►B

(EYV L 106, 3.5.2000, p.7)

►C1

1.1

Tätä liitettä sovelletaan samoihin ajoneuvoihin kuin direktiiviä 70/156/ETY.

2.1

’ajoneuvotyypillä polttonestesäiliöiden osalta’ ,

ajoneuvoja, jotka eivät olennaisesti eroa toisistaan seuraavien ominaisuuksien suhteen:

2.2

’kuljettajalle ja matkustajille varatulla tilalla’ , kuljettajan ja matkustajien kuljettamiseen varattua tilaa, jota rajaavat katto, lattia, sivuseinät, ovet, ulkolasit, eturintapelti ja takarintapelti,

2.3

’kuormaamattomalla massalla’ , direktiivin 70/156/ETY liitteessä I olevan 2.6 kohdan mukaisesti määriteltyä ajokuntoisen ajoneuvon massaa,

2.4

’säiliöllä’ , säiliö(i)tä, joka (jotka) on suunniteltu pitämään sisällään 2.6 kohdassa määriteltyä ensisijaisesti ajoneuvon voimanlähteenä käytettävää polttonestettä, lukuun ottamatta lisälaitteita (täyttöputki (jos se on erillinen osa), täyttöaukko, korkki, mittari, yhteysputket moottoriin tai putket ylipaineen tasaamiseksi jne.),

2.5

’säiliön tilavuudella’ , valmistajan ilmoittamaa säiliön tilavuutta,

2.6

’polttonesteellä’ , polttoainetta, joka on nestemäistä normaalissa ilmanlämpötilassa ja -paineessa.

3.1

Ajoneuvon valmistajan on haettava ajoneuvotyypin tyyppihyväksyntää polttoainesäiliöiden osalta direktiivin 70/156/ETY 3 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3.2

Ilmoituslomakkeen malli esitetään lisäyksessä 3.

3.3

Tyyppihyväksyntätestit suorittavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava

4.1

Jos asiaankuuluvat vaatimukset täyttyvät, EY-tyyppihyväksyntä myönnetään direktiivin 70/156/ETY 4 artiklan 3 kohdan ja tarvittaessa 4 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4.2

EY-tyyppihyväksyntätodistuksen malli esitetään lisäyksessä 4.

4.3

Jokaiselle hyväksytylle ajoneuvotyypille on annettava hyväksyntänumero direktiivin 70/156/ETY liitteen VII mukaisesti. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

5.1

Säiliöt on valmistettava siten, että ne eivät ruostu.

5.2

Säiliöiden on kaikilla niihin tavallisesti kiinnittyvillä lisälaitteilla varustettuina läpäistävä 6.1 kohdassa esitetyllä tavalla suoritetut tiiviystestit siten, että niiden suhteellinen sisäinen paine on kaksinkertainen verrattuna työylipaineeseen, mutta kuitenkin vähintään 0,3 baaria ylipainetta.

Ajoneuvojen muovista valmistettujen säiliöiden katsotaan olevan tämän vaatimuksen mukaisia, jos ne ovat läpäisseet 6.3.2 kohdassa kuvatun testin.

5.3

Ylipaine tai työpaineen ylittävä paine on automaattisesti tasattava sopivilla laitteilla (aukot, varoventtiilit jne.).

5.4

Aukkojen on oltava suunnitellut palovaaraa ehkäiseviksi. Erityisesti säiliö(i)tä täytettäessä mahdollisesti vuotava polttoaine ei saa valua pakojärjestelmän päälle, vaan se on ohjattava maahan.

5.5

Säiliö(i)tä ei saa sijoittaa kuljettajalle ja matkustajille varatun tilan tai muun siihen kiinteästi liittyvän tilan pintoihin (lattiaan, kattoon, rintapeltiin), eikä se saa muodostaa tällaista pintaa.

5.6

Kuljettajalle ja matkustajille varattu tila on erotettava säiliö(i)stä väliseinällä. Väliseinässä voi olla aukkoja (esim. johtojen läpivientiä varten), jos ne on järjestetty siten, ettei polttoaine voi normaalissa käytössä vapaasti valua säiliö(i)stä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan tai muuhun siihen kiinteästi liittyvän tilaan.

5.7

Kaikkien säiliöiden on oltava hyvin kiinnitettyjä ja siten sijoitettuja, että normaalissa käytössä varmistetaan säiliöstä tai sen lisälaitteista mahdollisesti vuotavan polttoaineen valuminen maahan eikä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan.

5.8

Täyttöaukkoa ei saa sijoittaa kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan, tavaratilaan eikä moottoritilaan.

5.9

Polttoainetta ei saa vuotaa säiliön korkin kautta eikä sellaisten laitteiden kautta, joilla huolehditaan ylipaineen tasaamisesta ajoneuvon ennakoiden toiminnan kuluessa. Siinä tapauksessa, että ajoneuvo on käännetty kokonaan ylösalaisin, voidaan kuitenkin sallia tippuminen sillä edellytyksellä, että se on enintään 30g/min; tämä vaatimus on todennettava 6.2 kohdassa määrätyn testin aikana.

5.10

Säiliöt on asennettava siten, että ne ovat suojatut ajoneuvon etu- tai takaosaan kohdistuvasta törmäyksestä aiheutuvilta vahingoilta; säiliöiden läheisyydessä ei saa olla ulkonevia osia, teräviä reunoja jne.

5.11

Polttoainesäiliö ja täyttöaukko on suunniteltava ja asennettava ajoneuvoihin siten, että staattisia sähkövarauksia ei keräänny mihinkään niiden pinnalle. Tarvittaessa varaukset on purettava alustan metallirakenteeseen tai mihin tahansa laajaan metalliseen massaan hyvän johtimen avulla.

5.12

Muovista valmistetuille säiliöille on lisäksi suoritettava myös 6.3 kohdassa esitetyn erityismenettelyn mukainen testi.

6.2.1

Säiliö kaikkine lisälaitteineen kiinnitetään testilaitteeseen tavalla, joka vastaa säiliön asennustapaa siinä ajoneuvossa, johon säiliö on tarkoitettu; tämä koskee myös järjestelmiä, joiden tarkoituksena on huolehtia sisäisen ylipaineen tasaamisesta.

6.2.2

Testilaite pyörii akselin ympäri, joka on yhdensuuntainen ajoneuvon pituusakseliin kanssa.

6.2.3

Testi suoritetaan siten, että säiliö on täytetty 90 prosenttiin asti tilavuudestaan ja sitten 30 prosenttiin asti tilavuudestaan palamattomalla nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti ovat lähellä tavallisesti käytetyn polttonesteen tiheyttä ja viskositeettia (vesi voidaan hyväksyä).

6.2.4

Säiliötä on käännettävä 90° oikealle siitä asemasta, johon se on asennettu. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan.

Tämän jälkeen säiliötä on käännettävä 90° lisää samaan suuntaan. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa, jossa se on täysin ylösalaisin, jälleen vähintään viiden minuutin ajan.

Säiliö on käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa. Testineste, joka ei ole virrannut huohotusjärjestelmästä takaisin säiliöön, on tyhjennettävä ja tarvittaessa korvattava.

Säiliötä on käännettävä 90° vastakkaiseen suuntaan ja sitä on pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan.

Säiliötä on käännettävä 90° lisää samaan suuntaan. Sitä on pidettävä tässä täysin ylösalaisessa asennossa vähintään viiden minuutin ajan, jonka jälkeen säiliö on käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa.

6.3.1.1

Säiliö on täytettävä kokonaan vesi-glykoli-seoksella tai muulla nesteellä, jolla on alhainen jäätymispiste ja joka ei muuta säiliön valmistusmateriaalin ominaisuuksia. Tämän jälkeen säiliölle on suoritettava puhkaisutesti.

6.3.1.2

Testin aikana säiliön lämpötilan on oltava 233 K ± 2 K (− 40 °C ±2 °C).

6.3.1.3

Testissä on käytettävä heilurilla varustettua iskutestilaitetta. Iskukappaleen on oltava valmistettu teräksestä ja sen on oltava muodoltaan pyramidi, jossa on tasasivuiset kolmiopinnat ja neliön muotoinen pohja ja jonka huippu ja reunat on pyöristetty 3 mm säteeseen. Heilurin iskupisteen on oltava yhtenevä pyramidin painopisteen kanssa. Painopisteen etäisyyden heilurin pyörähdysakselista on oltava 1 m. Heilurin kokonaismassan on oltava 15 kg. Heilurin liike-energian on iskuhetkellä oltava vähintään 30 Nm ja niin lähellä tätä arvoa kuin mahdollista.

6.3.1.4

Testit on suoritettava säiliön sellaisille kohdille, joiden katsotaan olevan alttiita vaurioille edestä tai takaa tapahtuvassa törmäyksessä. Vaurioille alttiita kohtia ovat ne, jotka ovat vähiten suojattuja tai heikoimpia ottaen huomioon säiliön muoto tai tapa, jolla se on asennettu ajoneuvoon. Laboratorioiden valitsemat kohdat on ilmoitettava testiraportissa.

6.3.1.5

Säiliö on testin aikana pidettävä paikoillaan kiinnikkeillä, jotka sijaitsevat iskun puoleisen sivun vastakkaisella (vastakkaisilla) sivu(i)illa. Testin seurauksena ei saa syntyä minkäänlaisia vuotoja.

6.3.1.6

Valmistajan valinnan mukaan kaikki iskutestit voidaan suorittaa yhdelle säiliölle tai kukin testi voidaan suorittaa eri säiliölle.

6.3.3.1

Läpäisevyystestissä on käytettävä joko direktiivin 70/220/ETY liitteessä VIII määriteltyä vertailupolttoainetta tai kaupallista korkeaoktaanista polttoainetta. Jos säiliö on suunniteltu käytettäväksi ainoastaan dieselmoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa, se on täytettävä dieselpolttoaineella.

6.3.3.2

Ennen testiä säiliö on täytettävä testipolttoaineella 50 prosenttiin asti sen tilavuudesta ja sitä on säilytettävä sulkemattomana 313 K ±2 K (40 °C ± 2 °C) ilmanlämpötilassa niin kauan, että painonmenetys aikayksikköä kohden on vakio.

6.3.3.3

Tämän jälkeen säiliö on tyhjennettävä ja täytettävä uudelleen testipolttoaineella 50 prosenttiin asti sen tilavuudesta, minkä jälkeen säiliö on suljettava ilmatiiviisti ja sitä on säilytettävä 313 K ± 2 K (40 °C ± 2 °C) lämpötilassa. Painetta on säädettävä sen jälkeen, kun säiliön sisältö on saavuttanut testilämpötilan. Kahdeksan viikon testijakson kuluessa määritellään painonmenetys, joka johtuu testijakson aikana tapahtuneesta diffuusiosta. Suurin sallittu keskimääräinen polttoaineen menetys on 20 g 24 tunnin testiaikaa kohden.

6.3.3.4

Jos diffuusion aiheuttama painonmenetys on suurempi kuin 6.3.3.3 kohdassa ilmoitettu arvo, on kyseisessä kohdassa kuvailtu testi suoritettava uudelleen samalle säiliölle diffuusion aiheuttaman painonmenetyksen määrittelemiseksi lämpötilassa 296 K ± 2 K (23 °C ± 2 °C), mutta muutoin samoissa olosuhteissa. Näin mitattu painonmenetys saa olla enintään 10 g 24 tuntia kohden.

6.3.5.1

Säiliö, joka on kiinnitetty samalla tavoin kuin ajoneuvossa, on altistettava tulelle kahden minuutin ajaksi. Säiliöstä ei saa vuotaa polttonestettä.

6.3.5.2

Polttoaineella täytetyille erilaisille säiliöille on tehtävä kolme erillistä testiä seuraavasti:

6.3.5.3

Liekki, jolle säiliö altistetaan, on tuotettava polttamalla astiassa ottomoottoreille tarkoitettua kaupallista polttoainetta (jäljempänä ’polttoaine’). Astiaan kaadettavan polttoaineen määrän on oltava riittävä, jotta liekki voi palaa vapaissa palo-olosuhteissa koko testimenettelyn ajan.

6.3.5.4

Astian mittasuhteet on valittava siten, että varmistetaan polttoainesäiliön sivujen altistuminen tulelle. Astian on siten ylitettävä säiliön mittasuhteet vaakatasossa vähintään 20 cm:llä, mutta enintään 50 cm:llä joka suunnassa. Astian sivuseinät saavat nousta enintään 8 cm korkeammalle kuin polttoaineen taso testin alkaessa.

6.3.5.5

Polttoaineella täytetty astia asetetaan säiliön alle siten, että välimatka astiassa olevan polttoaineen pinnasta säiliön pohjaan vastaa polttonestesäiliön suunniteltua korkeutta tien pinnasta kuormaamattomalla massalla (ks. 2.3 kohta). Joko astian tai testilaitteen tai molempien on oltava vapaasti liikuteltavissa.

6.3.5.6

Testin C-vaiheen aikana astia on peitettävä suojuksella, joka on asetettu 3 cm ± 1 cm polttoainetason yläpuolelle. Suojuksen on oltava valmistettu lisäyksessä 2 kuvatusta tulenkestävästä materiaalista. Tiilien välillä ei saa olla rakoja, ja niitä on kannateltava polttoaineastian yläpuolella siten, etteivät tiilissä olevat reiät tukkeudu. Kehikon pituuden ja leveyden on oltava 2 cm-4 cm astian sisämittasuhteita pienempiä siten, että kehikon ja astian seinän väliin jää 1 cm-2 cm levyinen ilmanvaihdon mahdollistava rako.

6.3.5.7

Jos testi suoritetaan ulkoilmassa, on varattava riittävä suoja tuulta vastaan, eikä tuulen nopeus polttoaineastian tasolla saa olla suurempi kuin 2,5 km/h. Ennen testiä suojus on lämmitettävä lämpötilaan 308 K ± 5 K (35 °C ± 5 °C). Tulenkestävät tiilet voidaan kastella samanlaisten testiolosuhteiden varmistamiseksi kussakin peräkkäisessä testissä.

6.3.5.8

Testiin on sisällyttävä neljä vaihetta (katso lisäys 1):

6.3.5.8.1   Vaihe A: Esilämmitys (kuva 1)

Astiassa oleva polttoaine on sytytettävä vähintään 3 m etäisyydellä testattavasta säiliöstä. Astia on asetettava polttonestesäiliön alle 60 sekunnin esilämmitysvaiheen jälkeen.

6.3.5.8.2   Vaihe B: Suora altistaminen tulelle (kuva 2)

Säiliö on altistettava vapaasti palavan polttoaineen tulelle 60 sekunnin ajan.

6.3.5.8.3   Vaihe C: Epäsuora altistaminen tulelle (kuva 3)

Välittömästi vaiheen B päättymisen jälkeen on asetettava suojus palavan astian ja säiliön väliin. Säiliö on altistettava tälle vaimennetulle tulelle 60 sekunnin ajan.

6.3.5.8.4   Vaihe D: Testin päättäminen (kuva 4)

Suojuksella peitetty palava astia siirretään alkuperäiseen asemaansa (vaihe A). Jos säiliö on testin päätyttyä tulessa, se on välittömästi sammutettava.

6.3.5.9

Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliöstä ei vuoda polttonestettä.

6.3.6.1

Testissä käytettävän laitteen on vastattava säiliön asennustapaa ajoneuvossa myös säiliön huohotusjärjestelmän toimintatavan kannalta.

6.3.6.2

Säiliö, joka on täytetty 293 K (20 °C) lämpöisellä vedellä 50 prosenttiin asti sen tilavuudesta, on altistettava 368 K ± 2 K (95 °C ± 2 °C) ilmanlämpötilalle yhden tunnin ajan.

6.3.6.3

Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliö ei testin jälkeen vuoda tai ole muuttanut merkittävästi muotoaan.

6.3.7.1

Säiliöön on kiinnitettävä tuotenimi tai -merkki; sen on oltava häviämätön ja selvästi luettavissa säiliöstä, kun säiliö on asennettuna ajoneuvoon.

7.1

Jos tämän direktiivin säännösten mukaisesti myönnettyjä hyväksyntöjä muutetaan, on sovellettava direktiivin 70/156/ETY 5 artiklan säännöksiä.

8.1

Toimenpiteet tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi toteutetaan direktiivin 70/157/ETY 10 artiklan säännösten mukaisesti.