(1)

perussäännön 19 artiklan 2 kohdassa sekä sen 43 artiklan 1 kohdassa, pöytäkirjan N:o 11 8 kohdassa sekä eräistä Tanskaan liittyvistä määräyksistä tehdyn pöytäkirjan (N:o 12) 2 kohdassa ei anneta oikeuksia eikä aseteta velvoitteita rahaliittoon osallistumattomille jäsenvaltioille,

(2)

perussäännön 19 artiklan 2 kohdan mukaan neuvoston on määriteltävä muun muassa perusta vähimmäisvarannolle sekä suurimman sallitun varannon ja sen perustan välinen suhde,

(3)

lisäksi perussäännön 19 artiklan 2 kohdan mukaan neuvoston on määriteltävä aiheelliset seuraamukset kyseisten määräysten noudattamatta jättämisestä; tässä asetuksessa säädetään erityisistä seuraamuksista; tässä asetuksessa viitataan seuraamusten määräämistä koskevien periaatteiden ja menettelyjen osalta Euroopan keskuspankin valtuuksista määrätä seuraamuksia 23 päivänä marraskuuta 1998 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 2532/98 ( 4 ) sekä säädetään yksinkertaistetusta menettelystä seuraamusten määräämiseksi tietynlaisissa rikkomuksissa; jos asetuksen (EY) N:o 2532/98 ja tämän asetuksen, jossa EKP:IIe annetaan oikeus määrätä seuraamuksia, säännökset ovat keskenään ristiriidassa, sovelletaan ensi sijassa tämän asetuksen säännöksiä,

(4)

perussäännön 19 artiklan 1 kohdassa määrätään, että EKP:n neuvosto voi vahvistaa vaadittujen vähimmäisvarantojen laskentaperustetta ja määräytymistä koskevat säännöt,

(5)

toimiakseen tehokkaana välineenä rahamarkkinoiden hallintaan ja rahan määrän säätelyyn liittyvissä tehtävissä on vähimmäisvarantojen määräämisjärjestelmän oltava rakenteeltaan sellainen, että EKP voi joustavasti määrätä varantovelvoitteita osallistuvien jäsenvaltioiden talouden ja rahoitustilanteen muuttuvissa olosuhteissa ja niiden mukaisesti; EKP:n on tältä osin voitava ottaa joustavasti huomioon uudet maksuteknologiat kuten sähköisen rahan kehittäminen; kiertomahdollisuuksien välttämiseksi EKP voi määrätä vähimmäisvarannon taseen ulkopuolisista eristä johtuvien vastuiden kattamiseksi, erityisesti niiden vastuiden, jotka ovat joko yksin tai yhdessä toisten taseeseen kuuluvien tai sen ulkopuolisien erien kanssa verrattavissa taseeseen merkittyihin eriin,

(6)

EKP:n on antaessaan yksityiskohtaisia sääntöjä vähimmäisvarantojen määräämiselle, kulloinenkin varantosuhde ja varannoille maksettava korko sekä vähimmäisvarannoista myönnettävät vapautukset tai yhteen taikka useampaan erityiseen laitosten ryhmään sovellettavien varantovelvoitteiden muutokset mukaan lukien, noudatettava perustamissopimuksen 105 artiklan 1 kohdassa määrättyjä ja perussäännön 2 artiklassa toistettuja Euroopan keskuspankkijärjestelmän, jäljempänä ”EKPJ” tavoitteita; tämä merkitsee muun muassa pyrkimystä olla aiheuttamatta epäsuotavaa rahoituksenvälityksen siirtymistä merkittävässä määrin euroalueen tai pankkijärjestelmän ulkopuolelle; vähimmäisvarantojen määrääminen voi kuulua osana yhteisön rahapolitiikan määrittelemiseen ja toteuttamiseen, joka on yksi perustamissopimuksen 105 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa määrätyistä ja perussäännön 3 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa toistetuista EKPJ:n perustehtävistä,

(7)

tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä johtuvista seuraamuksista riippumatta EKPJ voi määrätä asianmukaisista täytäntöönpanotoimenpiteistä suhteissaan vastapuoliin, mukaan lukien mahdollisuus sulkea yksittäinen laitos kokonaan tai osittain rahapoliittisten toimien ulkopuolelle, jos vähimmäisvarantovelvoitteita koskevia määräyksiä vakavasti rikotaan,

(8)

EKPJ:n ja EKP:n tehtäväksi on uskottu rahapoliittisten välineiden valmistelu, jotta ne voivat toimia täysimääräisesti talous- ja rahaliiton kolmannessa vaiheessa, jäljempänä ”kolmas vaihe”; keskeinen osa valmistelua on sellaisten EKP:n asetusten antaminen ennen kolmatta vaihetta, joissa säädetään laitosten vähimmäisvarantovelvoitteista 1 päivästä tammikuuta 1999 alkaen; on suotavaa ilmoittaa markkinaosapuolille vuoden 1998 kuluessa niistä yksityiskohtaisista säännöksistä, jotka EKP voi katsoa tarpeellisiksi antaa vähimmäisvarantojärjestelmän täytäntöönpanemiseksi; näin ollen EKP:lle on annettava tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen oikeus antaa säännöksiä, ja

(9)

tämän asetuksen säännöksiä voidaan kokonaisuudessaan soveltaa tehokkaasti vain, jos rahaliittoon osallistuvat jäsenvaltiot ovat ryhtyneet tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että niiden viranomaisilla on käytettävissään riittävät valtuudet tukea EKP:a ja toimia täydessä yhteistyössä sen kanssa tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitettujen tietojen keräämiseksi ja tarkistamiseksi, perustamissopimuksen 5 artiklan mukaisesti,