2003X0217 — FI — 16.11.2006 — 001.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	▼M2 TARKISTETTU SIRENE-KÄSIKIRJA ( 1 ) ▼B (EYV C 038, 17.2.2003, p.1)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
M1	Komission päätös, tehty 22 päivänä syyskuuta 2006,	L 317	1	16.11.2006
►M2	Komission päätös, tehty 22 päivänä syyskuuta 2006,	L 317	41	16.11.2006

---

▼B

▼M2

TARKISTETTU SIRENE-KÄSIKIRJA ( 2 )

SISÄLLYSLUETTELO
	Johdanto
1.	SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄ (SIS) JA KANSALLISET SIRENE-TOIMISTOT
1.1.	Oikeusperusta (Schengenin yleissopimuksen 92 artiklan 4 kohta)
1.2.	Sirene-toimisto
1.3.	Sirene-käsikirja
1.4.	Vaatimukset
1.4.1.	Saatavillaolo
1.4.2.	Jatkuvuus
1.4.3.	Turvallisuus
1.4.4.	Tiedonsaanti
1.4.5.	Tiedonannot
1.4.6.	Translitterointisäännöt
1.4.7.	Tietojen laatu
1.4.8.	Rakenteet
1.4.9.	Arkistointi
1.5.	Henkilöstö
1.5.1.	Tietämys
1.5.2.	Koulutus
1.5.3.	Henkilövaihto
1.6.	Tekninen infrastruktuuri
1.6.1.	Tietojen automaattinen syöttäminen
1.6.2.	Tietojen automaattinen poistaminen
1.6.3.	Sirene-toimistojen välinen tiedonvaihto
1.6.4.	SIS:iin syötettävien tietojen laatu
2.	YLEISET MENETTELYT
2.1.	Päällekkäiset kuulutukset (107 artikla)
2.1.1.	Päällekkäisiä kuulutuksia koskeva tiedonvaihto
2.1.2.	Samaa henkilöä koskevien päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen
2.1.3.	Neuvotteleminen uudesta kuulutuksesta, jos se on yhteensopimaton aiemmin tehdyn kuulutuksen kanssa (E-lomake)
2.2.	Tiedonvaihto hakuosuman jälkeen
2.2.1.	Lisätietojen välittäminen
2.3.	Kun osuman jälkeisiä menettelyitä ei voida noudattaa (104 artiklan 3 kohta)
2.4.	Jos kuulutuksen alkuperäistä tarkoitusta muutetaan (102 artiklan 3 kohta)
2.4.1.	Menettely alkuperäisen tarkoituksen muuttamiseksi
2.5.	Tiedot, jotka on tallennettu oikeudettomasti tai joissa on havaittu asiavirheitä (106 artikla)
2.5.1.	Oikaisumenettely
2.6.	Oikeus saada tietoja ja pyytää niiden oikaisemista (109 ja 110 artikla)
2.6.1.	Tietojen saamista ja oikaisua koskeva tiedonvaihto
2.6.2.	Muiden jäsenvaltioiden kuulutuksia koskevat tarkastuspyynnöt
2.6.3.	Tietojen saantia ja oikaisemista koskevat menettelyt
2.7.	Kuulutuksen poistaminen, kun säilyttämisen edellytykset eivät enää täyty
2.8.	Väärinkäytetty henkilöllisyys
2.9.	Sirpit (Sirene Picture Transfer)
2.9.1.	Sirpit-järjestelmän (Sirene-kuvansiirtojärjestelmän) kehittäminen ja tausta
2.9.2.	Vaihdettujen tietojen käyttö muihin tarkoituksiin ja arkistointi
2.9.3.	Tekniset vaatimukset
2.9.4.	Henkilöllisyyden toteamisesta vastaavat kansalliset viranomaiset
2.9.5.	Sirene-järjestelmän L-lomakkeen käyttö
2.9.6.	Sirpit-menettely
2.9.6.1.	Löydön tehnyt Sirene-toimisto suorittaa vertailun
2.9.6.2.	Tiedot toimittava Sirene-toimisto suorittaa vertailun
2.9.6.3.	Tiedontallennusruutu
2.10.	Yhteistyö poliisiasioissa (39–46 artikla)
2.10.1.	Poliisi- ja turvallisuusasioita koskevat erityiset toimivaltuudet — III osasto (39 ja 46 artikla)
2.11.	Sirene-toimistojen ja Interpolin tehtävien päällekkäisyys
2.11.1.	SIS-kuulutusten ensisijaisuus Interpol-kuulutuksiin nähden
2.11.2.	Viestintäkanavan valinta
2.11.3.	Interpol-kuulutuksen käyttö ja jakelu Schengen-valtioissa
2.11.4.	Tietojen lähettäminen kolmansille valtioille
2.11.5.	Osuma ja kuulutuksen poistaminen
2.11.6.	Sirene-toimistojen ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen välisen yhteistyön parantaminen
2.12.	Yhteistyö Europolin ja Eurojustin kanssa
2.13.	Erityisetsinnät
2.13.1.	Maantieteellisesti kohdennettu etsintä
2.13.2.	Kohdennettuun etsintään erikoistuneiden poliisiyksiköiden osallistuminen etsintään
2.14.	Kieltomaininnan lisääminen
2.14.1.	Tiedonvaihto kieltomaininnan yhteydessä
2.14.2.	Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä
2.14.3.	Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö
2.14.4.	Pyyntö kieltomaininnan järjestelmällisestä lisäämisestä jäsenvaltion kansalaisia koskeviin kuulutuksiin
3.	95 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET
3.1.	Kuulutuksen tekemistä edeltävät tarkistukset jäsenvaltioissa
3.2.	Sen tarkistaminen, mahdollistavatko jäsenvaltioiden kansalliset lait pidättämisen luovutustarkoituksessa
3.3.	Päällekkäiset kuulutukset
3.3.1.	Päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen (107 artikla)
3.3.2.	Tiedonvaihto
3.3.3.	Peitenimen (alias) lisääminen
3.4.	Jäsenvaltioille lähetettävät lisätiedot
3.4.1.	Eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvät lisätiedot
3.4.2.	Väliaikaisen pidättämisen yhteydessä lähetettävät lisätiedot
3.4.3.	Henkilöllisyyden selvittämiseksi toimitettavat lisätiedot
3.4.4.	A- ja M-lomakkeiden lähettäminen
3.5.	Kieltomaininnan lisääminen toisen jäsenvaltion pyynnöstä
3.5.1.	Tiedonvaihto kuulutukseen lisättävän kieltomaininnan yhteydessä
3.5.2.	Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä kuulutukseen
3.5.3.	Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö
3.5.4.	Pyyntö kieltomaininnan järjestelmällisestä lisäämisestä jäsenvaltion kansalaisia koskeviin kuulutuksiin
3.6.	Sirene-toimistoilta edellytettävät toimet 95 artiklan mukaisen kuulutuksen vastaanoton yhteydessä
3.7.	Tiedonvaihto osuman jälkeen
3.7.1.	Kuulutusta koskevan osuman antaminen tiedoksi jäsenvaltioille
3.7.2.	Lisätietojen antaminen
3.7.3.	Osuman jälkeiset toimet
3.8.	Kuulutuksen poistaminen
3.8.1.	Kuulutuksen poistaminen, kun sen edellytykset eivät enää täyty
3.9.	Väärinkäytetty henkilöllisyys
3.9.1.	Tietojen välittäminen henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin
3.9.2.	Tietojen antaminen henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin
4.	96 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET
4.1.	Johdanto
4.2.	96 artiklan mukaiset kuulutukset
4.3.	Peitenimen lisääminen
4.4.	Väärinkäytetty henkilöllisyys
4.4.1.	Tietojen välittäminen henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin.
4.5.	Oleskelulupien tai viisumien myöntäminen
4.6.	Maahantulokieltoon määrääminen tai Schengen-alueelta karkottaminen
4.7.	Maahantulokieltoon määrättäviä kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietojen vaihto
4.8.	Kuulutusta koskevan osuman antaminen tiedoksi Schengen-jäsenvaltioille
5.	97 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET
5.1.	97 artiklan mukaiset kuulutukset
5.2.	Kieltomaininnan lisääminen
5.2.1.	Tiedonvaihto kuulutukseen lisättävän kieltomaininnan yhteydessä
5.2.2.	Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä kuulutukseen
5.2.3.	Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö
5.3.	Osuman jälkeiset toimet
5.3.1.	Lisätietojen antaminen
6.	98 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET
6.1.	98 artiklan mukaiset kuulutukset
6.2.	Osuman jälkeiset toimet
6.2.1.	Lisätietojen antaminen
7.	99 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET
7.1.	Yleissopimuksen 99 artiklan 2 kohdan mukaiset kuulutukset
7.2.	Peitenimen lisääminen
7.3.	Neuvottelut muiden jäsenvaltioiden kanssa ennen kuulutusten tekemistä valtion turvallisuuteen liittyvistä syistä
7.4.	Kieltomaininnan lisääminen
7.4.1.	Tiedonvaihto kieltomaininnan lisäämisen yhteydessä
7.4.2.	Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä kuulutukseen
7.4.3.	Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö
7.5.	Lisätietojen antaminen osuman jälkeen
8.	100 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET
8.1.	100 artiklan mukaiset kuulutukset ajoneuvoista
8.1.1.	Samaa ajoneuvoa koskevien päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen
8.1.2.	Ajoneuvoja koskevat kuulutukset
8.2.	Lisätietojen antaminen osuman jälkeen
9.	TILASTOTIEDOT

JOHDANTO

Viisi maata (Belgian kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Ranskan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta ja Alankomaiden kuningaskunta) allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin pikkukaupungissa sopimuksen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa ”jäsenvaltioiden kaikkien kansalaisten vapaus ylittää sisäiset rajat sekä tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus”.

Yksi sopimuksen soveltamisen edellytyksistä oli, että sisärajojen poistamisella ei vaaranneta valtioiden turvallisuutta. Tämä merkitsee jäsenvaltioiden kaikkien alueiden suojaamista.

Useille erityistyöryhmille annettiin tehtäväksi tutkia, millaisia konkreettisia toimenpiteitä olisi toteutettava, jotta turvallisuus ei vaarantuisi sopimuksen voimaansaattamisen jälkeen.

Tämän tutkimustyön tuloksena laadittiin kaksi asiakirjaa, joista toinen on tekninen (toteutettavuustutkimus) ja toinen oikeudellinen (yleissopimus).

Toteutettavuustutkimuksessa, joka luovutettiin viiden sopimusvaltion ministereille ja valtiosihteereille marraskuussa 1988, esitetään Schengenin tietojärjestelmän (SIS) toteuttamisessa noudatettavat tekniset pääperiaatteet.

Tietojärjestelmän rakenteen lisäksi tutkimuksessa eritellään järjestelmän moitteettoman toiminnan edellyttämät keskeiset määritykset. Kyseiselle järjestelylle annettiin nimi ”Sirene”, joka on lyhenne järjestelyn englanninkielisestä määritelmästä ”Supplementary Information REquest at the National Entries”.

Tässä asiakirjassa esitetään lyhyt kuvaus menettelystä, jota noudatetaan jatkotoimenpiteiden edellyttämien lisätietojen välittämisessä, kun SIS-järjestelmään tehdyn kyselyn perusteella on saatu osuma eli ”hitti”.

Viisi perustajamaata allekirjoittivat 19. kesäkuuta 1990 Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ( 3 ), jonka ovat sittemmin allekirjoittaneet myös Italia 27. marraskuuta 1990, Espanja ja Portugali 25. kesäkuuta 1991, Kreikka 6. marraskuuta 1992, Itävalta 28. huhtikuuta 1995 sekä Tanska, Ruotsi ja Suomi 19. joulukuuta 1996. Yleissopimuksessa vahvistetaan kaikkia jäsenvaltioita sitovat oikeudelliset säännöt. Norja ja Islanti tekivät myös yhteistyösopimuksen jäsenvaltioiden kanssa 19. joulukuuta 1996.

Schengenin säännöstö — yleissopimus liitettiin osaksi Euroopan unionin oikeudellista kehystä Amsterdamin sopimukseen vuonna 1999 liitetyillä pöytäkirjoilla. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen asiaa koskevien määräysten mukainen oikeusperusta kullekin Schengenin säännöstöön kuuluvalle määräykselle ja päätökselle vahvistettiin 12. toukokuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä.

Yleissopimuksessa määritellään yksityiskohtaisesti myös yhteiset menettelyt ja kumppaneiden yhteistyösäännöt. Yleissopimuksen IV osastossa käsitellään ainoastaan Schengenin tietojärjestelmää.

Schengenin tietojärjestelmän (Schengen Information System, SIS) käyttäjiä ovat seuraavista tehtävistä vastaavat viranomaiset:

Kyseisiä tehtäviä hoitavilla viranomaisilla olisi oltava automaattisen hakumenettelyn avulla pääsy henkilöistä, ajoneuvoista ja esineistä tehtyihin kuulutuksiin.

SIS jakautuu kahteen osaan: keskusjärjestelmään ja kansallisiin osiin (yksi kussakin maassa). Toimintaperiaatteena on, että SIS:ssä olevia tietoja ei voida vaihtaa suoraan kansallisten osien välillä vaan ainoastaan keskusjärjestelmän (C.SIS) välityksellä.

Yleissopimuksen tiettyjen määräysten täytäntöönpanon ja SIS:n moitteettoman toiminnan edellyttämiä lisätietoja olisi kuitenkin voitava vaihtaa joko kahden tai useamman jäsenvaltion välillä.

Kyetäkseen täyttämään toteutettavuustutkimuksessa ja yleissopimuksessa määrätyt toimintavaatimukset jokaisella Schengenin tietojärjestelmän kansallisella osalla (N.SIS) on oltava Sirene-tietokonejärjestelmän käytön edellyttämät lisätiedot.

Kaikki kansallisella tasolla esitetyt lisätietopyynnöt toimitetaan tämän teknisen ja toiminnallisen palvelun välityksellä.

Jäsenvaltiot ovat sopineet seuraavasta periaatteesta:

Jokainen jäsenvaltio perustaa kansallisen Sirene-toimiston, joka toimii kaikkien muiden yhteistyökumppanien ainoana yhteyspisteenä ympäri vuorokauden.

Jäsenvaltiot laativat yhteiset säännöt, joissa määritellään oikeusperustat, tapaukset, joissa olisi aloitettava tutkintatoimet, noudatettavat menettelyt ja Sirene-toimistojen yleiset organisointiperiaatteet. Kyseisiä järjestelyitä kuvaillaan tässä Sirene-käsikirjassa.

1.   SCHENGENIN TIETOJÄRJESTELMÄ (SIS) JA KANSALLISET SIRENE-TOIMISTOT

SIS, joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta vuonna 1990 tehdyn yleissopimuksen (Schengenin yleissopimus) ( 4 ) IV osaston määräysten mukaisesti, on yksi keskeisistä välineistä Schengenin säännöstön määräysten soveltamisessa Euroopan unionin puitteissa.

1.1.   Oikeusperusta (Schengenin yleissopimuksen 92 artiklan 4 kohta) ( 5 )

Jäsenvaltiot vaihtavat tähän tarkoitukseen nimettyjen viranomaisten (Sirene) välityksellä kaikki tiedot, jotka tarvitaan kuulutusten tekemisen yhteydessä ja joiden avulla voidaan toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet tapauksissa, joissa Schengenin tietojärjestelmässä tehtyjen hakujen tuloksena löytyy henkilöitä tai esineitä, joita koskevia tietoja on tallennettu kyseiseen tietojärjestelmään.

1.2.   Sirene-toimisto

Toiminnan perusajatuksena on, että SIS:ssä olevia tietoja ei voida vaihtaa suoraan kansallisten järjestelmien välillä vaan ainoastaan keskusjärjestelmän (C.SIS) välityksellä.

Schengenin jäsenvaltioiden on kuitenkin voitava vaihtaa yleissopimuksen tiettyjen määräysten täytäntöönpanon ja SIS:n moitteettoman toiminnan edellyttämiä lisätietoja joko kahden tai useamman sopimuspuolen välillä.

Yleissopimuksessa määrättyjen toimintavaatimusten täyttämiseksi Schengenin jäsenvaltioiden on perustettava keskusviranomainen, joka toimii ainoana yhteyspisteenä SIS:iin talletettuihin tietoihin liittyvien lisätietojen vaihtamiseksi. Tämän yhteyspisteen, josta käytetään nimitystä Sirene-toimisto, on oltava toiminnassa vuorokauden ympäri ja jokaisena viikonpäivänä.

1.3.   Sirene-käsikirja

Sirene-käsikirja on Sirene-toimistoille laadittu ohjeisto, jossa kuvaillaan yksityiskohtaisesti sääntöjä ja menettelyitä 1.2 kohdassa tarkoitettujen lisätietojen kahden- tai monenvälistä vaihtoa varten.

1.4.   Vaatimukset

Sirene-toimistojen kautta harjoitettavan yhteistyön perusvaatimuksia käsitellään seuraavassa.

1.4.1.   Saatavillaolo

Jokaisen jäsenvaltion on perustettava kansallinen Sirene-toimisto, joka toimii Schengenin yleissopimusta soveltavien jäsenvaltioiden ainoana yhteyspisteenä. Toimistolla on oltava täydet toimintavalmiudet vuorokauden ympäri. Myös teknisiä analyyseja ja ratkaisuja sekä teknistä tukea on tarjottava vuorokauden ympäri.

1.4.2.   Jatkuvuus

Kunkin Sirene-toimiston on muodostettava sisäinen järjestelmä, jolla taataan hallinnon, henkilöstön ja teknisen infrastruktuurin jatkuvuus.

Sirene-toimistojen päälliköiden on tavattava vähintään kahdesti vuodessa toimistojen välisen yhteistyön laadun arvioimiseksi, mahdollisten vaikeuksien edellyttämien teknisten tai organisatoristen toimenpiteiden toteuttamiseksi ja menettelyiden mukauttamiseksi tarvittaessa.

1.4.3.   Turvallisuus

Tilojen turvallisuus

Sirene-toimistojen tilojen suojaaminen edellyttää fyysisiä ja organisatorisia turvatekijöitä. Yksittäiset toimenpiteet määräytyvät kunkin Schengen-valtion laatimien uhka-analyysien tulosten perusteella. Käytännön toteutuksessa olisi noudatettava Schengenin säännöstön soveltamista koskevan luettelon Schengenin tietojärjestelmää ja Sirene-toimistoja koskevassa 2 osassa annettuja suosituksia ja parhaita käytäntöjä sekä neuvoston päätöstä 2001/264/EY ( 6 ).

Yksittäisten turvatekijöiden välillä voi olla eroja, sillä ne määräytyvät kunkin Sirene-toimiston lähiympäristöön ja tarkkaan sijaintiin liittyvien uhkien perusteella. Turvatekijöitä voivat olla seuraavat:

Järjestelmän turvallisuus

Järjestelmän turvallisuuden perusperiaatteista määrätään Schengenin yleissopimuksen 118 artiklassa.

Parhaassa tapauksessa Sirene-toimistoilla pitäisi olla toiseen paikkaan sijoitettu varatietokone- ja tietokantajärjestelmä Sirene-toimistossa ilmenevän vakavan hätätilanteen varalta.

1.4.4.   Tiedonsaanti

Lisätietojen toimittamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi Sirene-toimistojen työntekijöillä on oltava oikeus saada suoraan tai välillisesti käyttöönsä kaikki asian kannalta merkitykselliset kansalliset tiedot ja asiantuntijoiden neuvot.

1.4.5.   Tiedonannot

Toiminnalliset

Schengenin jäsenvaltiot päättävät yhdessä, mitä kanavaa pitkin Sirene-tiedonannot välitetään. Ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen tiedotuskanava ei ole käytettävissä, voidaan määrittää tapauskohtaisesti olosuhteista riippuen sopivin muu tiedotuskanava teknisten mahdollisuuksien ja tiedonannoille asetettujen turvallisuus- ja laatuvaatimusten perusteella.

Kirjalliset sanomat jaetaan kahteen ryhmään: vapaamuotoiset tekstit ja standardilomakkeet. Viimeksi mainituissa on noudatettava liitteessä 5 annettuja ohjeita. B- ( 7 ), C- ( 8 ) ja D-lomakkeet ( 9 ) eivät ole enää käytössä, ja ne on sen vuoksi poistettu liitteestä 5.

Sirene-henkilöstön kahdenvälisen tiedonvälityksen tehokkuuden maksimoimiseksi tiedonvälityksessä käytetään kieltä, jota molemmat osapuolet osaavat.

Sirene-toimiston on vastattava muiden jäsenvaltioiden Sirene-toimistojensa kautta esittämiin tietopyyntöihin mahdollisimman pian. Tietopyyntöihin on joka tapauksessa vastattava 12 tunnin kuluessa.

Päivittäisen työskentelyn painopistealueet on määritettävä kuulutuksen tyypin ja asian tärkeyden perusteella.

Muut kuin toiminnalliset

Sirene-toimistojen olisi käytettävä tarkoitukseen varattua SIS-NET-sähköpostiosoitetta muun kuin toiminnallisen tiedon vaihtoon.

1.4.6.   Translitterointisäännöt

Tiedonvälityksessä on noudatettava translitterointisääntöjä, jotka annetaan liitteessä 2.

1.4.7.   Tietojen laatu

Kukin Sirene-toimisto on vastuussa SIS:iin syötettyjen tietojen laadunvarmistuksen koordinoinnista. Sirene-toimistoilla on oltava tämän 92 artiklan 4 kohdan ja 108 artiklan nojalla niille uskotun tehtävän suorittamiseen tarvittava kansallinen toimivalta. Sen vuoksi jäsenvaltioissa on oltava jonkinlainen tietojen laadun tarkastusmuoto, kuulutusten/osumien suhdeluvun ja tietojen sisällön tarkistaminen mukaan luettuna.

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava kansalliset vaatimukset koulutukselle, jota annetaan käyttäjille tietojen laatua koskeviin periaatteisiin ja käytäntöihin tutustumista varten.

1.4.8.   Rakenteet

Kaikki kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä vastaavat kansalliset virastot, Sirene-toimistot mukaan luettuina, on organisoitava jäsennellysti niiden ja muiden vastaavia tehtäviä hoitavien kansallisten elinten välisten toimivaltaristiriitojen ja toimintojen päällekkäisyyksien välttämiseksi.

1.4.9.   Arkistointi

1.5.   Henkilöstö

1.5.1.   Tietämys

Sirene-toimiston henkilöstöllä olisi oltava mahdollisimman laajan kielivalikoiman kattava kielitaito, ja palveluksessa olevan henkilöstön on kyettävä kommunikoimaan kaikkien Sirene-toimistojen kanssa.

Henkilöstöllä on oltava tarvittavat tiedot:

Henkilöstöllä on oltava valtuudet käsitellä itsenäisesti mitä tahansa esille tulevaa tapausta.

Erityispyyntöjen tai (oikeudellisten) asiantuntijaneuvojen tapauksessa henkilöstöllä olisi oltava mahdollisuus pyytää apua esimiehiltään ja/tai asiantuntijoilta.

Virka-ajan ulkopuolella päivystävillä työntekijöillä on oltava sama pätevyys, tietämys ja valtuudet sekä mahdollisuus kääntyä päivystävien asiantuntijoiden puoleen.

Juridista asiantuntemusta on oltava saatavilla sekä normaalioloissa että poikkeustapauksissa. Tapauksesta riippuen tällaista asiantuntemusta voi antaa kuka tahansa henkilöstön edustaja, jolla on vaatimukset täyttävä oikeudellinen tausta, tai oikeusviranomaisia edustava asiantuntija.

Rekrytoinnista vastaavien kansallisten viranomaisten on otettava huomioon kaikki edellä mainitut taidot ja tietämys rekrytoidessaan uutta henkilöstöä ja järjestettävä työharjoittelukursseja tai -jaksoja sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Erittäin kokenut henkilöstö takaa sen, että työntekijät voivat toimia oma-aloitteisesti ja käsitellä tapauksia tehokkaasti. Henkilöstön vähäinen vaihtuvuus on sen vuoksi suositeltavaa, ja tällainen siirretty vastuu edellyttää hallinnon varauksetonta tukea.

1.5.2.   Koulutus

Kansallinen taso

Kansallisella tasolla on järjestettävä riittävästi koulutusta sen varmistamiseksi, että henkilöstö täyttää tässä käsikirjassa asetetut vaatimukset.

On suositeltavaa, että Sirene-toimistot osallistuvat kaikkien kuulutuksia tekevien viranomaisten koulutukseen ja korostavat koulutuksessa tietojen laatua ja SIS:n maksimaalista käyttöä.

Kansainvälinen taso

Yhteisiä koulutuskursseja on järjestettävä vähintään kerran vuodessa Sirene-toimistojen yhteistyön tukemiseksi siten, että henkilöstölle annetaan mahdollisuus tavata kollegoitaan muista Sirene-toimistoista, vaihtaa tietoa kansallisista työmenetelmistä sekä luoda yhtenäinen ja vastaava tietämystaso. Tällä tavoin henkilöstö tiedostaa työnsä tärkeyden ja jäsenvaltioiden yleisen turvallisuuden edellyttämän keskinäisen solidaarisuuden tarpeellisuuden.

1.5.3.   Henkilövaihto

Sirene-toimistot voivat myös harkita mahdollisuutta henkilövaihtoon muiden Sirene-toimistojen kanssa. Henkilövaihdon tarkoituksena on parantaa henkilöstön tietämystä työmenetelmistä, näyttää, kuinka muut Sirene-toimistot on organisoitu, ja luoda henkilökohtaisia yhteyksiä kollegoihin muissa jäsenvaltioissa.

1.6.   Tekninen infrastruktuuri

Tekniset resurssit koostuvat yleensä vakiintuneista menetelmistä, joiden avulla hoidetaan Sirene-toimistojen keskinäinen tiedonvälitys.

Kullakin Sirene-toimistolla on oltava atk-pohjainen hallinnointijärjestelmä, jolla mahdollistetaan se, että päivittäistä työskentelyä voidaan hallinnoida suurelta osin automaattisesti.

1.6.1.   Tietojen automaattinen syöttäminen

SIS:iin syöttämiselle asetetut perusteet täyttävät kansalliset kuulutukset suositellaan siirrettäviksi N.SIS-järjestelmään automaattisesti. Automaattisen siirron, tietojen laadun tarkistaminen mukaan luettuna, olisi tapahduttava läpinäkyvästi, eikä se saisi edellyttää lisätoimia kuulutuksen tekevältä viranomaiselta.

1.6.2.   Tietojen automaattinen poistaminen

Jos kansallinen järjestelmä mahdollistaa kansallisten kuulutusten automaattisen siirron SIS:iin edellisessä kohdassa kuvatulla tavalla, SIS:iin liittyvän kuulutuksen poistamisen kansallisesta tietokannasta olisi johdettava automaattisesti sen vastineen poistamiseen SIS-tietokannasta.

Koska päällekkäiset kuulutukset eivät ole sallittuja, on suositeltavaa, että samaa henkilöä koskeva toinen kuulutus ja sen jälkeiset kuulutukset pidetään mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa saatavilla kansallisella tasolla, jotta ne voidaan syöttää järjestelmään kyseistä henkilöä koskevan ensimmäisen kuulutuksen voimassaolon päätyttyä.

1.6.3.   Sirene-toimistojen välinen tiedonvaihto

Tiedonvaihdossa on noudatettava Sirene-toimistojen välistä tiedonvaihtoa koskevia ohjeita. ( 11 )

1.6.4.   SIS:iin syötettävien tietojen laatu

Jotta Sirene-toimistot voisivat toimia tietojen laadunvarmistuksen koordinoijina (ks. edellä 1.5 kohta), niillä olisi oltava käytettävissään tarvittava atk-tuki.

2.   YLEISET MENETTELYT

Jäljempänä kuvailtuja menettelyitä sovelletaan pääosin 95–100 artiklaan, ja kutakin artiklaa koskevat erityismenettelyt ilmenevät seuraavan artiklan kuvauksesta:

2.1.   Päällekkäiset kuulutukset (107 artikla)

Toisinaan voi käydä niin, että useat eri maat tekevät kuulutuksia samasta kohteesta. On tärkeää, että tämä ei aiheuta hämmennystä loppukäyttäjien keskuudessa ja että käyttäjillä on selkeä käsitys toimenpiteistä, jotka on toteutettava kuulutuksen tekemisen yhteydessä. Päällekkäisten kuulutusten havaitsemiseksi on sen vuoksi otettava käyttöön erilaisia menettelytapoja. Lisäksi on vahvistettava tärkeysjärjestys niiden tallentamiseksi SIS:iin.

Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

2.1.1.   Päällekkäisiä kuulutuksia koskeva tiedonvaihto

SIS:iin voidaan syöttää samasta henkilöstä vain yksi kuulutus jäsenvaltiota kohden.

Useat jäsenvaltiot voivat tehdä samaa henkilöä koskevan kuulutuksen, jos kuulutukset ovat yhteensopivia tai voivat olla tallennettuina järjestelmään samanaikaisesti.

Kuulutukset, jotka on tehty 95 artiklan mukaisesti, ovat yhteensopivia 97 ja 98 artiklan mukaisten kuulutusten kanssa. Ne voidaan syöttää järjestelmään samanaikaisesti myös 96 artiklan mukaisten kuulutusten kanssa, vaikka tuolloin 95 artiklan mukaiset menettelyt ovat ensisijaisia suhteessa 96 artiklan mukaisiin menettelyihin.

Kuulutustaulukko

Ensisijaisuusjärjestys	95 artikla	96 artikla	97 art. muk. suojelu	99 art. (ST) henkilö	99 art. (ET) henkilö	97 art. muk. oleskelupaik. ilmoitt.	98 artikla	99 art. (ST) ajoneuvo	99 art. (ET) ajoneuvo	100 artikla
95 artikla	kyllä	samanaik. mahd.	kyllä	ei	ei	kyllä	kyllä	X	X	X
96 artikla	samanaik. mahd.	kyllä	ei	ei	ei	ei	ei	X	X	X
97 artiklan mukainen suojelu	kyllä	ei	kyllä	ei	ei	kyllä	kyllä	X	X	X
99 artiklan mukainen henkilön salainen tarkkailu	ei	ei	ei	kyllä	ei	ei	ei	X	X	X
99 artiklan mukainen henkilön erityistarkkailu	ei	ei	ei	ei	kyllä	ei	ei	X	X	X
Olinpaikkailmoitus 97 artiklan mukaisesti	kyllä	ei	kyllä	ei	ei	kyllä	kyllä	X	X	X
98 artikla	kyllä	ei	kyllä	ei	ei	kyllä	kyllä	X	X	X
99 artiklan mukainen ajoneuvon salainen tarkkailu	X	X	X	X	X	X	X	kyllä	ei	ei
99 artiklan mukainen ajoneuvon erityistarkkailu	X	X	X	X	X	X	X	ei	kyllä	ei
100 artikla	X	X	X	ei	ei	X	X	ei	ei	kyllä
(X = ei sovelleta)

2.1.2.   Samaa henkilöä koskevien päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen

Sen estämiseksi, että samasta henkilöstä tehdään yhteensopimattomia päällekkäisiä kuulutuksia, on pidettävä huolta siitä, että ominaisuuksiltaan samankaltaiset henkilöt erotetaan asianmukaisesti toisistaan. Sen vuoksi on olennaista, että Sirene-toimistot neuvottelevat ja tekevät yhteistyötä keskenään. Kunkin jäsenvaltion on myös otettava käyttöön asianmukaiset tekniset menettelytavat tällaisten tapausten havaitsemiseksi ennen kuulutuksen syöttämistä järjestelmään.

Identtisten henkilöllisyyksien selvittämisessä käytettäviä keinoja käsitellään yksityiskohtaisesti tämän käsikirjan liitteessä 6.

Menettely on seuraava:

2.1.3.   Neuvotteleminen uudesta kuulutuksesta, jos se on yhteensopimaton aiemmin tehdyn kuulutuksen kanssa (E-lomake)

Jos kuulutusta koskeva pyyntö on ristiriidassa saman jäsenvaltion tekemän kuulutuksen kanssa, kansallisen Sirene-toimiston on varmistettava, että SIS:ssä on vain yksi kuulutus. Kukin jäsenvaltio voi valita noudatettavan menettelyn.

Jos pyynnön kohteena oleva kuulutus on yhteensopimaton yhden tai useamman muun jäsenvaltion tekemän kuulutuksen kanssa, kuulutuksesta on sovittava kyseisten jäsenvaltioiden kanssa.

Menettely on seuraava:

2.2.   Tiedonvaihto hakuosuman jälkeen

Kun käyttäjä tekee haun SIS:ssä ja havaitsee, että järjestelmässä on hakukriteereitä vastaava kuulutus, hänen sanotaan saaneen ”osuman” eli ”hitin”.

Käyttäjä saattaa tarvita lisätietoja Sirene-toimistolta voidakseen panna liitteessä 4 esitellyt, taulukoiden 4, 10 tai 16 mukaiset menettelyt tehokkaasti täytäntöön.

Ellei toisin ilmoiteta, kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava osumasta ja sen seurauksista.

Menettely on seuraava:

2.2.1.   Lisätietojen välittäminen

Menettely on seuraava:

2.3.   Kun osuman jälkeisiä menettelyitä ei voida noudattaa (104 artiklan 3 kohta)

Jäsenvaltion, joka ei kykene noudattamaan vaadittua menettelyä, on 104 artiklan 3 kohdan nojalla ilmoitettava siitä viipymättä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle käyttäen H-lomaketta.

Jos osumaan liittyviä tavanomaisia menettelytapoja ei voida noudattaa, tiedonvaihdossa olisi noudatettava seuraavia sääntöjä:

2.4.   Jos kuulutuksen alkuperäistä tarkoitusta muutetaan (102 artiklan 3 kohta)

Tietoja voidaan 102 artiklan 3 kohdan nojalla käyttää muuhun kuin kuulutuksen tekemisen perusteena olleeseen tarkoitukseen, kuitenkin ainoastaan osuman jälkeen ja silloin, kun se on välttämätön yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi, valtion turvallisuuteen liittyvien vakavien syiden vuoksi tai törkeän rangaistavan teon ehkäisemiseksi.

Kuulutuksen tarkoitusta voidaan muuttaa vain siinä tapauksessa, että siihen on saatu ennakkoon lupa kuulutuksen tehneeltä jäsenvaltiolta.

Jos kuulutuksen tarkoitusta muutetaan, tiedonvaihdossa olisi noudatettava seuraavia sääntöjä:

2.4.1.   Menettely alkuperäisen tarkoituksen muuttamiseksi

Menettely on seuraava:

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion annettua luvan osuman löytäneen jäsenvaltion on käytettävä tietoja tarkoitukseen, jota varten se haki lupaa ja jota varten lupa on myönnetty. Sen on otettava huomioon luvan saamiselle mahdollisesti asetetut ehdot.

2.5.   Tiedot, jotka on tallennettu oikeudettomasti tai joissa on havaittu asiavirheitä (106 artikla)

Sopimuksen 106 artiklan 2 ja 3 kohdassa määrätään oikeudettomasti tallennettujen tai asiavirheitä sisältävien tietojen oikaisemisesta.

Jos havaitaan, että tiedot on tallennettu oikeudettomasti tai että ne sisältävät asiavirheitä, tietojenvaihdossa on noudatettava seuraavaa sääntöä:

Virheen havainneen jäsenvaltion on ilmoitettava virheestä Sirene-toimistonsa välityksellä kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle käyttäen J-lomaketta.

2.5.1.   Oikaisumenettely

Menettely on seuraava:

2.6.   Oikeus saada tietoja ja pyytää niiden oikaisemista (109 ja 110 artikla)

Jokaisella henkilöllä on oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja pyytää mahdollisten virheiden oikaisemista. Oikeus saada tietoja määräytyy sen maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jossa pyyntö esitetään.

Jäsenvaltio ei voi myöntää oikeutta saada toisen jäsenvaltion tekemään kuulutukseen liittyviä tietoja neuvottelematta asiasta kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kanssa.

2.6.1.   Tietojen saamista ja oikaisua koskeva tiedonvaihto

Jos kansallisille viranomaisille ilmoitetaan tietojen saamista tai tarkistamista koskevasta pyynnöstä, tiedonvaihdossa noudatetaan seuraavia sääntöjä:

Menettely on seuraava:

2.6.2.   Muiden jäsenvaltioiden kuulutuksia koskevat tarkastuspyynnöt

Kun kyse on muiden jäsenvaltioiden SIS:iin syöttämiä kuulutuksia koskevien tietojen vaihdosta, tiedonvaihto on mahdollisuuksien mukaan toteutettava kansallisten Sirene-toimistojen välityksellä.

Menettely on seuraava:

Jos kuulutuksen tehnyt jäsenvaltio ilmoittaa kannastaan pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion Sirene-toimistolle, tämä huolehtii siitä, että kanta saatetaan mahdollisimman nopeasti sen viranomaisen tietoon, jolla on toimivalta tehdä ratkaisu pyynnön osalta.

2.6.3.   Tietojen saantia ja oikaisemista koskevat menettelyt

Menettely on seuraava:

Sirene-toimistojen on pidettävä toisensa ajan tasalla henkilötietojen saantia ja oikaisemista koskevista kansallisista säännöksistä sekä niihin mahdollisesti myöhemmin tehdyistä muutoksista. Tiedot olisi toimitettava K-lomakkeilla.

2.7.   Kuulutuksen poistaminen, kun säilyttämisen edellytykset eivät enää täyty

Jäsenvaltioille, jotka eivät olleet kyenneet tekemään kuulutusta, ilmoitetaan osuman löytymisestä ja kuulutuksen poistamisesta.

Osumatapauksia lukuun ottamatta kuulutuksen poistaminen voi tapahtua joko suoraan C.SIS:n aloitteesta (kun kuulutuksen voimassaolo on päättynyt) tai välillisesti kuulutuksen SIS:iin syöttäneen viranomaisen aloitteesta (kun kuulutuksen säilyttämisen edellytykset eivät enää täyty).

Molemmissa tapauksissa N.SIS:n olisi käsiteltävä C.SIS:n poistoviesti automaattisesti.

2.8.   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Kyseessä on väärinkäytetty henkilöllisyys (nimi, etunimi ja syntymäaika), jos joku käyttää todellisen henkilön henkilöllisyyttä. Näin voi tapahtua silloin, kun asiakirjaa käytetään todellisen haltijan kustannuksella.

Kohtaan ”henkilöllisyysluokka” koodin 3 merkitsevän jäsenvaltion on lähetettävä Q-lomake samanaikaisesti kuulutuksen syöttämisen/muuttamisen kanssa.

Jos SIS:n käytön yhteydessä havaitaan, että kohtaan ”henkilöllisyysluokka” on merkitty koodi 3, tarkastuksen suorittavan virkailijan olisi otettava yhteyttä kansalliseen Sirene-toimistoon ja pyydettävä lisätietoja selvittääkseen, onko tarkastettava henkilö etsitty henkilö vai henkilö, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin.

Kuulutukseen on merkittävä koodi 3 välittömästi sen jälkeen, kun on havaittu, että henkilön henkilöllisyyttä käytetään väärin. Asianomaisen henkilön olisi kansallisia menettelytapoja noudattaen toimitettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion kansalliselle Sirene-toimistolle tarvittavat tiedot, kuten todelliset henkilötiedot ja henkilöllisyystodistusta koskevat yksityiskohtaiset tiedot, ja/tai täytettävä Q-lomake.

Edellyttäen, että jäljempänä mainittu edellytys täyttyy, myös kuulutuksen tehneen jäsenvaltion Sirene-toimistolla olisi oltava sen henkilön, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin, valokuvat ja sormenjäljet.

Tietoihin, jotka koskevat SIS-kuulutuksella etsittävää henkilöä, viitataan Q-lomakkeessa vain Schengen-numerolla. Otsakkeen 052 (asiakirjan myöntämispäivä) alle merkittävät tiedot ovat pakollisia. Otsakkeen 083 (kuulutusta koskevat erityistiedot) alle olisi aina merkittävä sen viranomaiset yhteystiedot, joka voi antaa lisätietoja kuulutuksesta.

Kyseisiä tietoja voidaan käsitellä vain sen henkilön vapaaehtoisella ja nimenomaisella suostumuksella, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin.

Saatuaan tiedon siitä, että henkilö, jota koskeva kuulutus on syötetty SIS:iin, käyttää väärin jonkun toisen henkilöllisyyttä, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on tarkistettava, onko väärinkäytetty henkilöllisyys tarpeen säilyttää SIS-kuulutuksessa (etsityn henkilön löytämiseksi).

Tietoja henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin, voidaan käyttää vain tarkastettavan henkilön henkilöllisyyden selvittämiseksi eikä missään tapauksessa mihinkään muuhun tarkoitukseen. Väärinkäytettyä henkilöllisyyttä koskevat tiedot olisi poistettava niitä koskevan kuulutuksen poistamisen jälkeen.

2.9.   Sirpit (Sirene Picture Transfer)

2.9.1.   Sirpit-järjestelmän (Sirene-kuvansiirtojärjestelmän) kehittäminen ja tausta

Sirene-toimistojen olisi kyettävä vaihtamaan sormenjälkiä ja kuvia henkilöllisyyden toteamista varten.

Sirpit-menettely mahdollistaa sen, että kun löydetyn henkilön henkilöllisyyttä on aihetta epäillä, Sirene-toimistot voivat vaihtaa nopeasti kuvia ja sormenjälkiä sähköisin välinein voidakseen vertailla löydetyn henkilön ja kuulutuksen kohteena olleen henkilön sormenjälkiä ja kuvia keskenään.

Kuvia ja sormenjälkiä voidaan vaihtaa myös poliisiyhteistyön puitteissa Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 39 ja 46 artiklassa määrätyissä tapauksissa edellyttäen, että myös Sirene-toimistot käsittelevät kyseisiä tapauksia.

2.9.2.   Vaihdettujen tietojen käyttö muihin tarkoituksiin ja arkistointi

Sirpit-menettelyn kautta vaihdettujen kuvien ja sormenjälkien käytössä muihin tarkoituksiin ja arkistoinnissa on noudatettava Schengenin yleissopimuksen VI osaston määräyksiä, erityisesti 126 ja 129 artiklaa (sekä soveltuvin osin direktiivin 95/46/EY säännöksiä), ja asiaan sovellettavaa, kyseisten valtioiden kansallista lainsäädäntöä.

2.9.3.   Tekniset vaatimukset

Jokaisen Sirene-toimiston olisi täytettävä Sirpit-järjestelmän tekniset vaatimukset.

Sirene-toimiston on kyettävä vaihtamaan sähköisesti vertailu- tai tarkistuspyyntöjä sekä vertailutuloksia ja lähettämään sähköisesti vertailu- ja tarkistuspyyntöjä — ilman muutoksia — henkilöllisyyden toteamisesta vastaaville kansallisille viranomaisille ja vastaanottamaan vertailutuloksia kyseisiltä viranomaisilta.

Sormenjäljet ja kuvat lähetetään liitetiedostona tiedontallennusruudulla, joka on kehitetty erityisesti Sirpit-järjestelmää varten.

2.9.4.   Henkilöllisyyden toteamisesta vastaavat kansalliset viranomaiset

Henkilöllisyyden toteamisesta vastaavat kansalliset viranomaiset vastaanottavat vain oman maansa kansallisen Sirene-toimiston lähettämiä pyyntöjä ja lähettävät tuloksia vain oman maansa Sirene-toimistolle.

2.9.5.   Sirene-järjestelmän L-lomakkeen käyttö

Vertailupyynnön ja vertailutulosten lähettämisestä Sirpit-järjestelmän välityksellä ilmoitetaan Sirene-lomakkeiden tavanomaisen lähetyskanavan kautta lähetettävällä L-lomakkeella. L-lomakkeet lähetetään samanaikaisesti sormenjälkien ja/tai kuvien kanssa.

Schengenin yleissopimuksen 39 ja 46 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa L-lomake korvataan sovitulla ilmoitustavalla.

2.9.6.   Sirpit-menettely

Sen maan Sirene-toimistosta, jossa etsitty henkilö löydettiin, käytetään jäljempänä nimitystä ”löydön tehnyt Sirene-toimisto”.

Sen maan Sirene-toimistosta, joka syötti kuulutuksen SIS-järjestelmään, käytetään jäljempänä nimitystä ”tiedot toimittava Sirene-toimisto”.

Menettelyssä on kaksi eri mahdollisuutta:

2.9.6.1.   Löydön tehnyt Sirene-toimisto suorittaa vertailun

2.9.6.2.   Tiedot toimittava Sirene-toimisto suorittaa vertailun

Vertailun jälkeen löydön tehnyt Sirene-toimisto voi säilyttää kuulutuksen kohteena olevan henkilön sormenjäljet ja kuvat tutkimusaineistossa mahdollisten lisävertailujen varalta.

Käsiteltäessä sellaisia Sirpit-menettelyn kautta vaihdettuja kuvia ja sormenjälkiä, jotka eivät vastaa kuulutuksen kohteena olevan henkilön tietoja, on noudatettava Schengenin yleissopimuksen VI osaston määräyksiä, erityisesti 126 ja 129 artiklaa (sekä soveltuvin osin direktiivin 95/46/EY säännöksiä), ja asiaan sovellettavaa, kyseisten valtioiden kansallista lainsäädäntöä. Tämän pitäisi yleensä johtaa kyseisten sormenjälkien ja kuvien poistamiseen aineistosta.

2.9.6.3.   Tiedontallennusruutu

Syöttömaski kehitetään Interpolin nykyisen syöttömaskin perusteella (ANSI-/NIST-standardi).

Syöttömaskilla on seuraavat tiedot:

2.10.   Yhteistyö poliisiasioissa (39–46 artikla)

Jäsenvaltioiden yhteistyö poliisiasioissa ei saa rajoittua pelkästään SIS-järjestelmässä olevien tietojen käyttöön.

Annetaan seuraavat suositukset:

Osuma voi johtaa rikoksen tai yleiseen turvallisuuteen kohdistuvan vakavan uhan paljastumiseen. Kohteen tarkka tunnistaminen saattaa olla ratkaiseva seikka, ja tietojen, esim. valokuvien tai sormenjälkien, vaihto on erityisen tärkeää. Tällaiseen tiedonvaihtoon tarvittavasta toimivallasta määrätään 39 ja 46 artiklassa, ja siinä on noudatettava yleissopimuksen VI osaston määräyksiä.

2.10.1.   Poliisi- ja turvallisuusasioita koskevat erityiset toimivaltuudet — III osasto (39 ja 46 artikla)

Schengenin yleissopimuksen III osastossa on poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä koskevia lisämääräyksiä.

Annetaan seuraavat suositukset:

2.11.   Sirene-toimistojen ja Interpolin tehtävien päällekkäisyys

SIS-järjestelmän tarkoituksena ei ole korvata eikä kopioida Interpolin toimintaa. Vaikka tehtäväkentissä voi olla päällekkäisyyttä, Schengenin puitteissa harjoitettavan jäsenvaltioiden välisen toiminnan ja yhteistyön pääperiaatteet eroavat huomattavasti Interpolin puitteissa harjoitettavan toiminnan ja yhteistyön pääperiaatteista. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa säännöt Sirene-toimistojen ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen (NCB) kansallisella tasolla tekemälle yhteistyölle.

Seuraavista periaatteista on sovittu:

2.11.1.   SIS-kuulutusten ensisijaisuus Interpol-kuulutuksiin nähden

SIS-kuulutukset ja niitä koskeva tiedonvaihto ovat aina ensisijaisia Interpolin kuulutuksiin ja sen kautta vaihdettuihin tietoihin nähden. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun kuulutukset ovat keskenään ristiriidassa.

2.11.2.   Viestintäkanavan valinta

On noudatettava periaatetta Schengen-kuulutuksen ensisijaisuudesta suhteessa Interpol-kuulutuksiin ja varmistettava, että myös jäsenvaltioiden kansalliset keskustoimistot noudattavat kyseistä periaatetta. Kun Schengen-kuulutus on luotu, kaikki kuulutukseen ja sen luomiseen johtaneisiin syihin liittyvä viestintä on käytävä Sirene-toimistojen välityksellä. Jos jäsenvaltio haluaa vaihtaa viestintäkanavaa, asiasta on keskusteltava ennakkoon muiden osapuolten kanssa. Viestintäkanavan vaihto on mahdollista vain erityistapauksissa.

2.11.3.   Interpol-kuulutuksen käyttö ja jakelu Schengen-valtioissa

Koska SIS-kuulutukset ovat ensisijaisia Interpol-kuulutuksiin nähden, Interpol-kuulutukset on rajattava poikkeustapauksiin (ts. tapauksiin, joissa Schengenin yleissopimuksessa ei ole määräyksiä, jotka mahdollistaisivat kuulutuksen syöttämisen SIS:iin, syöttäminen on teknisesti mahdotonta tai osa SIS-kuulutuksen tekemiseen tarvittavista tiedoista puuttuu). Schengen-alueella ei sallita rinnakkaisia SIS- ja Interpol-kuulutuksia. Interpolin kautta välitettävissä, myös Schengen-alueen tai osan siitä (Interpolin jakelualue 2) kattavissa kuulutuksissa olisi oltava maininta ”alue 2 Schengen-valtioita lukuun ottamatta”.

2.11.4.   Tietojen lähettäminen kolmansille valtioille

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion Sirene-toimisto tekee päätöksen tietojen toimittamisesta kolmansille maille (lupa, välitystapa ja -kanava). Sirene-toimiston on noudatettava tällöin Schengenin yleissopimuksen määräyksiä ja direktiivin 95/46/EY säännöksiä henkilötietojen suojaamisesta. Interpol-kanavan käyttö riippuu kansallisista määräyksistä tai menettelyistä.

2.11.5.   Osuma ja kuulutuksen poistaminen

Schengen-valtiot huolehtivat kansallisella tasolla siitä, että Sirene-toimistot ja Interpolin kansalliset keskustoimistot ilmoittavat toisilleen osumista.

Ainoastaan kuulutuksen tehneellä viranomaisella on oikeus poistaa kuulutus.

2.11.6.   Sirene-toimistojen ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen välisen yhteistyön parantaminen

Kunkin jäsenvaltion on toteuttava asianmukaiset toimenpiteet Sirene-toimistonsa ja Interpolin kansallisten keskustoimistojen kansallisella tasolla käymän tiedonvaihdon tehostamiseksi.

2.12.   Yhteistyö Europolin ja Eurojustin kanssa

Asianmukaiset kansalliset menettelytavat on otettava käyttöön Sirene-toimistojen välisen yhteistyön sujuvoittamiseksi.

2.13.   Erityisetsinnät

2.13.1.   Maantieteellisesti kohdennettu etsintä

Maantieteellisesti kohdennetulla etsinnällä tarkoitetaan etsintää tilanteessa, jossa pyynnön esittävällä maalla on vankkoja todisteita etsityn henkilön olinpaikasta tai etsityn esineen sijaintipaikasta rajatulla maantieteellisellä alueella. Tällaisessa tilanteessa oikeusviranomaisen pyyntö voidaan toteuttaa välittömästi.

Maantieteellisesti kohdennetut etsinnät Schengen-alueella on toteutettava SIS:ssä olevan kuulutuksen perusteella. M-lomakkeella, joka on lähetettävä samaan aikaan kuulutuksen laatimisen tai olin- tai sijaintipaikkaa koskevien tietojen saamisen kanssa, on annettava tietoja etsityn henkilön olinpaikasta tai etsityn esineen sijaintipaikasta. Etsittyä henkilöä koskeva kuulutus on tallennettava SIS:iin sen varmistamiseksi, että väliaikainen pidätysmääräys on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen (yleissopimuksen 64 artikla ja eurooppalaista pidätysmääräystä koskevan puitepäätöksen 9 artiklan 3 kohta).

Tämä parantaa mahdollisuuksia löytää osuma, jos henkilön olinpaikka tai esineen sijaintipaikka Schengen-alueella muuttuu odottamattomasti. Etsittyä henkilöä tai esinettä koskevien tietojen jättäminen syöttämättä SIS:iin on sen vuoksi mahdollista vain erityistilanteissa (esim. saatavilla ei ole riittävästi tietoja kuulutuksen laatimiseksi jne.).

2.13.2.   Kohdennettuun etsintään erikoistuneiden poliisiyksiköiden osallistuminen etsintään

Pyynnön vastaanottavien jäsenvaltioiden Sirene-toimistojen olisi käytettävä soveltuvin osin myös kohdennettuja etsintöjä tekevien erikoisyksiköiden tarjoamia palveluita. Kyseisten yksiköiden kanssa on sen vuoksi tehtävä tiivistä yhteistyötä ja niiden kanssa on vaihdettava tietoja. SIS:iin syötettävää kuulutusta ei voida korvata kyseisten poliisiyksiköiden kansainvälisellä tasolla tekemällä yhteistyöllä. Tällainen yhteistyö ei saa olla ristiriidassa sen kanssa, että Sirene-toimiston päätehtävänä on toimia yhteyspisteenä SIS:n kautta tehtävissä etsinnöissä.

2.14.   Kieltomaininnan lisääminen

Kuulutukseen voidaan lisätä toisen jäsenvaltion pyynnöstä maininta siitä, että sen alueella ei tämän kuulutuksen johdosta ryhdytä kyseiseen toimenpiteeseen (ns. ”liputus”).

Yleissopimuksen 94 artiklan 4 kohdassa, 95 artiklan 3 kohdassa, 97 artiklassa ja 99 artiklan 6 kohdassa määrätään pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion oikeudesta kieltäytyä toimenpiteen toteuttamisesta alueellaan pyytämällä kieltomaininnan lisäämistä 95, 97 tai 99 artiklan mukaiseen kuulutukseen. Samalla on esitettävä syyt pyynnön esittämiseen.

2.14.1.   Tiedonvaihto kieltomaininnan yhteydessä

Sirene-toimistojen on vaihdettava tietoja, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat arvioida, onko kieltomaininnan lisääminen kuulutukseen tarpeellista.

Tällainen kieltomaininta voidaan lisätä 94 artiklan 4 kohdan mukaisesti milloin tahansa 95, 97 ja 99 artiklan mukaisiin kuulutuksiin (tai poistaa niistä milloin tahansa). Kun kieltomaininta lisätään 97 ja 99 artiklan mukaisiin kuulutuksiin, kuulutus ei tule näkyviin tietokoneruudulla, kun loppukäyttäjä tekee haun järjestelmässä. Sen sijaan 95 artiklan mukaisiin kuulutuksiin tulee näkyviin vaihtoehtoinen toimenpide. Kunkin jäsenvaltion on tarkistettava mahdollisimman nopeasti kuulutukset, joihin voi olla tarpeen lisätä kieltomaininta.

2.14.2.   Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä

Menettely on seuraava:

2.14.3.   Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö

Menettely on seuraava:

2.14.4.   Pyyntö kieltomaininnan järjestelmällisestä lisäämisestä jäsenvaltion kansalaisia koskeviin kuulutuksiin

Menettely on seuraava:

Jos 94 artiklan 4 kohdassa mainitut olosuhteet ovat muuttuneet, kieltomaininnan lisäämistä pyytäneen jäsenvaltion on pyydettävä mahdollisimman pian kieltomaininnan poistamista.

3.   95 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET ( 25 )

Menettelyn vaiheet ovat seuraavat:

3.1.   Kuulutuksen tekemistä edeltävät tarkistukset jäsenvaltioissa

Useimpiin 95 artiklan mukaisiin uusiin kuulutuksiin liitetään eurooppalainen pidätysmääräys. Henkilön väliaikainen pidättäminen on kuitenkin myös mahdollista 95 artiklan mukaisen kuulutuksen perusteella ennen kansainvälisen pidätysmääräyksen saamista. Ennen näiden toimenpiteiden toteuttamista vaadittavat tarkastukset ovat seuraavat:

Eurooppalaisen/kansainvälisen pidätysmääräyksen antajana on oltava kyseisessä jäsenvaltiossa toimivaltainen oikeusviranomainen.

Eurooppalaisessa/kansainvälisessä pidätysmääräyksessä ja A-lomakkeella (erityisesti eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohdassa e ”kuvaus olosuhteista, joissa rikos/rikokset tehtiin, mukaan lukien aika ja paikka” ja A-lomakkeen kohdassa 044 ”teonkuvaus”) olisi annettava riittävän yksityiskohtaiset tiedot, jotta muut Sirene-toimistot voivat tarkistaa kuulutuksen.

3.2.   Sen tarkistaminen, mahdollistavatko jäsenvaltioiden kansalliset lait pidättämisen luovutustarkoituksessa

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on tarkistettava, mahdollistavatko muiden jäsenvaltioiden kansalliset lait pyynnön kohteena olevan pidättämisen luovutustarkoituksessa.

Menettely on seuraava:

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava asianmukaiset tekniset tai organisatoriset toimenpiteet varmistaakseen, että 95 artiklan 2 kohdan (toisen virkkeen) mukaiset kuulutukset syötetään SIS:iin vasta sen jälkeen, kun kyseisen jäsenvaltion Sirene-toimisto on saanut tiedon asiasta.

3.3.   Päällekkäiset kuulutukset

3.3.1.   Päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen (107 artikla)

Kukin jäsenvaltio voi syöttää järjestelmään vain yhden kuulutuksen etsittyä henkilöä kohden. Sen vuoksi on tarkistettava, onko sama jäsenvaltio esittänyt useita kuulutuspyyntöjä. Jos sama jäsenvaltio on esittänyt useita pyyntöjä, 95 artiklan mukaisessa kuulutuksessa näkyvä eurooppalainen pidätysmääräys määräytyy kansallisen menettelyn mukaan. Vaihtoehtoisesti voidaan antaa yksi eurooppalainen pidätysmääräys, joka kattaa kaikki saman henkilön tekemät rikokset.

Toisinaan voi käydä niin, että eri maat tekevät kuulutuksen samoista kohteista. Tämä edellyttää seuraavia toimenpiteitä:

Kuulutukset, jotka on tehty 95 artiklan mukaisesti, ovat yhteensopivia 97 ja 98 artiklan mukaisten kuulutusten kanssa. Ne voivat olla järjestelmässä samanaikaisesti myös 96 artiklan mukaisten kuulutusten kanssa, vaikka tuolloin 95 artiklan mukaiset menettelyt ovat ensisijaisia suhteessa 96 artiklan mukaisiin menettelyihin. Kuulutukset, jotka on tehty 99 artiklan mukaisesti, eivät ole yhteensopivia 95 artiklan mukaisten kuulutusten kanssa.

Kuulutusten prioriteettijärjestys on seuraava:

Tästä prioriteettijärjestyksestä voidaan poiketa jäsenvaltioiden keskinäisten neuvottelujen jälkeen, jos se on kansallisten etujen mukaista.

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion Sirene-toimiston on säilytettävä kuulutuksen poistamiseen saakka tieto uuden kuulutuksen tekemistä koskevista pyynnöistä, jotka on hylätty neuvotteluiden jälkeen edellä mainittujen määräysten nojalla.

Kun jossakin jäsenvaltiossa tehdystä hausta seuraa osuma, kuulutuksen laatineen jäsenvaltion Sirene-toimisto voi lähettää kaikki kyseisen jäsenvaltion toimivaltaisten oikeusviranomaisten antamat eurooppalaiset pidätysmääräykset.

On mahdollista, että useat jäsenvaltiot syöttävät eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvän kuulutuksen samasta henkilöstä. Jos vähintään kaksi jäsenvaltiota on antanut samaa henkilöä koskevan eurooppalaisen pidätysmääräyksen, päätösvalta siitä, mikä määräys pannaan täytäntöön pidätystilanteessa, kuuluu pidätyksen tehneen jäsenvaltion toimeenpanevalle oikeusviranomaiselle.

3.3.2.   Tiedonvaihto

Sen estämiseksi, että samasta henkilöstä tehdään useita yhteensopimattomia kuulutuksia, on pidettävä huolta siitä, että ominaisuuksiltaan samankaltaiset henkilöt erotetaan asianmukaisesti toisistaan.

Sen vuoksi on tärkeää, että Sirene-toimistot neuvottelevat ja tekevät yhteistyötä keskenään. Kunkin jäsenvaltion on myös otettava käyttöön asianmukaiset tekniset menettelyt tällaisten tapausten havaitsemiseksi ennen kuulutuksen syöttämistä järjestelmään.

Identtisten henkilöllisyyksien selvittämisessä käytettäviä menettelyjä käsitellään yksityiskohtaisesti tämän käsikirjan liitteessä 6.

Menettely on seuraava:

3.3.3.   Peitenimen (alias) lisääminen

3.4.   Jäsenvaltioille lähetettävät lisätiedot

3.4.1.   Eurooppalaiseen pidätysmääräykseen liittyvät lisätiedot

Lisätietojen lähettämiseen olisi käytettävä A- ja M-lomakkeita, jotka ovat yhdenmukaiset kaikissa jäsenvaltioissa, ja lomakkeisiin sisällytettävien tietojen olisi vastattava eurooppalaisessa pidätysmääräyksessä olevia tietoja.

A-lomakkeen tiedot:

M-lomakkeella annettavat tiedot:

Jos kohdassa on teksti ”Eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohdan (e, I ja II) mukainen rangaistava teko / mukaiset rangaistavat teot”, kohtaan on tarvittaessa merkittävä vähintään yksi rikos, josta voidaan määrätä pidätysmääräyksen antaneessa jäsenvaltiossa kyseisen jäsenvaltion lainsäädännössä puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdan (tai eurooppalaisen pidätysmääräyksen kohdan [(e)I]) mukaisesti määritelty vapausrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään 3 vuotta, tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään 3 vuotta.

Jos rikos sisältyy tai rikokset sisältyvät eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä tehdyn puitepäätöksen 2 artiklan 2 kohdassa olevaan luetteloon, rikos/rikokset on merkittävä kokonaisuudessaan M-lomakkeelle luettelossa käytetyn sanamuodon mukaan.

Jos rikokset eivät sisälly edellä mainittuun luetteloon, on annettava seuraavat tiedot:

Jos M-lomakkeen kohdassa 083 annettavien tietojen pituus on yli 1 024 merkkiä, on lähetettävä yksi tai useampia ylimääräisiä M-lomakkeita.

3.4.2.   Väliaikaisen pidättämisen yhteydessä lähetettävät lisätiedot

Tiedot henkilöistä, joita etsitään heidän pidättämisekseen luovutustarkoituksessa, on koottava kansioon ennen kuulutuksen syöttämistä. On tarkistettava, että tiedoissa ei ole puutteita ja että ne on esitetty asianmukaisessa muodossa. Toimitettavat tiedot ovat seuraavat (tiedot syytteeseenpanosta tai tuomion täytäntöönpanosta ovat periaatteessa vaihtoehtoisia):

Kukin valtio voi käyttää omaa juridista terminologiaansa osallistumisasteen kuvaamiseen.

Tietojen on oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta muut Sirene-toimistot voivat tarkistaa kuulutuksen, muttei kuitenkaan liian yksityiskohtaisia, jotta järjestelmää ei ylikuormitettaisi tarpeettomasti.

Jos Sirene-toimistot eivät voi ottaa viestiä vastaan, koska kyseiselle lomakkeelle on varattu rajallinen määrä tilaa, lisätietoja voidaan antaa M-lomakkeella. Lähetyksen päättyminen ilmoitetaan viimeisessä lomakkeessa maininnalla ”End of Message” (A-lomakkeen otsikko 044 tai M-lomakkeen otsikko 083).

3.4.3.   Henkilöllisyyden selvittämiseksi toimitettavat lisätiedot

Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion Sirene-toimisto voi tarvittaessa antaa lisätietoja neuvoteltuaan asiasta toisen jäsenvaltion kanssa ja/tai toisen jäsenvaltion pyynnöstä henkilön henkilöllisyyden selvittämiseksi. Kyse on erityisesti seuraavista tiedoista:

Kyseisten tietojen, kuten myös valokuvien ja sormenjälkien, on mahdollisuuksien mukaan oltava saatavissa Sirene-toimistoista, tai Sirene-toimistojen on voitava saada kyseiset tiedot välittömästi, jotta pyydetyt tiedot voidaan toimittaa mahdollisimman nopeasti.

Yhteisenä tavoitteena on minimoida riski kuulutuksen kohteena olevaa henkilöä henkilötiedoiltaan muistuttavan toisen henkilön aiheettomasta pidättämisestä.

3.4.4.   A- ja M-lomakkeiden lähettäminen

Kohdissa 3.3.1 ja 3.3.2 mainitut tiedot olisi lähetettävä nopeimmalla käytettävissä olevalla tavalla. Kuulutuksen tekevän jäsenvaltion on lähetettävä A- ja M-lomakkeet samaan aikaan kuin 95 artiklan 2 kohdan mukainen kuulutus syötetään SIS:iin. Henkilöllisyyden toteamiseen tarvittavat lisätiedot on toimitettava toisen jäsenvaltion kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ja/tai sen pyynnöstä. Tarvittaessa voidaan lähettää useita A- ja M-lomakkeita, jotka koskevat eri eurooppalaisia/kansainvälisiä pidätysmääräyksiä.

3.5.   Kieltomaininnan lisääminen toisen jäsenvaltion pyynnöstä

Yleissopimuksen 95 artiklan 3 kohdan mukaan pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi kieltäytyä pyydetyn toimenpiteen toteuttamisesta alueellaan pyytämällä kieltomaininnan lisäämistä 95 artiklan mukaiseen kuulutukseen. Samalla on esitettävä syyt pyynnön esittämiseen.

3.5.1.   Tiedonvaihto kuulutukseen lisättävän kieltomaininnan yhteydessä

Sirene-toimistojen on vaihdettava tietoja, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat arvioida, onko kieltomaininnan lisääminen kuulutukseen tarpeellista.

Tällainen kieltomaininta voidaan lisätä (tai poistaa) 94 artiklan 4 kohdan mukaisesti milloin tahansa. Kunkin jäsenvaltion on tarkistettava mahdollisimman nopeasti kuulutukset, joihin voi olla tarpeen lisätä kieltomaininta.

3.5.2.   Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä kuulutukseen

Menettely on seuraava:

3.5.3.   Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö

Menettely on seuraava:

3.5.4.   Pyyntö kieltomaininnan järjestelmällisestä lisäämisestä jäsenvaltion kansalaisia koskeviin kuulutuksiin

Menettely on seuraava:

Jos 94 artiklan 4 kohdassa mainitut olosuhteet ovat muuttuneet, kieltomaininnan lisäämistä pyytäneen jäsenvaltion on pyydettävä mahdollisimman pian kieltomaininnan poistamista.

3.6.   Sirene-toimistoilta edellytettävät toimet 95 artiklan mukaisen kuulutuksen vastaanoton yhteydessä

Kun Sirene-toimisto vastaanottaa A- ja M-lomakkeet, toimiston tai sen yhteydessä toimivan yksikön olisi tehtävä mahdollisimman pian hakuja kaikista mahdollisista lähteistä henkilön löytämiseksi. Jos pyynnön esittäneen jäsenvaltion toimittamat tiedot eivät ole vastaanottaneen jäsenvaltion mielestä riittäviä, tämä ei saisi estää etsintöjen suorittamista.

Jos 95 artiklan mukainen kuulutus hyväksytään ja henkilö paikallistetaan tai pidätetään jäsenvaltion alueella, eurooppalainen pidätysmääräys ja/tai A- ja M-lomakkeet olisi toimitettava edelleen eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanevan jäsenvaltion viranomaiselle. Jos pyydetään alkuperäistä pidätysmääräystä, pidätysmääräyksen antaneen oikeusviranomaisen olisi lähetettävä se suoraan toimeenpanevalle oikeusviranomaiselle (ellei toisin määrätä).

3.7.   Tiedonvaihto osuman jälkeen

3.7.1.   Kuulutusta koskevan osuman antaminen tiedoksi jäsenvaltioille

Menettely on seuraava:

3.7.2.   Lisätietojen antaminen

Menettely on seuraava:

3.7.3.   Osuman jälkeiset toimet

Loppukäyttäjä saattaa tarvita lisätietoja Sirene-toimistolta voidakseen panna liitteessä 4 esitetyt, taulukoiden 4, 10 tai 16 mukaiset menettelyt tehokkaasti täytäntöön.

Ellei toisin ilmoiteta, kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava osumasta ja sen seurauksista.

Tällä menettelyllä on teknisiä vaikutuksia, sillä kuulutus on sen jälkeen käsiteltävä. Se voidaan joutua poistamaan järjestelmästä, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että järjestelmään voidaan nyt syöttää toinen kuulutus, joka oli aiemmin jätetty pois järjestelmästä

3.8.   Kuulutuksen poistaminen

Jäsenvaltioille, jotka eivät olleet voineet tehdä kuulutusta, ilmoitetaan osuman löytymisestä ja kuulutuksen poistamisesta.

3.8.1.   Kuulutuksen poistaminen, kun sen edellytykset eivät enää täyty

Osuman löytymisen jälkeisiä tapauksia lukuun ottamatta kuulutuksen poistaminen voi tapahtua joko suoraan C.SIS:n aloitteesta (kun kuulutuksen voimassaolo on päättynyt) tai välillisesti kuulutuksen SIS:iin syöttäneen viranomaisen aloitteesta (kun kuulutuksen säilyttämisen edellytykset eivät enää täyty).

Molemmissa tapauksissa N.SIS:n olisi käsiteltävä C.SIS:n poistoviesti automaattisesti siten, että syöttämistä odottava kuulutus voidaan syöttää SIS:iin sen tilalle.

Sirene-toimisto saa automaattisesti N.SIS:stä tiedon siitä, että odottamassa oleva kuulutus voidaan syöttää SIS:iin.

Sirene-toimiston on käytävä läpi koko menettely kuulutuksen syöttämiseksi asianmukaiseen kuulutusluokkaan.

3.9.   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Katso väärinkäytettyä henkilöllisyyttä koskeva kohta 2.8.

3.9.1.   Tietojen välittäminen henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin

Kuulutukseen on merkittävä koodi 3 välittömästi sen jälkeen, kun on havaittu, että henkilön henkilöllisyyttä käytetään väärin. Asianomaisen henkilön olisi toimitettava kansalliselle Sirene-toimistolleen tarvittavat tiedot, kuten todelliset henkilötiedot ja henkilöllisyystodistuksia koskevat yksityiskohtaiset tiedot, ja/tai täytettävä Q-lomake.

Edellyttäen, että jäljempänä mainittu edellytys täyttyy, Sirene-toimistolla olisi myös oltava sen henkilön, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin, valokuvat ja sormenjäljet.

Tietoihin, jotka koskevat SIS-kuulutuksella etsittävää henkilöä, viitataan Q-lomakkeessa vain Schengen-numerolla. Otsakkeen 052 (asiakirjan myöntämispäivä) alle merkittävät tiedot ovat pakollisia. Otsakkeen 083 (kuulutusta koskevat erityistiedot) alle olisi aina merkittävä sen viranomaisen yhteystiedot, joka voi antaa lisätietoja kuulutuksesta.

Kyseisiä tietoja voidaan käsitellä vain sen henkilön vapaaehtoisella ja nimenomaisella suostumuksella, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin.

Saatuaan tiedon siitä, että henkilö, jota koskeva kuulutus on syötetty SIS:iin, käyttää väärin jonkun toisen henkilöllisyyttä, kuulutuksen tehneen jäsenvaltion on tarkistettava, onko väärinkäytetty henkilöllisyys tarpeen säilyttää SIS-kuulutuksessa (etsityn henkilön löytämiseksi).

3.9.2.   Tietojen antaminen henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin

Tietoja henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin, voidaan käyttää vain tarkastettavan henkilön henkilöllisyyden selvittämiseksi eikä missään tapauksessa mihinkään muuhun tarkoitukseen.

4.   96 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET ( 26 )

Menettelyn vaiheet ovat seuraavat:

4.1.   Johdanto

Tietojen vaihtaminen kolmansien maiden kansalaisista, joista on tehty 96 artiklan mukainen kuulutus, antaa jäsenvaltioille valmiudet tehdä päätöksen maahantulosta tai viisumihakemuksesta. Jos kuulutuksen kohde on jo jäsenvaltion alueella, tiedonvaihto antaa kyseiselle jäsenvaltiolle valmiudet toteuttaa tarvittavat toimenpiteet oleskeluluvan myöntämiseksi tai henkilön karkottamiseksi.

Osumasta ilmoittava jäsenvaltio voi tarvita taustatietoa kuulutuksesta ja voi pyytää kuulutuksen tehneeltä jäsenvaltiolta seuraavat tiedot:

Yleissopimuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaiset ilmoitusmenettelyt ja 25 artiklan mukaiset neuvottelumenettelyt kuuluvat oleskelulupia tai viisumeja myöntävien viranomaisten vastuualueeseen. Sirene-toimistot eivät saa osallistua näihin menettelyihin muulla tavalla kuin välittämällä lisätietoja, jotka liittyvät suoraan kuulutuksiin (esim. osumasta tiedottaminen ja henkilöllisyyden selvittäminen), ja poistamalla kuulutuksia.

Sirene-toimistot voivat kuitenkin osallistua kolmannen maan kansalaisen karkottamisen tai maahantulokiellon määräämisen edellyttämien lisätietojen toimittamiseen taikka näihin toimiin liittyvien tietojen toimittamiseen.

Sirene-toimistoja käytetään myös keskusviranomaisina, jotka toimittavat ja ottavat vastaan lisätietoja 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetussa neuvottelumenettelyssä. Sirene-toimistojen on vaihdettava N-lomakkeita (25 artiklan 1 kohta) ja O-lomakkeita (25 artiklan 2 kohta) oleskelulupien tai viisumien myöntämisestä vastaavien viranomaisten pyynnöstä kuulutuksen säilyttämiseksi tai poistamiseksi.

Jos oleskeluluvan myöntävä jäsenvaltio toteaa, että toinen jäsenvaltio on tehnyt oleskeluluvan haltijasta 96 artiklan mukaisen kuulutuksen, sen on ilmoitettava asiasta kyseisen jäsenvaltion Sirene-toimistolle (faksitse, M-lomakkeella jne.). Kyseisen Sirene-toimiston on sen jälkeen käynnistettävä 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu neuvottelumenettely käyttäen tarkoitukseen varattua lomaketta.

Jos kolmas jäsenvaltio eli muu kuin oleskeluluvan myöntänyt tai kuulutuksen antanut jäsenvaltio katsoo, että neuvotteluiden käyminen on perusteltua, sen on ilmoitettava asiasta sekä oleskeluluvan myöntäneelle jäsenvaltiolle että kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle.

4.2.   96 artiklan mukaiset kuulutukset

Kuulutus syötetään SIS:iin.

4.3.   Peitenimen lisääminen

Jotta peitenimikuulutuksen syötöstä ei olisi seurauksena yhteensopimattomia kuulutuksia, kyseisten jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava toisilleen peitenimikuulutuksesta ja toimitettava toisilleen kaikki tarpeelliset tiedot etsityn henkilön todellisesta henkilöllisyydestä.

Alkuperäisen kuulutuksen tekijä vastaa mahdollisten peitenimikuulutusten lisäämisestä. Jos kolmas maa havaitsee peitenimen, sen on siirrettävä asia alkuperäisen kuulutuksen tekijälle, ellei kolmas maa tee itse peitenimikuulutusta.

4.4.   Väärinkäytetty henkilöllisyys

Jos SIS:n käytön yhteydessä havaitaan, että kohtaan ”henkilöllisyysluokka” on merkitty koodi 3, tarkastuksen suorittavan virkailijan olisi otettava yhteyttä kansalliseen Sirene-toimistoon ja pyydettävä lisätietoja selvittääkseen, onko tarkastettava henkilö etsitty henkilö vai henkilö, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin.

4.4.1.   Tietojen välittäminen henkilöstä, jonka henkilöllisyyttä käytetään väärin.

Katso kohta 2.8 ”Väärinkäytetty henkilöllisyys”.

4.5.   Oleskelulupien tai viisumien myöntäminen

Menettely on seuraava:

4.6.   Maahantulokieltoon määrääminen tai Schengen-alueelta karkottaminen

Menettely on seuraava:

Jos kuulutuksen kohteena oleva henkilö otetaan kiinni rajalla, on noudatettava kuulutuksen tehneen jäsenvaltion määräämiä menettelyitä.

Yleissopimuksen 5 ja 25 artiklan osalta määriteltyjä poikkeuksia varten kyseisten jäsenvaltioiden kesken on käytävä tarvittavat neuvottelut Sirene-toimistojen välityksellä.

Henkilön tunnistaminen varmuudella saattaa myös tietyissä tapauksissa edellyttää lisätietojen kiireellistä vaihtoa Sirene-toimistojen välityksellä.

4.7.   Maahantulokieltoon määrättäviä kolmansien maiden kansalaisia koskevien tietojen vaihto

Jos yleissopimuksen 5 tai 25 artiklassa tarkoitetussa tilanteessa oleva kolmannen maan kansalainen hakee oleskelulupaa tai viisumia, oleskeluluvan tai viisumin myöntävän viranomaisen on noudatettava erityissääntöjä.

Kuulutusta koskevien osumien antaminen tiedoksi jäsenvaltioille voi olla tarpeen poikkeusolosuhteissa. Kuitenkaan 96 artiklan mukaisiin kuulutuksiin pääsyyn oikeutettujen konsulaattien ja lähetystöjen suuren määrän ja pitkien etäisyyksien vuoksi osumien automaattinen tiedoksiantaminen ei ole toivottavaa.

4.8.   Kuulutusta koskevan osuman antaminen tiedoksi Schengen-jäsenvaltioille

Jäsenvaltioiden Sirene-toimistoille, jotka ovat tehneet 96 artiklan mukaisia kuulutuksia, ei välttämättä ilmoiteta osumista automaattisesti, vaan ilmoitus saatetaan antaa poikkeusolosuhteissa.

Sirene-toimistojen olisi kuitenkin annettava tilastotietoja osumista.

Kaikki osumat olisi rekisteröitävä asianmukaisesti, 96 artiklan mukaisia kuulutuksia koskevat osumat mukaan luettuina. Olisi erotettava toisistaan osumat, jotka koskevat toisen jäsenvaltion tekemiä kuulutuksia, ja osumat, jotka koskevat osuman löytäneen jäsenvaltion itsensä tekemiä kuulutuksia. Osumat olisi ryhmiteltävä artiklakohtaisesti.

5.   97 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET ( 27 )

On noudatettava/harkittava seuraavia menettelyvaiheita:

5.1.   97 artiklan mukaiset kuulutukset

5.2.   Kieltomaininnan lisääminen

Yleissopimuksen 94 artiklan 4 kohdan mukaisesti pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi kieltäytyä pyydetystä toimenpiteestä alueellaan pyytämällä kieltomaininnan lisäämistä kyseiseen kuulutukseen. Tätä säännöstä voidaan soveltaa myös 97 artiklan mukaisesti tehtyihin kuulutuksiin. Samalla on esitettävä syyt pyynnön esittämiseen.

5.2.1.   Tiedonvaihto kuulutukseen lisättävän kieltomaininnan yhteydessä

Sirene-toimistojen on vaihdettava tietoja, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat arvioida, onko kieltomaininnan lisääminen kuulutukseen tarpeellista.

Tällainen kieltomaininta voidaan lisätä 94 artiklan 4 kohdan mukaisesti milloin tahansa 95, 97 ja 99 artiklan mukaisiin kuulutuksiin (tai poistaa niistä milloin tahansa). Kun kieltomaininta lisätään 97 ja 99 artiklan mukaisiin kuulutuksiin, kuulutus ei tule näkyviin tietokoneruudulla, kun loppukäyttäjä tekee haun järjestelmässä. Sen sijaan 95 artiklan mukaisiin kuulutuksiin tulee näkyviin vaihtoehtoinen toimenpide. Kunkin jäsenvaltion on tarkistettava mahdollisimman nopeasti kuulutukset, joihin voi olla tarpeen lisätä kieltomaininta.

5.2.2.   Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä kuulutukseen

Menettely on seuraava:

5.2.3.   Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö

Menettely on seuraava:

5.3.   Osuman jälkeiset toimet

Loppukäyttäjä saattaa tarvita lisätietoja Sirene-toimistolta voidakseen panna liitteessä 4 esitetyt, taulukoiden 4, 10 tai 16 mukaiset menettelyt tehokkaasti täytäntöön.

Ellei toisin ilmoiteta, kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava osumasta ja sen seurauksista.

Tällä menettelyllä on teknisiä vaikutuksia, sillä kuulutus on sen jälkeen käsiteltävä. Se voidaan joutua poistamaan järjestelmästä, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että järjestelmään voidaan nyt syöttää toinen kuulutus, joka oli aiemmin jätetty pois järjestelmästä.

5.3.1.   Lisätietojen antaminen

Menettely on seuraava:

6.   98 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET ( 28 )

6.1.   98 artiklan mukaiset kuulutukset

On noudatettava/harkittava seuraavia menettelyvaiheita:

6.2.   Osuman jälkeiset toimet

Loppukäyttäjä saattaa tarvita lisätietoja Sirene-toimistolta voidakseen panna liitteessä 4 esitetyt, taulukoiden 4, 10 tai 16 mukaiset menettelyt tehokkaasti täytäntöön.

Ellei toisin ilmoiteta, kuulutuksen tehneelle jäsenvaltiolle on ilmoitettava osumasta ja sen seurauksista.

Tällä menettelyllä on teknisiä vaikutuksia, sillä kuulutus on sen jälkeen käsiteltävä. Se voidaan joutua poistamaan järjestelmästä, mikä saattaa tarkoittaa sitä, että järjestelmään voidaan nyt syöttää toinen kuulutus, joka oli aiemmin jätetty pois järjestelmästä.

6.2.1.   Lisätietojen antaminen

Menettely on seuraava:

7.   99 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET ( 29 )

On noudatettava/harkittava seuraavia menettelyvaiheita:

7.1.   Yleissopimuksen 99 artiklan 2 kohdan mukaiset kuulutukset

7.2.   Peitenimen lisääminen

7.3.   Neuvottelut muiden jäsenvaltioiden kanssa ennen kuulutusten tekemistä valtion turvallisuuteen liittyvistä syistä

Jäsenvaltion, joka aikoo tehdä kuulutuksen valtion turvallisuuteen liittyvistä syistä salaista tarkkailua tai erityistarkastusta varten, on neuvoteltava asiasta ennakkoon muiden jäsenvaltioiden kanssa.

Tiettyjen tietojen luottamuksellisuuden turvaaminen edellyttää erityismenettelyä. Sen vuoksi valtion turvallisuudesta vastaavien viranomaisten yhteydenpito on pidettävä erillään Sirene-toimistojen yhteydenpidosta.

Sirene-toimiston on joka tapauksessa varmistettava, että neuvottelumenettely sujuu ongelmitta, ja lisäksi se vastaa tulosten kirjaamisesta. Varsinainen tiedonvaihto tapahtuu suoraan kyseisten erikoistuneiden viranomaisten kesken.

Menettely on seuraava:

7.4.   Kieltomaininnan lisääminen

Yleissopimuksen 99 artiklan mukaisesti pyynnön vastaanottanut jäsenvaltio voi kieltäytyä pyydetystä toimenpiteestä alueellaan pyytämällä kieltomaininnan lisäämistä kyseiseen kuulutukseen. Tätä määräystä voidaan soveltaa myös 99 artiklan mukaisiin kuulutuksiin. Samalla on esitettävä syyt pyynnön esittämiseen.

7.4.1.   Tiedonvaihto kieltomaininnan lisäämisen yhteydessä

Sirene-toimistojen on vaihdettava tietoja, joiden perusteella jäsenvaltiot voivat arvioida, onko kieltomaininnan lisääminen kuulutukseen tarpeellista.

Tällainen kieltomaininta voidaan lisätä 94 artiklan 4 kohdan mukaisesti milloin tahansa 95, 97 ja 99 artiklan mukaisiin kuulutuksiin (tai poistaa niistä milloin tahansa). Kun kyseinen kieltomaininta lisätään 97 ja 99 artiklan mukaisiin kuulutuksiin, kuulutus ei tule näkyviin tietokoneruudulla, kun loppukäyttäjä tekee haun järjestelmässä. Sen sijaan 95 artiklan mukaisiin kuulutuksiin tulee näkyviin vaihtoehtoinen toimenpide. Kunkin jäsenvaltion on tarkistettava mahdollisimman nopeasti kuulutukset, joihin voi olla tarpeen lisätä kieltomaininta.

7.4.2.   Muiden jäsenvaltioiden kanssa käytävät neuvottelut kieltomaininnan lisäämisestä kuulutukseen

Menettely on seuraava:

7.4.3.   Kieltomaininnan lisäämistä koskeva pyyntö

Menettely on seuraava:

7.5.   Lisätietojen antaminen osuman jälkeen

Menettely on seuraava:

8.   100 ARTIKLAN MUKAISET KUULUTUKSET ( 30 )

On noudatettava/harkittava seuraavia menettelyvaiheita:

8.1.   100 artiklan mukaiset kuulutukset ajoneuvoista

8.1.1.   Samaa ajoneuvoa koskevien päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen

Ajoneuvoa koskevan kuulutuksen pakolliset tiedot ovat

Molemmat numerot voidaan tallentaa SIS:iin.

Samaa ajoneuvoa koskevien päällekkäisten kuulutusten tarkistaminen tapahtuu numeroita vertaamalla. Jos uutta kuulutusta tallennettaessa ilmenee, että sama sarjanumero ja/tai rekisterinumero on jo SIS:ssä, uuden kuulutuksen tekemisen otaksutaan aiheuttavan sen, että järjestelmässä on päällekkäisiä kuulutuksia samasta ajoneuvosta. Tämä tarkistusmenetelmä on kuitenkin tehokas vain silloin, kun tunnistetiedot ovat samat, joten vertailu ei ole aina mahdollista.

Sirene-toimiston on saatava kansalliset käyttäjät kiinnittämään huomiota ongelmiin, joita saattaa aiheutua siitä, että vertailuun käytetään vain toista näistä numeroista, jolloin myönteinen tulos ei välttämättä merkitse osuman löytymistä eikä kielteinen tulos välttämättä sitä, että ajoneuvosta ei ole tehty kuulutusta.

Tunnistamisperusteet, joita käytetään selvitettäessä, onko samasta ajoneuvosta tehty kaksi kuulutusta, esitellään tämän käsikirjan liitteessä 6.

Sirene-toimistot soveltavat ajoneuvoihin samaa neuvottelumenettelyä kuin henkilöihin.

8.1.2.   Ajoneuvoja koskevat kuulutukset

Suositellaan seuraavaa:

Yhteensopivia kuulutuksia koskeva taulukko

Ensisijaisuus alenevassa järjestyksessä	Yhteensopivan kuulutuksen peruste
99 artikla Salainen tarkkailu	99 artikla Salainen tarkkailu
99 artikla Erityistarkastus	99 artikla Erityistarkastus
100 artikla	100 artikla

8.2.   Lisätietojen antaminen osuman jälkeen

Menettely on seuraava:

Kun G-lomakkeella ilmoitetaan osumasta, joka koskee 100 artiklan mukaisesti tehtyä kuulutusta ajoneuvosta, Sirene-toimistojen on vastattava ilmoitukseen mahdollisimman nopeasti toimittamalla tarvittavat lisätiedot P-lomakkeella.

(Huomautus: Koska vastaus on annettava pikaisesti eikä kaikkia tietoja voida alkuvaiheessa koota välittömästi yhteen, on sovittu, että tietyt nimikkeet ovat pakollisuuden sijaan valinnaisia ja että ensisijaisesti pyritään kokoamaan tärkeimpiä otsikkoja koskevat tiedot, esimerkiksi: 041, 042, 043, 162, 164, 165, 166 ja 167).

9.   TILASTOTIEDOT

Sirene-toimistot toimittavat kerran vuodessa osumia koskevat tilastotiedot. Tilastotiedot kattavat kaikki artiklat ja kaikki kuulutustyypit. Tilastotietoja koskeva raportti lähetetään sähköisesti neuvoston pääsihteeristöön.

---

( 1 ) Tämä teksti vastaa päätöksen 2006/757/EY liitteenä 1 olevaa tekstiä (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

( 2 ) Tämä teksti vastaa päätöksen 2006/757/EY liitteenä 1 olevaa tekstiä (katso tämän virallisen lehden sivu 1).

( 3 ) EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19.

( 4 ) Katso alaviite 2.

( 5 ) Ellei toisin ilmoiteta, kaikki artiklat, joihin viitataan, on tulkittava tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta vuonna 1990 tehdyn Schengenin yleissopimuksen (Schengenin yleissopimus) artikloiksi.

Kyseinen 92 artiklan 4 kohta tuli voimaan päätöksen 2005/451/YOS 1 artiklan 1 kohdan (EUVL L 158, 21.6.2005, s. 26) ja päätöksen 2005/211/YOS 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti (EUVL L 68, 15.3.2005, s. 44).

( 6 ) EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.

( 7 ) Valtion turvallisuutta koskevan kuulutuksen perusteella annettava tiedot.

( 8 ) Sen tarkistaminen, onko samasta henkilöstä tehty kaksi kuulutusta.

( 9 ) Sen tarkistaminen, onko samasta ajoneuvosta tehty kaksi kuulutusta.

( 10 ) EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

( 11 ) Asiakirja SN 1503/1/00, versio nro 5.1.

( 12 ) Pakollinen

( 13 ) Tiedot on syötettävä joko kenttään 1 tai kenttään 2.

( 14 ) Pakollinen

( 15 ) Tiedot on syötettävä joko kenttään 1 tai kenttään 2.

( 16 ) Pakollinen

( 17 ) Tiedot on syötettävä vain 39 tai 46 artiklan mukaisesti (kenttä 2).

( 18 ) Pakollinen

( 19 ) Tarvittaessa voidaan käyttää ilmausta ”ei tiedossa”.

( 20 ) Pakollinen

( 21 ) Tarvittaessa voidaan käyttää ilmausta ”ei tiedossa”.

( 22 ) Pakollinen

( 23 ) Tarvittaessa voidaan käyttää ilmausta ”ei tiedossa”.

( 24 ) Pakollinen

( 25 ) ”Henkilöt, joita etsitään heidän pidättämisekseen luovutustarkoituksessa”.

( 26 ) Kolmansien maiden kansalaiset, joista on tehty ilmoitus maahantulokiellon määräämiseksi (2, 25 ja 96 artikla).

( 27 ) Kadonneet henkilöt tai henkilöt, joiden suojeleminen tai uhkien estäminen edellyttää heidän sijoittamistaan väliaikaisesti turvasäilöön.

( 28 ) Tiedot todistajista ja henkilöistä, jotka on haastettu rikosprosessissa oikeusviranomaisten eteen.

( 29 ) Henkilöt tai ajoneuvot salaista tarkkailua tai muita erityistarkastuksia varten.

( 30 ) Haltuunottamista tai rikosprosessin todisteita varten etsittävät esineet.