►B	SOPIMUS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta (EUVL L 114 30.4.2002, s. 6)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
M1	HENKILÖIDEN VAPAATA LIIKKUVUUTTA KÄSITTELEVÄN EU:N JA SVEITSIN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 2/2003, tehty 15 päivänä heinäkuuta 2003,	L 187	55	26.7.2003
M2	EU–SVEITSI-SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2004, tehty 30 päivänä huhtikuuta 2004,	L 352	129	27.11.2004
►M3	Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitettävä PÖYTÄKIRJA Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumisesta, niiden Euroopan unioniin liittymisen nojalla, sopimuspuolina kyseiseen sopimukseen	L 89	30	28.3.2006
M4	HENKILÖIDEN VAPAATA LIIKKUVUUTTA KÄSITTELEVÄN EU:n JA SVEITSIN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖSN:o 1/2006, tehty 6 päivänä heinäkuuta 2006,	L 270	67	29.9.2006
►M5	Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumisesta niiden Euroopan unioniin liittymisen johdosta sopimuspuolina Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen liitettävä PÖYTÄKIRJA	L 124	53	20.5.2009
►M6	HENKILÖIDEN VAPAASTA LIIKKUVUUDESTA TEHDYN EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ SVEITSIN VALALIITON SOPIMUKSEN 14 ARTIKLALLA PERUSTETUN EU:n JA SVEITSIN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖSN:o 2/2011, annettu 30 päivänä syyskuuta 2011,	L 277	20	22.10.2011
►M7	HENKILÖIDEN VAPAASTA LIIKKUVUUDESTA TEHDYLLÄ EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ SVEITSIN VALALIITON SOPIMUKSELLA PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖSN:o 1/2012, annettu 31 päivänä maaliskuuta 2012,	L 103	51	13.4.2012
►M8	HENKILÖIDEN VAPAASTA LIIKKUVUUDESTA 21 PÄIVÄNÄ KESÄKUUTA 1999 TEHDYLLÄ EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ SVEITSIN VALALIITON SOPIMUKSELLA PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖSN:o 1/2014, annettu 28 päivänä marraskuuta 2014,	L 367	122	23.12.2014
►M9	HENKILÖIDEN VAPAASTA LIIKKUVUUDESTA TEHDYN EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN SEKÄ SVEITSIN VALALIITON VÄLISEN SOPIMUKSEN 14 ARTIKLALLA PERUSTETUN SEKAKOMITEAN PÄÄTÖS N:o 1/2015, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2015,	L 148	38	13.6.2015

▼B

SOPIMUS

Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta

▼M5

EUROOPAN YHTEISÖ,

BELGIAN KUNINGASKUNTA,

BULGARIAN TASAVALTA,

TŠEKIN TASAVALTA,

TANSKAN KUNINGASKUNTA,

SAKSAN LIITTOTASAVALTA,

VIRON TASAVALTA,

IRLANTI,

HELLEENIEN TASAVALTA,

ESPANJAN KUNINGASKUNTA,

RANSKAN TASAVALTA,

ITALIAN TASAVALTA,

KYPROKSEN TASAVALTA,

LATVIAN TASAVALTA,

LIETTUAN TASAVALTA,

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTA,

UNKARIN TASAVALTA,

MALTA,

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTA,

ITÄVALLAN TASAVALTA,

PUOLAN TASAVALTA,

PORTUGALIN TASAVALTA,

ROMANIA,

SLOVENIAN TASAVALTA,

SLOVAKIAN TASAVALTA,

SUOMEN TASAVALTA,

RUOTSIN KUNINGASKUNTA,

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

sekä

SVEITSIN VALALIITTO,

▼B

ovat vakuuttuneet siitä, että henkilöiden vapaus liikkua toisen sopimuspuolen alueella on tärkeä tekijä sopimuspuolten välisten suhteiden sopusointuisessa kehityksessä,

ovat päättäneet toteuttaa henkilöiden vapaan liikkuvuuden välillään Euroopan yhteisössä sovellettavien säännösten perusteella, ja

ovat päättäneet tehdä tämän sopimuksen:

PERUSMÄÄRÄYKSET

1 artikla

Tavoite

Tämän sopimuksen tavoitteena on:

a) myöntää Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisille maahantulo- ja oleskeluoikeus sekä oikeus ryhtyä harjoittamaan palkkatyötä, toimia itsenäisenä ammatinharjoittajana ja jäädä sopimuspuolten alueelle;

b) helpottaa Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisten palvelujen tarjonnan harjoittamista sopimuspuolten alueella ja erityisesti vapauttaa lyhytkestoisten palvelujen tarjoaminen;

c) myöntää Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisille, jotka eivät harjoita vastaanottavassa valtiossa taloudellista toimintaa, oikeus tulla sopimuspuolten alueelle ja oleskella siellä;

d) myöntää Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisille samat elin-, palvelus- ja työolot kuin sopimuspuolten omille kansalaisille.

2 artikla

Syrjimättömyys

Sopimuspuolen alueella laillisesti oleskelevia toisen sopimuspuolen kansalaisia ei syrjitä kansalaisuuden perusteella liitteen tämän sopimuksen liitteiden I, II ja III määräyksiä soveltaen ja niiden mukaisesti.

3 artikla

Maahantulo-oikeus

Sopimuspuolen kansalaisten oikeus tulla toisen sopimuspuolen alueelle taataan liitteessä I annettujen määräysten mukaisesti.

4 artikla

Oleskeluoikeus ja oikeus ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa

Oleskeluoikeus ja oikeus ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa taataan liitteen I määräysten mukaisesti, jollei 10 artiklan määräyksistä muuta johdu.

5 artikla

Palvelujen tarjoajat

1. Palvelujen tarjoajalla, mukaan lukien yritykset liitteen I määräysten mukaisesti, on oikeus tarjota palveluja toisen sopimuspuolen alueella, kun palvelujen tarjoamiseen liittyy enintään 90 päivää tosiasiallista työskentelyä kalenterivuoden aikana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden sopimuspuolten tekemien palvelujen tarjoamista koskevien erityissopimusten määräysten (mukaan lukien julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset) soveltamista.

2. Palvelujen tarjoajalla on oikeus tulla toisen sopimuspuolen alueelle ja oleskella siellä:

a) jos palvelujen tarjoajalla on oikeus tarjota palveluja 1 kohdan mukaisesti tai 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten määräysten perusteella;

b) tai jos a alakohdassa mainitut edellytykset eivät täyty, kun kyseisen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen on myöntänyt palvelujen tarjoajalle luvan tarjota palveluja.

3. Luonnollisilla henkilöillä, jotka ovat Euroopan yhteisön jäsenvaltion tai Sveitsin kansalaisia ja jotka menevät jonkun sopimuspuolen alueelle ainoastaan palveluja vastaanottamaan, on maahantulo- ja oleskeluoikeus.

4. Tässä artiklassa mainitut oikeudet taataan liitteiden I, II ja III määräysten mukaisesti. Jäljempänä 10 artiklassa määrättyjä määrällisiä rajoituksia ei sovelleta tässä artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin.

6 artikla

Sellaisten henkilöiden oleskeluoikeus, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa

Oikeus oleskella toisen sopimuspuolen alueella taataan henkilöille, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa, liitteen I muuta kuin työtä tekevää väestöä koskevien määräysten mukaisesti.

7 artikla

Muut oikeudet

Sopimuspuolet sääntelevät liitteen I mukaisesti erityisesti alla mainittuja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä oikeuksia:

a) oikeus yhdenvertaiseen kohteluun kansalaisten kanssa taloudellisen toiminnan harjoittamisen aloittamisen ja sen harjoittamisen sekä elin-, palvelus- ja työolojen suhteen;

b) oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen, millä sopimuspuolten kansalaisille annetaan mahdollisuus liikkua vapaasti vastaanottavan valtion alueella ja harjoittaa valitsemaansa ammattia;

c) oikeus jäädä jonkin sopimuspuolen alueelle taloudellisen toiminnan päätyttyä;

d) perheenjäsenten kansalaisuudesta riippumaton oleskeluoikeus;

e) perheenjäsenten kansalaisuudesta riippumaton oikeus harjoittaa taloudellista toimintaa;

f) oikeus hankkia kiinteää omaisuutta, sikäli kuin se liittyy tällä sopimuksella myönnettyjen oikeuksien käyttämiseen;

g) jonkun sopimuspuolen alueella harjoitetun taloudellisen toiminnan tai oleskelun päättymisen jälkeen siirtymäajan voimassa oleva oikeus palata sinne harjoittamaan taloudellisesta toimintaa sekä oikeus muuttaa väliaikainen oleskelulupa pysyväksi oleskeluluvaksi.

8 artikla

Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen

Sopimuspuolet sääntelevät liitteen II mukaisesti sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista erityisesti seuraavien tavoitteiden varmistamiseksi:

a) yhdenvertainen kohtelu;

b) sovellettavan lainsäädännön määrittäminen;

c) kansallisten lainsäädäntöjen mukaisesti huomioon otettavien kausien laskeminen yhteen etuuksien saamiseksi ja säilyttämiseksi sekä niiden laskemiseksi;

d) etuuksien maksaminen sopimuspuolten alueella asuville henkilöille;

e) viranomaisten ja laitosten keskinäinen avunanto ja hallinnollinen yhteistyö.

9 artikla

Tutkintotodistukset, todistukset ja muut asiakirjat

Helpottaakseen Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ja Sveitsin kansalaisten palkkatyöntekijäksi ja itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä sekä palkkatyöntekijänä ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimista sekä palvelujen tarjoamista sopimuspuolet toteuttavat liitteen III mukaisesti tarvittavat toimenpiteet tutkintotodistusten, todistusten ja muiden asiakirjojen vastavuoroiseksi tunnustamiseksi sekä palkkatyöntekijäksi ja itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymistä ja niinä toimimista sekä palvelujen tarjoamista koskevien sopimuspuolten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamiseksi.

II.

YLEISET MÄÄRÄYKSET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

10 artikla

Siirtymämääräykset ja sopimuksen kehittyminen

1. Sveitsi voi soveltaa määrällisiä rajoituksia taloudellisen toiminnan harjoittamisen aloittamiseen viiden vuoden ajan tämän sopimuksen voimaantulosta kahden seuraavan oleskelujakson osalta: yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestävät oleskelut ja vähintään vuoden kestävät oleskelut. Alle neljä kuukautta kestävään oleskeluun ei sovelleta rajoituksia.

Kuudennen vuoden alusta luovutaan kaikista Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kansalaisia koskevista määrällisistä rajoituksista.

▼M3

1a. Sveitsi voi jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista 31 päivään toukokuuta 2007 asti Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan kansalaisiin kahden seuraavan oleskeluluokan osalta: yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestävät oleskelut ja vähintään vuoden kestävät oleskelut. Alle neljä kuukautta kestävään oleskeluun ei sovelleta määrällisiä rajoituksia.

Sekakomitea tarkastelee uusien jäsenvaltioiden kansalaisiin sovellettavan siirtymäkauden toimivuutta Sveitsin toimittaman kertomuksen pohjalta ennen edellä mainitun jakson päättymistä. Tarkastelun päätyttyä, viimeistään edellä mainitun jakson lopussa, Sveitsi ilmoittaa sekakomitealle, aikooko se jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä työskenteleviin henkilöihin. Sveitsi voi jatkaa mainittuja toimenpiteitä 31 päivään toukokuuta 2009. Siirtymäkausi päättyy 31 päivänä toukokuuta 2007, jos mainittua ilmoitusta ei tehdä.

Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden lopussa kaikki Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan kansalaisiin sovellettavat määrälliset rajoitukset kumotaan. Asianomaisilla jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa samoja määrällisiä rajoituksia Sveitsin kansalaisiin samoina ajanjaksoina.

▼M5

1b. Sveitsi voi jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiviin Bulgarian tasavallan ja Romanian kansalaisiin kahden vuoden ajan Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta lukien seuraavien kahden oleskelujakson osalta: yli neljä kuukautta mutta alle vuoden kestävät oleskelut ja vähintään vuoden kestävät oleskelut. Alle neljä kuukautta kestävään oleskeluun ei sovelleta määrällisiä rajoituksia.

Sekakomitea tarkastelee uusien jäsenvaltioiden kansalaisiin sovellettavan siirtymäkauden toimivuutta Sveitsin toimittaman kertomuksen pohjalta ennen edellä mainitun siirtymäkauden päättymistä. Tarkastelun päätyttyä ja viimeistään edellä mainitun siirtymäkauden lopussa Sveitsi ilmoittaa sekakomitealle, aikooko se jatkaa määrällisten rajoitusten soveltamista Sveitsissä palkkatyöntekijöinä työskenteleviin henkilöihin. Sveitsi voi jatkaa mainittuja toimenpiteitä viiden vuoden ajan edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta. Siirtymäkausi päättyy ensimmäisessä alakohdassa määritellyn kaksivuotiskauden lopussa, jos tällaista ilmoitusta ei tehdä.

Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättyessä kaikki Bulgarian tasavallan ja Romanian kansalaisiin sovellettavat määrälliset rajoitukset kumotaan. Näillä jäsenvaltioilla on oikeus soveltaa samoja määrällisiä rajoituksia Sveitsin kansalaisiin samoina ajanjaksoina.

▼B

2. Sopimuspuolet voivat jatkaa tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopimuspuolen kansalaisten, mukaan lukien 5 artiklassa tarkoitetut palveluja tarjoavat henkilöt, palkka- ja työolojen tarkastamista enintään kahden vuoden ajan. Sekakomitea tutkii näiden rajoitusten ylläpitämisen tarvetta ennen ensimmäisen vuoden loppua. Sekakomitea voi päättää kaksi vuotta kestävän enimmäisajanjakson lyhentämisestä. Tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden tarkastamista ei sovelleta sellaisten palvelujen tarjoajiin, jotka on vapautettu sopimuspuolten välistä palvelujen tarjoamista koskevalla erityissopimuksella (mukaan lukien julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset).

▼M3

2a. Sveitsi ja Tšekin tasavalta, Viron tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Unkarin tasavalta, Puolan tasavalta, Slovenian tasavalta ja Slovakian tasavalta voivat jatkaa niiden alueella työskentelevien toisen sopimuspuolen työntekijöiden osalta tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopimuspuolen kansalaisiin sovellettavien palkka- ja työehtojen tarkastamista 31 päivään toukokuuta 2007 saakka. Samoja tarkastuksia voidaan jatkaa niiden henkilöiden osalta, jotka tuottavat palveluja seuraavilla neljällä alalla: puutarhanhoitopalvelut, rakennusala ja siihen liittyvät alat, turvatoimet, teollisuussiivous (NACE ( 1 ) koodit 01.41; 45.1–4; 74.60; 74.70), joihin viitataan sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa. Edellä 1a kohdassa sekä 2a, 3a ja 4a kohdassa mainittuina siirtymäkausina Sveitsi suosii työmarkkinoilleen pääsyssä työntekijöitä, jotka ovat uusien jäsenvaltioiden kansalaisia EU:n ja EFTAn ulkopuolisten maiden kansalaisten sijasta. Tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden tarkastamista ei sovelleta sellaisten palvelujen tarjoajiin, jotka on vapautettu sopimuspuolten välistä palvelujen tarjoamista koskevalla erityissopimuksella (mukaan luettuina julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset). Samalla ajanjaksolla voidaan säilyttää kelpoisuusvaatimukset alle neljän kuukauden oleskelun sallivien oleskelulupien osalta ( 2 ) ja niiden henkilöiden osalta, jotka tuottavat palveluja edellä tässä pöytäkirjassa ja sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa mainituilla aloilla.

Sekakomitea tarkastelee tässä kohdassa käsiteltyjen siirtymätoimenpiteiden toimivuutta jonkin niitä toteuttavan sopimuspuolen laatiman kertomuksen pohjalta ennen 31 päivää toukokuuta 2007. Tarkastelun päätyttyä, viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2007, tässä kohdassa määritellyt siirtymätoimenpiteet toteuttanut sopimuspuoli, joka on ilmoittanut sekakomitealle aikomuksestaan jatkaa siirtymätoimenpiteiden toteuttamista, voi tehdä niin 31 päivään toukokuuta 2009 saakka. Siirtymäkausi päättyy 31 päivänä toukokuuta 2007, jos mainittua ilmoitusta ei tehdä.

Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättyessä kaikki rajoitukset, jotka tässä kohdassa on mainittu, kumotaan.

▼M5

2b. Sveitsi sekä Bulgarian tasavalta ja Romania voivat jatkaa niiden alueella työskentelevien toisen sopimuspuolen työntekijöiden osalta tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden sekä toisen sopimuspuolen kansalaisiin sovellettavien palkka- ja työolojen tarkastamista kahden vuoden ajan Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta lukien. Samoja tarkastuksia voidaan jatkaa niiden henkilöiden osalta, jotka tuottavat sopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuin tavoin palveluja seuraavilla neljällä alalla: puutarhanhoitopalvelut, rakennusala ja siihen liittyvät alat, turvatoimet, teollisuussiivous (NACE ( 3 ) koodit 01.41; 45.1–4; 74.60; 74.70). Edellä 1 b kohdassa sekä 2 b, 3 b ja 4 c kohdassa mainittuina siirtymäkausina Sveitsi asettaa työntekijät, jotka ovat uusien jäsenvaltioiden kansalaisia, työmarkkinoilleen pääsyssä etusijalle EU:n ja EFTAn ulkopuolisten maiden kansalaisiin nähden. Tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuuden tarkastamista ei sovelleta sellaisten palvelujen tarjoajiin, jotka on vapautettu sopimuspuolten välistä palvelujen tarjoamista koskevalla erityissopimuksella (mukaan lukien julkisten hankintojen alasta tehdyn sopimuksen palvelujen tarjoamista koskevat määräykset). Samalla ajanjaksolla voidaan säilyttää kelpoisuusvaatimukset alle neljän kuukauden oleskelun sallivien oleskelulupien ( 4 ) osalta ja niiden henkilöiden osalta, jotka tuottavat sopimuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti palveluja edellä mainituilla neljällä alalla.

Sekakomitea tarkastelee tässä kohdassa käsiteltyjen siirtymätoimenpiteiden toimivuutta kunkin niitä toteuttavan sopimuspuolen laatiman kertomuksen pohjalta kahden vuoden kuluessa Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta. Tarkastelun päätyttyä tai viimeistään kahden vuoden kuluttua edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta tässä kohdassa määritellyt siirtymätoimenpiteet toteuttanut sopimuspuoli, joka on ilmoittanut sekakomitealle aikomuksestaan jatkaa siirtymätoimenpiteiden toteuttamista, voi edelleen jatkaa niiden toteuttamista viiden vuoden ajan edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta. Siirtymäkausi päättyy ensimmäisessä alakohdassa määritellyn kaksivuotiskauden lopussa, jos tällaista ilmoitusta ei tehdä.

Tässä kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättyessä kaikki rajoitukset, jotka tässä kohdassa on mainittu, kumotaan.

▼B

3. Sveitsi varaa tämän sopimuksen voimaantulosta sen viidennen soveltamisvuoden loppuun kestäväksi ajanjaksoksi kokonaiskiintiöissään seuraavan vähimmäismäärän Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille tarkoitettuja uusia oleskelulupia: 15 000 vähintään vuoden voimassa olevaa oleskelulupaa vuodessa ja 115 500 yli neljä kuukautta ja alle vuoden voimassa olevaa oleskelulupaa vuodessa.

▼M3

3a. Tämän pöytäkirjan tultua voimaan ja ennen 1a kohdassa mainitun ajanjakson päättymistä Sveitsi varaa vuosittain (suhteessa kuluneeseen aikaan) sen kolmansille maille varatusta kiintiöstä vähimmäismäärän uusia oleskelulupia ( 5 ). Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan kansalaisille seuraavan aikataulun mukaisesti:

Luvan päättymispäivä	Vähintään vuoden voimassa olevien lupien määrä	Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa olevien lupien määrä
31. toukokuuta 2005	900	9 000
31. toukokuuta 2006	1 300	12 400
31. toukokuuta 2007	1 700	15 800
31. toukokuuta 2008	2 200	19 200
31. toukokuuta 2009	2 600	22 600

▼M5

3b. Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan tultua voimaan ja ennen 1 b kohdassa mainitun ajanjakson päättymistä Sveitsi varaa vuosittain (pro rata temporis -periaatteen mukaisesti) sen kolmansille maille varatusta kiintiöstä vähimmäismäärän uusia oleskelulupia ( 6 ) Sveitsissä palkkatyöntekijöinä ja itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville näiden uusien jäsenvaltioiden kansalaisille seuraavan aikataulun mukaisesti:

Ajanjakso	Vähintään vuoden voimassa olevien lupien määrä	Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa olevien lupien määrä
Ensimmäisen vuoden loppuun	362	3 620
Toisen vuoden loppuun	523	4 987
Kolmannen vuoden loppuun	684	6 355
Neljännen vuoden loppuun	885	7 722
Viidennen vuoden loppuun	1 046	9 090

▼B

4. Sen estämättä, mitä 3 kohdassa määrätään, sopimuspuolet sopivat seuraavista yksityiskohtaisista säännöistä: jos viiden vuoden kuluttua ja 12 vuoteen asti tämän sopimuksen voimaantulosta Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettyjen toiseen 1 kohdassa tarkoitetuista oleskelujaksoluokista kuuluvien oleskelulupien määrä on jonakin vuonna yli 10 prosenttia suurempi kuin kolmen edeltävän vuoden keskiarvo, Sveitsi voi yksipuolisesti rajoittaa seuraavana vuonna Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettävien kyseiseen luokkaan kuuluvien uusien oleskelulupien määrää kolmen edeltävän vuoden keskiarvoon 5 prosentilla korotettuna. Seuraavana vuonna määrä voidaan pitää samana.

Sen estämättä, mitä edellisessä alakohdassa määrätään, Euroopan yhteisön palkkatyöntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille myönnettyjen uusien oleskelulupien määrän on oltava vähintään 15 000 uutta vähintään vuoden voimassa olevaa oleskelulupaa vuodessa ja 115 500 yli neljä kuukautta ja alle vuoden voimassa olevaa oleskelulupaa vuodessa.

▼M3

4a. Tämän pöytäkirjan 1a kohdassa ja tässä kohdassa mainitun ajanjakson päättyessä sovelletaan enintään 12 vuotta sopimuksen voimaantulosta sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan määräyksiä.

Jos Sveitsin tai jonkin siirtymätoimenpiteitä toteuttaneen uuden jäsenvaltion työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, ne ilmoittavat niistä sekakomitealle 31 päivään toukokuuta 2009 mennessä. Tässä tapauksessa ilmoituksen tehnyt maa voi jatkaa 1a, 2a ja 3a kohdassa kuvattujen menettelyjen soveltamista omalla alueellaan työskenteleviin työntekijöihin 30 päivään huhtikuuta 2011 saakka. Tällaisessa tapauksessa 1a kohdassa mainittu vuosittain myönnettävien oleskelulupien määrä on seuraava:

Luvan päättymispäivä	Vähintään vuoden voimassa olevien lupien määrä	Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa olevien lupien määrä
31. toukokuuta 2010	2 800	26 000
30. huhtikuuta 2011	3 000	29 000

4b. Jos Maltassa vallitsee tai on ennakoitavissa sellainen työmarkkinoiden häiriötilanne, että jollakin alueella tai jossakin ammatissa syntyy elintasoa ja työllisyyttä uhkaava vakava vaara, ja se päättää ottaa käyttöön liittymissopimuksen liitteessä XI olevan 2 jakson ”Henkilöiden vapaa liikkuvuus” säännösten mukaiset rajoittavat toimenpiteet muita EU:n jäsenvaltioita vastaan, se voi soveltaa mainittuja toimenpiteitä myös Sveitsiin. Tällaisessa tapauksessa Sveitsillä on oikeus toteuttaa vastaavia vastavuoroisia toimenpiteitä Maltaa kohtaan.

Malta ja Sveitsi voivat käyttää tätä menettelyä 30 päivään huhtikuuta 2011 saakka.

▼M5

4c. Edellä 1 b kohdassa ja tässä kohdassa mainitun ajanjakson päättyessä Bulgarian tasavallan ja Romanian kansalaisiin sovelletaan tämän sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan määräyksiä enintään kymmenen vuoden ajan näiden uusien jäsenvaltioiden osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantulosta.

Jos Sveitsin tai jonkin siirtymätoimenpiteitä toteuttaneen uuden jäsenvaltion työmarkkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, ne ilmoittavat niistä sekakomitealle ennen 2 b kohdan 2 alakohdassa tarkoitetun viisivuotisen siirtymäkauden päättymistä. Tässä tapauksessa ilmoituksen tehnyt maa voi jatkaa 1 b, 2 b ja 3 b kohdassa kuvattujen menettelyjen soveltamista omalla alueellaan työskenteleviin työntekijöihin seitsemän vuoden ajan edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta. Tällaisessa tapauksessa 1 b kohdassa mainittu vuosittain myönnettävien oleskelulupien määrä on seuraava:

Ajanjakso	Vähintään vuoden voimassa olevien lupien määrä	Yli neljä kuukautta mutta alle vuoden voimassa olevien lupien määrä
Kuudennen vuoden loppuun	1 126	10 457
Seitsemännen vuoden loppuun	1 207	11 664

▼B

5. Edellä 1–4 kohdan siirtymämääräyksiä ja erityisesti 2 kohdan tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuutta sekä palkka- ja työolojen tarkastamista koskevia määräyksiä ei sovelleta palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joilla on lupa harjoittaa taloudellista toimintaa sopimuspuolten alueella tämän sopimuksen voimaantuloajankohtana. Viimeksi mainituilla on oikeus erityisesti maantieteelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen. Alle vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus uusia oleskelulupansa, eikä määrällisten rajoitusten loppuun käyttäminen koske heitä. Vähintään vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus jatkaa oleskelulupansa voimassaoloa; kyseisillä palkkatyöntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on näin ollen tämän sopimuksen voimaantulosta sen perusmääräysten ja erityisesti sen 7 artiklan nojalla samat vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudet kuin sopimuspuolten alueelle sijoittautuneilla henkilöillä.

▼M3

5a. Edellä 1a, 2a, 3a, 4a ja 4b kohdan siirtymämääräyksiä ja erityisesti 2a kohdan tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuutta sekä palkka- ja työolojen tarkastamista koskevia määräyksiä ei sovelleta palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joilla on lupa harjoittaa taloudellista toimintaa sopimuspuolten alueella tämän pöytäkirjan voimaantuloajankohtana. Mainituilla henkilöillä on oikeus erityisesti ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen.

Alle vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus uusia oleskelulupansa, eikä määrällisten rajoitusten loppuun käyttäminen koske heitä. Vähintään vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus jatkaa oleskelulupansa voimassaoloa. Kyseisillä palkkatyöntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on näin ollen sopimuksen voimaantulosta sen perusmääräysten ja erityisesti sen 7 artiklan nojalla samat vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudet kuin sopimuspuolten alueelle sijoittautuneilla henkilöillä.

▼M5

5b. Tämän artiklan 1 b, 2 b, 3 b ja 4 c kohdan siirtymämääräyksiä ja erityisesti 2 b kohdan tavanomaisille työmarkkinoille yhdentyneiden työntekijöiden ensisijaisuutta sekä palkka- ja työolojen tarkastamista koskevia määräyksiä ei sovelleta palkkatyöntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin, joilla on lupa harjoittaa taloudellista toimintaa sopimuspuolten alueella Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumista sopimuspuolina tähän sopimukseen koskevan pöytäkirjan voimaantuloajankohtana. Mainituilla henkilöillä on oikeus erityisesti ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen.

Alle vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on oikeus uusia oleskelulupansa, eivätkä määrälliset rajoitukset koske heitä. Vähintään vuoden voimassa olevan oleskeluluvan haltijoilla on ilman eri toimenpiteitä oikeus jatkaa oleskelulupansa voimassaoloa. Tällaisilla palkkatyöntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on näin ollen edellä mainitun pöytäkirjan voimaantulosta lukien sopimuksen perusmääräysten ja erityisesti sen 7 artiklan nojalla samat vapaata liikkuvuutta koskevat oikeudet kuin sopimuspuolten alueelle sijoittautuneilla henkilöillä.

▼B

6. Sveitsi toimittaa hyödylliset tilastot ja tiedot sekakomitealle säännöllisesti ja nopeasti, mukaan lukien 2 kohdan määräysten täytäntöönpanotoimenpiteet. Kukin sopimuspuoli voi pyytää tilanteen tarkastelemista sekakomiteassa.

7. Rajatyöntekijöihin ei sovelleta määrällisiä rajoituksia.

8. Sosiaaliturvaa ja työttömyysvakuutusmaksujen korvaamista koskevia siirtymämääräyksiä käsitellään liitteessä II olevassa pöytäkirjassa.

11 artikla

Valitusten käsittely

1. Tässä sopimuksessa tarkoitetuilla henkilöillä on oikeus tehdä toimivaltaisille viranomaisille valituksia tämän sopimuksen määräysten soveltamisesta.

2. Valitukset on käsiteltävä kohtuullisessa määräajassa.

3. Valitusta koskevan päätöksen tekeminen tai sen tekemättä jättäminen kohtuullisessa määräajassa antaa tässä sopimuksessa tarkoitetuille henkilöille mahdollisuuden hakea muutosta toimivaltaiselta kansalliselta oikeusasteelta.

12 artikla

Edullisempaa kohtelua koskevat säännökset

Tämä sopimus ei estä soveltamasta mahdollisia edullisempia kansallisia säännöksiä sopimuspuolten kansalaisiin ja heidän perheenjäseniinsä.

13 artikla

Vallitsevan tilan säilyttäminen

Sopimuspuolet sitoutuvat sopimuksen allekirjoittamisesta alkaen olemaan toteuttamatta uusia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia toisen sopimuspuolen kansalaisia koskevia rajoittavia toimenpiteitä.

14 artikla

Sekakomitea

1. Perustetaan sekakomitea, joka muodostuu sopimuspuolten edustajista ja joka vastaa sopimuksen hallinnoinnista ja moitteettomasta soveltamisesta. Tätä varten se laatii suosituksia. Se tekee päätöksiä sopimuksessa määrätyissä tapauksissa. Sekakomitean päätökset tehdään yksimielisesti.

2. Vakavien taloudellisten tai sosiaalisten vaikeuksien ollessa kyseessä sekakomitea kokoontuu toisen sopimuspuolen pyynnöstä tarkastellakseen tilanteen korjaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Sekakomitea voi päättää toteutettavista toimenpiteistä 60 päivän kuluessa pyynnön esittämispäivästä. Sekakomitea voi jatkaa kyseistä määräaikaa. Toimenpiteet rajataan soveltamisalaltaan ja kestoltaan siihen, mitä on välttämätöntä tilanteen korjaamiseksi. On valittava sellaiset toimenpiteet, joista on vähiten häiriötä tämän sopimuksen toiminnalle.

3. Sopimuspuolet vaihtavat säännöllisesti tietoja ja neuvottelevat sekakomiteassa minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

4. Sekakomitea kokoontuu tarpeen mukaan ja vähintään kerran vuodessa. Kukin sopimuspuoli voi pyytää kokouksen koolle kutsumista. Sekakomitea kokoontuu kahden viikon kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön esittämisestä.

5. Sekakomitea vahvistaa työjärjestyksensä, jossa annetaan muun muassa yksityiskohtaiset säännöt kokousten koollekutsumisesta, sekakomitean puheenjohtajan nimittämisestä ja puheenjohtajan toimikauden määrittelemisestä.

6. Sekakomitea voi päättää perustaa työ- tai asiantuntijaryhmiä auttamaan sitä tehtäviensä hoitamisessa.

15 artikla

Liitteet ja pöytäkirjat

Tämän sopimuksen liitteet ja pöytäkirjat ovat erottamaton osa tätä sopimusta. Julistukset ovat päätösasiakirjassa.

16 artikla

Viittaukset yhteisön oikeuteen

1. Tämän sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sopimuspuolet toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta niihin Euroopan yhteisön säädöksiin, joihin viitataan, sisältyviä oikeuksia ja velvollisuuksia vastaavia oikeuksia ja velvollisuuksia sovelletaan niiden välisissä suhteissa.

2. Siinä määrin, kuin yhteisön oikeuden käsitteet liittyvät tämän sopimuksen soveltamiseen, huomioon otetaan asiaa koskeva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö, joka edeltää tämän sopimuksen allekirjoittamista. Tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeinen oikeuskäytäntö annetaan tiedoksi Sveitsille. Sekakomitea määrittää sopimuspuolen pyynnöstä kyseisen oikeuskäytännön seuraukset sopimuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

17 artikla

Lainsäädännön kehittyminen

1. Sopimuspuoli ilmoittaa viipymättä toiselle sopimuspuolelle sekakomiteassa kansallisen lainsäädäntönsä muuttamiseen pyrkivän luonnoksen hyväksymistä koskevan menettelyn aloittamisesta tai sellaisen oikeusasteen, jonka tuomioista ei voi kansallisen lainsäädännön mukaisesti tehdä valitusta, oikeuskäytännön muuttumisesta sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla.

2. Sekakomiteassa keskustellaan tällaisen muutoksen mahdollisista vaikutuksista sopimuksen moitteettomaan toimintaan.

18 artikla

Sopimuksen uudelleentarkastelu

Jos sopimuspuoli haluaa, että tätä sopimusta tarkastellaan uudelleen, se jättää sekakomitealle tätä koskevan ehdotuksen. Tähän sopimukseen tehdyt muutokset tulevat voimaan, kun sopimuspuolten sisäiset menettelyt on saatettu päätökseen, lukuun ottamatta liitteisiin II ja III tehtäviä muutoksia, joista sekakomitea päättää ja jotka voivat tulla voimaan heti kyseisen päätöksen tekemisen jälkeen.

19 artikla

Riitojen ratkaisu

1. Sopimuspuolet voivat jättää kaikki tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat sekakomitean ratkaistaviksi.

2. Sekakomitea voi ratkaista riidat. Sekakomitealle toimitetaan kaikki hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi tehtävässä perusteellisessa tilanteen tutkimisessa tarvittavat tiedot. Sekakomitea tutkii kaikki vaihtoehdot tämän sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

20 artikla

Suhde sosiaaliturvaa koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiin

Jos liitteessä II ei toisin määrätä, Sveitsin ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden sosiaaliturvaa koskevien kahdenvälisten sopimusten soveltaminen lakkautetaan tämän sopimuksen voimaantulosta siltä osin, kuin tällä sopimuksella säännellään samaa asiaa.

21 artikla

Suhde kaksinkertaista verotusta koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiin

1. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta Sveitsin ja Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden kaksinkertaista verotusta koskevien kahdenvälisten sopimusten määräyksiin. Erityisesti tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta kaksinkertaista verotusta koskevien sopimusten mukaiseen rajatyöntekijöiden määritelmään.

2. Tämän sopimuksen määräyksiä ei voida tulkita siten, että ne estäisivät sopimuspuolia kohtelemasta eri tavalla verovelvollisia, joita koskevat olosuhteet eivät ole keskenään verrattavissa, erityisesti asuinpaikan osalta, kansallisen verotuslainsäädäntönsä asianmukaisia säännöksiä sovellettaessa.

3. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolia hyväksymästä tai soveltamasta toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on verojen tosiasiallisen kantamisen, maksamisen ja perimisen varmistaminen tai veronkierron estäminen sopimuspuolen kansallisen verotuslainsäädännön taikka Sveitsin ja yhden tai useamman Euroopan yhteisön jäsenvaltion välisten kaksinkertaisen verotuksen estämisestä tehtyjen sopimusten taikka muiden verotukseen liittyvien järjestelyjen mukaisesti.

22 artikla

Suhde muita aloja kuin sosiaaliturvaa ja kaksinkertaista verotusta koskeviin kahdenvälisiin sopimuksiin

1. Sen estämättä, mitä 20 ja 21 artiklassa määrätään, tämä sopimus ei vaikuta Sveitsin ja yhden tai useamman Euroopan yhteisön jäsenvaltion välisiin sopimuksiin, kuten yksityishenkilöitä, taloudellisia toimijoita, rajat ylittävää yhteistyötä tai pientä rajaliikennettä koskeviin sopimuksiin, siinä määrin, kuin kyseiset sopimukset ovat yhteensopivia tämän sopimuksen kanssa.

2. Jos kyseiset sopimukset eivät sovi yhteen tämän sopimuksen kanssa, tätä sopimusta sovelletaan ensisijaisesti.

23 artikla

Saavutetut oikeudet

Jos sopimus irtisanotaan tai sen voimassaoloa ei jatketa, yksilöiden saavuttamiin oikeuksiin ei puututa. Sopimuspuolet päättävät yhteisellä sopimuksella mitä tehdään oikeuksille, joita ollaan myöntämässä.

24 artikla

Alueellinen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan Sveitsin alueeseen sekä alueisiin, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta siinä määrätyin edellytyksin.

25 artikla

Voimaantulo ja kesto

1. Sopimuspuolet ratifioivat tai hyväksyvät tämän sopimuksen omia menettelyjään noudattaen. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona ratifiointiasiakirjojen tallettamisesta tai seuraavien seitsemän sopimuksen hyväksymisestä on ilmoitettu viimeksi:

sopimus henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta,

sopimus lentoliikenteestä,

sopimus rautateiden ja maanteiden tavara- ja henkilöliikenteestä,

sopimus maataloustuotteiden kaupasta,

sopimus vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta,

sopimus tietyistä julkisiin hankintoihin liittyvistä näkökohdista,

sopimus tiede- ja teknologiayhteistyöstä.

2. Tämä sopimus tehdään aluksi seitsemäksi vuodeksi. Sopimus uusitaan määräämättömäksi ajaksi, jollei Euroopan yhteisö tai Sveitsi ilmoita muuta toiselle sopimuspuolelle ennen alkuperäisen voimassaoloajan päättymistä. Jos tällainen ilmoitus tehdään, sovelletaan 4 kohdan määräyksiä.

3. Euroopan yhteisö tai Sveitsi voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta toiselle sopimuspuolelle. Jos tällainen ilmoitus tehdään, sovelletaan 4 kohdan määräyksiä.

4. Edellä 1 kohdassa mainitut seitsemän sopimusta lakkaavat olemasta voimassa kuuden kuukauden kuluttua 2 kohdassa tarkoitetun voimassaolon jatkamatta jättämistä koskevan ilmoituksen tai 3 kohdassa tarkoitetun irtisanomisilmoituksen vastaanottamisesta.

Hecho en Luxemburgo, el veintiuno de junio de mil novecientos noventa y nueve, en doble ejemplar en lenguas alemana, danesa, española, finesa, francesa, griega, inglesa, italiana, neerlandesa, portuguesa y sueca, siendo cada uno de estos textos igualmente auténtico.

Udfærdiget i Luxembourg, den enogtyvende juni nitten hundrede og nioghalvfems, i to eksemplarer på dansk, engelsk, finsk, fransk, græsk, italiensk, nederlandsk, portugisisk, spansk, svensk og tysk, idet hver af disse tekster har samme gyldighed.

Geschehen zu Luxemburg am einundzwanzigsten Juni neunzehnhundertneunundneunzig in zweifacher Ausfertigung in dänischer, deutscher, englischer, finnischer, französischer, griechischer, italienischer, niederländischer, portugiesischer, spanischer und schwedischer Sprache, wobei jeder dieser Wortlaute gleichermaßen verbindlich ist.

Έγινε στο Λουξεμβούργο, στις είκοσι μία Ιουνίου χίλια εννιακόσια ενενήντα εννέα, σε δύο αντίτυπα στην αγγλική, γαλλική, γερμανική, δανική, ελληνική, ισπανική, ιταλική, ολλανδική, πορτογαλική, σουηδική και φινλανδική γλώσσα· καθένα από τα κείμενα είναι εξίσου αυθεντικό.

Done at Luxembourg on the twenty-first day of June in the year one thousand nine hundred and ninety-nine, in duplicate in the Danish, Dutch, English, Finnish, French, German, Greek, Italian, Portuguese, Spanish and Swedish languages, each of those texts being equally authentic.

Fait à Luxembourg, le vingt-et-un juin mil neuf cent quatre-vingt dix-neuf, en double exemplaire en langues allemande, anglaise, danoise, espagnole, finnoise, française, grecque, italienne, néerlandaise, portugaise et suédoise, chacun de ces textes faisant également foi.

Fatto a Lussemburgo, addì ventuno giugno millenovecentonovantanove, in duplice esemplare, nelle lingue danese, finlandese, francese, greca, inglese, italiana, olandese, portoghese, spagnola, svedese e tedesca, ciascun testo facente ugualmente fede.

Gedaan te Luxemburg, de eenentwintigste juni negentienhonderd negenennegentig, in twee exemplaren in de Deense, de Duitse, de Engelse, de Finse, de Franse, de Griekse, de Italiaanse, de Nederlandse, de Portugese, de Spaanse en de Zweedse taal, zijnde alle teksten gelijkelijk authentiek.

Feito em Luxemburgo, em vinte e um de Junho de mil novecentos e noventa e nove, em duplo exemplar nas línguas alemã, dinamarquesa, espanhola, finlandesa, francesa, grega, inglesa, italiana, neerlandesa, portuguesa e sueca, fazendo igualmente fé qualquer dos textos.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän kahtena kappaleena englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, portugalin, ranskan, ruotsin, saksan, suomen ja tanskan kielellä, ja jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen.

Utfärdat i Luxemburg den tjugoförsta juni nittonhundranittionio i två exemplar på det danska, engelska, finska, franska, grekiska, italienska, nederländska, portugisiska, spanska, svenska och tyska språket, vilka samtliga texter är lika giltiga.

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

signatory

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

Diese Unterschrift verbindet zugleich die Deutschsprachige Gemeinschaft, die Flämische Gemeinschaft, die Französische Gemeinschaft, die Wallonische Region, die Flämische Region und die Region Brüssel-Hauptstadt.

På Kongeriget Danmarks vegne

signatory

Für die Bundesrepublik Deutschland

signatory

Για την Ελληνική Δημοκρατία

signatory

Por el Reino de España

signatory

Pour la République française

signatory

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

signatory

Per la Repubblica italiana

signatory

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

signatory

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

signatory

Für die Republik Österreich

signatory

Pela República Portuguesa

signatory

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

signatory

För Konungariket Sverige

signatory

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

signatory

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

signatory

Für die schweizerische Eidgenossenschaft

Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione svizzera

signatory

LIITE I

HENKILÖIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla

Maahantulo ja maasta poistuminen

1. Sopimuspuolet päästävät alueelleen toisten sopimuspuolten kansalaiset, tämän liitteen 3 artiklassa tarkoitetut heidän perheensä jäsenet sekä tämän liitteen 17 artiklassa tarkoitetut lähetetyt työntekijät yksinkertaisesti niin, että he esittävät voimassa olevan henkilötodistuksen tai passin.

Maahantuloviisumia tai vastaavaa asiakirjaa ei vaadita muilta kuin niiltä perheenjäseniltä ja tämän liitteen 17 artiklassa tarkoitetuilta lähetetyiltä työntekijöiltä, jotka eivät ole jonkun sopimuspuolen kansalaisia. Kyseinen sopimuspuoli helpottaa kaikin tavoin näille henkilöille välttämättömien viisumien saantia.

2. Sopimuspuolet myöntävät sopimuspuolten kansalaisille, tämän liitteen 3 artiklassa tarkoitetuille heidän perheensä jäsenille ja tämän liitteen 17 artiklassa tarkoitetuille lähetetyille työntekijöille oikeuden lähteä alueeltaan yksinkertaisesti niin, että he esittävät voimassa olevan henkilötodistuksen tai passin. Sopimuspuolet eivät voi vaatia muiden sopimuspuolten kansalaisilta maastapoistumisviisumia tai vastaavaa asiakirjaa.

Lainsäädäntönsä mukaisesti sopimuspuolet myöntävät näille kansalaisille henkilötodistuksen tai passin, jossa erityisesti mainitaan haltijan kansalaisuus, tai uudistavat sen.

Passin on oltava voimassa ainakin kaikissa sopimuspuolissa sekä niissä maissa, joiden kautta sen haltijan on kuljettava matkustaessaan toiseen sopimuspuoleen. Jos passi on ainoa asiakirja, jolla henkilö saa laillisesti poistua maasta, passin voimassaoloajan on oltava vähintään viisi vuotta.

2 artikla

Oleskelu ja taloudellinen toiminta

1. Sopimuspuolen kansalaisilla on oikeus oleskella ja harjoittaa taloudellista toimintaa toisen sopimuspuolen alueella II–IV luvussa määrättyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen 10 artiklassa määrätyn siirtymäkauden ja tämän liitteen VII luvun määräysten soveltamista. Tämä oikeus vahvistetaan myöntämällä oleskelulupa tai erityislupa rajatyöntekijöille.

Sopimuspuolten kansalaisilla on myös oikeus mennä toisen sopimuspuolen alueelle tai jäädä sinne oltuaan alle vuoden kestäneessä työsuhteessa etsiäkseen siellä työtä ja oleskellakseen siellä kohtuullisen pituisen ajan, esimerkiksi kuusi kuukautta, saadakseen tietoa heidän ammatillista pätevyyttään vastaavista työpaikkatarjouksista ja toteuttaakseen tarvittaessa tarpeelliset toimenpiteet työpaikan saamiseksi. Työnhakijoilla on oikeus saada toisen sopimuspuolen alueella samaa apua, jota kyseisen valtion työnvälitysviranomainen antaa omille kansalaisille heidän hakiessaan työtä. Heille voidaan olla myöntämättä sosiaalietuuksia kyseisen oleskelun aikana.

2. Sopimuspuolten kansalaisilla, jotka eivät harjoita taloudellista toimintaa vastaanottavassa valtiossa ja joilla ei ole oleskeluoikeutta tämän sopimuksen muiden määräysten nojalla, on oleskeluoikeus, jos he täyttävät V luvussa esitetyt ennakkoedellytykset. Tämä oikeus vahvistetaan myöntämällä oleskelulupa.

3. Sopimuspuolten kansalaisille myönnettävä oleskelulupa tai erityislupa myönnetään ja uudistetaan maksutta tai hintaan, joka ei ole suurempi kuin omille kansalaisille myönnettävistä henkilötodistuksista perittävät maksut ja verot. Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet yksinkertaistaakseen kaikin mahdollisin tavoin näiden asiakirjojen saantia koskevia muodollisuuksia ja menettelyjä.

4. Sopimuspuolet voivat vaatia toisten sopimuspuolten kansalaisia ilmoittamaan alueella olemisestaan.

3 artikla

Perheenjäsenet

1. Sopimuspuolen kansalaisen, jolla on oleskeluoikeus, perheenjäsenillä on oikeus tulla asumaan hänen luokseen. Palkkatyöntekijällä on voitava olla perheensä käyttöön asunto, joka täyttää ne vaatimukset, joita pidetään normaaleina sen alueen kotimaisten työntekijöiden asumisessa, jossa työntekijä on työssä ilman, että tämä määräys johtaa kansallisten työntekijöiden ja muista sopimuspuolista lähtöisin olevien työntekijöiden väliseen syrjintään.

2. Kansalaisuudesta riippumatta perheenjäseninä pidetään:

a) sopimuspuolen kansalaisen aviopuolisoa ja puolisoiden alle 21-vuotiaita tai huollettavia jälkeläisiä;

b) sopimuspuolen kansalaisen ja hänen aviopuolisonsa huollettavina olevia sukulaisia ylenevässä polvessa;

c) opiskelijan puolisoa ja huollettavia jälkeläisiä.

Sopimuspuolet helpottavat sellaisten perheenjäsenten maahanpääsyä, joita ei ole mainittu tämän kohdan a, b tai c alakohdassa, mutta jotka ovat sopimuspuolen kansalaisen huollettavia tai jotka asuvat lähtömaassa hänen taloudessaan.

3. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolen kansalaisen perheenjäsenille sopimuspuolet voivat vaatia ainoastaan seuraavien asiakirjojen esittämistä:

a) maahantuloasiakirja;

b) sen valtion toimivaltaisen viranomaisen antama sukulaisuussuhteen osoittava asiakirja, josta henkilö on peräisin tai josta hän tulee;

c) huollettavien henkilöiden osalta alkuperä- tai tulovaltion toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, joka osoittaa heidän olevan 1 kohdassa tarkoitetun henkilön huollettavia tai mainitussa valtiossa asuneen hänen taloudessaan.

4. Perheenjäsenelle myönnetty oleskelulupa on voimassa yhtä kauan kuin hänen huoltajansa lupa.

5. Henkilön, jolla on oleskeluoikeus, puolisolla ja alle 21-vuotiailla tai huollettavilla lapsilla on kansalaisuudesta riippumatta oikeus ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa.

6. Jos sopimuspuolen kansalainen harjoittaa tai ei harjoita tai on harjoittanut taloudellista toimintaa toisen sopimuspuolen alueella, on hänen kyseisen sopimuspuolen alueella asuvilla lapsillaan oikeus osallistua peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoin edellytyksin kuin vastaanottavan valtion kansalaisilla.

Sopimuspuolet tukevat toimenpiteitä, joilla pyritään turvaamaan näille lapsille parhaat mahdolliset edellytykset osallistua tähän opetukseen.

4 artikla

Maahanjäämisoikeus

1. Sopimuspuolen kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus jäädä toisen sopimuspuolen alueelle taloudellisen toiminnan harjoittamisen loppumisen jälkeen.

2. Tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti viitataan asetukseen (ETY) N:o 1251/70 (EYVL L 142, 30.6.1970, s. 24) ( 7 ) ja direktiiviin 75/34/ETY (EYVL L 14, 20.1.1975, s. 10).

5 artikla

Yleinen järjestys

1. Tämän sopimuksen määräyksillä myönnettyjä oikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan yleiseen järjestykseen, turvallisuuteen ja kansanterveyteen perustuvilla toimenpiteillä.

2. Tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti viitataan direktiiviin 64/221/ETY (EYVL L 56, 4.4.1964, s. 850/64), direktiiviin 72/194/ETY (EYVL L 121, 26.5.1972, s. 32) ( 8 ) ja direktiiviin 75/35/ETY (EYVL L 14, 20.1.1975, s. 14).

II.

PALKKATYÖNTEKIJÄT

6 artikla

Oleskelun sääntely

1. Palkkatyöntekijälle, joka on sopimuspuolen kansalainen, jäljempänä ”palkkatyöntekijä”, ja joka on vastaanottavassa valtiossa toimivan työnantajan palveluksessa vähintään yhden vuoden, myönnetään oleskelulupa, joka on voimassa vähintään viisi vuotta sen myöntämispäivästä. Luvan voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vähintään viiden vuoden pituisella ajanjaksolla. Kun oleskelulupa uudistetaan ensimmäisen kerran, oleskeluaikaa voidaan rajoittaa, ei kuitenkaan lyhyemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi, jos luvan haltija on itsestään riippumattomasta syystä ollut työttömänä yhtäjaksoisesti yli 12 kuukautta.

2. Palkkatyöntekijä, joka on vastaanottavassa valtiossa toimivan työnantajan palveluksessa yli kolme kuukautta mutta alle yhden vuoden, saa oleskeluluvan, jonka voimassaolo vastaa työsopimukseen merkittyä palvelussuhteen kestoa.

Palkkatyöntekijä, jonka työssäoloaika on enintään kolme kuukautta, ei tarvitse oleskelulupaa.

3. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolet voivat vaatia työntekijältä ainoastaan seuraavien asiakirjojen esittämistä:

a) maahantuloasiakirja;

b) työnantajalta saatu vahvistus työhönotosta tai todistus työssäolosta.

4. Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.

5. Kuutta peräkkäistä kuukautta lyhyemmät muualla asumisen jaksot sekä asevelvollisuuden suorittamisesta johtuva poissaolo eivät vaikuta oleskeluluvan voimassaoloon.

6. Voimassaolevaa oleskelulupaa ei saa peruuttaa työntekijältä pelkästään siitä syystä, että hän sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi ei enää ole työssä, tai että hän itsestään riippumattomasta syystä on työttömänä, ja kun toimivaltainen työnvälitysviranomainen asianmukaisesti vahvistaa tämän.

7. Oleskeluluvan saamista koskevien muodollisuuksien täyttäminen ei saa olla esteenä sille, että hakija aloittaa välittömästi sopimukseen perustuvan työn tekemisen.

7 artikla

Palkkatyötä tekevät rajatyöntekijät

1. Palkkatyötä tekevällä rajatyöntekijällä tarkoitetaan sopimuspuolen kansalaista, joka asuu yhden sopimuspuolen alueella ja on palkkatyössä toisen sopimuspuolen alueella palaten kotipaikkaansa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.

2. Rajatyöntekijät eivät tarvitse oleskelulupaa.

Työskentelyvaltion toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin antaa palkkatyötä tekevälle rajatyöntekijälle vähintään viisi vuotta voimassa olevan tai jos työskentelyaika on pidempi kuin kolme kuukautta mutta lyhyempi kuin yksi vuosi, työskentelyajan voimassa olevan erityisluvan. Lupaa jatketaan vähintään viidellä vuodella, jos rajatyöntekijä esittää todisteet taloudellisen toiminnan harjoittamisesta.

3. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.

8 artikla

Ammatillinen ja maantieteellinen liikkuvuus

1. Palkkatyöntekijöillä on oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen vastaanottavan valtion koko alueella.

2. Ammatilliseen liikkuvuuteen kuuluu työnantajan, työpaikan ja ammatin vaihto sekä siirtyminen palkkatyöstä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Maantieteelliseen liikkuvuuteen kuuluu työ- ja oleskelupaikkakunnan vaihto.

9 artikla

Yhdenvertainen kohtelu

1. Sopimuspuolen kansalaista ei palkkatyöntekijänä saa kansalaisuutensa vuoksi saattaa toisen sopimuspuolen alueella kotimaisiin palkkatyöntekijöihin verrattuna eri asemaan työ- ja palvelussuhteen ehtojen suhteen erityisesti palkkauksen, irtisanomisen ja työttömyyden sattuessa saman alan työhön paluun tai uudelleen työllistämisen osalta.

2. Palkkatyöntekijä ja tämän liitteen 3 artiklassa tarkoitetut hänen perheensä jäsenet saavat samat sosiaaliset ja verotukseen liittyvät edut kuin kotimaiset työntekijät ja heidän perheenjäsenensä.

3. Hänellä on sama oikeus ja yhtäläiset edellytykset kuin kotimaisilla palkkatyöntekijöillä osallistua koulutukseen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä uudelleen- ja jatkokoulutuskeskuksissa.

4. Työehtosopimuksen tai yksilöä koskevan sopimuksen määräys taikka muu työehtojen sääntelyä koskeva määräys, joka koskee työn saantia, työtä, palkkausta ja muita työehtoja sekä irtisanomista on mitätön sikäli kuin siinä säädetään tai sallitaan edellytyksiä, jotka asettavat ulkomaiset työntekijät, jotka ovat sopimuspuolten kansalaisia, työntekijöinä eriarvoiseen asemaan.

5. Palkkatyöntekijällä, joka on sopimuspuolen kansalainen ja työssä toisen sopimuspuolen alueella, on oltava yhtäläinen oikeus ammattiyhdistysten jäsenyyteen ja siihen kuuluvien oikeuksien käyttämiseen, mukaan lukien äänioikeus ja pääsy ammattiyhdistysten hallinto- tai johtotehtäviin; häneltä voidaan kuitenkin evätä osallistuminen julkisoikeudellisten elinten hallintoon sekä julkisoikeudellisesti säädetyn tehtävän hoitaminen. Hänellä on oltava vaalikelpoisuus yrityksen palkkatyöntekijöitä edustaviin elimiin.

Tämän artiklan säännöksillä ei vaikuteta niihin lakeihin tai asetuksiin, joilla vastaanottavassa valtiossa myönnetään toisen sopimuspuolen palkkatyöntekijöille laajemmat oikeudet.

6. Sopimuspuolen palkkatyöntekijällä, joka on työssä toisen sopimuspuolen alueella, on asumisen suhteen oltava samat oikeudet ja edut kuin kotimaisilla työntekijöillä, mukaan lukien omistusoikeuden saaminen hänen tarvitsemaansa asuntoon, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän liitteen 26 artiklan määräysten soveltamista.

Kyseinen työntekijä voi sillä alueella, jossa hän on työssä, samoin oikeuksin kuin kotimaiset työntekijät ilmoittautua asunnonhakijoiden luetteloon, jos sellainen on, ja saada siitä johtuvat oikeudet ja edut.

Lähtövaltioon jääneen työntekijän perheen katsotaan tässä suhteessa asuvan mainitulla alueella, jos kotimaisiin työntekijöihin sovelletaan samanlaista oletusta.

10 artikla

Työ julkishallinnossa

Palkkatyötä tekevältä sopimuspuolen kansalaiselta voidaan evätä oikeus harjoittaa julkishallinnon tointa, joka liittyy julkisen vallan käyttöön ja jonka tarkoituksena on turvata valtion tai muiden julkisyhteisöjen yleinen etu.

11 artikla

Yhteistyö työpaikkojen välityksen alalla

Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä EURES-verkostossa (European Employment Services) erityisesti avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämiseksi ja tasapainon aikaansaamiseksi työmarkkinoilla sekä työmarkkinoiden tilannetta ja elin- ja työoloja koskevien tietojen vaihtamiseksi.

III.

ITSENÄISET AMMATINHARJOITTAJAT

12 artikla

Oleskelun sääntely

1. Sopimuspuolen kansalaiselle, joka haluaa sijoittautua toisen sopimuspuolen alueelle harjoittaakseen siellä itsenäistä ammattia (jäljempänä ’itsenäinen ammatinharjoittaja’), myönnetään oleskelulupa, joka on voimassa vähintään viisi vuotta sen myöntämisestä, jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän on sijoittautunut tai sijoittautuu tätä tarkoitusta varten.

2. Oleskelulupaa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vähintään viidellä vuodella, jos itsenäinen ammatinharjoittaja esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen sellaisen taloudellisen toiminnan harjoittamisesta, joka ei ole palkkatyötä.

3. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolet voivat vaatia itsenäiseltä ammatinharjoittajalta ainoastaan seuraavien asiakirjojen esittämistä:

a) maahantuloasiakirja;

b) edellä 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu todiste.

4) Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.

5. Kuutta peräkkäistä kuukautta lyhyemmät muualla asumisen jaksot sekä asevelvollisuuden suorittamisesta johtuva poissaolo eivät vaikuta oleskeluluvan voimassaoloon.

6. Voimassaolevaa oleskelulupaa ei saa peruuttaa 1 kohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä pelkästään siitä syystä, että he sairaudesta tai tapaturmasta johtuvan tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi eivät enää ole työssä.

13 artikla

Itsenäistä ammattia harjoittavat rajatyöntekijät

1. Itsenäistä ammattia harjoittavalla rajatyöntekijällä tarkoitetaan sopimuspuolen kansalaista, joka asuu yhden sopimuspuolen alueella ja harjoittaa itsenäistä ammattia toisen sopimuspuolen alueella palaten kotipaikkaansa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa.

2. Itsenäistä ammattia harjoittavat rajatyöntekijät eivät tarvitse oleskelulupaa.

Kyseisen valtion toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin antaa itsenäistä ammattia harjoittavalle rajatyöntekijälle vähintään viisi vuotta voimassa olevan erityisluvan, jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän harjoittaa tai aikoo harjoittaa itsenäistä ammattia. Lupaa jatketaan vähintään viidellä vuodella, jos rajatyöntekijä esittää todisteen itsenäisen ammatin harjoittamisesta.

3. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.

14 artikla

Ammatillinen ja maantieteellinen liikkuvuus

1. Itsenäisellä ammatinharjoittajalla on oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen vastaanottavan valtion koko alueella.

2. Ammatilliseen liikkuvuuteen kuuluu ammatin vaihto sekä siirtyminen itsenäisestä ammatinharjoittajasta palkkatyöntekijäksi. Maantieteelliseen liikkuvuuteen kuuluu työ- ja oleskelupaikkakunnan vaihto.

15 artikla

Yhdenvertainen kohtelu

1. Itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ryhtymisen ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen osalta itsenäiselle ammatinharjoittajalle myönnetään vastaanottavassa valtiossa yhtä edullinen kohtelu kuin sen omille kansalaisille myönnetty kohtelu.

2. Tämän liitteen 9 artiklan määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin tässä luvussa tarkoitettuihin itsenäisiin ammatinharjoittajiin.

16 artikla

Julkisen vallan käyttö

Itsenäiseltä ammatinharjoittajalta voidaan evätä oikeus harjoittaa tointa, jossa osallistutaan edes tilapäisesti julkisen vallan käyttöön.

IV.

PALVELUJEN TARJOAMINEN

17 artikla

Palvelujen tarjoajat

Tämän sopimuksen 5 artiklan nojalla kielletään palvelujen tarjoamisen osalta:

a) kaikki sellaisia sopimuspuolen alueella tarjottavia rajanylittäviä palveluja koskevat rajoitukset, joiden tarjoaminen kestää enintään 90 tosiasiallista työpäivää kalenterivuoden aikana;

b) kaikki tämän sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun maahantuloon ja oleskeluun liittyvät rajoitukset, jotka koskevat:

i) Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden tai Sveitsin kansalaisia, jotka tarjoavat palveluja ja ovat sijoittautuneet jonkun muun sopimuspuolen kuin sen sopimuspuolen alueelle, jossa palvelujen vastaanottaja sijaitsee,

ii) sopimuspuolen tavanmukaisille työmarkkinoille yhdentyneitä palvelujen tarjoajan palkkatyöntekijöitä, kansalaisuudesta riippumatta, jotka on lähetetty toisen sopimuspuolen alueelle palveluja tarjoamaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan määräyksiä.

18 artikla

Tämän liitteen 17 artiklan määräyksiä sovelletaan yrityksiin, jotka on perustettu jonkun Euroopan yhteisön jäsenvaltion tai Sveitsin lainsäädännön mukaisesti ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka sijaitsee sopimuspuolen alueella.

19 artikla

Palvelujen tarjoaja, jolla on oikeus tai jolle on annettu lupa tarjota palveluja, voi palvelujensa tarjoamiseksi harjoittaa toimintaansa väliaikaisesti valtiossa, jossa palvelut tarjotaan, samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion omat kansalaiset tämän liitteen ja liitteiden II ja III määräysten mukaisesti.

20 artikla

1. Tämän liitteen 17 artiklan b alakohdassa tarkoitetut henkilöt, joilla on oikeus tarjota palveluja, eivät tarvitse oleskelulupaa enintään 90 päivää kestävää oleskelua varten. Edellä 1 artiklassa tarkoitetut mainittujen henkilöiden maahantuloasiakirjat kattavat heidän oleskelunsa.

2. Tämän liitteen 17 artiklan b alakohdassa tarkoitetuille henkilöille, joilla on oikeus tarjota palveluja, joiden tarjoaminen kestää yli 90 päivää tai joille on myönnetty lupa tähän, myönnetään tämän oikeuden vahvistamiseksi palvelujen tarjoamisen pituuden kattava oleskelulupa.

3. Oleskeluoikeus on voimassa Euroopan yhteisön kyseisen jäsenvaltion tai Sveitsin koko alueella.

4. Oleskeluluvan myöntämiseksi sopimuspuolet voivat vaatia tämän liitteen 17 artiklan b alakohdassa tarkoitetuilta henkilöiltä ainoastaan:

a) maahantuloasiakirjan;

b) todisteen palvelujen tarjoamisesta tai aikeesta tarjota niitä.

21 artikla

1. Tämän liitteen 17 artiklan a alakohdassa tarkoitettu palvelujen keskeytymätön tai peräkkäinen tarjoaminen saa kestää enintään 90 tosiasiallista työpäivää kalenterivuoden aikana.

2. Mitä 1 kohdassa määrätään, ei rajoita palvelujen tarjoajan lainsäädännön mukaisia velvollisuuksia palvelujen vastaanottajalle annetun takuun suhteen eikä ylivoimaisen esteen suhteen.

22 artikla

1. Toiminta, joka liittyy julkisen vallan harjoittamiseen kyseisen sopimuspuolen alueella, ei kuulu edes tilapäisesti tämän liitteen 17 ja 19 artiklan määräysten soveltamisalaan.

2. Tämän liitteen 17 ja 19 artiklan määräykset ja niiden perusteella toteutetut toimenpiteet eivät estä sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista, joissa säädetään palvelujen tarjoamisen yhteydessä lähetettyjen työntekijöiden työ- ja palvelusolojen soveltamisesta. Tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti viitataan palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annettuun direktiiviin 96/71/EY (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1) ( 9 ).

3. Tämän liitteen 17 artiklan ja 19 artiklan määräykset eivät estä tämän sopimuksen voimaan tullessa kussakin sopimuspuolessa voimassa olevien sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista, jotka koskevat:

i) tilapäistä työtä välittävien toimistojen toimintaa ja tilapäisen työn tekemistä,

ii) rahoituspalveluja, joiden tarjoaminen edellyttää ennalta myönnettävää lupaa sopimuspuolen alueella ja joiden tarjoamisen edellytyksenä on kyseisen sopimuspuolen viranomaisten suorittama toiminnan vakauden valvonta.

4. Tämän liitteen 17 artiklan ja 19 artiklan määräykset eivät estä sopimuspuolten sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten soveltamista, jotka koskevat enintään 90 tosiasiallisen työpäivän pituista palvelujen tarjoamista ja jotka ovat perusteltuja yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä.

23 artikla

Palvelujen vastaanottaja

1. Tämän sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu palvelujen vastaanottaja ei tarvitse oleskelulupaa enintään kolmen kuukauden pituista oleskelua varten. Yli kolmen kuukauden pituista oleskelua varten palvelujen vastaanottajalle myönnetään palvelujen vastaanottamista varten niiden tarjoamisen pituinen oleskelulupa. Hänelle voidaan olla myöntämättä sosiaalietuuksia kyseisen oleskelun aikana.

2. Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.

HENKILÖT, JOTKA EIVÄT HARJOITA TALOUDELLISTA TOIMINTAA

24 artikla

Oleskelun sääntely

1. Sopimuspuolen kansalaiselle, joka ei harjoita taloudellista toimintaa asuinvaltiossa ja jolla ei ole oleskeluoikeutta tämän sopimuksen muiden määräysten perusteella, myönnetään vähintään viisi vuotta voimassa oleva oleskelulupa, jos hän esittää toimivaltaisille kansallisille viranomaisille todisteen siitä, että hänellä ja hänen perheenjäsenillään on:

a) riittävästi tuloja ja varoja, niin että he eivät oleskeluaikanaan joudu turvautumaan sosiaalietuusjärjestelmään;

b) kaikki riskit kattava sairasvakuutus ( 10 ).

Pitäessään sitä tarpeellisena sopimuspuolet voivat pyytää oleskeluluvan pätevyyden vahvistamista kahden ensimmäisen vuoden oleskelun jälkeen.

2. Tuloja ja varoja pidetään riittävinä, jos ne ylittävät määrän, jonka perusteella vastaanottavan valtion omat kansalaiset voivat heidän tilanteensa ja tarvittaessa heidän perheenjäsentensä tilanne huomioon ottaen hakea sosiaaliturvaetuuksia. Jos tätä edellytystä ei voida soveltaa, oleskelulupaa hakevan henkilön tulot ja varat katsotaan riittäväksi, jos ne ylittävät vastaanottavan valtion maksaman vähimmäiseläkkeen määrän.

3. Henkilöt, jotka ovat sopimuspuolen alueella alle vuoden kestävässä työsuhteessa voivat oleskella kyseisellä alueella, jos he täyttävät tämän artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset. Työttömyyskorvauksia, joihin kyseisillä henkilöillä on oikeus kansallisen lainsäädännön mukaisesti, tarvittaessa täydennettynä liitteen II määräyksillä, pidetään tämän artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 2 kohdan määräysten mukaisina tuloina ja varoina.

4. Opiskeluajan voimassa oleva tai yhden vuoden voimassa oleva oleskelulupa silloin, kun opintojen kesto on pidempi kuin yksi vuosi, myönnetään jokaiselle opiskelijalle, jolla ei ole oikeutta oleskella toisen sopimuspuolen alueella tämän sopimuksen muiden määräysten perusteella, kun opiskelija osoittaa asianomaiselle kansalliselle viranomaiselle ilmoittamalla tai muulla vähintään vastaavalla opiskelijan valitsemalla tavalla, että hänellä on riittävät tulot ja varat, niin että hän, hänen puolisonsa ja huollettavat lapsensa eivät joudu oleskeluaikana turvautumaan vastaanottavan valtion sosiaalietuusjärjestelmään, edellyttäen että opiskelija on kirjoittautunut hyväksyttyyn oppilaitokseen osallistuakseen pääasiallisesti ammatilliseen koulutukseen ja että hänellä on kaikkien riskien varalta annettu sairausvakuutus. Tällä sopimuksella ei säännellä mahdollisuutta aloittaa ammatillinen koulutus eikä tässä artiklassa tarkoitettujen opiskelijoiden toimeentuloa varten myönnettävää tukea.

5. Oleskeluluvan voimassaoloa jatketaan ilman eri toimenpiteitä vähintään viidellä vuodella, kun sen myöntämisedellytykset täyttyvät edelleen. Opiskelijan oleskeluluvan voimassaoloa jatketaan vuosittain jäljellä olevien opintojen keston mukaisesti.

6. Kuutta peräkkäistä kuukautta lyhyemmät muualla asumisen jaksot sekä asevelvollisuuden suorittamisesta johtuva poissaolo eivät vaikuta oleskeluluvan voimassaoloon.

7. Oleskelulupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko alueella.

8. Oleskeluoikeus on voimassa niin kauan, kun henkilöt, joille se myönnetään, täyttävät 1 kohdassa määrätyt edellytykset.

VI.

KIINTEÄN OMAISUUDEN HANKINTA

25 artikla

1. Sopimuspuolen kansalaisella, jolla on oleskeluoikeus ja jonka pääasiallinen kotipaikka sijaitsee vastaanottavan valtion alueella, on samat oikeudet hankkia kiinteää omaisuutta kuin kyseisen valtion kansalaisella. Hän voi milloin tahansa kansallisten sääntöjen mukaisesti valita vastaanottavan valtion pääasialliseksi kotipaikakseen riippumatta työsuhteensa kestosta. Lähtö vastaanottavan valtion alueelta ei merkitse velvollisuutta omaisuuden luovuttamiseen.

2. Sopimuspuolen kansalaisella, jolla on oleskeluoikeus ja jonka pääasiallinen kotipaikka ei sijaitse vastaanottavan valtion alueella, on samat oikeudet hankkia kiinteää omaisuutta taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi kuin kyseisen valtion kansalaisella; nämä oikeudet eivät merkitse velvollisuutta omaisuuden luovuttamiseen vastaanottavan valtion alueelta poistumisen yhteydessä. Kyseinen henkilö voi saada luvan toissijaisen kotipaikan tai loma-asunnon hankkimiseen. Kyseisten henkilöiden osalta tämä sopimus ei vaikuta pääoman sijoittamista taikka rakentamattomien tonttien tai asuntojen kauppaa koskevien sääntöjen soveltamiseen.

3. Rajatyöntekijällä on samat oikeudet taloudellisen toiminnan harjoittamiseksi tarkoitetun kiinteän omaisuuden tai toissijaisen asuinpaikan hankkimiseen kuin vastaanottavan valtion kansalaisella. Kyseinen henkilö voi saada luvan loma-asunnon hankkimiseen. Kyseisten henkilöiden osalta tämä sopimus ei vaikuta pääoman sijoittamista taikka rakentamattomien tonttien tai asuntojen kauppaa koskevien vastaanottavan valtion sääntöjen soveltamiseen.

VII.

SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET JA SOPIMUKSEN KEHITTYMINEN

26 artikla

Yleistä

1. Kun tämän sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä rajoituksia sovelletaan, tämän luvun määräyksillä joko täydennetään tämän liitteen muita määräyksiä tai korvataan ne.

2. Kun tämän sopimuksen 10 artiklassa määrättyjä rajoituksia sovelletaan, taloudellisen toiminnan harjoittamisen edellytyksenä on oleskelu- ja/tai työluvan myöntäminen.

27 artikla

Palkkatyöntekijöiden oleskelun sääntely

1. Palkkatyöntekijän, jonka työsopimuksen kesto on alle yksi vuosi, oleskeluluvan voimassaoloa jatketaan alle 12 kuukauden pituiseen kokonaiskestoon, jos palkkatyöntekijä esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa. Uusi oleskelulupa myönnetään, jos palkkatyöntekijä esittää todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa ja että tämän sopimuksen 10 artiklassa määrätyt määrälliset rajoitukset eivät täyty. Maasta ei tarvitse poistua kahden työsopimuksen välisenä aikana tämän liitteen 24 artiklan mukaisesti.

2. Tämän sopimuksen ►M5 10 artiklan 2, 2 a, 2 b, 4 a, 4 b ja 4 c kohtaan ◄ tarkoitettuna ajanjaksona sopimuspuoli voi vaatia kirjallisen työsopimuksen tai sopimusehdotuksen esittämistä ensimmäisen oleskeluluvan myöntämistä varten.

a) Henkilöillä, joilla on aikaisemmin ollut tilapäisiä työsuhteita vastaanottavan valtion alueella vähintään 30 kuukauden ajan, on oikeus ilman eri toimenpiteitä ottaa vastaan kestoltaan rajoittamaton työ ( 11 ). Taattujen oleskelulupien määrän mahdollinen loppuminen ei koske heitä.

b) Henkilöillä, jotka ovat aikaisemmin olleet vastaanottavan valtion alueella kausityöntekijöinä vähintään 50 kuukauden pituisena kokonaisaikana viimeisten 15 vuoden aikana ja jotka eivät täytä edellytyksiä oleskeluluvan saamiseksi tämän kohdan a alakohdan määräyksiä noudattaen, on oikeus ilman eri toimenpiteitä ottaa vastaan kestoltaan rajoittamaton työ.

28 artikla

Palkkatyötä tekevät rajatyöntekijät

1. Palkkatyötä tekevällä rajatyöntekijällä tarkoitetaan sopimuspuolen kansalaista, jonka vakituinen kotipaikka on Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja-alueella ja joka on palkkatyössä toisen sopimuspuolen raja-alueella palaten pääasialliseen kotipaikkaansa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja raja-alueita ovat alueet, jotka määritellään Sveitsin ja sen naapurivaltioiden välisissä raja-alueella liikkuvuutta koskevissa sopimuksissa.

2. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko raja-alueella.

29 artikla

Palkkatyöntekijöiden paluuoikeus

1. Palkkatyöntekijälle, jolla on ollut tämän sopimuksen tullessa voimaan vähintään yhden vuoden voimassa ollut oleskelulupa ja joka on poistunut vastaanottavasta maasta, on etuoikeus uuteen kiintiön mukaiseen oleskelulupaan hänen lähtöään seuraavien kuuden vuoden aikana, jos hän esittää todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa.

2. Rajatyöntekijällä on oikeus saada uusi erityislupa edellisen kolmen vuoden yhtäjaksoisen toiminnan päättymistä seuraavien kuuden vuoden aikana, jollei palkka- ja työehtojen tarkastuksesta muuta johdu hänen ollessaan palkkatyöntekijä, tämän sopimuksen voimaantuloa seuraavien kahden vuoden ajan ja jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa.

3. Nuorilla, jotka ovat poistuneet sopimuspuolen alueelta oleskelleensa siellä vähintään viisi vuotta ennen 21 vuoden ikää, on oikeus neljän vuoden määräajan kuluessa palata sinne ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.

30 artikla

Palkkatyöntekijöiden maantieteellinen ja ammatillinen liikkuvuus

1. Palkkatyöntekijällä, jolla on vähintään yhden vuoden voimassa oleva oleskelulupa, on oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen työn alkamista seuraavien 12 kuukauden aikana ja hän voi siirtyä palkkatyöntekijästä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi tämän sopimuksen 10 artiklan määräysten mukaisesti.

2. Palkkatyötä tekeville rajatyöntekijöille myönnetyillä erityisluvilla annetaan oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja-alueella.

31 artikla

Itsenäisten ammatinharjoittajien oleskelun sääntely

Sopimuspuolen kansalaiselle, joka haluaa sijoittautua toisen sopimuspuolen alueelle toimiakseen itsenäisenä ammatinharjoittajana (jäljempänä ”itsenäinen ammatinharjoittaja”), myönnetään kuusi kuukautta voimassa oleva oleskelulupa. Hänelle myönnetään vähintään viisi vuotta voimassa oleva oleskelulupa, jos hän esittää ennen kuuden kuukauden pituisen ajanjakson päättymistä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tätä kuuden kuukauden pituista ajanjaksoa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella, jos hänellä on todelliset mahdollisuudet kyseisen todisteen esittämiseen.

32 artikla

Itsenäistä ammattia harjoittavat rajatyöntekijät

1. Itsenäistä ammattia harjoittavalla rajatyöntekijällä tarkoitetaan sopimuspuolen kansalaista, jonka vakituinen kotipaikka on Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja-alueella ja joka on muussa kuin palkkatyössä toisen sopimuspuolen raja-alueella palaten pääasialliseen kotipaikkaansa säännönmukaisesti päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Tässä sopimuksessa tarkoitettuja raja-alueita ovat alueet, jotka määritellään Sveitsin ja sen naapurivaltioiden välisissä raja-alueella liikkuvuutta koskevissa sopimuksissa.

2. Sopimuspuolen kansalaiselle, joka haluaa toimia itsenäistä ammattia harjoittavana rajatyöntekijänä Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja-alueella, myönnetään kuusi kuukautta voimassa oleva alustava erityislupa. Hänelle myönnetään vähintään viisi vuotta voimassa oleva erityislupa, jos hän esittää ennen kuuden kuukauden pituisen ajanjakson päättymistä kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana. Tätä kuuden kuukauden pituista ajanjaksoa voidaan tarvittaessa jatkaa enintään kahdella kuukaudella, jos hänellä on todelliset mahdollisuudet kyseisen todisteen esittämiseen.

3. Erityislupa on voimassa sen myöntäneen valtion koko raja-alueella.

33 artikla

Itsenäisten ammatinharjoittajien paluuoikeus

1. Itsenäiselle ammatinharjoittajalle, jolla on ollut vähintään viiden vuoden pituinen oleskelulupa ja joka on poistunut vastaanottavasta valtiosta, on oikeus saada uusi oleskelulupa hänen lähtöään seuraavien kuuden vuoden aikana, jos hän on jo työskennellyt vastaanottavassa valtiossa yhtäjaksoisesti kolmen vuoden ajan ja jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa.

2. Itsenäistä ammattia harjoittavalla rajatyöntekijällä on oikeus saada uusi erityislupa edellisen neljän vuoden yhtäjaksoisen toiminnan päättymistä seuraavien kuuden vuoden aikana, jos hän esittää kansallisille toimivaltaisille viranomaisille todisteen siitä, että hän voi harjoittaa taloudellista toimintaa.

3. Nuorilla, jotka ovat poistuneet sopimuspuolen alueelta oleskeltuaan siellä vähintään viisi vuotta ennen 21 vuoden ikää, on oikeus neljän vuoden määräajan kuluessa palata sinne ja harjoittaa siellä taloudellista toimintaa.

34 artikla

Itsenäistä ammattia harjoittavien työntekijöiden maantieteellinen ja ammatillinen liikkuvuus

Itsenäistä ammattia harjoittaville rajatyöntekijöille myönnetyillä erityisluvilla annetaan oikeus ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen Sveitsin tai sen naapurivaltioiden raja-alueilla. Kuusi kuukautta voimassa olevilla alustavilla oleskeluluvilla (rajatyöntekijät: erityisluvilla) annetaan oikeus ainoastaan maantieteelliseen liikkuvuuteen.

▼M3

LIITE I

SIIRTYMÄTOIMENPITEET MAANHANKINNAN JA VAPAA-AJANASUNNON HANKINNAN OSALTA

1. Tšekki

a) Tšekki saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä valuuttalain N:o 219/1995 Sb., sellaisena kuin se on muutettuna, säännökset Tšekin ulkopuolella asuvien Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yritysten, jotka on perustettu Sveitsin lainsäädännön mukaisesti ja joilla ei ole sivuliikettä tai edustustoimistoa Tšekissä, oikeudesta hankkia vapaa-ajan asuntoa.

b) Tšekki saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä valuuttalain N:o 219/1995 Sb., sellaisena kuin se on muutettuna, omistusoikeusjärjestelyistä maahan ja muuhun maatalousomaisuuteen annetun lain 229/1995 Sb. ja maatalousmaan ja metsien siirtämisestä valtion omistuksesta muiden yksiköiden omistukseen annetun lain N:o 95/1999 Sb., säännökset Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yhtiöiden, jotka on perustettu Sveitsin lainsäädännön mukaisesti ja joita ei ole perustettu tai rekisteröity Tšekissä, oikeudesta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin pöytäkirjan allekirjoitusajankohtana eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä kohdassa mainittujen muiden säännösten soveltamista.

c) Itsenäisiin viljelijöihin, jotka ovat Sveitsin kansalaisia ja jotka haluavat sijoittautua Tšekkiin ja asua siellä, ei sovelleta b kohdan määräyksiä eikä muita menettelyjä kuin Tšekin kansalaisia koskevia menettelyjä.

d) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kolmantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Sekakomitea voi päättää ensimmäisessä alakohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.

e) Jos Tšekki asettaa siirtymäkauden aikana Tšekin ulkopuolella asuville kiinteistöjen hankintaa koskevia ehtoja, niiden perusteiden on oltava avoimia, puolueettomia, vakaita ja julkisia. Perusteita on sovellettava ketään syrjimättä, ja niissä Tšekin ja Sveitsin kansalaisten kohtelun on oltava samanlaista.

f) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Tšekin maatalousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Tšekin pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.

2. Viro

a) Viro saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä tämän pöytäkirjan allekirjoittamisajankohtana voimassa olevan lainsäädäntönsä, joka koskee Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yritysten, jotka on perustettu Sveitsin lainsäädännön mukaisesti ja jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekisteröityneet Viroon ja joilla ei ole paikallista sivuliikettä tai edustustoimistoa Virossa, oikeutta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia. Viro on hyväksynyt tämän lainsäädännön mukaisesti kiinteän omaisuuden hankinnan rajoittamista koskevan lain sekä maareformilain muutokset, molemmat 12 päivänä helmikuuta 2003.

b) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Viroon itsenäisinä viljelijöinä ja asua maassa, ja jotka ovat laillisesti oleskelleet ja harjoittaneet maanviljelyä Virossa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta a kohdan määräyksiä eikä muita kuin Viron kansalaisiin sovellettavia menettelyjä.

c) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kolmantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten Euroopan yhteisöjen komissio, jäljempänä ’komissio’, laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.

d) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Viron maantalousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Viron pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.

3. Kypros

Kypros saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä 31 päivänä joulukuuta 2000 voimassa olleen lainsäädäntönsä, joka koskee vapaa-ajan asuntojen hankintaa.

(Ulkomaalaisten) kiinteistöjen hankintaa koskevan lain (Cap. 109) sekä sen muuttamisesta annettujen lakien 52/1969, 55/1972 ja 50/1990 mukaan ministerineuvoston on hyväksyttävä kiinteistöjen hankinta, silloin kun kyse on muista kuin Kyproksen kansalaisista. Ministerineuvosto on valtuuttanut alueviranomaiset myöntämään hyväksynnät sen puolesta. Silloin kun kiinteistön suuruus on yli 2 donumia (1 donum = 1 338 m2), hyväksyntä voidaan myöntää ainoastaan seuraaviin käyttötarkoituksiin:

a) pääasunto tai vapaa-ajan asunto, jonka pinta-ala on alle 3 donumia

b) ammatinharjoitukseen tai kaupallisiin tarkoituksiin liittyvät tilat,

c) Kyproksen talouden kannalta hyödyllinen teollisuudenala.

Edellä mainittua lakia on muutettu (ulkomaalaisten) kiinteistöjen hankintaa koskevalla lailla (muutos) N:o 54(I)/2003. Uudessa laissa ei määrätä EU:n kansalaisiin ja EU:ssa rekisteröityihin yrityksiin kohdistuvista rajoituksista, jotka koskevat pääasuntoon liittyvän kiinteistön hankintaa, ulkomaisia suoria sijoituksia tai EU:ssa sijaitsevien kiinteistönvälittäjien ja rakennuttajien oikeutta hankkia kiinteistöjä. Kun kyseessä on vapaa-ajan käyttöön hankittava asunto, laissa säädetään, että Kyproksen liittymistä seuraavien viiden vuoden aikana EU:n kansalaiset, jotka eivät asu Kyproksessa vakituisesti, ja EU:ssa rekisteröidyt yritykset, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimintapaikka ei sijaitse Kyproksessa, eivät saa hankkia kiinteistöä käytettäväksi vapaa-ajan asuntona ilman ministerineuvoston ennakkohyväksyntää. Ministerineuvosto on valtuuttanut alueviranomaiset toimimaan puolestaan, kuten edellä on mainittu.

4. Latvia

a) Latvia saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä maaseudulla sijaitsevan maan yksityistämisestä annetun lain (voimassa 14 päivästä huhtikuuta 2003) muutoksia koskevassa lainsäädännössään vahvistetut säännökset Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yhtiöiden, jotka on perustettu Sveitsin lainsäädännön mukaisesti ja jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekisteröityneet Latviaan ja joilla ei ole paikallista sivuliikettä tai toimistoa Latviassa, oikeudesta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia.

b) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään ennen liittymispäivän jälkeisen kolmannen vuoden päättymistä. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.

c) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Latvian tasavallan maatalousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Latvian pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.

5. Liettua

a) Liettua saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä tämän pöytäkirjan allekirjoittamisajankohtana voimassa olevan lainsäädäntönsä, joka koskee Sveitsin kansalaisten ja sellaisten yhtiöiden, jotka on perustettu Sveitsin lakien mukaisesti ja jotka eivät ole sijoittautuneet eivätkä rekisteröityneet Liettuaan ja joilla ei ole paikallista sivuliikettä tai toimistoa Liettuassa, oikeutta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia. Edellä mainitun lainsäädännön mukaan Sveitsin kansalaiset ja oikeushenkilöt tai Sveitsissä perustetut organisaatiot, joilla ei ole oikeushenkilön asemaa vaan Sveitsin lainsäädännössä määritelty siviiliasema, eivät saa hankkia maatalousmaata tai metsää ennen Liettuan liittymissopimuksessa määritellyn seitsemän vuotta kestävän siirtymäkauden päättymistä.

b) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Liettuaan itsenäisinä viljelijöinä ja asua maassa, ja jotka ovat laillisesti oleskelleet ja harjoittaneet maanviljelyä Liettuassa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta a kohdan määräyksiä eikä muita kuin Liettuan kansalaisiin sovellettavia menettelyjä.

c) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kolmantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.

d) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Liettuan tasavallan maanviljelysmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Liettuan pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.

6. Unkari

a) Unkari saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä säännökset, jotka on vahvistettu sen maatalousmaasta annetussa laissa LV (55/1994), sellaisena kuin se on muutettuna vapaa-ajan asuntojen hankinnan osalta.

b) Sveitsin kansalaisiin, jotka ovat laillisesti asuneet Unkarissa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta, ei sovelleta edellisen alakohdan määräyksiä eikä muita kuin Unkarin kansalaisiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä. Siirtymäkauden aikana Unkari soveltaa vapaa-ajan asuntojen hankintaan lupamenettelyjä, joissa lupien myöntämisperusteet ovat puolueettomia, vakaita, avoimia ja julkisia. Kyseisiä perusteita on sovellettava ketään syrjimättä eikä niissä saa tehdä eroa Unkarin kansalaisten ja Unkarissa asuvien Sveitsin kansalaisten välillä.

c) Unkari saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä maatalousmaasta annetussa laissa VL (55/1994), sellaisena kuin se on muutettuna, säädetyt kiellot, jotka koskevat Unkarin ulkopuolella asuvien luonnollisten henkilöiden ja muiden kuin Unkarin kansalaisten ja oikeushenkilöiden oikeutta hankkia maatalousmaata.

d) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Unkariin itsenäisinä viljelijöinä ja jotka ovat laillisesti asuneet ja harjoittaneet maanviljelyä Unkarissa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta edellisen alakohdan määräyksiä eikä muita kuin Unkarin kansalaisiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä.

e) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kolmantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää c kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.

f) Jos Unkari soveltaa siirtymäkauden aikana lupamenettelyjä maatalousmaan hankinnassa, lupien myöntämisperusteiden on oltava puolueettomia, vakaita, avoimia ja julkisia. Kyseisiä perusteita on sovellettava ketään syrjimättä.

g) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Unkarin maatalousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Unkarin pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.

7. Malta

Omaisuuden hankintaa Maltan saarilta säädellään kiinteän omaisuuden hankintaa (Maltan ulkopuolella asuvien osalta) koskevalla lailla (Cap. 246, Maltan lait). Tässä laissa säädetään seuraavaa:

1) Sveitsin kansalainen saa ostaa kiinteää omaisuutta Maltasta omaan käyttöönsä käytettäväksi asuntona (ei välttämättä pääasuntona) edellyttäen, että kyseinen henkilö ei jo omista toista asuntoa Maltassa. Tällaiset ostot eivät vaadi henkilöltä oleskeluoikeutta Maltassa. Niihin vaaditaan kuitenkin lupa, jota ei saa evätä (tästä on lainsäädännössä muutamia poikkeuksia), jos omaisuuden arvo ylittää vuosittain määritetyn indeksiarvon (tällä hetkellä Lm 30 000 huoneiston osalta ja Lm 50 000 talon osalta).

2) Sveitsin kansalainen voi myös perustaa pääasuntonsa Maltaan haluamanaan ajankohtana asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Maltasta lähtiessä henkilöä ei velvoiteta luovuttamaan pääasunnoksi hankittua omaisuutta.

b) Sveitsin kansalaisilta, jotka ostavat kiinteistöjä asianomaisessa laissa määritellyiltä erityisalueilta (yleensä alueilta, jotka kuuluvat kaupunkialueiden elvyttämishankkeisiin) ei vaadita lupaa tällaisiin kauppoihin, eikä mahdollisesti hankittavien kiinteistöjen määrää, käyttöä tai arvoa rajoiteta.

8. Puola

a) Puola saa pitää voimassa viiden vuoden ajan liittymispäivästä tämän pöytäkirjan allekirjoittamisajankohtana voimassa olevan vapaa-ajan asunnon hankintaa koskevan lainsäädäntönsä. Sen mukaan Sveitsin kansalaisen on noudatettava ulkomaalaisia koskevasta kiinteistöjen hankinnasta 24 päivänä maaliskuuta 1920 annetun lain (Dz.U. 1996, N:o 54, poz. 245 muutoksineen), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisia vaatimuksia.

b) Sveitsin kansalaisiin, jotka ovat laillisesti asuneet Puolassa yhtäjaksoisesti neljä vuotta, ei sovelleta edellisen alakohdan määräyksiä eikä muita menettelyjä kuin Puolan kansalaisiin sovellettavia menettelyjä vapaa-ajan asuntojen hankinnan osalta.

c) Puola saa pitää voimassa kahdentoista vuoden ajan liittymispäivästä maatalousmaan ja metsien hankintaa koskevan lainsäädäntönsä. Sveitsin kansalaisia tai Sveitsin lainsäädännön mukaisesti perustettuja oikeushenkilöitä ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä. Tämän lainsäädännön mukaan Sveitsin kansalaisen on noudatettava ulkomaalaisia koskevasta kiinteistöjen hankinnasta 24 päivänä maaliskuuta 1920 annetun lain (Dz.U. 1996, N:o 54, poz. 245 muutoksineen), sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisia vaatimuksia.

d) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Puolaan itsenäisinä viljelijöinä ja jotka ovat laillisesti asuneet ja vuokranneet maata Puolassa luonnollisena tai oikeushenkilönä vähintään kolmen vuoden ajan yhtäjaksoisesti, ei sovelleta edellisen alakohdan määräyksiä eikä muita menettelyjä kuin Puolan kansalaisiin sovellettavia menettelyjä maatalousmaan ja metsien hankinnan osalta liittymispäivästä alkaen. Edellisessä virkkeessä mainittu asumista ja maan vuokraamista koskeva määräaika on Warmińsko-Mazurskien, Pomorskien, Kujawsko-Pomorskien, Zachodniopomorskien, Lubuskien, Dolnośląskien, Opolskien ja Wielkopolskien voivodikunnissa seitsemän vuotta. Maan hankintaa edeltävä vuokrausajanjakso on laskettava erikseen alkuperäisen vuokrasopimuksen oikeaksi todistetusta päivämäärästä alkaen kunkin Sveitsin kansalaisen osalta, joka on vuokrannut maata Puolasta. Itsenäiset viljelijät, jotka eivät ole vuokranneet maata luonnollisina vaan oikeushenkilöinä, voivat siirtää vuokrasopimuksen mukaiset oikeushenkilön oikeudet itselleen luonnollisina henkilöinä. Osto-oikeutta edeltävän vuokrausajanjakson laskemisessa on laskettava mukaan oikeushenkilönä tehtyjen sopimusten vuokrausajanjakso. Luonnollisten henkilöiden vuokrasopimuksiin voidaan lisätä oikeaksi todistettu päivämäärä taannehtivasti, ja oikeaksi todistettujen sopimusten koko vuokrausajanjakso lasketaan mukaan. Itsenäisten viljelijöiden voimassa olevien vuokrasopimusten muuttamiselle luonnollisina henkilöinä tehdyiksi vuokrasopimuksiksi tai kirjallisiksi sopimuksiksi, joissa on oikeaksi todistettu päivämäärä, ei saa asettaa määräaikoja. Vuokrasopimusten muuttamismenettelyn on oltava avoin eikä se saa missään tapauksessa muodostua uudeksi esteeksi.

e) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kolmantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a alakohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen päättämisestä.

f) Siirtymäkauden aikana Puola soveltaa lailla säädettyä lupamenettelyä sen varmistamiseksi, että kiinteistöjen hankintaa Puolassa koskevien ostolupien myöntämisperusteet ovat puolueettomia, vakaita, avoimia ja julkisia. Kyseisiä perusteita on sovellettava ketään syrjimättä.

9. Slovenia

a) Jos Slovenian liittymisen jälkeisen seitsemän vuoden ajanjakson aikana kiinteistömarkkinoilla ilmenee vakavia vaikeuksia, joiden voidaan ennakoida jatkuvan tai jotka voivat aiheuttaa vakavia haittoja tietyn alueen kiinteistömarkkinoilla, Slovenia voi pyytää lupaa toteuttaa suojatoimenpiteitä kiinteistömarkkinoiden tilanteen korjaamiseksi.

b) Slovenian pyynnöstä sekakomitea vahvistaa tarpeellisiksi katsomansa suojatoimenpiteet kiireellisellä menettelyllä sekä täsmentää niiden soveltamista koskevat edellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt.

c) Kiinteistömarkkinoilla ilmenneiden vakavien vaikeuksien vuoksi ja Slovenian nimenomaisesta pyynnöstä sekakomitea voi tehdä ratkaisunsa viiden työpäivän kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut pyynnön asianmukaisine taustatietoineen. Näin päätettyjä toimenpiteitä sovelletaan välittömästi ja niissä on otettava huomioon kaikkien osapuolten edut.

d) Toimenpiteissä, jotka ovat sallittuja b kohdan mukaisesti, voidaan poiketa tämän sopimuksen säännöistä siinä määrin ja niin kauan kuin se on ehdottomasti tarpeen a kohdassa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

10. Slovakia

a) Slovakia saa pitää voimassa seitsemän vuoden ajan liittymispäivästä lainsäädäntönsä, joka koskee Slovakian ulkopuolella asuvien oikeutta hankkia maatalousmaata ja metsiä. Tämän lainsäädännön mukaan Slovakian ulkopuolella asuva voi hankkia omistusoikeudet Slovakian tasavallassa sijaitsevaan kiinteistöön, lukuun ottamatta maatalous- ja metsämaata. Slovakian ulkopuolella asuva ei saa hankkia omistusoikeutta kiinteistöön, jonka hankintaa rajoitetaan valuuttalakiin N:o 202/1995, sellaisena kuin se on muutettuna, sisältyvällä erityisellä säännöksellä.

b) Sveitsin kansalaisia ei saa missään tilanteessa maatalousmaan ja metsien hankinnassa kohdella epäedullisemmin kuin tämän pöytäkirjan allekirjoittamispäivänä eikä tiukemmin kuin kolmannen maan kansalaisia.

c) Sveitsin kansalaisiin, jotka haluavat sijoittautua Slovakiaan itsenäisinä viljelijöinä ja jotka ovat laillisesti asuneet ja harjoittaneet maanviljelyä Slovakiassa yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan, ei sovelleta b kohdan määräyksiä eikä muita kuin Slovakian kansalaisiin sovellettavia sääntöjä ja menettelyjä.

d) Näitä siirtymätoimenpiteitä koskeva yleinen uudelleentarkastelu tehdään kolmantena vuonna liittymispäivän jälkeen. Tarkastelua varten komissio laatii sekakomitealle kertomuksen. Sekakomitea voi päättää a kohdassa mainitun siirtymäkauden lyhentämisestä tai sen lopettamisesta.

e) Jos Slovakia ottaa siirtymäkautena käyttöön muualla kuin Slovakiassa asuvien osalta kiinteistöjen hankintaa koskevia lupamenettelyjä, niissä sovellettavien perusteiden on oltava avoimia, puolueettomia, vakaita ja julkisia. Perusteita on sovellettava ketään syrjimättä eikä niissä saa tehdä eroa Slovakian ja Sveitsin kansalaisten välillä.

f) Jos on riittävää näyttöä siitä, että siirtymäkauden päättyessä Slovakian maatalousmaan markkinoilla on vakavia häiriöitä tai vakavien häiriöiden uhka, sekakomitea voi Slovakian pyynnöstä päättää siirtymäkauden jatkamisesta enintään kolmella vuodella.

▼M7

LIITE II

SOSIAALITURVAJÄRJESTELMIEN YHTEENSOVITTAMINEN

1 artikla

1. Sopimuspuolet sopivat, että ne soveltavat keskenään sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen alalla niitä Euroopan unionin säädöksiä, joihin tämän liitteen A osassa viitataan, ja sellaisina kuin ne ovat mainitussa A osassa mukautettuina, tai niitä vastaavia sääntöjä.

2. Käsitteellä ”jäsenvaltio(t)”, joka esiintyy tämän liitteen A osassa mainituissa säädöksissä, tarkoitetaan Euroopan unionin asianomaisten säädösten piiriin kuuluvien valtioiden lisäksi myös Sveitsiä.

2 artikla

1. Soveltaessaan tätä liitettä sopimuspuolten on otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin säädökset, joihin viitataan tämän liitteen B osassa.

2. Soveltaessaan tätä liitettä sopimuspuolet kiinnittävät huomiota Euroopan unionin säädöksiin, joihin viitataan tämän liitteen C osassa.

3 artikla

1. Erityismääräykset, jotka koskevat siirtymäjärjestelmää, jota sovelletaan sellaisten Euroopan unionin tiettyjen jäsenvaltioiden kansalaisten työttömyysvakuutuksiin, joilla on alle vuoden mittainen Sveitsin oleskelulupa, ja jotka koskevat Sveitsin avustuksia liikuntakyvyttömille, ammatillisten vakuutusjärjestelmien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä jälkeenjääneiden eläkkeitä, ovat tämän liitteen pöytäkirjassa.

2. Pöytäkirja on erottamaton osa tätä liitettä.

A OSA: SÄÄDÖKSET, JOIHIN VIITATAAN

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta (

▼M8

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

— Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 988/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja sen liitteiden sisällön määrittämisestä ( 13 );

— Komission asetus (EU) N:o 1244/2010, annettu 9 päivänä joulukuuta 2010, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta ( 14 );

— Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 465/2012, annettu 22 päivänä toukokuuta 2012, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta ( 15 );

— Komission asetus (EU) N:o 1224/2012, annettu 18 päivänä joulukuuta 2012, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 ja asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 muuttamisesta ( 16 ).

▼M7

Tätä sopimusta sovellettaessa asetusta (EY) N:o 883/2004 koskevat seuraavat mukautukset:

a) Lisätään liitteessä I olevaan I jaksoon seuraava:

”Sveitsi

Liittovaltion siviililain 131 artiklan 2 kohtaan ja 293 artiklan 2 kohtaan perustuvia elatustukia koskeva kantoneitten lainsäädäntö.”

b) Lisätään liitteessä I olevaan II jaksoon seuraava:

”Sveitsi

Perhe-etuuksista annetun liittovaltion lain 3 artiklan 2 kohtaan perustuvat asiassa sovellettavan kantoneitten lainsäädännön mukaiset syntymä- ja adoptioavustukset.”

c) Lisätään liitteeseen II seuraava:

”Saksa – Sveitsi

a) Sosiaaliturvasta 25 päivänä helmikuuta 1964 tehty sopimus sellaisena kuin se on muutettuna 9 päivänä syyskuuta 1975 tehdyllä lisäsopimuksella N:o 1 ja 2 päivänä maaliskuuta 1989 tehdyllä lisäsopimuksella N:o 2:

i) sopimuksen päätöspöytäkirjan 9 b kohdan 1 kohdan 1–4 alakohdat (Saksan erillisalueen Büsingenin asukkaisiin sovellettava lainsäädäntö ja heidän oikeutensa luontoisetuuksina maksettaviin sairausvakuutuskorvauksiin);

ii) sopimuksen päätöspöytäkirjan 9 e kohdan 1 kohdan b alakohdan ensimmäinen, toinen ja neljäs virke (mahdollisuus vapaaehtoiseen sairausvakuutukseen Saksassa muutettaessa Saksan sisällä).

b) Työttömyysvakuutuksista 20 päivänä lokakuuta 1982 tehty sopimus, sellaisena kuin se on muutettuna 22 päivänä joulukuuta 1992 tehdyllä lisäpöytäkirjalla:

i) sopimuksen 8 artiklan 5 kohta, Saksa (Büsingenin alue) osallistuu Sveitsin lainsäädännön mukaista kantonin maksuosuutta vastaavalla määrällä kustannuksiin, joita aiheutuu todellisista paikoista, joilla työllistetään järjestelyn piiriin kuuluvia työntekijöitä työmarkkinatoimenpitein.

Espanja – Sveitsi

Sosiaaliturvasta 13 päivänä lokakuuta 1969 tehdyn sopimuksen päätöspöytäkirjan 17 kohta, sellaisena kuin sopimus on muutettuna 11 päivänä kesäkuuta 1982 tehdyllä lisäsopimuksella; Espanjan vakuutusjärjestelmässä tämän säännöksen mukaisesti vakuutettujen henkilöiden ei tarvitse kuulua Sveitsin sairausvakuutusjärjestelmään.

Italia – Sveitsi

Sosiaaliturvasta 14 päivänä joulukuuta 1962 tehdyn sopimuksen 9 artiklan 1 kohta, sellaisena kuin sopimus on muutettuna 18 päivänä joulukuuta 1963 tehdyllä lisäsopimuksella N:o 1, 4 päivänä heinäkuuta 1969 tehdyllä lisäsopimuksella, 25 päivänä helmikuuta 1974 tehdyllä lisäpöytäkirjalla ja 2 päivänä huhtikuuta 1980 tehdyllä lisäsopimuksella N:o 2.”

d) Lisätään liitteeseen IV seuraava:

”Sveitsi”

e) Lisätään liitteessä VIII olevaan 1 osaan seuraava:

”Sveitsi

Kaikki perusjärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä jälkeenjääneiden eläkkeitä (vanhuusvakuutuksista ja jälkeenjääneiden vakuutuksista annettu liittovaltion laki sekä työkyvyttömyysvakuutuksista annettu liittovaltion laki) ja ammatillisen vakuutusjärjestelmän pakollisia vanhuuseläkkeitä (ammatillisista vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä jälkeenjääneiden vakuutuksista annettu liittovaltion laki) koskevat hakemukset.”

f) Lisätään liitteessä VIII olevaan 2 osaan seuraava:

”Sveitsi

Ammatillisen vakuutusjärjestelmän pakolliset vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet sekä jälkeenjääneiden eläkkeet (ammatillisista vanhuus-, työkyvyttömyys-, ja jälkeenjääneiden vakuutuksista annettu liittovaltion laki).”

g) Lisätään liitteessä IX olevaan II osaan seuraava:

”Sveitsi

Ammatillisen vakuutusjärjestelmän pakolliset jälkeenjääneiden eläkkeet ja työkyvyttömyyseläkkeet (ammatillisista vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä jälkeenjääneiden vakuutuksista annettu liittovaltion laki).”

h) Lisätään liitteeseen X seuraava:

”Sveitsi

1. Lisäetuudet ( ►M8 lisäetuuksia koskeva liittovaltion laki, annettu 6 päivänä lokakuuta 2006 ◄ ) ja niiden kaltaiset etuudet, joista säädetään kantoneitten lainsäädännössä.

2. Työttömyysvakuutukseen perustuvat eläkkeet vakavissa tapauksissa (cas pénibles) (työkyvyttömyysvakuutuksista 19 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liittovaltion lain 28 artiklan 1 a kohta, sellaisena kuin se on muutettuna 7 päivänä lokakuuta 1994).

3. Kantoneitten lainsäädännössä säädetyt työttömille myönnettävät erilaiset maksuihin perustumattomat etuudet.

4. Maksuihin perustumattomat ylimääräiset työkyvyttömyyseläkkeet vammaisille (työkyvyttömyysvakuutuksista 19 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liittovaltion lain 39 pykälä), joihin ei ole sovellettu ennen työkyvyttömyyden alkamista Sveitsin lainsäädäntöä työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana toimimisen perusteella.”

i) Lisätään liitteeseen XI seuraava:

”Sveitsi

1. Vanhuusvakuutuksia ja jälkeenjääneiden vakuutuksia koskevan liittovaltion lain 2 artiklaa sekä työkyvyttömyysvakuutuksia koskevan liittovaltion lain 1 artiklaa, joissa säädetään muissa kuin tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa valtioissa asuvien Sveitsin kansalaisten vapaaehtoisista vakuutuksista näillä vakuutusaloilla, sovelletaan Sveitsin ulkopuolella asuviin henkilöihin, jotka ovat sellaisten valtioiden kansalaisia, joihin tätä sopimusta sovelletaan, sekä näiden valtioiden alueella asuviin pakolaisiin ja valtiottomiin, jos nämä henkilöt ovat liittyneet vapaaehtoiseen vakuutusjärjestelmään viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, kun he eivät enää ole vakuutettuina vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksia sekä jälkeenjääneiden vakuutuksia koskevassa järjestelmässä vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti jatkuneen vakuutuskauden jälkeen.

2. Kun henkilö ei enää ole vakuutettuna Sveitsin vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksia sekä jälkeenjääneiden vakuutuksia koskevassa järjestelmässä vähintään viiden vuoden yhtäjaksoisen vakuutuskauden jälkeen, hänellä on oikeus jatkaa vakuutustaan työnantajan suostumuksella, jos hän työskentelee sveitsiläisen työnantajan lukuun valtiossa, joka ei kuulu tähän sopimukseen, ja jos hän hakee vakuutuksen jatkamista kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, kun hänen vakuutuksensa raukeaa.

3. Sveitsin pakollinen sairausvakuutus ja vapautusmahdollisuudet

a) Seuraavien henkilöiden, jotka eivät asu Sveitsissä, on kuuluttava lain mukaan Sveitsin pakolliseen sairausvakuutusjärjestelmään:

i) henkilöt, joihin sovelletaan Sveitsin lainsäädäntöä asetuksen II osaston perusteella;

ii) henkilöt, joiden etuuksista aiheutuneista kustannuksista Sveitsi vastaa asetuksen 24, 25 ja 26 artiklan mukaisesti;

iii) henkilöt, jotka saavat etuuksia Sveitsin työttömyysvakuutuksesta;

iv) edellä i ja iii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenet tai Sveitsissä asuvan ja Sveitsin sairausvakuutusjärjestelmässä vakuutetun työntekijän tai yksityisen ammatinharjoittajan perheenjäsenet, jolleivät perheenjäsenet asu jossakin seuraavista valtioista: Tanska, Espanja, Unkari, Portugali, Ruotsi tai Yhdistynyt kuningaskunta;

v) edellä ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenet tai Sveitsissä asuvan ja Sveitsin sairausvakuutusjärjestelmässä vakuutetun eläkettä saavan henkilön perheenjäsenet, elleivät perheenjäsenet asu jossakin seuraavista valtioista: Tanska, Portugali, Ruotsi tai Yhdistynyt kuningaskunta.

Perheenjäseniksi katsotaan henkilöt, jotka asuinvaltion lainsäädännön mukaisesti määritellään perheenjäseniksi.

b) Edellä a kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat hakemuksesta saada vapautuksen pakollisesta sairausvakuutuksesta, jos he asuvat jossakin seuraavassa luetelluista valtioista ja todistavat kuuluvansa kyseisen valtion sairausvakuutusjärjestelmään: Saksa, Ranska, Italia, Itävalta ja, a kohdan iv ja v alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Suomi sekä, a kohdan ii alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, Portugali.

Tämä hakemus

aa) on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun velvoite kuulumisesta Sveitsin vakuutusjärjestelmään alkaa; jos hakemus tehdään tämän määräajan jälkeen, vapautus tulee perustelluissa tapauksissa voimaan vakuutusvelvoitteen alkamispäivästä;

bb) koskee kaikkia samassa valtiossa asuvia perheenjäseniä.

4. Jos henkilö, johon sovelletaan asetuksen II osaston perusteella Sveitsin lainsäädäntöä, kuuluu 3 kohdan b alakohdan mukaisesti sairausvakuutuksen osalta tämän sopimuksen piiriin kuuluvan toisen valtion säädösten alaisuuteen, muista tapaturmista kuin työtapaturmista maksettavien luontoisetuuksien kustannuksista vastaavat yhtä suurin osin työtapaturmien ja muiden tapaturmien kuin työtapaturmien sekä ammattitautien varalta vakuutuksen myöntänyt sveitsiläinen vakuuttaja sekä toimivaltainen sairausvakuutuslaitos, jos henkilöllä on oikeus molempien laitosten maksamaan luontoisetuuteen. Työtapaturmien ja muiden tapaturmien kuin työtapaturmien sekä ammattitautien varalta vakuutuksen myöntänyt sveitsiläinen vakuuttaja vastaa kaikista kustannuksista, kun on kyse työtapaturmista, työmatkalla sattuneista tapaturmista tai ammattitaudeista, vaikka henkilöllä olisi oikeus asuinvaltionsa sairausvakuutuslaitoksen maksamiin etuuksiin.

5. Henkilöihin, jotka työskentelevät mutteivät asu Sveitsissä ja joilla on pakollinen vakuutus asuinvaltiossaan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti, sekä heidän perheenjäseniinsä sovelletaan asetuksen 19 artiklan säännösten mukaista etuutta Sveitsissä oleskelun aikana.

6. Kun asetuksen 18, 19, 20 ja 27 artiklaa sovelletaan Sveitsissä, toimivaltainen vakuuttaja vastaa kaikista laskutetuista kuluista.

7. Valtiossa, johon tätä sopimusta sovelletaan, täyttyneet päivärahaan oikeuttavat vakuutuskaudet otetaan huomioon vähentämällä tai nostamalla mahdollista äitiyslomaan tai sairaslomaan liittyvää päivärahavarantoa, jos henkilö ottaa vakuutuksen sveitsiläiseltä vakuuttajalta kolmen kuukauden kuluessa ulkomaisen vakuutuksen päättymisestä.

8. Jos henkilö, joka on ollut työntekijä tai itsenäinen ammatinharjoittaja Sveitsissä ja saanut näin perustoimeentulonsa, on joutunut lopettamaan ansiotyönsä tapaturman tai sairauden vuoksi eikä häneen sovelleta enää työkyvyttömyysvakuutuksia koskevaa Sveitsin lainsäädäntöä, häntä pidetään kyseisen vakuutuksen piiriin kuuluvana työllistymistoimenpiteitä varten siihen asti, kunnes työkyvyttömyyseläkettä aletaan maksaa, ja koko sen kauden ajan, jolloin häneen sovelletaan näitä toimenpiteitä edellyttäen, ettei hän ole aloittanut uutta ansiotyötä Sveitsin ulkopuolella.”

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 987/2009, annettu 16 päivänä syyskuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä (

)

▼M8

, sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

▼M7

Tätä sopimusta sovellettaessa asetusta (EY) N:o 987/2009 koskevat seuraavat mukautukset:

Lisätään liitteeseen 1 seuraava:

”Sveitsin ja Ranskan välinen sopimus, tehty 26 päivänä lokakuuta 2004, erityisistä menettelyistä sairausvakuutusetuuksien korvaamisessa

►M8 —————20 päivänä joulukuuta 2005————— ◄ ”.

3) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1408/71, annettu 14 päivänä kesäkuuta 1971, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä ( 21 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 592/2008 ( 22 ), sellaisena kuin sitä sovellettiin Sveitsin ja jäsenvaltioiden välillä ennen tämän päätöksen voimaantuloa ja niiltä osin kuin siihen viitataan asetuksissa (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 tai kun kyseessä oleva tapaus on tapahtunut aiemmin.

4) Neuvoston asetus (ETY) N:o 574/72, annettu 21 päivänä maaliskuuta 1972, sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun asetuksen (ETY) N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä ( 23 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 120/2009 ( 24 ), sellaisena kuin sitä sovellettiin Sveitsin ja jäsenvaltioiden välillä ennen tämän päätöksen voimaantuloa ja niiltä osin kuin siihen viitataan asetuksissa (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 tai kun kyseessä oleva tapaus on tapahtunut aiemmin.

5) Neuvoston direktiivi 98/49/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 1998, yhteisön alueella liikkuvien palkattujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien lisäeläkeoikeuksien suojaamisesta ( 25 ).

B OSA: SÄÄDÖKSET, JOTKA SOPIMUSPUOLTEN ON OTETTAVA ASIANMUKAISESTI HUOMIOON

1) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o A1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaista asiakirjojen oikeellisuutta, sovellettavan lainsäädännön määrittämistä ja etuuksien myöntämistä koskevan vuoropuhelu- ja sovittelumenettelyn perustamisesta ( 26 ).

2) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o A2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 12 artiklan, joka koskee toimivaltaisen valtion ulkopuolella tilapäisesti työskenteleviin työkomennukselle lähetettyihin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettavaa lainsäädäntöä, tulkinnasta ( 27 ).

3) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o A3, annettu 17 päivänä joulukuuta 2009, neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 mukaisesti toteutettujen yhtäjaksoisten komennusaikojen yhteenlaskemisesta ( 28 ).

4) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o E1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 4 artiklassa tarkoitettuun sähköiseen tietojenvaihtoon sovellettavan siirtymäkauden käytännön järjestelyistä ( 29 ).

5) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o F1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 68 artiklan tulkinnasta ensisijaisuussääntöjen osalta perhe-etuuksien päällekkäisyystilanteessa ( 30 ).

6) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, neuvoston asetuksista (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksiin (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 siirtymisen ja sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätösten ja suositusten soveltamisen puitteista ( 31 ).

7) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan perustaman tietojenkäsittelyn teknisen toimikunnan toimintatavoista ja kokoonpanosta ( 32 ).

8) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H3, tehty 15 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 90 artiklassa tarkoitetusta päivästä, jonka mukaan muuntokurssit määritellään ( 33 ).

9) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H4, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan tilintarkastuslautakunnan kokoonpanosta ja toimintatavoista ( 34 ).

10) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H5, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2010, petosten ja virheiden torjuntaa koskevasta yhteistyöstä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 puitteissa ( 35 ).

11) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o P1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 50 artiklan 4 kohdan, 58 artiklan ja 87 artiklan 5 kohdan tulkinnasta työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläke-etuuksien myöntämistä varten ( 36 ).

12) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, eurooppalaisesta sairaanhoitokortista ( 37 ).

13) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevista teknisistä eritelmistä ( 38 ).

14) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S3, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 19 artiklan 1 kohdassa ja 27 artiklan 1 kohdassa sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 25 artiklan A kohdan 3 alakohdassa tarkoitettujen etuuksien määrittelemisestä ( 39 ).

15) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S4, tehty 2 päivänä lokakuuta 2004, korvausmenettelyistä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2009 35 artiklan ja 41 artiklan täytäntöönpanemiseksi ( 40 ).

16) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S5, tehty 2 päivänä lokakuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 17artiklan, 19 artiklan, 20 artiklan, 22 artiklan, 24 artiklan 1 kohdan, 25 artiklan, 26 artiklan, 27 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohdan, 28 artiklan, 34 artiklan ja 36 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisten sairauteen ja äitiyteen liittyvien, asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklan va alakohdassa määriteltyjen ”luontoisetuuksien” käsitteen tulkinnasta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 62, 63 ja 64 artiklan mukaan korvattavien määrien laskemisesta ( 41 ).

17) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S6, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, rekisteröitymisestä asuinjäsenvaltiossa asetuksen (ETY) N:o 987/2009 24 artiklan mukaisesti sekä asetuksen (EY) N:o 987/2009 64 artiklan 4 kohdassa säädettyjen luetteloiden laatimisesta ( 42 ).

18) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S7, annettu 22 päivänä joulukuuta 2009, asetuksista (ETY) N:o 1408/71 ja (ETY) N:o 574/72 asetuksiin (EY) N:o 883/2004 ja (EY) N:o 987/2009 siirtymisestä ja korvausmenettelyjen soveltamisesta ( 43 ).

19) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o U1, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, koskien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2004 54 artiklan 3 kohtaa työttömyysetuuksien korottamisesta huolettavina olevien perheenjäsenten vuoksi ( 44 ).

20) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o U2, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, sellaisten kokonaan työttömiksi joutuneiden muiden työntekijöiden kuin rajatyöntekijöiden, jotka viimeisimmän työskentelykauden tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kauden aikana asuivat muun jäsenvaltion kuin toimivaltaisen valtion jäsenalueella, oikeutta työttömyysetuuksiin koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 2 kohdan soveltamisalasta ( 45 ).

21) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o U3, tehty 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin työttömiin henkilöihin sovellettavan ”osittaisen työttömyyden” käsitteen soveltamisalasta ( 46 ).

▼M8

22) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o E2, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2010, EESSIn olennaisena osana olevassa sähköisessä hakemistossa ilmoitettuja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 883/2004 1 artiklassa määriteltyjä elimiä koskeviin tietoihin sovellettavan muutostenhallintamenettelyn perustamisesta ( 47 ).

23) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o E3, annettu 19 päivänä lokakuuta 2011, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 987/2009 95 artiklassa määritellystä siirtymäkaudesta ( 48 ).

24) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o H6, tehty 16 päivänä joulukuuta 2010, asetuksen (EY) N:o 883/2004 6 artiklan mukaista kausien yhteenlaskemista koskevien tiettyjen periaatteiden soveltamisesta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamiseen ( 49 ).

25) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S8, annettu 15 päivänä kesäkuuta 2011, proteesien, merkittävien apuvälineiden ja muiden merkittävien luontoisetuuksien myöntämisestä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 33 artiklan mukaisesti ( 50 ).

26) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o U4, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, asetuksen (EY) N:o 883/2004 65 artiklan 6 ja 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o 987/2009 70 artiklan mukaisista korvausmenettelyistä ( 51 ).

▼M7

C OSA: SÄÄDÖKSET, JOIHIN SOPIMUSPUOLTEN ON KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA

1) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan suositus N:o U1, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2009, osa-aikaista ammatti- tai liiketoimintaa muussa jäsenvaltiossa kuin asuinvaltiossa harjoittaviin työttömiin henkilöihin sovellettavasta lainsäädännöstä ( 52 ).

2) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan suositus N:o U2, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N: 883/2004 64 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisesta työttömiin, jotka seuraavat työssäkäyvää puolisoaan tai kumppaniaan muuhun kuin toimivaltaiseen jäsenvaltioon ( 53 ).

▼M8

3) Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamista käsittelevän hallintotoimikunnan päätös N:o S1, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2012, eläviltä luovuttajilta saatujen elinten rajatylittävää luovuttamista koskevista taloudellisista näkökohdista ( 54 ).

▼M7

Sopimuksen liitteen II

PÖYTÄKIRJA

I Työttömyysvakuutus

Seuraavia järjestelyjä sovelletaan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan kansalaisia oleviin työntekijöihin 30 päivään huhtikuuta 2011 sekä Bulgarian tasavallan ja Romanian kansalaisia oleviin työntekijöihin 31 päivään toukokuuta 2016.

1. Sellaisten palkattujen työntekijöiden työttömyysvakuutukseen, joilla on alle vuoden mittainen oleskelulupa, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

1.1 Lain mukaan oikeus työttömyysvakuutusetuuksiin on ainoastaan niillä työntekijöillä, jotka ovat maksaneet työttömyysvakuutusmaksuja Sveitsissä pakollista työttömyysvakuutusta ja korvausta maksukyvyttömyystapauksissa koskevassa liittovaltion laissa (loi fédérale sur l’assurance-chômage obligatoire et l’indemnité en cas d’insolvabilité) ( 55 ) vaaditun vähimmäisajan ja jotka täyttävät lisäksi muut työttömyyskorvausoikeuden ehdot.

1.2 Työntekijöistä, jotka ovat maksaneet työttömyysvakuutusmaksuja liian lyhyen aikaa ja joilla ei siis ole oikeutta 1.1 kohdan mukaiseen työttömyyskorvaukseen Sveitsissä, maksetuista maksuista osa palautetaan kyseisten työntekijöiden alkuperävaltioon 1.3 kohdassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti käytettäväksi näille työntekijöille kokopäiväisen työttömyyden sattuessa maksettavien etuuksien kustannuksiin; näillä työntekijöillä ei näin ollen ole kokonaan työttömiksi joutuessaan oikeutta työttömyysvakuutusetuuksiin Sveitsissä. Heillä on kuitenkin oikeus korvauksiin, jos sääolosuhteet ovat vaikeat tai työnantaja on maksukyvytön. Alkuperävaltio suorittaa kokopäiväisen työttömyyden ajalta maksettavat etuudet sillä edellytyksellä, että työntekijät ovat työmarkkinoiden käytettävissä. Sveitsissä ansaitut täydet vakuutuskaudet otetaan huomioon ikään kuin ne olisivat toteutuneet alkuperävaltiossa.

1.3 Osa työntekijöiltä 1.2 kohdan mukaisesti kerätyistä maksuista palautetaan vuosittain seuraavassa esitettyjen määräysten mukaisesti:

a) Näiden työntekijöiden maksuosuudet lasketaan maittain työntekijöiden vuotuisen määrän sekä kustakin työntekijästä maksettujen vuotuisten vakuutusmaksujen (työnantajan ja työntekijän vakuutusmaksut) keskiarvon perusteella.

b) Näin saadusta määrästä maksetaan työntekijöiden alkuperävaltiolle osa, joka vastaa työttömyyskorvausten osuutta suhteessa kaikkiin muihin 1.2 kohdassa tarkoitettuihin korvauksiin, ja osa sijoitetaan Sveitsin hallussa olevaan rahastoon käytettäväksi myöhempiin etuuksiin ( 56 ).

c) Sveitsi toimittaa vuosittain selvityksen palautetuista vakuutusmaksuista. Se ilmoittaa alkuperävaltioille näiden pyynnöstä laskentaperusteet ja palautettavat määrät. Alkuperävaltiot ilmoittavat Sveitsille vuosittain 1.2 kohdan mukaisesti työttömyysetuuksia saavien lukumäärän.

2. Jos tämän järjestelyn piiriin kuuluvalla jäsenvaltiolla on vaikeuksia, jotka koskevat korvausjärjestelmän päättymistä tai jos Sveitsillä on ongelmia yhteenlaskujärjestelyn osalta, kumpi tahansa sopimuspuoli voi esittää asian sekakomitealle.

II Avustukset liikuntakyvyttömille

Työttömyysvakuutuksista 19 päivänä kesäkuuta 1959 annetun liittovaltion lain sekä vanhuusvakuutuksista ja jälkeenjääneiden vakuutuksista 20 päivänä joulukuuta 1946 annetun liittovaltion lain, sellaisena kuin se on muutettuna 8 päivänä lokakuuta 1999, mukaisia avustuksia liikuntakyvyttömille maksetaan vain, jos asianomainen henkilö asuu Sveitsissä.

III Ammatilliset vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutukset sekä jälkeenjääneiden vakuutukset

Sen estämättä, mitä asetuksen (ETY) N:o 1408/71 10 artiklan 2 kohdassa säädetään, ammatillisen vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutuksen sekä jälkeenjääneiden vakuutuksen vapaasti siirrettävistä etuuksista 17 päivänä joulukuuta 1993 annetun liittovaltion lain (Loi fédérale sur le libre passage dans la prévoyance professionnelle vieillesse, survivants et invalidité) mukaan vapaasti siirrettävät etuudet maksetaan hakemuksesta palkatulle työntekijälle tai itsenäiselle ammatinharjoittajalle, jonka aikomuksena on lähteä Sveitsistä lopullisesti ja joka ei enää kuulu asetuksen II osaston säännösten mukaisesti Sveitsin lainsäädännön piiriin, sillä edellytyksellä, että henkilö lähtee Sveitsistä viiden vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulosta.

▼M6

LIITE III

AMMATTIPÄTEVYYKSIEN VASTAVUOROINEN TUNNUSTAMINEN

(Tutkintotodistukset, todistukset ja muut asiakirjat)

1. Sopimuspuolet sopivat soveltavansa keskenään ammattipätevyyksien vastavuoroisen tunnustamisen alalla Euroopan unionin (EU) säädöksiä ja tiedonantoja, joihin viitataan tämän liitteen A jaksossa, sopimuksen soveltamisalan mukaisesti.

2. Ellei toisin mainita, ilmaisun ”jäsenvaltio(t)”, joka esiintyy säädöksissä, joihin viitataan tämän liitteen A jaksossa, katsotaan tarkoittavan EU:n kyseisten säädösten piirissä olevien valtioiden lisäksi Sveitsiä.

3. Tämän liitteen soveltamisessa sopimuspuolet ottavat huomioon EU:n säädökset, joihin viitataan tämän liitteen B jaksossa.

A JAKSO: SÄÄDÖKSET, JOIHIN VIITATAAN

1a. 32005 L 0036: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22),

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

— Neuvoston direktiivi 2006/100/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, tiettyjen direktiivien mukauttamisesta henkilöiden vapaan liikkuvuuden alalla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 141),

— Komission asetus (EY) N:o 1430/2007, annettu 5 päivänä joulukuuta 2007, ammattitutkintojen tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteiden II ja III muuttamisesta (EUVL L 320, 6.12.2007, s. 3),

— Komission asetus (EY) N:o 755/2008, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2008, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen II muuttamisesta (EUVL L 205, 1.8.2008, s. 10),

— Komission asetus (EY) N:o 279/2009, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2009, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen II muuttamisesta (EUVL L 93, 7.4.2009, s. 11),

— Komission asetus (EU) N:o 213/2011, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2011, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteiden II ja V muuttamisesta (EUVL L 59, 4.3.2011, s. 4),

— Tiedonanto – Ilmoitus arkkitehtuurin alan tutkinnoista (EUVL C 332, 30.12.2006, s. 35),

— Ilmoitus arkkitehtuurin alan tutkinnoista (EUVL C 148, 24.6.2006, s. 34),

— Tiedonanto – Ilmoitus arkkitehtuurin alan tutkinnoista (EUVL C 3, 6.1.2006, s. 12),

— Komission tiedonanto – Tiedonanto – Ilmoitus erikoishammaslääkärin tutkintonimikkeistä (EUVL C 165, 19.7.2007, s. 18),

— Komission tiedonanto – Tiedonanto – Ilmoitus erikois- ja yleislääkärin muodollista kelpoisuutta osoittavista asiakirjoista (EUVL C 165, 19.7.2007, s. 13),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus erikoislääkäreiden, yleissairaanhoidosta vastaavien sairaanhoitajien, erikoishammaslääkärien, kätilöiden ja arkkitehtien muodollista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista (EUVL C 137, 4.6.2008, s. 8),

— Ilmoitus – Muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – Ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 322, 17.12.2008, s. 3),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus direktiivin 2005/36/EY liitteessä I tarkoitetuista ammatillisista yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka täyttävät direktiivin 3 artiklan 2 kohdan edellytykset (EUVL C 111, 15.5.2009, s. 1),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 114, 19.5.2009, s. 1),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 279, 19.11.2009, s. 1),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 129, 19.5.2010, s. 3),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 337, 14.12.2010, s. 10),

— Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 271, 16.10.2007, s. 18),

— Oikaisu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2005/36/EY, annettu 7 päivänä syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (EUVL L 93, 4.4.2008, s. 28),

▼M9

— Komission asetus (EU) N:o 623/2012, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2012, ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen II muuttamisesta (EUVL L 180, 12.7.2012, s. 9),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – direktiivin 2005/36/EY liitteessä I tarkoitetuista ammatillisista yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka täyttävät direktiivin 3 artiklan 2 kohdan edellytykset (EUVL C 182, 23.6.2011, s. 1),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 183, 24.6.2011, s. 1),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 367, 16.12.2011, s. 5),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 244, 14.8.2012, s. 1),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 396, 21.12.2012, s. 1),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 183, 28.6.2013, s. 4),

— Komission tiedonanto – Ilmoitus – muodollista pätevyyttä osoittavat asiakirjat – ammattipätevyyden tunnustamisesta annettu direktiivi 2005/36/EY (liite V) (EUVL C 301, 17.10.2013, s. 1).

▼M6

b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 2005/36/EY mukautetaan seuraavasti:

1. Seuraavissa direktiivin artikloissa säädettyjä menettelyjä ei sovelleta sopimuspuolten välillä:

— 3 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta – direktiivin liitteen I ajantasaistamismenettely,

— 11 artiklan c kohdan ii alakohdan viimeinen virke – direktiivin liitteen II ajantasaistamismenettely,

— 13 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta – direktiivin liitteen III ajantasaistamismenettely,

— 14 artiklan 2 kohdan toinen ja kolmas alakohta – menettely siinä tapauksessa, että sovelletaan poikkeusta muuttajalle annettavaan mahdollisuuteen valita sopeutumisajan ja kelpoisuuskokeen välillä,

— 15 artiklan 2 ja 5 kohta – menettely yhteisten vähimmäisvaatimusten hyväksymiseksi tai kumoamiseksi,

— 20 artikla – menettely direktiivin liitteen IV muuttamiseksi,

— 21 artiklan 6 kohdan toinen alakohta – menettely tietojen ja taitojen päivittämiseksi,

— 21 artiklan 7 kohta – menettely direktiivin liitteen V ajantasaistamiseksi,

— 25 artiklan 5 kohta – menettely erikoislääkärin koulutuksen vähimmäiskestojen ajantasaistamiseksi,

— 26 artiklan toinen kohta – menettely uusien lääketieteen erikoisalojen lisäämiseksi

— 31 artiklan 2 kohdan toinen alakohta – menettely yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutuksen ajantasaistamiseksi,

— 34 artiklan 2 kohdan toinen alakohta – menettely hammaslääkärin koulutuksen ajantasaistamiseksi,

— 35 artiklan 2 kohdan kolmas alakohta – menettely hammaslääkärin erikoistumiskoulutuksen vähimmäiskestojen ajantasaistamiseksi,

— 38 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – menettely eläinlääkärin koulutuksen ajantasaistamiseksi,

— 40 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta – menettely kätilön koulutuksen ajantasaistamiseksi,

— 44 artiklan 2 kohdan toinen alakohta – menettely proviisorin koulutuksen ajantasaistamiseksi,

— 46 artiklan 2 kohta – menettely tietojen ja taitojen ajantasaistamiseksi arkkitehtien osalta,

— 61 artikla – poikkeuslauseke.

2. Direktiivin 56 artiklan 3 ja 4 kohtaa sovelletaan seuraavasti:

Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista ja yhteensovittamisesta vastaavasta henkilöstä jäsenvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

3. Direktiivin 57 artiklan toista kohtaa sovelletaan seuraavasti:

Sveitsin nimeämä yhteensovittamisesta vastaava henkilö huolehtii ilmoittamisesta komissiolle ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

4. Direktiivin 63 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 artiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle ja 1a kohdassa tarkoitettujen säädösten ja tiedonantojen perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle. Direktiivin 58 ja 64 artiklaa ei sovelleta.

c. Lisätään direktiivin liitteessä II olevaan 1 kohtaan teksti seuraavasti:

”Sveitsissä:

— Opticien diplômé, diplomierter Augenoptiker, ottico diplomato (optikko, jolla on liittovaltion tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)

— Koulutus kestää vähintään 17 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdeksän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa, ja tämän jälkeen suoritettu neljän vuoden oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso, josta kaksi vuotta voidaan suorittaa osallistumalla täysipäiväiseen yksityiskoulutukseen, ja lopuksi korkeampi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan sovittamaan piilolinssejä tai tekemään näöntarkastuksia joko itsenäisesti tai palkattuna työntekijänä.

— Audioprothésiste avec brevet fédéral, Hörgeräte-Akustiker mit eidg. Fachausweis, audioprotesista con attestato professionale federale (kuulokojeteknikko, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)

— Koulutus kestää vähintään 15 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdeksän vuoden peruskoulutus, vähintään kolmen vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa, ja tämän jälkeen suoritettu kolmen vuoden oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia joko itsenäisesti tai palkattuna työntekijänä.

— Bottier-orthopédiste diplômé, diplomierter Orthopädie-Schuhmachermeister, calzolaio ortopedico diplomato (erityisjalkineiden valmistaja, jolla on liittovaltion tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)

— Koulutus kestää vähintään 17 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdeksän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa, ja tämän jälkeen suoritettu neljän vuoden oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi korkeampi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia joko itsenäisesti tai palkattuna työntekijänä.

— Technicien dentiste, maître, diplomierter Zahntechnikermeister, odontotecnico, maestro (hammasteknikko, jolla on liittovaltion tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)

— Koulutus kestää vähintään 18 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdeksän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka on annettu osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa, ja tämän jälkeen suoritettu viiden vuoden oppisopimuskoulutus tai työssäoppimisjakso, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi korkeampi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia joko itsenäisesti tai palkattuna työntekijänä.

— Orthopédiste diplômé, diplomierter Orthopädist, ortopedista diplomato (apuvälineteknikko, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)

d. Lisätään direktiivin liitteessä II olevaan 4 kohtaan teksti seuraavasti:

”Sveitsissä:

— Guide de montagne avec brevet fédéral, Bergführer mit eidg. Fachausweis, guida alpina con attestato professionale federale (vuoristo-opas, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)

— Koulutus kestää vähintään 13 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdeksän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus pätevän ammattihenkilön valvonnassa, mukaan lukien yksityiskoulutus, ja lopuksi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia itsenäisesti.

— Professeur de sports de neige avec brevet fédéral, Schneesportlehrer mit eidg. Fachausweis, Maestro di sport sulla neve con attestato professionale fédérale (hiihdonopettaja, jolla on liittovaltion ylempi tutkintotodistus korkeammasta ammatillisesta koulutuksesta)

— Koulutus kestää vähintään 15 vuotta, ja siihen sisältyy vähintään yhdeksän vuoden peruskoulutus, neljän vuoden ammattikoulutus ja koulutus, joka annetaan osittain työpaikalla ja osittain ammatillisessa oppilaitoksessa tai neljän vuoden ammatillinen kokemus, jonka jälkeen suoritettu kahden vuoden pituinen koulutus ja kokemus oppisopimuskoulutuksena, ja lopuksi ammattitaidon arviointitesti. Koulutus oikeuttaa tutkinnon haltijan harjoittamaan kyseistä ammattia itsenäisesti.”

e. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.1 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Viiteajankohta

Sveitsi

Eidgenössisches Arztdiplom

Diplôme fédéral de médecin

Diploma federale di medico

Eidgenössisches Departement des Innern

Département fédéral de l’intérieur

Dipartimento federale dell’interno

1. kesäkuuta 2002”

f. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.2 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Viiteajankohta

Sveitsi

Diplom als Facharzt

Diplôme de médecin spécialiste

Diploma di medico specialista

Eidgenössisches Departement des Innern und Verbindung der Schweizer Ärztinnen und Ärzte

Département fédéral de l’intérieur et Fédération des médecins suisses

Dipartimento federale dell’interno e Federazione dei medici svizzeri

1. kesäkuuta 2002”

g. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.3 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa

Nimike

Anestesiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Anästhesiologie

Anesthésiologie

Anestesiologia

Maa

Tutkintotodistuksen nimi

Kirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Chirurgie

Chirurgia

Maa

Nimike

Neurokirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Neurochirurgie

Neurochirurgia

Maa

Nimike

Synnytykset ja naistentaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Gynäkologie und Geburtshilfe

Gynécologie et obstétrique

Ginecologia e ostetricia

▼M9

Maa

Nimike

Sisätaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Allgemeine Innere Medizin

Médecine interne générale

Medicina interna generale

▼M6

Maa

Nimike

Silmätaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Ophthalmologie

Ophtalmologie

Oftalmologia

Maa

Nimike

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Oto-Rhino-Laryngologie

Oto-rhino-laryngologie

Otorinolaringoiatria

Maa

Nimike

Lastentaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Kinder- und Jugendmedizin

Pédiatrie

Pediatria

Maa

Nimike

Keuhkosairaudet

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Pneumologie

Pneumologia

Maa

Nimike

Urologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Urologie

Urologia

Maa

Nimike

Ortopedia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Orthopädische Chirurgie und Traumatologie des Bewegungsapparates

Chirurgie orthopédique et traumatologie de l’appareil locomoteur

Chirurgia ortopedica e traumatologia del sistema motorio

Maa

Nimike

Patologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Pathologie

Patologia

Maa

Nimike

Neurologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Neurologie

Neurologia

Maa

Nimike

Psykiatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Psychiatrie und Psychotherapie

Psychiatrie et psychothérapie

Psichiatria e psicoterapia

Maa

Nimike

Diagnostinen radiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Radiologie

Radiologia

Maa

Nimike

Sädehoito

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Radio-Onkologie/Strahlentherapie

Radio-oncologie/radiothérapie

Radio-oncologia/radioterapia

Maa

Nimike

Plastiikkakirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Plastische, Rekonstruktive und Ästhetische Chirurgie

Chirurgie plastique, reconstructive et esthétique

Chirurgia plastica, ricostruttiva ed estetica

Maa

Nimike

Thoraxkirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Herz- und thorakale Gefässchirurgie

Chirurgie cardiaque et vasculaire thoracique

Chirurgia del cuore e dei vasi toracici

Maa

Nimike

Lastenkirurgia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Kinderchirurgie

Chirurgie pédiatrique

Chirurgia pediatrica

Maa

Nimike

Kardiologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Kardiologie

Cardiologie

Cardiologia

Maa

Nimike

Gastroenterologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Gastroenterologie

Gastroentérologie

Gastroenterologia

Maa

Nimike

Reumatologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Rheumatologie

Rhumatologie

Reumatologia

Maa

Nimike

Hematologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Hämatologie

Hématologie

Ematologia

Maa

Nimike

Endokrinologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Endokrinologie-Diabetologie

Endocrinologie-diabétologie

Endocrinologia-diabetologia

Maa

Nimike

Fysiatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Physikalische Medizin und Rehabilitation

Médecine physique et réadaptation

Medicina fisica e riabilitazione

Maa

Nimike

Iho- ja sukupuolitaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Dermatologie und Venerologie

Dermatologie et vénéréologie

Dermatologia e venereologia

Maa

Nimike

Trooppiset taudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Tropen- und Reisemedizin

Médecine tropicale et médecine des voyages

Medicina tropicale e medicina di viaggio

Maa

Nimike

Lastenpsykiatria

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Kinder- und Jugendpsychiatrie und -psychotherapie

Psychiatrie et psychothérapie d’enfants et d’adolescents

Psichiatria e psicoterapia infantile e dell’adolescenza

Maa

Nimike

Nefrologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Nephrologie

Néphrologie

Nefrologia

Maa

Nimike

Tarttuvat sairaudet

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Infektiologie

Infectiologie

Malattie infettive

Maa

Nimike

Terveydenhuolto

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Prävention und Gesundheitswesen

Prévention et santé publique

Prevenzione e salute pubblica

Maa

Nimike

Kliininen farmakologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Klinische Pharmakologie und Toxikologie

Pharmacologie et toxicologie cliniques

Farmacologia e tossicologia cliniche

Maa

Nimike

Työterveyshuolto

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Arbeitsmedizin

Médecine du travail

Medicina del lavoro

Maa

Nimike

Allergologia

Koulutuksen vähimmäiskesto: 3 vuotta

Sveitsi

Allergologie und klinische Immunologie

Allergologie et immunologie clinique

Allergologia e immunologia clinica

Maa

Nimike

Isotooppitutkimukset

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Nuklearmedizin

Médecine nucléaire

Medicina nucleare

Maa

Tutkintotodistuksen nimi

Suu- ja leukakirurgia

(lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutus)

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Mund-, Kiefer- und Gesichtschirurgie

Chirurgie orale et maxillo-faciale

Chirurgia oro-maxillo-facciale

▼M9

Maa

Nimike

Syöpätaudit

Koulutuksen vähimmäiskesto: 5 vuotta

Sveitsi

Medizinische Onkologie

Oncologie médicale

Oncologia medica

Maa

Nimike

Perinnöllisyyslääketiede

Koulutuksen vähimmäiskesto: 4 vuotta

Sveitsi

Medizinische Genetik

Génétique médicale

Genetica medica”

▼M6

h. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.1.4 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Ammattinimike

Viiteajankohta

Sveitsi

Diplom als praktischer Arzt/praktische Ärztin

Diplôme de médecin praticien

Diploma di medico generico

Médecin praticien

Praktischer Arzt

Medico generico

1. kesäkuuta 2002”

i. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.2.2 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa	Koulutuksesta annettava asiakirja	Asiakirjan antava elin	Ammattinimike	Viiteajankohta
Sveitsi	1. Diplomierte Pflegefachfrau, diplomierer Pflegefachmann Infirmière diplômée et infirmier diplômé Infermiera diplomata e infermiere diplomato	Schulen, die staatlich anerkannte Bildungsgänge durchführen Ecoles qui proposent des filières de formation reconnues par l’État Scuole che propongono dei cicli di formazione riconosciuti dallo Stato	Pflegefachfrau, Pflegefachmann Infirmière, infirmier Infermiera, infermiere	1. kesäkuuta 2002
	2. Bachelor of Science in nursing	Schulen, die staatlich anerkannte Bildungsgänge durchführen Ecoles qui proposent des filières de formation reconnues par l’ État Scuole che propongono dei cicli di formazione riconosciuti dallo Stato	Pflegefachfrau, Pflegefachmann Infirmière, infirmier Infermiera, infermiere	30. syyskuuta 2011
▼M9
	3. Diplomierte Pflegefachfrau HF, diplomierter Pflegefachmann HF Infirmière diplômée ES, infirmier diplômé ES Infermiera diplomata SSS, infermiere diplomato SSS	Höhere Fachschulen, die staatlich anerkannte Bildungsgänge durchführen Écoles supérieures qui proposent des filières de formation reconnues par l' État Scuole specializzate superiori che propongono dei cicli di formazione riconosciuti dallo Stato	Pflegefachfrau, Pflegefachmann Infirmière, infirmier Infermiera, infermiere	1. kesäkuuta 2002”
▼M6

j. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.3.2 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Ammattinimike

Viiteajankohta

Sveitsi

Eidgenössisches Zahnarztdiplom

Diplôme fédéral de médecin-dentiste

Diploma federale di medico-dentista

Eidgenössisches Departement des Innern

Département fédéral de l’intérieur

Dipartimento federale dell’interno

Zahnarzt

Médecin-dentiste

Medico-dentista

1. kesäkuuta 2002”

k. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.3.3 kohtaan teksti seuraavasti:

”Oikomishoito

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Viiteajankohta

Sveitsi

Diplom für Kieferorthopädie

Diplôme fédéral d’orthodontiste

Diploma di ortodontista

Eidgenössisches Departement des Innern und Schweizerische Zahnärzte-Gesellschaft

Département fédéral de l’intérieur et Société suisse d’odonto-stomatologie

Dipartimento federale dell’interno e Società Svizzera di Odontologia e Stomatologia

1. kesäkuuta 2002

Suukirurgia

Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Viiteajankohta

Sveitsi

Diplom für Oralchirurgie

Diplôme fédéral de chirurgie orale

Diploma di chirurgia orale

Eidgenössisches Departement des Innern und Schweizerische Zahnärzte-Gesellschaft

Département fédéral de l’intérieur et Société suisse d’odonto-stomatologie

Dipartimento federale dell’interno e Società Svizzera di Odontologia e Stomatologia

30. huhtikuuta 2004”

l. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.4.2 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Viiteajankohta

Sveitsi

Eidgenössisches Tierarztdiplom

Diplôme fédéral de vétérinaire

Diploma federale di veterinario

Eidgenössisches Departement des Innern

Département fédéral de l’intérieur

Dipartimento federale dell’interno

1. kesäkuuta 2002”

m. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.5.2 kohtaan teksti seuraavasti:

▼M9

”Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Ammattinimike

Viiteajankohta

Sveitsi

1. Diplomierte Hebamme

Sage-femme diplômée

Levatrice diplomata

Schulen, die staatlich anerkannte Bildungsgänge durchführen

Écoles qui proposent des filières de formation reconnues par l'État

Scuole che propongono dei cicli di formazione riconosciuti dallo Stato

Hebamme

Sage-femme

Levatrice

1. kesäkuuta 2002

2. [Bachelor of Science [Name of the UAS] in Midwifery]

’Bachelor of Science HES-SO de Sage-femme’ (Bachelor of Science HES-SO in Midwifery)

’Bachelor of Science BFH Hebamme’ (Bachelor of Science BFH in Midwifery)

’Bachelor of Science ZFH Hebamme’ (Bachelor of Science ZHAW in Midwifery)

Schulen, die staatlich anerkannte Bildungsgänge durchführen

Écoles qui proposent des filières de formation reconnues par l'État

Scuole che propongono dei cicli di formazione riconosciuti dallo Stato

Hebamme

Sage-femme

Levatrice

1. kesäkuuta 2002”

▼M6

n. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.6.2 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa

Koulutuksesta annettava asiakirja

Asiakirjan antava elin

Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus

Viiteajankohta

Sveitsi

Eidgenössisches Apothekerdiplom Diplôme fédéral de pharmacien

Diploma federale di farmacista

Eidgenössisches Departement des Innern

Département fédéral de l’intérieur

Dipartimento federale dell’interno

1. kesäkuuta 2002”

o. Lisätään direktiivin liitteessä V olevaan 5.7.1 kohtaan teksti seuraavasti:

”Maa	Koulutuksesta annettava asiakirja	Asiakirjan antava elin	Koulutuksesta annettuun asiakirjaan liitettävä todistus	Viitelukuvuosi
Sveitsi	Diploma di architettura (Arch. Dipl. USI)	Accademia di Architettura dell’Università della Svizzera Italiana		1996–1997
	Master of Arts BFH / HES-SO en architecture, Master of Arts BFH / HES-SO in Architecture	Haute école spécialisée de Suisse occidentale (HES-SO) yhdessä Berner Fachhochschulen (BFH) kanssa	—	2007–2008
	Master of Arts BFH / HES-SO in Architektur, Master of Arts BFH / HES-SO in Architecture	Haute école spécialisée de Suisse occidentale (HES-SO) yhdessä Berner Fachhochschulen (BFH) kanssa		2007–2008
	Master of Arts FHNW in Architektur	Fachhochschule Nordwestschweiz FHNW	—	2007–2008
	Master of Arts FHZ in Architektur	Fachhochschule Zentralschweiz (FHZ)	—	2007–2008
	Master of Arts ZFH in Architektur	Zürcher Fachhochschule (ZFH), Zürcher Hochschule für Angewandte Wissenschaften (ZHAW), Departement Architektur, Gestaltung und Bauingenieurwesen	—	2007–2008
	Master of Science MSc in Architecture, Architecte (arch. dipl. EPF)	Ecole Polytechnique Fédérale deLausanne		2007–2008
	Master of Science ETH in Architektur, MSc ETH Arch	Eidgenössische Technische Hochschule Zurich		2007–2008”

p. Lisätään direktiivin liitteeseen VI teksti seuraavasti:

”Maa	Koulutuksesta annettava asiakirja	Viitelukuvuosi
Sveitsi	1. Dipl. Arch. ETH, arch. dipl. EPF, arch. dipl. PF	2004–2005
	2. Architecte diplômé EAUG	2004–2005
	2. Architekt REG A Architecte REG A Architetto REG A	2004–2005”

2a. 377 L 0249: Neuvoston direktiivi 77/249/ETY, annettu 22. maaliskuuta 1977, asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käyttämisen helpottamisesta (EYVL L 78, 26.3.1977, s. 17),

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

— 1 79 H: Helleenien tasavallan liittymisehdoista ja perustamissopimusten mukautuksista tehty asiakirja (EYVL L 291, 19.11.1979, s. 91),

— 1 85 I: Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisehdoista ja perustamissopimusten mukautuksista tehty asiakirja (EYVL L 302, 15.11.1985, s. 160),

— Euroopan unionin neuvoston päätös 95/1/EY, Euratom, EHTY, tehty 1 päivänä tammikuuta 1995, uusien jäsenvaltioiden Euroopan unioniin liittymistä koskevien asiakirjojen tarkistamisesta (EYVL L 1, 1.1.1995, s. 1),

— 1 2003 T: Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33),

b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 77/249/ETY mukautetaan seuraavasti:

1. Lisätään 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaan teksti seuraavasti:

”Sveitsi:

Advokat, Rechtsanwalt, Anwalt, Fürsprecher, Fürsprech

Avocat

Avvocato”.

2. Direktiivin 8 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 artiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 77/249/ETY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

3a. 398 L 0005: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/5/EY, annettu 16. helmikuuta 1998, asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (EYVL L 77, 14.3.1998, s. 36),

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

— Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu (EUVL L 236, 23.9.2003, s. 33),

b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 98/5/EY mukautetaan seuraavasti:

1. Lisätään 1 artiklan 2 kohdan a alakohtaan teksti seuraavasti:

”Sveitsi:

Advokat, Rechtsanwalt, Anwalt, Fürsprecher, Fürsprech

Avocat

Avvocato”.

2. Direktiivin 16 ja 17 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 artiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 98/5/EY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

3. Direktiivin 14 artiklaa sovelletaan seuraavasti:

Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista jäsenvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

4a. 374 L 0556: Neuvoston direktiivi 74/556/ETY, annettu 4 päivänä kesäkuuta 1974, myrkyllisiin tuotteisiin, niiden maahantuontiin ja jakeluun sekä tällaisten tuotteiden ammattimaiseen käyttöön liittyvään toimintaan, mukaan lukien välittäjien toiminta, sovellettavista, siirtymätoimenpiteitä koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä (EYVL L 307, 18.11.1974, s. 1).

b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 74/556/ETY mukautetaan seuraavasti:

1. Direktiivin 4 artiklan 3 kohtaa sovelletaan seuraavasti:

Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista jäsenvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

2. Direktiivin 7 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 artiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 74/556/ETY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

5a. 374 L 0557: Neuvoston direktiivi 74/557/ETY, annettu 4 päivänä kesäkuuta 1974, sijoittautumisvapauden ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteuttamisesta itsenäisten ammatinharjoittajien ja välittäjien toiminnassa myrkyllisten tuotteiden kaupassa ja jakelussa (EYVL L 307, 18.11.1974, s. 5),

sellaisena kuin se on muutettuna seuraavilla:

— Neuvoston direktiivi 2006/101/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, direktiivien 73/239/ETY, 74/557/ETY ja 2002/83/EY mukauttamisesta palvelujen tarjoamisen vapauden alalla Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 238).

b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 74/557/ETY mukautetaan seuraavasti:

1. Sveitsissä:

Kaikki tuotteet ja myrkylliset aineet, joita tarkoitetaan myrkyllisiä aineita koskevassa laissa (Sveitsin lainsäädäntökokoelma CC 813.1), ja erityisesti asiaan liittyvissä asetuksissa (CC 813) ja ympäristölle myrkyllisiä aineita koskevissa asetuksissa (CC 814812,31, 814812,32 ja 814812,33) tarkoitetut tuotteet ja aineet

2. Direktiivin 7 artiklan 5 kohtaa sovelletaan seuraavasti:

Komissio ilmoittaa Sveitsin nimeämistä toimivaltaisista viranomaisista jäsenvaltioille, kun Sveitsi on ilmoittanut niistä komissiolle ja toimittanut tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

3. Direktiivin 8 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 artiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin komissiolle direktiivin 74/557/ETY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

6a. 386 L 0653: Neuvoston direktiivi 86/653/ETY, annettu 18 päivänä joulukuuta 1986, jäsenvaltioiden itsenäisiä kauppaedustajia koskevan lainsäädännön yhteensovittamisesta (EYVL L 382, 31.12.1986, s. 17).

b. Tätä sopimusta sovellettaessa direktiiviä 86/653/ETY mukautetaan seuraavasti:

Direktiivin 22 artiklaa ei sovelleta. Sveitsin direktiivin 2005/36/EY 56 artiklan mukaisesti nimeämä sveitsiläinen yhteensovittamisesta vastaava henkilö ilmoittaa kuitenkin direktiivin 86/653/ETY perusteella hyväksytystä lainsäädännöstä ja toimittaa tiedoista jäljennöksen sekakomitealle.

B JAKSO: SÄÄDÖKSET, JOIHIN SOPIMUSPUOLTEN ON KIINNITETTÄVÄ HUOMIOTA

Sopimuspuolet kiinnittävät huomiota seuraavan säädöksen sisältöön:

7. 389 X 0601: Komission suositus 89/601/ETY, annettu 8 päivänä marraskuuta 1989, terveydenhoitohenkilöstön syöpään liittyvästä koulutuksesta (EYVL L 346, 27.11.1989, s. 1).

▼B

VAPAA-AJAN ASUNTOJA TANSKASSA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Sopimuspuolet sopivat, että Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitettyä kiinteän omaisuuden hankkimista Tanskassa koskevaa pöytäkirjaa N:o 1 sovelletaan myös tähän sopimukseen siltä osin, mikä koskee Sveitsin kansalaisten vapaa-ajan asuntojen hankintaa Tanskassa.

AHVENANMAATA KOSKEVA PÖYTÄKIRJA

Sopimuspuolet sopivat, että Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen Ahvenanmaata koskevaa pöytäkirjaa N:o 2 sovelletaan myös tähän sopimukseen.

PÄÄTÖSASIAKIRJA

Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat:

BELGIAN KUNINGASKUNTAA

TANSKAN KUNINGASKUNTAA

SAKSAN LIITTOTASAVALTAA

HELLEENIEN TASAVALTAA

ESPANJAN KUNINGASKUNTAA

RANSKAN TASAVALTAA

IRLANTIA

ITALIAN TASAVALTAA

LUXEMBURGIN SUURHERTTUAKUNTAA

ALANKOMAIDEN KUNINGASKUNTAA

ITÄVALLAN TASAVALTAA

PORTUGALIN TASAVALTAA

SUOMEN TASAVALTAA

RUOTSIN KUNINGASKUNTAA

ISON-BRITANNIAN JA POHJOIS-IRLANNIN YHDISTYNYT KUNINGASKUNTAA

EUROOPAN YHTEISÖÄ

sekä

SVEITSIN VALALIITTOA,

jotka ovat kokoontuneet 21. kesäkuuta 1999 Luxemburgiin allekirjoittamaan Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ovat hyväksyneet seuraavat yhteiset julistukset, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:

— Yhteinen julistus palvelujen tarjonnan yleisestä vapauttamisesta

— Yhteinen julistus Sveitsissä asuvien, Euroopan yhteisöjen toimielimistä eläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkkeistä

— Yhteinen julistus sopimuksen soveltamisesta

— Yhteinen julistus tulevista lisäneuvotteluista

Täysivaltaiset edustajat ovat myös ottaneet huomioon seuraavat julistukset, jotka on liitetty tähän päätösasiakirjaan:

— Sveitsin julistus sopimuksen voimassaolon jatkamisesta

— Sveitsin julistus maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta

— Sveitsin julistus tutkintotodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla

— Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden julistus liitteessä I olevista 1 ja 17 artiklasta

— Julistus Sveitsin osallistumisesta komiteoiden työhön

Hecho en Luxemburgo, el ventiuno de junio de mil novecientos noventa y nueve.

Udfærdiget i Luxembourg den enogtyvende juni nitten hundrede og nioghalvfems.

Geschehen zu Luxemburg am einundzwanzigsten Juni neunzehnhundertneunundneunzig.

Έγινε στο Λουξεμβούργο, στις είκοσι μία Ιουνίου χίλια εννιακόσια ενενήντα εννέα.

Done at Luxembourg on the twenty-first day of June in the year one thousand nine hundred and ninety-nine.

Fait à Luxembourg, le vingt-et-un juin mil neuf cent quatre-vingt dix-neuf.

Fatto a Lussemburgo, addì ventuno giugno millenovecentonovantanove.

Gedaan te Luxemburg, de eenentwintigste juni negentienhonderd negenennegentig.

Feito em Luxemburgo, em vinte e um de Junho de mil novecentos e noventa e nove.

Tehty Luxemburgissa kahdentenakymmenentenäensimmäisenä päivänä kesäkuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän.

Som skedde i Luxemburg den tjugoförsta juni nittonhundranittionio.

Pour le Royaume de Belgique

Voor het Koninkrijk België

Für das Königreich Belgien

signatory

Cette signature engage également la Communauté française, la Communauté flamande, la Communauté germanophone, la Région wallonne, la Région flamande et la Région de Bruxelles-Capitale.

Deze handtekening verbindt eveneens de Vlaamse Gemeenschap, de Franse Gemeenschap, de Duitstalige Gemeenschap, het Vlaamse Gewest, het Waalse Gewest en het Brusselse Hoofdstedelijke Gewest.

På Kongeriget Danmarks vegne

signatory

Für die Bundesrepublik Deutschland

signatory

Για την Ελληνική Δημοκρατία

signatory

Por el Reino de España

signatory

Pour la République française

signatory

Thar cheann Na hÉireann

For Ireland

signatory

Per la Repubblica italiana

signatory

Pour le Grand-Duché de Luxembourg

signatory

Voor het Koninkrijk der Nederlanden

signatory

Für die Republik Österreich

signatory

Pela República Portuguesa

signatory

Suomen tasavallan puolesta

För Republiken Finland

signatory

För Konungariket Sverige

signatory

For the United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland

signatory

Por la Comunidad Europea

For Det Europæiske Fællesskab

Für die Europäische Gemeinschaft

Για την Ευρωπαϊκή Κοινότητα

For the European Community

Pour la Communauté européenne

Per la Comunità europea

Voor de Europese Gemeenschap

Pela Comunidade Europeia

Euroopan yhteisön puolesta

På Europeiska gemenskapens vägnar

signatory

Für der schweizerischen Eidgenossenschaft

Pour la Confédération suisse

Per la Confederazione svizzera

signatory

YHTEINEN JULISTUS

Palvelujen arjonnan yleisestä vapauttamisesta

Sopimuspuolet sitoutuvat aloittamaan mahdollisimman pian neuvottelut palvelujen tarjonnan yleisestä vapauttamisesta yhteisön säännöstön perusteella.

YHTEINEN JULISTUS

Sveitsissä asuvien Euroopan yhteisöjen toimielimistä eläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkkeistä

Euroopan yhteisöjen komissio ja Sveitsi sitoutuvat etsimään tyydyttävää ratkaisua Sveitsissä asuvien Euroopan yhteisöjen toimielimistä eläkkeelle jääneiden henkilöiden eläkkeiden kaksinkertaista verotusta koskevaan ongelmaan.

YHTEINEN JULISTUS

Sopimuksen soveltamisesta

Sopimuspuolet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet yhteisön säännöstön soveltamiseksi toisen sopimuspuolen kansalaisiin tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

YHTEINEN JULISTUS

Tulevista lisäneuvotteluista

Euroopan yhteisö ja Sveitsin valaliitto julistavat aikomuksensa aloittaa neuvottelut sopimusten tekemiseksi yhteiseen etuun kuuluvilla aloilla, kuten vuoden 1972 vapaakauppasopimuksen pöytäkirjan 2 saattaminen ajan tasalle sekä Sveitsin osallistuminen tiettyihin koulutusta, nuorisoa, viestimiä, tilastointia ja ympäristöä koskeviin yhteisön ohjelmiin. Neuvotteluja on valmisteltava nopeasti nykyisten kahdenvälisten neuvottelujen päättymisen jälkeen.

SVEITSIN JULISTUS

Sopimuksen voimassaolon jatkamisesta

Sveitsi ilmoittaa omien sisäisten menettelyjen mukaisesti kantansa sopimuksen voimassaolon jatkamisesta sopimuksen seitsemännen soveltamisvuoden aikana.

SVEITSIN JULISTUS

Maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta

Sveitsi vahvistaa aikovansa tiivistää yhteistyötään Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden kanssa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan alalla. Tämän osalta Sveitsi on valmis osallistumaan turvapaikkahakemusten koordinointijärjestelmään Euroopan unionissa ja ehdottaa neuvottelujen aloittamista Dublinin yleissopimuksen (Dublinissa 15 päivänä kesäkuuta 1990 allekirjoitettu yleissopimus Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioon jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion ratkaisemisesta) kanssa rinnakkaisen yleissopimuksen tekemiseksi.

SVEITSIN JULISTUS

Tutkintotodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta arkkitehtuurin alalla

Sveitsi ehdottaa sopimuksessa henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tarkoitetulle sekakomitealle heti sen perustamisen jälkeen, että sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta liitteeseen III sisällytettäisiin Sveitsin ”Universities of applied sciences” -korkeakoulujen antamat arkkitehtien tutkintotodistukset 10 päivänä kesäkuuta 1986 annetun direktiivin 85/384/ETY säännösten mukaisesti.

EUROOPAN YHTEISÖN JA SEN JÄSENVALTIOIDEN JULISTUS

Liitteessä I olevista 1 ja 17 artiklasta

Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot ilmoittavat, että sopimuksen liitteessä I olevat 1 ja 17 artikla eivät rajoita rajat ylittävän palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvaa kolmannen maan kansalaisuuden omaavien työntekijöiden lähettämistä työhön toiseen jäsenvaltioon koskevan yhteisön säännöstön soveltamista.

JULISTUS

Sveitsin osallistumisesta komiteoiden työhön

Neuvosto hyväksyy sen, että Sveitsin edustajat osallistuvat tarkkailijoina Sveitsiä koskevien asioiden osalta seuraavien komiteoiden ja asiantuntijaryhmien kokouksiin:

— tutkimusohjelmia käsittelevät komiteat, mukaan lukien tieteen ja tekniikan tutkimuskomitea (CREST),

— siirtotyöläisten sosiaaliturvan hallintotoimikunta,

— korkeakoulututkintojen vastavuoroista tunnustamista käsittelevä koordinointiryhmä,

— lentoliikennereittejä ja kilpailusääntöjen soveltamista lentoliikennealalla käsittelevät neuvoa-antavat komiteat.

Sveitsin edustajat eivät ole läsnä näiden komiteoiden äänestyksissä.

Muiden komiteoiden osalta, jotka käsittelevät näiden sopimusten soveltamisalaan kuuluvia aloja, joissa Sveitsi on ottanut yhteisön säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöään tai soveltaa sitä vastavuoroisesti, komissio kuulee Sveitsin edustajia ETA-sopimuksen 100 artiklan mukaisesti.

( 1 ) NACE: Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta 9 päivänä lokakuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90 (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 19 päivänä joulukuuta 2001 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 29/2002 (EYVL L 6, 10.1.2002, s. 3).

( 2 ) Työntekijät voivat hakea lyhytaikaisen oleskelun sallivia lupia tämän pöytäkirjan 3a alakohdassa mainittujen kiintiöiden perusteella myös alle neljän kuukauden ajaksi.

( 3 ) NACE: Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta 9 päivänä lokakuuta 1990 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90 (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 29 päivänä syyskuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

( 4 ) Työntekijät voivat hakea lyhytaikaisen oleskelun sallivia lupia tämän pöytäkirjan 3 b alakohdassa mainittujen kiintiöiden perusteella myös alle neljän kuukauden ajaksi.

( 5 ) Nämä luvat myönnetään sopimuksen 10 artiklassa mainitun kiintiön lisäksi. Kiintiö on varattu palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville henkilöille, jotka olivat sopimuksen allekirjoitushetkellä (21. kesäkuuta 1999) jäsenvaltioiden kansalaisia, sekä Kyproksen tai Maltan tasavallan kansalaisille. Nämä luvat myönnetään myös voimassaolevissa kahdenvälisissä harjoittelijanvaihtosopimuksissa myönnettyjen lupien lisäksi.

( 6 ) Nämä luvat myönnetään niiden sopimuksen 10 artiklassa mainittujen kiintiöiden lisäksi, jotka on varattu palkkatyöntekijöinä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiville henkilöille, jotka ovat niiden jäsenvaltioiden kansalaisia, jotka olivat jäsenvaltioita sopimuksen allekirjoitushetkellä (21 päivänä kesäkuuta 1999), sekä niiden jäsenvaltioiden kansalaisia, joista tuli tämän sopimuksen sopimuspuolia vuoden 2004 pöytäkirjalla. Nämä luvat myönnetään myös Sveitsin ja uusien jäsenvaltioiden voimassa olevissa kahdenvälisissä harjoittelijanvaihtosopimuksissa myönnettyjen lupien lisäksi.

( 7 ) Sellaisena kuin se on voimassa sopimuksen allekirjoituspäivänä.

( 8 ) Heihin ei sovelleta kotimaisten työntekijöiden ensisijaisuutta eikä työolosuhteiden ja palkkauksen tarkastuksia työpaikalla.

( 9 ) Sellaisena kuin se on voimassa sopimuksen allekirjoituspäivänä.

( 10 ) Sveitsissä sellaisten henkilöiden sairausvakuutuksen, joiden kotipaikka ei ole Sveitsissä, on katettava myös tapaturma- ja äitiysetuudet.

( 11 ) Heihin ei sovelleta kotimaisten työntekijöiden ensisijaisuutta eikä työolosuhteiden ja palkkauksen tarkastuksia työpaikalla.

( 12 ) EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1.

( 13 ) EUVL L 284, 30.10.2009, s. 43.

( 14 ) EUVL L 338, 22.12.2010, s. 35.

( 15 ) EUVL L 149, 8.6.2012, s. 4.

( 16 ) EUVL L 349, 19.12.2012, s. 45.

( 17 ) EUVL L 284, 30.10.2009, s. 1.

( 18 ) EUVL L 338, 22.12.2010, s. 35.

( 19 ) EUVL L 149, 8.6.2012, s. 4.

( 20 ) EUVL L 349, 19.12.2012, s. 45.

( 21 ) EYVL L 149, 5.7.1971, s. 2.

( 22 ) EUVL L 177, 4.7.2008, s. 1.

( 23 ) EYVL L 74, 27.3.1972, s. 1.

( 24 ) EUVL L 39, 10.2.2009, s. 29.

( 25 ) EYVL L 209, 25.7.1998, s. 46.

( 26 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 1.

( 27 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 5.

( 28 ) EUVL C 149, 8.6.2010, s. 3.

( 29 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 9.

( 30 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 11.

( 31 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 13.

( 32 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 17.

( 33 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 56.

( 34 ) EUVL C 107, 27.4.2010, s. 3.

( 35 ) EUVL C 149, 8.6.2010, s. 5.

( 36 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 21.

( 37 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 23.

( 38 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 26.

( 39 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 40.

( 40 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 52.

( 41 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 54.

( 42 ) EUVL C 107, 27.4.2010, s. 6.

( 43 ) EUVL C 107, 27.4.2010, s. 8.

( 44 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 42.

( 45 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 43.

( 46 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 45.

( 47 ) EUVL C 187, 10.7.2010, s. 5. [EESSI = sosiaaliturvatietojen sähköinen vaihtojärjestelmä.]

( 48 ) EUVL C 12, 14.1.2012, s. 6.

( 49 ) EUVL C 45, 12.2.2011, s. 5.

( 50 ) EUVL C 262, 6.9.2011, s. 6.

( 51 ) EUVL C 57, 25.2.2012, s. 4.

( 52 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 49.

( 53 ) EUVL C 106, 24.4.2010, s. 51.

( 54 ) EUVL C 240, 10.8.2012, s. 3.

( 55 ) Tällä hetkellä 12 kuukautta.

( 56 ) Niistä työntekijöistä palautetut maksut, jotka käyttävät oikeuttaan työttömyysetuuteen Sveitsissä maksettuaan vakuutusmaksuja vähintään 12 kuukauden ajan – useammassa jaksossa – kahden vuoden aikana.

Top

Choose the experimental features you want to try