2000Q3614 — FI — 16.11.2011 — 012.001

---

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B	KOMISSION TYÖJÄRJESTYS (K(2000) 3614) (EYV L 308, 8.12.2000, p.26)

Muutettu:

		Virallinen lehti
		No	page	date
►M1	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 29 päivänä marraskuuta 2001,	L 317	1	3.12.2001
►M5	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 5 päivänä joulukuuta 2001,	L 345	94	29.12.2001
►M6	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 23 päivänä tammikuuta 2002,	L 21	23	24.1.2002
M7	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 26 päivänä maaliskuuta 2003,	L 92	14	9.4.2003
►M8	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 7 päivänä heinäkuuta 2004,	L 251	9	27.7.2004
M9	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 15 päivänä marraskuuta 2005,	L 347	83	30.12.2005
►M10	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 23 päivänä joulukuuta 2005,	L 19	20	24.1.2006
►M11	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 15 päivänä joulukuuta 2006,	L 32	144	6.2.2007
►M12	KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 30 päivänä huhtikuuta 2008,	L 140	22	30.5.2008
►M13	KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 24 päivänä helmikuuta 2010,	L 55	60	5.3.2010
►M14	KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 9 päivänä marraskuuta 2011,	L 296	58	15.11.2011

---

▼B

KOMISSION TYÖJÄRJESTYS

(K(2000) 3614)

▼M13

I

LUKU

KOMISSIO

1 artikla

Kollegiaalisuus

Komissio toimii kollegiona tämän työjärjestyksen mukaisesti ja noudattaen painopisteitä, jotka se on vahvistanut puheenjohtajansa määrittelemien poliittisten suuntaviivojen puitteissa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

2 artikla

Poliittiset suuntaviivat, painopisteet, työohjelma ja talousarvio

Komissio vahvistaa puheenjohtajansa määrittelemien poliittisten suuntaviivojen mukaisesti strategiset painopisteensä ja esittää ne työohjelmassa sekä vuosittaisessa talousarvioesityksessä.

3 artikla

Puheenjohtaja

1.  Puheenjohtaja määrittelee poliittiset suuntaviivat, joiden mukaisesti komissio hoitaa tehtäväänsä ( 1 ). Hän johtaa komission tehtäviä niiden toteuttamisen varmistamiseksi.

2.  Puheenjohtaja päättää komission sisäisestä organisaatiosta varmistaakseen komission toiminnan johdonmukaisuuden, tehokkuuden ja kollegiaalisuuden ( 2 ).

Puheenjohtaja osoittaa komission jäsenille erityisiä tehtäväalueita, joiden osalta he ovat nimenomaisesti vastuussa komission toimien valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan 4 kohdan soveltamista ( 3 ).

Puheenjohtaja voi pyytää komission jäseniä hoitamaan erityistehtäviä varmistaakseen määrittelemiensä poliittisten suuntaviivojen ja komission vahvistamien painopisteiden täytäntöönpanon.

Puheenjohtaja voi milloin tahansa muuttaa päätettyä tehtävien jakoa ( 4 ).

Komission jäsenet hoitavat puheenjohtajan heille osoittamia tehtäviä tämän valvonnassa (4) .

3.  Puheenjohtaja nimittää varapuheenjohtajat unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa lukuun ottamatta komission jäsenten keskuudesta ( 5 ) ja päättää komission arvojärjestyksestä.

4.  Puheenjohtaja voi muodostaa komission jäsenistä työryhmiä, joiden puheenjohtajan hän nimeää, joiden toimeksiannot ja toimintamuodot hän vahvistaa ja joiden kokoonpanon ja keston hän määrää.

5.  Puheenjohtaja edustaa komissiota. Hän nimeää ne komission jäsenet, jotka auttavat häntä tässä tehtävässä.

6.  Komission jäsen esittää eronpyyntönsä, jos puheenjohtaja häneltä sitä pyytää, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamista ( 6 ).

4 artikla

Päätöksentekomenettelyt

Komissio tekee päätöksensä:

1

JAKSO

Komission kokoukset

5 artikla

Koollekutsuminen

1.  Komission kokoukset kutsuu koolle puheenjohtaja.

2.  Komissio kokoontuu yleensä vähintään kerran viikossa. Ylimääräisiä kokouksia järjestetään aina tarvittaessa.

3.  Komission jäsenten on osallistuttava komission kokouksiin. Esteen sattuessa he ilmoittavat hyvissä ajoin puheenjohtajalle poissaolonsa syyt. Puheenjohtaja arvioi tapauskohtaisesti tilanteet, joissa näistä velvollisuuksista voidaan poiketa.

6 artikla

Komission kokousten esityslista

1.  Puheenjohtaja vahvistaa kunkin komission kokouksen esityslistan.

2.  Rajoittamatta puheenjohtajan oikeutta vahvistaa esityslista, ehdotukset, joista aiheutuu huomattavia menoja, on esitettävä yhteisymmärryksessä talousarviosta vastaavan komission jäsenen kanssa.

3.  Komission jäsenten ehdotukset esityslistalle merkittävistä asioista on toimitettava puheenjohtajalle komission vahvistamalla tavalla tämän työjärjestyksen 28 artiklassa säädettyjen soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen, jäljempänä ”soveltamissääntöjen”, mukaisesti.

4.  Esityslista ja tarvittavat asiakirjat toimitetaan komission jäsenille soveltamissääntöjen mukaisesti vahvistetulla tavalla.

5.  Komissio voi puheenjohtajan ehdotuksesta ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole esityslistalla tai jonka käsittelyssä tarvittavia valmisteluasiakirjoja ei ole toimitettu määräajassa.

7 artikla

Päätösvaltaisuus

Komissio on päätösvaltainen, kun enemmistö perustamissopimuksessa määrätystä jäsenmäärästä on läsnä.

8 artikla

Päätöksenteko

1.  Komissio tekee päätöksensä yhden tai useamman jäsenensä ehdotuksesta.

2.  Komissio järjestää äänestyksen jäsenensä pyynnöstä. Äänestys voi koskea alkuperäistä ehdotusta tai ehdotusta, johon yksi tai useampi asiasta vastaava jäsen tai puheenjohtaja on tehnyt muutoksia.

3.  Komissio tekee päätöksensä perustamissopimuksessa määrätyn jäsenmääränsä enemmistöllä.

4.  Puheenjohtaja toteaa käsittelyn tuloksen, joka merkitään kokouksen pöytäkirjaan tämän työjärjestyksen 11 artiklassa säädetyllä tavalla.

9 artikla

Luottamuksellisuus

Komission kokoukset eivät ole julkisia. Keskustelut ovat luottamuksellisia.

10 artikla

Virkamiesten ja muiden henkilöiden läsnäolo

1.  Jollei komissio toisin päätä, pääsihteeri ja puheenjohtajan kabinettipäällikkö osallistuvat kokouksiin. Soveltamissäännöissä vahvistetaan muiden henkilöiden kokouksiin osallistumisen edellytykset.

2.  Komission jäsenen poissa ollessa hänen kabinettipäällikkönsä voi osallistua kokoukseen ja puheenjohtajan pyynnöstä esittää poissa olevan jäsenen kannan.

3.  Komissio voi päättää kuulla myös muita henkilöitä.

11 artikla

Pöytäkirja

1.  Jokaisesta komission kokouksesta laaditaan pöytäkirja.

2.  Pöytäkirjaluonnos esitetään myöhemmässä kokouksessa komission hyväksyttäväksi. Puheenjohtaja ja pääsihteeri vahvistavat hyväksytyn pöytäkirjan allekirjoituksillaan.

2

JAKSO

Muut päätöksentekomenettelyt

12 artikla

Päätökset kirjallisella menettelyllä

1.  Komission jäsenet voivat hyväksyä yhden tai useamman jäsenen tekemän ehdotuksen kirjallisella menettelyllä edellyttäen, että ehdotukselle on saatu sekä puoltava lausunto oikeudelliselta yksiköltä että hyväksyntä komission yksiköiltä, joita on asianmukaisesti kuultu tämän työjärjestyksen 23 artiklan mukaisesti.

Kyseinen puoltava lausunto ja/tai kyseiset hyväksynnät voidaan korvata komission jäsenten välisellä sopimuksella silloin, kun kollegio on puheenjohtajan ehdotuksesta päättänyt soveltamissäännöissä määritellyn kirjallisen viimeistelymenettelyn käynnistämisestä.

2.  Tätä varten ehdotus on annettava kirjallisesti tiedoksi kaikille komission jäsenille edellytyksin, jotka komissio on vahvistanut soveltamissääntöjen mukaisesti, ja on ilmoitettava määräaika, jonka kuluessa jäsenten on saatettava tiedoksi ehdotusta mahdollisesti koskevat varaukset ja muutosesitykset.

3.  Komission jäsen voi kirjallisen menettelyn kuluessa pyytää, että ehdotuksesta järjestetään keskustelu. Hänen on tehtävä asiasta perusteltu pyyntö puheenjohtajalle.

4.  Jos yksikään komission jäsenistä ei ole esittänyt tai pitänyt voimassa pyyntöä käsittelyn keskeyttämisestä kirjallista menettelyä varten asetetun määräajan päättymiseen mennessä, ehdotus katsotaan komission hyväksymäksi.

▼M14

5.  Komission jäsen, joka toivoo kirjallisen menettelyn keskeyttämistä jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikkojen koordinoinnin ja valvonnan alalla, erityisesti euroalueen osalta, osoittaa puheenjohtajalle asiaa koskevan perustellun pyynnön. Kyseisessä pyynnössä on eriteltävä selkeästi ne päätösehdotuksen osatekijät, joita pyyntö koskee, ja sen on perustuttava päätösehdotuksen ajoituksen, rakenteen, perustelujen tai lopputuloksen puolueettomaan ja objektiiviseen arviointiin.

Jos puheenjohtaja katsoo, että pyyntö ei ole asianmukaisesti perusteltu, ja pyynnöstä ei luovuta, hän voi kieltäytyä menettelyn keskeyttämisestä ja päättää kirjallisen menettelyn jatkamisesta. Tässä tapauksessa pääsihteeri pyytää muita komission jäseniä ilmoittamaan kantansa sen varmistamiseksi, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 250 artiklassa vahvistettua päätösvaltaisuutta noudatetaan. Puheenjohtaja voi myös lisätä asian komission seuraavan kokouksen esityslistalle hyväksyttäväksi.

▼M13

13 artikla

Päätökset valtuutusmenettelyllä

1.  Edellyttäen, että kollegisen vastuun periaatetta täysin noudatetaan, komissio voi valtuuttaa yhden tai useamman jäsenistään toteuttamaan puolestaan hallinnointi- ja hallintotoimenpiteitä komission asettamin rajoituksin ja edellytyksin.

2.  Komissio voi myös puheenjohtajan suostumuksella antaa yhden tai useamman jäsenensä tehtäväksi vahvistaa säädöksen tai muille toimielimille esitettävän ehdotuksen lopullisen tekstin, jonka asiasisällön se on hyväksynyt käsittelyssään.

3.  Näin luovutetut toimivaltuudet voidaan siirtää edelleen pääjohtajalle tai toimialajohtajalle, jollei sitä kielletä erikseen valtuutuspäätöksessä.

4.  Tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät rajoita sellaisten sääntöjen soveltamista, jotka koskevat toimivallan siirtoa rahoitusasioissa tai nimittävän viranomaisen ja palvelussopimusten tekemiseen oikeutetun viranomaisen valtuuksia.

14 artikla

Päätökset toimivallansiirtomenettelyllä

Komissio voi siirtää pääjohtajille ja toimialajohtajille toimivallan hyväksyä johtamis- ja hallintotoimenpiteitä komission puolesta komission asettamin rajoituksin ja edellytyksin, kunhan kollegisen vastuun periaatetta noudatetaan täysin.

15 artikla

Toimivallan siirtäminen edelleen yksittäisten avustus- ja hankintapäätösten osalta

Jos pääjohtajalle tai toimialajohtajalle on siirretty rahoituspäätösten tekemistä koskeva toimivalta 13 tai 14 artiklan mukaisesti, hän voi päättää soveltamissäännöissä vahvistetuin rajoituksin ja edellytyksin siirtää edelleen toimivallan tehdä tiettyjä hankkeiden valintaa koskevia päätöksiä tai yksittäisiä päätöksiä avustusten myöntämisestä tai julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemisestä toimivaltaiselle johtajalle tai, asiasta vastaavan komission jäsenen suostumuksella, toimivaltaiselle yksikönpäällikölle.

16 artikla

Päätösten kirjaaminen

Kirjallisella menettelyllä, valtuutusmenettelyllä ja toimivallansiirtomenettelyllä tehdyt päätökset kirjataan päivittäiseen tai viikoittaiseen asialuetteloon, josta tehdään merkintä komission seuraavan kokouksen pöytäkirjaan.

3

JAKSO

Kaikkia päätöksentekomenettelyjä koskevat säännökset

17 artikla

Komission hyväksymien säädösten varmentaminen

1.  Komission kokouksessa hyväksytyt säädökset liitetään todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä kirjoitettuina erottamattomasti tiivistelmään, joka laaditaan siinä kokouksessa, jossa säädökset on hyväksytty. Nämä säädökset varmennetaan puheenjohtajan ja pääsihteerin allekirjoituksilla tiivistelmän viimeisellä sivulla.

2.  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 297 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut ja kirjallisella menettelyllä hyväksytyt muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset varmennetaan puheenjohtajan ja pääsihteerin allekirjoituksilla edellisessä kohdassa tarkoitetun tiivistelmän viimeisellä sivulla paitsi, jos kyseiset säädökset on julkaistava ja niiden on tultava voimaan ennen komission seuraavaa kokousta. Varmentaminen edellyttää tämän työjärjestyksen 16 artiklassa mainittujen asialuetteloiden jäljennösten liittämistä erottamattomasti edellisessä kohdassa tarkoitettuun tiivistelmään.

Kirjallisella menettelyllä hyväksytyt muut säädökset ja valtuutusmenettelyllä tämän työjärjestyksen 12 artiklan ja 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti hyväksytyt säädökset liitetään todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä erottamattomasti tämän työjärjestyksen 16 artiklassa mainittuun päivittäiseen asialuetteloon. Nämä säädökset varmennetaan pääsihteerin allekirjoituksella päivittäisen asialuettelon viimeisellä sivulla.

3.  Toimivallansiirtomenettelyllä tai toimivaltaa edelleen siirtäen hyväksytyt säädökset liitetään sähköisessä muodossa todistusvoimaisella kielellä tai todistusvoimaisilla kielillä erottamattomasti tämän työjärjestyksen 16 artiklassa mainittuun päivittäiseen asialuetteloon. Nämä säädökset varmennetaan sen virkamiehen allekirjoittamalla omavarmenteisella todistuksella, jolle toimivalta on siirretty tämän työjärjestyksen 13 artiklan 3 kohdan, 14 artiklan tai 15 artiklan nojalla.

4.  Tässä työjärjestyksessä ”säädöksillä” tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklassa tarkoitettuja säädöksiä.

5.  Tässä työjärjestyksessä ”todistusvoimaisilla kielillä” tarkoitetaan Euroopan unionin kaikkia virallisia kieliä, kun kyseessä on yleisesti sovellettava säädös, ja muun säädöksen osalta niiden kieliä, joille säädös on osoitettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston asetuksen (EY) N:o 920/2005 ( 7 ) soveltamista.

4

JAKSO

Komission päätösten valmistelu ja täytäntöönpano

18 artikla

Komission jäsenten ryhmät

Komission jäsenistä koostuvat ryhmät osallistuvat komission työskentelyn koordinointiin ja valmisteluun puheenjohtajan vahvistamien poliittisten suuntaviivojen ja hänen antamansa toimeksiannon mukaisesti.

19 artikla

Kabinetit ja suhteet komission yksiköihin

1.  Kullakin komission jäsenellä on käytettävissään kabinetti, joka avustaa häntä hänen tehtäviensä hoitamisessa ja komission päätösten valmistelussa. Puheenjohtaja vahvistaa kabinetin kokoonpanoa ja toimintaa koskevat säännöt.

2.  Komission jäsen hyväksyy työskentelytavat yhdessä hänen vastuullaan olevien yksiköiden kanssa puheenjohtajan vahvistamia periaatteita noudattaen. Erityisesti täsmennetään, millä tavoin komission jäsen antaa ohjeensa kyseisille yksiköille, joilta hän saa säännöllisesti kaiken toimialaansa liittyvän ja velvollisuuksiensa täyttämiseksi tarvitsemansa tiedon.

20 artikla

Pääsihteeri

1.  Pääsihteeri avustaa puheenjohtajaa, jotta komissio voi panna täytäntöön asettamiaan painopisteitä puheenjohtajan vahvistamien poliittisten suuntaviivojen puitteissa.

2.  Pääsihteeri huolehtii osaltaan politiikan johdonmukaisuudesta koordinoimalla yksiköitä tarvittaessa jo valmisteluvaiheen alussa muun muassa tämän työjärjestyksen 23 artiklan säännösten mukaisesti.

Pääsihteeri valvoo komission käsiteltäväksi toimitettavien asiakirjojen sisällön laatua ja niiden muotoa koskevien sääntöjen noudattamista ja huolehtii siitä, että ne ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden ja ulkoisten vaatimusten mukaisia, niissä otetaan huomioon toimielinten väliset seikat ja noudatetaan komission tiedotusstrategiaa.

3.  Pääsihteeri avustaa puheenjohtajaa komission työskentelyn valmistelemisessa ja sen kokousten järjestämisessä.

Pääsihteeri avustaa myös tämän työjärjestyksen 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti perustettujen työryhmien puheenjohtajia työryhmien kokousten valmistelemisessa ja järjestämisessä. Pääsihteeri vastaa kyseisten ryhmien sihteeristön tehtävistä.

4.  Pääsihteeri huolehtii päätöksentekomenettelyjen noudattamisesta ja valvoo tämän työjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitettujen päätösten täytäntöönpanoa.

Erityistapauksia lukuun ottamatta pääsihteeri varmistaa tarvittavin toimenpitein, että komission säädökset annetaan tiedoksi ja julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja että komission ja sen yksiköiden asiakirjat toimitetaan Euroopan unionin muille toimielimille ja kansallisille parlamenteille.

Pääsihteeri vastaa sellaisen kirjallisen tiedon jakelusta, jonka komission jäsenet haluavat jaettavaksi keskuudessaan.

5.  Pääsihteeri huolehtii virallisista yhteyksistä Euroopan unionin muihin toimielimiin, lukuun ottamatta toimivaltaa, jota komissio päättää käyttää itse tai luovuttaa komission jäsenille tai yksiköille.

Tässä yhteydessä hän huolehtii yleisen johdonmukaisuuden varmistamisesta koordinoimalla yksiköiden toimia silloin, kun kyseessä ovat muita toimielimiä koskevat menettelyt.

6.  Pääsihteeri varmistaa, että komissiolle annetaan asianmukaiset tiedot sisäisten ja toimielinten välisten menettelyjen edistymisestä.

II

LUKU

KOMISSION HALLINTO

21 artikla

Yksiköiden rakenne

Komissiolla on toimintansa valmistelua ja toteuttamista sekä painopisteidensä ja puheenjohtajan vahvistamien poliittisten suuntaviivojen täytäntöönpanoa varten pääosastoja ja niihin verrattavia rakenteita, jotka muodostavat komission hallintokokonaisuuden.

Pääosastot ja niihin verrattavat rakenteet on yleensä jaettu linjoiksi ja linjat edelleen yksiköiksi.

22 artikla

Erityistoimintojen ja erityisrakenteiden perustaminen

Puheenjohtaja voi perustaa tiettyjä tehtäviä hoitamaan erityiselimiä, joiden toimivaltuudet ja toimintasäännöt hän määrää.

23 artikla

Yksiköiden yhteistyö ja koordinointi

1.  Jotta komission toiminta olisi tehokasta, sen yksiköt työskentelevät kiinteässä yhteistyössä ja koordinoidusti päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanotoimien aloittamisesta lähtien.

2.  Aloitteen valmistelusta vastaava yksikkö huolehtii alusta alkaen siitä, että kaikki yksiköt, joita aloite perustellusti koskee niiden toimivallan tai tehtävien jaon taikka asian luonteen perusteella, todella toimivat koordinoidusti keskenään.

3.  Ennen kuin asiakirja toimitetaan komission käsittelyyn, asiasta vastaava yksikkö kuulee hyvissä ajoin soveltamissääntöjen mukaisesti kaikkia yksiköitä, joita asia perustellusti koskee.

4.  Oikeudellista yksikköä on kuultava kaikista säädösluonnoksista tai säädösehdotuksista sekä kaikista sellaisista asiakirjoista, joilla voi olla oikeudellista merkitystä.

Kuuleminen on aina pakollista tämän työjärjestyksen 12, 13 ja 14 artiklassa vahvistettujen päätöksentekomenettelyjen käynnistämiseksi lukuun ottamatta vakiosäädöksiä koskevia päätöksiä, joita oikeudellinen yksikkö on puoltanut aiemmin (toistuvat säädökset). Kuuleminen ei ole pakollista, kun on kyse tämän työjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitetuista päätöksistä.

5.  Pääsihteeriä on kuultava kaikista sellaisista aloitteista,

sekä kaikista sellaisista yhteisistä kannoista tai aloitteista, jotka voivat sitoa komission suhteessa muihin toimielimiin tai elimiin.

▼M14

5a.  Talous- ja raha-asioista vastaavan pääosaston kuuleminen on pakollista kaikkien Euroopan unionin tai euroalueen kasvua, kilpailukykyä tai talouden vakautta koskevien tai näihin kysymyksiin mahdollisesti vaikuttavien aloitteiden osalta.

▼M13

6.  Talousarviosta vastaavaa pääosastoa ja henkilöstöhallinnosta ja turvallisuustoiminnasta vastaavaa pääosastoa on kuultava kaikista sellaisista asiakirjoista, joilla voi olla vaikutusta talousarvioon, varainhoitoon, henkilöstöön tai hallintoon, tämän työjärjestyksen 15 artiklassa tarkoitettuja päätöksiä lukuun ottamatta. Myös petostentorjunnasta vastaavaa yksikköä on tarvittaessa kuultava.

7.  Asiasta vastaava yksikkö pyrkii laatimaan ehdotuksen, josta kuultavina olevat yksiköt voivat päästä yksimielisyyteen. Jos yksimielisyyteen ei päästä, asiasta vastaavan yksikön on liitettävä ehdotukseen erimielisten yksiköiden eriävät lausunnot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän työjärjestyksen 12 artiklan soveltamista.

III

LUKU

SIJAISUUDET

24 artikla

Viranhoidon jatkuvuus

Komission jäsenet ja yksiköt huolehtivat, että kaikki asianmukaiset toimenpiteet toteutetaan viranhoidon jatkuvuuden varmistamiseksi noudattaen komission tai puheenjohtajan tätä varten antamia säännöksiä.

25 artikla

Puheenjohtajan sijainen

Jos puheenjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään, hänen sijaisenaan toimii varapuheenjohtaja tai muu komission jäsen puheenjohtajan määräämän arvojärjestyksen mukaisesti.

26 artikla

Pääsihteerin sijainen

Jos pääsihteeri on estynyt hoitamasta tehtäviään tai jos hänen virkansa on avoinna, hänen sijaisenaan toimii palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva apulaispääsihteeri tai, jos palkkaluokassa yhtä korkealla olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin, tai muu komission nimeämä virkamies.

Jos paikalla ei ole apulaispääsihteeriä eikä komissio ole nimennyt sijaiseksi muuta virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva paikalla oleva virkamies tai, jos palkkaluokassa yhtä korkeassa asemassa olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin.

27 artikla

Esimiesten sijaiset

1.  Jos pääjohtaja on estynyt hoitamasta tehtäviään tai jos hänen virkansa on avoinna, hänen sijaisenaan toimii palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva varapääjohtaja tai, jos palkkaluokassa yhtä korkealla olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin, tai muu komission nimeämä virkamies.

Jos paikalla ei ole varapuheenjohtajaa eikä komissio ole nimennyt sijaiseksi muuta virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva paikalla oleva virkamies tai, jos palkkaluokassa yhtä korkeassa asemassa olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin.

2.  Jos yksikönpäällikkö on estynyt hoitamasta tehtäviään tai jos hänen virkansa on avoinna, hänen sijaisenaan toimii apulaisyksikönpäällikkö tai muu pääjohtajan nimeämä virkamies.

Jos paikalla ei ole apulaisyksikönpäällikköä eikä pääjohtaja ole nimennyt sijaiseksi muuta virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva paikalla oleva virkamies tai, jos palkkaluokassa yhtä korkeassa asemassa olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin.

3.  Jos muu esimies on estynyt hoitamasta tehtäviään tai jos hänen virkansa on avoinna, hänen sijaisenaan toimii pääjohtajan nimeämä virkamies, joka on valittu kyseisestä pääosastosta vastaavan komission jäsenen suostumuksella. Jos sijaiseksi ei ole nimetty virkamiestä, sijaisena toimii ura-alueeltaan ja palkkaluokaltaan korkeimmassa asemassa oleva paikalla oleva virkamies tai, jos palkkaluokassa yhtä korkeassa asemassa olevia on useita, näistä palkkaluokassaan pisimpään palvellut tai, jos palkkaluokassaan yhtä pitkään palvelleita on useita, näistä iältään vanhin.

IV

LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Komissio antaa tarvittaessa tämän työjärjestyksen soveltamissäännöt.

Komissio voi hyväksyä toimintatapojaan ja yksiköidensä toimintatapoja koskevia täydentäviä toimenpiteitä ottaen huomioon tekniikan ja tietotekniikan kehityksen.

29 artikla

Tämä työjärjestys tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun kaikki kielitoisinnot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

▼B

---

LIITE

TOIMINTASÄÄNNÖT HYVÄSTÄ HALLINTOTAVASTA EUROOPAN KOMISSION HENKILÖSTÖLLE SUHTEISSAAN YLEISÖÖN

Laadukas palvelu

Komission ja sen henkilöstön tehtävänä on palvella yhteisön etua ja siten yleistä etua.

Yleisö odottaa oikeutetusti laadukasta palvelua ja avointa, helposti lähestyttävää ja hyvin hoidettua hallintoa.

Korkealaatuinen palvelu edellyttää komissiolta ja sen henkilöstöltä kohteliaisuutta, objektiivisuutta ja tasapuolisuutta.

Tavoite

Täyttääkseen hyvää hallintotapaa koskevat velvollisuutensa erityisesti yleisön kanssa asioidessaan komissio sitoutuu noudattamaan päivittäisessä työssään näiden toimintasääntöjen mukaista hyvää hallintotapaa.

Soveltamisala

Toimintasäännöt sitovat Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa, jäljempänä ”henkilöstösäännöt”, sekä muissa Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön sovellettavissa komission ja sen henkilöstön suhteita koskevissa säännöksissä tarkoitettua koko henkilöstöä. Kuitenkin yksityisoikeudellisessa työsuhteessa olevien henkilöiden, kansallisten viranomaisten lähettämien asiantuntijoiden, harjoittelijoiden ja muiden komission lukuun työskentelevien olisi noudatettava työssään toimintasääntöjä.

Komission ja sen henkilöstön välisiä suhteita sääntelevät yksinomaan henkilöstösäännöt.

1.   YLEISET PERIAATTEET HYVÄSTÄ HALLINTOTAVASTA

Komissio noudattaa suhteissaan yleisöön seuraavia yleisiä periaatteita.

2.   HYVÄN HALLINTOTAVAN SUUNTAVIIVAT

Objektiivisuus ja tasapuolisuus

Henkilöstö toimii kaikissa tilanteissa objektiivisesti ja tasapuolisesti yhteisön ja yleisen edun hyväksi. Henkilöstön jäsenet toimivat itsenäisesti komission määrittelemän politiikan rajoissa eivätkä saa koskaan antaa henkilökohtaisten tai kansallisten etujen tai poliittisen painostuksen vaikuttaa toimintaansa.

Tietojen antaminen hallintomenettelyistä

Jos henkilö pyytää tietoja komission hallintomenettelystä, henkilöstön on huolehdittava, että tiedot toimitetaan pyytäjälle kyseiselle menettelylle asetetun määräajan kuluessa.

3.   TIEDOT OSAPUOLTEN OIKEUKSISTA

Kaikkien niiden osapuolten kuuleminen, joiden välitöntä etua asia koskee

Jos yhteisön lainsäädännössä säädetään, että kaikkia asianomaisia on kuultava, henkilöstön on varmistettava, että asianomaisille annetaan tilaisuus esittää näkemyksensä.

Perusteluvelvollisuus

Komission päätöksessä olisi selkeästi ilmoitettava päätöksen perustelut, ja päätös olisi toimitettava kaikille asianomaisille henkilöille ja osapuolille.

Päätös olisi yleensä perusteltava yksityiskohtaisesti. Jos yksittäisten päätösten yksityiskohtainen perusteleminen ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi sen tähden, että on tehty useita samankaltaisia päätöksiä, jotka koskevat hyvin monia henkilöitä, osapuolille voidaan toimittaa vakiomuotoiset ilmoitukset. Näissä vakiovastauksissa olisi ilmoitettava päätöksen tärkeimmät perustelut. Yksityiskohtaiset perustelut olisi myös toimitettava asianomaiselle, joka niitä erikseen pyytää.

Velvollisuus ilmoittaa muutoksenhakumahdollisuudesta

Jos päätökseen voidaan yhteisön lainsäädännön mukaan hakea muutosta, tiedoksiannettavassa päätöksessä olisi selkeästi kerrottava tästä mahdollisuudesta ja siitä, miten muutosta haetaan (on ilmoitettava muutoksenhaun määräaika sekä sen henkilön tai elimen nimi ja virkaosoite, jolle muutoksenhaku on osoitettava).

Tarvittaessa päätöksessä olisi mainittava mahdollisuudesta nostaa kanne Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 230 artiklan mukaisesti ja/tai kannella Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklan mukaisesti.

4.   TIEDUSTELUIHIN VASTAAMINEN

Komission olisi vastattava tiedusteluihin asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti.

Asiakirjapyynnöt

Jos asiakirja on jo julkaistu, kysyjää kehotetaan ottamaan yhteyttä Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston myyntihenkilöstöön tai tiedotuskeskukseen tai muuhun vastaavaan palvelupisteeseen, kuten Eurooppa-tietopisteisiin ja eurotietokeskuksiin jne., joissa asiakirjoihin voi tutustua vapaasti. Monet asiakirjat ovat helposti saatavissa myös sähköisessä muodossa.

Asiakirjojen julkisuudesta päätetään erikseen.

Kirjeenvaihto

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 21 artiklan mukaisesti komissiolle voi kirjoittaa jollakin Euroopan yhteisön virallisista kielistä ja saada vastauksen samalla kielellä.

Komissiolle osoitettuun kirjeeseen on vastattava viidentoista työpäivän kuluessa siitä, kun asiasta vastaava komission yksikkö on saanut kirjeen. Vastauksessa olisi ilmoitettava asiasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot.

Jos vastausta ei voida lähettää viidentoista työpäivän kuluessa tai jos vastaaminen edellyttää muita toimenpiteitä, kuten muiden yksiköiden lausuntoa tai käännöstyötä, vastuuhenkilön on lähetettävä väliaikainen vastaus, jossa ilmoitetaan, mihin päivämäärään mennessä kysyjä voi odottaa saavansa vastauksen vaadittavan lisätyön takia ottaen lisäksi huomioon asian kiireellisyys ja monimutkaisuus.

Jos vastauksen laatiminen annetaan muun kuin sen yksikön tehtäväksi, jolle alkuperäinen kirje oli osoitettu, kirjeen lähettäjälle olisi ilmoitettava sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jonka hoidettavaksi kirje on siirretty.

Näitä sääntöjä ei sovelleta asiattomiksi katsottaviin kirjeisiin, kuten toistuviin, loukkaaviin ja/tai ilman ymmärrettävää tarkoitusta oleviin kirjeisiin. Tällöin komissio varaa oikeuden olla jatkamatta tällaista kirjeenvaihtoa.

Puhelinviestintä

Vastatessaan puhelimeen henkilöstöön kuuluvan on ilmoitettava nimensä tai yksikkönsä nimi. Soittopyyntöihin on vastattava mahdollisimman nopeasti.

Henkilöstöön kuuluvan on annettava tietoja asioista, jotka kuuluvat suoraan hänen vastuualueeseensa. Muussa tapauksessa kysyjä on ohjattava oikeaan paikkaan. Tarvittaessa kysyjää olisi pyydettävä ottamaan yhteyttä vastaajan esimieheen tai vastaajan on keskusteltava esimiehensä kanssa ennen tietojen luovuttamista.

Jos tiedustelu koskee. asiaa, joka kuuluu vastaajan vastuualueeseen, hän ottaa selvää kysyjän henkilöllisyydestä ja tarkistaa ennen tietojen luovuttamista, onko ne jo julkistettu. Jos tietoja ei ole vielä julkistettu, vastaaja voi katsoa, että tietojen luovuttaminen ei ole yhteisön edun mukaista. Tällöin hänen olisi selitettävä kysyjälle, miksi tietoja ei voida luovuttaa, ja tarvittaessa viitattava henkilöstösääntöjen 17 artiklassa säädettyyn vaitiolovelvollisuuteen.

Tarvittaessa kysyjää olisi pyydettävä vahvistamaan puhelimitse esitetty tiedustelu kirjallisena.

Sähköposti

Henkilöstöön kuuluvan on vastattava sähköpostiviesteihin nopeasti noudattaen suuntaviivoja puhelinviestinnästä.

Kirjeen luonteisia sähköpostiviestejä on kuitenkin käsiteltävä kirjeenvaihtoa koskevien ohjeiden mukaisesti ja samoja määräaikoja noudattaen.

Tiedotusvälineiden tiedustelut

Lehdistö- ja viestintäpalvelu vastaa komission suhteista tiedotusvälineisiin. Henkilöstöön kuuluva voi kuitenkin vastata tiedusteluun, jos se koskee teknisluontoista asiaa, joka kuuluu selkeästi hänen vastuualueeseensa.

5.   HENKILÖTIETOJEN JA LUOTTAMUKSELLISTEN TIETOJEN SUOJA

Komission ja sen henkilöstön on noudatettava erityisesti

6.   KANTELUT

Euroopan komissio

Näissä toimintasäännöissä esitettyjen periaatteiden rikkomisesta voidaan kannella suoraan Euroopan komission pääsihteeristölle ( 8 ), joka toimittaa kantelun edelleen asianomaiselle yksikölle.

Pääjohtajan tai yksikön päällikön on vastattava kantelijalle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa. Sen jälkeen kantelijalla on kuukausi aikaa pyytää Euroopan komission pääsihteeriä tutkimaan kantelu uudelleen. Pääsihteerin on vastattava pyyntöön kuukauden kuluessa.

Euroopan oikeusasiamies

Euroopan oikeusasiamiehelle voidaan myös kannella Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 195 artiklan ja Euroopan oikeusasiamiehen ohjesäännön mukaisesti.

▼M1

KOMISSION TURVALLISUUSSÄÄNNÖKSET

Sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission toimintojen kehittämiseksi luottamuksellisuutta edellyttävillä aloilla on asianmukaista ottaa käyttöön kattava komissiota, muita toimielimiä, Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksella tai Euroopan unionista tehdyllä sopimuksella taikka niiden nojalla perustettuja elimiä, toimistoja ja virastoja, jäsenvaltioita sekä kaikkia muita Euroopan unionin turvaluokitellun tiedon, jäljempänä ”EU:n turvaluokiteltu tieto”, vastaanottajia koskeva turvallisuusjärjestelmä.

(2)

Näin perustetun turvallisuusjärjestelmän tehokkuuden varmistamiseksi komissio antaa EU:n turvaluokitellun tiedon ainoastaan sellaisten ulkopuolisten elinten käyttöön, jotka antavat takeet siitä, että ne ovat toteuttaneet kaikki tarvittavat toimenpiteet näitä säännöksiä ehdottomasti vastaavien sääntöjen soveltamiseksi.

(3)

Näiden säännösten soveltaminen ei rajoita Euroopan ydinenergiayhteisön perustamissopimuksen 24 artiklan soveltamisesta 31 päivänä heinäkuuta 1958 annetun asetuksen N:o 3 ( 9 ), salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle 11 päivänä kesäkuuta 1990 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1588/90 ( 10 ) ja tietojenkäsittelyjärjestelmien suojaamisesta 23 päivänä marraskuuta 1995 tehdyn komission päätöksen K(95) 1510 lopullinen soveltamista.

(4)	Komission turvallisuusjärjestelmä perustuu neuvoston turvallisuussääntöjen vahvistamisesta 19 päivänä maaliskuuta 2001 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2001/264/EY ( 11 ) esitettyihin periaatteisiin unionin päätöksentekomenettelyn kitkattoman toiminnan varmistamiseksi.

(5)	Komissio korostaa sitä, että muut toimielimet on tarvittaessa saatava mukaan noudattamaan niitä luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä ja vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen suojelemiseksi.

(6)	Komissio tunnustaa tarpeen luoda komission oma turvallisuusjärjestelmä ottaen huomioon kaikki turvallisuuteen liittyvät tekijät ja komission erityisluonne toimielimenä.

(7)

Näiden säännösten soveltaminen ei rajoita perustamissopimuksen 255 artiklan ja Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ( 12 ) säännösten soveltamista,

▼

(8)

Nämä säännökset eivät kuitenkaan rajoita yhteisön perustamissopimuksen 286 artiklan ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 soveltamista.

▼M1

1 artikla

Komission turvallisuussäännöt vahvistetaan liitteessä.

2 artikla

1.  Turvallisuusasioista vastaava komission jäsen toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että komissiossa työskentelevät komission virkamiehet ja muu henkilöstö sekä komissiossa avustajina toimivat henkilöt noudattavat 1 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä käsitellessään EU:n turvaluokiteltua tietoa ja että näitä sääntöjä noudatetaan kaikissa komission toimitiloissa, myös unionin alueella sijaitsevissa edustustoissa ja toimistoissa sekä yhteisön ulkopuolisissa maissa toimivissa lähetystöissä, ja että myös komission ulkopuoliset toimeksisaajat noudattavat niitä.

▼

Kun komission ja ulkopuolisen toimeksisaajan tai tuensaajan väliseen sopimukseen tai tukisopimukseen liittyy EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyä toimeksisaajan tai tuensaajan toimitiloissa, asianmukaisten toimenpiteiden, jotka mainitun ulkopuolisen toimeksisaajan tai tuensaajan on toteutettava 1 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi EU:n turvaluokiteltua tietoa käsiteltäessä, on oltava erottamaton osa sopimusta tai tukisopimusta.

▼M1

2.  Jäsenvaltiot, muut toimielimet, perustamissopimuksilla taikka niiden nojalla perustetut elimet, toimistot ja virastot voivat saada EU:n turvaluokiteltua tietoa sillä edellytyksellä, että ne varmistavat, että kun EU:n turvaluokiteltua tietoa käsitellään, niiden yksiköissä ja toimitiloissa sovelletaan 1 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä ehdottomasti vastaavia sääntöjä, erityisesti kun tämä koskee seuraavia henkilöitä:

3 artikla

Yhteisön ulkopuoliset maat, kansainväliset järjestöt ja muut elimet voivat saada EU:n turvaluokiteltua tietoa sillä edellytyksellä, että ne varmistavat, että tällaista tietoa käsiteltäessä noudatetaan 1 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä ehdottomasti vastaavia sääntöjä.

4 artikla

Turvallisuusasioista vastaava komission jäsen voi toteuttaa liitteessä olevan II osan mukaisia toimenpiteitä noudattaen liitteessä olevassa I osassa olevia turvallisuutta koskevia perusperiaatteita ja vähimmäisvaatimuksia.

5 artikla

Näillä säännöksillä korvataan niiden soveltamispäivästä alkaen

6 artikla

Näiden säännösten soveltamispäivästä alkaen kaikki komission hallussa ennen kyseistä päivämäärää oleva turvaluokiteltu tieto, Euratomin turvaluokiteltua tietoa lukuun ottamatta,

---

LIITE

TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

Sisällysluettelo
I OSA:	TURVALLISUUTTA KOSKEVAT PERUSPERIAATTEET JA VÄHIMMÄISVAATIMUKSET
1.	JOHDANTO
2.	YLEISET PERIAATTEET
3.	TURVALLISUUDEN PERUSTEET
4.	TIETOTURVAN PERIAATTEET
4.1.	Tavoitteet
4.2.	Määritelmät
4.3.	Turvaluokitus
4.4.	Turvatoimien tavoitteet
5.	TURVALLISUUSJÄRJESTELYT
5.1.	Yhteiset vähimmäisvaatimukset
5.2.	Järjestelyt
6.	HENKILÖSTÖN LUOTETTAVUUS
6.1.	Henkilöstön luotettavuuden selvittäminen
6.2.	Luotettavuusselvitysrekisteri
6.3.	Henkilöstölle annettavat turvallisuusohjeet
6.4.	Johdon velvollisuudet
6.5.	Henkilöstön oikeudellinen asema turvallisuusasioissa
7.	FYYSINEN TURVALLISUUS
7.1.	Suojauksen tarve
7.2.	Tarkastukset
7.3.	Kiinteistöjen turvallisuus
7.4.	Varautumissuunnitelmat
8.	TIETOTURVA
9.	SABOTOINNIN JA MUUNLAISEN TAHALLISEN VAHINGOITTAMISEN TORJUNTA
10.	TURVALUOKITELLUN TIEDON LUOVUTTAMINEN YHTEISÖN ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE
II OSA:	TURVALLISUUSJÄRJESTELYT KOMISSIOSSA
11.	TURVALLISUUSASIOISTA VASTAAVA KOMISSION JÄSEN
12.	KOMISSION TURVALLISUUSASIOIDEN NEUVONANTAJARYHMÄ
13.	KOMISSION TURVALLISUUSLAUTAKUNTA
14.	►  KOMISSION TURVALLISUUDESTA VASTAAVA LINJA ◄
15.	TURVALLISUUSTARKASTUKSET
16.	TURVALUOKAT, -OSOITTIMET JA -MERKINNÄT
16.1.	Luokitteluasteet
16.2.	Turvaosoittimet
16.3.	Merkinnät
16.4.	Turvaluokan merkintätapa
16.5.	Turvaosoittimien merkintätapa
17.	TURVALUOKITTELUN HALLINNOINTI
17.1.	Yleistä
17.2.	Turvaluokituksen soveltaminen
17.3.	Turvaluokan alentaminen ja poistaminen
18.	FYYSINEN TURVALLISUUS
18.1.	Yleistä
18.2.	Turvallisuutta koskevat vaatimukset
18.3.	Fyysiset turvatoimet
18.3.1.	Turva-alueet
18.3.2.	Hallinnollinen alue
18.3.3.	Tulo- ja lähtötarkastukset
18.3.4.	Vartiointikierrokset
18.3.5.	Turvalliset säilytyspaikat ja kassaholvit
18.3.6.	Lukot
18.3.7.	Avainten ja yhdistelmien valvonta
18.3.8.	Tunkeutumisen havaitsemislaitteet
18.3.9.	Hyväksytty laitteisto
18.3.10.	Kopio- ja faksilaitteiden fyysinen suojaus
18.4.	Suojautuminen salakatselulta ja salakuuntelulta
18.4.1.	Salakatselu
18.4.2.	Salakuuntelu
18.4.3.	Sähköisten laitteiden ja äänityslaitteiden tuominen
18.5.	Teknisesti suojatut alueet
19.	TIEDONSAANTITARPEEN PERIAATETTA JA EU:N HENKILÖSTÖN LUOTETTAVUUSSELVITYSTÄ KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖT
19.1.	Yleistä
19.2.	►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä koskevat erityissäännöt
19.3	►  SECRET UE ◄ - ja ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä koskevat erityissäännöt
19.4.	►  RESTREINT UE ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä koskevat erityissäännöt
19.5.	Henkilösiirrot
19.6.	Erityisohjeet
20.	KOMISSION VIRKAMIESTEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LUOTETTAVUUSSELVITYSMENETTELY
21.	EU:N TURVALUOKITELTUJEN ASIAKIRJOJEN VALMISTELU, JAKELU JA LÄHETTÄMINEN, KURIIREIHIN SOVELLETTAVAT TURVATOIMET, YLIMÄÄRÄISET KOPIOT, KÄÄNNÖKSET JA OTTEET
21.1.	Valmistelu
21.2.	Jakelu
21.3.	EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen lähettäminen22
21.3.1.	Pakkaukset ja kuitit22
21.3.2.	Lähettäminen kiinteistöjen tai kiinteistöryhmien sisällä
21.3.3.	Lähettäminen valtion sisällä
21.3.4.	Lähettäminen valtiosta toiseen
21.3.5.	►  RESTREINT UE ◄ -asiakirjojen lähettäminen
21.4.	Kuriireihin sovellettavat turvatoimet
21.5.	Sähköiset ja muut tekniset lähetyskeinot
21.6.	EU:n turvaluokitelluista asiakirjoista tehdyt ylimääräiset kopiot, käännökset ja otteet
22.	EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON REKISTERIT, INVENTOINNIT, TARKASTUKSET, SÄILYTTÄMINEN ARKISTOISSA JA HÄVITTÄMINEN
22.1.	EU turvaluokitellun tiedon paikallisrekisterit
22.2.	►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -rekisteri
22.2.1.	Yleistä
22.2.2.	►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -keskusrekisteri
22.2.3.	►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -alarekisterit
22.3.	EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen inventointi ja tarkastukset
22.4.	EU:n turvaluokitellun tiedon säilyttäminen arkistoissa
22.5.	EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen hävittäminen
22.6.	Hävittäminen hätätapauksissa
23.	KOMISSION TILOJEN ULKOPUOLELLA JÄRJESTETTÄVIÄ KOKOUKSIA, JOISSA KÄSITELLÄÄN EU:N TURVALUOKITELTUA TIETOA, KOSKEVAT TURVATOIMET
23.1.	Yleistä
23.2.	Vastuualueet
23.2.1.	►  Komission turvallisuudesta vastaava linja ◄
23.2.2.	Kokouksen turvavastaava (MSO)
23.3.	Turvatoimet
23.3.1.	Turva-alueet
23.3.2.	Kulkuluvat
23.3.3.	Kuvan- ja äänentallennuslaitteiston tarkastaminen
23.3.4.	Salkkujen, kannettavien tietokoneiden ja pakettien tarkastus
23.3.5.	Tekninen suojaus
23.3.6.	Valtuuskuntien asiakirjat
23.3.7.	Asiakirjojen säilyttäminen turvallisessa paikassa
23.3.8.	Tilojen tarkastus
23.3.9.	EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen hävittäminen
24.	EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON TURVALLISUUDEN RIKKOMINEN JA VAARANTAMINEN
24.1.	Määritelmät
24.2.	Turvallisuuden vaarantumisesta raportoiminen
24.3.	Oikeustoimet
25.	TIETO- JA TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMISSÄ KÄSITELTÄVÄN EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON SUOJAUS
25.1.	Johdanto
25.1.1.	Yleistä
25.1.2.	Järjestelmiin kohdistuvat uhat ja järjestelmien haavoittuvuus
25.1.3.	Turvatoimien päätarkoitus
25.1.4.	Järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus (SSRS)
25.1.5.	Turvallisuuden takaavat toimintatavat
25.2.	Määritelmät
25.3.	Turvallisuusvastuut
25.3.1.	Yleistä
25.3.2.	Turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen (SAA)
25.3.3.	Tietoturvaviranomainen (IA)
25.3.4.	Tekninen järjestelmävastaava (TSO)
25.3.5.	Sisältövastaava (IO)
25.3.6.	Käyttäjät
25.3.7.	Tietoturvaa koskeva koulutus
25.4.	Muut kuin tekniset turvatoimet
25.4.1.	Henkilöstön luotettavuus
25.4.2.	Fyysinen turvallisuus
25.4.3.	Järjestelmän käytön valvonta
25.5.	Tekniset turvatoimet
25.5.1.	Tietoturva
25.5.2.	Tietojen valvonta ja tilivelvollisuus tiedoista
25.5.3.	Siirrettävien tietovälineiden käsittely ja valvonta
25.5.4.	Tietovälineiden luokituksen poistaminen ja tietovälineiden tuhoaminen
25.5.5.	Tietoliikenneturvallisuus
25.5.6.	Turvallisuus asennuksen yhteydessä ja säteilyturvallisuus
25.6.	Turvallisuus käsittelyn aikana
25.6.1.	Turvallisuusmenettelyt (SecOP:t)
25.6.2.	Ohjelmistojen suojaus / konfiguraation hallinta
25.6.3.	Tuhoisien ohjelmisto- tai tietokonevirusten tarkistaminen
25.6.4.	Huolto
25.7.	Hankinnat
25.7.1.	Yleistä
25.7.2.	Hyväksyminen
25.7.3.	Arviointi ja varmentaminen
25.7.4.	Turvallisuusominaisuuksien rutiinitarkastukset pysyvää hyväksymistä varten
25.8.	Tilapäinen tai satunnainen käyttö
25.8.1.	Mikrotietokoneiden tai henkilökohtaisten tietokoneiden suojaus
25.8.2.	Yksityisen atk-laitteiston käyttö komission virallisessa työskentelyssä
25.8.3.	Sopimuspuolten omistamien tai jäsenvaltioiden toimittamien atk-laitteiden käyttö komission virallisessa työskentelyssä
26.	EU:N TURVALUOKITELLUN AINEISTON LUOVUTTAMINEN YHTEISÖN ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE
26.1.1.	EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamista koskevat periaatteet
26.1.2.	Tasot
26.1.3.	Turvallisuussopimukset41
LISÄYS 1:	KANSALLISTEN TURVALLISUUSLUOKITUSTEN VERTAILU
LISÄYS 2:	LUOKITTELUOHJEET
LISÄYS 3:	OHJEET EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON LUOVUTTAMISESTA YHTEISÖN ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE: 1 TASON YHTEISTYÖ
LISÄYS 4:	OHJEET EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON LUOVUTTAMISESTA YHTEISÖN ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE: 2 TASON YHTEISTYÖ
LISÄYS 5:	OHJEET EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON LUOVUTTAMISESTA YHTEISÖN ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE: 3 TASON YHTEISTYÖ
LISÄYS 6:	LYHENNELUETTELO

I OSA:   TURVALLISUUTTA KOSKEVAT PERUSPERIAATTEET JA VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

1.   JOHDANTO

Näillä säännöksillä säädetään niistä turvallisuutta koskevista perusperiaatteista ja vähimmäisvaatimuksista, joita kaikissa komission työpaikoissa on noudatettava asianmukaisella tavalla ja joita kaikkien EU:n turvaluokitellun tiedon vastaanottajien on noudatettava, jotta turvallisuus on taattu ja voidaan olla vakuuttuneita siitä, että yhteiset suojausvaatimukset on vahvistettu.

2.   YLEISET PERIAATTEET

Komission turvallisuuspolitiikka on olennainen osa komission yleistä sisäistä hallintopolitiikkaa, ja se pohjautuu näin ollen komission yleistä politiikkaa koskeviin periaatteisiin.

Näihin periaatteisiin kuuluvat laillisuus, avoimuus, tilintekovelvollisuus ja toissijaisuus (suhteellisuus).

Laillisuus merkitsee tarvetta pitäytyä tiukasti oikeudellisessa kehyksessä turvallisuustoimia toteutettaessa ja tarvetta noudattaa oikeudellisia vaatimuksia. Se merkitsee myös sitä, että turvallisuusalalla vastuun on perustuttava asianmukaisiin oikeudellisiin säännöksiin. Henkilöstösääntöjen säännöksiä sovelletaan kokonaisuudessaan ja erityisesti sovelletaan henkilöstösääntöjen 17 artiklaa, joka koskee henkilöstön velvollisuutta toimia harkitsevaisesti komissioon liittyvän tiedon suhteen, ja kurinpitomenettelyä koskevaa VI osastoa. Laillisuus merkitsee myös sitä, että komission vastuulle tulevaa turvallisuuden vaarantamista on käsiteltävä johdonmukaisesti kurinpitomenettelyä koskevan komission politiikan kanssa ja yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa rikosoikeuden alalla koskevan komission politiikan kanssa.

Avoimuus merkitsee, että kaikkien turvallisuutta koskevien sääntöjen ja säännösten on oltava selkeitä, eri yksiköiden ja alojen on oltava tasapainossa (fyysinen turvallisuus vs. tietojen suojaaminen jne.) ja turvatietoisuuspolitiikan on oltava johdonmukaista ja jäsentynyttä. Turvatoimien toteuttamisesta tarvitaan myös selkeitä kirjallisia ohjeita.

Tilintekovelvollisuus merkitsee, että turvallisuusalan vastuualueet määritellään selkeästi. Lisäksi se merkitsee tarvetta testata säännöllisesti, onko vastuu kannettu asianmukaisella tavalla.

Toissijaisuus tai suhteellisuus merkitsee, että turvallisuudesta huolehditaan alimmalla mahdollisella tasolla sekä mahdollisimman lähellä pääosastoja ja komission yksiköitä. Se merkitsee myös sitä, että turvallisuustoimet rajoitetaan ainoastaan niihin osa-alueisiin, joilla niitä todella tarvitaan. Se merkitsee myös sitä, että turvatoimien on oltava oikeassa suhteessa suojattaviin etuihin ja niihin kohdistuviin todellisiin tai mahdollisiin uhkiin. Näin puolustautuminen aiheuttaa kaikkein vähiten häiriöitä.

3.   TURVALLISUUDEN PERUSTEET

Taattu turvallisuus perustuu seuraaviin seikkoihin:

4.   TIETOTURVAN PERIAATTEET

4.1.   Tavoitteet

Tietoturvan olennaisimmat tavoitteet ovat seuraavat:

4.2.   Määritelmät

Näissä säännöissä:

4.3.   Turvaluokitus

4.4.   Turvatoimien tavoitteet

Turvatoimet/turvatoimilla

5.   TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

5.1.   Yhteiset vähimmäisvaatimukset

Komissio varmistaa, että kaikki EU:n turvaluokitellun tiedon vastaanottajat, jotka toimivat toimielimessä tai sen valtuuttamina, eli kaikki osastot ja toimeksisaajat noudattavat turvallisuutta koskevia yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, jotta voidaan luottaa siihen, että EU:n turvaluokiteltua tietoa käsitellään kaikkialla yhtä huolellisesti. Vähimmäisvaatimuksiin on kuuluttava arviointiperusteet henkilöstön luotettavuuden selvittämiseksi ja menettelyt EU:n turvaluokitellun tiedon suojaamiseksi.

Komissio antaa ulkopuolisille elimille pääsyn EU:n turvaluokiteltuun tietoon ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne varmistavat, että EU:n turvaluokiteltua tietoa käsiteltäessä noudatetaan ainakin vähimmäisvaatimuksia ehdottomasti vastaavia säännöksiä.

▼

Tällaisia vähimmäisvaatimuksia on sovellettava myös silloin, kun komissio antaa sopimuksella tai tukisopimuksella yrityksille tai muille yksiköille tehtäviä, joihin liittyy ja/tai jotka sisältävät EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyä; nämä yhteiset vähimmäisvaatimukset sisältyvät II osan 27 jaksoon.

▼M1

5.2.   Järjestelyt

Turvallisuudesta huolehditaan komissiossa kahdella eri tasolla:

6.   HENKILÖSTÖN LUOTETTAVUUS

6.1.   Henkilöstön luotettavuuden selvittäminen

Kaikkien, jotka pyytävät saada ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tai sitä luottamuksellisemman turvaluokan tietoja, luotettavuus on selvitettävä asiaan kuuluvalla tavalla ennen luvan myöntämistä. Tällainen selvitys on tehtävä myös niiden henkilöiden osalta, joiden tehtäviin kuuluu turvaluokiteltua tietoa sisältävien tieto- tai tietoliikennejärjestelmien tekninen käyttö tai kunnossapito. Selvitys on suunniteltava sellaiseksi, että tietystä henkilöstä voidaan sanoa, että

Erityisen perusteellisesti on tarkastettava sellaisten henkilöiden luotettavuus,

Edellä d, e ja f alakohdissa kuvattujen olosuhteiden ollessa kyseessä on käytettävä mahdollisimman tehokkaasti hyväksi taustatutkimustekniikkaa.

Jos henkilöitä, joilla ei ole tehtävien mukaista tiedonsaantitarvetta, on määrä ottaa palvelukseen tehtäviin, joissa he voivat päästä EU:n turvaluokiteltuun tietoon (kuten lähetit, turvamiehet, kunnossapitohenkilöstö ja siivoojat), heidän luotettavuutensa on ensin asiaan kuuluvasti selvitettävä.

6.2.   Luotettavuusselvitysrekisteri

Kaikkien komission yksiköiden, joissa käsitellään EU:n turvaluokiteltua tietoa tai joissa käytetään turvattuja tieto- ja tietoliikennejärjestelmiä, on pidettävä rekisteriä palvelukseen otetun henkilöstön luotettavuusselvityksistä. Luotettavuusselvitys on tarvittaessa tarkistettava sen varmistamiseksi, että se on kyseisen henkilön kulloistenkin tehtävien kannalta riittävä. Luotettavuusselvitys on tarkistettava uudelleen ensisijaisen kiireellisesti, jos saadaan uusia tietoja, joiden mukaan henkilön työskentely turvaluokitellun tiedon parissa ei enää ole turvallisuusetujen mukaista. Komission yksikön paikallinen turvavastaava pitää kirjaa alaansa kuuluvista luotettavuusselvityksistä.

6.3.   Henkilöstölle annettavat turvallisuusohjeet

Henkilöille, jotka on otettu palvelukseen sellaiseen asemaan, jossa he voisivat päästä turvaluokiteltuun tietoon, on annettava heti aluksi ja säännöllisin väliajoin tarkat ohjeet turvatoimien tarpeellisuudesta ja niiden täytäntöönpanomenettelyistä. Tällaisen henkilöstön on vakuutettava kirjallisesti, että he ovat lukeneet turvallisuussäännökset ja ymmärtävät ne täysin.

6.4.   Johdon velvollisuudet

Johdon velvollisuus on tietää, ketkä kyseisen johdon alaisuudessa olevasta henkilöstöstä työskentelevät turvaluokitellun tiedon parissa tai voivat päästä turvattuihin tieto- ja tietoliikennejärjestelmiin, ja johdon on pidettävä kirjaa ja raportoitava kaikista tapahtumista tai ilmeisistä puutteista, jotka voivat vaikuttaa turvallisuuteen.

6.5.   Henkilöstön oikeudellinen asema turvallisuusasioissa

On otettava käyttöön menettelyt sen varmistamiseksi, että henkilöä koskevien kielteisten seikkojen tullessa ilmi määritellään, onko hän tekemisissä turvaluokitellun tiedon kanssa tai sallitaanko hänen päästä turvattuihin tieto- ja tietoliikennejärjestelmiin ja onko ►  komission turvallisuudesta vastaavalle linjalle ◄ ilmoitettu asiasta. Jos henkilön todetaan olevan turvallisuusriski, häntä on estettävä suorittamasta tehtäviä, joissa hän voi vaarantaa turvallisuuden, tai hänet on siirrettävä suorittamaan muita tehtäviä.

7.   FYYSINEN TURVALLISUUS

7.1.   Suojauksen tarve

EU:n turvaluokitellun tiedon suojaamiseksi sovellettavien fyysisten turvatoimien taso on suhteutettava säilytettävän tiedon ja aineiston turvaluokkaan, määrään ja uhkaan. Kaikkien EU:n turvaluokiteltua tietoa hallussaan pitävien on noudatettava yhdenmukaista käytäntöä tietojen luokittelun osalta ja yhteisiä suojausstandardeja suojausta edellyttävän tiedon ja aineiston säilyttämisen, siirron ja levittämisen osalta.

7.2.   Tarkastukset

Ennen kuin EU:n turvaluokiteltua tietoa säilyttävissä tiloissa toimivat henkilöt poistuvat säilytystiloista, heidän on varmistettava, että tiedot ovat turvassa ja että kaikki turvalaitteet ovat toimintavalmiina (lukot, hälytykset jne.). Lisäksi on tehtävä erillisiä tarkastuksia työajan jälkeen.

7.3.   Kiinteistöjen turvallisuus

Kiinteistöt, joissa on EU:n turvaluokiteltua tietoa tai turvattuja tieto- ja tietoliikennejärjestelmiä, on suojeltava, jottei niihin pääse luvatta. Suojellaanko EU:n turvaluokiteltua tietoa esimerkiksi varustamalla sen säilytystilojen ikkunat kalterein, lukitsemalla ovet, vartioimalla sisäänkäyntiä, varustamalla tilat automaattisella sisääntulojärjestelmällä, tekemällä turvatarkastuksia ja -kierroksia, varustamalla tilat hälytys- tai murronpaljastusjärjestelmillä tai käyttämällä vartiokoiria, riippuu

Myös tieto- ja tietoliikennejärjestelmien suojauksen luonne määräytyy sen mukaan, kuinka tärkeinä tietoja pidetään ja kuinka pahoja vahinkoja turvallisuuden vaarantumisesta koituisi riippuen sen kiinteistön fyysisistä ominaisuuksista ja sijainnista, joissa järjestelmät ovat, ja järjestelmän sijainnista kiinteistössä.

7.4.   Varautumissuunnitelmat

Turvaluokitellun tiedon suojauksesta paikallisen tai kansallisen hätätilan aikana on laadittava ennakkoon yksityiskohtaiset suunnitelmat.

8.   TIETOTURVA

Tietoturva (Infosec) liittyy turvatoimien määrittämiseen ja soveltamiseen käsiteltävän, tallennettavan tai välitettävän EU:n turvaluokitellun tiedon suojaamiseksi tietoliikenne-, tieto- ja muissa sähköisissä järjestelmissä tahattomilta ja tahallisilta toimilta, jotta tietojen luotettavuus, eheys ja käytettävyys säilyvät. On toteutettava asiaan kuuluvia vastatoimia, jotta valtuuttamattomat käyttäjät eivät pääse EU:n turvaluokiteltuun tietoon ja jotta valtuutetuilta käyttäjiltä ei evätä siihen pääsyä ja jotta EU:n turvaluokiteltua tietoa ei turmella, luvatta muuteta tai poisteta.

9.   SABOTOINNIN JA MUUNLAISEN TAHALLISEN VAHINGOITTAMISEN TORJUNTA

Turvaluokiteltua tietoa säilyttävien tärkeiden laitteiden suojelemiseksi toteutetut fyysiset varotoimet ovat paras suoja sabotointia ja muunlaista tahallista vahingoittamista vastaan, eikä niitä voi korvata tehokkaasti henkilöstön luotettavuuden selvittämisellä. Toimivaltaista kansallista elintä pyydetään toimittamaan tietoja vakoilusta, sabotoinnista, terrorismista ja muusta haitallisesta toiminnasta.

10.   TURVALUOKITELLUN TIEDON LUOVUTTAMINEN YHTEISÖN ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE

Komission kollegio tekee päätöksen komissiossa pidettävän EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamisesta yhteisön ulkopuolisille valtioille tai kansainvälisille järjestöille. Jos luovutettavaksi haluttujen tietojen alkuperäinen luovuttaja ei ole komissio, komission on ensin saatava luovuttajan suostumus luovutukselle. Jos luovuttajaa ei tiedetä, komissio ottaa luovuttajan vastuun itselleen.

Jos komissio vastaanottaa turvaluokiteltua tietoa yhteisön ulkopuolisilta valtioilta, kansainvälisiltä järjestöiltä tai muilta kolmansilta osapuolilta, tiedot on suojattava niiden turvaluokkaa ja näissä säännöksissä vahvistettuja EU:n turvaluokiteltua tietoa koskevia vaatimuksia vastaavalla tavalla, tai sellaisia tätä tiukempia vaatimuksia vastaavalla tavalla, joita tiedot luovuttava kolmas osapuoli saattaa edellyttää. Keskinäiset tarkastukset ovat mahdollisia.

Edellä esitetyt periaatteet on pantava täytäntöön II osassa olevassa 26 jaksossa ja lisäyksissä 3, 4 ja 5 esitettyjen yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti.

II OSA:   TURVALLISUUSJÄRJESTELYT KOMISSIOSSA

11.   TURVALLISUUSASIOISTA VASTAAVA KOMISSION JÄSEN

Turvallisuusasioista vastaava komission jäsen

Turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen vastuulla on erityisesti

12.   KOMISSION TURVALLISUUSASIOIDEN NEUVONANTAJARYHMÄ

On perustettava komission turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmä. Se koostuu turvallisuusasioista vastaavasta komission jäsenestä tai hänen edustajastaan, joka toimii puheenjohtajana, sekä kunkin jäsenvaltion kansallisten turvallisuusviranomaisten edustajista. Muiden Euroopan unionin toimielinten edustajia voidaan myös kutsua. Myös asianomaisia EY:n ja EU:n erillisvirastojen edustajia voidaan kutsua ryhmän kokouksiin, jos niissä käsitellään niitä koskevia kysymyksiä.

Komission turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmä kokoontuu sen puheenjohtajan tai kenen tahansa jäsenen pyynnöstä. Ryhmän tehtävänä on tarkastella ja arvioida kaikkia merkityksellisiä turvallisuusasioita ja esittää komissiolle tarvittaessa suosituksia.

▼

13.   KOMISSION TURVALLISUUSLAUTAKUNTA

On perustettava komission turvallisuuslautakunta. Siihen kuuluvat henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtaja, joka toimii lautakunnan puheenjohtajana, yksi turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen kabinetin jäsen, yksi komission puheenjohtajan kabinetin jäsen, apulaispääsihteeri, joka toimii komission kriisinhallintaryhmän puheenjohtajana, oikeudellisen yksikön, ulkosuhteiden pääosaston, oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston, yhteisen tutkimuskeskuksen, tietotekniikan pääosaston ja sisäisen tarkastuksen toimialan pääjohtajat ja komission turvallisuudesta vastaavan linjan johtaja tai heidän edustajansa. Muita komission virkamiehiä voidaan kutsua kokouksiin. Lautakunnan tehtävänä on arvioida turvatoimia komissiossa ja antaa tämän alan suosituksia turvallisuusasioista vastaavalle komission jäsenelle.

▼M1

14.    ►  KOMISSION TURVALLISUUDESTAVASTAAVA LINJA ◄

Täyttääkseen 11 jaksossa mainitut velvoitteensa turvallisuusasioista vastaavalla komission jäsenellä on oltava käytössään ►  komission turvallisuudestavastaava linja ◄ turvatoimien koordinoimiseksi, johtamiseksi ja täytäntöönpanemiseksi.

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan johtaja ◄ on turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen tärkein neuvonantaja turvallisuusasioissa, ja hän toimii turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmän sihteerinä. Hän johtaa turvallisuussääntöjen ajan tasalle saattamista ja koordinoi turvatoimia jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja tarvittaessa turvallisuussopimusten kautta komission kanssa yhteydessä olevien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tältä osin hän toimii yhteyshenkilönä.

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan johtaja ◄ vastaa komissioon hankittavien tietojärjestelmien ja -verkkojen hyväksymisestä. ►  Komissionturvallisuudesta vastaavan linjan johtaja ◄ päättää yhdessä jäsenvaltioiden asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten kanssa sellaisten tietojärjestelmien ja -verkkojen hyväksymisestä, jotka koskevat komissiota ja EU:n turvaluokitellun tiedon muita vastaanottajia.

15.   TURVALLISUUSTARKASTUKSET

►  komission turvallisuudestavastaava linja ◄ toteuttaa EU:n turvaluokitellun tiedon suojaamiseksi tehtyjen turvajärjestelyjen määräaikaistarkastuksia.

►  Komission turvallisuudesta vastaavaa linjaa ◄ voivat avustaa näissä tehtävissä EU:n turvaluokiteltua tietoa hallussaan pitävien muiden Euroopan unionin toimielinten turvallisuusyksiköt ja jäsenvaltioiden kansalliset turvallisuusviranomaiset ( 13 ).

Jäsenvaltion pyynnöstä jäsenvaltion kansalliset viranomaiset voivat tarkastaa EU:n turvaluokiteltua tietoa komission sisällä yhdessä ►  komission turvallisuudestavastaavan linjan ◄ kanssa yhteisestä sopimuksesta.

16.   TURVALUOKAT, -OSOITTIMET JA -MERKINNÄT

16.1.   Luokitteluasteet ( 14 )

Tiedot jaetaan seuraaviin turvaluokkiin (ks. myös lisäys 2):

Muita turvaluokkia ei sallita.

16.2.   Turvaosoittimet

Turvaluokituksen kelpoisuuden rajaamiseksi (turvaluokitellun tiedon osalta tämä merkitsee turvaluokituksen automaattista alentamista tai poistamista) voidaan käyttää sovittua turvaosoitinta. Turvaosoitin on joko ”UNTIL … (aika/päivämäärä)” tai ”UNTIL … (tapahtuma)”.

Jos turvaluokittelun mukaisen käsittelyn lisäksi tarvitaan rajoitettua jakelua ja erityiskäsittelyä, käytetään muita turvaosoittimia, kuten CRYPTO, tai jotain muuta EU:ssa hyväksyttyä erityistä turvaosoitinta.

Turvaosoittimia voidaan käyttää ainoastaan jonkin turvaluokan kanssa.

16.3.   Merkinnät

Asiakirjaan voidaan tehdä merkintä, jolla osoitetaan asiakirjan kattama ala tai tiedonsaantitarpeeseen perustuva erityisjakelu. Samoin muuhun kuin turvaluokiteltuun tietoon voidaan tehdä merkintä turvaluokitetun osuuden loppumisesta.

Merkintä ei ole turvaluokka, eikä sitä voida käyttää sellaisena.

ESDP-merkintää käytetään sellaisissa asiakirjoissa tai asiakirjojen kopioissa, jotka koskevat unionin tai sen yhden tai useamman jäsenvaltion turvallisuutta ja puolustusta tai sotilaallista taikka ei-sotilaallista kriisinhallintaa.

16.4.   Turvaluokan merkintätapa

Turvaluokka merkitään seuraavia merkintätapoja käyttäen:

16.5.   Turvaosoittimien merkintätapa

Turvaosoittimet merkitään heti turvaluokan jälkeen samoilla menetelmillä kuin itse turvaluokat.

17.   TURVALUOKITTELUN HALLINNOINTI

17.1.   Yleistä

Tiedot turvaluokitellaan vain, jos se on tarpeen. Turvaluokka on ilmoitettava selvästi ja oikein, ja se on säilytettävä vain niin kauan, kuin tiedot on suojattava.

Tietojen luovuttaja vastaa yksin tietojen luokittelusta ja mahdollisesta myöhemmästä turvaluokan alentamisesta tai poistamisesta.

Komission virkamiehet ja muuhun henkilöstöön kuuluvat luokittelevat tiedot ja alentavat tai poistavat turvaluokan yksikkönsä päällikön ohjeiden mukaan tai hänen suostumuksellaan.

Turvaluokiteltujen asiakirjojen käsittelyä koskevien yksityiskohtaisten menettelyjen vahvistamisella on pyritty varmistamaan, että asiakirjat suojataan niiden sisältämien tietojen edellyttämällä tavalla.

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on oikeus laatia ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan asiakirjoja, on pidettävä mahdollisimman alhaisena ja heidän nimensä on pidettävä ►  komission turvallisuudestavastaavan linjan ◄ laatimassa luettelossa.

17.2.   Turvaluokituksen soveltaminen

Asiakirjan turvaluokka on määriteltävä sen sisällön arkaluonteisuuden mukaan 16 jakson määritelmän mukaisesti. On tärkeää, että luokittelua käytetään oikein ja rajoitetusti. Tämä koskee erityisesti ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokkaa.

Luokiteltavaksi tarkoitetun asiakirjan luovuttajan on pidettävä mielessä edellä mainitut säännöt ja vältettävä yli- ja aliluokittelua.

Luokitteluohjeet ovat lisäyksessä 2.

Tietyn asiakirjan yksittäiset sivut, kohdat, jaksot, liitteet, lisäykset, saatteet ja oheistukset saattavat edellyttää eri turvaluokkaa, joten ne on turvaluokiteltava sen mukaisesti. Koko asiakirja on luokiteltava korkeimman luokitteluasteen saaneen osansa mukaan.

Liitteitä sisältävän kirjeen tai ilmoituksen turvaluokan on oltava yhtä korkea kuin sen liitteiden korkein turvaluokka. Asiakirjan luovuttajan olisi ilmoitettava selvästi, mille tasolle asiakirja on luokiteltava, jos se irrotetaan liitteistään.

Asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi säännellään edelleen asetuksella (EY) N:o 1049/2001.

17.3.   Turvaluokan alentaminen ja poistaminen

EU:n turvaluokitellun asiakirjan turvaluokan alentaminen tai poistaminen on mahdollista vain asiakirjan luovuttajan luvalla ja, jos se on tarpeen, vasta kun muita asianomaisia osapuolia on kuultu asiasta. Turvaluokan alentaminen tai poistaminen on vahvistettava kirjallisesti. Asiakirjan luovuttajan on ilmoitettava vastaanottajille muutoksesta, ja näiden on puolestaan ilmoitettava muutoksesta kaikille myöhemmille vastaanottajille, joille he ovat lähettäneet asiakirjan tai sen kopion.

Mahdollisuuksien mukaan asiakirjan luovuttajat ilmoittavat turvaluokitellussa asiakirjassa päivämäärän, ajanjakson tai tapahtuman, jonka jälkeen asiakirjan sisällön turvaluokka voidaan alentaa tai poistaa. Muussa tapauksessa he tarkistavat asiakirjan vähintään joka viides vuosi varmistaakseen, onko alkuperäinen luokitus tarpeellinen.

18.   FYYSINEN TURVALLISUUS

18.1.   Yleistä

Fyysisten turvatoimien pääasiallisena tavoitteena on estää sivullisten henkilöiden pääsy EU:n turvaluokiteltuun tietoon ja/tai aineistoon, estää välineiden ja muun omaisuuden varkaudet ja vaurioituminen sekä estää henkilöstöön, muihin työntekijöihin ja vierailijoihin kohdistuva häirintä ja kaikenlaiset muunlaiset vihamieliset reaktiot.

18.2.   Turvallisuutta koskevat vaatimukset

Kaikki toimitilat, alueet, kiinteistöt, huoneet, tietoliikenne- ja tietojärjestelmät jne., joissa EU:n turvaluokiteltua tietoa ja aineistoa säilytetään ja/tai käsitellään, on suojattava asianmukaisin fyysisin turvatoimin.

Päätettäessä minkä asteinen fyysisen turvallisuuden suojaus on tarpeellista, on otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät, kuten:

Sovellettavilla fyysisillä turvatoimilla on pyrittävä:

18.3.   Fyysiset turvatoimet

18.3.1.   Turva-alueet

Alueiden, joissa ►  CONFIDENTIEL UE ◄ - turvaluokan tai sitä korkeamman turvaluokan tietoa käsitellään ja säilytetään, on oltava järjestelyiltään ja rakenteeltaan sellaisia, että ne vastaavat jotakin seuraavista:

18.3.2.   Hallinnollinen alue

Turvaluokkien I ja II turva-alueiden ympärille tai niihin johtaviin tiloihin voidaan perustaa kevyemmin suojattu hallinnollinen alue. Tällaisella alueella edellytetään olevan silmin nähden rajattu alue, jossa henkilöstö ja ajoneuvot voidaan tarkastaa. Vain ►  RESTREINT UE ◄ -turvaluokan tietoa ja turvaluokittelematonta tietoa voidaan käsitellä ja varastoida hallinnollisilla alueilla.

18.3.3.   Tulo- ja lähtötarkastukset

Pääsyä turvaluokkien I ja II turva-alueille valvotaan kulkuluvin tai kaiken alueella tavallisesti työskentelevän henkilöstön osalta henkilökohtaisesti tunnistamalla. On myös luotava vierailijoiden tarkastamiseksi järjestelmä, jonka tarkoituksena on estää sivullisten pääsy EU:n turvaluokiteltuun tietoon. Kulkulupajärjestelmää voidaan myös tukea automatisoidulla tunnistamisella, jonka voidaan katsoa täydentävän, mutta ei kokonaan korvaavan, vartijoita. Muutos uhkien arvioinnissa voi edellyttää kulunvalvontatoimien tehostamista, esimerkiksi korkeassa asemassa olevien henkilöiden vierailuiden aikana.

18.3.4.   Vartiointikierrokset

Turvaluokkien I ja II turva-alueita on vartioitava normaalien työaikojen ulkopuolella EU:n omaisuuden suojaamiseksi vaaralta, vahingoilta ja katoamiselta. Vartiointikierrosten tiheys määräytyy paikallisten olosuhteiden mukaan, mutta ohjeena voidaan pitää kierroksen suorittamista kerran kahdessa tunnissa.

18.3.5.   Turvalliset säilytyspaikat ja kassaholvit

EU:n turvaluokiteltu tieto varastoidaan säilytyspaikassa, jonka on vastattava jotakin seuraavista kolmesta luokasta:

Turvajärjestelyt hyväksyvän viranomaisen on varmennettava sellaisten turvaluokkien I ja II turva-alueille rakennettujen kassaholvien osalta ja turvaluokan I turva-alueiden, joissa ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tai sitä korkeamman turvaluokan tietoa varastoidaan avoimille hyllyille tai pannaan näytteille taulukkoihin, karttoihin jne., osalta, että seinien, lattioiden, sisäkattojen, lukittavan oven tai lukittavien ovien suojaus on yhtäläinen saman turvaluokan tiedon varastoimiseen hyväksytyn turvallisen säilytyspaikan kanssa.

18.3.6.   Lukot

Turvallisissa säilytyspaikoissa ja kassaholveissa, joissa EU:n turvaluokiteltavaa tietoa säilytetään, käytettävien lukkojen on oltava seuraavien normien mukaisia:

18.3.7.   Avainten ja yhdistelmien valvonta

Turvallisten säilytyspaikkojen avaimia ei saa viedä pois komission kiinteistöistä. Valtuutuksen saaneet henkilöt opettelevat ulkoa turvallisten säilytyspaikkojen numeroyhdistelmät. Hätätapauksia varten asianomaisen komission yksikön paikallinen turvavastaava on vastuussa vara-avaimista ja pitää kirjaa jokaisesta numeroyhdistelmästä; jälkimmäiset säilytetään erillisissä sinetöidyissä läpinäkymättömissä kuorissa. Työavaimet, turva-avaimien varakappaleet ja numeroyhdistelmät säilytetään erillisissä turvallisissa säilytyspaikoissa. Nämä avaimet ja numeroyhdistelmät on suojattava vähintään yhtä huolellisesti kuin aineisto, johon ne antavat pääsyn.

Tieto turvallisten säilytyspaikkojen numeroyhdistelmistä annetaan mahdollisimman harvalle henkilölle. Yhdistelmät muutetaan:

18.3.8.   Tunkeutumisen havaitsemislaitteet

Käytettäessä hälytysjärjestelmiä, suljettuja televisiopiirejä ja muita sähköisiä laitteita EU:n turvaluokitellun tiedon suojaamiseksi, on varavirtalähteen oltava käytettävissä järjestelmän jatkuvan toiminnan varmistamiseksi siltä varalta, että päävirtalähteen toiminta keskeytyy. Toinen perusvaatimus on, että tällaisten järjestelmien toimintahäiriö tai häirintä aiheuttaa hälytyksen tai muulla luotettavalla tavalla varoittaa valvontahenkilöstöä.

18.3.9.   Hyväksytty laitteisto

►  Komission turvallisuudesta vastaava linja ◄ ylläpitää ajan tasalla olevia luetteloita niiden suojauslaitteiden tyypeistä ja malleista, jotka se on hyväksynyt turvaluokitellun tiedon suojaamiseen vaihtelevissa erityisolosuhteissa ja erityisedellytysten mukaisesti. ►  Komission turvallisuudesta vastaava linja ◄ perustaa nämä luettelot muun muassa kansallisilta turvallisuusviranomaisilta saatuun tietoon.

18.3.10.   Kopio- ja faksilaitteiden fyysinen suojaus

Kopio- ja faksilaitteet suojataan fyysisesti tarpeellisissa määrin sen varmistamiseksi, että vain valtuutetut henkilöt voivat käyttää niitä turvaluokitellun tiedon käsittelemiseksi ja että kaikki turvaluokitellut tuotteet ovat asianmukaisesti valvottuja.

18.4.   Suojautuminen salakatselulta ja salakuuntelulta

18.4.1.   Salakatselu

Kaikki asianmukaiset toimet on toteutettava sekä päivällä että yöllä sen varmistamiseksi, että edes vahingossa yksikään sivullinen ei näe EU:n turvaluokiteltua tietoa.

18.4.2.   Salakuuntelu

Yksiköt ja alueet, joilla ►  SECRET UE ◄ -turvaluokan tai sitä korkeamman turvaluokan tiedosta keskustellaan säännöllisesti, suojataan tahatonta ja tahallista salakuunteluyritystä vastaan riskiarvioinnin niin vaatiessa. Tällaisten yritysten riskiarviointi on ►  komission turvallisuudesta vastaavan linjan ◄ vastuulla sen kuultua tarvittaessa kansallista turvallisuusviranomaista.

18.4.3.   Sähköisten laitteiden ja äänityslaitteiden tuominen

Turva-alueille ja teknisesti suojatuille alueille ei saa tuoda matkapuhelimia, henkilökohtaisessa käytössä olevia tietokoneita, äänityslaitteita, kameroita tai muita sähköisiä laitteita tai äänityslaitteita ilman ►  komission turvallisuudestavastaavan linjan johtajan ◄ lupaa.

Sen määrittämiseksi, millaisia suojaustoimenpiteitä on toteutettava tahattomalle salakuuntelulle (esim. seinien, ovien, lattioiden ja kattojen eristäminen, paljastavien virtauksien mittaus) tai tahalliselle salakuuntelulle (esim. mikrofonien etsintä) alttiissa tiloissa, ►  komission turvallisuudesta vastaava linja ◄ voi pyytää apua kansallisten turvallisuusviranomaisten asiantuntijoilta.

Samoin, olosuhteiden niin vaatiessa, kansallisten turvallisuusviranomaisten tekniset turvallisuusasiantuntijat voivat ►  komission turvallisuudestavastaavan linjan johtajan ◄ pyynnöstä tarkastaa telelaitteet ja kaikki sähköiset tai elektroniset toimistolaitteet, joita käytetään ►  SECRET UE ◄ -turvaluokan tai sitä korkeamman turvaluokan kokouksissa.

18.5.   Teknisesti suojatut alueet

Tietyt alueet voidaan osoittaa teknisesti suojatuiksi alueiksi. Näillä alueilla suoritetaan erityinen sisääntulotarkastus. Tällaiset alueet pidetään lukittuina hyväksytyin menetelmin silloin kun ne eivät ole käytössä ja kaikkia avaimia käsitellään turva-avaimina. Tällaisilla alueilla suoritetaan säännöllisesti fyysisiä tarkastuksia sekä myös jokaisen luvattoman sisäänpääsyn tai sen epäilyksen jälkeen.

Laitteistosta ja kalustosta pidetään yksityiskohtaista inventaariota niiden sijoituspaikkamuutosten seuraamiseksi. Yhtäkään laitteistoon tai kalustoon kuuluvaa esinettä ei tuoda alueelle kunnes erikoiskoulutettu turvavirkailija on suorittanut perusteellisen tarkastuksen kuuntelulaitteiden havaitsemiseksi. Yleisenä sääntönä on, ettei teknisesti suojatuille alueille saa asentaa tietoliikenneyhteyksiä ilman asianmukaisen viranomaisen antamaa ennakkolupaa.

19.   TIEDONSAANTITARPEEN PERIAATETTA JA EU:N HENKILÖSTÖN LUOTETTAVUUSSELVITYSTÄ KOSKEVAT YLEISET SÄÄNNÖT

19.1.   Yleistä

Pääsy EU:n turvaluokiteltuun tietoon myönnetään vain henkilöille, joiden on tarpeen saada tällaista tietoa voidakseen suorittaa velvollisuutensa tai tehtävänsä. Pääsy ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -, ►  SECRET UE ◄ - ja ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tietoon myönnetään vain henkilöille, joille on tehty asianmukainen luotettavuusselvitys.

Vastuu tiedonsaantitarpeen määrittämisestä on yksiköllä, johon kyseinen henkilö aiotaan palkata.

Henkilöstön luotettavuusselvitystä koskevasta pyynnöstä vastaa kukin yksikkö.

Tämän jälkeen myönnetään ”EU:n henkilöstön luotettavuustodistus”, josta ilmenee sen turvaluokitellun tiedon turvaluokka, johon luotettavuusselvityksen läpikäynyt henkilö valtuutetaan pääsemään, sekä valtuutuksen päättymispäivä.

Tiettyä turvaluokkaa koskeva EU:n henkilöstön luotettavuustodistus voi antaa haltijalle valtuutuksen päästä alemman turvaluokan tietoon.

Muilla henkilöillä kuin virkamiehillä tai muulla henkilöstöllä, kuten ulkopuolisilla toimeksisaajilla, asiantuntijoilla tai konsulteilla, joiden kanssa voi olla tarpeen keskustella EU:n turvaluokitellusta tiedosta tai joille on esitettävä EU:n turvaluokiteltua tietoa, on oltava EU:n turvaluokiteltua tietoa koskeva EU:n henkilöstön luotettavuustodistus ja heille on selvitettävä heidän turvallisuusvastuunsa.

Yleisön oikeudesta saada tietoa säädetään asetuksessa (EY) N:o 1049/2001.

19.2.    ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä koskevat erityissäännöt

Kaikki henkilöt, joiden on päästävä ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoon, on ennen tällaiseen tietoon pääsyä seulottava.

Turvallisuusasioista vastaava komission jäsen nimittää kaikki henkilöt, joiden on päästävä ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoon, ja heidän nimensä merkitään asianmukaiseen ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -rekisteriin. ►  Komission turvallisuudesta vastaava linja ◄ perustaa tämän rekisterin ja ylläpitää sitä.

Ennen ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä kaikkien henkilöiden on allekirjoitettava todistus siitä, että heille on selvitetty komission turvallisuusmenettelyt ja että he ymmärtävät täysin erityisen velvollisuutensa suojata ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tiedon sekä EU:n säännöissä ja kansallisessa lainsäädännössä tai hallinnollisissa säännöissä vahvistetut seuraamukset turvaluokitellun tiedon joutumisesta sivullisille joko tarkoituksellisesti tai laiminlyönnin seurauksena.

►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoon pääsyyn oikeutettujen henkilöiden osallistuessa kokouksiin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin sen yksikön tai elimen, jossa kyseinen henkilö työskentelee, toimivaltainen valvontavastaava ilmoittaa kokouksen järjestävälle elimelle, onko kyseisille henkilöille myönnetty tällainen valtuutus.

Kaikkien niiden henkilöiden, jotka eivät enää työskentele ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä edellyttävissä tehtävissä, nimet poistetaan ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -luettelosta. Lisäksi kaikkia tällaisia henkilöitä muistutetaan uudelleen erityisestä velvollisuudestaan suojata ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tiedot. He allekirjoittavat myös vakuutuksen siitä, että he eivät käytä tai välitä eteenpäin hallussaan olevaa ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoa.

19.3.    ►  SECRET UE ◄ - ja ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä koskevat erityissäännöt

Kaikki henkilöt, joiden on päästävä ►  SECRET UE ◄ - tai ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tietoon, on ensin seulottava asianmukaisen turvaluokan mukaisesti.

Kaikille henkilöille, joiden on päästävä ►  SECRET UE ◄ - tai ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tietoon, on selvitettävä asianmukaiset turvallisuussäännökset ja heidän on oltava tietoisia laiminlyönnin seuraamuksista.

►  SECRET UE ◄ - tai ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tietoon pääsyyn oikeutettujen henkilöiden osallistuessa kokouksiin tai muihin vastaaviin tilaisuuksiin sen elimen, jossa kyseinen henkilö työskentelee, turvavastaava ilmoittaa kokouksen järjestävälle elimelle, onko kyseisille henkilöille myönnetty tällainen valtuutus.

19.4.    ►  RESTREINT UE ◄ -turvaluokan tietoon pääsyä koskevat erityissäännöt

Henkilöille, joilla on pääsy ►  RESTREINT UE ◄ -turvaluokan tietoon, selvitetään turvallisuussäännöt ja laiminlyönnin seuraamukset.

19.5.   Henkilösiirrot

Kun henkilöstön jäsen siirretään pois tehtävästä, joka edellyttää EU:n turvaluokitellun aineiston käsittelyä, rekisterinpitäjä valvoo, että kyseinen aineisto siirretään asianmukaisesti lähtevältä virkamieheltä saapuvalle virkamiehelle.

Kun henkilöstön jäsen siirretään toiseen tehtävään, joka edellyttää EU:n turvaluokitellun aineiston käsittelyä, paikallinen turvavastaava antaa hänelle tarvittavat selvitykset.

19.6.   Erityisohjeet

Henkilöille, joiden edellytetään käsittelevän EU:n turvaluokiteltua tietoa, on heidän tullessaan ensimmäistä kertaa palvelukseen ja sen jälkeen säännöllisesti selvitettävä:

Henkilöille, jotka tavallisesti ovat usein yhteydessä sellaisten valtioiden edustajiin, joiden tiedustelupalvelut kohdistavat toimintaansa Euroopan unioniin ja jäsenvaltioihin EU:n turvaluokitellun tiedon ja toiminnan osalta, on välitettävä tiedot niistä tekniikoista, joita eri tiedustelupalvelujen tiedetään käyttävän.

Komissiolla ei ole turvallisuussäännöksiä EU:n turvaluokiteltuun tietoon pääsyyn oikeutettujen henkilöiden yksityisen matkustamisen osalta mihinkään kohteeseen. ►  Komission turvallisuudesta vastaava linja ◄ selvittää kuitenkin vastuualueeseensa kuuluville virkamiehille ja muulle henkilöstölle matkustussäännökset, joita heihin saatetaan soveltaa.

20.   KOMISSION VIRKAMIESTEN JA MUUN HENKILÖSTÖN LUOTETTAVUUSSELVITYSMENETTELY

21.   EU:n TURVALUOKITELTUJEN ASIAKIRJOJEN VALMISTELU, JAKELU JA LÄHETTÄMINEN, KURIIREIHIN SOVELLETTAVAT TURVATOIMET, YLIMÄÄRÄISET KOPIOT, KÄÄNNÖKSET JA OTTEET

21.1.   Valmistelu

21.2.   Jakelu

21.3.   EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen lähettäminen

21.3.1.   Pakkaukset ja kuitit

21.3.2.   Lähettäminen kiinteistöjen tai kiinteistöryhmien sisällä

Turvaluokiteltuja asiakirjoja voidaan kuljettaa tietyn kiinteistön tai kiinteistöryhmän sisällä suljetussa kirjekuoressa, johon on merkitty ainoastaan vastaanottajan nimi, jos kirjekuoren kuljettaa henkilö, jolla on asiakirjojen turvaluokkaa vastaava valtuutus.

21.3.3.   Lähettäminen valtion sisällä

21.3.4.   Lähettäminen valtiosta toiseen

21.3.5.    ►  RESTREINT UE ◄ -asiakirjojen lähettäminen

►  RESTREINT UE ◄ -asiakirjojen lähettämisestä ei ole muita erityisiä säännöksiä kuin että niitä lähetettäessä on varmistettava, että asiakirjat eivät voi joutua sivullisille.

21.4.   Kuriireihin sovellettavat turvatoimet

Kaikkien ►  SECRET UE ◄ - ja ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -asiakirjojen kuljettamista varten palkattujen kuriirien ja lähettien on läpäistävä asianmukainen luotettavuusselvitys.

21.5.   Sähköiset ja muut tekniset lähetyskeinot

21.6.   EU:n turvaluokitelluista asiakirjoista tehdyt ylimääräiset kopiot, käännökset ja otteet

22.   EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON REKISTERIT, INVENTOINNIT, TARKASTUKSET, SÄILYTTÄMINEN ARKISTOISSA JA HÄVITTÄMINEN

22.1.   EU turvaluokitellun tiedon paikallisrekisterit

22.2.    ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -rekisteri

22.2.1.   Yleistä

22.2.2.    ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -keskusrekisteri

►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -keskusrekisterin esimiehenä toimivan valvontavastaavan tehtävänä on

22.2.3.    ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -alarekisterit

►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -alarekisterin esimiehenä toimivan valvontavastaavan tehtävänä on

22.3.   EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen inventointi ja tarkastukset

22.4.   EU:n turvaluokitellun tiedon säilyttäminen arkistoissa

22.5.   EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen hävittäminen

22.6.   Hävittäminen hätätapauksissa

23.   KOMISSION TILOJEN ULKOPUOLELLA JÄRJESTETTÄVIÄ KOKOUKSIA, JOISSA KÄSITELLÄÄN EU:N TURVALUOKITELTUA TIETOA, KOSKEVAT TURVATOIMET

23.1.   Yleistä

Järjestettäessä komission kokouksia tai muita tärkeitä kokouksia komission tilojen ulkopuolella ja käsiteltävien asioiden tai tietojen arkaluonteisuuteen liittyvien turvavaatimusten sitä edellyttäessä on toteutettava jäljempänä kuvaillut turvatoimet. Kyseiset toimet koskevat ainoastaan EU:n turvaluokitellun tiedon suojelua. Myös muita turvatoimia saattaa olla tarpeen suunnitella.

23.2.   Vastuualueet

23.2.1.    ►  komissionKomission turvallisuudesta vastaava linja ◄

►  Komission turvallisuudesta vastaava linja ◄ toimii yhteistyössä sen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa, jonka alueella kokous järjestetään (isäntäjäsenvaltio) taatakseen komission kokouksen tai muun tärkeän kokouksen sekä valtuuskuntien jäsenten ja heidän henkilöstönsä turvallisuuden. Turvallisuuden suojelun osalta on erityisesti varmistettava, että:

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan ◄ on toimittava turvallisuusasioiden neuvonantajana kokousta valmisteltaessa; turvallisuustoimiston olisi osallistuttava kokouksen valmisteluun auttamalla ja antamalla neuvoja kokouksen turvavastaavalle ja tarvittaessa valtuuskunnille.

Jokaista kokoukseen osallistuvaa valtuuskuntaa pyydetään nimeämään turvavastaava, joka vastaa valtuuskuntaa koskevista turvallisuusasioista ja on yhteydessä kokouksen turvavastaavaan sekä tarvittaessa ►  komission turvallisuudestavastaavan linjan ◄ edustajaan.

23.2.2.   Kokouksen turvavastaava (MSO)

On nimettävä kokouksen turvavastaava, joka valmistelee ja valvoo yleisiä sisäisiä turvatoimia sekä koordinoi niitä muiden asiaankuuluvien turvaviranomaisten kanssa. Kokouksen turvavastaavan toteuttamien toimien on yleensä liityttävä:

23.3.   Turvatoimet

23.3.1.   Turva-alueet

Seuraavat turva-alueet on määriteltävä:

23.3.2.   Kulkuluvat

Kokouksen turvavastaavan on toimitettava asianmukaiset kulkuluvat, joita valtuuskunnat ovat pyytäneet tarpeidensa mukaisesti. Tarvittaessa voidaan eritellä ne turva-alueet, joille kulkuluvan haltijalla on oikeus päästä.

Kokouksen turvaohjeissa on vaadittava, että kaikkien asianomaisten henkilöiden on pidettävä kokouspaikalla ollessaan aina kulkulupansa näkyvästi esillä, jotta turvahenkilöstö voi tarvittaessa tarkastaa ne.

Kokouspaikalle on päästettävä mahdollisimman vähän henkilöitä, joilla ei ole kulkulupaa. Kokouksen turvavastaava antaa kansallisille valtuuskunnille ainoastaan näiden pyynnöstä luvan vastaanottaa kokouksen aikana vierailijoita. Vierailijoille on annettava erillinen vierailijakulkulupa. Tässä yhteydessä on täytettävä vierailijalomake, johon merkitään vierailijan nimi sekä tavattavan henkilön nimi. Vierailijalla on oltava aina mukanaan joko turvamies tai tavattava henkilö. Saattavan henkilön on pidettävä vierailijalomake mukanaan ja palautettava se yhdessä vierailijakulkuluvan kanssa turvahenkilöstölle, kun vierailija poistuu kokouspaikalta.

23.3.3.   Kuvan- ja äänentallennuslaitteiston tarkastaminen

Kameroita ja äänityslaitteita ei saa tuoda I luokan turva-alueelle lukuun ottamatta niiden valokuvaajien ja ääniteknikkojen tuomia laitteita, joille kokouksen turvavastaava on antanut asiaankuuluvat luvat.

23.3.4.   Salkkujen, kannettavien tietokoneiden ja pakettien tarkastus

Henkilöt, joilla on kulkulupa turva-alueelle, voivat yleensä tuoda salkkunsa ja kannettavat tietokoneensa (ainoastaan omalla virtalähteellä) ilman, että niitä tarkastetaan. Valtuuskunnille tarkoitetut paketit on tarkastettava joko siten, että valtuuskunnan turvavastaava tarkastaa paketit, ne läpivalaistaan erityislaitteistoa käyttäen tai turvallisuushenkilöstö avaa ne tarkastusta varten. Salkkujen ja pakettien tarkastukseen voidaan määrätä tiukempia toimenpiteitä, jos kokouksen turvavastaava katsoo sen tarpeelliseksi.

23.3.5.   Tekninen suojaus

Turvallisuusteknikot voivat suojata teknisesti kokoussalin, ja he voivat myös suorittaa televalvontaa kokouksen aikana.

23.3.6.   Valtuuskuntien asiakirjat

Valtuuskunnat ovat vastuussa EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen viemisestä kokouksiin ja niistä pois. Valtuuskunnat vastaavat myös kyseisten asiakirjojen todentamisesta ja suojaamisesta sinä aikana, kun niitä käytetään valtuuskunnille osoitetuissa tiloissa. Isäntäjäsenvaltiota saatetaan pyytää kuljettamaan turvaluokiteltuja asiakirjoja kokouspaikalle ja sieltä pois.

23.3.7.   Asiakirjojen säilyttäminen turvallisessa paikassa

Jolleivät komissio tai valtuuskunnat voi säilyttää turvaluokiteltuja asiakirjojaan hyväksyttyjen normien mukaisesti, ne voivat kuittausta vastaan jättää kyseiset asiakirjat sinetöidyssä kirjekuoressa kokouksen turvavastaavalle, joka säilyttää ne hyväksyttyjen normien mukaisesti.

23.3.8.   Tilojen tarkastus

Kokouksen turvavastaava huolehtii siitä, että komission ja valtuuskuntien tilat tarkastetaan jokaisen työpäivän jälkeen sen varmistamiseksi, että kaikkia EU:n turvaluokiteltuja asiakirjoja säilytetään turvallisessa paikassa. Ellei näin ole, turvavastaavan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet.

23.3.9.   EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen hävittäminen

Kaikkia tarpeettomia asiakirjoja on käsiteltävä EU:n turvaluokiteltuina tietoina. Komissiolle ja valtuuskunnille on annettava jätepaperikorit tai -pussit. Ennen kuin komission ja valtuuskuntien jäsenet poistuvat niille osoitetuista tiloista, niiden on toimitettava tarpeettomat asiakirjat kokouksen turvavastaavalle, joka huolehtii niiden sääntöjen mukaisesta hävittämisestä.

Kokouksen päätyttyä kaikkia komission tai valtuuskuntien hallussa olevia tarpeettomia asiakirjoja on käsiteltävä jätteenä. Komission ja valtuuskuntien tilat on tarkastettava perinpohjaisesti ennen kokouksen turvajärjestelyjen poistamista. Asiakirjat, joiden vastaanotosta on vaadittu kuittaus, on hävitettävä 22.5 jaksossa esitetyllä tavalla.

24.   EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON TURVALLISUUDEN RIKKOMINEN JA VAARANTAMINEN

24.1.   Määritelmät

Tietoturvallisuutta rikotaan, jos komission turvamääräyksiä ei noudateta tai niitä laiminlyödään, mistä saattaa aiheutua vahinkoa tai vaaraa EU:n turvaluokitellulle tiedolle.

EU:n turvaluokiteltujen tietojen turvallisuus vaarantuu, jos kyseiset tiedot ovat joutuneet kokonaisuudessaan tai osittain henkilöille, joita ei ole valtuutettu käsittelemään niitä, eli joiden luotettavuutta ei ole selvitetty asianmukaisella tavalla tai joilla ei ole tiedonsaantitarvetta, tai jos on todennäköistä, että tiedot ovat joutuneet kyseisille henkilöille.

EU:n turvaluokitellun tiedon turvallisuus voi vaarantua huolimattomuuden, välinpitämättömyyden tai harkitsemattomuuden seurauksena, EU:hun tai sen jäsenvaltioihin kohdistuvan, EU:n turvaluokiteltua tietoa koskevan toiminnan vuoksi tai muuta haitallista toimintaa harjoittavien järjestöjen vuoksi.

24.2.   Turvallisuuden vaarantumisesta raportoiminen

Kaikille henkilöille, joiden edellytetään käsittelevän EU:n turvaluokiteltua tietoa, on selvitettävä perusteellisesti heidän vastuunsa tällä alalla. Heidän on raportoitava viipymättä mistä tahansa heidän tietoonsa tulleesta turvallisuusmääräysten rikkomisesta.

Kun paikallinen turvavastaava tai kokouksen turvavastaava havaitsee tai saa tiedon EU:n turvaluokitellun tiedon turvallisuuden rikkomisesta tai EU:n turvaluokitellun aineiston katoamisesta tai häviämisestä, hänen on ryhdyttävä pikaisiin toimiin, jotta voidaan:

Saatuaan ilmoituksen tietoturvallisuuden mahdollisesta rikkomisesta kunkin turvallisuusviranomaisen velvollisuutena on raportoida tapahtumasta viipymättä ►  komission turvallisuudesta vastaavalle linjalle ◄ .

Jos kyse on ►  RESTREINT UE ◄ -tiedosta, asiasta on raportoitava ainoastaan, jos tapauksessa on jotain epätavanomaista.

Saatuaan tiedon tietoturvallisuuden rikkomisesta turvallisuusasioista vastaava komission jäsen

Viranomaisen, jolta tiedot ovat peräisin, on myös tiedotettava asiasta asianosaisille ja annettava niille asianmukaiset ohjeet.

24.3.   Oikeustoimet

Henkilölle, joka on vastuussa EU:n turvaluokitellun tiedon turvallisuuden vaarantamisesta, voidaan määrätä kurinpitoseuraamus asiaankuuluvien sääntöjen ja asetusten, erityisesti henkilöstösääntöjen VI osaston mukaisesti. Kurinpitoseuraamus ei rajoita oikeutta ryhtyä myöhemmin oikeustoimiin.

Turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen on asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toteutettava 24.2 jaksossa mainitun raportin perusteella kaikki tarvittavat toimet, jotta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset voivat aloittaa rikosoikeudelliset menettelyt.

25.   TIETO- JA TIETOLIIKENNEJÄRJESTELMISSÄ KÄSITELTÄVÄN EU:N TURVALUOKITELLUN TIEDON SUOJAUS

25.1.   Johdanto

25.1.1.   Yleistä

Turvallisuuspolitiikkaa ja -vaatimuksia sovelletaan kaikkiin tieto- ja tietoliikennejärjestelmiin ja -verkkoihin (jäljempänä ”järjestelmät”), joissa käsitellään ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tai sitä luottamuksellisempia tietoja. Niitä sovelletaan täydennyksenä tietojenkäsittelyjärjestelmien suojaamisesta 23 päivänä marraskuuta 1995 tehtyyn komission päätökseen K(95) 1510 lopullinen.

Myös ►  RESTREINT UE ◄ -tietoja käsitteleville järjestelmille on kehitettävä turvatoimet tällaisten tietojen luottamuksellisuuden suojaamiseksi. Kaikki järjestelmät edellyttävät turvatoimia järjestelmien ja niiden sisältämien tietojen eheyden ja käytettävyyden suojaamiseksi.

Komission tietotekniikkaan soveltama turvallisuuspolitiikka koostuu seuraavista seikoista:

25.1.2.   Järjestelmiin kohdistuvat uhat ja järjestelmien haavoittuvuus

Uhka voidaan määritellä mahdollisuudeksi turvallisuuden tahattomaan tai tahalliseen vaarantamiseen. Järjestelmien osalta tällainen vaarantaminen tapahtuu silloin, kun yksi tai useampi luottamuksellisuuden, eheyden tai käytettävyyden ominaisuuksista häviää. Haavoittuvuus voidaan määritellä valvonnan riittämättömyydeksi tai puuttumiseksi, jonka vuoksi jokin erityinen kohde helpommin joutuu tai voi joutua uhan alaiseksi.

Nopeasti toimivia hakuja, viestintää ja käyttöä varten suunnitelluissa järjestelmissä käsiteltävä EU:n turvaluokiteltu ja -luokittelematon keskitetyssä muodossa oleva tieto on alttiina monille uhkille. Näitä ovat sivullisten pääsy tietoihin tai päinvastaisesti pääsyn epääminen luvan saaneilta käyttäjiltä. Riskejä ovat myös tietojen luvaton paljastaminen, turmeleminen, muuttaminen tai poistaminen. Lisäksi monimutkaiset ja joskus herkät laitteet ovat kalliita, ja niitä on usein vaikea korjata tai vaihtaa nopeasti.

25.1.3.   Turvatoimien päätarkoitus

Tässä jaksossa käsiteltävien turvatoimien päätarkoituksena on suojata EU:n turvaluokiteltu tieto luvattomalta paljastamiselta (luottamuksellisuuden häviämiseltä) ja varmistaa tietojen eheys ja käytettävyys. Jotta EU:n turvaluokiteltua tietoa käsittelevälle järjestelmälle saataisiin asianmukainen turvallisuussuoja, ►  komissionturvallisuudesta vastaavan linjan ◄ on täsmennettävä kunkin järjestelmän osalta tavanomaista turvallisuutta koskevat asianmukaiset vaatimukset ja asianmukaiset erityiset turvallisuusmenettelyt ja -tekniikat.

25.1.4.   Järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus (SSRS)

Kaikkien ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tai sitä luottamuksellisempia tietoja käsittelevien järjestelmien osalta vaaditaan järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus, jonka tekee tekninen järjestelmävastaava (katso 25.3.4 jakso) ja sisältövastaava (katso 25.3.5 jakso) tarvittaessa projektihenkilöstön ja ►  komission turvallisuudesta vastaavan linjan ◄ (joka toimii tietoturvaviranomaisena, katso 25.3.3 jakso) tuella ja jonka turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen (katso 25.3.2 jakso) hyväksyy.

Järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus vaaditaan myös silloin, kun turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen katsoo, että ►  RESTREINT UE ◄ -tietojen tai luokittelemattomien tietojen käytettävyys ja eheys ovat uhattuina.

Järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus on laadittava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa projektin alussa, ja sitä on kehitettävä ja paranneltava projektin edetessä, jotta se täyttää eri tehtävät projektin ja järjestelmän elinkaaren eri vaiheissa.

25.1.5.   Turvallisuuden takaavat toimintatavat

Kaikki ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tai sitä luottamuksellisempia tietoja käsittelevät järjestelmät on hyväksyttävä käytettäväksi jollain, tai jos eri aikoina esitettävät vaatimukset sitä edellyttävät, usealla seuraavalla toimintatavalla tai niitä vastaavilla kansallisilla tavoilla:

25.2.   Määritelmät

”Hyväksymisellä” (accreditation) tarkoitetaan järjestelmälle myönnettävää lupaa ja hyväksyntää käsitellä käyttöympäristössään EU:n turvaluokiteltua tietoa.

Huomautus:

Hyväksyminen olisi tehtävä sen jälkeen, kun kaikki asiaankuuluvat turvamenettelyt on pantu täytäntöön ja on saavutettu riittävä järjestelmäresurssien suojaustaso. Hyväksymisen olisi perustuttava järjestelmäkohtaiseen turvavaatimusilmoitukseen ja sisällettävä seuraavat seikat:

”Keskustietojärjestelmien tietoturvavastaavalla” (Central Information Security Officer eli CISO) tarkoitetaan tietotekniikan keskusyksikön virkailijaa, joka koordinoi ja valvoo keskitettyjen järjestelmien turvatoimia.

”Varmentamisella” (certification) tarkoitetaan riippumattoman tahon tarkastuksen ja arvioinnin tulosten pohjalta annettavaa virallista lausuntoa siitä, missä määrin järjestelmä on turvallisuusvaatimusten mukainen tai tietoturvatuote ennalta määriteltyjen turvallisuusvaatimusten mukainen.

”Tietoliikenneturvallisuudella” (communications security eli COMSEC) tarkoitetaan turvatoimien soveltamista tietoliikenteeseen, jotta voidaan estää sivullisten pääsy sellaiseen arvokkaaseen tietoon, jota voidaan saada seuraamalla tai analysoimalla tietoliikennettä, tai taata tietoliikenteen tietojen luotettavuus.

Huomautus:

Tällaiset toimet kattavat salauksen, siirron ja lähettämisen turvallisuuden sekä myös menettelyjen turvallisuuden, fyysisen turvallisuuden, henkilöstön luotettavuuden, asiakirjojen turvallisuuden ja tietojärjestelmäturvallisuuden.

”Tietojärjestelmäturvallisuus” (computer security eli COMPUSEC) tarkoittaa laitteiston, valmisohjelmiston ja ohjelmiston turvaominaisuuksien soveltamista tietojärjestelmässä, jotta tietojen luvattomalta paljastamiselta, käsittelyltä, muuttamiselta tai poistamiselta tai palvelujen epäämiseltä voidaan suojautua taikka nämä voidaan estää.

”Tietoturvatuotteella” (computer security product) tarkoitetaan yleistä tietoturvatuotetta, joka sisällytetään tietojärjestelmään käsiteltävien tietojen luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden tehostamiseksi tai varmistamiseksi.

”Yleisvaltuutuksella” tarkoitetaan toimintatapaa, jossa KAIKKIEN järjestelmään pääsevien luotettavuus selvitetään järjestelmässä käsiteltäviä tietoja koskevan korkeimman turvaluokan mukaan ja jossa kaikki tarvitsevat pääsyn KAIKKIIN järjestelmässä käsiteltäviin tietoihin.

Huomautuksia:

”Arvioinnilla” (evaluation) tarkoitetaan sitä, että asiaankuuluva viranomainen suorittaa yksityiskohtaisen teknisen tutkimuksen järjestelmän turvallisuusnäkökohdista tai salaus- tai tietoturvatuotteesta.

Huomautuksia:

”Sisältövastaavalla” (Information Owner eli IO) tarkoitetaan viranomaista (yksikön esimiestä), joka on vastuussa tietojen tuottamisesta, käsittelystä ja käytöstä ja joka päättää siitä, kenellä on oikeus saada näitä tietoja.

”Tietoturvalla” (information security eli INFOSEC) tarkoitetaan turvatoimien soveltamista tietoliikenne- ja tietojärjestelmissä sekä muissa sähköisissä järjestelmissä käsiteltävien, tallennettavien tai siirrettävien tietojen suojaamiseksi tahattomasti tai tarkoituksellisesti aiheutetulta luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden menettämiseltä, ja itse järjestelmien eheyden ja käytettävyyden menettämiseltä.

”Tietoturvatoimenpiteitä” ovat tietojärjestelmien, siirron, lähettämisen ja salauksen turvallisuuden suojaaminen sekä tietoihin ja järjestelmiin kohdistuvien uhkien havaitseminen, dokumentointi ja torjunta.

”Laitetilalla” (IT Area) tarkoitetaan tilaa, jossa on yksi tai useampi tietokone, niiden paikalliset oheis- ja tallennusyksiköt, ohjausyksiköt sekä niille tarkoitettu verkko- ja tietoliikennelaitteisto.

Huomautus:

Tähän eivät kuulu tilat, joihin on sijoitettu etäoheislaitteet tai etäpäätteet/työasemat, vaikka ne olisikin liitetty laitetilan laitteisiin.

”Tietoverkolla” (IT Network) tarkoitetaan tietojen vaihtoa varten toisiinsa liitettyjen tietotekniikkajärjestelmien sijaintipaikaltaan hajautettua organisaatiota, johon kuuluvat toisiinsa liitettyjen tietotekniikkajärjestelmien osat ja niiden rajapinta tieto- tai tietoliikenneverkkoihin.

Huomautuksia:

”Tietoverkon turvallisuusominaisuudet” käsittävät verkon muodostavien yksittäisten tietotekniikkajärjestelmien turvallisuusominaisuudet ja verkkoon sellaisenaan liittyvät lisäkomponentit ja -tekijät (esimerkiksi verkkoviestintä, turvatunnistus, merkintäjärjestelmät ja -menettelyt, pääsynvalvonta, ohjelmat ja kirjausketjut), joita tarvitaan turvaluokitellun tiedon hyväksyttävää suojaustasoa varten.

”Tietotekniikkajärjestelmällä” (IT System) tarkoitetaan tietojenkäsittelytoimintaan tarkoitettuja laitteita, menetelmiä ja menettelyjä sekä tarvittaessa henkilöstöä.

Huomautuksia:

”Tietotekniikkajärjestelmän turvallisuusominaisuuksiin” (IT System Security Features) kuuluvat kaikki laitteistoa, valmisohjelmistoa ja ohjelmistoa koskevat toiminnot, piirteet ja ominaisuudet; käyttömenettelyt, tilivelvollisuusmenettelyt, pääsyn valvonta, laitetila, etäpäätteen/työaseman sijoituspaikka, hallinnolliset puitteet, fyysiset rakenteet ja laitteet sekä henkilöstöä ja tietoliikennettä koskeva valvonta, joita tarvitaan tietotekniikkajärjestelmässä käsiteltävän turvaluokitellun tiedon hyväksyttävää suojaustasoa varten.

”Paikallistietojärjestelmien tietoturvavastaavalla” (Local Informatics Security Officer eli LISO) tarkoitetaan komission yksikön virkamiestä, joka vastaa oman alansa turvatoimien koordinoinnista ja valvonnasta.

”Monitasoisella turvallisuuden takaavalla toimintatavalla” tarkoitetaan toimintatapaa, jossa KAIKKIEN järjestelmään pääsevien luotettavuutta EI selvitetä järjestelmässä käsiteltäviä tietoja koskevan korkeimman turvaluokan mukaan ja jossa KAIKKI järjestelmään pääsevät EIVÄT tarvitse pääsyä järjestelmässä käsiteltäviin tietoihin.

Huomautuksia:

”Etäpäätteen/työaseman sijoituspaikalla” tarkoitetaan paikkaa, johon on sijoitettu tietokonelaitteisto, sen paikalliset oheislaitteet tai päätteet/työasemat sekä näihin liittyvä laitetilasta erillään oleva tietoliikennelaitteisto.

”Turvallisuusmenettelyillä” tarkoitetaan teknisten järjestelmävastaavien tuottamia menettelyjä, joissa määritellään turvallisuuskysymyksissä noudatettavat periaatteet, toimintatavat ja työntekijöiden vastuu.

”Monitasoisella turvallisuuden takaavalla toimintatavalla” tarkoitetaan toimintatapaa, jossa KAIKKIEN järjestelmään pääsevien luotettavuus selvitetään järjestelmässä käsiteltäviä tietoja koskevan korkeimman turvaluokan mukaan mutta jossa KAIKKI järjestelmään pääsevät EIVÄT tarvitse pääsyä järjestelmässä käsiteltäviin tietoihin.

Huomautuksia:

”Järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus” (SSRS) on täydellinen ja täsmällinen selvitys noudatettavista turvallisuusperiaatteista ja yksityiskohtaisista turvallisuusvaatimuksista. Se perustuu komission turvallisuuspolitiikkaan ja riskinarviointiin, tai sitä edellyttävät käyttöympäristöä koskevat parametrit, henkilöstön luotettavuusselvityksen alin taso, käsiteltävän tiedon korkein turvaluokitus, turvallisuuden takaava toimintatapa tai käyttäjävaatimukset. Järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus on erottamaton osa projektia koskevaa dokumentaatiota, joka toimitetaan asianmukaisille viranomaisille hyväksyttäväksi teknisten, rahoituksellisten ja turvallisuusnäkökohtien osalta. Lopullisessa muodossaan SSRS:tä käy täysin selville, mihin järjestelmän turvallisuus perustuu.

”Teknisellä järjestelmävastaavalla” (Technical Systems Owner eli TSO) tarkoitetaan järjestelmän luomisesta, ylläpidosta, toiminnasta ja sulkemisesta vastuussa olevaa viranomaista.

”Sähköhäiriöiltä suojautumisella” (Tempest) tarkoitetaan turvatoimia, joiden tarkoituksena on suojata laitteistoa tai tietoliikenneinfrastruktuureja tahattomista elektromagneettisista päästöistä ja johtavuudesta aiheutuvalta turvaluokitellun tiedon vaarantumiselta.

25.3.   Turvallisuusvastuut

25.3.1.   Yleistä

Komission turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmän neuvonantovastuut, jotka on määritelty 12 jaksossa, sisältävät tietoturvaa koskevat kysymykset. Kyseinen ryhmä järjestää toimintansa siten, että se voi antaa asiantuntija-apua edellä mainituissa asioissa.

►  Komission turvallisuudesta vastaava linja ◄ vastaa tämän luvun säännöksiin perustuvien yksityiskohtaisten tietoturvasäännösten antamisesta.

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan ◄ on ryhdyttävä välittömästi toimiin turvallisuusongelmien ilmetessä (poikkeukselliset tapahtumat, rikkomukset jne.).

►  Komission turvallisuudesta vastaavassa linjassa ◄ on tietoturvayksikkö.

25.3.2.   Turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen (SAA)

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan johtajaan ◄ toimii komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvänä viranomaisena (SAA). SAA on vastuuviranomainen yleisen turvallisuuden alalla sekä tieto- ja tietoliikenneturvallisuuden, salauksen turvallisuuden ja sähköhäiriöiltä suojautumisen erikoisaloilla.

SAA vastaa siitä, että järjestelmät ovat komission turvallisuuspolitiikan mukaiset. Yksi hänen tehtäviään on myöntää järjestelmälle hyväksyntä käsitellä EU:n turvaluokiteltua tietoa määrätyllä luokittelutasolla järjestelmän käyttöympäristössä.

Komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen on toimivaltainen kaikkien komission tiloissa käytettävien järjestelmien osalta. Järjestelmän eri osien tullessa komission ja muiden turvallisuusjärjestelyt hyväksyvien viranomaisten toimivallan piiriin kaikki asianomaiset osapuolet voivat nimetä yhteisen hyväksymislautakunnan, jota komission turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen koordinoi.

25.3.3.   Tietoturvaviranomainen (IA)

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan ◄ tietoturvayksikön päällikkö toimii komission tietoturvaviranomaisena. Tietoturvaviranomainen

25.3.4.   Tekninen järjestelmävastaava (TSO)

Tekninen järjestelmävastaava on vastuussa järjestelmän valvonnan ja erityisten turvaominaisuuksien täytäntöönpanosta ja toiminnasta. Keskitettyjä järjestelmiä varten on nimitettävä keskustietojärjestelmien tietoturvavastaava (CISO). Kukin yksikkö nimeää tarvittaessa paikallistietojärjestelmien tietoturvavastaavan (LISO). Teknisen järjestelmävastaavan vastuulla on turvallisuusmenettelyjen (SecOP:ien) luominen, ja vastuuta laajennetaan koko järjestelmän elinkaaren ajan projektin suunnitteluvaiheesta järjestelmän lopulliseen toimintavalmiuteen saakka.

Tekninen järjestelmävastaava määrittelee järjestelmän toimittajalta edellytettävät turvallisuusstandardit ja -käytännöt.

Tekninen järjestelmävastaava voi tarvittaessa siirtää osan toimivallastaan paikallistietojärjestelmien tietoturvavastaavalle. Yksi ainoa henkilö voi vastata eri tietoturvatehtävistä.

25.3.5.   Sisältövastaava (IO)

Sisältövastaava on vastuussa niistä EU:n turvaluokitelluista tiedoista (ja muista tiedoista) jotka tallennetaan ja joita käsitellään ja tuotetaan teknisissä järjestelmissä. Hänen on määriteltävä vaatimukset näihin järjestelmissä oleviin tietoihin pääsemiseksi. Hän voi siirtää tämän vastuun alallaan toimivalle informaatikolle tai tietokannanhoitajalle.

25.3.6.   Käyttäjät

Kaikki käyttäjät vastaavat siitä, että heidän toimintansa ei haittaa heidän käyttämänsä järjestelmän turvallisuutta.

25.3.7.   Tietoturvaa koskeva koulutus

Tietoturvaa koskevaa koulutusta on tarjottava kaikille sitä tarvitseville henkilöstön jäsenille.

25.4.   Muut kuin tekniset turvatoimet

25.4.1.   Henkilöstön luotettavuus

Järjestelmän käyttäjien luotettavuus selvitetään ja heille annetaan heidän erityisessä järjestelmässään käsiteltävien tietojen luokittelun ja sisällön mukainen valtuutus. Oikeus käyttää tiettyjä järjestelmän turvallisuuteen liittyviä laitteita tai pääsy tiettyihin järjestelmän turvallisuutta koskeviin tietoihin voi edellyttää erityistä komission menettelyjen mukaista luotettavuusselvitystä.

Turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen (SAA) määrittelee kaikki arkaluonteiset tehtävät sekä niistä huolehtivilta henkilöiltä vaadittavan luotettavuusselvityksen ja valvonnan tason.

Järjestelmät määritellään ja suunnitellaan niin, että tehtävät ja vastuut voidaan jakaa käyttäjien kesken siten, etteivät järjestelmän turvallisuutta koskevat avainkohdat ole täydellisesti yhden henkilön tiedossa ja valvonnassa.

Sellaisia laitetiloja ja etäpääte-/työasematiloja, joissa voidaan muuttaa järjestelmän turvallisuutta, käyttää useampi kuin yksi toimivaltainen virkamies tai muu henkilöstön jäsen.

Järjestelmän turva-asetusten muuttamiseen tarvitaan vähintään kaksi siihen oikeutettua henkilöstön jäsentä, jotka työskentelevät yhdessä.

25.4.2.   Fyysinen turvallisuus

Laitetilat ja etäpäätteen/työaseman sijoituspaikat (sellaisina kuin ne on määritelty 25.2 jaksossa), joissa käsitellään tietotekniikkavälineillä ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tai sitä luottamuksellisempia tietoja tai joissa voidaan päästä tällaisiin tietoihin, vahvistetaan EU:n I tai II luokan turva-alueiksi.

25.4.3.   Järjestelmän käytön valvonta

Tieto ja aineisto, joilla voidaan valvoa järjestelmän käyttöä, on suojattava järjestelyin, jotka ovat järjestelmässä oleviin tietoihin sovellettavan korkeimman turvaluokan ja tietoluokan mukaiset.

Käytön valvontaa koskeva tieto ja aineisto tuhotaan jakson 25.5.4 mukaisesti kun niitä ei enää käytetä tähän tarkoitukseen.

25.5.   Tekniset turvatoimet

25.5.1.   Tietoturva

Tietojen luovuttajan velvollisuutena on kaikkien tietoja sisältävien asiakirjojen yksilöiminen ja luokittelu, olivatpa asiakirjat sitten paperitulosteena tai atk-tallenteena. Turvaluokka on merkittävä paperitulosteen jokaisen sivun ylä- ja alareunaan. Tulosteella (sekä paperitulosteissa että atk-tallenteissa) on oltava sama turvaluokka kuin sen tuottamisessa käytettyjen tietojen korkein turvaluokka. Myös järjestelmän käyttötapa voi vaikuttaa kyseisen järjestelmän tulosteiden luokitteluun.

Komission yksiköiden ja niissä olevien tiedon hallussapitäjien on otettava huomioon yksittäisten tietojen yhdistämiskysymykset ja yhdistetyistä tiedoista mahdollisesti tehtävät johtopäätökset sekä määritettävä, onko korkeampi turvaluokka kaikkien tietojen kannalta tarkoituksenmukaista.

Se, että tieto voi olla tiivistettynä, siirrettävässä muodossa tai missä tahansa binäärisessä esitysmuodossa, ei anna turvallisuuden suojausta eikä näin ollen saisi vaikuttaa tietojen luokitteluun.

Kun tieto siirretään järjestelmästä toiseen, se on suojattava siirron aikana ja vastaanottavassa järjestelmässä tiedon alkuperäisen turvaluokituksen ja luokan edellyttämällä tavalla.

Kaikkia tietovälineitä on käsiteltävä tallennetun tiedon korkeimman turvaluokituksen tai välineen tunnisteen mukaisesti, ja ne on aina suojattava asianmukaisella tavalla.

EU:n turvaluokiteltujen tietojen rekisteröimiseen käytetyn tietovälineen, jota voidaan käyttää uudelleen, on säilytettävä korkein luokitus, joka sen sisältämällä tiedolla on koskaan ollut, kunnes kyseisten tietojen luokitus on asianmukaisesti alennettu tai poistettu ja väline tämän mukaisesti luokiteltu uudelleen tai kunnes välineen luokitus on poistettu tai väline on tuhottu turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen hyväksymän menettelyn mukaisesti (katso 25.5.4).

25.5.2.   Tietojen valvonta ja tilivelvollisuus tiedoista

►  SECRET UE ◄ -turvaluokan ja sitä korkeampiin tietoihin pääsystä on pidettävä kirjaa automaattisten (kirjausketjujen) tai manuaalisten lokitiedostojen avulla. Tietojen säilyttämisessä on noudatettava näitä turvallisuussääntöjä.

Laitetilassa säilytettäviä EU:n turvaluokiteltuja tulosteita voidaan käsitellä yhtenä luokiteltuna tietona eikä niitä tarvitse rekisteröidä, jos tuloste on tunnistettu, merkitty turvaluokituksella ja sitä valvotaan asianmukaisella tavalla.

Jos tuloste on peräisin EU:n turvaluokiteltua tietoa käsittelevästä järjestelmästä ja siirretty laitetilasta etäpäätteen/työaseman sijoituspaikkaan, on työasemalla tuotetun tulosteen valvontaa ja tietojenkeruuta varten otettava käyttöön menettelyjä, jotka turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen (SAA) on hyväksynyt. Jos kyseessä on vähintään ►  SECRET UE ◄ -turvaluokan luokiteltu aineisto, on menettelyjä käyttöön otettaessa annettava erityisohjeistusta tietoihin liittyvästä tilivelvollisuudesta.

25.5.3.   Siirrettävien tietovälineiden käsittely ja valvonta

►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan ja sitä korkeammalle luokiteltuja tietovälineitä käsitellään kuten aineistoa, ja yleisiä sääntöjä noudatetaan. Tunnistus- ja turvaluokitusmerkinnät on mukautettava välineen fyysisiin ominaisuuksiin, jotta ne olisivat selvästi tunnistettavissa.

Käyttäjien on vastattava siitä, että EU:n turvaluokiteltu tieto tallennetaan tietovälineille, joilla on asianmukainen luokitusmerkintä ja suojaus. Sen varmistamiseksi, että EU:n tiedot tallennetaan luokituksesta riippumatta tietovälineille näiden turvallisuussääntöjen mukaisesti, on otettava käyttöön menettelyjä.

25.5.4.   Tietovälineiden luokituksen poistaminen ja tietovälineiden tuhoaminen

EU:n turvaluokiteltujen tietojen tallentamiseen käytettyjen tietovälineiden luokka voidaan alentaa tai poistaa turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen hyväksymän menettelyn mukaisesti.

►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoja tai erityisluokan tietoja sisältäneiden tietovälineiden luokitusta ei saa poistaa eikä tietovälineitä saa käyttää uudelleen.

Jos tietovälineen luokitusta ei voida poistaa tai sitä ei voida käyttää uudelleen, se on tuhottava edellä mainitun menettelyn mukaisesti.

25.5.5.   Tietoliikenneturvallisuus

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan johtaja ◄ on salausasioista vastaava viranomainen.

Kun EU:n turvaluokiteltua tietoa siirretään sähkömagneettisesti, on toteutettava erityistoimenpiteitä siirtojen luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden suojaamiseksi. Turvallisuusjärjestelmät hyväksyvän viranomaisen (SAA) on määriteltävä vaatimukset siirtojen suojaamiseksi jäljittämiseltä ja salakuuntelulta. Tietoliikennejärjestelmissä siirrettävät tiedot on suojattava siten, että vaatimus luottamuksellisuudesta, eheydestä ja käytettävyydestä täyttyy.

Kun luottamuksellisuuden, eheyden ja käytettävyyden suojaus edellyttää salausmenetelmiä, turvallisuusjärjestelmät hyväksyvän viranomaisen (SAA) on salausasioista vastaavana viranomaisena hyväksyttävä nämä menetelmät tai niissä käytettävät tuotteet nimenomaan tätä tarkoitusta varten.

►  SECRET UE ◄ -turvaluokan tai sitä korkeamman luokan tiedon luottamuksellisuus on siirron aikana suojattava salausmenetelmillä tai tuotteilla, jotka turvallisuusasioista vastaava komission jäsen on hyväksynyt kuultuaan komission turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmää. ►  CONFIDENTIEL UE ◄ - tai ►  RESTREINT UE ◄ -turvaluokan tietojen luottamuksellisuus on siirron aikana suojattava salausmenetelmillä tai tuotteilla, jotka komission salausasioista vastaava viranomainen on hyväksynyt kuultuaan komission turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmää.

EU:n turvaluokitellun tiedon siirtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan erityisessä turvallisuusohjeessa, jonka ►  komission turvallisuudesta vastaavalinja ◄ on hyväksynyt kuultuaan komission turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmää.

Poikkeusoloissa ►  RESTREINT UE ◄ -, ►  CONFIDENTIEL UE ◄ - tai ►  SECRET UE ◄ -turvaluokkien tietoja voidaan siirtää selkotekstinä edellyttäen, että kussakin tapauksessa tähän annetaan nimenomainen lupa. Tällaisia poikkeusoloja ovat seuraavat:

Järjestelmän on ehdottomasti pystyttävä tarvittaessa estämään pääsy EU:n turvaluokiteltuihin tietoihin joltakin työasemalta/etäpäätteeltä joko kytkemällä ne fyysisesti irti tai sellaisten ohjelmiston erityisominaisuuksien avulla, jotka turvallisuusjärjestelyt hyväksyvä viranomainen (SAA) on hyväksynyt.

25.5.6.   Turvallisuus asennuksen yhteydessä ja säteilyturvallisuus

Järjestelmien ensimmäisestä asennuksesta ja niihin tehtävistä huomattavista muutoksista on tehtävä sopimus, jonka mukaan asennuksen suorittavat asentajat, joista on tehty luotettavuusselvitys. Toimintaa valvovat jatkuvasti teknisesti pätevät työntekijät, joilla luotettavuusselvityksen perusteella on pääsy EU:n turvaluokiteltuihin tietoihin. Tämän pääsyn on oltava tasolla, joka vastaa sitä korkeinta luokkaa, jonka tietoja järjestelmän on määrä tallentaa ja käsitellä.

Järjestelmät, jotka käsittelevät ►  CONFIDENTIEL UE ◄ - tai sitä korkeamman turvaluokan tietoja, on suojattava siten, että haitallinen säteily ja/tai johtavuus, joiden tutkimuksesta ja hallinnasta käytetään nimitystä ”Tempest” ei voi uhata niiden turvallisuutta.

Tempest-viranomaisen on tarkastettava ja hyväksyttävä toimenpiteet, joilla laitteet suojataan sähköhäiriöiltä (katso 25.3.2).

25.6.   Turvallisuus käsittelyn aikana

25.6.1.   Turvallisuusmenettelyt (SecOP:t)

Turvallisuusmenettelyissä (SecOP:t) määritellään turvallisuuskysymyksissä noudatettavat periaatteet, toimintatavat ja työntekijöiden vastuu. Turvallisuusmenettelyt on laadittava teknisen järjestelmävastaavan (TSO) vastuulla.

25.6.2.   Ohjelmistojen suojaus / konfiguraation hallinta

Sovellusohjelmien turvallisuuden suojaus on määritettävä sen perusteella, millaiseksi ohjelman turvaluokittelu on arvioitu eikä niinkään sen perusteella, millaiseksi ohjelman käsittelemien tietojen luokittelu on arvioitu. Käytössä olevat ohjelmistoversiot on tarkistettava säännöllisesti niiden eheyden ja moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

Uusia tai muutettuja ohjelmistoversioita ei saa käyttää EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyssä ennen kuin TSO on tarkistanut ne.

25.6.3.   Tuhoisien ohjelmisto- tai tietokonevirusten tarkistaminen

Mahdolliset tuhoisat ohjelmisto- tai tietokonevirukset on tarkistettava määräajoin SAA:n vaatimusten mukaisesti.

Kaikki komissioon saapuvat tietovälineet on tarkistettava tuhoisien ohjelmisto- tai tietokonevirusten varalta ennen niiden käyttämistä järjestelmässä.

25.6.4.   Huolto

Sellaisten järjestelmien säännöllistä tai tarvittaessa tapahtuvaa huoltoa koskevissa sopimuksissa ja menettelyissä, joista on tehty järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus (SSRS), on mainittava laitetilassa käyvää huoltohenkilöstöä ja sen varusteita koskevat vaatimukset ja järjestelyt.

Vaatimukset on mainittava selvästi järjestelmäkohtaisessa turvavaatimusilmoituksessa, ja menettelyt on mainittava selvästi turvallisuusmenettelyissä (SecOP). Etäyhteydellä tapahtuvaa vian määritystä vaativa sopimushuolto sallitaan vain poikkeustilanteissa tiukassa turvallisuusvalvonnassa ja ainoastaan SAA:n suostumuksella.

25.7.   Hankinnat

25.7.1.   Yleistä

Hankittavassa järjestelmässä käytettävien turvatuotteiden on joko oltava arvioituja ja varmennettuja tai niiden on oltava parhaillaan jonkin EU:n jäsenvaltion arviointi- tai varmennelaitoksen arvioitavana ja varmennettavana noudattaen kansainvälisesti tunnustettuja kriteerejä (esim. yleiset tietoturvallisuuden arviointiperusteet, ISO 15408). Erityismenettelyihin vaaditaan hankintoja ja sopimuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean (ACPC) hyväksyntä.

Päätettäessä siitä, kannattaako välineitä, etenkin tietovälineitä, vuokrata vai ostaa, on muistettava, että EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelemiseen käytettyjä välineitä ei voida päästää pois asianmukaisesti turvatusta ympäristöstä ennen kuin luokitus on poistettu turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen (SAA) suostumuksella ja että suostumusta ei aina voi saada.

25.7.2.   Hyväksyminen

Turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen (SAA) on hyväksyttävä kaikki järjestelmät, joista on annettava järjestelmäkohtainen turvavaatimusilmoitus (SSRS) ennen EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyä, SSRS:n, turvallisuusmenettelyjen (SecOP:t) ja kaikkien muiden asiaa koskevien asiakirjojen sisältämien tietojen perusteella. Alijärjestelmät ja etäpäätteet/työasemat on hyväksyttävä osana kaikkia järjestelmiä, joihin ne ovat yhteydessä. Jos järjestelmää käytetään sekä komissiossa että muissa organisaatioissa, komission ja asiasta vastaavien turvallisuusviranomaisten on yhdessä sovittava hyväksymisestä.

Hyväksymisprosessissa voidaan edetä yksittäiseen järjestelmään soveltuvan ja turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen (SAA) määrittelemän hyväksymisstrategian mukaisesti.

25.7.3.   Arviointi ja varmentaminen

Järjestelmän laitteistojen, valmisohjelmistojen ja ohjelmistojen turvallisuusominaisuudet on arvioitava ja varmennettava sellaisiksi, että ne pystyvät suojaamaan tietoa aiotulla turvaluokitustasolla.

Arviointi- ja varmennusvaatimukset on esitettävä järjestelmäsuunnitelmassa ja selvästi mainittava järjestelmäkohtaisessa turvavaatimusilmoituksessa (SSRS).

Teknisesti pätevän henkilöstön, josta on asianmukaisesti tehty luotettavuusselvitys ja joka toimii teknisen järjestelmävastaavan (TSO) nimissä, on suoritettava arviointi ja varmentaminen hyväksyttyjen ohjeiden mukaisesti.

Työtiimit voidaan muodostaa jonkin jäsenvaltion nimetystä arviointi- tai varmenneviranomaisesta tai tämän nimetyistä edustajista, esimerkiksi pätevästä tavarantoimittajasta, josta on tehty luotettavuusselvitys.

Arviointi- ja varmennusastetta voidaan vähentää (esim. vain integrointi), jos järjestelmissä käytetään olemassa olevia kansallisesti arvioituja ja varmennettuja tietoturvatuotteita.

25.7.4.   Turvallisuusominaisuuksien rutiinitarkastukset pysyvää hyväksymistä varten

Teknisen järjestelmävastaavan (TSO) on otettava käyttöön rutiinitarkastukset, joilla on varmistettava, että kaikki järjestelmän turvallisuusominaisuudet pätevät edelleen.

Muutokset, joiden perusteella hyväksyminen olisi suoritettava uudelleen tai jotka edellyttäisivät turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen (SAA) ennakkohyväksyntää, on selkeästi yksilöitävä ja mainittava järjestelmäkohtaisessa turvavaatimusilmoituksessa (SSRS). Jos järjestelmässä tapahtuu muutoksia, sitä korjataan tai siinä esiintyy häiriöitä, teknisen järjestelmävastaavan (TSO) on huolehdittava siitä, että se tarkastetaan turvallisuusominaisuuksien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Järjestelmän hyväksynnän säilyminen riippuu tavallisesti siitä, että tarkastukset on tyydyttävästi tehty.

Turvallisuusjärjestelyt hyväksyvän viranomaisen (SAA) on tarkastettava määräajoin kaikki järjestelmät, joihin on liitetty turvallisuusominaisuuksia. Järjestelmät, jotka käsittelevät ►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan tietoja, on tarkastettava vähintään kerran vuodessa.

25.8.   Tilapäinen tai satunnainen käyttö

25.8.1.   Mikrotietokoneiden tai henkilökohtaisten tietokoneiden suojaus

Mikrotietokoneiden tai henkilökohtaisten tietokoneiden (PC:t), joissa on kiintolevy (tai muu katkeamaton muistiväline) ja jotka toimivat erillisinä tai verkotetussa kokoonpanossa, sekä kannettavien atk-laitteiden (esimerkiksi kannettavat PC:t ja sähköiset muistikirjamikrot), joissa on kovalevy, katsotaan olevan levykkeitä tai muita siirrettäviä atk-tallennevälineitä vastaavia tietovälineitä.

Kyseisten laitteiden käyttö, käsittely, varastointi ja kuljettaminen on suojattava tavalla, joka vastaa niillä tallennettavan tai käsiteltävän tiedon korkeinta turvaluokitusta (ennen luokituksen laskemista tai poistamista hyväksyttyjen menettelyjen mukaisesti).

25.8.2.   Yksityisen atk-laitteiston käyttö komission virallisessa työskentelyssä

Yksityisten siirrettävien atk-tallennevälineiden, ohjelmistojen ja atk-laitteiston (esimerkiksi PC:t ja kannettavat atk-laitteet), joissa on tallennusmahdollisuus, käyttö EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelemiseen on kielletty.

Yksityisiä laitteita, ohjelmistoja ja tietovälineitä ei saa tuoda niille I tai II luokan alueille, joilla käsitellään EU:n turvaluokiteltua tietoa, ilman ►  komissionturvallisuudesta vastaavan linjan johtajan ◄ kirjallista lupaa. Tämä lupa voidaan antaa ainoastaan teknisistä syistä poikkeustapauksissa.

25.8.3.   Sopimuspuolten omistamien tai jäsenvaltioiden toimittamien atk-laitteiden käyttö komission virallisessa työskentelyssä

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan johtaja ◄ voi antaa luvan käyttää sopimuspuolten omistamia atk-laitteita ja ohjelmistoja komission virallista työskentelyä tukevissa organisaatioissa. Myös jäsenvaltioiden toimittamien atk-laitteiden käyttö voidaan sallia; tällöin atk-laitteet on saatettava asianmukaisesti komission valvontaan. Jos atk-laitteita on määrä käyttää EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyssä, molemmissa tapauksissa on kuultava turvallisuusjärjestelyt hyväksyvää viranomaista (SAA) sen varmistamiseksi, että kyseisten laitteiden tietoturvatekijät otetaan asianmukaisesti huomioon ja että niitä sovelletaan asianmukaisella tavalla.

26.   EU:N TURVALUOKITELLUN AINEISTON LUOVUTTAMINEN YHTEISÖN ULKOPUOLISILLE VALTIOILLE TAI KANSAINVÄLISILLE JÄRJESTÖILLE

26.1.1.   EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamista koskevat periaatteet

Komissio päättää kollegiona EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamisesta yhteisön ulkopuolisille valtioille tai kansainvälisille järjestöille seuraavin perustein:

EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttajalta pyydetään suostumus tietojen luovuttamiseen.

Päätökset tehdään tapauskohtaisesti seuraavin perustein:

Ottaessaan EU:n turvaluokitellun tiedon vastaan yhteisön ulkopuoliset valtiot tai kansainväliset järjestöt takaavat sen, että tietoja ei käytetä muuhun kuin tietojen luovuttamisen tai vaihtamisen perusteena olevaan tarkoitukseen ja että ne suojelevat kyseisiä tietoja komission edellyttämällä tavalla.

26.1.2.   Tasot

Komission päätettyä, että luokiteltuja tietoja voidaan luovuttaa jollekin valtiolle tai kansainväliselle järjestölle tai että niitä voidaan vaihtaa jonkin valtion tai kansainvälisen järjestön kanssa, se tekee päätöksen tasosta, jolla yhteistyötä voidaan tehdä. Yhteistyön taso riippuu erityisesti kyseisessä valtiossa tai järjestössä sovellettavasta turvallisuuspolitiikasta ja turvamääräyksistä.

Yhteistyö on kolmitasoista:

26.1.3.   Turvallisuussopimukset

Komission tehtyä päätöksen, jonka mukaan luokiteltujen tietojen vaihtoon komission ja yhteisön ulkopuolisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen välillä on pysyvä tai pitkäaikainen tarve, se laatii kyseisten valtioiden tai järjestöjen kanssa ”sopimuksia turvaluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevista turvamenettelyistä”, joissa määritellään yhteistyön tarkoitus ja kyseisten tietojen suojelua koskevat vastavuoroiset säännöt.

Turvaluokiteltujen tietojen vaihtoa koskevista turvamenettelyistä tehtävä sopimus voidaan satunnaisen 3 tasolla tehtävän yhteistyön osalta, joka on kestoltaan ja tarkoitukseltaan rajallista, korvata yksinkertaisella yhteisymmärryspöytäkirjalla, jossa määritellään niiden luokiteltujen tietojen laatu, joita on määrä vaihtaa, sekä kyseisiä tietoja koskevat vastavuoroiset velvoitteet edellyttäen, että kyseisten tietojen luokittelu ole ►  RESTREINT UE ◄ -turvaluokkaa korkeampi.

Komission turvallisuusasioiden neuvonantajaryhmä hyväksyy luonnokset turvamenettelyistä tehtäviksi sopimuksiksi tai yhteisymmärryspöytäkirjoiksi ennen niiden antamista komission päätettäviksi.

Turvallisuusasioista vastaavan komission jäsenen on pyydettävä kansallisilta turvallisuusviranomaisilta kaikkea tarvittavaa apua sen varmistamiseksi, että luovutettavia tietoja käytetään ja suojellaan turvamenettelyistä tehtyjen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen määräysten mukaisesti.

▼

27.   YRITYSTURVALLISUUTTA KOSKEVAT YHTEISET VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

27.1.   Johdanto

Tässä jaksossa käsitellään yritystoiminnan turvallisuusnäkökohtia, jotka koskevat pelkästään sellaisten sopimusten tai tukisopimusten neuvottelua ja tekemistä, joissa annettaviin tehtäviin liittyy ja/tai sisältyy EU:n turvaluokitellun tiedon käsittelyä, sekä yritysten tai muiden yksiköiden toteuttamaa tällaisten sopimusten täytäntöönpanoa, sekä myös EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamista tai käyttöä julkisia hankintoja koskevan tai ehdotuspyyntömenettelyn aikana (tarjouksentekovaiheessa ja sopimuksen tekemistä edeltävissä neuvotteluissa).

27.2.   Määritelmät

Näissä vähimmäisvaatimuksissa tarkoitetaan:

27.3.   Organisaatio

27.4.   Turvaluokitellut sopimukset ja tukipäätökset

27.5.   Vierailut

Turvaluokiteltuihin sopimuksiin liittyvät komission henkilöstön vierailut jäsenvaltioissa toimiviin yrityksiin tai muihin yksiköihin, jotka panevat täytäntöön EU:n turvaluokiteltuja sopimuksia, on järjestettävä asianomaisen kansallisen turvallisuusviranomaisen tai nimetyn turvallisuusviranomaisen kanssa. EU:n turvaluokiteltuun sopimukseen liittyvät yritysten tai muiden yksiköiden työntekijöiden vierailut on järjestettävä asianomaisten kansallisten turvallisuusviranomaisten tai nimettyjen turvallisuusviranomaisten kesken. EU:n turvaluokitellussa sopimuksessa mukana olevat kansalliset turvallisuusviranomaiset tai nimetyt turvallisuusviranomaiset voivat kuitenkin sopia menettelystä, jonka mukaan yritysten tai muiden yksiköiden työntekijöiden vierailut voidaan järjestää suoraan.

27.6.   EU:n turvaluokitellun tiedon lähettäminen ja kuljettaminen

▼

---

Lisäys 1

▼M1

---

Lisäys 2

LUOKITTELUOHJEET

Tämä ohje on suuntaa antava eikä sitä saa tulkita niin, että se muuttaa 16, 17, 20 ja 21 jaksoissa annettuja sisältöä koskevia määräyksiä.

---

Lisäys 3

Ohjeet EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamisesta yhteisön ulkopuolisille valtioille tai kansainvälisille järjestöille: 1 tason yhteistyö

MENETTELYT

TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT, JOITA EDUNSAAJIEN ON SOVELLETTAVA

7.   Henkilöstö

8.   Asiakirjojen lähettäminen

9.   Rekisteröinti

Välittömästi rekisterin pitäjän vastaanotettua ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -turvaluokan tai sitä korkeamman turvaluokan EU:n asiakirjan, sen on merkittävä asiakirja järjestön hallinnoimaan erityiseen rekisteriin, jossa on sarakkeet, joihin merkitään vastaanottopäivämäärä, asiakirjaa koskevia tietoja (päivämäärä, viitenumero ja kopion numero), asiakirjan turvaluokka, otsikko, vastaanottajan nimi tai ammattinimike, kuitin palautuspäivämäärä sekä päivämäärä, jona asiakirja palautetaan EU:n luovuttajalle tai hävitetään.

10.   Hävittäminen

11.   Asiakirjojen suojaaminen

On toteutettava kaikki asianmukaiset toimet sen estämiseksi, että sivulliset henkilöt pääsisivät EU:n turvaluokiteltuun tietoon.

12.   Kopiot, käännökset ja otteet

►  CONFIDENTIEL UE ◄ - tai ►  SECRET UE ◄ -turvaluokan asiakirjasta ei saa ottaa valokopiota tai tehdä käännöstä tai ottaa siitä poimintoja ilman asianomaisen turvallisuusyksikön esimiehen valtuutusta, joka kirjaa ja tarkistaa kyseiset kopiot, käännökset tai otteet ja leimaa ne tarvittaessa.

►  TRES SECRET UE/EU TOP SECRET ◄ -turvaluokan asiakirjan jäljentämisen tai kääntämisen voi sallia ainoastaan luovuttava viranomainen, joka vahvistaa sallittujen kopioiden määrän; jos luovuttavaa viranomaista ei pystytä määrittämään, pyyntö toimitetaan edelleen ►  komission turvallisuudestavastaavalle linjalle ◄ .

13.   Turvallisuuden vaarantuminen

Silloin kun EU:n turvaluokitellun asiakirjan turvallisuus on vaarantunut tai sen epäillään vaarantuneen, on viipymättä suoritettava seuraavat toimet, jollei turvallisuussopimuksesta muuta johdu:

14.   Tarkastukset

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan ◄ sallitaan asianomaisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän sopimuksen perusteella arvioida luovutetun EU:n turvaluokitellun tiedon suojaamisessa käytettyjen toimenpiteiden tehokkuus.

15.   Raportointi

Jollei tehdystä turvallisuussopimuksesta muuta johdu, ja niin kauan kuin määrätyllä valtiolla tai kansainvälisellä järjestöllä on hallussaan EU:n turvaluokiteltua tietoa, sen on toimitettava tiedon luovuttamista koskevaa valtuutusta annettaessa määrättyyn päivämäärään mennessä vuosittainen raportti, jossa vahvistetaan, että näitä turvallisuussäännöksiä on noudatettu.

---

Lisäys 4

Ohjeet EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamisesta yhteisön ulkopuolisille valtioille tai kansainvälisille järjestöille: 2 tason yhteistyö

MENETTELYT

TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT, JOITA EDUNSAAJIEN ON SOVELLETTAVA

10.   Henkilöstö

11.   Asiakirjojen lähettäminen

Asiakirjojen lähettämistä koskevista käytännön menettelyistä päätetään sopimuksella. Ennen tällaisen sopimuksen tekemistä sovelletaan 21 jakson säännöksiä. Sopimuksessa täsmennetään erityisesti ne rekisterin pitäjät, joille EU:n turvaluokiteltu tieto on lähetettävä eteenpäin sekä EU:n turvaluokitellun tiedon lähettämisessä käytettävät kuriiri- tai postilaitokset.

12.   Kirjaaminen saapumisen yhteydessä

Vastaanottajavaltion kansallinen turvallisuusviranomainen tai sitä vastaava elin ottaa vastaan hallituksensa puolesta komission lähettämää turvaluokiteltua tietoa, tai vastaanottavan kansainvälisen järjestön turvallisuusyksikkö avaa erityisen rekisterin, johon kirjataan EU:n turvaluokiteltu tieto vastaanotetuksi. Rekisterissä on oltava sarakkeet, joihin merkitään vastaanottopäivämäärä, asiakirjaa koskevia tietoja (päivämäärä, viitenumero ja kopionumero), asiakirjan turvaluokka, otsikko, vastaanottajan nimi tai ammattinimike, kuitin palautuspäivämäärä sekä päivämäärä, jona asiakirja palautetaan EU:n luovuttajalle tai hävitetään.

13.   Asiakirjojen palauttaminen

Kun vastaanottaja palauttaa turvaluokitellun asiakirjan komissiolle sen on toimittava edellä olevassa asiakirjojen lähettämissä koskevassa kohdassa tarkoitetun menettelytavan mukaisesti.

14.   Suojaus

15.   Fyysinen turvallisuus

16.   Turvallisuuden vaarantuminen

Silloin kun EU:n turvaluokitellun asiakirjan turvallisuus on vaarantunut tai sen epäillään vaarantuneen, on viipymättä toteutettava seuraavat toimet:

17.   Tarkastukset

►  Komission turvallisuudesta vastaavan linjan ◄ sallitaan asianomaisten valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävän sopimuksen perusteella arvioida luovutetun EU:n turvaluokitellun tiedon suojaamisessa käytettyjen toimenpiteiden tehokkuus.

18.   Raportointi

Jollei tehdystä turvallisuussopimuksesta, ja niin kauan kuin määrätyllä valtiolla tai kansainvälisellä järjestöllä on hallussaan EU:n turvaluokiteltua tietoa, sen on toimitettava tiedon luovuttamista koskevaa valtuutusta annettaessa määrättyyn päivämäärään mennessä vuosittainen raportti, jossa vahvistetaan, että näitä turvallisuussäännöksiä on noudatettu.

---

Lisäys 5

Ohjeet EU:n turvaluokitellun tiedon luovuttamisesta yhteisön ulkopuolisille valtioille tai kansainvälisille järjestöille: 3 tason yhteistyö

MENETTELYT

TURVALLISUUTTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT, JOITA EDUNSAAJIEN ON SOVELLETTAVA

13.   Asiakirjojen lähettäminen

14.   Kirjaaminen saapumisen yhteydessä

Vastaanottajavaltion kansallinen turvallisuusviranomainen tai sitä vastaava elin ottaa hallituksensa puolesta vastaan komission lähettämää turvaluokiteltua tietoa, tai vastaanottavan kansainvälisen järjestön turvallisuusyksikkö avaa erityisen rekisterin, johon kirjataan EU:n turvaluokiteltu tieto vastaanotetuksi. Rekisterissä on oltava sarakkeet, joihin merkitään vastaanottopäivämäärä, asiakirjaa koskevia tietoja (päivämäärä, viitenumero ja kopionumero), asiakirjan turvaluokka, otsikko, vastaanottajan nimi tai ammattinimike, kuitin palautuspäivämäärä ja päivämäärä, jona kuitti on palautunut EU:hun sekä asiakirjan hävittämispäivämäärä.

15.   Vaihdettavien luokiteltujen tietojen käyttö ja suojelu

16.   Hävittäminen

Tarpeettomat asiakirjat on hävitettävä. ►  RESTREINT UE ◄ - ja ►  CONFIDENTIEL UE ◄ -asiakirjojen hävittäminen kirjataan asianmukaisesti erityisiin rekistereihin. ►  SECRET UE ◄ -asiakirjoista annetaan hävittämistodistukset, joissa on kahden hävittämistä todistaneen henkilön allekirjoitus.

17.   Turvallisuuden vaarantuminen

Jos ►  CONFIDENTIEL UE ◄ - tai ►  SECRET UE ◄ -tietojen turvallisuus vaarantuu tai jos turvallisuuden epäillään vaarantuneen, vastaanottaneen valtion kansallisen turvallisuusviranomaisen tai tiedot vastaanottaneen järjestön turvallisuuspäällikön on tutkittava olosuhteet, joissa turvallisuus vaarantui. Tutkimustulokset on ilmoitettava ►  komission turvallisuudestavastaavalle linjalle ◄ . Jos riittämättömät menettelyt tai säilytysmenetelmät ovat olleet turvallisuuden vaarantumisen syynä, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten menettelyjen ja menetelmien korjaamiseksi.

---

Lisäys 6

▼M5

---

SÄÄNNÖKSET EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION ASIAKIRJOJEN SAAMISESTA YLEISÖN TUTUSTUTTAVAKSI ANNETUN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:o 1049/2001 TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

(1)	EY:n perustamissopimuksen 255 artiklan 2 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ( 15 ) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi.

(2)

Perustamissopimuksen 255 artiklan 3 kohdan mukaisesti mainitussa asetuksessa säädetään yleisistä periaatteista ja rajoituksista, jotka koskevat oikeutta tutustua asiakirjoihin, ja asetuksen 18 artiklassa säädetään, että kukin toimielin mukauttaa työjärjestyksensä mainitun asetuksen säännösten mukaiseksi,

1 artikla

Asiakirjoihin tutustumiseen oikeutetut

Unionin kansalaisilla ja luonnollisilla henkilöillä, jotka asuvat jossain jäsenvaltiossa, sekä oikeushenkilöillä, joilla on sääntömääräinen kotipaikka jossain jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua komission asiakirjoihin perustamissopimuksen 255 artiklan 1 kohdan määräysten ja asetuksen (EY) N:o 1049/2001 2 artiklan 1 kohdan nojalla näissä säännöksissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Oikeus tutustua asiakirjoihin koskee komission hallussa olevia asiakirjoja, toisin sanoen sen laatimia tai vastaanottamia taikka sen hallussa olevia asiakirjoja.

Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti kolmansien maiden kansalaisilla, jotka eivät asu missään jäsenvaltiossa, ja oikeushenkilöillä, joiden sääntömääräinen kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa, on oikeus tutustua komission asiakirjoihin samoin ehdoin kuin perustamissopimuksen 255 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjoihin tutustumiseen oikeutetut.

Perustamissopimuksen 195 artiklan 1 kohdan nojalla näillä luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kannella Euroopan oikeusasiamiehelle. Nämä voivat nostaa kanteen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklan neljännen kohdan määräysten mukaisesti, jos komissio uudistetun hakemuksen asiakirjaan tutustumisesta jälkeen hylkää asiakirjaan tutustumisen kokonaan tai osittain.

2 artikla

Hakemukset saada tutustua asiakirjoihin

Hakemukset saada tutustua asiakirjoihin lähetetään postitse, faksilla tai sähköpostitse komission pääsihteeristöön tai toimivaltaiseen pääosastoon tai toimialaan. Osoitteet, joihin asiakirjapyynnöt lähetetään, julkaistaan näiden säännösten 8 artiklassa tarkoitetussa käytännön oppaassa.

Komissio vastaa alkuperäisiin ja uudistettuihin hakemuksiin saada tutustua asiakirjoihin 15 työpäivän kuluessa hakemuksen kirjaamisesta. Jos hakemus on monimutkainen ja laaja, määräaikaa voidaan jatkaa 15 työpäivällä. Määräajan jatkaminen on aina perusteltava, ja siitä on ilmoitettava hakijalle ennakolta.

Jos hakemus ei ole riittävän täsmällinen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla, komissio kehottaa hakijaa toimittamaan lisätietoja, jotta pyydetyt asiakirjat voidaan yksilöidä; vastauksen määräaika alkaa vasta toimielimen saatua nämä tiedot.

Kaikissa kielteisissä myös osittain kielteisissä päätöksissä ilmoitetaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa lueteltuun poikkeukseen perustuva syy hylkäämiseen ja ilmoitetaan hakijalle käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista.

3 artikla

Alkuperäisten hakemusten käsittely

Rajoittamatta näiden säännösten 9 artiklan soveltamista hakijalle lähetetään heti hakemuksen kirjaamisen jälkeen vastaanottoilmoitus, paitsi jos vastaus lähetetään paluupostissa.

Vastaanottoilmoitus ja vastaus lähetetään kirjallisena, mahdollisesti sähköisessä muodossa.

Hakijalle ilmoittaa vastauksesta hakemukseen joko sen pääosaston pääjohtaja tai sen toimialan johtaja, jota pyyntö koskee, tai johtaja, joka on pääsihteeristössä nimetty tätä tehtävää varten, taikka petostentorjuntavirastossa tätä tehtävää varten nimetty johtaja, jos hakemus koskee Euroopan petostentorjuntaviraston perustamisesta tehdyn päätöksen 1999/352/EY, EHTY, Euratom ( 16 ) 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun petostentorjuntaviraston toimintaan liittyviä asiakirjoja, taikka virkamies, joka on nimetty tähän tehtävään.

Kaikissa vastauksissa myös osittain kielteisissä on hakijalle ilmoitettava oikeudesta tehdä 15 työpäivän kuluessa siitä, kun hakija on vastaanottanut vastauksen, uudistettu hakemus komission pääsihteerille tai, jos hakemus koskee päätöksen 1999/352/EY, EHTY, Euratom 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun petostentorjuntaviraston toimintaan liittyviä asiakirjoja, petostentorjuntaviraston johtajalle.

4 artikla

Uudistettujen hakemusten käsittely

Uudistettuja hakemuksia koskeva päätösvalta siirretään komission työjärjestyksen 14 artiklan nojalla pääsihteerille. Jos uudistettu hakemus kuitenkin koskee päätöksen 1999/352/EY, EHTY, Euratom 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuun petostentorjuntaviraston toimintaan liittyviä asiakirjoja, päätösvalta siirretään petostentorjuntaviraston johtajalle.

Pääosasto tai toimiala avustaa pääsihteeriä päätöksen valmistelussa.

Päätöksen tekee pääsihteeri tai petostentorjuntaviraston johtaja oikeudellisen yksikön suostumuksen jälkeen.

Päätös annetaan tiedoksi hakijalle kirjallisesti, mahdollisesti sähköisessä muodossa, ja hänelle ilmoitetaan hänen oikeudestaan nostaa kanne Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai kannella Euroopan oikeusasiamiehelle.

5 artikla

Kuulemiset

1.  Kun komissio vastaanottaa hakemuksen tutustua sen hallussa olevaan asiakirjaan, joka on peräisin kolmannelta, asiakirjaa hallussaan pitävä pääosasto tai toimiala selvittää, sovelletaanko jotakin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa tarkoitettua poikkeusta. Jos pyydetty asiakirja on komission turvallisuussääntöjen nojalla luokiteltu, sovelletaan näiden säännösten 6 artiklaa.

2.  Jos asiakirjaa hallussaan pitävä pääosasto tai toimiala katsoo, että asiakirjaan tutustuminen on hylättävä jonkin asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyn poikkeuksen nojalla, hakijalle lähetetään kielteinen vastaus kuulematta asiakirjan laatinutta kolmatta.

3.  Asiakirjaa hallussaan pitävä pääosasto tai toimiala antaa tutustua pyydettyyn asiakirjaan kuulematta asiakirjan laatinutta kolmatta, jos:

4.  Kaikissa muissa tapauksissa asiakirjan laatinutta kolmatta kuullaan. Erityisesti silloin, kun hakemus koskee asiakirjaa, joka on peräisin jäsenvaltiolta, asiakirjaa hallussaan pitävä pääosasto tai toimiala kuulee sitä, jolta asiakirja on peräisin, jos:

5.  Asiakirjan laatineelle kolmannelle, jota kuullaan, annetaan vastausaika, joka ei saa olla viittä työpäivää lyhyempi mutta joka antaa komissiolle mahdollisuuden noudattaa omaa määräaikaansa vastaukselle. Jos vastausta ei ole annettu määräaikaan mennessä tai jos kolmatta ei voida tavoittaa tai tunnistaa, komissio ratkaisee asian asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklan poikkeusjärjestelmän mukaisesti ottaen huomioon kolmannen oikeutetut edut niiden tietojen perusteella, jotka komissiolla on käytössään.

6.  Jos komissio aikoo antaa tutustua asiakirjaan vastoin sen laatijan selvästi ilmaisemaa kantaa, komissio ilmoittaa laatijalle aikomuksestaan luovuttaa asiakirjan sisältö 10 työpäivän kuluttua ja antaa tiedon käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista asiakirjan sisällön luovuttamisen vastustamiseksi.

7.  Jos jäsenvaltio vastaanottaa hakemuksen, joka koskee komissiosta peräisin olevaa asiakirjaa, jäsenvaltio voi kuulemista varten ottaa yhteyden pääsihteeristöön. Pääsihteeristön tehtävä on määrittää, mikä pääosasto tai toimiala vastaa asiakirjasta komissiossa. Asiakirjan laatinut pääosasto tai toimiala vastaa hakemukseen pääsihteeristöä kuultuaan.

6 artikla

Luokiteltuja asiakirjoja koskevien hakemusten käsittely

Jos hakemus saada tutustua asiakirjoihin koskee asetuksen (EY) N:o 1049/2001 9 artiklan 1 kohdassa määriteltyä arkaluonteista asiakirjaa tai muuta komission turvallisuussääntöjen nojalla luokiteltua asiakirjaa, hakemuksen käsittelevät virkamiehet, joilla on oikeus perehtyä kyseiseen asiakirjaan.

Päätökset hylätä kokonaan tai osittain tutustuminen luokiteltuun asiakirjaan perustellaan asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa lueteltujen poikkeusten perusteella. Jos ilmenee, että asiakirjaan tutustumista ei voida hylätä näiden poikkeusten perusteella, hakemusta käsittelevä virkamies huolehtii, että kyseinen asiakirja luokitellaan uudelleen ennen kuin se luovutetaan hakijalle.

Arkaluonteisen asiakirjan antaminen tutustuttavaksi edellyttää kuitenkin sen suostumusta, jolta asiakirja on peräisin.

7 artikla

Asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden käyttö

Asiakirjat lähetetään hakemuksen mukaisesti postitse, faksilla tai mahdollisuuksien mukaan sähköpostitse. Jos on kyse suuresta asiakirjamäärästä tai vaikeasti käsiteltävistä asiakirjoista, hakijaa voidaan kehottaa tutustumaan asiakirjoihin paikalla. Tämä tutustuminen on maksutonta.

Jos asiakirja on julkistettu, vastauksessa ilmoitetaan julkaisunumero ja/tai paikka, jossa asiakirja on saatavilla ja asiakirjan mahdollinen osoite EUROPA-sivustossa.

Jos pyydettyjä asiakirjoja on enemmän kuin 20 sivua, hakijalta voidaan periä maksu, joka on 0,10 euroa sivulta ja johon lisätään postimaksu. Maksuista muulla tavoin toimitetuista asiakirjoista päätetään tapauskohtaisesti ilman, että ne eivät ylitä kohtuullista määrää.

8 artikla

Asiakirjoihin tutustumista helpottavat toimenpiteet

1.  Asetuksen (EY) N:o 1049/2001 11 artiklassa säädettyä rekisteriä laajennetaan vähitellen. Rekisteristä ilmoitetaan EUROPA-sivuston kotisivulla.

Rekisterissä on asiakirjan otsikko (niillä kielillä, joilla se on saatavilla), luettelonumero ja muut hyödylliset viitteet, merkintä laatijasta ja laatimis- tai hyväksymispäivä.

Ohjesivulla kerrotaan yleisölle (kaikilla virallisilla kielillä), miten asiakirja on saatavilla. Jos asiakirja on julkistettu, tehdään linkki asiakirjan koko tekstiin.

2.  Komissio laatii käytännön oppaan, jolla yleisölle tiedotetaan sen asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisista oikeuksista. Opas julkaistaan EUROPA-sivustossa ja esitteenä kaikilla virallisilla kielillä.

9 artikla

Yleisön tutustuttavana välittömästi olevat asiakirjat

1.  Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan ainoastaan niihin asiakirjoihin, jotka on laadittu tai vastaanotettu sen päivän jälkeen, kun asetusta (EY) N:o 1049/2001 sovelletaan.

2.  Hakemuksesta ilman eri toimenpidettä luovutetaan seuraavat asiakirjat ja ne asetetaan mahdollisuuksien mukaan suoraan saataville sähköisessä muodossa:

3.  Jos on selvää, että niihin ei sovelleta mitään asetuksen (EY) N:o 1049/2001 4 artiklassa säädetyistä poikkeuksista ja että ne eivät kuvasta henkilökohtaisia mielipiteitä tai kannanottoja seuraavat asiakirjat voidaan levittää, mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa, sikäli kuin ne eivät

10 artikla

Sisäinen järjestely

Pääjohtajilla ja toimialajohtajilla on toimivalta päättää alkuperäisistä hakemuksista tehtävistä toimista. He nimeävät tätä varten virkamiehen, jonka tehtävänä on käsitellä hakemukset ja yhteensovittaa kyseisen pääosaston tai toimialan kannat.

Vastaukset alkuperäisiin hakemuksiin annetaan tiedoksi pääsihteeristölle.

Uudistetut hakemukset annetaan tiedoksi alkuperäiseen hakemukseen vastanneelle pääosastolle tai toimialalle.

Pääsihteeristö huolehtii, että komission pääosastot ja toimialat soveltavat näitä sääntöjä yhdenmukaisesti. Tätä varten se laatii tarvittavat ohjeet ja suuntaviivat.

▼M6

---

SÄÄNNÖKSET ASIAKIRJAHALLINNOSTA

Sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Komission poliittinen, lainsäädännöllinen, tekninen, rahoituksellinen ja hallinnollinen toiminta ja päätökset johtavat tietyllä hetkellä asiakirjojen laatimiseen.

(2)	Näitä asiakirjoja on hallinnoitava säännöin, joita kaikki pääosastot ja niihin verrattavat toimialat soveltavat, sillä asiakirjat ovat suoraan yhteydessä vireillä oleviin toimiin ja kertovat aiemmista toimista, joita komissio on toteuttanut Euroopan toimielimenä ja julkisen hallinnon viranomaisena.

(3)

Näiden yhtenäisten sääntöjen avulla on varmistettava, että komissio voi milloin tahansa tehdä selkoa asioista, joista se on vastuussa. Pääosastojen ja niihin verrattavien toimialojen hallussa olevien asiakirjojen on toimittava toimielimen muistina, helpotettava tietojenvaihtoa ja oltava todisteina toteutetuista toimista sekä vastattava yksiköille kuuluvia oikeudellisia velvoitteita.

(4)	Mainittujen sääntöjen täytäntöönpano edellyttää tarkoituksenmukaisen ja kestävän organisaatiorakenteen toteuttamista jokaiseen pääosastoon tai jokaiselle toimialalle, niiden välille ja komission tasolle.

(5)	Komission kaikille yksiköille yhteiseen nimikkeistöön perustuvan ja komission toimintoperusteiseen johtamiseen liittyvän arkistointijärjestelmän laatiminen ja toteuttaminen mahdollistaa asiakirjojen järjestämisen, helpottaa asiakirjojen saatavuutta ja lisää avoimuutta.

(6)

Tehokas asiakirjahallinto on ehdoton edellytys, jotta komission asiakirjojen saatavuutta koskevia toimintaperiaatteita voidaan tehokkaasti noudattaa. Kansalaisten oikeutta tutustua asiakirjoihin helpotetaan laatimalla rekistereitä, joissa on komission laatimien tai vastaanottamien asiakirjojen viitenumerot,

1 artikla

Määritelmät

Näissä säännöksissä tarkoitetaan:

2 artikla

Tavoite

Näillä säännöksillä määritellään asiakirjahallinnon periaatteet.

Asiakirjahallinolla on varmistettava:

3 artikla

Yhtenäiset säännöt

Asiakirjoja koskevat seuraavat toimenpiteet:

Toimenpiteet toteutetaan yhtenäisin säännöin, joita sovelletaan yhdenmukaisesti kaikissa komission pääosastoissa ja niihin verrattavilla toimialoilla.

4 artikla

Kirjaaminen

Jokainen komission yksiköiden missä tahansa muodossa vastaanottama tai virallisesti laatima asiakirja on tarkastettava sen määrittämiseksi, miten sitä käsitellään ja onko asiakirja kirjattava vai ei.

Komission yksikön laatima tai vastaanottama asiakirja on kirjattava, jos se sisältää tärkeää tietoa, joka ei ole lyhytaikaista ja/tai se voi johtaa komission tai sen yksikön toimiin tai jatkotoimenpiteisiin. Jos kyseessä on komissiossa laadittu asiakirja, asiakirjan laatinut yksikkö suorittaa kirjaamisen siihen kuuluvaan järjestelmään. Jos kyseessä on komission vastaanottama asiakirja, kirjaamisen suorittaa yksikkö, jolle asiakirja on osoitettu. Tällä tavoin kirjattujen asiakirjojen myöhemmissä käsittelyissä on viitattava niiden alkuperäiseen kirjaamiseen.

Kirjaamisella on mahdollistettava komission tai sen yksikön laatimien tai vastaanottamien asiakirjojen yksilöiminen selvästi ja varmasti niin, että asiakirjat ovat jäljitettävissä koko niiden elinkaaren ajan.

On laadittava rekistereitä, joissa on asiakirjojen viitenumerot.

5 artikla

Arkistointi

Pääosastot ja niihin verrattavat toimialat laativat omiin erityistarpeisiinsa sopivan arkistointijärjestelmän.

Arkistointijärjestelmä, jonka on oltava atk-pohjainen, perustuu pääsihteeristön määrittelemään kaikille komission yksiköille yhteiseen nimikkeistöön. Nimikkeistö on yhteydessä komission toimintoperusteiseen johtamiseen.

Kirjatut asiakirjat järjestetään asiakirjakansioihin. Jokaista pääosaston tai niihin verrattavan toimialan toimivaltaan kuuluvaa asiaa varten perustetaan yksi ainoa virallinen asiakirjakansio. Jokaisen virallisen asiakirjakansion on oltava täydellinen ja vastattava yksikön toimintaa kyseisessä asiassa.

Asiakirjakansion perustaminen ja sen sisällyttäminen pääosaston tai niihin verrattavan toimialan arkistointijärjestelmään jokaisessa pääosastossa tai niihin verrattavassa toimialassa määriteltävien käytännön menettelysääntöjen mukaisesti kuuluu yksikölle, joka on vastuussa asiakirjakansiota koskevasta alasta.

6 artikla

Säilyttäminen

Jokainen pääosasto tai niihin verrattava toimiala varmistaa vastuullaan olevien asiakirjojen fyysisen suojaamisen sekä niiden saatavuuden lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä ja sen on voitava perustaa tai palauttaa ennalleen asiakirjakansiot, joihin ne kuuluvat.

Asiakirjan vähimmäissäilytysaika määräytyy hallinnollisten sääntöjen ja oikeudellisten velvoitteiden perusteella.

Jokainen pääosasto tai niihin verrattava toimiala määrittelee sisäisen organisaatiorakenteensa asiakirjakansioiden säilyttämistä varten. Vähimmäisaikaa, jonka asiakirjakansio säilytetään komission yksiköissä, määriteltäessä otetaan huomioon 12 artiklassa tarkoitettujen soveltamissääntöjen mukaisesti laadittu yhteinen luettelo.

7 artikla

Valinta ja siirtäminen historialliseen arkistoon

Rajoittamatta 6 artiklassa tarkoitettuja vähimmäissäilytysaikoja 9 artiklassa tarkoitetut asiakirjahallintokeskukset valitsevat säännöllisin väliajoin yhteistyössä asiakirjakansioista vastaavien yksiköiden kanssa ennakolta asiakirjoja ja asiakirjakansioita, jotka voidaan myöhemmin siirtää komission historialliseen arkistoon. Arvioituaan ehdotukset historiallinen arkisto voi päättää evätä asiakirjojen tai asiakirjakansioiden siirtämisen. Epäämispäätökset on perusteltava ja ilmoitettava kyseiselle yksikölle.

Asiakirjakansiot ja asiakirjat, joiden säilyttämistä yksiköissä ei pidetä enää välttämättömänä, siirretään pääjohtajan luvalla viimeistään viidentoista vuoden kuluttua niiden laatimisesta asiakirjahallintokeskuksen välityksellä komission historialliseen arkistoon. Tämän jälkeen asiakirjakansiot tai asiakirjat lajitellaan 12 artiklassa tarkoitettujen soveltamissääntöjen mukaisesti tarkoituksena erottaa toisistaan säilytettävät niistä, jotka eivät ole hallinnollisesti tai historiallisesti merkityksellisiä.

Historiallisella arkistolla on käytössään erityisiä varastoja siirrettyjen asiakirjakansioiden ja asiakirjojen säilyttämiseen. Arkisto antaa asiakirjoja ja asiakirjakansioita pyynnöstä sen pääosaston tai yksikön käyttöön, josta ne ovat lähtöisin.

8 artikla

Turvaluokitellut asiakirjat

Komissiosta, toisesta toimielimestä, jäsenvaltioilta tai kansainväliseltä järjestöltä peräisin olevia turvaluokiteltuja asiakirjoja käsitellään voimassa olevia turvallisuussääntöjä noudattaen.

9 artikla

Asiakirjahallintokeskukset

Jokainen pääosasto tai niihin verrattava toimiala perustaa huomioon ottaen rakenteensa ja velvoitteensa yhden tai useamman asiakirjahallintokeskuksen.

Asiakirjahallintokeskusten tehtävänä on varmistaa, että kyseisessä pääosastossa tai niihin verrattavalla toimialalla laadittuja tai vastaanotettuja asiakirjoja hallinnoidaan sääntöjen mukaisesti.

10 artikla

Asiakirjahallinnosta vastaava

Jokainen pääjohtaja tai toimialajohtaja nimittää asiakirjahallinnosta vastaavan.

Nykyaikaisen ja tehokkaan asiakirjahallinnon ja arkistohallinnon järjestelmän toteuttamiseksi asiakirjahallinnosta vastaavan on:

Asiakirjahallinnosta vastaava varmistaa horisontaalisen yhteensovittamisen asiakirjahallintokeskuksen tai -keskusten ja muiden asianomaisten yksiköiden välillä.

11 artikla

Yksiköiden välinen ryhmä

Perustetaan yksiköiden välinen asiakirjahallinnosta vastaavien ryhmä pääsihteeristön puheenjohtajuudella, ja sen tehtävänä on:

Yksiköiden välisen asiakirjahallinnosta vastaavien ryhmän kutsuu koolle puheenjohtaja joko omasta aloitteestaan taikka pääosaston tai niihin verrattavan toimialan pyynnöstä.

12 artikla

Soveltamissäännöt

Pääsihteeristö antaa näiden säännösten soveltamissäännöt yhteisymmärryksessä henkilöstön ja hallinnon pääosaston pääjohtajan kanssa ja saattaa ne säännöllisesti ajan tasalle yksiköiden välisen asiakirjahallinnosta vastaavien ryhmän ehdotuksesta.

Ajan tasalle saattamisessa otetaan huomioon muun muassa:

13 artikla

Täytäntöönpano yksiköissä

Jokainen pääjohtaja tai toimialajohtaja toteuttaa tarpeelliset organisatoriset, hallinnolliset, aineelliset ja henkilöstöä koskevat rakenteet näiden säännösten ja niiden soveltamissääntöjen täytäntöönpanemiseksi.

14 artikla

Tiedotus, koulutus ja tuki

Pääsihteeristö sekä henkilöstön ja hallinnon pääosasto toteuttavat tarvittavat tiedotus-, koulutus- ja tukitoimet, jotta voidaan varmistaa näiden säännösten täytäntöönpano ja soveltaminen pääosastoissa ja niihin verrattavilla toimialoilla.

Ne ottavat koulutustoimia määritellessään asianmukaisesti huomioon pääosastojen ja niihin verrattavien toimialojen koulutus- ja tukitarpeet, joista yksiköiden välinen asiakirjahallinnosta vastaavien ryhmä välittää tiedon.

15 artikla

Säännösten täytäntöönpano

Pääsihteeristö huolehtii näiden säännösten täytäntöönpanosta yhdessä pääjohtajien ja toimialajohtajien kanssa.

▼M11 —————

▼M8

---

SÄHKÖISIÄ JA DIGITOITUJA ASIAKIRJOJA KOSKEVAT KOMISSION SÄÄNNÖKSET

Sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Uuden tieto- ja viestintätekniikan käyttö on yleistynyt komission omassa toiminnassa sekä asiakirjojen vaihdossa komission ja ulkomaailman, erityisesti yhteisön hallintoelinten, kuten joidenkin yhteisön politiikkojen täytäntöönpanosta vastaavien elinten välillä sekä komission ja kansallisten hallintoelinten välillä. Niinpä komission asiakirjat koostuvat yhä enenevässä määrin sähköisistä ja digitoiduista asiakirjoista.

(2)

Komissio on tehostanut sisäisen toimintansa ja yksiköidensä välisten suhteiden puitteissa sellaisten tietoteknisten järjestelmien kehittämistä, jotka mahdollistavat asiakirjojen ja menettelyiden hallinnan sähköisesti, perustaen toimiaan komission uudistamista koskevaan valkoiseen kirjaan ( 17 ), jonka toimet 7, 8 ja 9 koskevat komission siirtymistä sähköiseen toimintaympäristöön (e-Commission), sekä tiedonantoon ”Towards the e-Commission: Implementation Strategy 2001–2005 (Actions 7, 8 and 9 of the Reform White Paper)” ( 18 ).

(3)

Komissio on liittänyt päätöksellä 2002/47/EY, EHTY, Euratom ( 19 ) työjärjestykseensä asiakirjahallintoa koskevia säännöksiä varmistaakseen, että komissio voi milloin tahansa tehdä selkoa asioista, joista se on vastuussa. Tiedonannossaan asiakirjahallintonsa yksinkertaistamisesta ja uudenaikaistamisesta ( 20 ) komissio asetti keskipitkän aikavälin tavoitteekseen asiakirjojen sähköisen arkistoinnin käyttöön ottamisen kaikkiin yksiköihinsä sovellettavien yhteisten sääntöjen ja menettelyjen perusteella.

(4)

Asiakirjahallinnossa on noudatettava komissiota velvoittavia turvamääräyksiä erityisesti seuraavilta osin: asiakirjojen luokittelu komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom) ( 21 ) mukaisesti, tietojärjestelmien suoja komission päätöksen K(95)1510 mukaisesti sekä henkilötietojen suoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti ( 22 ). Niinpä komission asiakirjat on suunniteltava siten, että niitä palvelevat tietojärjestelmät, verkot ja toimitusjärjestelmät on suojattu riittävin turvatoimin.

(5)

On annettava säännöksiä, joissa määritetään komissiota koskevat sähköisten ja digitoitujen asiakirjojen tai sähköisesti toimitettujen asiakirjojen pätevyysehdot, kun niitä ei ole muutoin vahvistettu, ja lisäksi säilyttämisehdot, joilla taataan asiakirjojen ja niihin liittyvien metatietojen eheys ja pitkäaikainen luettavuus koko niiden edellytetyn säilyttämisen ajan,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Kohde

Näissä säännöksissä määritetään komissiota koskevat sähköisten ja digitoitujen asiakirjojen pätevyysehdot. Niillä taataan myös kyseisten asiakirjojen ja niihin liittyvien metatietojen aitous, eheys ja pitkäaikainen luettavuus.

2 artikla

Soveltamisala

Näitä säännöksiä sovelletaan komission laatimiin, vastaanottamiin ja hallussaan pitämiin sähköisiin ja digitoituihin asiakirjoihin.

Niitä voidaan soveltaa sopimuksen perusteella muiden sellaisten elinten hallussaan pitämiin sähköisiin ja digitoituihin asiakirjoihin, jotka vastaavat tiettyjen yhteisön politiikkojen soveltamisesta, tai asiakirjoihin, joita vaihdetaan hallintoelinten välisten telematiikkaverkkojen puitteissa komission osallistuessa vaihtoon.

3 artikla

Määritelmät

Näissä säännöksissä tarkoitetaan:

1)

”asiakirjalla” : asiakirjaa, sellaisena kuin se on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 ( 23 ) 3 artiklan a alakohdassa ja komission työjärjestyksen liitteenä olevien, asiakirjahallintoa koskevien säännösten, jäljempänä ”asiakirjahallintoa koskevien säännösten” 1 artiklassa;

2)

”sähköisellä asiakirjalla” : tietoja, jotka on syötetty tai tallennettu tietoteknisen järjestelmän tai vastaavan järjestelmän avulla mihin tahansa muotoon ja joita henkilöt voivat lukea tai esittää taikka joita voidaan lukea tai esittää tällaisessa järjestelmässä, sekä tällaisten tietojen esittämistä tai hakua tulostettuna tai muussa muodossa;

3)

”asiakirjojen digitoinnilla” : menettelyä, jossa paperimuodossa oleva asiakirja tai minkä tyyppinen tahansa muu perinteisessä muodossa oleva asiakirja muunnetaan sähköiseen kuvamuotoon. Digitointi koskee kaikenlaisia asiakirjoja, ja se voidaan tehdä erilaisista lähtömuodoista, kuten paperista, telekopiosta, mikrotallenteista (mikrokorteista tai mikrofilmeistä), valokuvista, video- tai äänikaseteista ja filmeistä;

4)

”asiakirjan elinkaarella” : asiakirjan elinkaaren vaiheita tai kausia sen vastaanottamisesta tai virallisesta laatimisesta asiakirjahallintoa koskevien säännösten 4 artiklan mukaisesti aina sen siirtämiseen komission historialliseen arkistoon ja arkistojen avaamiseen yleisölle tai tuhoamiseen mainittujen säännösten 7 artiklan mukaisesti;

5)	”komission asiakirjoilla” : kaikkia komission laatimia, vastaanottamia, kirjaamia, luokittelemia ja säilyttämiä asiakirjoja ja metatietoja;

6)	”eheydellä” : sitä, että asiakirjojen sisältämät tiedot ja niihin liittyvät metatiedot on säilytetty kokonaisuudessaan (kaikki tiedot ovat tallella) ja että ne ovat oikeita (tietoja ei ole muutettu);

7)

”pitkäaikaisella luettavuudella” : sitä, että henkilöt, joiden pitää pystyä saamaan ja jotka voivat saada asiakirjojen sisältämät tiedot ja niihin liittyvät metatiedot, voivat helposti lukea ne asiakirjojen koko elinkaaren ajan, eli niiden virallisesta laatimisesta tai vastaanottamisesta aina niiden siirtämiseen komission historialliseen arkistoon ja arkistojen avaamiseen yleisölle tai tuhoamiseen, johon on saatu lupa vaaditun säilyttämisajan umpeuduttua;

8)

”metatiedoilla” : tietoja, jotka kuvaavat asiakirjojen asiayhteyttä, sisältöä ja rakennetta sekä niiden pitkäaikaista hallintaa, sellaisina kun ne ovat vahvistettuina asiakirjahallintoa koskevien säännösten soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä sekä täydennettyinä näiden säännösten soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä;

9)	”sähköisellä allekirjoituksella” : Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/93/EY ( 24 ) 2 artiklan 1 kohdan mukaista sähköistä allekirjoitusta;.

10)	”kehittyneellä sähköisellä allekirjoituksella” : direktiivin 1999/93/EY 2 artiklan 2 alakohdan mukaista sähköistä allekirjoitusta.

4 artikla

Sähköisten asiakirjojen pätevyys

1.  Kun sovellettavissa yhteisön tai kansallisissa säännöksissä edellytetään alkuperäisen asiakirjan allekirjoittamista, täyttää komission laatima tai vastaanottama sähköinen asiakirja kyseisen vaatimuksen, jos se sisältää kehittyneen sähköisen allekirjoituksen, joka perustuu hyväksyttyyn varmenteeseen ja joka on luotu turvallisella allekirjoituksen luomismenetelmällä, tai sähköisen allekirjoituksen, joka tarjoaa vastaavat takeet allekirjoitukselle.

2.  Kun sovellettavissa yhteisön tai kansallisissa säännöksissä edellytetään asiakirjan laatimista kirjallisena muttei edellytetä alkuperäisen allekirjoittamista, täyttää komission laatima tai vastaanottama sähköinen asiakirja kyseisen vaatimuksen, jos henkilö, jolta asiakirja on peräisin, mainitaan asianmukaisesti ja jos asiakirja on laadittu siten, että sen sisällön ja siihen liittyvien metatietojen eheys varmistetaan ja asiakirja säilytetään 7 artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

3.  Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun 9 artiklassa tarkoitetut soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt on annettu.

5 artikla

Sähköisten menettelyjen pätevyys

1.  Jos erityisessä komission menettelyssä edellytetään valtuutetun henkilön allekirjoitusta tai tietyn henkilön hyväksyntää yhdessä tai useammassa menettelyvaiheessa, voidaan menettelyä hallinnoida tietoteknisellä järjestelmällä, kun kunkin asianosaisen henkilöys määritetään pitävästi ja yksiselitteisesti ja kun kyseisellä järjestelmällä tarjotaan takeet sisällön muuttumattomuudesta menettelyn kaikissa vaiheissa.

2.  Kun menettelyyn osallistuu komissio ja muita elimiä ja siinä edellytetään valtuutetun henkilön allekirjoitusta tai tietyn henkilön hyväksyntää yhdessä tai useammassa menettelyvaiheessa, voidaan menettelyä hallinnoida tietoteknisellä järjestelmällä, jonka edellytykset ja tekniset takeet on vahvistettu sopimuksella.

6 artikla

Sähköinen toimittaminen

1.  Komissio voi toimittaa asiakirjat sisäiselle tai ulkopuoliselle vastaanottajalle parhaiten tapauksen olosuhteisiin sopivalla viestintävälineellä.

2.  Asiakirjat voidaan toimittaa komissiolle kaikilla viestintävälineillä, myös sähköisesti eli faksilla, sähköpostilla, sähköisellä lomakkeella ja verkkosivujen kautta.

3.  Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta, kun sovellettavissa yhteisön tai kansallisissa säännöksissä taikka osapuolten välisen sopimuksen perusteella edellytetään erityisten toimitusvälineiden tai muodollisuuksien käyttöä.

7 artikla

Säilyttäminen

1.  Komission on säilytettävä sähköiset ja digitoidut asiakirjat koko vaaditun säilyttämisajan seuraavin ehdoin:

2.  Komissio ottaa 1 kohtaa soveltaakseen käyttöön sähköisen tallennusjärjestelmän, joka kattaa sähköisten ja digitoitujen asiakirjojen koko elinkaaren.

Sähköisen tallentamisen tekniset edellytykset vahvistetaan 9 artiklassa tarkoitetuissa soveltamista koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä.

8 artikla

Turvallisuus

Sähköisiä ja digitoituja asiakirjoja hallinnoidaan komissiota velvoittavia turvallisuusmääräyksiä noudattaen. Tämän vuoksi komission asiakirjoja toimittavia tietojärjestelmiä, verkkoja ja välineitä on suojattava riittävin turvatoimin, jotka koskevat asiakirjaluokitusta, tietojärjestelmien suojaamista ja henkilötietojen suojaa.

9 artikla

Soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Näiden säännösten soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt laaditaan yhteistyössä pääosastojen ja vastaavien yksiköiden välillä, ja komission pääsihteeri vahvistaa ne yhteisymmärryksessä komissiossa tietotekniikasta vastaavan pääjohtajan kanssa.

Niitä päivitetään säännöllisesti tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen ja komissioon mahdollisesti kohdistuvien uusien velvoitteiden myötä.

10 artikla

Täytäntöönpano yksiköissä

Kukin pääjohtaja tai toimialajohtaja ryhtyy tarvittaviin toimiin, jotta hänen vastuualueeseensa kuuluvat asiakirjat, menettelyt ja sähköiset järjestelmät vastaavat näiden säännösten ja niiden soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vaatimuksia.

11 artikla

Säännösten täytäntöönpano

Komission pääsihteeristö valvoo näiden säännösten täytäntöönpanoa yhteistyössä pääosastojen ja vastaavien yksiköiden kanssa ja erityisesti komissiossa tietotekniikasta vastaavan pääosaston kanssa.

▼M10

---

KOMISSION SÄÄNNÖKSET NOPEAN YLEISHÄLYTYSJÄRJESTELMÄN ARGUSin PERUSTAMISESTA

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komission on aiheellista perustaa nopea yleishälytysjärjestelmä ARGUS parantaakseen valmiuksiaan toimia nopeasti, tehokkaasti ja koordinoidusti oman toimivaltansa puitteissa monialaisissa kriiseissä, jotka koskevat useita politiikan aloja ja edellyttävät yhteisön tason toimintaa, riippumatta kriisien syistä.

(2)	Järjestelmän olisi aluksi perustuttava sisäiseen viestintäverkkoon, jossa komission pääosastot ja yksiköt voivat kriisitilanteessa vaihtaa tärkeitä tietoja.

(3)	Järjestelmää tarkistetaan siitä saatavien kokemusten ja tekniikan kehityksen valossa varmistaen jo olemassa olevien erityisverkkojen väliset yhtymäkohdat ja koordinointi.

(4)

On välttämätöntä luoda sopiva koordinointimenettely, jonka puitteissa komissio voi tehdä päätöksiä ja hallita nopeita, koordinoituja ja johdonmukaisia reaktioita suurissa monialaisissa kriiseissä ja joka on samalla riittävän joustava ja mukautuva yksittäisten kriisien erityistarpeisiin ja -olosuhteisiin sekä yhdenmukainen erilaisten kriisien käsittelyä varten jo perustettujen politiikan välineiden kanssa.

(5)

Järjestelmässä on otettava huomioon niiden komission käytössä jo olevien nopeiden hälytysjärjestelmien erityispiirteet, asiantuntemus, järjestelyt ja toimivalta, joiden ansiosta komissio voi reagoida erityisiin kriiseihin yhteisön toiminnan eri aloilla, ja siinä on myös noudatettava suhteellisuusperiaatetta.

(6)

Koska viestintä on kriisinhallinnan tärkeä osa, erityistä huomiota on kiinnitettävä tiedottamiseen yleisölle ja tehokkaaseen viestintään kansalaisten kanssa tiedotusvälineiden sekä komission eri viestintävälineiden ja -pisteiden kautta, sekä Brysselistä että tilanteeseen sopivimmalta paikkakunnalta käsin.

1 artikla

ARGUS-järjestelmä

1.  Perustetaan nopea yleishälytys- ja vastinejärjestelmä ARGUS parantamaan komission kykyä toimia nopeasti, tehokkaasti ja johdonmukaisesti tilanteissa, joissa syntyy Euroopan yhteisön tason toimia edellyttävä suuri, useita politiikan aloja koskettava monialainen kriisi, riippumatta kriisin syystä.

2.  ARGUS muodostuu seuraavista osista:

3.  Nämä säännökset eivät rajoita kriisinhallinnan toimintamenettelyistä tehdyn komission päätöksen 2003/246/EY soveltamista.

2 artikla

ARGUS-tietoverkko

1.  Sisäinen viestintäverkko on pysyvä järjestelmä, jonka avulla komission pääosastot ja yksiköt voivat vaihtaa reaaliaikaisesti tärkeitä tietoja syntymässä olevista monialaisista kriiseistä ja ennakoidusta tai välittömästä kriisin uhkasta sekä koordinoida reaktioita komission toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

2.  Verkon ydinjäsenet ovat seuraavat: pääsihteeristö, lehdistö- ja viestintäpääosasto päätiedottajan yksikkö mukaan luettuna, ympäristöasioiden pääosasto, terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto, ulkosuhteiden pääosasto, humanitaarisen avun pääosasto, henkilöstön ja hallinnon pääosasto, kauppapolitiikan pääosasto, tietotekniikan pääosasto, verotuksen ja tulliliiton pääosasto, yhteinen tutkimuskeskus sekä oikeudellinen yksikkö.

3.  Muut komission pääosastot ja yksiköt voivat omasta pyynnöstään liittyä verkkoon, jos ne täyttävät 4 kohdassa asetetut vähimmäisvaatimukset.

4.  Verkkoon kuuluvien pääosastojen ja yksiköiden on nimitettävä ARGUS-yhteyshenkilö ja otettava käyttöön sopivat päivystysjärjestelyt, joiden avulla yksikköön saadaan yhteys ja se pystyy toimimaan ripeästi sen toimintaa edellyttävän kriisin syntyessä. Järjestelmä suunnitellaan niin, että tämä voidaan toteuttaa nykyisillä henkilöresursseilla.

3 artikla

Koordinointimenettely suuressa kriisitilanteessa

1.  Suuren monialaisen kriisin syntyessä tai ennakoidun tai välittömän kriisin uhatessa komission puheenjohtaja voi tehdä oma-aloitteisesti hälytyksen saatuaan tai komission jäsenen pyynnöstä päätöksen erityisen koordinointimenettelyn käynnistämisestä. Puheenjohtaja päättää myös, kenelle kuuluu poliittinen vastuu kriisiin perustuvasta komission toiminnasta. Hän ottaa joko vastuun itse tai antaa sen jollekin toiselle komission jäsenelle.

2.  Vastuuseen kuuluu reaktioiden johtaminen ja koordinointi, komission edustaminen suhteessa muihin toimielimiin ja yleisölle suunnatun viestinnän hoitaminen. Tämä ei vaikuta komission jäsenten olemassa oleviin toimivaltuuksiin eikä tehtäviin.

3.  Pääsihteeristö käynnistää puheenjohtajan tai sen komission jäsenen alaisuudessa, jolle on annettu vastuu toiminnasta, 4 artiklassa kuvaillun erityisen operatiivisen kriisinhallintajärjestelmän, jota kutsutaan kriisinkoordinointikomiteaksi.

4 artikla

Kriisinkoordinointikomitea

1.  Kriisinkoordinointikomitea on erityinen operatiivinen kriisinhallintajärjestelmä, joka on perustettu johtamaan ja koordinoimaan toimintaa kriisitilanteessa ja johon kuuluvat kaikkien asiaan liittyvien komission pääosastojen ja yksiköiden edustajat. Lähtökohtaisesti kriisinkoordinointikomiteassa ovat edustettuina 2 artiklan 2 kohdassa mainitut pääosastot ja yksiköt, ja lisäksi siihen osallistuvat ne muut pääosastot ja yksiköt, joita kyseinen kriisi koskee. Kriisinkoordinointikomitea toimii yksiköiden nykyisillä voimavaroilla ja välineillä.

2.  Kriisinkoordinointikomitean puheenjohtajana toimii politiikan koordinoinnista vastaava apulaispääsihteeri.

3.  Kriisinkoordinointikomitean tehtävänä on erityisesti seurata ja arvioida tilanteen kehittymistä, kartoittaa päätöksiä tai toimintaa edellyttäviä kysymyksiä ja ratkaisuvaihtoehtoja, varmistaa päätösten ja toimien täytäntöönpano ja huolehtia komission reaktioiden johdonmukaisuudesta.

4.  Kriisinkoordinointikomiteassa tehdyt päätökset hyväksytään komission tavanomaisessa päätöksentekomenettelyssä, ja komission pääosastot ja nopeat hälytysjärjestelmät panevat ne täytäntöön.

5.  Komission yksiköt hoitavat vastuullisesti toimialaansa kuuluvien kriisitoiminnan tehtävien hallinnoinnin.

5 artikla

Menettelykäsikirja

Tämän päätöksen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännökset annetaan menettelykäsikirjassa.

6 artikla

Komissio tarkastelee uudelleen tätä päätöstä saatujen kokemusten ja tekniikan kehityksen valossa viimeistään vuoden kuluttua päätöksen voimaantulosta ja antaa tarvittaessa lisäsäännöksiä ARGUSin toiminnasta.

▼M12

---

TIEDON SAATAVUUTTA, YLEISÖN OSALLISTUMISTA PÄÄTÖKSENTEKOON SEKÄ OIKEUDEN SAATAVUUTTA YMPÄRISTÖASIOISSA KOSKEVAN ÅRHUSIN YLEISSOPIMUKSEN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMISESTA YHTEISÖN TOIMIELIMIIN JA ELIMIIN ANNETUN EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 1367/2006 SOVELTAMISTA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

1 artikla

Ympäristötiedon saatavuus

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 7 artiklassa tarkoitettu 15 työpäivän määräaika alkaa siitä päivästä, jona asiasta vastaava komission yksikkö rekisteröi pyynnön.

2 artikla

Yleisön osallistuminen

Asetuksen (EY) N:o 1367/2006 9 artiklan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi komissio varmistaa yleisön osallistumisen komission tiedonannon ”Komission konsultointiprosessiin sovellettavat yleiset periaatteet ja vähimmäisvaatimukset” mukaisesti ( 25 ).

3 artikla

Sisäistä uudelleentarkastelua koskevat pyynnöt

Hallintotoimen tai hallinnollisen laiminlyönnin sisäistä uudelleentarkastelua koskevat pyynnöt on toimitettava postitse, faksilla tai sähköpostilla yksikölle, joka vastaa hallintotoimen perustana olevan tai väitettyyn hallinnolliseen laiminlyöntiin liittyvän säännöksen soveltamisesta.

Yhteystiedot pyyntöjen toimittamista varten on saatettava yleisön tietoon kaikin asianmukaisin keinoin.

Jos pyyntö lähetään jollekin muulle yksikölle kuin uudelleentarkastelusta vastaavalle yksikölle, kyseisen yksikön on toimitettava pyyntö edelleen vastuussa olevalle yksikölle.

Jos uudelleentarkastelusta vastaava yksikkö ei ole ympäristöasioiden pääosasto, on vastuussa olevan yksikön ilmoitettava pyynnöstä ympäristöasioiden pääosastolle.

4 artikla

Sisäistä uudelleentarkastelua koskevien pyyntöjen käsittelyyn ottamista koskevat päätökset

1.  Sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön lähettäneelle kansalaisjärjestölle on lähettävä heti pyynnön rekisteröinnin jälkeen vastaanottoilmoitus, mahdollisuuksien mukaan sähköisessä muodossa.

2.  Kyseessä oleva komission yksikkö määrittelee, onko kansalaisjärjestöllä komission päätöksen 2008/50/EY ( 26 ) mukainen oikeus tehdä sisäistä uudelleentarkastelua koskeva pyyntö.

3.  Työjärjestyksen 14 artiklan mukaisesti oikeus tehdä päätöksiä sisäistä uudelleentarkastelua koskevan pyynnön käsittelyyn ottamisesta on siirretty kyseessä olevan yksikön pääjohtajalle tai toimialajohtajalle.

Pyynnön käsittelyyn ottamista koskevia päätöksiä tehtäessä on ottava huomioon 2 kohdan mukaiset päätökset pyynnön tehneen kansalaisjärjestön oikeudesta tehdä pyyntö, ja se, onko pyyntö lähetetty asetuksen (EY) N:o 1367/2006 10 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisessa määräajassa, sekä päätöksen 2008/50/EY 1 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti pyynnön tarkoitus ja perusteet.

4.  Jos 3 kohdassa tarkoitettu pääjohtaja tai toimialajohtaja katsoo, että sisäistä uudelleentarkastelua koskevaa pyyntöä ei voida ottaa tutkittavaksi lainkaan tai se voidaan ottaa tutkittavaksi vain osittain, on pyynnön tehneelle kansalaisjärjestölle ilmoitettava siitä kirjallisesti, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti, sekä ilmoitettava päätöksen perusteet.

5 artikla

Sisäistä uudelleentarkastelua koskevien pyyntöjen sisältöä koskevat päätökset

1.  Komissio tekee kaikki päätökset siitä, rikkooko uudelleentarkasteltavaksi pyydetty hallintotoimi tai väitetty hallinnollinen laiminlyönti ympäristölainsäädäntöä.

2.  Työjärjestyksen 13 artiklan mukaisesti komission jäsenellä, joka on vastuussa niiden säännösten soveltamisesta, joiden perusteella kyseinen hallintotoimi hyväksyttiin tai joihin väitetty hallinnollinen laiminlyönti liittyy, on valtuudet päättää, että hallintotoimi, jonka uudelleentarkastelua pyydetään, tai väitetty hallinnollinen laiminlyönti, ei riko ympäristölainsäädäntöä.

Ensimmäisessä alakohdassa saatuja toimivaltuuksia ei saa siirtää edelleen.

3.  Pyynnön tehneelle kansalaisjärjestölle on ilmoitettava uudelleentarkastelun tulos perusteineen kirjallisesti, mahdollisuuksien mukaan sähköisesti.

6 artikla

Oikeussuojakeinot

Kaikissa vastauksissa, joissa ilmoitetaan kansalaisjärjestölle, ettei sen pyyntöä voida ottaa tutkittavaksi lainkaan tai että se voidaan ottaa tutkittavaksi vain osittain, tai että hallintotoimi, jonka uudelleentarkastelua pyydettiin, tai väitetty hallinnollinen laiminlyönti ei riko ympäristönlainsäädäntöä, on ilmoitettava kansalaisjärjestölle sen käytössä olevista oikeussuojakeinoista, joita ovat EY:n perustamissopimuksen 230 artiklan mukainen mahdollisuus aloittaa oikeudenkäynti komissiota vastaan tai 195 artiklan mukainen mahdollisuus tehdä valitus oikeusasiamiehelle, taikka molemmat.

7 artikla

Tiedottaminen yleisölle

Yleisölle on tiedotettava käytännön oppaan avulla sille asetuksen (EY) N:o 1367/2006 mukaan kuuluvista oikeuksista.

---

( 1 ) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan a alakohta.

( 2 ) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan b alakohta.

( 3 ) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 248 artikla.

( 4 ) Katso alaviite 3.

( 5 ) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan c alakohta.

( 6 ) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 6 kohdan toinen alakohta.

( 7 ) EUVL L 156, 18.6.2005, s. 3.

( 8 ) Postiosoite: Euroopan komission pääsihteeristö, yksikkö SG/B/2 ”Avoimuus, asiakirjat, suhteet kansalaisiin”, rue de la Loi / Wetstraat 200, B-1049 Bruxelles / Brussel (faksi (32-2) 296 72 42)

Sähköpostiosoite: SG-Code-de-bonne-conduite@cec.eu.int.

( 9 ) EYVL N:o 17, 6.10.1958, s. 406/58.

( 10 ) EYVL L 151, 15.6.1990, s. 1.

( 11 ) EYVL L 101, 11.4.2001, s. 1.

( 12 ) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

( 13 ) Sanotun kuitenkaan rajoittamatta vuonna 1961 tehdyn diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen ja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista 8 päivänä huhtikuuta 1965 tehdyn pöytäkirjan soveltamista.

( 14 ) Ks. lisäyksessä 1 oleva EU:n, NATOn, WEU:n ja jäsenvaltioiden turvaluokittelua koskeva vertailutaulukko.

( 15 ) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

( 16 ) EYVL L 136, 31.5.1999, s. 20.

( 17 ) KOM(2000) 200.

( 18 ) SEC (2001) 924.

( 19 ) EYVL L 21, 24.1.2002, s. 23.

( 20 ) K(2002) 99 lopullinen.

( 21 ) EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.

( 22 ) EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

( 23 ) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

( 24 ) EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12.

( 25 ) KOM(2002) 704 lopullinen.

( 26 ) EUVL L 13, 16.1.2008, s. 24.