeasti.

Komissio voi ehdottaa näitä toimenpiteitä omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion pyynnöstä.

6. Tämä artikla ei rajoita erityisesti Maailman kauppajärjestön puitteissa tehdyistä julkisia hankintoja koskevista kansainvälisistä sopimuksista johtuvia yhteisön velvoitteita kolmansia maita kohtaan.

III OSASTO

SUUNNITTELUKILPAILUIHIN PALVELUJEN ALALLA SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

60 artikla

Yleissäännös

1. Suunnittelukilpailun järjestämistä koskevien sääntöjen on oltava tämän artiklan 2 kohdan sekä 61 ja 63–66 artiklan mukaiset, ja ne on saatettava suunnittelukilpailuun osallistumisesta kiinnostuneiden saataville.

2. Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa:

a) jäsenvaltion alueeseen tai alueen osaan;

b) sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa kilpailu järjestetään, osallistujien on oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

61 artikla

Kynnysarvot

1. Tätä osastoa sovelletaan suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään osana sellaista palveluja koskevaa hankintamenettelyä, jonka ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähintään ►M5 412 000 euroa ◄ . Tässä kohdassa kynnysarvolla tarkoitetaan palveluhankintoja koskevan sopimuksen ennakoitua arvoa ilman arvonlisäveroa mahdolliset osallistumispalkkiot ja/tai osallistujille maksettavat maksut mukaan lukien.

2. Tätä osastoa sovelletaan kaikkiin suunnittelukilpailuihin, joissa osallistujille annettavien palkintojen ja maksettavien palkkioiden kokonaisarvo on vähintään ►M5 412 000 euroa ◄ .

Tässä kohdassa kynnysarvolla tarkoitetaan palkkioiden ja maksujen kokonaismäärää, mukaan lukien 40 artiklan 3 kohdan säännösten mukaisesti myöhemmin mahdollisesti tehtävän palveluhankintoja koskevan sopimuksen ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa, jos hankintayksikkö ei sulje pois tällaista sopimuksen tekoa kilpailuilmoituksessa.

62 artikla

Soveltamisalaan kuulumattomat suunnittelukilpailut

Tätä osastoa ei sovelleta:

1) suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään 20, 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa palvelusopimusten osalta,

2) suunnittelukilpailuihin, jotka järjestetään asianomaisessa jäsenvaltiossa sellaisen toiminnan harjoittamiseksi, jonka osalta on komission päätöksellä katsottu voitavan soveltaa 30 artiklan 1 kohtaa tai jota voidaan soveltaa kyseisen artiklan 4 kohdan toisen tai kolmannen alakohdan tai sen 5 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

63 artikla

Ilmoittamista ja avoimuutta koskevat säännöt

1. Hankintayksiköiden, jotka haluavat järjestää suunnittelukilpailun, on julkaistava kilpailua koskeva ilmoitus. Hankintayksiköiden, jotka ovat järjestäneet suunnittelukilpailun, on annettava sen tulokset tiedoksi ilmoituksella. Kilpailuilmoituksessa on oltava liitteessä XVIII tarkoitetut tiedot, ja suunnittelukilpailun tuloksia koskevassa ilmoituksessa on oltava liitteessä XIX tarkoitetut tiedot komission 68 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamien vakiolomakkeiden mukaisesti.

Suunnittelukilpailun tuloksia koskeva ilmoitus on toimitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa suunnittelukilpailun päättymisestä edellytyksin, jotka komissio vahvistaa 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluontoisuuden, jos hankintayksiköt ovat tästä huomauttaneet antaessaan tietoja, jotka koskevat vastaanotettujen hankkeiden ja suunnitelmien määrää, taloudellisten toimijoiden tietoja ja tarjoushintoja.

2. Edellä 44 artiklan 2–8 kohtaa sovelletaan myös suunnittelukilpailua koskeviin ilmoituksiin.

64 artikla

Viestintätavat

1. Kaikkiin suunnittelukilpailuihin liittyviin ilmoituksiin sovelletaan 48 artiklan 1, 2 ja 4 kohtaa.

2. Tiedottamisessa, tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa on varmistettava, että kaikkien kilpailuun osallistujien toimittamien tietojen koskemattomuus ja luottamuksellisuus säilyy ja että valintalautakunta saa tietää suunnitelmien ja hankkeiden sisällöstä vasta niiden esittämiselle asetetun määräajan päätyttyä.

3. Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta, koskevien tietojen on oltava asianomaisten osapuolten käytettävissä. Suunnitelmien ja hankkeiden sähköiseen vastaanottamiseen käytettävien laitteiden on lisäksi oltava liitteen XXIV vaatimusten mukaisia;

b) jäsenvaltiot voivat perustaa tai ylläpitää vapaaehtoisuuteen perustuvia akkreditointijärjestelmiä, joilla pyritään parantamaan kyseisiin laitteisiin liittyvien varmennepalvelujen tasoa.

65 artikla

Suunnittelukilpailujen järjestämistä, osallistujien valintaa sekä valintalautakuntaa koskevat säännöt

1. Suunnittelukilpailuja järjestäessään hankintayksiköiden on noudatettava tämän direktiivin säännösten mukaisia menettelyjä.

2. Jos suunnittelukilpailun osallistujien määrä on rajoitettu, hankintayksiköiden on vahvistettava selkeät ja syrjimättömät valintaperusteet. Kaikissa tapauksissa on suunnittelukilpailuun kutsuttava osallistumaan riittävä määrä ehdokkaita todellisen kilpailun varmistamiseksi.

3. Valintalautakuntaan voi kuulua ainoastaan luonnollisia henkilöitä, jotka ovat riippumattomia suunnittelukilpailuun osallistujista. Jos suunnittelukilpailuun osallistujilta vaaditaan tiettyä ammatillista pätevyyttä, vähintään kolmasosalla lautakunnan jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

66 artikla

Valintalautakunnan päätökset

1. Valintalautakunnan on oltava päätöksissään tai lausunnoissaan riippumaton.

2. Sen on tarkasteltava hakijoiden toimittamia suunnitelmia ja ehdotuksia nimettöminä ja yksinomaan kilpailuilmoituksessa esitetyillä perusteilla.

3. Sen on merkittävä määrittelemänsä hankkeiden paremmuusjärjestys pöytäkirjaan, jonka sen jäsenet allekirjoittavat ja joka on laadittu kunkin hankkeen ansioiden perusteella, ja lisättävä siihen huomautuksensa ja mahdolliset selventämistä vaativat seikat.

4. Nimettömyyden suojaa on noudatettava siihen asti, kun valintalautakunta on antanut lausuntonsa tai tehnyt päätöksensä.

5. Hakijoita voidaan tarvittaessa pyytää vastaamaan valintalautakunnan pöytäkirjaansa merkitsemiin kysymyksiin hankkeisiin liittyvien näkökohtien selventämiseksi.

6. Valintalautakunnan jäsenten ja hakijoiden välisestä vuoropuhelusta on laadittava täydellinen pöytäkirja.

IV OSASTO

TILASTOJA KOSKEVAT VELVOLLISUUDET, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

67 artikla

Tilastoja koskevat velvollisuudet

1. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että komissiolle annetaan vuosittain 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti jäsenvaltioiden ja liitteissä I–X tarkoitettujen toimialaluokkien mukaan eritelty tilastollinen kertomus niiden tehtyjen hankintasopimusten kokonaisarvosta, jotka ovat arvoltaan 16 artiklassa määriteltyjä kynnysarvoja pienempiä, mutta jotka kuuluisivat tämän direktiivin soveltamisalaan, jollei kynnysarvoja olisi vahvistettu.

2. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että liitteiden II, III, V, IX ja X toimialaluokituksen osalta komissiolle annetaan tehtyjä hankintasopimuksia koskeva tilastollinen kertomus edeltävän vuoden osalta viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2004 ja sen jälkeen ennen kunkin vuoden lokakuun 31 päivää 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistettavien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Tässä tilastollisessa kertomuksessa on oltava julkisia hankintoja koskevan sopimuksen moitteettoman soveltamisen tarkastamiseksi tarvittavat tiedot.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu velvollisuus luovuttaa tietoja ei koske hankintasopimuksia, joiden kohteena ovat liitteessä XVII A olevan 8 ryhmän mukaiset tutkimus- ja kehittämispalvelut, 5 ryhmän teleliikenteen palvelut, joiden CPV-viitenumerot vastaavat CPC-viitenumeroita 7524, 7525 ja 7526, tai liitteessä XVII B luetellut palvelut.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla järjestelyillä on varmistettava, että:

a) hallinnon yksinkertaistamiseksi arvoltaan vähäiset hankintasopimukset voidaan jättää soveltamisalan ulkopuolelle edellyttäen, että tilastojen käyttökelpoisuus ei vaarannu;

b) annettujen tietojen luottamuksellisuus säilyy.

68 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa neuvoston päätöksen 71/306/ETY ( 31 ) 1 artiklalla perustettu julkisia hankintoja käsittelevä neuvoa-antava komitea, jäljempänä ”komitea”.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

69 artikla

Kynnysarvojen tarkistus

1. Komissio tarkastaa 16 artiklassa vahvistetut kynnysarvot kahden vuoden välein 30 päivästä huhtikuuta 2004 sekä tarkistaa niitä toisen alakohdan osalta tarvittaessa 68 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Näiden kynnysarvojen laskeminen perustuu euron erityisnosto-oikeuksina ilmaistuun ja 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräiseen päivänkurssiin. Tällä tavoin tarkistettu kynnysarvo pyöristetään tarvittaessa alaspäin lähimpään tuhanteen euroon laskennan tuloksena saadusta luvusta, jotta varmistetaan julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa määrättyjen voimassa olevien, erityisnosto-oikeuksina ilmaistujen kynnysarvojen noudattaminen.

2. Edellä 1 kohdassa säädetyn tarkistuksen yhteydessä komissio mukauttaa 68 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen 61 artiklassa (suunnittelukilpailut) säädettyjä kynnysarvoja siten, että ne saatetaan palveluja koskeviin hankintasopimuksiin sovellettavan tarkistetun kynnysarvon mukaisiksi.

Edellä 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen kynnysarvojen vasta-arvoja niiden jäsenvaltioiden kansallisina valuuttoina, jotka eivät osallistu rahaliittoon, tarkistetaan pääsääntöisesti joka toinen vuosi 1 päivästä tammikuuta 2004 alkaen. Näiden vasta-arvojen laskeminen perustuu kyseisten valuuttojen 1 päivänä tammikuuta voimaan tulevaa tarkistusta edeltävän elokuun viimeisenä päivänä päättyvän 24 kuukauden jakson keskimääräiseen euromääräiseen päivänkurssiin.

3. Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetut tarkistetut kynnysarvot ja niiden 2 kohdassa tarkoitetut vasta-arvot kansallisina valuuttoina sekä mukautetut kynnysarvot Euroopan unionin virallisessa lehdessä niiden tarkistusta seuraavan marraskuun alussa.

70 artikla

Muutokset

Komissio voi 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muuttaa:

a) liitteiden I–X hankintayksiköiden luetteloita siten, että ne täyttävät 2–7 artiklassa säädetyt vaatimukset;

b) edellä 41, 42, 43 ja 63 artiklassa mainittujen ilmoitusten laatimista, lähettämistä, vastaanottamista, kääntämistä, kokoamista ja jakelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

c) ilmoituksissa käytettävän CPV-nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin tehtävissä erityisissä viittauksissa noudatettavia yksityiskohtaisia sääntöjä;

d) liitteen XVII nimikkeistön viitenumeroita siltä osin kuin direktiivin aineellinen soveltamisala ei siitä muutu, sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia kyseisen nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin sanotuissa liitteissä lueteltujen palvelujen luokissa;

e) liitteen X nimikkeistön viitenumeroita siltä osin kuin direktiivin aineellinen soveltamisala ei siitä muutu sekä yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka koskevat ilmoituksissa olevia viittauksia kyseisen nimikkeistön yksittäisiin nimikkeisiin;

f) liitettä XI;

g) liitteessä XX tarkoitettuja, tietojen toimittamista ja julkaisemista koskevia menettelytapoja teknisen kehityksen vuoksi tai hallinnollisista syistä;

h) liitteessä XXIV olevassa a, f ja g alakohdassa tarkoitettuja sähköisten vastaanottolaitteiden teknisiä yksityiskohtia ja ominaisuuksia;

i) 67 artiklan 3 kohdan mukaisessa yksinkertaistamistarkoituksessa 67 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tilastoselvitysten soveltamista, laatimista, lähettämistä, vastaanottamista, kääntämistä, kokoamista ja jakelua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä;

j) 69 artiklan 1 kohdassa ja 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuja teknisiä laskentamenetelmiä koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä.

71 artikla

Direktiivin täytäntöönpano

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2006. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Jäsenvaltiot voivat käyttää hyväkseen enintään 35 kuukauden pituista lisäaikaa ensimmäisessä alakohdassa säädetyn määräajan päättymisen jälkeen pannakseen täytäntöön tarvittavat säännökset tämän direktiivin 6 artiklan noudattamiseksi.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Edellä 30 artiklan säännöksiä sovelletaan 30 päivästä huhnkuuta 2004.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

72 artikla

Valvontamekanismit

Jäsenvaltioiden on vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/13/ETY ( 32 ) mukaisesti taattava tämän direktiivin täytäntöönpano tehokkain, helposti saatavilla olevin ja avoimin mekanismein.

Tätä varten ne voivat muun muassa nimetä tai perustaa riippumattoman viranomaisen.

73 artikla

Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 93/38/ETY sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä XXV olevia määräaikoja, joihin mennessä direktiivi on saatettava kansallisen lainsäädännön osaksi.

Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin, ja ne luetaan liitteessä XXVI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

74 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

75 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M7

LIITE I

Kaasun tai lämmön siirron tai jakelun alalla toimivat hankintayksiköt

Belgia

— Distrigaz

— Kunnat tai kuntaliittymät tällä toiminta-alueellaan

— Fluxys

Bulgaria

Yksiköt, joilla on lupa tuottaa tai siirtää lämpöä seuraavan säädöksen 39 artiklan 1 kohdan nojalla: Закона за енергетиката (обн., ДВ, бр.107/9.12.2003).

— АЕЦ Козлодуй — ЕАД

— Брикел — ЕАД

— ”Бул Еко Енергия” ЕООД

— ”ГЕРРАД” АД

— Девен АД

— ТЕЦ ”Марица 3” — АД

— ”Топлина електроенергия газ екология” ООД

— Топлофикация Бургас — ЕАД

— Топлофикация Варна — ЕАД

— Топлофикация Велико Търново — ЕАД

— Топлофикация Враца — ЕАД

— Топлофикация Габрово — ЕАД

— Топлофикация Казанлък — ЕАД

— Топлофикация Лозница — ЕАД

— Топлофикация Перник — ЕАД

— ЕВН България Топлофикация — Пловдив — ЕАД

— Топлофикация Плевен — ЕАД

— Топлофикация Правец — ЕАД

— Топлофикация Разград — ЕАД

— Топлофикация Русе — ЕАД

— Топлофикация Сливен — ЕАД

— Топлофикация София — ЕАД

— Топлофикация Шумен — ЕАД

— Топлофикация Ямбол — ЕАД

Yksiköt, joilla on lupa huolehtia kaasun siirrosta, jakelusta, julkisista toimituksista tai julkisista hankinnoista seuraavan säädöksen 39 artiklan 1 kohdan nojalla: Закона за енергетиката (обн., ДВ, бр.107/9.12.2003).

— Булгаргаз ЕАД

— Булгартрансгаз ЕАД

— Балкангаз 2000 АД

— Бургасгаз ЕАД

— Варнагаз АД

— Велбъждгаз АД

— Газо-енергийно дружество-Елин Пелин ООД

— Газинженеринг ООД

— Газоснабдяване Асеновград АД

— Газоснабдяване Бургас ЕАД

— Газоснабдяване Враца ЕАД

— Газоснабдяване Нова Загора АД

— Газоснабдяване Нови Пазар АД

— Газоснабдяване Попово АД

— Газоснабдяване Първомай АД

— Газоснабдяване Разград АД

— Газоснабдяване Русе ЕАД

— Газоснабдяване Стара Загора ООД

— Добруджа газ АД

— Дунавгаз АД

— Каварна газ ООД

— Камено-газ ЕООД

— Кнежа газ ООД

— Кожухгаз АД

— Комекес АД

— Консорциум Варна Про Енерджи ООД

— Костинбродгаз ООД

— Ловечгаз 96 АД

— Монтанагаз АД

— Овергаз Инк. АД

— Павгаз АД

— Плевенгаз АД

— Правецгаз 1 АД

— Примагаз АД

— Промишлено газоснабдяване ООД

— Раховецгаз 96 АД

— Рилагаз АД

— Севлиевогаз-2000 АД

— Сигаз АД

— Ситигаз България АД

— Софиягаз ЕАД

— Трансгаз Енд Трейд АД

— Хебросгаз АД

— Централ газ АД

— Черноморска технологична компания АД

— Ямболгаз 92 АД

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka tarjoavat julkisia hankintoja koskevan lain 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan a ja b alakohdassa määriteltyjä palveluja kaasu- ja lämpöalalla.

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— RWE Transgas Net, s.r.o.

— Pražská plynárenská, a.s.

— Severomoravská plynárenská, a.s.

— Plzeňská teplárenská, a.s.

— Pražská teplárenská a.s.

Tanska

— Yksiköt, jotka vastaavat kaasun ja lämmön jakelusta säädöksen lov om varmeforsyning, ks. lovbekendtgørelse nr. 347, 17.7.2005, 4 pykälän nojalla myönnetyn luvan perusteella.

— Yksiköt, jotka vastaavat kaasun siirrosta säädöksen lov om naturgasforsyning, ks. lovbekendtgørelse nr. 116, 8.5.2006, 10 pykälän nojalla myönnetyn luvan perusteella.

— Yksiköt, jotka vastaavat kaasun siirrosta säädöksen bekendtgørelse nr. 361 om rørledningsanlæg på dansk kontinentalsokkelområde til transport af kulbrinter, 25.4.2006, nojalla myönnetyn luvan perusteella.

— Kaasun siirto, josta vastaa Energinet Danmark tai Energinet Danmarkin kokonaan omistamat tytäryhtiöt säädöksen lov om Energinet Danmark, ks. lovbekendtgørelse nr. 1384, 20.12.2004, 2 pykälän 2 ja 3 momentin nojalla.

Saksa

Paikallisviranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset tai niiden muodostamat yhteenliittymät tai valtionyritykset, jotka vastaavat energiatoimituksista muille yrityksille tai energiajakeluverkosta tai joilla on omistuksen vuoksi energiajakeluverkon hallintaoikeus seuraavan säädöksen 3 pykälän 18 kohdan nojalla: Gesetz über die Elektrizitäts- und Gasversorgung (Energiewirtschaftsgesetz), 24.4.1998, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 9.12.2006.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

— AS Kohtla-Järve Soojus

— AS Kuressaare Soojus

— AS Võru Soojus

Irlanti

— Bord Gáis Éireann

— Muut yksiköt, joille energiansääntelykomissio voi myöntää luvan hoitaa maakaasun jakelua tai siirtoa seuraavan säädöksen nojalla: Gas Acts 1976–2002.

— Yksiköt, joille on säädöksen Electricity Regulation Act 1999 nojalla myönnetty lupa ja jotka Combined Heat and Power Plants -laitosten hoitajina vastaavat lämmön jakelusta.

Kreikka

— ”Δημόσια Επιχείρηση Αερίου (Δ.ΕΠ.Α.) Α.Ε.”, joka vastaa kaasun siirrosta ja jakelusta lain 2364/95 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna laeilla 2528/97, 2593/98 ja 2773/99.

— Διαχειριστής Εθνικού Συστήματος Φυσικού Αερίου (ΔΕΣΦΑ) Α.Ε.

Espanja

— Enagas, S.A.

— Bahía de Bizkaia Gas, S.L.

— Gasoducto Al Andalus, S.A.

— Gasoducto de Extremadura, S.A.

— Infraestructuras Gasistas de Navarra, S.A.

— Regasificadora del Noroeste, S.A.

— Sociedad de Gas de Euskadi, S.A

— Transportista Regional de Gas, S.A.

— Unión Fenosa de Gas, S.A.

— Bilbogas, S.A.

— Compañía Española de Gas, S.A.

— Distribución y Comercialización de Gas de Extremadura, S.A.

— Distribuidora Regional de Gas, S.A.

— Donostigas, S.A.

— Gas Alicante, S.A.

— Gas Andalucía, S.A.

— Gas Aragón, S.A.

— Gas Asturias, S.A.

— Gas Castilla — La Mancha, S.A.

— Gas Directo, S.A.

— Gas Figueres, S.A.

— Gas Galicia SDG, S.A.

— Gas Hernani, S.A.

— Gas Natural de Cantabria, S.A.

— Gas Natural de Castilla y León, S.A.

— Gas Natural SDG, S.A.

— Gas Natural de Alava, S.A.

— Gas Natural de La Coruña, S.A.

— Gas Natural de Murcia SDG, S.A.

— Gas Navarra, S.A.

— Gas Pasaia, S.A.

— Gas Rioja, S.A.

— Gas y Servicios Mérida, S.L.

— Gesa Gas, S.A.

— Meridional de Gas, S.A.U.

— Sociedad del Gas Euskadi, S.A.

— Tolosa Gas, S.A.

Ranska

— Gaz de France, joka on perustettu ja toimii seuraavan säädöksen nojalla: Loi no46-628 sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, 8.4.1946, sellaisena kuin se on muutettuna.

— GRT Gaz, joka hallinnoi maakaasun siirtoverkkoa.

— Yksiköt, jotka vastaavat kaasun jakelusta ja jotka on mainittu seuraavan säädöksen 23 artiklassa: Loi no46-628 sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, 8.4.1946, sellaisena kuin se on muutettuna (sociétés d'économie mixte, régies tai vastaavat alue- tai pakallisviranomaisista koostuvat yritykset). Esimerkiksi: Gaz de Bordeaux, Gaz de Strasbourg.

— Paikallisviranomaiset tai niiden muodostamat yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön jakelusta.

Italia

— SNAM Rete Gas SpA, S.G.M ja EDISON T. e S, jotka vastaavat kaasun siirrosta.

— Yksiköt, jotka vastaavat kaasun jakelusta seuraavien säädösten nojalla: testo unico delle leggi sull'assunzione dei pubblici servizi da parte dei comuni e delle province approvato con regio decreto 15 ottobre 1925, n. 2578 ja D.P.R. 4 ottobre 1986, n. 902 ja dagli articoli del decreto legislativo 23 maggio 2000, n. 164.

— Yksiköt, jotka vastaavat lämmön jakelusta yleisölle seuraavan säädöksen 10 artiklan nojalla: legge 29 maggio 1982, n. 308 — Norme sul contenimento dei consumi energetici, lo sviluppo delle fonti rinnovabili di energia, l'esercizio di centrali elettriche alimentate con combustibili diversi dagli idrocarburi.

— Paikallisviranomaiset tai näiden yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön jakelusta.

— Società di trasporto regionale, jonka palvelumaksun Autorità per l'energia elettrica ed il gas on hyväksynyt.

Kypros

Latvia

— Akciju sabiedrība ”Latvijas gāze”

— Paikallishallinnon julkiset ykiköt, jotka vastaavat lämmön jakelusta.

Liettua

— Akcinė bendrovė ”Lietuvos dujos”

— Muut yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat kaasun siirtämisen, jakelun tai toimittamisen alalla maakaasusta annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 89-2743, 2000, 43-1626, 2007) mukaisesti.

— Yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat lämmön toimittamisen alalla lämmöstä annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 51-2254, 2003, 130-5259, 2007) mukaisesti.

Luxemburg

— Société de transport de gaz SOTEG S.A.

— Gaswierk Esch-Uelzecht S.A.

— Service industriel de la Ville de Dudelange.

— Service industriel de la Ville de Luxembourg

— Paikallisviranomaiset tai niiden muodostamat yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön jakelusta.

Unkari

— Yksiköt, jotka siirtävät tai jakelevat kaasua säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan nojalla ja säädöksen 2003. évi XLII. törvény a földgázellátásról mukaisen luvan perusteella.

— Yksiköt, jotka siirtävät tai jakelevat lämpöä säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan nojalla ja säädöksen 2005. évi XVIII. törvény a távhőszolgáltatásról mukaisen luvan perusteella.

Malta

— Korporazzjoni Enemalta (Enemalta Corporation)

Alankomaat

— Yksiköt, jotka vastaavat kaasun tuotannosta, siirrosta tai jakelusta kunnallisviranomaisten niille säädöksen Gemeentewet mukaisesti myöntämän luvan (vergunning) nojalla. Esimerkiksi: NV Nederlandse Gasunie.

— Kunnalliset tai maakunnalliset viranomaiset, jotka vastaavat kaasun siirrosta tai jakelusta säädösten Gemeentewet tai Provinciewet nojalla.

— Paikallisviranomaiset tai niiden yhteenliittymät, jotka vastaavat lämmön jakelusta.

Itävalta

— Yksiköt, jotka vastaavat kaasun siirrosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Energiewirtschaftsgesetz, dRGBl. I, pp. 1451-1935, tai Gaswirtschaftgesetz, BGBl. I No 121/2000, sellaisena kuin se on muutettuna.

— Yksiköt, jotka vastaavat lämmön siirrosta tai jakelusta seuraavan säädöksen nojalla: Gewerbeordnung, BGBl. No 194/1994, sellaisena kuin se on muutettuna.

Puola

Säädöksessä ustawa z dnia 10 kwietnia 1997 r. Prawo energetyczne tarkoitetut energiayhtiöt. Muun muassa seuraavat:

— Dolnośląska Spółka Gazownictwa Sp. z o.o. we Wrocławiu

— Europol Gaz S.A Warszawa

— Gdańskie Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej Sp. z o.o.

— Górnośląska Spółka Gazownictwa Sp. z o.o., Zabrze

— Karpacka Spółka Gazownictwa Sp. z o.o. w Tarnowie

— Komunalne Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej Sp. z o.o., Karczew

— Mazowiecka Spółka Gazownictwa Sp. z o.o. Warszawa

— Miejskie Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej S. Α., Tarnów

— OPEC Grudziądz Sp. z o.o.

— Ostrowski Zakład Ciepłowniczy S.A., Ostrów Wielkopolski

— Pomorska Spółka Gazownictwa Sp. z o.o., Gdańsk

— Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej — Gliwice Sp. z o.o.

— Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej w Dąbrowie Górniczej S.A.

— Stołeczne Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej S.A., Warszawa

— Wielkopolska Spółka Gazownictwa Sp. z o.o, Poznań

— Wojewódzkie Przedsiębiorstwo Energetyki Cieplnej w Legnicy S.A.

— Zakład Energetyki Cieplnej w Wołominie Sp. z o.o.

— Zespół Elektrociepłowni Bydgoszcz S.A.

— Zespół Elektrociepłowni Bytom S.A.

— Elektrociepłownia Zabrze S.A.

— Ciepłownia Łańcut Sp. z ο.ο.

Portugali

Yksiköt, jotka vastaavat kaasun siirrosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla:

— Decreto-Lei no 30/2006, de 15 de Fevereiro, que estabelece os princípios gerais de organização e funcionamento do Sistema Nacional de Gás Natural (SNGN), bem como o exercício das actividades de recepção, armazenamento, transporte, distribuição e comercialização de gás natural.

— Decreto-Lei no 140/2006, de 26 de Julho, que desenvolve os princípios gerais relativos à organização e funcionamento do SNGN, regulamentando o regime jurídico aplicável ao exercício daquelas actividades.

Romania

— ”Societatea Națională de Transport Gaze Naturale Transgaz — SA Mediaș”

— SC Distrigaz Sud SA

— E. ON Gaz România SA

— E.ON Gaz Distribuție SA — Societăți de distribuție locală

Slovenia

Säädöksen Energetski zakon (Uradni list RS, 79/99) mukaiset kaasua siirtävät tai jakelevat yksiköt ja kuntien tekemien päätösten mukaisesti lämpöä siirtävät tai jakelevat yksiköt.

Mat. Št.	Naziv	Poštna Št.	Kraj
5226406	Javno Podjetje Energetika Ljubljana D.O.O.	1000	Ljubljana
5796245	Podjetje Za Oskrbo Z Energijo Ogrevanje Piran D.O.O. Piran	6330	Piran - Pirano
5926823	Jeko - In, Javno Komunalno Podjetje, D.O.O., Jesenice	4270	Jesenice
1954288	Geoplin Plinovodi D.O.O.	1000	Ljubljana
5034477	Plinarna Maribor, Družba Za Proizvodnjo, Distribucijo Energentov, Trgovino In Storitve D.D.	2000	Maribor
5705754	Petrol Energetika D.O.O. Ravne Na Koroškem	2390	Ravne Na Koroškem
5789656	Javno Podjetje Plinovod Sevnica	8290	Sevnica
5865379	Adriaplin Podjetje Za Distribucijo Zemeljskega Plina D.O.O. Ljubljana	1000	Ljubljana
5872928	Mestni Plinovodi Distribucija Plina D.O.O.	6000	Koper - Capodistria
5914531	Energetika Celje Javno Podjetje D.O.O.	3000	Celje
5015731	Javno Komunalno Podjetje Komunala Trbovlje D.O.O.	1420	Trbovlje
5067936	Komunala D.O.O. Javno Podjetje Murska Sobota	9000	Murska Sobota
5067804	Javno Komunalno Podjetje Komunala Kočevje D.O.O.	1330	Kočevje
1574558	Oks Občinske Komunalne Storitve D.O.O. Šempeter Pri Gorici	5290	Šempeter Pri Gorici
1616846	Energetika Preddvor, Energetsko Podjetje D.O.O.	4205	Preddvor
5107199	Javno Podjetje Toplotna Oskrba, D.O.O., Maribor	2000	Maribor
5231787	Javno Podjetje Komunalna Energetika Nova Gorica D.O.O.	5000	Nova Gorica
5433215	Toplarna Železniki, Proizvodnja In Distribucija Toplotne Energije D.O.O.	4228	Železniki
5545897	Toplarna Hrastnik, Javno Podjetje Za Proizvodnjo, Distribucijo In Prodajo Toplotne Energije, D.O.O.	1430	Hrastnik
5615402	Spitt D.O.O. Zreče	3214	Zreče
5678170	Energetika Nazarje D.O.O.	3331	Nazarje
5967678	Javno Podjetje Dom Nazarje, Podjetje Za Oskrbo Z Energijo In Vodo Ter Upravljanje Z Mestnimi Napravami D.O.O.	3331	Nazarje
5075556	Loška Komunala,Oskrba Z Vodo In Plinom, D.D. Škofja Loka	4220	Škofja Loka
5222109	Komunalno Podjetje Velenje D.O.O. Izvajanje Komunalnih Dejavnosti D.O.O.	3320	Velenje
5072107	Javno Komunalno Podjetje Slovenj Gradec D.O.O.	2380	Slovenj Gradec
5073162	Komunala Slovenska Bistrica, Podjetje Za Komunalne In Druge Storitve, D.O.O.	2310	Slovenska Bistrica

Slovakia

— Yksiköt, jotka tuottavat, jakelevat, siirtävät, varastoivat ja toimittavat kaasua lain 656/2005 nojalla annetun luvan perusteella.

— Yksiköt, jotka tuottavat, jakelevat ja toimittavat lämpöä lain 657/2004 nojalla annetun luvan perusteella.

— Esimerkiksi:

—

— Slovenský plynárenský priemysel, a.s.

Suomi

Julkiset tai muut yksiköt, jotka vastaavat maakaasuverkon siirtojärjestelmästä ja maakaasun siirrosta tai jakelusta maakaasumarkkinalain (508/2000) 3 luvun 1 §:n tai 6 luvun 1 §:n mukaisen luvan perusteella sekä lämmön tuotannosta, siirrosta tai jakelusta taikka lämmön toimittamisesta verkkoihin vastaavat kunnalliset yksiköt tai julkiset yritykset.

Ruotsi

— Yksiköt, joka vastaavat kaasun tai lämmön siirrosta seuraavan säädöksen nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella: lagen (1978:160) om vissa rörledningar.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Julkinen kaasuntoimittaja, joka on määritelty säädöksen Gas Act 1986 7 pykälän 1 kohdassa.

— Yrittäjä, joka on hyväksytty kaasuntoimittajaksi säädöksen Gas (Northern Ireland) Order 1996 8 artiklan nojalla.

— Kiinteästä verkosta vastaava paikallisviranomainen, joka toimittaa nyt tai tulevaisuudessa lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja yleisölle.

— Henkilö, jolle on myönnetty säädöksen Electricity Act 1989 6 pykälän 1 kohdan a alakohdan mukainen lupa, jota koskevat kyseisen lain 10 pykälän 3 kohdassa mainitut säännökset.

LIITE II

SÄHKÖN TUOTANNON, SIIRRON TAI JAKELUN ALALLA TOIMIVAT HANKINTAYKSIKÖT

Belgia

— Kunnat tai kuntaliittymät tällä toiminta-alueellaan

— Société de Production d'Electricité/ Elektriciteitsproductie Maatschappij

— Electrabel/ Electrabel

— Elia

Bulgaria

Yksiköt, joilla on lupa huolehtia sähkön tuotannosta, siirrosta, jakelusta, julkisista toimituksista tai julkisista hankinnoista seuraavan säädöksen 39 artiklan 1 kohdan nojalla: Закона за енергетиката (обн., ДВ, бр.107/9.12.2003).

— АЕЦ Козлодуй — ЕАД

— Болкан Енерджи АД

— Брикел — ЕАД

— Българско акционерно дружество Гранитоид АД

— Девен АД

— ЕВН България Електроразпределение АД

— ЕВН България Електроснабдяване АД

— ЕЙ И ЕС — 3С Марица Изток 1

— Енергийна компания Марица Изток III — АД

— Енерго-про България — АД

— ЕОН България Мрежи АД

— ЕОН България Продажби АД

— ЕРП Златни пясъци АД

— ЕСО ЕАД

— ЕСП ”Златни пясъци” АД

— Златни пясъци-сервиз АД

— Калиакра Уинд Пауър АД

— НЕК ЕАД

— Петрол АД

— Петрол Сторидж АД

— Пиринска Бистрица-Енергия АД

— Руно-Казанлък АД

— Сентрал хидроелектрик дьо Булгари ЕООД

— Слънчев бряг АД

— ТЕЦ — Бобов Дол ЕАД

— ТЕЦ — Варна ЕАД

— ТЕЦ ”Марица 3” — АД

— ТЕЦ Марица Изток 2 — ЕАД

— Топлофикация Габрово — ЕАД

— Топлофикация Казанлък — ЕАД

— Топлофикация Перник — ЕАД

— Топлофикация Плевен — ЕАД

— ЕВН България Топлофикация — Пловдив — ЕАД

— Топлофикация Русе — ЕАД

— Топлофикация Сливен — ЕАД

— Топлофикация София — ЕАД

— Топлофикация Шумен — ЕАД

— Хидроенергострой ЕООД

— ЧЕЗ България Разпределение АД

— ЧЕЗ Електро България АД

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka tarjoavat julkisia hankintoja koskevan lain 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan c alakohdassa määriteltyjä palveluja sähköalalla.

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— ČEPS, a.s.

— ČEZ, a.s.

— Dalkia Česká republika, a.s.

— PREdistribuce, a.s.

— Plzeňská energetika a.s.

— Sokolovská uhelná, právní nástupce, a.s.

Tanska

— Yksiköt, jotka vastaavat sähkön tuotannosta seuraavan säädöksen 10 pykälän nojalla annetun luvan perusteella: lov om elforsyning, ks. lovbekendtgørelse nr. 1115, 8.11.2006.

— Yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirtämisestä seuraavan säädöksen 19 pykälän nojalla annetun luvan perusteella: lov om elforsyning, ks. lovbekendtgørelse nr. 1115, 8.11.2006.

— Sähkön siirto, josta vastaa Energinet Danmark tai Energinet Danmarkin kokonaan omistamat tytäryhtiöt säädöksen lov om Energinet Danmark, ks. lovbekendtgørelse nr. 1384, 20.12.2004, 2 pykälän 2 ja 3 momentin nojalla.

Saksa

Paikallisviranomaiset, julkisoikeudelliset laitokset tai niiden muodostamat yhteenliittymät tai valtionyritykset, jotka vastaavat energian toimituksista muille yrityksille tai energiajakeluverkosta tai joilla on omistuksen vuoksi energiajakeluverkon hallintaoikeus seuraavan säädöksen 3 pykälän 18 kohdan nojalla: Gesetz über die Elektrizitäts- und Gasversorgung (Energiewirtschaftsgesetz), 24.4.1998, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 9.12.2006.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

— AS Eesti Energia

— OÜ Jaotusvõrk (Jaotusvõrk LLC)

— AS Narva Elektrijaamad

— OÜ Põhivõrk

Irlanti

— The Electricity Supply Board

— ESB Independent Energy [ESBIE — sähkön toimitukset]

— Synergen Ltd. [sähkön tuotanto]

— Viridian Energy Supply Ltd. [sähkön toimitukset]

— Huntstown Power Ltd. [sähkön tuotanto]

— Bord Gáis Éireann [sähkön toimitukset]

— Sähkön toimittajat ja tuottajat, joille on myönnetty lupa säädöksen Electricity Regulation Act 1999 nojalla.

— EirGrid plc

Kreikka

”Δημόσια Επιχείρηση Ηλεκτρισμού Α.Ε.”, joka on perustettu lain 1468/1950 περί ιδρύσεως της ΔΕΗ nojalla ja toimii lain 2773/1999 ja presidentin asetuksen 333/1999 mukaisesti

Espanja

— Red Eléctrica de España, S.A.

— Endesa, S.A.

— Iberdrola, S.A.

— Unión Fenosa, S.A.

— Hidroeléctrica del Cantábrico, S.A.

— Electra del Viesgo, S.A.

— Muut yksiköt, jotka tuottavat, siirtävät ja jakelevat sähköä seuraavan säädöksen ja sen täytäntöönpanosäädösten nojalla: Ley 54/1997, de 27 de noviembre, del Sector eléctrico.

Ranska

— Électricité de France, joka on perustettu ja toimii seuraavan säädöksen nojalla: Loi no46-628 sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, 8.4.1946, sellaisena kuin se on muutettuna.

— RTE, joka hallinnoi sähkön siirtoverkkoa.

— Yksiköt, jotka vastaavat sähkön jakelusta ja jotka on mainittu seuraavan säädöksen 23 artiklassa: Loi no46-628 sur la nationalisation de l'électricité et du gaz, 8.4.1946, sellaisena kuin se on muutettuna (sociétés d'économie mixte, régies tai vastaavat alue- tai pakallisviranomaisista koostuvat yritykst). Esimerkiksi: Gaz de Bordeaux, Gaz de Strasbourg.

— Compagnie nationale du Rhône

— Electricité de Strasbourg

Italia

— Gruppo Eneliin kuuluvat yritykset, joilla on lupa huolehtia sähkön tuotannosta, siirrosta ja jakelusta seuraavassa säädöksessä tarkoitetulla tavalla: decreto legislativo 16 marzo 1999, n. 79, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä.

— TERNA- Rete elettrica nazionale SpA

— Muut yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla annetun toimiluvan perusteella: decreto legislativo 16 marzo 1999, n. 79.

Kypros

— Η Αρχή Ηλεκτρισμού Κύπρου, joka on perustettu seuraavalla säädöksellä: περί Αναπτύξεως Ηλεκτρισμού Νόμο, Κεφ. 171.

— Διαχειριστής Συστήματος Μεταφοράς, joka on perustettu säädöksen Περί Ρύθμισης της Αγοράς Ηλεκτρισμού Νόμου 122(Ι) του 2003 57 artiklan mukaisesti.

Muut henkilöt, yksiköt tai yritykset, jotka harjoittavat direktiivin 2004/17/EY 3 artiklan mukaista toimintaa ja jotka toimivat seuraavan säädöksen 34 artiklan nojalla annetun toimiluvan perusteella: περί Ρύθμισης της αγοράς Ηλεκτρισμού Νόμου του 2003 {Ν. 122(Ι)/2003}.

Latvia

VAS ”Latvenergo” ja muut yritykset, jotka tuottavat, siirtävät ja jakelevat sähköä ja jotka tekevät hankintoja seuraavan lain mukaisesti: Par iepirkumu sabiedrisko pakalpojumu sniedzēju vajadzībām.

Liettua

— Valtionyhtiö ”Ignalina Nuclear Power Plant”

— Akcinė bendrovė ”Lietuvos energija”

— Akcinė bendrovė ”Lietuvos elektrinė”

— Akcinė bendrovė ”Rytų skirstomieji tinklai”

— Akcinė bendrovė ”VST”

— Muut yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat sähkön tuotannon, siirtämisen tai jakelun alalla sähköstä annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 66-1984, 2000, 107-3964, 2004) ja ydinenergiasta annetun Liettua tasavallan lain (virallinen lehti 119-2771, 1996) mukaisesti.

Luxemburg

— Compagnie grand-ducale d'électricité de Luxembourg (CEGEDEL), joka vastaa sähkön tuotannosta ja jakelusta seuraavan säädöksen nojalla: la convention concernant l'établissement et l'exploitation des réseaux de distribution d'énergie électrique dans le Grand-Duché du Luxembourg, 11.11.1927, hyväksytty lailla 4.1.1928.

— Sähkön siirrosta ja jakelusta vastaavat paikallisviranomaiset

— Société électrique de l'Our (SEO)

— Syndicat de communes SIDOR

Unkari

Yksiköt, jotka tuottavat, siirtävät tai jakelevat sähköä säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan nojalla ja säädöksen 2007. évi LXXXVI. törvény a villamos energiáról nojalla.

Malta

Korporazzjoni Enemalta (Enemalta Corporation)

Alankomaat

Yksiköt, jotka vastaavat sähkön jakelusta paikallisviranomaisten säädöksen Provinciewet mukaisesti myöntämän luvan (vergunning) perusteella. Esimerkiksi:

— Essent

— Nuon

Itävalta

Yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirto- tai jakeluverkosta seuraavien säädösten nojalla: Elektrizitätswirtschafts- und Organisationsgesetz, BGBl. I No 143/1998, sellaisena kuin se on muutettuna, tai yhdeksän osavaltion Elektrizitätswirtschafts(wesen)gesetze.

Puola

Säädöksessä ustawa z dnia 10 kwietnia 1997 r. Prawo energetyczne tarkoitetut energiayhtiöt. Muun muassa seuraavat:

— BOT Elektrownia ”Opole” S.A., Brzezie

— BOT Elektrownia Bełchatów S.A,

— BOT Elektrownia Turów S.A., Bogatynia

— Elbląskie Zakłady Energetyczne S.A. w Elblągu

— Elektrociepłownia Chorzów ”ELCHO” Sp. z o.o.

— Elektrociepłownia Lublin — Wrotków Sp. z o.o.

— Elektrociepłownia Nowa Sarzyna Sp. z o.o.

— Elektrociepłownia Rzeszów S.A.

— Elektrociepłownie Warszawskie S.A.

— Elektrownia ”Kozienice” S.A.

— Elektrownia ”Stalowa Wola” S.A.

— Elektrownia Wiatrowa, Sp. z o.o., Kamieńsk

— Elektrownie Szczytowo-Pompowe S.A., Warszawa

— ENEA S.A., Poznań

— Energetyka Sp. z o.o, Lublin

— EnergiaPro Koncern Energetyczny S.A., Wrocław

— ENION S.A., Kraków

— Górnośląski Zakład Elektroenergetyczny S.A., Gliwice

— Koncern Energetyczny Energa S.A., Gdańsk

— Lubelskie Zakłady Energetyczne S.A.

— Łódzki Zakład Energetyczny S.A,

— PKP Energetyka Sp. z o.o., Warszawa

— Polskie Sieci Elektroenergetyczne S.A., Warszawa

— Południowy Koncern Energetyczny S.A., Katowice

— Przedsiębiorstwo Energetyczne w Siedlcach Sp. z o.o.

— PSE-Operator S.A., Warszawa

— Rzeszowski Zakład Energetyczny S.A,

— Zakład Elektroenergetyczny ”Elsen” Sp. z o.o, Częstochowa

— Zakład Energetyczny Białystok S.A,

— Zakład Energetyczny Łódź-Teren S.A.

— Zakład Energetyczny Toruń S.A.

— Zakład Energetyczny Warszawa-Teren

— Zakłady Energetyczne Okręgu Radomsko-Kieleckiego S.A.

— Zespół Elektrociepłowni Bydgoszcz S.A.

— Zespół Elektrowni Dolna Odra S.A., Nowe Czarnowo

— Zespół Elektrowni Ostrołęka S.A.

— Zespół Elektrowni Pątnów-Adamów-Konin S.A.

— Polskie Sieci Elektroenergetyczne S.A,

— Przedsiębiorstwo Energetyczne MEGAWAT Sp. Z. ο.ο.

— Zespół Elektrowni Wodnych Niedzica S.A.

— Energetyka Południe S.A.

Portugali

(1) Sähkön tuotanto

Yksiköt, jotka tuottavat sähköä seuraavien säädösten nojalla:

— Decreto-Lei no29/2006, de 15 de Fevereiro que estabelece as bases gerais da organização e o funcionamento dos sistema eléctrico nacional (SEN), e as bases gerais aplicáveis ao exercício das actividades de produção, transporte, distribuição e comercialização de electricidade e à organização dos mercados de electricidade.

— Decreto-Lei no 172/2006, de 23 de Agosto, que desenvolve os princípios gerais relativos à organização e ao funcionamento do SEN, regulamentando o diploma a trás referido.

— Entities that produce electricity under a special regime pursuant to Decreto-Lei no 189/88 de 27 de Maio, com a redacção dada pelos Decretos-Lei no 168/99, de 18 de Maio, no 313/95, de 24 de Novembro, no 538/99, de 13 de Dezembro, no 312/2001 e no 313/2001, ambos de 10 de Dezembro, Decreto-Lei no 339-C/2001, de 29 de Dezembro, Decreto-Lei no 68/2002, de 25 de Março, Decreto-Lei no 33-A/2005, de 16 de Fevereiro, Decreto-Lei no 225/2007, de 31 de Maio e Decreto-Lei no 363/2007, de 2 Novembro.

(2) Sähkön siirto:

Yksiköt, jotka siirtävät sähköä seuraavan säädöksen nojalla:

— Decreto-Lei no29/2006, de 15 de Fevereiro e do Decreto-lei no 172/2006, de 23 de Agosto.

(3) Sähkön jakelu:

— Yksiköt, jotka jakelevat sähköä seuraavien säädösten nojalla: Decreto-Lei no29/2006, de 15 de Fevereiro, e do Decreto-lei no 172/2006, de 23 de Agosto.

— Yksiköt, jotka jakelevat sähköä seuraavien säädösten nojalla: Decreto-Lei no 184/95, de 27 de Julho, com a redacção dada pelo Decreto-Lei no 56/97, de 14 de Março e do Decreto-Lei no 344-B/82, de 1 de Setembro, com a redacção dada pelos Decreto-Lei no 297/86, de 19 de Setembro, Decreto-Lei no 341/90, de 30 de Outubro e Decreto-Lei no 17/92, de 5 de Fevereiro.

Romania

— Societatea Comercială de Producere a Energiei Electrice Hidroelectrica-SA București

— Societatea Națională ”Nuclearelectrica” SA

— Societatea Comercială de Producere a Energiei Electrice și Termice Termoelectrica SA

— S.C. Electrocentrale Deva S.A.

— S.C. Electrocentrale București S.A.

— SC Electrocentrale Galați SA

— S.C. Electrocentrale Termoelectrica SA

— SC Complexul Energetic Craiova SA

— SC Complexul Energetic Rovinari SA

— SC Complexul Energetic Turceni SA

— Compania Națională de Transport a Energiei Electrice Transelectrica SA București

— Societatea Comercială Electrica SA, București

— S.C. Filiala de Distribuție a Energiei Electrice

— ”Electrica Distribuție Muntenia Nord” S.A

— S.C. Filiala de Furnizare a Energiei Electrice

— ”Electrica Furnizare Muntenia Nord” S.A

— S.C. Filiala de Distribuție și Furnizare a Energiei Electrice Electrica Muntenia Sud

— S.C. Filiala de Distribuție a Energiei Electrice

— ”Electrica Distribuție Transilvania Sud” S.A

— S.C. Filiala de Furnizare a Energiei Electrice

— ”Electrica Furnizare Transilvania Sud” S.A

— S.C. Filiala de Distribuție a Energiei Electrice

— ”Electrica Distribuție Transilvania Nord” S.A

— S.C. Filiala de Furnizare a Energiei Electrice

— ”Electrica Furnizare Transilvania Nord” S.A

— Enel Energie

— Enel Distribuție Banat

— Enel Distribuție Dobrogea

— E.ON Moldova SA

— CEZ Distribuție

Slovenia

Yksiköt, jotka tuottavat, siirtävät tai jakelevat sähköä seuraavan säädöksen nojalla: Energetski zakon (Uradni list RS, 79/99).

Mat. Št.	Naziv	Poštna Št.	Kraj
1613383	Borzen D.O.O.	1000	Ljubljana
5175348	Elektro Gorenjska D.D.	4000	Kranj
5223067	Elektro Celje D.D.	3000	Celje
5227992	Elektro Ljubljana D.D.	1000	Ljubljana
5229839	Elektro Primorska D.D.	5000	Nova Gorica
5231698	Elektro Maribor D.D.	2000	Maribor
5427223	Elektro — Slovenija D.O.O.	1000	Ljubljana
5226406	Javno Podjetje Energetika Ljubljana, D.O.O.	1000	Ljubljana
1946510	Infra D.O.O.	8290	Sevnica
2294389	Sodo Sistemski Operater Distribucijskega Omrežja Z Električno Energijo, D.O.O.	2000	Maribor
5045932	Egs-Ri D.O.O.	2000	Maribor

Slovakia

Yksiköt, jotka tuottavat, siirtävät siirtoverkon kautta, jakelevat ja toimittavat sähköä lain 656/2005 nojalla annetun luvan perusteella.

Esimerkiksi:

— Slovenské elektrárne, a.s.

— Slovenská elektrizačná prenosová sústava, a.s.

— Západoslovenská energetika, a.s.

— Stredoslovenská energetika, a.s.

— Východoslovenská energetika, a.s.

Suomi

Kunnalliset yksiköt ja julkiset yritykset, jotka vastaavat sähkön tuotannosta, ja yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirtoon tai jakeluun tarkoitettujen verkkojen ylläpidosta ja sähkön siirrosta tai sähköjärjestelmästä sähkömarkkinalain (386/1995) 4 tai 16 §:ään perustuvan luvan nojalla ja vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) nojalla.

Ruotsi

Yksiköt, jotka vastaavat sähkön siirrosta tai jakelusta säädöksen ellagen (1997:857) nojalla annetun toimiluvan perusteella.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Henkilö, jolle on myönnetty lupa säädöksen Electricity Act 1989 6 pykälän nojalla.

— Henkilö, jolle on annettu lupa säädöksen Electricity (Northern Ireland) Order 1992 10 artiklan 1 kohdan nojalla.

— National Grid Electricity Transmission plc

— System Operation Northern Irland Ltd

— Scottish & Southern Energy plc

— SPTransmission plc

LIITE III

Juomaveden tuotannon, siirron tai jakelun alalla toimivat hankintayksiköt

Belgia

— Kunnat tai kuntaliittymät tällä toiminta-alueellaan

— Société Wallonne des Eaux

— Vlaams Maatschappij voor Watervoorziening

Bulgaria

— ”Тузлушка гора” — ЕООД, Антоново

— ”В И К — Батак” — ЕООД, Батак

— ”В и К — Белово” — ЕООД, Белово

— ”Водоснабдяване и канализация Берковица” — ЕООД, Берковица

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, Благоевград

— ”В и К — Бебреш” — ЕООД, Ботевград

— ”Инфрастрой” — ЕООД, Брацигово

— ”Водоснабдяване” — ЕООД, Брезник

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕАД, Бургас

— ”Лукойл Нефтохим Бургас” АД, Бургас

— ”Бързийска вода” — ЕООД, Бързия

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Варна

— ”ВиК” ООД, к.к. Златни пясъци

— ”Водоснабдяване и канализация Йовковци” — ООД, Велико Търново

— ”Водоснабдяване, канализация и териториален водоинженеринг” — ЕООД, Велинград

— ”ВИК” — ЕООД, Видин

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Враца

— ”В И К” — ООД, Габрово

— ”В И К” — ООД, Димитровград

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, Добрич

— ”Водоснабдяване и канализация — Дупница” — ЕООД, Дупница

— ЧПСОВ, в.с. Елени

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Исперих

— ”Аспарухов вал” ЕООД, Кнежа

— ”В И К — Кресна” — ЕООД, Кресна

— ”Меден кладенец” — ЕООД, Кубрат

— ”ВИК” — ООД, Кърджали

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Кюстендил

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Ловеч

— ”В и К — Стримон” — ЕООД, Микрево

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Монтана

— ”Водоснабдяване и канализация — П” — ЕООД, Панагюрище

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Перник

— ”В И К” — ЕООД, Петрич

— ”Водоснабдяване, канализация и строителство” — ЕООД, Пещера

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, Плевен

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, Пловдив

— ”Водоснабдяване—Дунав” — ЕООД, Разград

— ”ВКТВ” — ЕООД, Ракитово

— ЕТ ”Ердуван Чакър”, Раковски

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Русе

— ”Екопроект-С” ООД, Русе

— ”УВЕКС”— ЕООД, Сандански

— ”ВиК-Паничище” ЕООД, Сапарева баня

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕАД, Свищов

— ”Бяла” — ЕООД, Севлиево

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Силистра

— ”В и К” — ООД, Сливен

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, Смолян

— ”Софийска вода” — АД, София

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, София

— ”Стамболово” — ЕООД, Стамболово

— ”Водоснабдяване и канализация”— ЕООД, Стара Загора

— ”Водоснабдяване и канализация-С” — ЕООД, Стрелча

— ”Водоснабдяване и канализация — Тетевен” — ЕООД, Тетевен

— ”В и К — Стенето” — ЕООД, Троян

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Търговище

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, Хасково

— ”Водоснабдяване и канализация” — ООД, Шумен

— ”Водоснабдяване и канализация” — ЕООД, Ямбол

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka tarjoavat julkisia hankintoja koskevan lain 137/2006 4 pykälän 1 kohdan d alakohdassa määriteltyjä palveluja vesihuollon alalla.

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— Veolia Voda Česká Republika, a.s.

— Pražské vodovody a kanalizace, a.s.

— Severočeská vodárenská společnost a.s.

— Severomoravské vodovody a kanalizace Ostrava a.s.

— Ostravské vodárny a kanalizace a.s.Severočeská vodárenská společnost a.s.

Tanska

— Vedentoimittajat, jotka on määritelty seuraavan säädöksen 3 pykälän 3 kohdan mukaisesti: lov om vandforsyning m.v., ks. lovbekendtgørelse nr. 71, 17.1.2007.

Saksa

— Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Eigenbetriebsverordnungen tai Eigenbetriebsgesetzen der Länder (kunnalliset yritykset).

— Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Gesetzen über die Kommunale Gemeinschaftsarbeit oder Zusammenarbeit der Länder.

— Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta seuraavan säädöksen nojalla: Gesetz über Wasser- und Bodenverbände, 12.2.1991, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 15.5.2002.

— Julkiset yritykset, jotka vastaavat veden tuotannosta tai jakelusta seuraavien säädösten nojalla: Kommunalgesetze, erityisesti Gemeindeverordnungen der Länder.

— Yritykset, jotka on perustettu säädöksen Aktiengesetz, 6.9.1965, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5.1.2007, nojalla tai säädöksen GmbH-Gesetz, 20.4.1892, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 10.11.2006, nojalla tai joilla on säädöksen Kommanditgesellschaft mukainen oikeusasema (kommandiittiyhtiö) ja jotka vastaavat veden tuotannosta tai jakelusta alueellisten tai paikallisviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

— AS Haapsalu Veevärk

— AS Kuressaare Veevärk

— AS Narva Vesi

— AS Paide Vesi

— AS Pärnu Vesi

— AS Tartu Veevärk

— AS Valga Vesi

— AS Võru Vesi

Irlanti

Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta tai jakelusta säädöksen Local Government [Sanitary Services] Act 1878-1964 nojalla.

Kreikka

— ”Εταιρεία Υδρεύσεως και Αποχετεύσεως Πρωτευούσης Α.Ε.” (”Ε.Υ.Δ.Α.Π.” tai ”Ε.Υ.Δ.Α.Π. Α.Ε.”). Yrityksen oikeudellinen asema perustuu seuraaviin säädöksiin: konsolidoitu laki 2190/1920, laki 2414/1996 ja lisäksi lain 1068/80 ja lain 2744/1999 säännökset.

— ”Εταιρεία Ύδρευσης και Αποχέτευσης Θεσσαλονίκης Α.Ε.” (”Ε.Υ.Α.Θ. Α.Ε.”), johon sovelletaan seuraavien lakien säännöksiä: laki 2937/2001 (Kreikan virallinen lehti 169 Α') ja laki 2651/1998 (Kreikan virallinen lehti 248 Α').

— ”Δημοτική Επιχείρηση Ύδρευσης και Αποχέτευσης Μείζονος Περιοχής Βόλου” (”ΔΕΥΑΜΒ”), joka toimii lain 890/1979 nojalla.

— ”Δημοτικές Επιχειρήσεις Ύδρευσης — Αποχέτευσης” (kunnallisest vesihuolto- ja viemäriverkostoyhtiöt), jotka huolehtivat veden tuotannosta ja jakelusta lain 1069/80, 23.8.1980 nojalla.

— ”Σύνδεσμοι Ύδρευσης” (kunnalliset vedantoimittajayhdistykset), jοiden toiminta perustuu presidentin asetukseen 410/1995 säädöksen Κώδικας Δήμων και Κοινοτήτων mukaisesti.

— ”Δήμοι και Κοινότητες”, (kunnat) jοnka toiminta perustuu presidentin asetukseen 410/1995 säädöksen Κώδικας Δήμων και Κοινοτήτων mukaisesti.

Espanja

— Mancomunidad de Canales de Taibilla

— Aigües de Barcelona S.A., y sociedades filiales

— Canal de Isabel II

— Agencia Andaluza del Agua

— Agencia Balear de Agua y de la Calidad Ambiental

— Muut julkiset yksiköt, jotka muodostavat osan autonomisista alueista (”Comunidades Autónomas”) ja paikallishallinnosta (”Corporaciones locales”) tai ovat niistä riippuvaisia ja jotka toimivat juomaveden jakelun alalla.

— Muut yksityiset yksiköt, joilla on paikallishallinnon (”Corporaciones locales”) myöntämiä erityis- tai yksinoikeuksia juomaveden jakelun alalla.

Ranska

Alueelliset tai paikalliset viranomaiset ja julkisyhteisöt, jotka vastaavat juomaveden tuotannosta tai jakelusta:

— Régies des eaux (esimerkiksi: Régie des eaux de Grenoble, régie des eaux de Megève, régie municipale des eaux et de l'assainissement de Mont-de-Marsan, régie des eaux de Venelles)

— Vettä siirtävät, toimittavat ja tuottavat yhteisöt (esimerkiksi: Syndicat des eaux d'Ile de France, syndicat départemental d'alimentation en eau potable de la Vendée, syndicat des eaux et de l'assainissement du Bas-Rhin, syndicat intercommunal des eaux de la région grenobloise, syndicat de l'eau du Var-est, syndicat des eaux et de l'assainissement du Bas-Rhin).

Italia

— Yksiköt, jotka vastaavat vedenjakelupalvelujen eri vaiheista seuraavien säädösten nojalla: testo unico delle leggi sull'assunzione dei pubblici servizi da parte dei comuni e delle province, hyväksytty 15.10.1925 annetulla säädöksellä regio decreto n. 2578, D.P.R. n. 902, 4.10.1986 sekä decreto legislativo n. 267, 18.8.2000, recante il testo unico delle leggi sull'ordinamento degli enti locali, ja erityisesti sen 112 ja 116 artikla.

— Acquedotto Pugliese S.p.A. (D.lgs. 11.5.1999 n. 141)

— Ente acquedotti siciliani, joka on perustettu seuraavien säädösten nojalla: Legge Regionale No2/2, 4.9.1979 ja Lege Regionale No81, 9.8.1980, in liquidazione con Legge Regionale No9, 31.5.2004 (1 artikla).

— Ente sardo acquedotti e fognature, joka on perustettu lain 9, 5.7.1963, nojalla. Poi ESAF S.p.A. nel 2003 — confluita in ABBANOA S.p.A: : ente soppresso il 29.7.2005 e posto in liquidazione con L.R. 21.4.2005 no7 (art. 5, comma 1)- Legge finanziaria 2005.

Kypros

— Τα Συμβούλια Υδατοπρομήθειας, joka jakelee vettä kunnissa ja muilla alueilla seuraavan säädöksen nojalla: περί Υδατοπρομήθειας Δημοτικών και Άλλων Περιοχών Νόμου, Κεφ. 350.

Latvia

— Julkis- ja yksityisoikeudelliset yksiköt, jotka tuottavat, siirtävät ja jakelevat juomavettä kiinteisiin verkkoihin ja jotka tekevät hankintoja seuraavan lain mukaisesti: Par iepirkumu sabiedrisko pakalpojumu sniedzēju vajadzībām.

Liettua

— Yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja tuottavat, siirtävät ja jakelevat juomavettä juomavesi- ja jätevesihuollosta annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 82-3260, 2006) mukaisesti.

Luxemburg

— Paikallisviranomaisten yksiköt, jotka vastaavat veden jakelusta.

— Kuntaliittymät, jotka vastaavat veden tuotannosta ja jakelusta ja jotka on perustettu seuraavien säädösten nojalla: loi concernant la création des syndicats de communes, 23.2.2001, sellaisena kuin se on muutettuna ja täydennettynä 23.12.1958 ja 29.7.1981 annetulla lailla, ja loi ayant pour objet le renforcement de l'alimentation en eau potable du Grand-Duché du Luxembourg à partir du réservoir d'Esch-sur-Sûre, 31.7.1962.

— Syndicat de communes pour la construction, l’exploitation et l’entretien de la conduite d’eau du Sud-Est — SESE

— Syndicat des Eaux du Barrage d’Esch-sur-Sûre — SEBES

— Syndicat intercommunal pour la distribution d’eau dans la région de l’Est — SIDERE

— Syndicat des Eaux du Sud — SES

— Syndicat des communes pour la construction, l’exploitation et l’entretien d’une distribution d’eau à Savelborn-Freckeisen

— Syndicat pour la distribution d’eau dans les communes de Bous, Dalheim, Remich, Stadtbredimus et Waldbredimus — SR

— Syndicat de distribution d’eau des Ardennes — DEA

— Syndicat de communes pour la construction, l’exploitation et l’entretien d’une distribution d’eau dans les communes de Beaufort, Berdorf et Waldbillig

— Syndicat des eaux du Centre — SEC

Unkari

— Yksiköt, jotka tuottavat, siirtävät tai jakelevat juomavetta säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan nojalla ja säädöksen 1995. évi LVII. törvény a villamos energiáról nojalla.

Malta

— Korporazzjoni għas-Servizzi ta’ l-Ilma (Water Services Corporation)

— Korporazzjoni għas-Servizzi ta’ Desalinazzjoni (Water Deasalination Services)

Alankomaat

Yksiköt, jotka vastaavat veden tuotannosta ja jakelusta säädöksen Waterleidingwet nojalla.

Itävalta

Kunnat ja kuntaliitot, jotka vastaavat juomaveden tuotannosta, siirrosta ja jakelusta yhdeksän osavaltion säädösten Wasserversorgungsgesetze nojalla.

Puola

Vesihuolto- ja jätevesilaitokset, jotka määritellään säädöksessä ustawa z dnia 7 czerwca 2001 r., o zbiorowym zaopatrzeniu w wodę i zbiorowym odprowadzaniu ścieków ja jotka harjoittavat vesihuoltoon tai jätevesihuoltoon liittyvää taloudellista toimintaa. Muun muassa seuraavat:

— AQUANET S.A., Poznań

— Górnośląskie Przedsiębiorstwo Wodociągów S.A. w Katowicach

— Miejskie Przedsiębiorstwo Wodociągów i Kanalizacji S.A. w Krakowie

— Miejskie Przedsiębiorstwo Wodociągów i Kanalizacji Sp. z o.o. Wrocław

— Miejskie Przedsiębiorstwo Wodociągów i Kanalizacji w Lublinie Sp. z o.o.

— Miejskie Przedsiębiorstwo Wodociągów i Kanalizacji w m. st. Warszawie S.A.

— Rejonowe Przedsiębiorstwo Wodociągów i Kanalizacji w Tychach S.A,

— Rejonowe Przedsiębiorstwo Wodociągów i Kanalizacji Sp. z o.o. w Zawierciu

— Rejonowe Przedsiębiorstwo Wodociągów i Kanalizacji w Katowicach S.A.

— Wodociągi Ustka Sp. z o.o.

— Zakład Wodociągów i Kanalizacji Sp. z o.o. Łódź

— Zakład Wodociągów i Kanalizacji Sp. z o.o., Szczecin

Portugali

— Kuntayhtymien järjestelmät — Yritykset, joissa on enemmistöosakkaina valtio tai julkisyhteisöjä ja yksityisiä yrityksiä seuraavien säädösten nojalla: Decreto-Lei No 379/93 do 5 de Novembro 1993, alterado pelo Decreto-Lei No 176/99 do 25 de Outubro 1999, Decreto-Lei No 439-A/99 do 29 de Outubro 1999 ja Decreto-Lei No 103/2003 do 23 de Maio 2003. Valtion suora hallinto on sallittua.

— Kunnalliset järjestelmät — Kunnat, kuntayhtymät, kunnalliset palvelulaitokset, yritykset, joiden pääoma on kokonaan tai suurimmaksi osaksi julkisessa omistuksessa tai yksityiset yritykset seuraavien säädösten nojalla: Lei 53-F/2006, do 29 de Dezembro 2006, ja Decreto-Lei No 379/93 do 5 de Novembro 1993, sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla säädöksillä: Decreto-Lei No 176/99, 25.9.1999, Decreto-Lei No 439-A/99 do 29 de Outubro 1999 ja Decreto-Lei No 103/2003 do 23 de Maio 2003.

Romania

Departamente ale Autorităților locale și Companii care produc, transportă și distribuie apă (Paikallisten viranomaisten yksiköt ja yhtiöt, jotka vastaavat veden tuotannosta, siirrosta ja jakelusta); esimerkiksi:

— S.C. APA — C.T.T.A. S.A. Alba Iulia, Alba

— S.C. APA — C.T.T.A. S.A. Filiala Alba Iulia SA., Alba Iulia, Alba

— S.C. APA — C.T.T.A. S.A Filiala Blaj, Blaj, Alba

— Compania de Apă Arad

— S.C. Aquaterm AG 98 S.A. Curtea de Argeș, Argeș

— S.C. APA Canal 2000 S.A. Pitești, Argeș

— S.C. APA Canal S.A. Onești, Bacău

— Compania de Apă-Canal, Oradea, Bihor

— R.A.J.A. Aquabis Bistrița, Bistrița-Năsăud

— S.C. APA Grup SA Botoșani, Botoșani

— Compania de Apă, Brașov, Brașov

— R.A. APA, Brăila, Brăila

— S.C. Ecoaquasa Sucursala Călărași, Călărași, Călărași

— S.C. Compania de Apă Someș S.A., Cluj, Cluj-Napoca

— S.C. Aquasom S.A. Dej, Cluj

— Regia Autonomă Județeană de Apă, Constanța, Constanța

— R.A.G.C. Târgoviște, Dâmbovița

— R.A. APA Craiova, Craiova, Dolj

— S.C. Apa-Canal S.A., Bailești, Dolj

— S.C. Apa-Prod S.A. Deva, Hunedoara

— R.A.J.A.C. Iași, Iași

— Direcția Apă-Canal, Pașcani, Iași

— Societatea Națională a Apelor Minerale (SNAM)

Slovenia

Yksiköt, jotka toimittavat, siirtävät tai jakelevat juomavettä säädöksen Zakon o varstvu okolja (Uradni list RS, 32/93, 1/96) ja kuntien tekemien päätösten nojalla annettujen toimilupien mukaisesti.

Mat. Št.	Naziv	Poštna Št.	Kraj
5015731	Javno Komunalno Podjetje Komunala Trbovlje D.O.O.	1420	Trbovlje
5067936	Komunala D.O.O. Javno Podjetje Murska Sobota	9000	Murska Sobota
5067804	Javno Komunalno Podjetje Komunala Kočevje D.O.O.	1330	Kočevje
5075556	Loška Komunala, Oskrba Z Vodo In Plinom, D.D. Škofja Loka	4220	Škofja Loka
5222109	Komunalno Podjetje Velenje D.O.O. Izvajanje Komunalnih Dejavnosti D.O.O.	3320	Velenje
5072107	Javno Komunalno Podjetje Slovenj Gradec D.O.O.	2380	Slovenj Gradec
1122959	Komunala Javno Komunalno Podjetje D.O.O. Gornji Grad	3342	Gornji Grad
1332115	Režijski Obrat Občine Jezersko	4206	Jezersko
1332155	Režijski Obrat Občine Komenda	1218	Komenda
1357883	Režijski Obrat Občine Lovrenc Na Pohorju	2344	Lovrenc Na Pohorju
1563068	Komuna, Javno Komunalno Podjetje D.O.O. Beltinci	9231	Beltinci
1637177	Pindža Javno Komunalno Podjetje D.O.O. Petrovci	9203	Petrovci
1683683	Javno Podjetje Edš — Ekološka Družba, D.O.O. Šentjernej	8310	Šentjernej
5015367	Javno Podjetje Kovod Postojna, Vodovod, Kanalizacija, D.O.O., Postojna	6230	Postojna
5015707	Komunalno Podjetje Vrhnika Proizvodnja In Distribucija Vode, D.D.	1360	Vrhnika
5016100	Komunalno Podjetje Ilirska Bistrica	6250	Ilirska Bistrica
5046688	Javno Podjetje Vodovod — Kanalizacija, D.O.O. Ljubljana	1000	Ljubljana
5062403	Javno Podjetje Komunala Črnomelj D.O.O.	8340	Črnomelj
5063485	Komunala Radovljica, Javno Podjetje Za Komunalno Dejavnost, D.O.O.	4240	Radovljica
5067731	Komunala Kranj, Javno Podjetje, D.O.O.	4000	Kranj
5067758	Javno Podjetje Komunala Cerknica D.O.O.	1380	Cerknica
5068002	Javno Komunalno Podjetje Radlje D.O.O. Ob Dravi	2360	Radlje Ob Dravi
5068126	Jkp, Javno Komunalno Podjetje D.O.O. Slovenske Konjice	3210	Slovenske Konjice
5068134	Javno Komunalno Podjetje Žalec D.O.O.	3310	Žalec
5073049	Komunalno Podjetje Ormož D.O.O.	2270	Ormož
5073103	Kop Javno Komunalno Podjetje Zagorje Ob Savi, D.O.O.	1410	Zagorje Ob Savi
5073120	Komunala Novo Mesto D.O.O., Javno Podjetje	8000	Novo Mesto
5102103	Javno Komunalno Podjetje Log D.O.O.	2390	Ravne Na Koroškem
5111501	Okp Javno Podjetje Za Komunalne Storitve Rogaška Slatina D.O.O.	3250	Rogaška Slatina
5112141	Javno Podjetje Komunalno Stanovanjsko Podjetje Litija, D.O.O.	1270	Litija
5144558	Komunalno Podjetje Kamnik D.D.	1241	Kamnik
5144574	Javno Komunalno Podjetje Grosuplje D.O.O.	1290	Grosuplje
5144728	Ksp Hrastnik Komunalno — Stanovanjsko Podjetje D.D.	1430	Hrastnik
5145023	Komunalno Podjetje Tržič D.O.O.	4290	Tržič
5157064	Komunala Metlika Javno Podjetje D.O.O.	8330	Metlika
5210461	Komunalno Stanovanjska Družba D.O.O. Ajdovščina	5270	Ajdovščina
5213258	Javno Komunalno Podjetje Dravograd	2370	Dravograd
5221897	Javno Podjetje Komunala D.O.O. Mozirje	3330	Mozirje
5227739	Javno Komunalno Podjetje Prodnik D.O.O.	1230	Domžale
5243858	Komunala Trebnje D.O.O.	8210	Trebnje
5254965	Komunala, Komunalno Podjetje D.O.O.,Lendava	9220	Lendava — Lendva
5321387	Komunalno Podjetje Ptuj D.D.	2250	Ptuj
5466016	Javno Komunalno Podjetje Šentjur D.O.O.	3230	Šentjur
5475988	Javno Podjetje Komunala Radeče D.O.O.	1433	Radeče
5529522	Radenska-Ekoss, Podjetje Za Stanovanjsko, Komunalno In Ekološko Dejavnost, Radenci D.O.O.	9252	Radenci
5777372	Vit-Pro D.O.O. Vitanje; Komunala Vitanje, Javno Podjetje D.O.O.	3205	Vitanje
5827558	Komunalno Podjetje Logatec D.O.O.	1370	Logatec
5874220	Režijski Obrat Občine Osilnica	1337	Osilnica
5874700	Režijski Obrat Občine Turnišče	9224	Turnišče
5874726	Režijski Obrat Občine Črenšovci	9232	Črenšovci
5874734	Režijski Obrat Občine Kobilje	9223	Dobrovnik
5881820	Režijski Obrat Občina Kanal Ob Soči	5213	Kanal
5883067	Režijski Obrat Občina Tišina	9251	Tišina
5883148	Režijski Obrat Občina Železniki	4228	Železniki
5883342	Režijski Obrat Občine Zreče	3214	Zreče
5883415	Režijski Obrat Občina Bohinj	4264	Bohinjska Bistrica
5883679	Režijski Obrat Občina Črna Na Koroškem	2393	Črna Na Koroškem
5914540	Vodovod — Kanalizacija Javno Podjetje D.O.O. Celje	3000	Celje
5926823	Jeko — In, Javno Komunalno Podjetje, D.O.O., Jesenice	4270	Jesenice
5945151	Javno Komunalno Podjetje Brezovica D.O.O.	1352	Preserje
5156572	Kostak, Komunalno In Stavbno Podjetje D.D. Krško	8270	Krško
1162431	Vodokomunalni Sistemi Izgradnja In Vzdrževanje Vodokomunalnih Sistemov D.O.O. Velike Lašče		Velike Lašče
1314297	Vodovodna Zadruga Golnik, Z.O.O.	4204	Golnik
1332198	Režijski Obrat Občine Dobrovnik	9223	Dobrovnik — Dobronak
1357409	Režijski Obrat Občine Dobje	3224	Dobje Pri Planini
1491083	Pungrad, Javno Komunalno Podjetje D.O.O. Bodonci	9265	Bodonci
1550144	Vodovodi In Kanalizacija Nova Gorica D.D.	5000	Nova Gorica
1672860	Vodovod Murska Sobota Javno Podjetje D.O.O.	9000	Murska Sobota
5067545	Komunalno Stanovanjsko Podjetje Brežice D.D.	8250	Brežice
5067782	Javno Podjetje — Azienda Publica Rižanski Vodovod Koper D.O.O. — S.R.L.	6000	Koper — Capodistria
5067880	Mariborski Vodovod Javno Podjetje D.D.	2000	Maribor
5068088	Javno Podjetje Komunala D.O.O. Sevnica	8290	Sevnica
5072999	Kraški Vodovod Sežana Javno Podjetje D.O.O.	6210	Sežana
5073251	Hydrovod D.O.O. Kočevje	1330	Kočevje
5387647	Komunalno-Stanovanjsko Podjetje Ljutomer D.O.O.	9240	Ljutomer
5817978	Vodovodna Zadruga Preddvor, Z.B.O.	4205	Preddvor
5874505	Režijski Obrat Občina Laško		Laško
5880076	Režijski Obrat Občine Cerkno	5282	Cerkno
5883253	Režijski Obrat Občine Rače Fram	2327	Rače
5884624	Vodovodna Zadruga Lom, Z.O.O.	4290	Tržič
5918375	Komunala, Javno Podjetje, Kranjska Gora, D.O.O.	4280	Kranjska Gora
5939208	Vodovodna Zadruga Senično, Z.O.O.	4294	Križe
1926764	Ekoviz D.O.O.	9000	Murska Sobota
5077532	Komunala Tolmin, Javno Podjetje D.O.O.	5220	Tolmin
5880289	Občina Gornja Radgona	9250	Gornja Radgona
1274783	Wte Wassertechnik Gmbh, Podružnica Kranjska Gora	4280	Kranjska Gora
1785966	Wte Bled D.O.O.	4260	Bled
1806599	Wte Essen	3270	Laško
5073260	Komunalno Stanovanjsko Podjetje D.D. Sežana	6210	Sežana
5227747	Javno Podjetje Centralna Čistilna Naprava Domžale — Kamnik D.O.O.	1230	Domžale
1215027	Aquasystems Gospodarjenje Z Vodami D.O.O.	2000	Maribor
1534424	Javno Komunalno Podjetje D.O.O. Mežica	2392	Mežica
1639285	Čistilna Naprava Lendava D.O.O.	9220	Lendava — Lendva
5066310	Nigrad Javno Komunalno Podjetje D.D.	2000	Maribor
5072255	Javno Podjetje-Azienda Pubblica Komunala Koper, D.O.O. — S.R.L.	6000	Koper — Capodistria
5156858	Javno Podjetje Komunala Izola, D.O.O. Azienda Pubblica Komunala Isola, S.R.L.	6310	Izola — Isola
5338271	Gop Gradbena, Organizacijska In Prodajna Dejavnost, D.O.O.	8233	Mirna
5708257	Stadij, D.O.O., Hruševje	6225	Hruševje
5144647	Komunala, Javno Komunalno Podjetje Idrija, D.O.O.	5280	Idrija
5105633	Javno Podjetje Okolje Piran	6330	Piran — Pirano
5874327	Režijski Obrat Občina Kranjska Gora	4280	Kranjska Gora
1197380	Čista Narava, Javno Komunalno Podjetje D.O.O. Moravske Toplice	9226	Moravske Toplice

Slovakia

— Yksiköt, jotka hoitavat yleisiä vesilaitoksia tuottamalla tai siirtämällä ja jakelemalla juomavettä seuraavien säädösten nojalla annettujen kauppalupien ja yleisten vesilaitosten toimintaa koskevan ammatillista pätevyyttä osoittavan todistuksen nojalla: laki 442/2002, joka noudattaa lakien 525/2003, 364/2004, 587/2004ja 230/2005 sanamuotoa.

— Yksiköt, jotka hoitavat vesihuoltolaitoksia laissa 364/2004, joka noudattaa lakien 587/2004 ja 230/2005 sanamuotoa, tarkoitettujen edellytysten nojalla ja lain 135/1994, joka noudattaa lakien 52/1982, 595/1990, 128/1991, 238/1993, 416/2001 ja 533/2001 saamuotoa, nojalla myönnetyn luvan perusteella ja jotka myös siirtävät tai jakelevat juomavettä lain 442/2002, joka noudattaa lakien 525/2003, 364/2004, 587/2004ja 230/2005 sanamuotoa, nojalla.

Esimerkiksi:

— Bratislavská vodárenská spoločnosť, a.s.

— Západoslovenská vodárenská spoločnosť, a.s.

— Považská vodárenská spoločnosť, a.s.

— Severoslovenské vodárne a kanalizácie, a.s.

— Stredoslovenská vodárenská spoločnosť, a.s.

— Podtatranská vodárenská spoločnosť, a.s.

— Východoslovenská vodárenská spoločnosť, a.s.

Suomi

— Vesihuoltolain (119/2001) 3 §:n mukaiset vesihuoltolaitokset

Ruotsi

Paikallisviranomaiset ja kunnalliset yritykset, jotka vastaavat juomaveden tuotannosta, siirtämisestä tai jakelusta seuraavan säädöksen nojalla: lagen (2006:412) om allmänna vattentjänster.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Yritys, joka on nimetty vesihuoltoyritykseksi tai viemäröintiyritykseksi säädöksen Water Industry Act 1991 nojalla.

— Vesi- ja viemäröintiviranomainen, joka on perustettu seuraavan säädöksen 62 pykälän nojalla: Local Government etc (Scotland) Act 1994.

— The Department for Regional Development (Pohjois-Irlanti)

LIITE IV

Hankintayksiköt rautatiepalvelujen alalla

Belgia

— SNCB Holding / NMBS Holding

— Société nationale des Chemins de fer belges//Nationale Maatschappij der Belgische Spoorwegen

— Infrabel

Bulgaria

— Национална компания ”Железопътна инфраструктура”

— ”Български държавни железници” ЕАД

— ”БДЖ — Пътнически превози” ЕООД

— ”БДЖ — Тягов подвижен състав (Локомотиви)” ЕООД

— ”БДЖ — Товарни превози” ЕООД

— ”Българска Железопътна Компания” АД

— ”Булмаркет — ДМ” ООД

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka tarjoavat julkisia hankintoja koskevan lain 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan f alakohdassa määriteltyjä palveluja rautatiepalvelujen alalla.

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— ČD Cargo, a.s.

— České dráhy, a.s

— Správa železniční dopravní cesty, státní organizace

Tanska

— DSB

— DSB S-tog A/S

— Metroselskabet I/S

Saksa

— Deutsche Bahn AG.

— Muut seuraavan säädöksen 2 artiklan 1 kohdan nojalla rautatiepalveluja tarjoavat yritykset: Allgemeines Eisenbahngesetz, 27.12.1993, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 26.2.2008.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

— AS Eesti Raudtee

— AS Elektriraudtee

Irlanti

— Iarnród Éireann [/Irish Rail]

— Railway Procurement Agency

Kreikka

— ”Oργανισμός Σιδηροδρόμων Ελλάδος Α.Ε.” (”Ο.Σ.Ε. Α.Ε.”), lain 2671/98 nojalla.

— ”ΕΡΓΟΣΕ Α.Ε.” lain 2366/95 nojalla.

Espanja

— Ente público Administración de Infraestructuras Ferroviarias (ADIF)

— Red Nacional de los Ferrocarriles Españoles (RENFE)

— Ferrocarriles de Vía Estrecha (FEVE)

— Ferrocarrils de la Generalitat de Catalunya (FGC)

— Eusko Trenbideak (Bilbao)

— Ferrocarrils de la Generalitat Valenciana. (FGV)

— Serveis Ferroviaris de Mallorca (Ferrocarriles de Mallorca)

— Ferrocarril de Soller

— Funicular de Bulnes

Ranska

— Société nationale des chémins de fer français ja muut julkiset rautatieverkot, joita tarkoitetaan seuraavan säädöksen II osaston 1 luvussa: Loi d'orientation des transports intérieurs no 82-1153, 30.12.1982.

— Réseau ferré de France, julkinen laitos, joka on perustettu seuraavalla säädöksellä: Loi no 97-135, 13.2.1997.

Italia

— Ferrovie dello Stato S. p. A., Società partecipate mukaan luettuna

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja seuraavan säädöksen 10 artiklan nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella: regio decreto n. 1447 — testo unico delle disposizioni di legge per le ferrovie concesse all'industria privata, le tramvie a trazione meccanica e gli automobili, 9.5.1912.

— Yksiköt, yhtiöt, yritykset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja seuraavan säädöksen 4 artiklan nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella: legge n. 410 — Concorso dello Stato per la riattivazione dei pubblici servizi di trasporto in concessione, 14.6.1949.

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset tai paikallisviranomaiset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja seuraavan säädöksen 14 artiklan nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella: legge n. 1221 — Provvedimenti per l'esercizio ed il potenziamento di ferrovie e di altre linee di trasporto in regime di concessione, 2.8.1952.

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 8 ja 9 artiklan nojalla: decreto legislativo n. 422 — Conferimento alle regioni ed agli enti locali di funzioni e compiti in materia di trasporto pubblico locale, a norma dell'articolo 4, comma 4, della L. 15 marzo 1997, n. 9 — modificato dal decreto legislativo 20 settembre 1999, n. 400 e dall'articolo 45 della legge 1 agosto 2002, n. 166.

Kypros

Latvia

— Valsts akciju sabiedrība ”Latvijas dzelzceļš”

— Valsts akciju sabiedrība ”Vaiņodes dzelzceļš”

Liettua

— Akcinė bendrovė ”Lietuvos geležinkeliai”

— Muut yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat rautatiepalvelujen alalla rautatieliikenteestä annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 72-2489, 2004) mukaisesti.

Luxemburg

— Chemins de fer luxembourgeois (CFL)

Unkari

— Yksiköt, jotka tarjoavat yleisölle rautatieliikennepalveluja säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan ja säädöksen 2005. évi CLXXXIII. törvény a vasúti közlekedésről nojalla sekä säädöksen 45/2006. (VII. 11.) GKM rendelet a vasúti társaságok működésének engedélyezéséről nojalla myönnetyn luvan perusteella.

— Esimerkiksi:

—

— Magyar Államvasutak (MÁV)

Malta

Alankomaat

Hankintayksiköt rautatiepalvelujen alalla. Esimerkiksi:

— Nederlandse Spoorwegen

— ProRail

Itävalta

— Österreichische Bundesbahn

— Schieneninfrastrukturfinanzierungs-Gesellschaft mbH sowie

— Yksiköt, joilla on lupa tarjota liikennepalveluja seuraavan säädöksen nojalla: Eisenbahngesetz, BGBl. No 60/1957, sellaisena kuin se on muutettuna.

Puola

Rautatieliikennepalveluja tarjoavat yksiköt, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla: ustawa o komercjalizacji, restrukturyzacji i prywatyzacji przedsiębiorstwa państwowego ”Polskie Koleje Państwowe” z dnia 8 września 2000 r. Muun muassa seuraavat:

— PKP Intercity Sp, z o.o.

— PKP Przewozy Regionalne Sp. z o.o.

— PKP Polskie Linie Kolejowe S.A.

— ”Koleje Mazowieckie — KM” Sp. z o.o.

— PKP Szybka Kolej Miejska w Trójmieście Sp. z ο.ο.

— PKP Warszawska Kolej Dojazdowa Sp. z o.o.

Portugali

— CP — Caminhos de Ferro de Portugal, E.P., säädöksen Decreto-Lei n:o 109/77, 23.3.1997, nojalla.

— REFER, E.P., säädöksen Decreto-Lei n:o 104/97, 29.4.1997, nojalla.

— RAVE, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 323-H/2000, 19.12.2000, nojalla.

— Fertagus, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 78/2005, 13.4.2005, nojalla.

— Julkiset viranomaiset ja julkiset laitokset, jotka tarjoavat rautatieliikennepalveluja säädöksen Lei 10/90, 17.3.1990, nojalla.

— Yksityisyritykset, jotka tarjoavat rautatiepalveluja säädöksen Lei No 10/90, 17.3.1990, nojalla erityis- tai yksinoikeudella.

Romania

— Compania Națională Căi Ferate — CFR

— Societatea Națională de Transport Feroviar de Marfă ”CFR — Marfă”, — Societatea Națională de Transport Feroviar de Călători ”CFR — Călători”

Slovenia

Mat. št.	Naziv	POŠTNA ŠT.	KRAJ
5142733	Slovenske železnice, d. o. o.	1000	LJUBLJANA

Slovakia

— Yksiköt, jotka hoitavat rautateitä ja kaapeliratoja ja niihin liittyviä laitteistoja seuraavan lain nojalla: laki 258/1993, joka noudattaa lakien 152/1997 ja 259/2001 sanamuotoa.

— Yksiköt, jotka tarjoavat rautatieliikennepalveluja lain 164/1996, joka noudattaa lakien 58/1997, 260/2001, 416/2001ja 114/2004 sanamuotoa, nojalla ja hallituksen asetuksen, 7.7.2004, perusteella.

Esimerkiksi:

— Železnice Slovenskej republiky, a.s.

— Železničná spoločnosť Slovensko, a.s.

Suomi

VR Osakeyhtiö/ /VR Aktiebolag

Ruotsi

— Julkiset yksiköt, jotka hoitavat rautatiepalveluja säädösten järnvägslagen (2004:519) and järnvägsförordningen (2004:526) nojalla. Alueelliset ja paikalliset julkiset yksiköt, jotka hoitavat alueellista tai paikallista rautatieliikennettä säädöksen lagen (1997:734) om ansvar för viss kollektiv persontrafik nojalla.

— Yksityiset yksiköt, jotka hoitavat rautatiepalveluja säädöksen förordningen (1996:734) om statens spåranläggningar mukaisesti myönnetyn luvan nojalla, jos tällainen lupa on direktiivin 2 artiklan 3 kohdan mukainen.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Network Rail plc

— Eurotunnel plc

— Northern Ireland Transport Holding Company

— Northern Ireland Railways Company Limited

— Rautatiepalvelujen toimittajat, jotka toimivat liikenneministeriön tai muun toimivaltaisen viranomaisen myöntämän erityis- tai yksinoikeuden nojalla.

LIITE V

Kaupunkirautatie-, raitiotie-, johdinauto- tai linja-autopalvelujen alan hankintayksiköt

Belgia

— Société des Transports intercommunaux de Bruxelles/Maatschappij voor intercommunaal Vervoer van Brussel

— Société régionale wallonne du Transport et ses sociétés d'exploitation (TEC Liège–Verviers, TEC Namur–Luxembourg, TEC Brabant wallon, TEC Charleroi, TEC Hainaut)/ Société régionale wallonne du Transport en haar exploitatiemaatschappijen (TEC Liège–Verviers, TEC Namur–Luxembourg, TEC Brabant wallon, TEC Charleroi, TEC Hainaut)

— Vlaamse Vervoermaatschappij (De Lijn)

— Yksityisyritykset, joille on myönnetty erityis- tai yksinoikeudet.

Bulgaria

— ”Метрополитен” ЕАД, София

— ”Столичен електротранспорт” ЕАД, София

— ”Столичен автотранспорт” ЕАД, София

— ”Бургасбус” ЕООД, Бургас

— ”Градски транспорт” ЕАД, Варна

— ”Тролейбусен транспорт” ЕООД, Враца

— ”Общински пътнически транспорт” ЕООД, Габрово

— ”Автобусен транспорт” ЕООД, Добрич

— ”Тролейбусен транспорт” ЕООД, Добрич

— ”Тролейбусен транспорт” ЕООД, Пазарджик

— ”Тролейбусен транспорт” ЕООД, Перник

— ”Автобусни превози” ЕАД, Плевен

— ”Тролейбусен транспорт” ЕООД, Плевен

— ”Градски транспорт Пловдив” ЕАД, Пловдив

— ”Градски транспорт” ЕООД, Русе

— ”Пътнически превози” ЕАД, Сливен

— ”Автобусни превози” ЕООД, Стара Загора

— ”Тролейбусен транспорт” ЕООД, Хасково

Tšekki

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— Dopravní podnik hl.m. Prahy, akciová společnost

— Dopravní podnik města Brna, a.s.

— Dopravní podnik Ostrava a.s.

— Plzeňské městské dopravní podniky, a.s.

— Dopravní podnik města Olomouce, a.s.

Tanska

— DSB

— DSB S-tog A/S

— Yksiköt, jotka vastaavat julkisista linja-autopalveluista (tavanomainen reittiliikenne) säädöksen lov om buskørsel, ks. lovbekendtgørelse nr. 107, 19.2.2003, nojalla.

— Metroselskabet I/S

Saksa

Yritykset, jotka vastaavat luvanvaraisesti julkisista henkilöliikennepalveluista säädöksen Personenbeförderungsgesetz, 21.3.1961, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 31.10.2006, nojalla.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

— AS Tallinna Autobussikoondis

— AS Tallinna Trammi- ja Trollibussikoondis

— Narva Bussiveod AS

Irlanti

— Iarnród Éireann [Irish Rail]

— Railway Procurement Agency

— Luas [Dublin Light Rail]

— Bus Éireann [Irish Bus]

— Bus Átha Cliath [Dublin Bus]

— Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen mukaisesti: Road Transport Act 1932, sellaisena kuin se on muutettuna.

Kreikka

— ”Ηλεκτροκίνητα Λεωφορεία Περιοχής Αθηνών — Πειραιώς Α.Ε.” (”Η.Λ.Π.Α.Π. Α.Ε.”) (Athens-Pireaeus Trolley Buses S.A), joka on perustettu ja toimii seuraavien säädösten nojalla: asetus 768/1970 (Α'273), laki 588/1977 (Α'148) ja laki 2669/1998 (Α'283).

— ”Ηλεκτρικοί Σιδηρόδρομοι Αθηνών — Πειραιώς” (”Η.Σ.Α.Π. Α.Ε.”) (Athens-Piraeus Electric Railways), joka on perustettu ja joka toimii seuraavien säädösten nojalla: laki 352/1976 (Α' 147) ja laki 2669/1998 (Α'283).

— ”Οργανισμός Αστικών Συγκοινωνιών Αθηνών Α.Ε.” (”Ο.Α.ΣΑ. Α.Ε.”) (Athens Urban Transport Organization S.A), joka on perustettu ja joka toimii seuraavien säädösten nojalla: laki 2175/1993 (Α'211) ja laki 2669/1998 (Α'283).

— ”Εταιρεία Θερμικών Λεωφορείων Α.Ε.” (”Ε.Θ.Ε.Λ. Α.Ε.”) (Company of Thermal Buses S.A.), joka on perustettu ja joka toimii seuraavien säädösten nojalla: laki 2175/1993 (Α'211) ja laki 2669/1998 (Α'283).

— ”Αττικό Μετρό Α.Ε.” (Attiko Metro S.A), joka on perustetu ja joka toimii seuraavan säädöksen nojalla: laki 1955/1991.

— ”Οργανισμός Αστικών Συγκοινωνιών Θεσσαλονίκης” (”Ο.Α.Σ.Θ.”), joka on perustettu ja joka toimii seuraavien säädösten nojalla: asetus 3721/1957, asetus 716/1970, laki 866/79 ja laki N2898/2001 (Α'71).

— ”Κοινό Ταμείο Είσπραξης Λεωφορείων” (”Κ.Τ.Ε.Λ.”), joka toimii seuraavan säädöksen nojalla: laki 2963/2001 (Α'268).

— ”Δημοτικές Επιχειρήσεις Λεωφορείων Ρόδου και Κω”, josta käytetään myös nimiä ”ΡΟΔΑ” ja ”ΔΕΑΣ ΚΩ” ja joka toimii seuraavan säädöksen nojalla: laki 2963/2001 (Α'268).

Espanja

— Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia kaupunkiliikennepalveluja seuraavien säädösten nojalla: Ley 7/1985 Reguladora de las Bases de Régimen Local, 2.4.1985, Real Decreto legislativo 781/1986, de 18 de abril, por el que se aprueba el texto refundido de las disposiciones legales vigentes en materia de régimen local ja tarvittaessa vastaava alueellinen lainsäädäntö.

— Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia linja-autopalveluja seuraavan säädöksen siirtymäsäännöksen 3 nojalla: Ley 16/1987, de 30 de julio, de Ordenación de los Transportes Terrestres.

— Esimerkiksi:

—

— Empresa Municipal de Transportes de Madrid

— Empresa Municipal de Transportes de Málaga

— Empresa Municipal de Transportes Urbanos de Palma de Mallorca

— Empresa Municipal de Transportes Públicos de Tarragona

— Empresa Municipal de Transportes de Valencia

— Transporte Urbano de Sevilla, S.A.M. (TUSSAM)

— Transporte Urbano de Zaragoza, S.A. (TUZSA)

— Entitat Metropolitana de Transport — AMB

— Eusko Trenbideak, s.a.

— Ferrocarril Metropolitá de Barcelona, sa

— Ferrocariles de la Generalitat Valenciana

— Consorcio de Transportes de Mallorca

— Metro de Madrid

— Metro de Málaga, S.A.,

— Red Nacional de los Ferrocarriles Españoles (Renfe)

Ranska

— Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 7-II artiklan nojalla: Loi d'orientation des transports intérieurs no 82-1153, 30.12.1982.

— Régie des transports de Marseille

— RDT 13 Régie départementale des transports des Bouches du Rhône

— Régie départementale des transports du Jura

— RDTHV Régie départementale des transports de la Haute-Vienne

— Régie autonome des transports parisiens, Société nationale des chemins de fer français ja muut yksiköt, jotka tarjoavat liikennepalveluja Syndicat des transports d'Ile-de-Francen seuraavien säädösten nojalla myöntämien lupien perusteella: ordonnance no 59-151, 7.1.1959, relatifs à l'organisation des transports de voyageurs dans la région Ile-de-France, sellaisena kuin se on muutettuna, ja asetukset sen soveltamiseksi.

— Réseau ferré de France, julkinen laitos, joka on perustettu seuraavalla säädöksellä: loi no 97-135, 13.2.1997.

— Alue- tai paikallisviranomaiset taikka alue- tai paikallisviranomaisten ryhmät, jotka toimivat organisoivana liikennelaitoksena (esimerkiksi: Communauté urbaine de Lyon).

Italia

Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja rautateitse, automaattisin järjestelmin, raitioteitse, johdinauto- ja linja-autoliikenteessä tai hallinnoivat niihin liittyviä infrastruktuureja kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla.

Edellä mainittuihin kuuluvat esimerkiksi:

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen nojalla myönnetyn luvan perusteella: Decreto of the Ministro dei Trasporti No316, 1.12.2006, Regolamento recante riordino dei servizi automobilistici interregionali di competenza statale.

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 1 artiklan 4 tai 15 kohdan nojalla: Regio Decreto 15 ottobre 1925, n. 2578 — Approvazione del testo unico della legge sull'assunzione diretta dei pubblici servizi da parte dei comuni e delle province.

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavien säädösten nojalla: Decreto Legislativo 19 novembre 1997, n. 422 — Conferimento alle regioni ed agli enti locali di funzioni e compiti in materia di trasporto pubblico locale, a norma dell'articolo 4, comma 4, della L. 15 marzo 1997, n. 59 — sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Decreto Legislativo 20 settembre 1999, n. 400 ja säädöksen Legge 1 oagosto 2002, n. 166 45 artiklalla.

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen nojalla: Testo Unico delle leggi sull'ordinamento degli Enti Locali approvato con legge 18 agosto 2000 n. 267, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksen Legge 28 dicembre 2001, n. 448 35 artiklalla.

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen 242 tai 256 artiklan nojalla myönnettyjen toimilupien perusteella: Regio Decreto 9 maggio 1912, n. 1447, che approva il testo unico delle disposizioni di legge per le ferrovie concesse all'industria privata, le tramvie a trazione meccanica e gli automobili.

— Yksiköt, yhtiöt, yritykset ja paikallisviranomaiset, jotka toimivat seuraavan säädöksen 4 artiklan nojalla myönnettyjen toimilupien perusteella: legge 14 giugno 1949, n. 410 — Concorso dello Stato per la riattivazione dei pubblici servizi di trasporto in concessione.

— Yksiköt, yhtiöt ja yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen 14 artiklan nojalla myönnettyjen toimilupien perusteella: legge 2 agosto 1952, n. 1221 — Provvedimenti per l'esercizio ed il potenziamento di ferrovie e di altre linee di trasporto in regime di concessione.

Kypros

Latvia

Julkis- ja yksityisoikeudelliset yksiköt, jotka tarjoavat linja-auto-, johdinauto- ja/tai raitiovaunuliikenteen henkilöliikennepalveluja seuraavissa kaupungeissa: Riga, Jurmala Liepaja, Daugavpils, Jelgava, Rezekne ja Ventspils.

Liettua

— Akcinė bendrovė ”Autrolis”

— Uždaroji akcinė bendrovė ”Vilniaus autobusai”

— Uždaroji akcinė bendrovė ”Kauno autobusai”

— Uždaroji akcinė bendrovė ”Vilniaus troleibusai”

— Muut yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat kaupunkirautatie-, raitiovaunu-, johdinauto- tai linja-autopalvelujen alalla tieliikenteestä annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 119-2772, 1996) mukaisesti.

Luxemburg

— Chemins de fer luxembourgeois (CFL)

— Service communal des autobus municipaux de la Ville de Luxembourg

— Transports intercommunaux du canton d'Esch–sur–Alzette (TICE)

— Linja-autoliikennettä harjoittavat yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla: règlement grand-ducal concernant les conditions d'octroi des autorisations d'établissement et d'exploitation des services de transports routiers réguliers de personnes rémunérées, 3.2.1978.

Unkari

— Yksiköt, jotka tarjoavat säännöllisiä paikallis- ja kaukoliikenteen julkisia linja-autopalveluja säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162–163 artiklan ja säädöksen 1988. évi I. törvény a közúti közlekedésről nojalla.

— Yksiköt, jotka tarjoavat kansallisia julkisia rautateiden henkilöliikennepalveluja säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162 ja 163 artiklan ja säädöksen 2005. évi CLXXXIII. törvény a vasúti közlekedésről nojalla.

Malta

— L-Awtorita' dwar it-Trasport ta' Malta (Malta Transport Authority)

Alankomaat

Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen II luvun nojalla: (Openbaar Vervoer) van de Wet Personenvervoer). Esimerkiksi:

— RET (Rotterdam)

— HTM (Den Haag)

— GVB (Amsterdam)

Itävalta

— Yksiköt, joilla on lupa tarjota liikennepalveluja seuraavien säädösten nojalla: Eisenbahngesetz, BGBl. No 60/1957, sellaisena kuin se on muutettuna, tai Kraftfahrliniengesetz, BGBl. I No 203/1999, sellaisena kuin se on muutettuna.

Puola

(1) Yksiköt, jotka tarjoavat kaupunkirautatiepalveluja ja toimivat seuraavan säädöksen nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella: ustawa z dnia 28 marca 2003 r. o transporcie kolejowym.

(2) Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia linja-autoliikennepalveluja kaupungeissa ja jotka toimivat säädöksen ustawa z dnia 6 września 2001 r. o transporcie drogowym nojalla myönnetyn toimiliuvan perusteella, sekä yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja kaupungeissa.

Muun muassa seuraavat:

— Komunalne Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z o.o, Białystok

— Komunalny Zakład Komunikacyjny Sp. z o.o Białystok

— Miejski Zakład Komunikacji Sp. z o.o Grudziądz

— Miejski Zakład Komunikacji Sp. z o.o w Zamościu

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne — Łódź Sp. z o.o.

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z o. o. Lublin

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne S.A., Kraków

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne SA., Wrocław

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z o.o., Częstochowa

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z ο.ο., Gniezno

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z ο.ο., Olsztyn

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z o.o., Radomsko

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z ο.ο, Wałbrzych

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne w Poznaniu Sp. z o.o.

— Miejskie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z o.o. w Świdnicy

— Miejskie Zakłady Komunikacyjne Sp. z o.o, Bydgoszcz

— Miejskie Zakłady Autobusowe Sp. z o.o., Warszawa

— Opolskie Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej S.A. w Opolu

— Polbus — PKS Sp. z o.o., Wrocław

— Polskie Koleje Linowe Sp. z o.o Zakopane

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Miejskiej Sp. z o.o., Gliwice

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Miejskiej Sp. z o.o. w Sosnowcu

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej Leszno Sp. z o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej S.A, Kłodzko

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej SA, Katowice

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Brodnicy S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Dzierżoniowie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Kluczborku Sp. z o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Krośnie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Raciborzu Sp. z o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Rzeszowie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Strzelcach Opolskich S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej Wieluń Sp. z o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Kamiennej Górze Sp. z. ο.ο

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Białymstoku S.A

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Bielsku Białej S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Bolesławcu Sp. z. o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Cieszynie Sp. z. ο.ο.

— Przedsiębiorstwo Przewozu Towarów Powszechnej Komunikacji Samochodowej S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Bolesławcu Sp. z. ο.ο

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Mińsku Mazowieckim S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Siedlcach S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej “SOKOŁÓW” w Sokołowie Podlaskim S.A

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Garwolinie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Lubaniu Sp. z. o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Łukowie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Wadowicach S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Staszowie Sp. z. o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Krakowie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Dębicy S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Zawierciu S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Żyrardowie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Pszczynie Sp. z. o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Płocku S.A.

— Przedsiębiorstwo Spedycyjno-Transportowe “Transgór” Sp. z. o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Stalowej Woli S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Jarosławiu S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Ciechanowie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Mławie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Nysie Sp. z. o.o.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Ostrowcu Świętokrzyskim S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Kielcach S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Końskich S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Jędrzejowie Spółka Akcyjna

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Oławie Spółka Akcyjna

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Wałbrzychu Sp. z. o.o

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Busku Zdroju S.A

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Ostrołęce S.A.

— Tramwaje Śląskie S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Olkuszu S.A

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Przasnyszu S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Nowym Sączu S.A

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej Radomsko Sp. z o.o

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Myszkowie Sp. z. ο.ο.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Lublińcu Sp. z o.o

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Głubczycach Sp. z. o.o

— PKS w Suwałkach S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Koninie S.A

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Turku S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Zgorzelcu Sp. z o.o

— PKS Nowa Sól Sp. z.o.o

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej Zielona Góra Sp. z o.o

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej Sp. z o.o, w Przemyślu

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Koło

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Biłgoraj

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej Częstochowa S.A

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Gdańsk

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Kalisz

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Konin

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Nowy Dwór Mazowiecki

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Starogard Gdański

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Toruń

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej, Warszawa

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Białymstoku S.A.

— Przedsiębiorstwo Komunikacji Samochodowej w Cieszynie Sp, z o.o.

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej w Gnieźnie

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej w Krasnymstawie

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej w Olsztynie

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej w Ostrowie Wlkp.

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej w Poznaniu

— Przedsiębiorstwo Państwowej Komunikacji Samochodowej w Zgorzelcu Sp. z o.o.

— Szczecińsko-Polickie Przedsiębiorstwo Komunikacyjne Sp. z o.o.

— Tramwaje Śląskie S.A., Katowice

— Tramwaje Warszawskie Sp. z o.o.

— Zakład Komunikacji Miejskiej w Gdańsku Sp. z o.o.

Portugali

— Metropolitano de Lisboa, E.P., seuraavan säädöksen nojalla: Decreto-Lei No 439/78 do 30 de Dezembro de 1978.

— Säädöksessä Lei no 58/98, 18.8.1998, tarkoitetut kunnat, kunnallistetut palvelut ja kunnalliset laitokset, jotka tarjoavat liikennepalveluja säädöksen Lei 159/99, 14.9.1999, nojalla.

— Julkiset viranomaiset ja julkiset laitokset, jotka tarjoavat rautatieliikennepalveluja säädöksen Lei 10/90, 17.3.1990, nojalla.

— Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja seuraavan säädöksen 98 artiklan nojalla: do Regulamento de Transportes em Automóveis (Decreto no 37272, 31.12.1948).

— Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja säädöksen Lei no 688/73, 21.12.1973, nojalla.

— Yksiköt, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja säädöksen Decreto-Lei no 38144/31, 31.12.1950, nojalla.

— Metro do Porto, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 394-A/98, 15.12.1998, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Decreto-Lei n:o 261/2001, 26.9.2001, nojalla.

— Normetro, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 394-A/98, 15.12.1998, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Decreto-Lei n:o 261/2001, 26.9.2001, nojalla.

— Metropolitano Ligeiro de Mirandela, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 24/95, 8.2.1995, nojalla.

— Metro do Mondego, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 10/2002, 24.1.2002, nojalla.

— Metro Transportes do Sul, S.A, säädöksen Decreto-Lei n:o 337/99, 24.8.1999, nojalla.

— Kunnat ja kunnalliset yritykset, jotka tarjoavat liikennepalveluja säädöksen Lei n:o 159/99, 14.9.1999, nojalla.

Romania

— S.C. de Transport cu Metroul București — ”Metrorex” SA

— Regii Autonome Locale de Transport Urban de Călători

Slovenia

Yritykset, jotka tarjoavat julkisia linja-autoliikennepalveluja kaupungeissa seuraavan säädöksen nojalla: Zakon o prevozih v cestnem prometu (Uradni list RS, 72/94, 54/96, 48/98 in 65/99).

Mat. Št.	Naziv	POŠTNA ŠT.	KRAJ
1540564	AVTOBUSNI PREVOZI RIŽANA D.O.O. Dekani	6271	DEKANI
5065011	AVTOBUSNI PROMET Murska Sobota D.D.	9000	MURSKA SOBOTA
5097053	Alpetour Potovalna Agencija	4000	Kranj
5097061	ALPETOUR, Špedicija In Transport, D.D. Škofja Loka	4220	ŠKOFJA LOKA
5107717	INTEGRAL BREBUS Brežice D.O.O.	8250	BREŽICE
5143233	IZLETNIK CELJE D.D. Prometno In Turistično Podjetje Celje	3000	CELJE
5143373	AVRIGO DRUŽBA ZA AVTOBUSNI PROMET IN TURIZEM D.D. NOVA GORICA	5000	NOVA GORICA
5222966	JAVNO PODJETJE LJUBLJANSKI POTNIŠKI PROMET D.O.O.	1000	LJUBLJANA
5263433	CERTUS AVTOBUSNI PROMET MARIBOR D.D.	2000	MARIBOR
5352657	I & I — Avtobusni Prevozi D.D. Koper	6000	KOPER — CAPODISTRIA
5357845	Meteor Cerklje	4207	Cerklje
5410711	KORATUR Avtobusni Promet In Turizem D.D. Prevalje	2391	PREVALJE
5465486	INTEGRAL, Avto. Promet Tržič, D.D.	4290	TRŽIČ
5544378	KAM-BUS Družba Za Prevoz Potnikov, Turizem In Vzdrževanje Vozil, D.D. Kamnik	1241	KAMNIK
5880190	MPOV Storitve In Trgovina D.O.O. Vinica	8344	VINICA

Slovakia

— Liikenteenharjoittajat, jotka tarjoavat julkisia henkilöliikennepalveluja raitiovaunu-, johdinauto- taikka erityis- tai kaapeliratapalvelujen lain 164/1996, joka noudattaa lakien 58/1997, 260/2001, 416/2001 ja 114/2004 sanamuotoa, 23 artiklan nojalla myönnetyn luvan perusteella.

— Liikenteenharjoittajat, jotka tarjoavat säännöllisiä kansallisia julkisia linja-autoliikennepalveluja Slovakian tasavallan alueella tai myös vieraan valtion alueen osassa tai Slovakian tasavallan tietyssä osassa lain 168/1996, joka noudattaa lakien 386/1996, 58/1997, 340/2000, 416/2001, 506/2002, 534/2003 ja 114/2004 sanamuotoa, nojalla myönnetyn linja-autoliikenteen harjoittamista koskevan luvan ja tiettyä reittiä koskevan liikennöintiluvan perusteella.

— Esimerkiksi:

—

— Dopravný podnik Bratislava, a.s.

— Dopravný podnik mesta Košice, a.s.

— Dopravný podnik mesta Prešov, a.s.

— Dopravný podnik mesta Žilina, a.s.

Suomi

Yksiköt, jotka tarjoavat erityis- tai yksinoikeuden nojalla linjaliikenteen palveluja luvanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä annetun lain (343/1991) mukaisesti sekä kuntien liikennelaitokset ja julkiset yritykset, jotka tarjoavat julkisia liikennepalveluja linja-autoilla, raitioteitse tai metrolla tai ylläpitävät näiden kuljetuspalvelujen tarjoamiseen tarkoitettua verkkoa.

Ruotsi

— Yksiköt, jotka tarjoavat kaupunkirautatie- tai raitiotiepalveluja seuraavien säädösten nojalla: lagen (1997:734) om ansvar för viss kollektiv persontrafik ja lagen (1990:1157) säkerhet vid tunnelbana och spårväg.

— Julkiset tai yksityiset yksiköt, jotka tarjoavat johdinauto- tai linja-autopalveluja seuraavien säädösten nojalla: lagen (1997:734) om ansvar för viss kollektiv persontrafik ja yrkestrafiklagen (1998:490).

Yhdistynyt kuningaskunta

— London Regional Transport

— London Underground Limited

— Transport for London

— Seuraavan säädöksen 424 pykälän 1 kohdassa tarkoitettu Transport for Londonin tytäryhtiö: Greater London Authority Act 1999.

— Strathclyde Passenger Transport Executive

— Greater Manchester Passenger Transport Executive

— Tyne and Wear Passenger Transport Executive

— Brighton Borough Council

— South Yorkshire Passenger Transport Executive

— South Yorkshire Supertram Limited

— Blackpool Transport Services Limited

— Conwy County Borough Council

— Henkilö, joka tarjoaa säädöksen Greater London Authority Act 1999 179 pykälän 1 kohdassa tarkoitettua paikallispalvelua (a bus service) Lontoossa Transport for Londonin kanssa kyseisen säädöksen 156 pykälän 2 kohdan nojalla tehdyn sopimuksen mukaisesti tai kyseisen säädöksen 169 pykälässä määritellyn liikennelaitoksen tytäryhtiötä koskevan sopimuksen mukaisesti.

— Northern Ireland Transport Holding Company.

— Henkilö, jolla on säädöksen Transport Act (Northern Ireland) 1967 4 pykälän 1 kohdan mukainen tieliikennepalvelua koskeva toimilupa, jonka nojalla hän voi tarjota kyseisessä toimiluvassa tarkoitettua säännöllistä palvelua.

LIITE VI

Postipalvelujen alalla toimivat hankintayksiköt

Belgia

— De Post//La Poste

Bulgaria

— ”Български пощи” ЕАД

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka tarjoavat julkisia hankintoja koskevan lain 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan g alakohdassa määriteltyjä palveluja postialalla.

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— Česká Pošta, s.p.

Tanska

— Post Danmark, ks. Lov nr. 409 om Post Danmark A/S, 6.6.2002

Saksa

Viro

— AS Eesti Post

Irlanti

— An Post plc

Kreikka

— Ελληνικά Ταχυδρομεία ΕΛ.ΤΑ, joka on perustettu säädöksen 496/70 nojalla ja joka toimii lain 2668/98 (ELTA) mukaisesti.

Espanja

— Correos y Telégrafos, S.A.

Ranska

— La Poste

— La Poste interarmées

Italia

— Poste Italiane S.p.A.

Kypros

— Τμήμα Ταχυδρομικών Υπηρεσιών

Latvia

— VAS ”Latvijas Pasts”

Liettua

— Akcinė bendrovė ”Lietuvos paštas”

— Muut yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat postipalvelujen alalla postista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 36-1070, 1999, 61-2125, 2004) mukaisesti.

Luxemburg

— Entreprise des Postes et Télécommunications Luxembourg

Unkari

— Yksiköt, jotka tarjoavat postipalveluja säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan ja säädöksen 2003. évi CI. törvény a postáról nojalla.

— Esimerkiksi:

—

— Magyar Posta

Malta

— Maltapost plc

Alankomaat

— TNT

Itävalta

— Österreichische Post AG

Puola

— Państwowe Przedsiębiorstwo Użyteczności Publicznej ”Poczta Polska”

Portugali

— CTT — Correios de Portugal

Romania

— Compania Națională ”Poșta Română SA”

Slovenia

Mat. št.	Naziv	POŠTNA ŠT.	KRAJ
5881447	Pošta Slovenije, d.o.o.	2000	Maribor

Slovakia

Yksiköt, joilla on yksinoikeus tarjota tiettyjä postipalveluja lain 507/2001 nojalla myönnetyn luvan perusteella.

Esimerkiksi:

— Slovenská pošta, a.s.

Suomi

Itella Oyj

Ruotsi

— Posten Meddelande AB

— Posten Logistik AB

Yhdistynyt kuningaskunta

The Royal Mail Group Ltd.

LIITE VII

Öljyn ja kaasun etsinnän tai talteenoton alalla toimivat hankintayksiköt

Belgia

Bulgaria

Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen öljyä tai kaasua seuraavien säädösten nojalla: Закона за подземните богатства (обн., ДВ, бр.23/12.3.1999) tai Закона за концесиите (обн., ДВ, бр. 36/2.5.2006).

— ”Дайрект Петролеум България” — ЕООД, София

— ”Петреко-България” — ЕООД, София

— ”Проучване и добив на нефт и газ” — АД, София

— ”Мерлоуз Рисорсиз” — ООД, Люксембург

— ”Мерлоуз Рисорсиз САРЛ”, Люксембург

— ”ОМВ (България) Извънтериториално проучване” — ООД, Виена, Австрия

— ”Джей Кей Екс България Лимитид” — Лондон, Англия

— ”Рамко България Лимитид” — Абърдийн, Шотландия

— ”Болкан Експлорърс (България) Лимитид” — Дъблин, Ирландия

— ОАО ”Башкиргеология”, Уфа, Руска федерация

— ”Винтидж Петролеум България, Инк.” — Кайманови острови

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka hyödyntävät tiettyä maantieteellistä aluetta öljyn tai kaasun etsinnän tai talteenoton aloilla (julkisia hankintoja koskevan lain 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan i alakohta).

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— Moravské naftové doly, a.s.

Tanska

Yksiköt, jotka toimivat seuraavien säädösten nojalla:

— Lov om Danmarks undergrund, ks. lovbekendtgørelse nr. 889, 4.7.2007

— Lov om kontinentalsoklen, ks. lovbekendtgørelse nr. 1101, 18.11.2005

Saksa

— Yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla: Bundesberggesetz, 13.8.1980, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 9.12.2006.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

Irlanti

— Yksiköt, joille on myönnetty jokin luvista ”authorisation, license, permit” tai ”concession” öljyn ja kaasun etsintään seuraavien säädösten nojalla:

— Continental Shelf Act 1968

— Petroleum and Other Minerals Development Act 1960

— Licensing Terms for Offshore Oil and Gas Exploration and Development 1992

— Petroleum (Production) Act (NI) 1964

Kreikka

— ”Ελληνικά Πετρέλαια Α.Ε.”, joka toimii lain 2593/98 για την αναδιοργάνωση της Δ.Ε.Π. Α.Ε. και των θυγατρικών της εταιρειών, το καταστατικό αυτής και άλλες διατάξεις nojalla

Espanja

— BG International Limited Quanum, Asesores & Consultores, S.A.

— Cambria Europe, Inc.

— CNWL oil (España), S.A.

— Compañía de investigación y explotaciones petrolíferas, S.A.

— Conoco limited.

— Eastern España, S.A.

— Enagas, S.A.

— España Canadá resources Inc.

— Fugro — Geoteam, S.A.

— Galioil, S.A.

— Hope petróleos, S.A.

— Locs oil compay of Spain, S.A.

— Medusa oil Ltd.

— Murphy Spain oil company

— Onempm España, S.A.

— Petroleum oil & gas España, S.A.

— Repsol Investigaciones petrolíferas, S.A.

— Sociedad de hidrocarburos de Euskadi, S.A.

— Taurus petroleum, AN.

— Teredo oil limited

— Unión Fenosa gas exploración y producción, S.A.

— Wintersahll, AG

— YCI España, L.C.

— Muut yksiköt, jotka toimivat seuraavan säädöksen ja sen täytäntöönpanosäädösten nojalla: Ley 34/1998, de 7 de octubre, del Sector de hidrocarburos.

Ranska

— Yksiköt, jotka vastaavat öljyn tai kaasun etsinnästä ja talteenotosta säädöksen code minier ja sen täytäntöönpanosääntöjen, erityisesti seuraavien säädösten nojalla: Décret no95-427, 19.4.1995, ja Décret no2006-648, 2.6.2006, relatif aux titres miniers et aux titres de stockage souterrain.

Italia

Yksiköt, joille on myönnetty jokin luvista ”autorizzazione, permesso, licenza” tai ”concessione” öljyn ja kaasun etsintään tai maakaasun maanalaiseen varastointiin seuraavien säädösten nojalla:

— legge 10 febbraio 1953, n. 136

— legge 11 gennaio 1957, n. 6, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä legge 21 luglio 1967, n. 613

— legge 9 gennaio 1991, n. 9

— decreto legislativo 25 novembre 1996, n. 625.

— legge 26 aprile 1974, n. 170, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä decreto legislativo 23 maggio 2000, n. 164

Kypros

Latvia

Kaikki yritykset, jotka ovat saaneet asianmukaisen luvan ja alkaneet etsitä ja ottaa talteen öljyä tai kaasua.

Liettua

— Osakeyhtiö ”Geonafta”

— Liettualais-tanskalainen yksityinen osakeyhtiö ”Minijos nafta”

— Yhteinen liettualais-ruotsalainen yksityinen osakeyhtiö ”Genčių nafta”

— Yksityinen osakeyhtiö ”Geobaltic”

— Yksityinen osakeyhtiö ”Manifoldas”

— Muut yksiköt, jotka toimivat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisesti ja toimivat öljyn tai kaasun etsinnän ja talteen ottamisen alalla annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 53-1582, 1995, 35-1164, 2001) mukaisesti.

Luxemburg

Unkari

— Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen öljyä tai kaasua seuraavan säädöksen nojalla myönnetyn luvan tai toimiluvan perusteella: 1993. évi XLVIII. törvény a bányászatról.

Malta

— Petroleum (Production) Act (Cap. 156) ja tämän lain nojalla annettu sekundäärilainsäädäntö ja Continental Shelf Act (Cap. 194) ja tämän lain nojalla annettu sekundäärilainsäädäntö.

Alankomaat

— Säädöksessä Mijnbouwwet (1.1.2003) tarkoitetut yksiköt

Itävalta

— Yksiköt, joilla on lupa öljyn tai kaasun etsintään tai talteenottoon seuraavan säädöksen nojalla: Mineralrohstoffgesetz, BGBl. No 38/1999, sellaisena kuin se on muutettuna.

Puola

Yksiköt, jotka toimivat seuraavan säädöksen perusteella kaasun, öljyn ja sen luonnollisten johdannaisten, ruskohiilen, kivihiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden esiintymien etsimisen, hyödyntämisen tai talteenoton alalla: ustawa z dnia 4 lutego 1994 r. Prawo geologiczne i górnicze. Muun muassa seuraavat:

— Polskie Górnictwo Naftowe i Gazownictwo S.A.

— Petrobaltic S.A.

— Zakład Odmetanowienia Kopalń Sp. z. o.o.

— Gazociągów Przesyłowych GAZ-SYSTEM Spółka Akcyjna

Portugali

Yksiköt, joilla lupa, lisenssi tai käyttöoikeussopimus öljyn ja kaasun etsintään tai talteenottoon seuraavien säädösten nojalla:

— Decreto-Lei no 109/94, de 26 de Abril; Declaração de rectificação no 64/94, de 94-05-31 e Portaria no 790/94, de 5 de Setembro;

— Despacho no 82/94 de 94-08-24 e Despacho Conjunto no A-87/94-XII, de 17 de Janeiro;

— Aviso, D.R. III, no 167, de 94-07-21 e Aviso, DR III no 60, de 02-03-12

Romania

— Societatea Națională ”Romgaz” S.A. Mediaș

— S.C. PETROM S.A

Slovenia

Yksiköt, jotka toimivat öljyn etsinnän ja talteenoton alalla seuraavan säädöksen nojalla: Zakon o rudarstvu (Uradni list RS, 56/99).

Mat. št.	Naziv	POŠTNA ŠT.	KRAJ
1328255	Nafta Lendava	9220	Lendava

Slovakia

— Yksiköt, jotka ottavat talteen kaasua lain 656/2004 nojalla myönnetyn luvan perusteella.

— Yksiköt, jotka harjoittavat öljyesiintymien geologista etsintää ja ottavat talteen öljyä lain 51/1988, joka noudattaa lakien 499/1991, 154/1995, 58/1998 ja 533/2004 sanamuotoa, ja lain 214/2002 nojalla myönnetyn kaivosluvun perusteella.

Suomi

Ruotsi

Yksiköt, joilla on toimilupa kaasun tai öljyn etsintään tai talteenottoon säädöksen minerallagen (1991:45) nojalla tai joille on myönnetty lupa säädöksen lagen (1966:314) om kontinentalsockeln nojalla.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Henkilö, joka harjoittaa toimintaa säädöksen Petroleum Act 1998 nojalla myönnetyn toimiluvan tai toimiluvan, jonka vaikutus on sama kuin jos se olisi myönnetty kyseisen säädöksen nojalla, perusteella.

— Henkilö, jolla on toimilupa säädöksen Petroleum (Production) Act (Northern Ireland) 1964 nojalla.

LIITE VIII

Hiilen ja muiden kiinteiden polttoaineiden etsinnän tai talteenoton alalla toimivat hankintayksiköt

Belgia

Bulgaria

Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita seuraavien säädösten nojalla: Закона за подземните богатства (обн., ДВ, бр.23/12.3.1999) tai Закона за концесиите (обн., ДВ, бр. 36/2.5.2006).

— ”Балкан МК” — ЕООД

— ”Въгледобив Бобов дол” — ЕООД

— ”Въглища Перник” — ООД

— ”Геология и геотехника” — ООД

— ”Елшица-99” — АД

— ”Енемона” — АД

— ”Карбон Инвест” — ООД

— ”Каусто-голд” — АД

— ”Мес Ко ММ5” — ЕООД

— ”Мина Балкан – 2000” — АД

— ”Мина Бели брег” — АД

— ”Мина Открит въгледобив” — АД

— ”Мина Станянци” — АД

— ”Мина Черно море – Бургас” — ЕАД

— ”Мина Чукурово” — АД

— ”Мининвест” — ООД

— ”Мини Марица-изток” — ЕАД

— ”Минно дружество Белоградчик” — АД

— ”Рекоул” — АД

— ”Руен Холдинг” — АД

— ”Фундаментал” — ЕООД

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka hyödyntävät tiettyä maantieteellistä aluetta hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsinnän tai talteenoton aloilla (julkisia hankintoja koskevan säädöksen 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan i alakohta).

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— Mostecká uhelná a.s

— OKD, a.s.

— Severočeské doly a.s.

— Sokolovská uhelná, právní nástupce, a.s.

Tanska

— Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita säädöksen lovbekendtgørelse nr. 784, 21.6.2007, nojalla.

Saksa

— Yritykset, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla: Bundesberggesetz, 13.8.1980, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 9.12.2006.

Viro

— AS Eesti Põlevkivi

Irlanti

— Bord na Mona plc., joka on perustettu ja toimii säädöksen Turf Development Act 1946 to 1998 nojalla.

Kreikka

— ”Δημόσια Επιχείρηση Ηλεκτρισμού”, joka etsii ja ottaa talteen hiiltä ja muita kiinteitä polttoaineita säädöksen μεταλλευτικός κώδικας του 1973 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna 27.4.1976 annetulla säädöksellä.

Espanja

— Alto Bierzo, S.A.

— Antracitas de Arlanza, S.A.

— Antracitas de Gillon, S.A.

— Antracitas de La Granja, S.A.

— Antracitas de Tineo, S.A.

— Campomanes Hermanos, S.A.

— Carbones de Arlanza, S.A.

— Carbones de Linares, S.A.

— Carbones de Pedraforca, S.A.

— Carbones del Puerto, S.A.

— Carbones el Túnel, S.L.

— Carbones San Isidro y María, S.A.

— Carbonífera del Narcea, S.A.

— Compañía Minera Jove, S.A.

— Compañía General Minera de Teruel, S.A.

— Coto minero del Narcea, S.A.

— Coto minero del Sil, S.A.

— Empresa Nacional Carbonífera del Sur, S.A.

— Endesa, S.A.

— González y Díez, S.A.

— Hijos de Baldomero García, S.A.

— Hullas del Coto Cortés, S.A.

— Hullera Vasco-leonesa, S.A.

— Hulleras del Norte, S.A.

— Industrial y Comercial Minera, S.A.

— La Carbonífera del Ebro, S.A.

— Lignitos de Meirama, S.A.

— Malaba, S.A.

— Mina Adelina, S.A.

— Mina Escobal, S.A.

— Mina La Camocha, S.A.

— Mina La Sierra, S.A.

— Mina Los Compadres, S.A.

— Minas de Navaleo, S.A.

— Minas del Principado, S.A.

— Minas de Valdeloso, S.A.

— Minas Escucha, S.A.

— Mina Mora primera bis, S.A.

— Minas y explotaciones industriales, S.A.

— Minas y ferrocarriles de Utrillas, S.A.

— Minera del Bajo Segre, S.A.

— Minera Martín Aznar, S.A.

— Minero Siderúrgica de Ponferrada, S.A.

— Muñoz Sole hermanos, S.A.

— Promotora de Minas de carbón, S.A.

— Sociedad Anónima Minera Catalano-aragonesa.

— Sociedad minera Santa Bárbara, S.A.

— Unión Minera del Norte, S.A.

— Union Minera Ebro Segre, S.A.

— Viloria Hermanos, S.A.

— Virgilio Riesco, S.A.

— Muut yksiköt, jotka toimivat seuraavan säädöksen ja sen täytäntöönpanosäädösten nojalla: Ley 22/1973, de 21 de julio, de Minas.

Ranska

— Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita säädöksen code minier ja sen täytäntöönpanosääntöjen, erityisesti seuraavien säädösten nojalla: Décret no95-427, 19.4.1995, ja Décret no2006-648, 2.6.2006, relatif aux titres miniers et aux titres de stockage souterrain.

Italia

— Carbosulcis S.p.A.

Kypros

Latvia

Liettua

— Yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat hiilen ja muiden kiinteiden polttoaineiden etsinnän ja talteen ottamisen alalla annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 63-1582, 1995; 35-1164, 2001) mukaisesti.

Luxemburg

Unkari

— Yksiköt, jotka etsivät tai ottavat talteen hiiltä tai muita kiinteitä polttoaineita seuraavan säädöksen nojalla myönnetyn luvan tai toimiluvan perusteella: 1993. évi XLVIII. törvény a bányászatról.

Malta

Alankomaat

— Säädöksessä Mijnbouwwet (1.1.2003) tarkoitetut yksiköt

Itävalta

— Yksiköt, joilla on lupa hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintään tai talteenottoon seuraavan säädöksen nojalla: Mineralrohstoffgesetz, BGBl. I No 38/1999, sellaisena kuin se on muutettuna.

Puola

— Kompania Węglowa S.A.

— Jastrzębska Spółka Węglowa S.A.

— Katowicki Holding Węglowy S.A,

— Kopalnia Węgla Kamiennego Sobieski Jaworzno Ш

— Lubelski Węgiel Bogdanka S.A.

— Kopalnia Węgla Kamiennego Budryk S.A.

— Kopalnia Węgla Kamiennego Kazimierz-Juliusz Spółka z o.o.

— Kopalnia Węgla Brunatnego Bełchatów S.A.

— Kopalnia Węgla Brunatnego Turów S.A.

— Kopalnia Węgla Brunatnego ”Konin” S.A.

— Kopalnia Węgla Brunatnego ”Sieniawa” S.A.

— Kopalnia Węgla Brunatnego ”Adamów” S.A w Turku

— Kopalnia Węgla Brunatnego Konin w Kleczewie S.A,

— Południowy Koncern Węglowy S.A.

Portugali

— Empresa de Desenvolvimento Mineiro, SA, nos termos dos Decretos-Lei no 90/90 e no 87/90, ambos de 16 de Março.

Romania

— Compania Națională a Huilei — SA Petroșani

— Societatea Națională a Lignitului Oltenia — SA

— Societatea Națională a Cărbunelui — SA Ploiești

— Societatea Comercială Minieră ”Banat-Anina” SA

— Compania Națională a Uraniului SA București

— Societatea Comercială Radioactiv Mineral Măgurele

Slovenia

Yksiköt, jotka toimivat hiilen etsinnän ja talteenoton alalla seuraavan säädöksen nojalla: Zakon o rudarstvu (Uradni list RS, 56/99).

Mat. št.	Naziv	POŠTNA ŠT.	KRAJ
5920850	RTH, RUDNIK TRBOVLJE-HRASTNIK, D.O.O.	1420	TRBOVLJE
5040361	Premogovnik Velenje	3320	VELENJE

Slovakia

Yksiköt, jotka harjoittavat hiiliesiintymien geologista etsintää ja ottavat talteen hiiltä lain 51/1988, joka noudattaa lakien 499/1991, 154/1995, 58/1998 ja 533/2004 sanamuotoa, ja lain 214/2002 nojalla myönnetyn kaivosluvun perusteella.

Suomi

Yksiköt, joille on myönnetty erityisoikeus kiinteiden polttoaineiden etsintään ja talteenottoon oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 973/2002 nojalla.

Ruotsi

Yksiköt, joille on myönnetty toimilupa hiilen tai muiden kiinteiden polttoaineiden etsintään ja talteenottoon säädöksen minerallagen (1991:45) tai säädöksen lagen (1985:620) om vissa torvfyndigheter nojalla tai jotka ovat saaneet luvan säädöksen lagen (1966:314) om kontinentalsockeln nojalla.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Kuka tahansa luvan saanut yrittäjä (säädöksen Coal Industry Act 1994 tarkoittamassa merkityksessä)

— The Department of Enterprise, Trade and Investment (Northern Ireland)

— Henkilö, joka toimii jonkin seuraavan luvan mukaisesti: prospecting licence, mining lease, mining licence tai mining permission, sellaisena kuin lupa on määriteltynä säädöksen the Mineral Development Act (Northern Ireland) 1969 57 pykälän 1 kohdassa.

LIITE IX

Meri- tai sisävesisatamien taikka muiden terminaalipalvelujen alan hankintayksiköt

Belgia

— Gemeentelijk Havenbedrijf van Antwerpen

— Havenbedrijf van Gent

— Maatschappij der Brugse Zeevaartinrichtigen

— Port autonome de Charleroi

— Port autonome de Namur

— Port autonome de Liège

— Port autonome du Centre et de l'Ouest

— Société régionale du Port de Bruxelles/Gewestelijk Vennootschap van de Haven van Brussel

— Waterwegen en Zeekanaal

— De Scheepvaart

Bulgaria

ДП ”Пристанищна инфраструктура”

Yksiköt, jotka erityis- tai yksinoikeuksien perusteella käyttävät satamia tai niiden osia kansallisesti merkittävään julkiseen liikenteeseen; yksiköt luetellaan seuraavan säädöksen 103 a artiklan liitteessä 1: Закона за морските пространства, вътрешните водни пътища и пристанищата на Република България (обн., ДВ, бр.12/11.2.2000).

— ”Пристанище Варна” ЕАД

— ”Порт Балчик” АД

— ”БМ Порт” АД

— ”Пристанище Бургас” ЕАД

— ”Пристанищен комплекс — Русе” ЕАД

— ”Пристанищен комплекс — Лом” ЕАД

— ”Пристанище Видин” ЕООД

— ”Драгажен флот — Истър” АД

— ”Дунавски индустриален парк” АД

Yksiköt, jotka erityis- tai yksinoikeuksien perusteella käyttävät satamia tai niiden osia alueellisesti merkittävään julkiseen liikenteeseen; yksiköt luetellaan seuraavan säädöksen 103 a artiklan liitteessä 2: Закона за морските пространства, вътрешните водни пътища и пристанищата на Република България (обн., ДВ, бр.12/11.2.2000).

— ”Фиш Порт” АД

— Кораборемонтен завод ”Порт – Бургас” АД

— ”Либърти металс груп” АД

— ”Трансстрой — Бургас” АД

— ”Одесос ПБМ” АД

— ”Поддържане чистотата на морските води” АД

— ”Поларис 8” ООД

— ”Лесил” АД

— ”Ромпетрол — България” АД

— ”Булмаркет — ДМ” ООД

— ”Свободна зона — Русе” ЕАД

— ”Дунавски драгажен флот” — АД

— ”Нарен” ООД

— ”ТЕЦ Свилоза” АД

— НЕК ЕАД — клон ”АЕЦ — Белене”

— ”Нафтекс Петрол” ЕООД

— ”Фериботен комплекс” АД

— ”Дунавски драгажен флот Дуним” АД

— ”ОМВ България” ЕООД

— СО МАТ АД — клон Видин

— ”Свободна зона — Видин” ЕАД

— ”Дунавски драгажен флот Видин”

— ”Дунав турс” АД

— ”Меком” ООД

— ”Дубъл Ве Ко” ЕООД

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka hyödyntävät tiettyä maantieteellistä aluetta meri- tai sisävesisatamien taikka terminaalipalvelujen saattamiseksi lento-, meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön (julkisia hankintoja koskevan säädöksen 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan i alakohta).

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— České přístavy, a.s.

Tanska

— Satamat, sellaisina kuin ne on määritelty seuraavassa säädöksessä: § 1 i lov nr. 326 af om havne, ks. säädös 326, 28.5.1999.

Saksa

— Satamat, jotka ovat kokonaan tai osittain alueellisten viranomaisten (Länder, Kreise, Gemeinden) omistuksessa.

— Sisävesisatamat, joihin sovelletaan säädöksen Wassergesetze der Länder nojalla säädöstä Hafenordnung.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

— AS Saarte Liinid

— AS Tallinna Sadam

Irlanti

— Satamat, jotka toimivat säädöksen Harbours Acts 1946 to 2000 nojalla.

— Rosslare Harbour'n satama, joka toimii säädöksen Fishguard and Rosslare Railways and Harbours Acts 1899 nojalla.

Kreikka

— ”Οργανισμός Λιμένος Βόλου Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.Β. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Ελευσίνας Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.Ε. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Ηγουμενίτσας Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.ΗΓ. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Ηρακλείου Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.Η. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Καβάλας Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.Κ. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Κέρκυρας Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.ΚΕ. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Πατρών Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.ΠΑ. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Λαυρίου Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.Λ. Α.Ε.”), lain 2932/01 nojalla.

— ”Οργανισμός Λιμένος Ραφήνας Ανώνυμη Εταιρεία” (”Ο.Λ.Ρ. Α.Ε”), lain 2932/01 nojalla.

— (Satamaviranomaiset)

— Muut satamat, Δημοτικά και Νομαρχιακά Ταμεία (kunnalliset ja nomosten satamat), joihin sovelletaan presidentin asetusta 649/1977, lakia 2987/02, presidentin asetusta 362/97 ja lakia 2738/99.

Espanja

— Ente público Puertos del Estado

— Autoridad Portuaria de Alicante

— Autoridad Portuaria de Almería — Motril

— Autoridad Portuaria de Avilés

— Autoridad Portuaria de la Bahía de Algeciras

— Autoridad Portuaria de la Bahía de Cádiz

— Autoridad Portuaria de Baleares

— Autoridad Portuaria de Barcelona

— Autoridad Portuaria de Bilbao

— Autoridad Portuaria de Cartagena

— Autoridad Portuaria de Castellón

— Autoridad Portuaria de Ceuta

— Autoridad Portuaria de Ferrol — San Cibrao

— Autoridad Portuaria de Gijón

— Autoridad Portuaria de Huelva

— Autoridad Portuaria de Las Palmas

— Autoridad Portuaria de Málaga

— Autoridad Portuaria de Marín y Ría de Pontevedra

— Autoridad Portuaria de Melilla

— Autoridad Portuaria de Pasajes

— Autoridad Portuaria de Santa Cruz de Tenerife

— Autoridad Portuaria de Santander

— Autoridad Portuaria de Sevilla

— Autoridad Portuaria de Tarragona

— Autoridad Portuaria de Valencia

— Autoridad Portuaria de Vigo

— Autoridad Portuaria de Villagarcía de Arousa

— Muut seuraavien autonomisten alueiden (”Comunidades Autónomas”) satamaviranomaiset: Andalucía, Asturias, Baleares, Canarias, Cantabria, Cataluña, Galicia, Murcia, País Vasco ja Valencia.

Ranska

— Port autonome de Paris, joka on perustettu säädöksen loi no 68-917 relative au port autonome de Paris, 24.10.1968, nojalla.

— Port autonome de Strasbourg, joka on perustettu seuraavan säädöksen nojalla: convention entre l'État et la ville de Strasbourg relative à la construction du port rhénan de Strasbourg et à l'exécution de travaux d'extension de ce port, 20.5.1923, hyväksytty 26.4.1924 annetulla lailla.

— Säädöksen code des ports maritimes L. III-I artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla toimivat autonomiset satamat, jotka ovat oikeushenkilöitä:

—

— Port autonome de Bordeaux

— Port autonome de Dunkerque

— Port autonome de La Rochelle

— Port autonome du Havre

— Port autonome de Marseille

— Port autonome de Nantes-Saint-Nazaire

— Port autonome de Pointe-à-Pitre

— Port autonome de Rouen

— Satamat, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, jotka ovat valtion omistuksessa (décret no2006-330, 20.3.2006, fixant la liste des ports des départements d'outre-mer exclus du transfert prévu à l'article 30 de la loi du 13 août 2004 relative aux libertés et responsabilités locales) ja joita hallinnoivat paikalliset ”chambres de commerce et d'industrie”:

—

— Port de Fort de France (Martinique)

— Port de Dégrad des Cannes (Guyane)

— Port-Réunion (île de la Réunion)

— Ports de Saint-Pierre et Miquelon

— Satamat, jotka eivät ole oikeushenkilöitä, joiden omistusoikeus on siirretty alue- tai paikallisviranomaisille ja joiden hallinnoinnista huolehtivat paikalliset ”chambres de commerce et d'industrie” (säädöksen Loi no2004-809, 13.8.2004 04 relative aux libertés et responsabilités locales, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Loi no2006-1771, 30.12.2006, 30 artikla):

—

— Port de Calais

— Port de Boulogne-sur-Mer

— Port de Nice

— Port de Bastia

— Port de Sète

— Port de Lorient

— Port de Cannes

— Port de Villefranche-sur-Mer

— Voies navigables de France, julkinen laitos, johon sovelletaan säädöksen Loi no90-1168, 29.12.1990, sellaisena kuin se on muutettuna, 124 artiklaa.

Italia

— Valtion satamat (Porti statali) ja muut satamat, joita hallinnoi Capitaneria di Porto säädöksen Codice della navigazione, Regio Decreto, n. 327, 30.3.1942, nojalla.

— Itsenäiset satamat (enti portuali), jotka on perustettu säädöksen Codice della Navigazione, Regio Decret 2, n. 327, 30.3.1942, 19 artiklan nojalla annetulla erityislainsäädännöllä.

Kypros

Η Αρχή Λιμένων Κύπρου established by the περί Αρχής Λιμένων Κύπρου Νόμο του 1973.

Latvia

Viranomaiset, jotka hallinnoivat satamia säädöksen Likumu par ostām mukaisesti:

— Rīgas brīvostas pārvalde

— Ventspils brīvostas pārvalde

— Liepājas speciālas ekonomiskās zona pārvalde

— Salacgrīvas ostas pārvalde

— Skultes ostas pārvalde

— Lielupes ostas pārvalde

— Engures ostas pārvalde

— Mērsraga ostas pārvalde

— Pāvilostas ostas pārvalde

— Rojas ostas pārvalde

Muut laitokset, jotka tekevät hankintoja lain Par iepirkumu sabiedrisko pakalpojumu sniedzēju vajadzībām mukaisesti ja jotka hallinnoivat satamia lain Likumu par ostām mukaisesti.

Liettua

— Valtionyhtiö Klaipėda State Sea Port Administration, joka toimii lain Lietuvos Respublikos Klaipėdos valstybinio jūrų uosto įstatymas (Žin. 1996. Nr. 53-1245) mukaisesti.

— Valtionyhtiö Vidaus vandens kelių direkcija, joka toimii lain säädöksen Lietuvos Respublikos vidaus vandenų transporto kodeksas (Žin. 1996. Nr. 105-2393) mukaisesti.

— Muut yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat meri- tai sisävesisatamien ja muiden terminaalipalvelujen alalla sisävesiliikenteestä annetun Liettuan tasavallan lain mukaisesti.

Luxemburg

— Port de Mertert, joka on perustettu ja toimii seuraavan säädöksen nojalla: loi relative à l'aménagement et à l'exploitation d'un port fluvial sur la Moselle, 22.7.1963, sellaisena kuin se on muutettuna.

Unkari

— Satamat, jotka toimivat säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan ja säädöksen 2000. évi XLII. törvény a vízi közlekedésről nojalla.

Malta

— L-Awtorita' Marittima ta' Malta (Malta Maritime Authority)

Alankomaat

Meri- tai sisävesisatamien taikka muiden terminaalipalvelujen alan hankintayksiköt. Esimerkiksi:

— Havenbedrijf Rotterdam

Itävalta

— Aluehallinnon (Länder ja/tai Gemeinden) kokonaan tai osittain omistamat sisävesisatamat

Puola

Yksiköt, jotka on perustettu seuraavan säädöksen nojalla: ustawa z dnia 20 grudnia 1996 r. o portach i przystaniach morskich. Muun muassa seuraavat:

— Zarząd Morskiego Portu Gdańsk S.A,

— Zarząd Morskiego Portu Gdynia S.A.

— Zarząd Portów Morskich Szczecin i Świnoujście S.A.

— Zarząd Portu Morskiego Darłowo Sp. z o.o.

— Zarząd Portu Morskiego Elbląg Sp. z o.o.

— Zarząd Portu Morskiego Kołobrzeg Sp. z o.o.

— Przedsiębiorstwo Państwowe Polska Żegluga Morska

Portugali

— APDL — Administração dos Portos do Douro e Leixões, S.A, säädöksen Decreto-Lei no 335/98, 3.11.1998, nojalla.

— APL — Administração do Porto de Lisboa, S.A, säädöksen Decreto-Lei no 336/98, 3.11.1998, nojalla.

— APS — Administração do Porto de Sines, S.A., säädöksen Decreto-Lei no 337/98, 3.11.1998, nojalla.

— APSS — Administração dos Portos de Setúbal e Sesimbra, S.A., säädöksen Decreto-Lei no 338/98, 3.11.1998, nojalla.

— APA — Administração do Porto de Aveiro, S.A., säädöksen Decreto-Lei no 339/98, 3.11.1998, nojalla.

— Instituto Portuário dos Transportes Marítimos, I.P. (IPTM, I.P.), säädöksen Decreto-Lei No 146/2007, 27.4.2007, nojalla.

Romania

— Compania Națională ”Administrația Porturilor Maritime” SA Constanța

— Compania Națională ”Administrația Canalelor Navigabile SA”

— Compania Națională de Radiocomunicații Navale ”RADIONAV” SA

— Regia Autonomă ”Administrația Fluvială a Dunării de Jos”

— Compania Națională ”Administrația Porturilor Dunării Maritime”

— Compania Națională ”Administrația Porturilor Dunării Fluviale” SA

— Porturile: Sulina, Brăila, Zimnicea și Turnul-Măgurele

Slovenia

Merisatamat, jotka ovat kokonaan tai osittain valtion omistuksessa ja jotka huolehtivat talouden julkispalvelusta säädöksen Pomorski Zakonik (Uradni list RS, 56/99) nojalla.

Mat. št.	Naziv	POŠTNA ŠT.	KRAJ
5144353	LUKA KOPER D.D.	6000	KOPER – CAPODISTRIA
5655170	Sirio d.o.o.	6000	KOPER

Slovakia

Yksiköt, jotka hoitavat muita kuin julkisia sisävesisatamia sisävesiliikenteen toimintaa varten viranomaisen myöntämän luvan perusteella, tai yksiköt, jotka viranomainen on perustanut hoitamaan julkisia sisävesisatamia lain 338/2000, joka noudattaa lakien 57/2001ja 580/2003 sanamuotoa, nojalla.

Suomi

— Satamat, joita käytetään kunnallisista satamajärjestyksistä ja liikennemaksuista annetun lain (955/76) nojalla, sekä satamat, jotka on perustettu yksityisistä yleisistä satamista annetun lain (1156/1994) 3 §:n mukaisen luvan perusteella.

— Saimaan kanavan hoitokunta/Förvaltningsnämnden för Saima kanal

Ruotsi

Satamat ja terminaalipalvelut, jotka ovat säädöksen lagen (1983:293) om inrättande, utvidgning och avlysning av allmän farled och allmän hamn ja säädöksen förordningen (1983:744) om trafiken på Göta kanal mukaisia.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Paikallinen viranomainen, joka hyödyntää maantieteellistä aluetta tarkoituksenaan tarjota meri- tai sisävesisatamapalveluita tai muita terminaalipalveluita meri- tai sisävesiliikenteen harjoittajien käyttöön.

— Säädöksen Harbours Act 1964 57 pykälässä tarkoitettu satamaviranomainen

— British Waterways Board

— Satamaviranomainen, sellaisena kuin se on määriteltynä säädöksen Harbours Act (Northern Ireland) 1970 38 pykälän 1 kohdassa.

LIITE X

Lentokenttäalan hankintayksiköt

Belgia

— Brussels International Airport Company

— Belgocontrol

— Luchthaven Antwerpen

— Internationale Luchthaven Oostende-Brugge

— Société Wallonne des Aéroports

— Brussels South Charleroi Airport

— Liège Airport

Bulgaria

Главна дирекция ”Гражданска въздухоплавателна администрация”

ДП ”Ръководство на въздушното движение”

Yleiseen käyttöön tarkoitettujen siviililentoasemien pitäjät, jotka määritellään seuraavan ministerineuvoston säädöksen 43 artiklan 3 kohdan nojalla: Закона на гражданското въздухоплаване (обн., ДВ, бр.94/1.12.1972).

— ”Летище София” ЕАД

— ”Фрапорт Туин Стар Еърпорт Мениджмънт” АД

— ”Летище Пловдив” ЕАД

— ”Летище Русе” ЕООД

— ”Летище Горна Оряховица” ЕАД

Tšekki

Kaikki hankintayksiköt, jotka hyödyntävät tiettyä maantieteellistä aluetta lentokenttätoiminnan aloilla (julkisia hankintoja koskevan säädöksen 137/2006, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 pykälän 1 kohdan i alakohta).

Esimerkkejä hankintayksiköistä:

— Česká správa letišť, s.p.

— Letiště Karlovy Vary s.r.o.

— Letiště Ostrava, a.s.

— Správa Letiště Praha, s.p.

Tanska

— Lentokentät, jotka toimivat seuraavan säädöksen mukaisen luvan perusteella: lov om luftfart, ks. lovbekendtgørelse nr. 731, 21.6.2007, 55 pykälän 1 kohta.

Saksa

— Lentokentät, sellaisina kuin ne on määritelty säädöksen Luftverkehrs-Zulassungs-Ordnung, 19.6.1964, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 5.1.2007, 38 artiklan 2 kohdan 1 alakohdassa.

Viro

— Julkisia hankintoja koskevan lain (RT I 21.2.2007, 15, 76) 10 artiklan 3 kohdan ja kilpailulain (RT I 2001, 56 332) 14 artiklan nojalla toimivat yksiköt.

— AS Tallinna Lennujaam;

— Tallinn Airport GH AS

Irlanti

— Dublinin, Corkin ja Shannonin lentokentät, joita ylläpitää Aer Rianta–Irish Airports.

— Lentokentät, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla myönnetyn Public use Licencen nojalla: Irish Aviation Authority Act 1993, sellaisena kuin se on muutettuna säädöksellä Air Navigation and Transport (Amendment) Act, 1998, ja joilla matkustajien, postin tai rahdin julkiseen kuljettamiseen tarkoitetut ilma-alukset harjoittavat säännöllistä lentoliikennettä.

Kreikka

— ”Υπηρεσία Πολιτικής Αεροπορίας” (”ΥΠΑ”), joka toimii säädöksen 714/70, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 1340/83, nojalla; yhtiön organisoinnista säädetään presidentin asetuksessa 56/89, sellaisena kuin se on myöhemmin muutettuna.

— Spatassa oleva yhtiö ”Διεθνής Αερολιμένας Αθηνών”, joka toimii seuraavan säädöksen nojalla: 2338/95 Κύρωση Σύμβασης Ανάπτυξης του Νέου Διεθνούς Αεροδρομίου της Αθήνας στα Σπάτα, ”ίδρυση της εταιρείας ”Διεθνής Αερολιμένας Αθηνών Α.Ε.” έγκριση περιβαλλοντικών όρων και άλλες διατάξεις”).

— ”Φορείς Διαχείρισης” seuraavan säädöksen nojalla: presidentin asetus 158/02 ”Ίδρυση, κατασκευή, εξοπλισμός, οργάνωση, διοίκηση, λειτουργία και εκμε- τάλλευση πολιτικών αερολιμένων από φυσικά πρόσωπα, νομικά πρόσωπα ιδιωτικού δικαίου και Οργανισμούς Τοπικής Αυτοδιοίκησης” (Kreikan virallinen lehti Α 137).

Espanja

— Ente público Aeropuertos Españoles y Navegación Aérea (AENA)

Ranska

— Lentokentät, joita julkiset laitokset hoitavat seuraavan säädöksen L.251-1, L.260-1 ja L.270-1 artiklan nojalla: code de l'aviation civile.

— Lentokentät, joita hoidetaan säädöksen code de l'aviation civile R. 223-2 artiklan nojalla myönnetyn valtion toimiluvan perusteella.

— Lentokentät, joita hoidetaan seuraavan säädöksen nojalla: arrêté préfectoral portant autorisation d'occupation temporaire.

— Lentokentät, jotka julkisyhteisö on perustanut ja joita koskee säädöksen code de l'aviation civile L. 221-1 artiklassa tarkoitettu sopimus.

— Lentokentät, joiden omistusoikeus on siirretty alue- tai paikallisviranomaisille tai niiden ryhmittymälle seuraavan säädöksen ja erityisesti sen 28 artiklan nojalla: Loi no2004-809, 13.8.2004, relative aux libertés et responsabilités locales.

—

— Aérodrome d'Ajaccio Campo-dell'Oro

— Aérodrome d'Avignon

— Aérodrome de Bastia-Poretta

— Aérodrome de Beauvais-Tillé

— Aérodrome de Bergerac-Roumanière

— Aérodrome de Biarritz-Anglet-Bayonne

— Aérodrome de Brest Bretagne

— Aérodrome de Calvi-Sainte-Catherine

— Aérodrome de Carcassonne en Pays Cathare

— Aérodrome de Dinard-Pleurthuit-Saint-Malo

— Aérodrome de Figari-Sud Corse

— Aérodrome de Lille-Lesquin

— Aérodrome de Metz-Nancy-Lorraine

— Aérodrome de Pau-Pyrénées

— Aérodrome de Perpignan-Rivesaltes

— Aérodrome de Poitiers-Biard

— Aérodrome de Rennes-Saint-Jacques

— Julkiset siviililentoasemat, joita hallinnoi ”chambre de commerce et d'industrie” (säädöksen Loi no2005-357, 21.4.2005, relative aux aéroports, 7 artikla ja säädös Décret no2007-444, 23.2.2007, relatif aux aérodromes appartenant à l'Etat):

—

— Aérodrome de Marseille-Provence

— Aérodrome d'Aix-les-Milles et Marignane-Berre

— Aérodrome de Nice Côte-d'Azur et Cannes-Mandelieu

— Aérodrome de Strasbourg-Entzheim

— Aérodrome de Fort-de France-le Lamentin

— Aérodrome de Pointe-à-Pitre-le Raizet

— Aérodrome de Saint-Denis-Gillot

— Julkiset siviililentoasemat, joita ei ole siirretty alue- ja paikallisviranoamsille säädöksen Décret no2005-1070, 24.8.2005, sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla:

—

— Aérodrome de Saint-Pierre Pointe Blanche

— Aérodrome de Nantes Atlantique et Saint-Nazaire-Montoir

— Aéroports de Paris (Loi no2005-357, 20.4.2005, ja Décret no2005-828, 20.7.2005)

Italia

— 1.1.1996 alkaen Decreto Legislativo No497, 25.11.1995, relativo alla trasformazione dell’Azienda autonoma di assistenza al volo per il traffico aereo generale in ente pubblico economico, denominato ENAV, Ente nazionale di assistenza al volo, jonka voimassaoloa on jatkettu useaan otteeseen ja joka on tämän jälkeen muutettu laiksi; lailla Legge No 665, 21.12.1996 kyseinen yksikkö on lopulta muutettu osakkuusyhtiöksi (S.p.A) 1.1.2001 alkaen.

— Erityislainsäädännöllä perustetut hallinnointiyksiköt

— Yksiköt, jotka tarjoavat lentokenttäpalveluja seuraavan säädöksen 694 artiklan nojalla myönnetyn toimiluvan perusteella: Codice della navigazione, Regio Decreto No327, 30.3.1942.

— Lentoasematoiminnan harjoittajat, myös hallinnoijat SEA (Milano) ja ADR (Fiumicino)

Kypros

Latvia

— Valsts akciju sabiedrība ”Latvijas gaisa satiksme”

— Valsts akciju sabiedrība ”Starptautiskā lidosta ”Rīga””

— SIA ”Aviasabiedrība ”Liepāja”

Liettua

— Valtionyhtiö Vilnius International Airport

— Valtionyhtiö Kaunas Airport

— Valtionyhtiö Palanga International Airport

— Valtionyhtiö ”Oro navigacija”

— Kunnallinen yhtiö ”Šiaulių oro uostas”

— Muut yksiköt, jotka noudattavat julkisista hankinnoista annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 84-2000, 1996; 4-102, 2006) 70 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimuksia ja toimivat lentoasemalaitteiden alalla ilmailusta annetun Liettuan tasavallan lain (virallinen lehti 94-2918, 2000) mukaisesti.

Luxemburg

— Aéroport du Findel

Unkari

— Lentokentät, jotka toimivat säädöksen 2003. évi CXXIX. törvény a közbeszerzésekről 162-163 artiklan ja säädöksen 1995. évi XCVII. törvény a légiközlekedésről nojalla.

— Budapest Ferihegy Nemzetközi Repülőtér, jota hallinnoi Budapest Airport Rt. seuraavien säädösten nojalla: 1995. évi XCVII. törvény a légiközlekedésről ja 83/2006. (XII. 13.) GKM rendelet a légiforgalmi irányító szolgálatot ellátó és a légiforgalmi szakszemélyzet képzését végző szervezetről.

Malta

— L-Ajruport Internazzjonali ta” Malta (Malta International Airport)

Alankomaat

Lentokentät, jotka toimivat säädöksen Luchtvaartwet 18 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen nojalla. Esimerkiksi:

— Luchthaven Schiphol

Itävalta

— Yksiköt, joilla on lupa tarjota lentokenttäpalveluja seuraavan säädöksen nojalla: Luftfahrtgesetz, BGBl. No 253/1957, sellaisena kuin se on muutettuna.

Puola

— Julkinen yritys ”Porty Lotnicze”, joka voimii seuraavan säädöksen nojalla: ustawa z dnia 23 października l987 r. o przedsiębiorstwie państwowym ”Porty Lotnicze”.

— Port Lotniczy Bydgoszcz S.A.

— Port Lotniczy Gdańsk Sp. z o.o.

— Górnośląskie Towarzystwo Lotnicze S.A. Międzynarodowy Port Lotniczy Katowice

— Międzynarodowy Port Lotniczy im. Jana Pawła II Kraków — Balice Sp. z o.o

— Lotnisko Łódź Lublinek Sp. z o.o.

— Port Lotniczy Poznań — Ławica Sp. z o.o.

— Port Lotniczy Szczecin — Goleniów Sp. z o.o.

— Port Lotniczy Wrocław S.A.

— Port Lotniczy im. Fryderyka Chopina w Warszawie

— Port Lotniczy Rzeszów — Jasionka

— Porty Lotnicze ”Mazury- Szczytno” Sp. z o.o. w Szczytnie

— Port Lotniczy Zielona Góra — Babimost

Portugali

— ANA — Aeroportos de Portugal, S.A., joka on perustettu säädöksen Decreto-Lei no 404/98, 18.12.1998, nojalla.

— NAV — Empresa Pública de Navegação Aérea de Portugal, E. P., joka on perustettu säädöksen Decreto-Lei no 404/98, 18.12.1998, nojalla.

— ANAM — Aeroportos e Navegação Aérea da Madeira, S. A., joka on perustettu säädöksen Decreto-Lei no 453/91, 11.12.1991, nojalla.

Romania

— Compania Națională ”Aeroporturi București” SA

— Societatea Națională ”Aeroportul Internațional Mihail Kogălniceanu-Constanța”

— Societatea Națională ”Aeroportul Internațional Timișoara-Traian Vuia”-SA

— Regia Autonomă ”Administrația Română a Serviciilor de Trafic Aerian ROMAT” SA

— Aeroporturile aflate în subordinea Consiliilor Locale

— SC Aeroportul Arad SA

— Regia Autonomă Aeroportul Bacău

— Regia Autonomă Aeroportul Baia Mare

— Regia Autonomă Aeroportul Cluj Napoca

— Regia Autonomă Aeroportul Internațional Craiova

— Regia Autonomă Aeroportul Iași

— Regia Autonomă Aeroportul Oradea

— Regia Autonomă Aeroportul Satu-Mare

— Regia Autonomă Aeroportul Sibiu

— Regia Autonomă Aeroportul Suceava

— Regia Autonomă Aeroportul Târgu Mureș

— Regia Autonomă Aeroportul Tulcea

— Regia Autonomă Aeroportul Caransebeș

Slovenia

Julkiset siviililentoasemat, jotka toimivat seuraavan säädöksen nojalla: Zakon o letalstvu (Uradni list RS, 18/01).

Mat. Št.	Naziv	Poštna Št.	Kraj
1589423	Letalski Center Cerklje Ob Krki	8263	Cerklje Ob Krki
1913301	Kontrola Zračnega Prometa D.O.O.	1000	Ljubljana
5142768	Aerodrom Ljubljana D.D.	4210	Brnik-Aerodrom
5500494	Aerodrom Portorož, D.O.O.	6333	Sečovlje — Sicciole

Slovakia

Yksiköt, jotka hoitavat lentokenttiä viranomaisen myöntämän luvan perusteella, ja yksiköt, jotka tarjoavat ilmailun telepalveluja lain 143/1998, joka noudattaa lakien 57/2001, 37/2002, 136/2004 ja 544/2004 sanamuotoa, nojalla.

Esimerkiksi:

— Letisko M.R.Štefánika, a.s., Bratislava

— Letisko Poprad — Tatry, a.s.

— Letisko Košice, a.s.

Suomi

Lentokentät, joita Ilmailulaitos Finavia / Luftfartsverket Finavia, kunta tai julkinen yritys ylläpitää ilmailulain (1242/2005) ja ilmailulaitoksesta annetun lain (1245/2005) nojalla.

Ruotsi

— Säädöksen lagen (1957:297) om luftfart mukaisesti toimivat julkiset lentokentät.

— Yksityiset lentokentät, jotka toimivat mainitun lain mukaisella luvalla, kun lupa täyttää direktiivin 2 artiklan 3 kohdan vaatimukset.

Yhdistynyt kuningaskunta

— Paikallinen viranomainen, joka hyödyntää maantieteellistä aluetta tarkoituksenaan tarjota lentokenttä- tai muita terminaalipalveluita ilmaliikenteen harjoittajien käyttöön.

— Säädöksessä Airports Act 1986 tarkoitettu lentoasematoiminnan harjoittaja, joka hoitaa lentokenttää kyseisen säädöksen IV osan mukaisen taloudellisen sääntelyn ehdoin.

— Highland and Islands Airports Limited

— Säädöksessä Airports (Northern Ireland) Order 1994 tarkoitettu lentoasematoiminnan harjoittaja

— BAA Ltd.

▼B

LIITE XI

LUETTELO 30 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

A KAASUN TAI LÄMMÖN SIIRTO TAI JAKELU

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/30/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ( 33 ).

B SÄHKÖN TUOTANTO, SIIRTO TAI JAKELU

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/ETY, annettu 19 päivänä joulukuuta 1996, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ( 34 ).

C JUOMAVEDEN TUOTANTO, KULJETUS TAI JAKELU

–

D HANKINTAYKSIKÖT RAUTATIEPALVELUJEN ALALLA

–

E HANKINTAYKSIKÖT KAUPUNKIRAUTATIE-, RAITIOTIE-, JOHDINAUTO- TAI LINJA-AUTOPALVELUJEN ALALLA

–

F HANKINTAYKSIKÖT POSTIPALVELUJEN ALALLA

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY ( 35 ), annettu 15 päivänä joulukuuta 1997, yhteisön postipalvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista yhteisistä säännöistä

G ÖLJYN TAI KAASUN ETSINTÄ JA TALTEENOTTO

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY, annettu 30 päivänä toukokuuta 1994, hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien antamisen ja käytön edellytyksistä ( 36 ).

H HIILEN TAI MUIDEN KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN ETSINTÄ JA TALTEENOTTO

–

I HANKINTAYKSIKÖT MERI- TAI SISÄVESISATAMIEN TAIKKA MUIDEN TERMINAALIPALVELUJEN ALALLA

–

J HANKINTAYKSIKÖT LENTOASEMALAITTEIDEN ALALLA

–

LIITE XII

LUETTELO 1 ARTIKLAN 2 KOHDAN b ALAKOHDASSA TARKOITETUISTA TOIMINNOISTA ( 37 )

▼M6

NACE (1)					CPV-koodi
PÄÄLUOKKA F			RAKENTAMINEN
2-numerotaso	3-numerotaso	4-numerotaso	Kuvaus	Huomautukset
45			Rakentaminen	Tälle kaksinumerotasolle kuuluu: uudisrakentaminen, entisöinti ja tavanomainen korjaaminen	45000000
	45.1		Rakennusalueen pohjarakentaminen		45100000
		45.11	Rakennusten purku ja raivaus; maansiirto	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — rakennusten ja muiden rakenteiden purku — rakennusalueen raivaus — maansiirto: rakennusalueen maankaivuu, täyttö- ja tasaustyöt, ojankaivu, louhintatyöt, räjäytystyöt jne. — maanperän rakentaminen kaivostoimintaa varten: — — irtomaan poisto ja muut kaivosten ja kaivosalueiden perustyöt ja esirakentaminen Tälle nelinumerotasolle kuuluu myös: — rakennusalueen salaojitustyöt — maa- tai metsätalousmaan ojitus	45110000
		45.12	Koeporaus	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — koeporaus, koekairaus ja näytteenotto rakennus-, geofysikaalisiin, geologisiin tai vastaaviin tarkoituksiin Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — öljy- tai kaasulähteiden poraus, vrt. 11.20 — vesikaivon poraus, vrt. 45.25 — kuilun syvennys, vrt. 45.25 — öljy- ja kaasukenttien tutkimus, geofysikaalinen, geologinen ja seisminen tutkimus, vrt. 74.20	45120000
	45.2		Rakennusten tai niiden osien rakentaminen		45200000
		45.21	Rakennustyöt	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — kaikenlaisten rakennusten rakentaminen — maa- ja vesirakennustyöt — — siltojen, myös eritasoteiden, tunneleiden, metrotunneleiden rakentaminen — putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kaukoverkostojen rakentaminen — putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kunnallisverkostojen rakentaminen; siihen liittyvät asennustyöt — tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen ja pystyttäminen rakennuspaikalla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut, vrt. 11.20 — itsevalmistetuista, muista kuin betonisista osista koostuvien kokonaisten valmiiden rakenteiden pystyttäminen, vrt. 20, 26, 28 — urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä, vrt. 45.23 — rakennusasennus, vrt. 45.3 — rakennusten viimeistely, vrt. 45.4 — arkkitehti- ja insinööripalvelut, vrt. 74.20 — rakentamisen projektinhallinta, vrt. 74.20	45210000 Paitsi: -45213316 45220000 45231000 45232000
		45.22	Kattorakenteiden pystyttäminen ja kattaminen	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — kattorakenteiden asennustyöt — katteiden asennustyöt — vesitiivistystyöt	45261000
		45.23	Teiden, katujen, lentokenttien ja urheilualueiden rakentaminen	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — teiden, katujen, muiden ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitettujen liikenneväylien rakentaminen — rautateiden rakentaminen — kiitoratojen rakentaminen — urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä — ajoratamerkintöjen maalaustyöt teillä ja paikoitusalueilla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — alustavat maansiirtotyöt, vrt. 45.11	45212212 ja DA03 45230000 paitsi: -45231000 -45232000 -45234115
		45.24	Vesirakentaminen	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: Seuraavat rakennustyöt: — vesiväylien, satamien ja jokien, huvivenesatamien, sulkujen jne. rakentaminen — patojen ja aallonmurtajien rakentaminen — ruoppaustyöt — vedenalaiset rakennustyöt	45240000
		45.25	Muu rakentaminen	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — erilaisille rakenteille yhteiseen piirteeseen erikoistunut rakentaminen, joka edellyttää erityistaitoja tai -laitteita: — — perustuksien rakentaminen, mukaan lukien paalutustyöt — kaivojen poraus ja rakentaminen, kuilun syvennys — muiden kuin itsevalmistettujen teräsrunkorakenteiden pystyttäminen — teräksen taivuttaminen — muuraustyöt ja katukiveyksen laskeminen — rakennustelineiden ja työtasojen asentaminen ja purku, mukaan lukien telineiden ja tasojen vuokraus — savupiippujen ja teollisuusuunien pystytys Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — rakennustelineiden vuokraus ilman asennusta ja purkamista, vrt. 71.32	45250000 45262000
	45.3		Rakennusasennus		45300000
		45.31	Sähköjohtojen ja -laitteiden asennus	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: — — sähköjohdot ja -laitteet — tietoliikennejärjestelmät — sähkölämmitysjärjestelmät — taloantennit — palohälyttimet — varashälyttimet — hissit ja liukuportaat — ukkosenjohdattimet jne.	45213316 45310000 Paitsi: -45316000
		45.32	Eristystyöt	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — lämpö-, ääni- tai tärinäeristeiden rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — vesitiivistystyöt, vrt. 45.22	45320000
		45.33	Putkityöt	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: — — vesi- ja viemärilaitteet ja kalusteet — kaasulaitteet — lämmitys-, tuuletus-, jäähdytys- tai ilmastointilaitteet ja -putket — palosammutusjärjestelmät Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — sähkölämmitysjärjestelmien asennus, vrt. 45.31	45330000
		45.34	Muu asentaminen	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — valaistus- ja merkinantolaitteistojen asennus teille, rautateille, lentokentille ja satamiin — muualla luokittelemattomien laitteiden ja laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen	45234115 45316000 45340000
	45.4		Rakennusten viimeistely		45400000
		45.41	Rappaus	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — rakennusten tai muiden rakenteiden sisä- tai ulkopintojen rappaustyöt laastilla tai stukilla sekä vastaavilla rappausaineilla	45410000
		45.42	Rakennuspuusepän asennustyöt	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — muiden kuin itsevalmistettujen, puusta tai muista aineista valmistettujen ovien, ikkunoiden, oven- ja ikkunankarmien, sovitettujen keittiöiden, portaikkojen, myymäläkalusteiden asennus — sisätilojen viimeistelytyöt kuten sisäkattojen päällystys, seinien panelointi, siirrettävien väliseinien asennus jne. Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — parketin ja muiden puisten lattiapäällysteiden asennus, vrt. 45.43	45420000
		45.43	Lattianpäällystys ja seinien verhoilu	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — Rakennusten tai muiden rakenteiden päällystäminen tai laatoittaminen — — keraamisilla, betonisilla tai kivisillä seinä- tai lattiatiilillä tai kivillä — parketilla tai muulla puisella lattiapäällysteellä — kokolattiamatoilla tai linoleumilla, myös kumisella tai muovisella lattiapäällysteellä — mosaiikkisilla, marmorisilla, graniittisilla tai liuskekivisillä seinä- tai lattiapäällysteillä — tapetilla	45430000
		45.44	Maalaus ja lasitus	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — rakennusten sisä- ja ulkomaalaus — muiden rakenteiden ulkomaalaus — lasien, peilien jne. asennus Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — ikkunoiden asennus, vrt. 45.42	45440000
		45.45	Muu rakennusten viimeistely	Tälle nelinumerotasolle kuuluu: — yksityisten uima-altaiden rakentaminen — rakennusten ulkopintojen puhdistaminen höyryllä, hiekkapuhaltamalla ja vastaavalla tavalla — muut muualla luokittelemattomat rakennusten viimeistelytyöt Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — rakennusten ja muiden rakenteiden siivous, vrt. 74.70	45212212 ja DA04 45450000
	45.5		Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen		45500000
		45.50	Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen	Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: — rakennus- tai purkukoneiden ja -laitteiden vuokraus ilman käyttäjää, vrt. 71.32	45500000
(1) Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta 9 päivänä lokakuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90 (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), asetus sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (ETY) N:o 761/93 (EYVL L 83, 3.4.1993, s. 1).

▼B

LIITE XIII

HANKINTAILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

A. AVOIMET MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Sopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely tai dynaaminen hankintajärjestelmä).

Liitteessä XVII A tai XVII B tarkoitettu palvelun pääluokka ja sen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, leasingtoimintaa, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

4. Toimitus-, toteutus- tai suorituspaikka.

5. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a) Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten hankintasopimusten tai uudistettavien hankintasopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä urakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b) Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta. Jos rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankinta on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c) Rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

6. Palveluita koskevissa hankinnoissa:

a) Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta.

b) Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle.

c) Viittaus lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin.

d) Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e) Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä osatarjouksia kyseisistä palveluista.

7. Tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen, jos tämä on tiedossa.

8. Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluja koskevan hankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

a) Osoite, josta hankintaa koskevat asiakirjat ja täydentäviä asiakirjoja voi pyytää.

b) Näistä asiakirjoista mahdollisesti perittävän maksun suuruus ja maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

10.

a) Määräaika tarjousten vastaanottamiselle tai alustavien tarjousten vastaanottamiselle, jos on kyseessä dynaaminen hankintajärjestelmä.

b) Osoite, johon tarjoukset on toimitettava.

c) Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

11.

a) Tapauksen mukaan henkilöt, jotka saavat olla läsnä tarjousten avaustilaisuudessa.

b) Tarjousten avaustilaisuuden päivä, kellonaika ja osoite.

12. Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

13. Tärkeimmät rahoitusta ja maksuja koskevat ehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

14. Sopimuspuoleksi valittavalta taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

15. Sopimuspuoleksi valitulta taloudelliselta toimijalta vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

16. Aika, joka tarjoajan on pidettävä tarjouksensa voimassa.

17. Tarvittaessa hankinnan toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

18. 55 artiklassa tarkoitetut perusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmistä.

19. Viittaus mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemista koskevaan ilmoitukseen, johon hankintasopimus liittyy.

20. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, joista nämä tiedot voi saada.

21. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

22. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

23. Muut tiedot.

B. RAJOITETUT MENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Sopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely).

Liitteessä XVII A tai XVII B tarkoitetun palvelun pääluokka ja sen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, leasingtoimintaa, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

4. Toimitus-, toteutus- tai suorituspaikka.

5. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a) Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä rakennusurakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b) Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta.

Jos rakennusurakkaa koskevan hankintasopimuksen kohteena oleva urakka tai hankinta on jaettu osiin, eri osien suuruusluokka ja tieto, onko mahdollisuus tehdä tarjous yhdestä vai useammasta osasta vai niistä kaikista.

c) Rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

6. Palveluita koskevissa hankinnoissa:

a) Suoritettavien palvelujen luonne ja määrä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkumisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä palveluhankintoja koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta.

b) Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle.

c) Viittaus lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin.

d) Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e) Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä osatarjouksia kyseisistä palveluista.

7. Tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen, jos tämä on tiedossa.

8. Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluja koskevan hankintasopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

9. Sopimuspuoleksi valittavalta taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

10.

a) Määräpäivä osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

b) Osoite, johon osallistumishakemukset on toimitettava.

c) Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

11. Tarjouskilpailua koskevien ilmoitusten viimeinen lähetyspäivä.

12. Mahdollisesti vaadittavat vakuudet ja takuut.

13. Tärkeimmät rahoitusta ja maksuja koskevat ehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

14. Taloudellisen toimijan omaa asemaa koskevat tiedot sekä tältä vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

15. 55 artiklassa tarkoitetut perusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ole ilmoitettu tarjouksen tekemistä koskevassa pyynnössä.

16. Tarvittaessa hankinnan toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

17. Viittaus mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemista koskevaan ilmoitukseen, johon hankintasopimus liittyy.

18. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, joista nämä tiedot voidaan saada.

19. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

20. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

21. Muut tiedot.

C. NEUVOTTELUMENETTELYT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Sopimuksen luonne (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus; tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely).

Liitteessä XVII A tai XVII B tarkoitetun palvelun pääluokka ja sen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

Tarvittaessa maininta siitä, onko tarjoukset pyydetty ostoa, leasingtoimintaa, vuokrausta vai osamaksukauppaa vai näiden yhdistelmää varten.

4. Toimitus-, toteutus- tai suorituspaikka.

5. Tavarahankinnoissa ja rakennusurakoissa:

a) Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä (nimikkeistön viitenumero(t)). Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja, jos se on tiedossa, arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös mahdollisuuksien mukaan arvio kyseisiä tuotteita koskevien myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta tai suoritteiden luonne ja laajuus sekä rakennusurakan yleispiirteet (nimikkeistön viitenumero(t)).

b) Tieto siitä, voivatko toimittajat tehdä tarjouksia osasta tavarahankintaa ja/tai koko tavarahankinnasta.

c) Rakennusurakoita koskevissa hankintasopimuksissa: tiedot urakan tai hankintasopimuksen kohteesta, jos hankintasopimukseen kuuluu myös hankkeiden suunnittelu.

6. Palveluita koskevissa hankinnoissa:

b) Tieto siitä, onko palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla varattu tietylle ammattikunnalle.

c) Viittaus lakeihin, asetuksiin tai hallinnollisiin määräyksiin.

d) Tieto siitä, onko oikeushenkilöiden ilmoitettava palvelun suorittamisesta vastaavan henkilöstön nimet ja ammatillinen pätevyys.

e) Tieto siitä, voivatko palvelujen suorittajat tehdä tarjouksia osasta kyseisiä palveluja.

7. Tieto siitä, onko lupa yhden tai useamman vaihtoehdon esittämiseen, jos tämä on tiedossa.

8. Toimitus- tai toteutusaika taikka palveluhankintaa koskevan sopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

9. Sopimuspuoleksi valittavalta taloudellisten toimijoiden ryhmittymältä mahdollisesti vaadittava oikeudellinen muoto.

10.

a) Määräpäivä osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

b) Osoite, johon osallistumishakemukset on toimitettava.

c) Kieli tai kielet, jolla tai joilla ne on laadittava.

11. Mahdollisesti vaadittavat vakuudet tai muut takuut.

12. Tärkeimmät rahoitusta ja maksuja koskevat ehdot ja/tai viittaukset säädöksiin, joilla niitä säännellään.

13. Taloudellisen toimijan omaa asemaa koskevat tiedot sekä tältä vaadittavat taloudelliset ja tekniset vähimmäisedellytykset.

14. 55 artiklassa tarkoitetut perusteet: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmästä tai niitä ei ole ilmoitettu neuvottelukutsussa.

15. Hankintayksikön jo mahdollisesti valitsemien taloudellisten toimijoiden nimet ja osoitteet.

16. Päivä(t), jolloin samasta sopimuksesta on mahdollisesti aikaisemmin julkaistu ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

17. Tarvittaessa hankinnan toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

18. Viittaus mahdolliseen Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuun ohjeelliseen kausi-ilmoitukseen tai tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemista koskevaan ilmoitukseen, johon hankintasopimus liittyy.

19. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun jättämisen määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

20. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

21. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

22. Muut tiedot.

D. DYNAAMISEN HANKINTAJÄRJESTELMÄN YHTEYDESSÄKÄYTETTÄVÄ LYHENNETTY HANKINTAILMOITUS ( 38 )

1. Hankintayksikön maa

2. Hankintayksikön nimi ja sähköpostiosoite

3. Dynaamiseen hankintajärjestelmään liittyvän hankintailmoituksen julkaisutiedot

4. Sähköpostiosoite, josta dynaamiseen hankintajärjestelmään liittyvät eritelmät ja täydentävät asiakirjat ovat saatavissa

5. Hankintasopimuksen kohde: kuvaus käyttäen yhteisen hankintanimikkeistön viitenumero(j)a ja tehtävän sopimuksen määrä tai laajuus

6. Määräaika alustavien tarjousten esittämiselle

LIITE XIV

KELPUUTTAMISJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAAN ILMOITUKSEENSISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

3. Kelpuuttamisjärjestelmän tarkoitus (järjestelmän avulla hankittavien tuotteiden, palvelujen tai rakennusurakoiden tai niiden pääluokkien kuvaus – nimikkeistön viitenumero(t)).

4. Pätevyysehdot, jotka taloudellisten toimijoiden on täytettävä järjestelmän mukaisesti, ja menetelmät näiden pätevyysehtojen tarkastamiseksi. Jos kyseisten ehtojen ja niiden tarkastamismenetelmien kuvaus on laaja ja perustuu asiakirjoihin, jotka ovat kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden saatavilla, yhteenveto tärkeimmistä ehdoista ja menetelmistä sekä viittaus näihin asiakirjoihin on riittävä.

5. Kelpuuttamisjärjestelmän voimassaoloaika ja sen uudistamista koskevat muodollisuudet.

6. Maininta siitä, että ilmoitus on samalla kutsu tarjouskilpailuun.

7. Osoite, josta voi saada kelpuuttamisjärjestelmää koskevia lisätietoja ja asiakirjoja (jos osoite on muu kuin 1 kohdassa mainittu).

8. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

9. Jos asia on tiedossa, 55 artiklassa tarkoitetut perusteet tehtäessä sopimus seuraavien seikkojen perusteella: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmistä tai niitä ei ole ilmoitettu neuvottelukutsussa.

10. Mahdolliset muut tiedot.

LIITE XV A

A OHJEELLISEEN KAUSI-ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I KAIKISSA TAPAUKSISSA TÄYTETTÄVÄT KOHDAT

1. Hankintayksikön tai lisätietoja antavan yksikön nimi, osoite, sähkeosoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

a) Tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta: Toimitettavien suoritteiden tai tuotteiden luonne ja määrä; nimikkeistön viitenumero(t).

b) Rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta: suoritteiden luonne ja laajuus, rakennusurakan tai siihen liittyvien osaurakoiden yleispiirteet; nimikkeistön viitenumero(t).

c) Palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta: hankintojen suunniteltu yhteisarvo kussakin liitteessä XVII A mainitussa palvelujen pääluokassa; nimikkeistön viitenumero(t).

3. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty tai jona ilmoitus tämän hankkijaprofiilia koskevan ilmoituksen julkaisemisesta on lähetetty.

4. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen (mainitun toimiston annettava).

5. Mahdolliset muut tiedot.

II TIEDOT, JOTKA OLISI TOIMITETTAVA SILLOIN, KUN ILMOITUKSELLA KUTSUTAAN TARJOUSKILPAILUUN TAI KUN SEN PERUSTEELLA VOIDAAN LYHENTÄÄ HAKEMUSTEN TAI TARJOUSTEN VASTAANOTTAMISELLE ASETETTUJA MÄÄRÄAIKOJA

6. Maininta siitä, että asiasta kiinnostuneiden tavarantoimittajien on ilmoitettava hankintayksikölle kiinnostuksestaan sopimusta tai sopimuksia kohtaan.

7. Tarvittaessa, onko hankintasopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen tarkoitettu suorittaa tuettujen työllisyysohjelmien puitteissa.

8. Määräaika tarjousten esittämistä tai neuvotteluun osallistumista varten saatavaa kutsua koskevien hakemusten vastaanottamiselle.

9. Toimitettavien tuotteiden luonne ja määrä tai rakennusurakan yleispiirteet tai liitteen XVII A mukainen palvelun pääluokka ja kuvaus sekä maininta siitä, onko tarkoitus tehdä puitejärjestely tai useampia puitejärjestelyjä. Maininta erityisesti mahdollisista lisähankintamahdollisuuksista ja arvioitu aika, jonka kuluessa tällaisia lisähankintamahdollisuuksia voidaan käyttää, sekä sopimuksen mahdollisten jatkamisten lukumäärä. Useiden peräkkäisten sopimusten tai uudistettavien sopimusten osalta mainitaan myös arvio myöhempien tarjouspyyntöjen ajankohdasta.

10. Maininta siitä, onko kyseessä osto, leasingtoiminta, vuokraus vai osamaksukauppa vai näiden yhdistelmä.

11. Toimitus- tai toteutusaika taikka sopimuksen voimassaoloaika ja, sikäli kuin mahdollista, aloitusaika.

12. Osoite, johon asiasta kiinnostuneiden yritysten on kirjallisesti ilmoitettava kiinnostuksestaan.

Määräaika kiinnostuksen osoitusten vastaanottamiselle.

Kieli tai kielet, jolla tai joilla hakemukset tai tarjoukset on laadittava.

13. Tavarantoimittajan taloudelliset ja tekniset edellytykset sekä tältä vaadittavat rahoitukselliset ja tekniset takuut.

14.

a) Arvioitu päivä, jona sopimuksen tai sopimusten tekomenettelyt aloitetaan (jos tiedossa).

b) Hankintamenettely (rajoitettu vai neuvottelumenettely).

c) Konsultaatioon liittyvästä asiakirja-aineistosta perittävän maksun suuruus ja sen suorittamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

15. Tarvittaessa hankinnan tai hankintojen toteutukselle asetetut erityiset edellytykset.

16. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

17. Jos asia on tiedossa, 55 artiklassa tarkoitetut perusteet tehtäessä sopimus seuraavien seikkojen perusteella: ”alhaisin hinta” tai ”kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous”. Perusteet, joiden mukaan määritellään taloudellisesti edullisin tarjous, ja perusteiden suhteellinen painotus tai tarvittaessa kyseisten perusteiden tärkeysjärjestys on mainittava, mikäli ne eivät ilmene eritelmästä tai niitä ei ole ilmoitettu 47 artiklan 5 kohdassa tarkoitetussa vahvistuspyynnössä taikka kutsussa tehdä tarjous tai osallistua neuvotteluun.

LIITE XV B

HANKKIJAPROFIILIA KOSKEVAN OHJEELLISEN KAUSI-ILMOITUKSEN,JOLLA EI KUTSUTA TARJOUSKILPAILUUN, JULKAISEMISEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön maa

2. Hankintayksikön nimi

3. Hankkijaprofiilin internet-osoite (URL)

4. CPV-nimikkeistön viitenumero(t)

LIITE XVI

TEHTYJÄ HANKINTASOPIMUKSIA KOSKEVAAN ILMOITUKSEENSISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

I Tiedot, jotka julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ( 39 )

1. Hankintayksikön nimi ja osoite.

2. Sopimuslaji (tavaroita, rakennusurakoita tai palveluja koskeva hankintasopimus, ja nimikkeistön viitenumero(t); tarvittaessa mainittava, onko kyseessä puitejärjestely).

3. Lyhyt kuvaus toimitettujen tuotteiden, urakoiden tai palvelujen luonteesta ja määrästä.

a) Tapa, jolla tarjouskilpailusta on ilmoitettu (ilmoitus kelpuuttamisjärjestelmästä, kausi-ilmoitus, tarjouspyyntö).

b) Julkaisutiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

c) Jos hankintasopimukset on tehty ilman kilpailua, maininta sovelletusta 40 artiklan 3 kohdan tai 32 artiklan säännöksestä.

5. Noudatettu hankintamenettely (avoin, rajoitettu vai neuvottelumenettely).

6. Vastaanotettujen tarjousten lukumäärä.

7. Päivä, jona sopimus on tehty.

8. Hinta, joka on maksettu 40 artiklan 3 kohdan j alakohdan mukaisista poikkeuksellisen edullisista hankinnoista.

9. Taloudellisten toimijoiden nimet ja osoitteet.

10. Maininta siitä, onko hankintasopimus mahdollisesti jaettu tai voidaanko se jakaa alihankintoihin.

11. Maksettu hinta tai korkein ja matalin tarjoushinta, joka on otettu huomioon hankintasopimusta tehtäessä.

12. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostisoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

13. Valinnaiset lisätiedot:

— alihankintana kolmansille annettu tai mahdollisesti annettava hankintasopimuksen osuus ja sen arvo,

— hankintasopimuksen tekoperusteet.

II Tiedot, joita ei ole tarkoitettu julkaistaviksi

14. Tehtyjen hankintasopimusten lukumäärä (jos hankintasopimus on jaettu usean tavarantoimittajan kesken).

15. Kunkin tehdyn hankintasopimuksen arvo.

16. Tuotteen tai palvelun alkuperämaa (yhteisöalkuperä tai muu kuin yhteisöalkuperä, jälkimmäisessä tapauksessa maittain eriteltynä).

17. Hankintasopimuksen tekemisessä käytetyt perusteet (taloudellisesti edullisin tarjous, alin hinta).

18. Onko hankintasopimus myönnetty 36 artiklan 3 kohdan nojalla vaihtoehtoisen tarjouksen esittäneelle tarjoajalle?

19. Onko tarjouksia hylätty poikkeuksellisen edullisina 57 artiklan mukaisesti?

20. Päivä, jona hankintayksikkö on lähettänyt ilmoituksen.

21. Jos hankintasopimusten kohteena ovat liitteeseen XVII B sisältyvät palvelut, hankintayksikön suostumus ilmoituksen julkaisemiseen (43 artiklan 4 kohta).

LIITE XVII A ( 40 )

PALVELUT, JOITA TARKOITETAAN 31 ARTIKLASSA

▼M6

Ryhmät	Palvelujen kuvaus	CPC-viitenumero (1)	CPV-viitenumero
1	Huolto- ja korjauspalvelut	6112, 6122, 633, 886	50100000-6 — 50884000-5 (paitsi 50310000-1 — 50324200-4 ja 50116510-9, 50190000-3, 50229000-6, 50243000-0) ja 51000000-9 — 51900000-1
2	Maakuljetuspalvelut (2), myös panssariautopalvelut ja kuriiripalvelut, paitsi postinkuljetus	712 (paitsi 71235), 7512, 87304	60100000-9 — 60183000-4 (paitsi 60160000-7, 60161000-4, 60220000-6), ja 64120000-3 — 64121200-2
3	Ilmaliikenteen henkilö- ja ta-varankuljetuspalvelut, paitsi postinkuljetus	73 (paitsi 7321)	60410000-5 — 60424120-3 (paitsi 60411000-2, 60421000-5), ja 60500000-3 60440000-4 — 60445000-9
4	Maaliikenteen (2) ja ilmaliikenteen postinkuljetus	71235, 7321	60160000-7, 60161000-4 60411000-2, 60421000-5
5	Teleliikennepalvelut	752	64200000-8 — 64228200-2 72318000-7, ja 72700000-7 — 72720000-3
6	Rahoituspalvelut: a) vakuutuspalvelut: b) pankki- ja sijoituspalvelut (3)	ex 81, 812, 814	66100000-1 — 66720000-3 (3)
7	Tietojenkäsittelypalvelut ja niihin liittyvät palvelut	84	50310000-1 — 50324200-4 72000000-5 — 72920000-5 (paitsi 72318000-7 ja 72700000-7 — 72720000-3), 79342410-4
8	Tutkimus- ja kehittämispalvelut (4)	85	73000000-2 — 73436000-7 (paitsi 73200000-4, 73210000-7, 73220000-0
9	Laskentatoimen palvelut, tilintarkastus- ja kirjanpitopalvelut	862	79210000-9 — 79223000-3
10	Markkinatutkimus- ja otantatutkimuspalvelut	864	79300000-7 — 79330000-6, ja 79342310-9, 79342311-6
11	Liikkeenjohdon konsulttipalvelut (5) ja niihin liittyvät palvelut	865, 866	73200000-4 — 73220000-0 79400000-8 — 79421200-3 ja 79342000-3, 79342100-4 79342300-6, 79342320-2 79342321-9, 79910000-6, 79991000-7 98362000-8
12	Arkkitehtipalvelut; tekniset suunnittelupalvelut ja tekniset kokonaispalvelut; kaupunkisuunnittelu- ja maisemasuunnittelupalvelut; edellisiin liittyvät tieteelliset ja tekniset konsulttipalvelut; tekniset testaus- ja analysointipalvelut	867	71000000-8 — 71900000-7 (paitsi 71550000-8) ja 79994000-8
13	Mainospalvelut	871	79341000-6 — 79342200-5 (paitsi 79342000-3 ja 79342100-4
14	Rakennusten puhtaanapitopalvelut ja isännöinti- ja kiinteistönhoitopalvelut	874, 82201–82206	70300000-4 — 70340000-6, ja 90900000-6 — 90924000-0
15	Palkkio- tai sopimusperustaiset julkaisu- ja painamispalvelut	88442	79800000-2 — 79824000-6 79970000-6 — 79980000-7
16	Jätevesi- ja jätehuoltopalvelut: puhtaanapito ja vastaavat palvelut	94	90400000-1 — 90743200-9 (paitsi 90712200-3 90910000-9 — 90920000-2 ja 50190000-3, 50229000-6 50243000-0
(1) CPC-nimikkeistöä (väliaikainen) käytetty direktiivin 92/50/ETY soveltamisalan määrittelyyn. (2) Paitsi pääluokkaan 18 kuuluvat rautatiekuljetuspalvelut. (3) Paitsi arvopaperien tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, myyntiin, ostoon tai siirtoon liittyvät rahoituspalvelut sekä keskuspankkipalvelut. Ei sovelleta myöskään maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyviä oikeuksia koskeviin palveluihin; tätä direktiiviä sovelletaan kuitenkin missä tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti, ennen sitä tai sen jälkeen suoritettaviin rahoituspalveluihin. (4) Paitsi muut tutkimus- ja kehittämispalvelut kuin ne, joiden hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaisen ja/tai hankintayksikön käytettäväksi tämän omassa toiminnassa ja joiden osalta hankintaviranomainen ja/tai hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan. (5) Paitsi välimies- ja sovittelupalvelut.

▼B

LIITE XVII B

PALVELUT, JOITA TARKOITETAAN 32 ARTIKLASSA

▼M6

Ryhmät	Palvelujen kuvaus	CPC-viitenumero (1)	CPV-viitenumero
17	Hotelli- ja ravintolapalvelut	64	55100000-1 — 55524000-9, ja 98340000-8 — 98341100-6
18	Rautatiekuljetuspalvelut	711	60200000-0 — 60220000-6
19	Vesikuljetuspalvelut	72	60600000-4 — 60653000-0, ja 63727000-1 — 63727200-3
20	Tuki- ja avustavat kuljetuspalvelut	74	63000000-9 — 63734000-3 (paitsi 63711200-8, 63712700-0, 63712710-3, ja 63727000-1 -63727200-3), ja 98361000-1
21	Oikeudelliset palvelut	861	79100000-5 — 79140000-7
22	Työnvälitys- ja henkilöstönhankintapalvelut (2)	872	79600000-0 — 79635000-4 (paitsi 79611000-0, 79632000-3, 79633000-0), ja 98500000-8 — 98514000-9
23	Tutkinta- ja turvallisuuspalvelut paitsi panssariautopalvelut	873 (paitsi 87304)	79700000-1 — 79723000-8
24	Koulutuspalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut	92	80100000-5 — 80660000-8 (paitsi 80533000-9, 80533100-0, 80533200-1
25	Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut	93	79611000-0, ja 85000000-9 — 85323000-9 (paitsi 85321000-5 ja 85322000-2
26	Virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalvelut (3)	96	79995000-5 — 79995200-7, ja 92000000-1 — 92700000-8 (paitsi 92230000-2, 92231000-9, 92232000-6
27	Muut palvelut
(1) CPC-nimikkeistöä (väliaikainen) käytetty direktiivin 92/50/ETY soveltamisalan määrittelyyn. (2) Paitsi työsopimukset. (3) Paitsi radio- ja televisiotoiminnan harjoittajien ohjelmien ostoa, kehittämistä, tuotantoa tai yhteistuotantoa koskevat sopimukset sekä radio- ja televisiolähetysaikaa koskevat sopimukset.

▼B

LIITE XVIII

SUUNNITTELUKILPAILUA KOSKEVAAN ILMOITUKSEENSISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero sekä samat tiedot palveluyksiköstä, josta täydentävät asiakirjat ovat saatavissa.

2. Hankkeen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

3. Kilpailumuoto: avoin tai rajoitettu.

4. Avoimessa kilpailussa: määräaika hankesuunnitelmien vastaanottamiselle.

5. Rajoitetussa kilpailussa:

a) osallistujien suunniteltu lukumäärä

b) mahdollisesti jo valittujen osallistujien nimet

c) osallistujien valintaperusteet

d) määräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle.

6. Tieto siitä, onko osallistuminen mahdollisesti rajattu tietylle ammattikunnalle.

7. Hankkeiden arviointiperusteet.

8. Tarvittaessa valintalautakuntaan valittujen jäsenten nimet.

9. Tieto siitä, onko valintalautakunnan päätös hankintayksikköä sitova.

10. Mahdollisesti jaettavien palkintojen lukumäärä ja arvo.

11. Tiedot kaikille osallistujille mahdollisesti suoritettavista maksuista.

12. Tieto siitä, saavatko palkittujen hankesuunnitelmien tekijät ottaa vastaan lisäsopimuksia.

13. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

14. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

15. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen.

16. Muut tiedot.

LIITE XIX

SUUNNITTELUKILPAILUN TULOKSIA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT

1. Hankintayksikön nimi, osoite, sähkeosoite, puhelin-, teleksi- ja telekopionumero.

2. Hankkeen kuvaus (nimikkeistön viitenumero(t)).

3. Osallistujien kokonaismäärä.

4. Ulkomaisten osallistujien lukumäärä.

5. Suunnittelukilpailun voittaja(t).

6. Mahdolliset palkinnot.

7. Muut tiedot.

8. Viittaus suunnittelukilpailua koskevaan ilmoitukseen.

9. Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja telekopionumero ja sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voidaan saada.

10. Päivä, jona ilmoitus on lähetetty.

11. Päivä, jona Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto on vastaanottanut ilmoituksen.

LIITE XX

JULKAISEMISTA KOSKEVAT TIEDOT

1. Ilmoitusten julkaiseminen

a) ►M2 Hankintayksikköjen on lähetettävä 41, 42, 43 ja 63 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistoon siinä muodossa, joka vahvistetaan 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen annetuissa komission täytäntöönpanotoimenpiteissä. ◄ Edellä 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa ohjeellisissa kausi-ilmoituksissa, jotka julkaistaan 2 kohdan b alakohdassa määritellystä hankkijaprofiilista, on myös noudatettava tätä muotoa, samoin kuin tätä julkaisemista koskevassa ilmoituksessa.

b) Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston tai 41 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti hankkijaprofiilista julkaistujen ennakkotietoilmoitusten osalta hankintayksikköjen on julkaistava 41, 42, 43 ja 63 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset.

Hankintayksiköt voivat lisäksi julkaista nämä tiedot Internetissä 2 kohdan b alakohdassa määritellyn hankkijaprofiilin osalta.

c) Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto lähettää hankintayksikölle 44 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun julkaisemista koskevan vahvistuksen.

2. Täydentävien tai lisätietojen julkaiseminen

a) Hankintayksiköitä kehotetaan julkaisemaan eritelmä ja täydentävät asiakirjat kokonaisuudessaan Internetissä.

b) Hankkijaprofiili voi sisältää 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja ohjeellisia kausi-ilmoituksia, tietoja meneillään olevista tarjouskilpailuista, suunnitelluista ostoista, tehdyistä sopimuksista, peruutetuista menettelyistä sekä muuta hyödyllistä yleistietoa, kuten yhteyspiste, puhelin- ja telekopionumero, postiosoite ja sähköpostiosoite.

3. Ilmoitusten lähettämistä sähköisessä muodossa koskeva muoto ja menettelytavat

Sähköisessä muodossa toteutettavassa ilmoitusten lähettämisessä sovellettavat lähettämismuodot ja menettelysäännöt ovat saatavilla seuraavassa Internet-osoitteessa: ”http://simap.eu.int”.

LIITE XXI

TIETTYJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ”teknisellä eritelmällä” julkisia palvelu- tai tavarahankintoja koskevien sopimusten osalta tuotteelta tai palvelulta edellytetyt ominaisuudet määrittelevässä asiakirjassa olevaa erittelyä. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat laadun taso, ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten, testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin, käyttöohjeiden ja tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta sekä vaatimustenmukaisuuden arviointimenetelmät;

b) ”teknisellä eritelmällä” julkisia rakennusurakoita koskevien sopimusten osalta kaikkia teknisiä määräyksiä, jotka sisältyvät erityisesti tarjouspyyntöasiakirjoihin ja joissa määritellään materiaalilta, tuotteelta tai hankinnalta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, tuote tai hankinta kuvauksen perusteella täyttää hankintayksikön tarkoittaman käytön vaatimukset. Näihin ominaisuuksiin on sisällyttävä ympäristönsuojelun taso, suunnitteluvaatimukset (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arvioinnin tasot, käyttöön soveltuvuuden taso, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta, termistöä, tunnuksia, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta, merkitsemistä, etiketöintiä käyttöohjeita sekä tuotantoprosesseja ja -menetelmiä. Niiden on sisällettävä myös säännöt, jotka liittyvät suunnitteluun ja kustannuslaskentaan, testaukseen ja tarkastukseen, sekä työn hyväksymisehdot, rakennusmenetelmät ja -tekniikat sekä kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintayksikön on mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka liittyvät valmiiseen työhön ja materiaaleihin tai näiden osiin;

2. ”standardilla” tarkoitetaan tunnustetun standardointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöä varten hyväksymää teknistä eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen seuraavista luokista:

–	”kansainvälinen standardi” : kansainvälisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön

–	”eurooppalainen standardi” : eurooppalaisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön

–	”kansallinen standardi” : kansallisen standardointielimen antama standardi, joka on asetettu yleiseen käyttöön;

3. ”eurooppalaisella teknisellä hyväksynnällä” tarkoitetaan tuotteen kelpoisuudesta annettua myönteistä teknistä lausuntoa, joka perustuu rakennustyössä sovellettavien olennaisten vaatimusten täyttymiseen ottaen huomioon tuotteen perusominaisuudet ja sen nimenomaiset käyttö- ja soveltamisolosuhteet. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän antaa jäsenvaltion tätä tarkoitusta varten hyväksymä laitos;

4. ”yhteisillä teknisillä eritelmillä” tarkoitetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuja, jäsenvaltioiden kesken sovittua menettelyä noudattaen laadittuja teknisiä eritelmiä;

5. ”teknisellä viitteellä” tarkoitetaan Euroopan standardointielinten laatimia asiakirjoja, jotka ovat muita kuin virallisia standardeja ja jotka laaditaan markkinoiden kehittymiseen mukautettuja menettelyjä noudattaen.

LIITE XXII

YHTEENVETOTAULUKKO 45 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA MÄÄRÄAJOISTA

Avoimet menettelyt

Määräaika tarjousten vastaanottamiselle – ei kausi-ilmoitusta
Määräaika	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 7 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 7 kohdan toiseen alakohtaan
52	45	47	40	ei ole	ei ole
Ohjeellinen kausi-ilmoitus julkaistaan
A: Määräaika yleensä	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 7 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 7 kohdan toiseen alakohtaan
36	29	31	24	ei ole	ei ole
B: Vähimmäis-määräaika	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 7 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 7 kohdan toiseen alakohtaan
22	15	17	10	10 päivän määräaika pidennetään 15 päivään	17 päivän määräaika pidennetään 22 päivään

Rajoitetut menettelyt ja neuvottelumenettelyt

Määräaika osallistumishakemusten vastaanottamiselle
Määräaika yleensä	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 8 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 8 kohdan toiseen alakohtaan
37	30	ei sovelleta	ei sovelleta	ei ole	ei sovelleta
Vähimmäismääräaika	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 8 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 8 kohdan toiseen alakohtaan
22	15	ei sovelleta	ei sovelleta	ei ole	ei sovelleta
Vähimmäismääräaika	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 8 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 8 kohdan toiseen alakohtaan
15	8	ei sovelleta	ei sovelleta	8 päivän määräaika pidennetään 15 päivään	ei sovelleta
Määräaika tarjousten vastaanottamiselle
A: Määräaika yleensä	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 8 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 8 kohdan toiseen alakohtaan
24	ei sovelleta	19	ei sovelleta	ei sovelleta	ei ole
B: Vähimmäismääräaika	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 8 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 8 kohdan toiseen alakohtaan
10	ei sovelleta	5	ei sovelleta	ei sovelleta	5 päivän määräaika pidennetään 10 päivään
C: Sopimuksella vahvistettu määräaika	Ilmoituksen toimittaminen sähköisessä muodossa	Hankintaa koskevat asiakirjat saatavina sähköisessä muodossa	Toimittaminen sähköisessä muodossa sekä hankintaa koskevat asiakirjat sähköisessä muodossa	Vaikutus 8 kohdan ensimmäiseen alakohtaan	Vaikutus 8 kohdan toiseen alakohtaan
	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta	ei sovelleta

LIITE XXIII

59 ARTIKLAN 4 KOHDASSA TARKOITETUT KANSAINVÄLISEN TYÖOIKEUDEN MÄÄRÄYKSET

— yleissopimus nro 87, joka koskee järjestäytymisvapautta ja järjestäytymisoikeuden suojelua;

— yleissopimus nro 98, joka koskee järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta;

— yleissopimus nro 29, joka koskee pakkotyötä;

— yleissopimus nro 105, joka koskee pakkotyön poistamista;

— yleissopimus nro 138, joka koskee vähimmäisikää;

— yleissopimus nro 111, joka koskee työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuvaa syrjintää;

— yleissopimus nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä maksettavaa samaa palkkaa;

— yleissopimus nro 182, joka koskee lapsityövoiman käytön pahimpia muotoja.

LIITE XXIV

TARJOUSTEN, OSALLISTUMISHAKEMUSTEN, KELPUUTTAMISHAKEMUSTEN TAI SUUNNITTELUKILPAILUJA KOSKEVIEN SUUNNITELMIEN JA HANKKEIDEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

Tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten ja suunnittelukilpailuja koskevien suunnitelmien ja hankkeiden sähköisillä vastaanottolaitteilla on tarkoituksenmukaista tekniikkaa ja menettelytapoja käyttäen varmistettava ainakin, että:

a) tarjousten, osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten sekä lähetettyjen suunnitelmien ja hankkeiden sähköiset allekirjoitukset ovat direktiivin 1999/93/EY ( 41 ) mukaisesti annettujen kansallisten säännösten mukaisia;

b) osallistumishakemusten, kelpuuttamishakemusten sekä suunnitelmien ja ehdotusten täsmällinen vastaanottopäivämäärä ja -aika ovat tarkasti määritettävissä;

c) voidaan kohtuudella varmistaa, että näiden vaatimusten nojalla toimitettuihin tietoihin ei ole pääsyä ennen vahvistettuja määräaikoja;

d) jos tätä pääsyn estämistä koskevaa kieltoa rikotaan, voidaan kohtuudella varmistaa, että rikkominen on selkeästi havaittavissa;

e) ainoastaan valtuutetut henkilöt voivat vahvistaa tai muuttaa toimitettujen tietojen avaamista koskevia päivämääriä;

f) valtuutetut henkilöt voivat ainoastaan samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn kaikkiin tietoihin tai osaan niistä kelpuuttamismenettelyn, hankintasopimuksen tekemismenettelyn tai suunnittelukilpailun eri vaiheissa;

g) valtuutetut henkilöt voivat samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn toimitettuihin tietoihin vasta määrätyn päivämäärän jälkeen;

h) näiden vaatimusten mukaisesti vastaanotettuihin ja avattuihin tietoihin on pääsy ainoastaan niihin perehtymiseen valtuutetuilla henkilöillä.

LIITE XXV

MÄÄRÄAJAT, JOTKA KOSKEVAT DIREKTIIVIN SAATTAMISTA OSAKSI KANSALLISTA LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA SEN SOVELTAMISTA

Direktiivi

Määräajat kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle

Määräajat soveltamiselle

93/38/ETY (EYVL L 199, 9.8.1993, s. 84)

1.7.1994

Espanja: 1.1.1997;

Kreikka ja Portugali: 1.1.1998

98/4/EY (EYVL L 101, 1.4.1998, s. 1)

16.2.1999

Kreikka ja Portugali: 16.2.2000

LIITE XXVI

VASTAAVUUSTAULUKKO ( 42 )

Direktiivi	Direktiivi 93/38/ETY
Artikla 1(1)	Artikla 1(1), 1 lause
Artikla 1(2)(a)	Artikla 1(4), 1 lause,	Mukautettu
Artikla 1(2)(b), 1 lause	Artikla 1(4)(b), 1 lause	Muutettu
Artikla 1(2)(b), 2 lause	Artikla 14(10), 2 lause	Mukautettu
Artikla 1(2)(c), 1 alakohta	Artikla 1(4)(a)	Mukautettu
Artikla 1(2)(c), 2 alakohta		Uusi
Artikla 1(2)(d), 1 alakohta	Artikla 1(4)(c), 1 osa	Mukautettu
Artikla 1(2)(d), 2 alakohta	Artikla 1(4), 2 alakohta	Mukautettu
Artikla 1(2)(d), 3 alakohta		Uusi
Artikla 1(3)(a)		Uusi
Artikla 1(3)(b)		Uusi
Artikla 1(4)	Artikla 1(5)	Mukautettu
Artikla 1(5)		Uusi
Artikla 1(6)		Uusi
Artikla 1(7), 1 kohta	Artikla 1(6), in fine	Muutettu
Artikla 1(7), 2 kohta		Uusi
Artikla 1(7), 3 alakohta	Artikla 1(6), 1 lause	Mukautettu
Artikla 1(8)		Uusi
▼C1
Artikla 1(9), (a)–(c)	Artikla 1(7)	Mukautettu
Artikla 1(10)	Artikla 1(16)	Mukautettu
Artikla 1(11)		Uusi
Artikla 1(12)		Uusi
Artikla 1(13)		Uusi
▼B
	Artikla 1(14) ja (15)	Kumottu
Artikla 2(1)(a)	Artikla 1(1)
Artikla 2(1)(b)	Artikla 1(2)
Artikla 2(2)	Artikla 2(1)	Mukautettu
Artikla 2(3)	Artikla 2(3)	Muutettu
Artikla 3(1)	Artikla 2(2)(a)(iii)	Mukautettu
Artikla 3(2)	Artikla 2(5)(b)	Mukautettu
Artikla 3(3)	Artikla 2(2)(a)(ii)	Mukautettu
Artikla 3(4)	Artikla 2(5)(a)	Mukautettu
Artikla 4(1)	Artikla 2(2)(a)(i)	Mukautettu
Artikla 4(2)	Artikla 6(2)	Mukautettu
Artikla 4(3)	Artikla 2(5)(a)	Mukautettu
Artikla 5(1)	Artikla 2(2)(c)	Muutettu
Artikla 5(2)	Artikla 2(4)	Muutettu
Artikla 6		Uusi
Artikla 7	Artikla 2(2)(b)
	Artikla 2(2)(d)	Kumottu
Artikla 8	Artikla 2(6)	Muutettu
Artikla 9		Uusi
Artikla 10	Artikla 4(2)	Muutettu
Artikla 11(1), 1 alakohta	Artikla 33(2)
Artikla 11(1), 2 alakohta	Artikla 33(3)	Muutettu
Artikla 11(2)	Artikla 33(1)	Muutettu
Artikla 12	Artikla 42a
Artikla 13(1)	Artikla 4(3)
Artikla 13(2)	Artikla 4(4)	Muutettu
Artikla 14	Artikla 5
Artikla 15		Uusi
Artikla 16	Artikla 14 kohta 1	Muutettu
Artikla 17(1)	Artikla 14(2) ja (6)	Muutettu
Artikla 17(2)	Artikla 14 kohta 13	Mukautettu
Artikla 17(3)	Artikla 14 kohta 9	Muutettu
Artikla 17(4)	Artikla 14 kohta 11	Mukautettu
Artikla 17(5)	Artikla 14 kohta 12	Mukautettu
Artikla 17(6)(a), 1 alakohta	Artikla 14(10), 3 lause	Muutettu
Artikla 17(6)(a), 2 alakohta	Artikla 14 kohta 10, 2 alakohta, 2 lause	Mukautettu
Artikla 17(6)(a), 3 alakohta	Artikla 14 kohta 10, 2 alakohta, 3 lause	Muutettu
Artikla 17(6)(b), 1 alakohta	Artikla 14(10), 2 alakohta, 1 lause	Muutettu
Artikla 17(6)(b), 2 alakohta	Artikla 14(10), 2 alakohta, 2 lause	Mukautettu
Artikla 17(6)(b), 3 alakohta		Uusi
Artikla 17(7)	Artikla 14 kohta 7	Muutettu
Artikla 17(8)	Artikla 14(8)
Artikla 17(9)	Artikla 14 kohta 4	Muutettu
Artikla 17(10)	Artikla 14 kohta 3	Muutettu
Artikla 17(11)	Artikla 14(5)
Artikla 18		Uusi
Artikla 19	Artikla 7
Artikla 20	Artikla 6(1) ja (3)	Mukautettu
Artikla 21	Artikla 10
Artikla 22(a)	Artikla 12, 1	Muutettu
Artikla 22(b)	Artikla 12, 2
Artikla 22(c)	Artikla 12, 3
Artikla 23(1)	Artikla 1(3)
Artikla 23(2)	Artikla 13(1), 1 alakohta, kohta (a) ja (b)	Muutettu
Artikla 23(3), 1 alakohta, kohta a	Artikla 13(1), 1 alakohta in fine	Muutettu
Artikla 23, 1 alakohta, kohta b ja c		Uusi
Artikla 23(3), 2 alakohta		Uusi
Artikla 23(3), 3 alakohta	Artikla 13(1), 2 alakohta	Muutettu
Artikla 23(4)(a)	Artikla 13(1), 1 alakohta, kohta b	Muutettu
Artikla 23(4)(b)		Uusi
Artikla 23(4) in fine		Uusi
Artikla 23(5)	Artikla 13(2)	Muutettu
Artikla 24(a)	Artikla 1, kohta 4,c,i
Artikla 24(b)	Artikla 1, kohta 4,c,iii
Artikla 24(c)	Artikla 1, kohta 4,c,iv	Muutettu
Artikla 24(d)	Artikla 1, kohta 4,c,v
Artikla 24(e)	Artikla 1 kohta 4,c,vi
	Artikla 1 kohta 4,c,ii ja Liite XVI A, alaviite 2	Kumottu
Artikla 25	Artikla 11	Muutettu
Artikla 26(a)	Artikla 9, kohta 1,a	Mukautettu
Artikla 26(b)	Artikla 9 kohta 1,b	Mukautettu
	Artikla 9, kohta 2	Kumottu
	Artikla 3, kohta1	Kumottu
Artikla 27	Artikla 3 kohta 2	Muutettu
	Artikla 3 kohta 3–5	Kumottu
Artikla 28		Uusi
Artikla 29		Uusi
Artikla 30		Uusi
	Artikla 8	Kumottu
Artikla 31	Artikla 15	Mukautettu
Artikla 32	Artikla 16
Artikla 33	Artikla 17
Artikla 34	Artikla 18 ja artikla 34(4)	Muutettu
Artikla 35	Artikla 19	Mukautettu
Artikla 36 kohta 1	Artikla 34 kohta 3	Muutettu
Artikla 36(2)		Uusi
Artikla 37	Artikla 27	Muutettu
Artikla 38		Uusi
Artikla 39(1)	Artikla 29(1)	Muutettu
Artikla 39(2)	Artikla 29(2)
Artikla 40(1)	Artikla 4 kohta 1
Artikla 40(2) ja (3)	Artikla 20 kohta 1 ja 2
Artikla 41(1), 1 alakohta	Artikla 22 kohta 1	Muutettu
Artikla 41(1), 2–6 alakohta		Uusi
Artikla 41(2)	Artikla 22 kohta 4
Artikla 41(3)	Artikla 30 kohta 9	Mukautettu
Artikla 42(1)	Artikla 21 kohta 1
Artikla 42(2)		Uusi
Artikla 42(2)(a) ja (b)	Artikla 21 kohta 2,a ja b	Mukautettu
Artikla 42(2)(c), 1 lause	Artikla 22 kohta 3, 1 lause
Artikla 42(2)(c), 2 lause	Artikla 22 kohta 3, 2 lause
Artikla 43(1)	Artikla 24 kohta 1	Muutettu
Artikla 43(2)	Artikla 24 kohta 2	Mukautettu
Artikla 43(3)	Artikla 24 kohta 3, 1–3 lause	Mukautettu
Artikla 43(4)	Artikla 24 kohta 3, 4 lause	Mukautettu
Artikla 43(5)	Artikla 24 kohta 4	Mukautettu
Artikla 44(1)		Uusi
Artikla 44(2)		Uusi
Artikla 44(3), 1 alakohta		Uusi
Artikla 44(3), 2 alakohta, 1 lause	Artikla 25(3), 1 lause	Muutettu
Artikla 44(3), 2 alakohta, 2 lause	Artikla 25(3), 2 lause	Mukautettu
Artikla 44(4), 1 alakohta	Artikla 25(2)	Muutettu
Artikla 44(4), 2 alakohta	Artikla 25(4)
Artikla 44(5)	Artikla 25(5)	Muutettu
Artikla 44(6)	Artikla 25(1)
Artikla 44(7)		Uusi
Artikla 44(8)		Uusi
	Artikla 25 kohta 3, 3 lause	Kumottu
Artikla 45(1)		Uusi
Artikla 45(2)	Artikla 26(1), 1 alakohta, 1 lause
Artikla 45(3)	Artikla 26 kohta 2	Mukautettu
Artikla 45(4)	Artikla 26(1), 2 ja 3 lause	Mukautettu
Artikla 45(5)–(8)		Uusi
Artikla 45(9)	Artikla 28(3)	Muutettu
Artikla 45(10)		Uusi
Artikla 46(1)	Artikla 28 kohta 1	Muutettu
Artikla 46(2)	Artikla 28 kohta 2	Muutettu
Artikla 47(1), 1 lause	Artikla 28(4), 1 lause
Artikla 47(1), 2 lause, 1 luetelmakohta		Uusi
Artikla 47(1), 2 lause, 2 luetelmakohta	Artikla 28(4), 2 lause	Muutettu
Artikla 47(2)		Uusi
Artikla 47(3)	Artikla 28(2)	Muutettu
Artikla 47(4), a–d	Artikla 28(4), a–d ja f	Mukautettu
	Artikla 28(4)(f)	Kumottu
Artikla 47(4)(e)	Artikla 28 kohta 4,e	Muutettu
Artikla 47(4)(f)		Uusi
Artikla 47(5), a–h	Artikla 21 kohta 2,c	Mukautettu
Artikla 47(3), i		Uusi
Artikla 48(1)	Artikla 28 kohta 6 1 ja 2 lause ja 1 luetelmakohta	Muutettu
Artikla 48(2)		Uusi
Artikla 48(3)	Artikla 28(6), 2 ja 4 luetelmakohta	Muutettu
Artikla 48(4)		Uusi
Artikla 48(5)		Uusi
Artikla 48(6)	Artikla 28(5)	Muutettu
Artikla 49(1)	Artikla 41(3)	Muutettu
Artikla 49(2), 1 alakohta	Artikla 41(4), 1 alakohta	Muutettu
Artikla 49(2), 2 alakohta	Artikla 41(2), 2 alakohta	Mukautettu
Artikla 49(3)	Artikla 30(4)
Artikla 49(4)	Artikla 30(6)	Muutettu
Artikla 49(5)	Artikla 30(8)	Muutettu
Artikla 50(1)	Artikla 41(1)	Muutettu
Artikla 50(2)	Artikla 41(2)
Artikla 51		Uusi
Artikla 52(1)	Artikla 30(5)	Muutettu
Artikla 52(2)	Artikla 32	Muutettu
Artikla 52(3)		Uusi
Artikla 53(1)	Artikla 30(1)
Artikla 53(2)	Artikla 30(2)	Muutettu
Artikla 53(3)		Uusi
Artikla 53(4)		Uusi
Artikla 53(5)		Uusi
Artikla 53(6)	Artikla 30(3)
Artikla 53(7)	Artikla 30(7)
Artikla 53(8)		Uusi
Artikla 53(9)	Artikla 21 kohta 3
	Artikla 21 kohta 5	Kumottu
Artikla 54(1)		Uusi
Artikla 54(2)	Artikla 31(1)
Artikla 54(3)	Artikla 31 kohta 3	Mukautettu
Artikla 54(4), 1 alakohta	Artikla 31 kohta 2	Mukautettu
Artikla 54(4), 2 alakohta		Uusi
Artikla 54(5)		Uusi
Artikla 54(6)
Artikla 55(1)	Artikla 34 kohta 1
Artikla 55(2)	Artikla 34 kohta 2	Muutettu
	Artikla 35 kohta 1 ja 2	Kumottu
Artikla 56		Uusi
Artikla 57(1) ja (2)	Artikla 34(5), 1 ja 2 alakohta	Muutettu
Artikla 57(3)	Artikla 34(5), 3 alakohta	Muutettu
Artikla 58(1) ja (2)	Artikla 36(1) ja (2)
Artikla 58(3)	Artikla 36(3) ja (4)	Mukautettu
Artikla 58(4) ja (5)	Artikla 36(5) ja (6)
Artikla 59(1), (2), (5) ja (6)	Artikla 37	Mukautettu
Artikla 59(4)		Uusi
Artikla 60(1)	Artikla 23(3)
Artikla 60(2)	Artikla 23(4)
Artikla 61(1) ja (2)	Artikla 23(1) ja (2)	Muutettu
Artikla 62(1)	Artikla 6(1), artikla 12	Muutettu
Artikla 62(2)		Uusi
Artikla 63(1), 1 alakohta	Artikla 21(4)	Muutettu
Artikla 63(1), 2 alakohta	Artikla 24(1) ja (2), 2 lause	Mukautettu
Artikla 63(2)	Artikla 25	Muutettu
Artikla 64		Uusi
Artikla 65(1)	Artikla 4(1)	Mukautettu
Artikla 65(2)	Artikla 23(5)
Artikla 65(3)	Artikla 23(6), 1 alakohta
Artikla 66	Artikla 23(6), 2 alakohta	Muutettu
Artikla 67	Artikla 42	Muutettu
	Artikla 39	Kumottu
Artikla 68(1)	Artikla 40(5)	Muutettu
Artikla 68(2)		Uusi
Artikla 68(3)		Uusi
Artikla 69(1), 1 alakohta	Artikla 14(15), 1 lause	Muutettu
Artikla 69(1), 2 alakohta	Artikla 14(15), 2 lause	Muutettu
Artikla 69(2), 1 alakohta		Uusi
Artikla 69(2), 2 alakohta	Artikla 14(14), 1 ja 2 lause	Muutettu
Artikla 69(3)	Artikla 14(14), 3 lause ja (15), 3 lause	Mukautettu
Artikla 70(1), kohta a	Artikla 40(1)	Muutettu
Artikla 70(1), kohta b	Artikla 40(2)	Mukautettu
Artikla 70(1), kohta c	Artikla 40(3)	Muutettu
Artikla 70(1), kohta d	Artikla 40(3)	Muutettu
Artikla 70(1), kohta e		Uusi
Artikla 70(1), kohta f, g ja h		Uusi
Artikla 70(1), kohta i	Artikla 40(2) ja 42(2)	Mukautettu
Artikla 70(1), kohta j	Artikla 14(16)	Mukautettu
	Artikla 40 kohta 4	Kumottu
	Artikla 43 ja Artikla 44	Kumottu
Artikla 71		Uusi
Artikla 72		Uusi
Liite I	Liite III	Mukautettu
Liite II	Liite II	Mukautettu
Liite III	Liite I	Mukautettu
Liite IV	Liite VI	Mukautettu
Liite V	Liite VII	Mukautettu
Liite VI		Uusi
Liite VII	Liite IV	Mukautettu
Liite VIII	Liite V	Mukautettu
Liite IX	Liite IX	Mukautettu
Liite X	Liite VIII	Mukautettu
Liite XI		Uusi
Liite XII	Liite XI	Mukautettu
Liite XIII, A–C	Liite XII	Muutettu
Liite XIII, D		Uusi
Liite XIV	Liite XIII	Muutettu
Liite XV, A	Liite XIV	Muutettu
Liite XV, B		Uusi
Liite XVI	Liite XV	Muutettu
Liite XVII A	Liite XVI A	Muutettu
Liite XVII B	Liite XVI B	Mukautettu
Liitteet XVIII ja XIX	Liitteet XVII ja XVIII	Muutettu
Liite XX, kohta 1, a		Uusi
Liite XX, kohta 1.b	Artikla 25 kohta 2	Muutettu
Liite XX, kohta 1.c		Uusi
Liite XX, kohta 2 ja 3		Uusi
Liite XXI, kohta 1	Artikla 1 kohta 8	Muutettu
Liite XXI, kohta 2, 1 lause	Artikla 1 kohta 9	Mukautettu
Liite XXI, kohta 2, 1 lause		Uusi
Liite XXI, kohta 2, 2 lause	Artikla 1 kohta 10	Muutettu
Liite XXI, kohta 2, 3 lause		Uusi
Liite XXI, kohta 3	Artikla 1 kohta 12	Muutettu
Liite XXI, kohta 4	Artikla 1 kohta 11
	Artikla 1 kohta 13	Kumottu
Liite XXII		Uusi
Liite XXIII
Liite XXIV		Uusi
Liite XXV		Uusi
Liite XXVI		Uusi

( 1 ) EYVL C 29 E, 30.1.2001, s. 112 ja EYVL C 203 E, 27.8.2002, s. 83.

( 2 ) EYVL C 193, 10.7.2001, s. 1.

( 3 ) EYVL C 144, 16.5.2001, s. 23.

( 4 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 17. tammikuuta 2002 (EYVL C 271 E, 7.11.2002, s. 293), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 20. maaliskuuta 2003 (EUVL C 147 E, 24.6.2003, s. 137) ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 2. heinäkuuta 2003 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma, annettu 29. tammikuuta 2004 ja neuvoston päätös, tehty 2. helmikuuta 2004.

( 5 ) EYVL L 199, 9.8.1993, s. 84, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 2001/78/EY (EYVL L 285, 29.10.2001, s. 1).

( 6 ) EYVL L 374, 31.12.1987, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1/2003 (EUVL L 1, 4.1.2003, s. 1).

( 7 ) EYVL L 374, 31.12.1987, s. 9, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 8 ) EYVL L 156, 3.6.1999, s. 3.

( 9 ) EYVL L 297, 29.10.1990, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 94/22/EY (EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3).

( 10 ) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

( 11 ) Ks. tämän virallisen lehden s. 114.

( 12 ) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

( 13 ) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

( 14 ) EYVL L 316, 17.12.1993, s. 41.

( 15 ) EYVL L 156, 13.6.1997, s. 55.

( 16 ) EYVL L 68, 12.3.2002, s. 31.

( 17 ) EUVL L 16, 23.1.2004, s. 57.

( 18 ) EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

( 19 ) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

( 20 ) EYVL L 178, 17.7.2000, s. 1.

( 21 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2000, annettu 19 päivänä maaliskuuta 2001, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) (EYVL C 247, 17.9.2001, s. 1).

( 22 ) Neuvoston direktiivi 2000/78/EY, annettu 27 päivänä marraskuuta 2000, yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista (EYVL L 303, 2.12.2000, s. 16).

( 23 ) Neuvoston direktiivi 76/207/ETY, annettu 9 päivänä helmikuuta 1976, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ja mahdollisuuksista työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa (EYVL L 39, 14.2.1976, s. 40), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2002/73/EY (EYVL L 269, 5.10.2002, s. 15).

( 24 ) EYVL L 124, 8.6.1971, s. 1.

( 25 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

( 26 ) EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1.

( 27 ) EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/65/EY (EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28).

( 28 ) Toimituksellinen huomautus: direktiivin nimeä on mukautettu perustamissopimuksen artiklojen Amsterdamin sopimuksen mukaisen uudelleennumeroinnin huomioonottamiseksi, alkuperäinen viite oli perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohta.

( 29 ) EYVL L 129, 27.5.1993, s. 25.

( 30 ) EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 2700/2000 (EYVL L 311, 12.12.2000, s. 17).

( 31 ) EYVL L 185, 16.8.1971, s. 15, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 77/63/ETY (EYVL L 13, 15.1.1977, s. 15).

( 32 ) EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden 1994 liittymisasiakirjalla.

( 33 ) EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1.

( 34 ) EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20.

( 35 ) EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/39/EY (EYVL L 176, 5.7.2002, s. 21).

( 36 ) EYVL L 164, 30.6.1994, s. 3.

( 37 ) ►M6 Jos CPV:n ja NACE:n välillä esiintyy tulkintaeroja, sovelletaan NACE-nimikkeistöä. ◄

( 38 ) Järjestelmään hyväksymistä varten, jotta voi myöhemmin saada tiettyä sopimusta koskevan tarjouskilpailukutsun.

( 39 ) Luettelon 6, 9 ja 11 kohdassa olevia tietoja pidetään tietoina, joita ei ole tarkoitus julkaista, jos niiden julkaiseminen hankintayksikön mielestä vahingoittaisi arkaluonteista kaupallista etua.

( 40 ) ►M6 Jos CPV:n ja CPC:n välillä esiintyy tulkintaeroja, sovelletaan CPC-nimikkeistöä. ◄

( 41 ) Sähköisiä allekirjoituksia koskevista yhteisön puitteista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/93/EY (EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12).

( 42 ) ”Mukautettu” tarkoittaa sanamuodon muuttamista ilman että kumotun direktiivin sanamuodon merkitystä on muutettu. Kumotun direktiivin sanamuodon merkitystä koskevat muutokset on osoitettu sanalla ”muutettu”.

Top

Choose the experimental features you want to try