This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 01996L0053-20020309
Council Directive 96/53/EC of 25 July 1996 laying down for certain road vehicles circulating within the Community the maximum authorized dimensions in national and international traffic and the maximum authorized weights in international traffic
Consolidated text: Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista
Neuvoston direktiivi 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista
1996L0053 — FI — 09.03.2002 — 001.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/53/EY, annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996, (EYV L 235, 17.9.1996, p.59) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
No |
page |
date |
||
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 2002/7/EY, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, |
L 67 |
47 |
9.3.2002 |
NEUVOSTON DIREKTIIVI 96/53/EY,
annettu 25 päivänä heinäkuuta 1996,
tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 75 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),
noudattaa perustamissopimuksen 189 c artiklassa määrättyä menettelyä ( 3 ),
sekä katsoo, että
1. |
tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja eräistä muista teknisistä ominaisuuksista 19 päivänä joulukuuta 1984 annetussa neuvoston direktiivissä 85/3/ETY ( 4 ) vahvistettiin yhteisen liikennepolitiikan mukaisesti yhteiset vakioarvot, joiden ansiosta tieliikenteen ajoneuvoja voidaan käyttää tehokkaammin jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä, |
2. |
direktiiviä 85/3/ETY on muutettu olennaisesti useaan otteeseen; kyseistä direktiiviä jälleen muutettaessa olisi se selvyyden ja järkevyyden vuoksi muotoiltava uudelleen yhdistäen se yhdeksi tekstiksi ajoneuvojen direktiivin 85/3/ETY ( 5 ) mukaisuuden osoittamisesta 24 päivänä heinäkuuta 1986 annetun neuvoston direktiivin 86/364/ETY kanssa, |
3. |
jäsenvaltioissa voimassa olevien tieliikenteen hyötyajoneuvojen painoja ja mittoja koskevien vakioarvojen erot saattavat vaikuttaa haitallisesti kilpailun edellytyksiin ja olla esteenä liikkumiselle jäsenvaltioiden välillä, |
4. |
toissijaisuusperiaatteen mukaisesti olisi toteuttava yhteisötason toimenpiteitä tällaisen esteen poistamiseksi, |
5. |
edellä tarkoitetut vakioarvot kuvastavat tasapainoa tieliikenteen hyötyajoneuvojen järkevän ja taloudellisen käytön, infrastruktuurin ylläpidon vaatimusten, liikenneturvallisuuden sekä ympäristön ja elinympäristön suojelun välillä, |
6. |
tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen mittoja koskevien yhteisten vakioarvojen olisi voitava pysyä pitkään muuttumattomina, |
7. |
jäsenvaltiossa rekisteröityihin tai käyttöön otettuihin hyötyajoneuvoihin voidaan soveltaa ajoneuvojen painoja ja mittoja koskevia täydentäviä teknisiä vaatimuksia; nämä vaatimukset eivät saa olla esteenä hyötyajoneuvojen liikkumiselle jäsenvaltioiden välillä, |
8. |
olisi laajennettava direktiivin 85/3/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 89/338/ETY ( 6 ), 2 artiklassa olevaa ”paksuseinäisen kylmäkuljetusajoneuvon” määritelmää, jotta jäsenvaltioille annetaan mahdollisuus sallia sellaisten lämpöeristettyjen ajoneuvojen, jotka eivät vastaa mainitussa artiklassa määriteltyjä eristysvaatimuksia, liikkuminen niiden alueella, |
9. |
on tarpeen selventää käsitettä ”jakamaton kuorma” tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen takaamiseksi kyseisen tyyppistä kuormaa kuljettaville ajoneuvoille tai ajoneuvoyhdistelmille myönnettävien lupien osalta, |
10. |
tonnia käytetään yleisesti ajoneuvojen painon mittayksikkönä ja se on painon mittayksiköksi hyväksytty, minkä vuoksi sitä käytetään tässä direktiivissä, vaikka myönnetään, että painon varsinainen yksikkö on newton, |
11. |
sisämarkkinoita toteutettaessa tämän direktiivin soveltamisala olisi ulotettava myös kansalliseen liikenteeseen niiltä osin kuin se koskee ominaisuuksia, joilla on suuria vaikutuksia kilpailun edellytyksiin liikenteen alalla ja erityisesti tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien suurimpaa sallittua pituutta ja leveyttä koskeviin arvoihin, |
12. |
ajoneuvojen muiden ominaisuuksien osalta jäsenvaltioiden sallitaan soveltaa alueellaan muita kuin tässä direktiivissä säädettyjä arvoja ainoastaan kansallisessa liikenteessä käytettäviin ajoneuvoihin, |
13. |
pidentyviä kytkinjärjestelmiä käyttävien perävaunuyhdistelmien suurin pituus on käytännössä 18,75 m pisimmässä mahdollisessa tilassa; sama suurin mahdollinen pituus olisi sallittava kiinteitä kytkinjärjestelmiä käyttäville perävaunuyhdistelmille, |
14. |
on mahdollista, että tavaroiden kuljettamiseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurin sallittu leveys, 2,50 m, ei jätä tarpeeksi sisätilaa kuormalavojen tehokasta kuormausta varten, mikä on antanut aihetta soveltaa tämän arvon ylittäviä sallittuja poikkeamia jäsenvaltioiden sisäistä liikennettä koskevassa lainsäädännössä; teknisten vaatimusten selventämiseksi tarvitaan näin ollen yleistä mukauttamista tämänhetkiseen tilanteeseen ottaen huomioon kyseisten ominaisuuksien tieliikenneturvallisuuteen liittyvät seikat, |
15. |
jos tavaroiden kuljetukseen tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmaksi leveydeksi säädetään 2,55 m, kyseisen vakioarvon olisi koskettava myös linja-autoja; linja-autojen osalta olisi kuitenkin sallittava siirtymävaihe, jotta asianomaiset valmistajat voivat mukauttaa tuotantolaitteensa, |
16. |
liiallisten tievahinkojen estämiseksi ja hallittavuuden varmistamiseksi ajoneuvoja hyväksyttäessä ja käytettäessä paineilmakäyttöinen tai sitä vastaava eikä mekaaninen jousitus olisi asetettava etusijalle; tiettyjä akselin enimmäiskuormituksia ei saisi ylittää ja ajoneuvon on voitava kääntyä täydet 360 astetta ajetun kaaren pysyessä asetettujen enimmäisarvojen mukaisena, |
17. |
jäsenvaltioiden olisi voitava sallia sellaisten ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien, joiden mitat eroavat tällä direktiivillä vahvistetuista mitoista, liikkumisen alueellaan kansallista tavaroiden kuljetusta varten silloin, kun nämä ajoneuvot harjoittavat liikennettä, joka tässä direktiivissä määritellään sellaiseksi, että se ei vaikuta huomattavasti kansainväliseen kilpailuun liikenteen alalla, toisin sanoen erikoistarkoitukseen rakennetuilla ajoneuvoilla harjoitettua liikennettä sekä moduulimallin mukaisesti harjoitettua liikennettä, |
18. |
moduulimallin mukaisesti harjoitetun liikenteen osalta olisi sallittava siirtymävaihe, jotta jäsenvaltio voisi mukauttaa tieinfrastruktuurinsa, |
19. |
uutta teknologiaa soveltaen tai uuden kuljetusjärjestelmän mukaisesti sekä tällä direktiivillä vahvistetuista vakioarvoista poikkeavasti valmistettujen ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien olisi voitava harjoittaa paikallisliikennettä koejakson ajan, jonka tarkoituksena on tekniikan kehityksen hyödyntäminen, |
20. |
ajoneuvojen, jotka otetaan käyttöön ennen tämän direktiivin täytäntöönpanopäivää ja jotka aiemmin toisistaan poikenneiden kansallisten säännösten tai mittausmenetelmien vuoksi eivät ole tässä direktiivissä vahvistettujen mittojen mukaisia, olisi sallittava jatkaa liikenteen harjoittamista siirtymävaiheen ajan siinä jäsenvaltioissa, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön, |
21. |
viisi- tai kuusiakselisten ajoneuvoyhdistelmien tyyppihyväksyntää koskevien direktiivien antamiseksi on tapahtunut edistystä; tämän vuoksi muut kuin painoon ja mittoihin liittyvät yhtenäisyysvaatimukset, sellaisina kuin ne on määritelty direktiivin 85/3/ETY liitteessä II, olisi poistettava, |
22. |
kyseinen muutos olisi aiheellista tehdä myös tieliikennettä ja liikkumista koskevien kansainvälisten yleissopimusten kanssa ristiriidassa olevien sääntöjen välttämiseksi, |
23. |
tämän direktiivin noudattamisen valvonnan helpottamiseksi olisi tarpeen huolehtia, että ajoneuvoissa on merkintä siitä, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia, ja |
24. |
tämä direktiivi ei vaikuta niihin päivämääriin, joihin mennessä jäsenvaltioiden on saatettava korvatut direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä tai joista alkaen niitä on sovellettava, |
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
1 artikla
1. Tätä direktiiviä sovelletaan:
a) sellaisten M2- ja M3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden 0-luokan perävaunujen sekä N2- ja N3-luokan moottoriajoneuvojen ja niiden 03- ja 04 luokan perävaunujen mittoihin, jotka on määritelty moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetun neuvoston direktiivin 70/156/ETY ( 7 ) liitteessä II;
b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen ja tämän direktiivin liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkemmin määriteltyjen ajoneuvojen painoihin ja eräisiin muihin ominaisuuksiin.
2. Kaikki liitteessä I mainitut painot koskevat ajoneuvojen käyttöä kuormattuina liikenteessä, eivätkä ne ole tuotantostandardeja, jotka määritellään myöhemmässä direktiivissä.
3. Tätä direktiiviä ei sovelleta nivellinja-autoihin, joissa on useampi kuin yksi nivelosa.
2 artikla
Tässä direktiivissä:
— ”moottoriajoneuvolla” tarkoitetaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa, joka kulkee tiellä omalla voimalla,
— ”perävaunulla” tarkoitetaan tavaran kuljetukseen rakennettua ja varustettua ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kytkettäväksi moottoriajoneuvoon, ei kuitenkaan puoliperävaunua,
— ”puoliperävaunulla” tarkoitetaan tavaran kuljetukseen rakennettua ja varustettua ajoneuvoa, joka on tarkoitettu kytkettäväksi moottoriajoneuvoon siten, että osa vaunusta lepää moottoriajoneuvon päällä ja että moottoriajoneuvo kantaa huomattavan osan sen painosta sekä sen kuorman painosta,
— ”ajoneuvoyhdistelmällä” tarkoitetaan:
—— perävaunuyhdistelmää, joka koostuu moottoriajoneuvosta ja siihen kytketystä perävaunusta, tai
— puoliperävaunuyhdistelmää, joka koostuu moottoriajoneuvosta ja siihen kytketystä puoliperävaunusta,
— ”lämpöeristetyllä ajoneuvolla” tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka kiinteät tai irrotettavat korirakenteet on erityisesti varustettu tavaroiden kuljetukseen säädellyssä lämpötilassa ja jonka sivuseinät ovat eriste mukaan lukien vähintään 45 millimetriä paksut,
— ”linja-autolla” tarkoitetaan matkustajien ja matkatavaroiden kuljetukseen rakennettua ja varustettua ajoneuvoa, jossa on kuljettajan istuin mukaan lukien enemmän kuin yhdeksän istumapaikkaa. Se voi olla yksi- tai kaksikerroksinen, ja se voi myös vetää matkatavaraperävaunua,
— ”nivellinja-autolla” tarkoitetaan lina-autoa, joka koostuu kahdesta nivelosalla toisiinsa liitetystä jäykästä osasta. Kummankin jäykän osan matkustajaosaston on tämän tyyppisessä ajoneuvossa oltava yhteydessä toisiinsa, ja nivelosan on sallittava matkustajien vapaa liikkuminen jäykkien osien välillä. Näiden kahden osan liittäminen yhteen ja irrottaminen saa olla mahdollista ainoastaan korjaamolla,
— ”suurimmilla sallituilla mitoilla” tarkoitetaan tämän direktiivin liitteessä I säädettyjä enimmäismittoja ajoneuvoa käytettäessä,
— ”suurimmalla sallitulla painolla” tarkoitetaan kansainvälisessä liikenteessä käytetyn kuormatun ajoneuvon enimmäispainoa,
— ”suurimmalla sallitulla akselipainolla” tarkoitetaan kansainvälisessä liikenteessä käytetyn kuormatun ajoneuvon suurinta akseli- tai telipainoa,
— ”jakamattomalla kuormalla” tarkoitetaan kuormaa, jonka jakaminen kahteen tai useampaan kuormaan maantiekuljetusta varten aiheuttaisi kustannuksia tai huomattavan vahinkovaaran ja jota ei sen mittojen tai painojen vuoksi voida kuljettaa moottoriajoneuvolla, perävaunulla, perävaunuyhdistelmällä tai puoliperävaunuyhdistelmällä, joka kaikissa suhteissa vastaa tämän direktiivin säännöksiä,
— ”tonnilla” tarkoitetaan tonnin massan aiheuttamaa painoa, joka vastaa 9,8 kilonewtonia (kN).
Liitteessä I eritellyt suurimmat sallitut mitat mitataan ilman positiivisia toleransseja direktiivin 70/156/ETY liitteen I mukaisesti.
3 artikla
1. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää:
— ajoneuvon mittoja tai painoja koskevin perustein toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon käyttöä alueellaan kansainvälisessä liikenteessä,
— ajoneuvon mittoja koskevin perustein toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon käyttöä alueellaan kansallisessa liikenteessä,
jos ajoneuvo on liitteessä I määriteltyjen raja-arvojen mukainen.
Tätä säännöstä sovelletaan siitä huolimatta, että:
a) kyseiset ajoneuvot eivät ole jäsenvaltion säännösten mukaisia sellaisilta paino- ja mitta-arvoiltaan, jotka eivät sisälly liitteeseen I;
b) sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa ajoneuvot on rekisteröity tai otettu käyttöön, sallii liitteessä I vahvistettuja raja-arvoja korkeampia arvoja, joita ei mainita 4 artiklan 1 kohdassa.
2. Mitä 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa säädetään, ei kuitenkaan vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen vaatia, ottaen kuitenkin aisanmukaisesti huomioon yhteisön oikeuden, että jäsenvaltion alueella rekisteröidyt tai käyttöön otetut ajoneuvot täyttävät liitteeseen I sisältymättömät kansalliset paino- ja mittavaatimukset.
3. Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että lämpöeristettyjen ajoneuvojen mukana on yhdenmukaisuuden ATP:n kanssa todistava asiakirja tai kilpi, josta määrätään 1 päivänä syyskuuta 1970 tehdyssä sopimuksessa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisistä kuljetuksista ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävästä erityiskalustosta.
4 artikla
1. Jäsenvaltiot eivät saa sallia alueellaan tavanomaista liikennöintiä:
a) sellaisilla kansallisiin tavarakuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.4, 1.5, 1.6, 1.7, 1.8, 4.2 ja 4.4 kohdassa mainittuja vaatimuksia;
b) sellaisilla kansallisiin matkustajien kuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.4 a, 1.5 ja 1.5 a kohdassa mainittuja vaatimuksia.
2. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin sallia alueellaan liikennöinnin:
a) sellaisilla kansallisiin tavarakuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.3, 2, 3, 4.1 ja 4.3 kohdassa mainittuja vaatimuksia;
b) sellaisilla kansallisiin matkustajien kuljetuksiin käytettävillä ajoneuvoilla, jotka eivät täytä liitteessä I olevassa 1.3, 2, 3, 4.1 ja 4.3 kohdassa mainittuja vaatimuksia.
3. Ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien, jotka ylittävät enimmäismitat, voidaan sallia liikkuvan vain toimivaltaisen viranomaisen ilman syrjintää myöntämien erikoislupien nojalla tai näiden viranomaisten kanssa tapauskohtaisesti sovittujen syrjimättömien ehtojen perusteella, jos ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät kuljettavat tai ovat tarkoitetut kuljettamaan jakamattomia kuormia.
4. Jäsenvaltiot voivat sallia, että ►M1 kuljetukseen käytetyt ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, joita ◄ käytetään tiettyihin kansallisiin kuljetuksiin ja jotka eivät vaikuta merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, liikkuvat jäsenvaltion alueella mitoilla, jotka poikkeavat liitteen I kohdissa 1.1, 1.2, 1.4—1.8, 4.2 ja 4.4 mainituista mitoista.
Kuljetusten ei katsota vaikuttavan merkittävästi kansainväliseen kilpailuun kuljetusalalla, jos yksi kohdissa a) ja b) olevista ehdoista on täytetty:
a) kuljetukset suoritetaan jäsenvaltion alueella erikoistarkoitukseen rakennetuilla ajoneuvoilla tai ajoneuvoyhdistelmillä sellaisissa olosuhteissa, joissa kuljetuksia ei normaalisti suoriteta muista jäsenvaltioista lähtöisin olevilla ajoneuvoilla esimerkiksi metsien hyväksikäyttöön ja metsäteollisuuteen liittyvät kuljetukset,
b) jäsenvaltio, joka sallii kuljetukset alueellaan ajoneuvoilla ja ajoneuvoyhdistelmillä, joiden mitat poikkeavat liitteessä I säädetyistä mitoista, sallii käytettäväksi myös liitteen I mittasäännökset täyttäviä kuorma-autoja, perävaunuja ja puoliperävaunuja kytkettyinä siten, että voidaan saavuttaa vähintään tässä jäsenvaltiossa sallittu kuormatilan pituus, jotta jokainen liikennöitsijä voi hyödyntää tasapuolisia kilpailuedellytyksiä (moduulimalli).
Jäsenvaltio, jonka tulee sopeuttaa tieinfrastruktuurinsa pystyäkseen täyttämään kohdassa b) mainitut ehdot, voi kuitenkin kieltää enintään 31 päivään joulukuuta 2003 saakka ►M1 kansallisen liikenteen alueellaan sellaisilla ajoneuvoilla ◄ tai ajoneuvoyhdistelmillä, jotka ylittävät kansalliset voimassa olevat mittoja koskevat normit ehdolla, että kansallista lainsäädäntöä edelleen sovelletaan kaikkiin yhteisön liikennöitsijöihin syrjimättömällä tavalla.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat tämän kohdan noudattamiseksi.
5. Jäsenvaltiot voivat sallia, että ajoneuvoja ja ajoneuvoyhdistelmiä, jotka sisältävät uutta teknologiaa tai uuden kuljetusjärjestelmän eivätkä voi täyttää yhtä tai useampaa tämän direktiivin vaatimusta, käytetään tiettyihin paikallisiin kuljetustehtäviin koekauden ajan. Jäsenvaltioiden tulee ilmoittaa tästä komissiolle.
6. Jäsenvaltiot voivat sallia, että tavarankuljetukseen käytetyt ajoneuvot tai ajoneuvoyhdistelmät, jotka on rekisteröity tai otettu käyttöön ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja jotka kansallisista määräyksistä tai mittaustavasta johtuen ylittävät liitteen I kohdissa 1.1, 1.2, 1.4—1.8, 4.2 ja 4.4 mainitut raja-arvot, liikkuvat jäsenvaltion alueella näillä mitoilla 31 päivään joulukuuta 2006.
7. Jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2020 saakka sallia alueellaan liikenteen linja-autoilla, joiden mitat ylittävät liitteessä I olevassa 1.1, 1.2, 1.5 ja 1.5 a kohdassa vahvistetut mitat, jos nämä linja-autot on rekisteröity tai saatettu liikkeeseen ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa.
5 artikla
Rajoittamatta 4 artiklan 6 kohdan soveltamista:
a) ennen 1 päivää tammikuuta 1991 käyttöön otettujen puoliperävaunuyhdistelmien, jotka eivät ole liitteessä I olevassa 1.6 kohdassa ja 4.4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia, katsotaan olevan 3 artiklan tarkoittamassa mielessä näiden vaatimusten mukaiset, jos yhdistelmän kokonaispituus on enintään 15,50 metriä,
b) perävaunuyhdistelmien, joiden moottoriajoneuvo on otettu käyttöön ennen 31 päivää joulukuuta 1991 ja jotka eivät ole liitteessä I olevan 1.7 ja 1.8 kohdan vaatimusten mukaisia, katsotaan 31 päivään joulukuuta 1998 asti olevan 3 artiklan tarkoittamassa mielessä näiden vaatimusten mukaiset, jos ajoneuvoyhdistelmien kokonaispituus on enintään 18,00 metriä.
6 artikla
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 1 artiklassa tarkoitetuissa ja tämän direktiivin mukaisissa ajoneuvoissa on yksi a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista todisteista:
a) seuraavien kahden kilven yhdistelmä:
— direktiivin 76/114/ETY ( 8 ) mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty ”valmistajan kilpi”,
— liitteessä III vahvistettuja mittoja koskeva ja direktiivin 76/114/ETY mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi;
b) yksi direktiivin 76/114/ETY mukainen, siinä säädetyllä tavalla kiinnitetty kilpi, jossa on a alakohdassa tarkoitettujen kahden kilven tiedot;
c) sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen antama asiakirja, jossa ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön. Asiakirjassa on oltava samat otsikot ja tiedot kuin a alakohdassa tarkoitetuissa kilvissä. Asiakirja on säilytettävä helposti tarkastettavassa paikassa, ja se tulee suojata asianmukaisesti.
2. Jos ajoneuvon ominaisuudet eivät enää vastaa vaatimustenmukaisuustodisteeseen merkittyjä ominaisuuksia, jäsenvaltion, jossa ajoneuvo on rekisteröity, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vaatimustenmukaisuustodistetta muutetaan.
3. Jäsenvaltioiden on tunnustettava 1 kohdassa tarkoitetut kilvet ja asiakirjat tässä direktiivissä säädetyksi todisteeksi siitä, että ajoneuvo on vaatimusten mukainen.
4. Ajoneuvoon, jossa on vaatimustenmukaisuustodistus, voidaan kohdistaa:
— yhteisiä painojen raja-arvoja koskevia pistokokeita,
— yhteisiä mittojen raja-arvoja koskevia pistokokeita vain silloin, kun epäillään, että direktiiviä ei noudateta.
5. Painoja koskevan vaatimustenmukaisuustodisteen keskimmäisessä sarakkeessa on tarvittaessa ilmoitettava kyseistä ajoneuvoa koskevat yhteisön painoja koskevat raja-arvot. Liitteessä I olevassa 2.2.2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta merkinnän ”44 t” on oltava suluissa ajoneuvoyhdistelmän suurimman sallitun painon alapuolella.
6. Jäsenvaltio voi päättää alueellaan rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon osalta, että kansallisessa lainsäädännössä sallitut suurimmat painot on merkittävä vaatimustenmukaisuustodisteen vasempaan sarakkeeseen ja teknisesti sallitut painot oikeaan sarakkeeseen.
7 artikla
Tällä direktiivillä ei estetä soveltamasta kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevia tieliikennesäännöksiä, joissa sallitaan ajoneuvon painon ja/tai mittojen rajoittaminen tietyillä teillä tai tiettyjen teihin liittyvien rakennelmien kohdalla siitä riippumatta, mikä on ajoneuvon rekisteröintimaa tai käyttöönottomaa.
Tähän sisältyy mahdollisuus asettaa sellaisia paikallisia rajoituksia ajoneuvojen sallituille enimmäismitoille ja/tai -painoille, joita voidaan käyttää määrätyillä alueilla tai määrätyillä teillä, joissa tieinfrastruktuuri ei sovellu pitkille ja raskaille ajoneuvoille; tällaisia ovat esimerkiksi kaupunkien keskustat, pienet kylät tai erityisen luonnonarvon omaavat paikat.
8 artikla
Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei 31 päivään joulukuuta 1998 asti sovelleta 3 artiklaa siltä osin kuin se koskee:
a) liitteessä I olevassa 2.2, 2.3.1, 2.3.3, 2.4 ja 3.3.2 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, jolloin:
— poikkeuksena ovat 2.2.2 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot, joiden:
—i) kokonaispaino kuormattuna ei saa ylittää 38:aa tonnia;
ii) jokaisen kolmiakselisen telin, joiden akseleiden välinen etäisyys on määritelty kohdassa 3.3.2, akselipaino saa olla enintään 22,5 tonnia,
— poikkeuksena ovat 2.2.3, 2.2.4, 2.3 ja 3.4 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot, joiden kokonaispaino kuormattuna saa olla enintään:
—i) 2.2.3 ja 2.2.4 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta 35 tonnia,
ii) 2.3.1 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta 17 tonnia,
iii) 2.3.3 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta 30 tonnia, jos sanotussa kohdassa ja 4.3 kohdassa määriteltyjä vaatimuksia noudatetaan,
iv) 2.4 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen osalta 27 tonnia,
b) liitteessä I olevassa 3.4 kohdassa tarkoitettua vaatimusta, poikkeuksena 2.2, 2.3 ja 2.4 kohdassa tarkoitetut ajoneuvot, joiden vetävän akselin paino saa olla enintään 10,5 tonnia.
8 a artikla
Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat estää tai kieltää liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa tarkoitettujen linja-autojen käytön alueellaan 9 päivään helmikuuta 2005 saakka, paitsi jos nämä täyttävät seuraavat ohjattavuutta koskevat vaatimukset:
— linja-auton ollessa paikallaan ja sen ohjattavien pyörien ollessa sellaisessa asennossa, että jos auto alkaisi liikkua, sen etuosan uloin piste piirtäisi ympyrän, jonka säde on 12,50 metriä, määritetään ympyrästä ulospäin olevalle ajoneuvon kyljelle pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Jos kyseessä on nivellinja-auto, sen kaksi jäykkää osaa asetetaan tason suuntaisiksi;
— kun ajoneuvo liikkuu eteenpäin kumpaan tahansa suuntaan tätä säteeltään 12,50 metrin suuruista ympyrää seuraten, mikään osa siitä ei saa ylittää kyseistä pystysuoraa tasoa enempää kuin 0,80 metriä, jos kyseessä on enintään 12 metriä pitkä jäykkä linja-auto, eikä enempää kuin 1,20 metriä, jos kyseessä on yli 12 metriä pitkä jäykkä linja-auto tai nivellinja-auto.
9 artikla
Liitteessä I olevassa 1.2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun vaatimuksen osalta jäsenvaltiot voivat kieltäytyä sallimasta tai kieltää linja-autojen, joiden leveys on enemmän kuin 2,50 m, käytön alueellaan 31 päivään joulukuuta 1999.
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle toimenpiteistä, jotka ne toteuttavat tämän artiklan noudattamiseksi. Komissio ilmoittaa asiasta toisille jäsenvaltioille.
10 artikla
Kumotaan liitteessä IV olevassa A osassa luetellut direktiivit 11 artiklassa mainitusta päivästä alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta liitteessä IV olevassa B osassa viitattujen päivämäärien noudattamista, jotka koskevat jäsenvaltioiden velvollisuutta saattaa kyseiset säädökset osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Viittauksia kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin liitteessä V olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.
10 a artikla
Komissio esittää liitteessä 5 olevan 1.5 a kohdan osalta viimeistään 9 päivänä helmikuuta 2005 selvityksen siitä, onko mahdollista pienentää mainitun kohdan toisessa alakohdassa mainittua 0,60 metrin arvoa, jotta pitkien linja-autojen ohjattavuuteen liittyviä turvallisuusedellytyksiä voitaisiin parantaa. Selvitykseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus sen johdosta suoritettavaksi tämän direktiivin muuttamiseksi.
11 artikla
1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan 17 päivään syyskuuta 1997 mennessä. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.
2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säädökset kirjallisina komissiolle.
12 artikla
Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
13 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
AJONEUVOJEN SUURIMMAT SALLITUT PAINOT JA MITAT SEKÄ AJONEUVOIHIN LIITTYVÄT OMINAISUUDET
1. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmat sallitut mitat |
|
1.1. |
Suurin sallittu pituus |
|
— moottoriajoneuvo, muu kuin linja-auto |
12,00 m |
|
— perävaunu |
12,00 m |
|
— puoliperävaunuyhdistelmä |
16,50 m |
|
— perävaunuyhdistelmä |
18,75 m |
|
— nivellinja-auto |
18,75 m |
|
— kaksiakselinen linja-auto |
13,50 m |
|
— vähintään kolmiakselinen linja-auto |
15,00 m |
|
— linja-auton ja perävaunun yhdistelmä |
18,75 m |
|
1.2. |
Suurin sallittu leveys |
|
a) kaikki ajoneuvot |
2,55 m |
|
b) lämpöeristettyjen ajoneuvojen korirakenteet |
2,60 m |
|
1.3. |
Suurin sallittu korkeus (kaikki ajoneuvot) |
4,00 m |
1.4. |
Irrotettavat korirakenteet ja standardoidut kuormatilat, kuten kontit, sisältyvät 1.1, 1.2, 1.3, 1.6, 1.7, 1.8 ja 4.4 kohdassa mainittuihin mittoihin. |
|
1.4 a |
Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, esimerkiksi suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää 1.1 kohdassa säädettyä enimmäispituutta |
|
1.5. |
Kaikkien moottoriajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien on pystyttävä kääntymään ympyräalueessa, jonka ulompi säde on 12,50 m ja sisempi säde 5,30 m. |
|
1.5 a |
Muut linja-autoja koskevat vaatimukset Linja-auton ollessa paikallaan määritetään ympyrästä ulospäin olevalle ajoneuvon kyljelle pystysuora tangenttitaso piirtämällä maahan viiva. Jos kyseessä on nivellinja-auto, sen kaksi jäykkää osaa asetetaan tason suuntaisiksi Kun ajoneuvo tulee suorassa linjassa 1.5 kohdassa kuvattuun ympyräalueeseen, mikään sen osista ei saa ylittää tätä pystysuoraa tasoa enempää kuin 0,60 metriä |
|
1.6. |
Suurin etäisyys puoliperävaunun vetotapin akselin ja puoliperävaunun takaosan välillä |
12,00 m |
1.7. |
Suurin sallittu pituus mitattuna perävaunuyhdistelmän pituusakselin suuntaisesti ohjaamon takana olevan kuormatilan etumaisesta pisteestä yhdistelmän perävaunun takimmaiseen pisteeseen vähennettynä etäisyydellä vetoajoneuvon takaosasta perävaunun etuosaan |
15,65 m |
1.8. |
Suurin sallittu pituus mitattuna perävaunuyhdistelmän pituusakselin suuntaisesti ohjaamon takana olevan kuormatilan etumaisesta pisteestä yhdistelmän perävaunun takimmaiseen pisteeseen |
16,40 m |
2. |
Ajoneuvojen suurimmat sallitut painot (tonneina) |
|
2.1. |
Ajoneuvoyhdistelmien osana olevat ajoneuvot |
|
2.1.1. |
Kaksiakselinen perävaunu |
18 tonnia |
2.1.2. |
Kolmiakselinen perävaunu |
24 tonnia |
2.2. |
Ajoneuvoyhdistelmät |
|
2.2.1. |
Viisi- tai kuusiakseliset perävaunuyhdistelmät |
|
a) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen perävaunu |
40 tonnia |
|
b) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen perävaunu |
40 tonnia |
|
2.2.2. |
Viisi- tai kuusiakselinen puoliperävaunuyhdistelmä |
|
a) kaksiakselinen moottoriajoneuvo ja kolmiakselinen puoliperävaunu |
40 tonnia |
|
b) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu |
40 tonnia |
|
c) kolmiakselinen moottoriajoneuvo ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu, joka kuljettaa 40-jalkaista ISO-konttia yhdistettynä kuljetuksena |
44 tonnia |
|
2.2.3. |
Kaksiakselisesta moottoriajoneuvosta ja kaksiakselisesta perävaunusta koostuvat neliakseliset perävaunuyhdistelmät |
36 tonnia |
2.2.4. |
Kaksiakselisesta moottoriajoneuvosta ja kaksiakselisesta puoliperävaunusta koostuvat neliakseliset puoliperävaunuyhdistelmät, jos puoliperävaunun akseliväli |
|
2.2.4.1. |
on vähintään 1,3 m mutta enintään 1,8 m |
36 tonnia |
2.2.4.2. |
on yli 1,8 m |
36 tonnia + 2 tonnin sallittu poikkeama, kun otetaan huomioon moottoriajoneuvon (18 tonnia) suurin sallittu paino ja puoliperävaunun (20 tonnia) kaksiakselisen telin suurin sallittu paino ja kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella. |
2.3. |
Moottoriajoneuvot |
|
2.3.1. |
Kaksiakseliset moottoriajoneuvot |
18 tonnia |
2.3.2. |
Kolmiakseliset moottoriajoneuvot |
—25 tonnia —26 tonnia kun vetävä akseli on varustettu pyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia. |
2.3.3. |
Neliakseliset moottoriajoneuvot, joissa on kaksi ohjaavaa akselia |
32 tonnia kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia. |
2.4. |
Kolmiakseliset nivellinja-autot |
28 tonnia |
3. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen suurimmat sallitut akselipainot (tonneina) |
|
3.1. |
Yksittäiset akselit Muu kuin vetävä akseli |
10 tonnia |
3.2. |
Perävaunujen ja puoliperävaunujen kaksiakseliset telit Kaksiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos akselien välinen etäisyys d on |
|
3.2.1. |
pienempi kuin 1,0 m (d < 1,0) |
11 tonnia |
3.2.2. |
vähintään 1,0 m, mutta pienempi kuin 1,3 m (1,0 ≤ d < 1,3) |
16 tonnia |
3.2.3. |
vähintään 1,3 m mutta pienempi kuin 1,8 m (1,3 ≤ d < 1,8) |
18 tonnia |
3.2.4. |
1,8 m tai suurempi (1,8 ≤ d) |
20 tonnia |
3.3. |
Perävaunujen ja puoliperävaunujen kolmiakseliset telit Kolmiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos akselien etäisyys d on |
|
3.3.1. |
enintään 1,3 m (d ≤ 1,3) |
21 tonnia |
3.3.2. |
suurempi kuin 1,3 m mutta enintään 1,4 m (1,3 < d ≤ 1,4) |
24 tonnia |
3.4. |
Vetävä akseli |
|
3.4.1. |
Edellä 2.2.1 ja 2.2.2 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen vetävä akseli |
11,5 tonnia |
3.4.2. |
Edellä 2.2.3, 2.2.4, 2.3 ja 2.4 kohdassa tarkoitettujen ajoneuvojen vetävä akseli |
11,5 tonnia |
3.5. |
Moottoriajoneuvojen kaksiakseliset telit Kaksiakselisen telin akselipainojen summa ei saa olla suurempi kuin, jos etäisyys d on |
|
3.5.1. |
pienempi kuin 1,0 m (d < 1,0 m) |
11,5 tonnia |
3.5.2. |
vähintään 1,0 m mutta pienempi kuin 1,3 m (1,0 m ≤ d < 1,3 m) |
16 tonnia |
3.5.3. |
vähintään 1,3 m mutta pienempi kuin 1,8 m (1,3 m ≤ d < 1,8 m) |
—18 tonnia —19 tonnia kun vetävä akseli on varustettu paripyörillä ja ilmajousituksella tai liitteen II määritelmän mukaisesti yhteisön sitä vastaavaksi tunnustamalla jousituksella tai kun kukin vetävä akseli on varustettu paripyörillä eikä yhdenkään akselin enimmäispaino ylitä 9,5:tä tonnia. |
4. |
Direktiivin 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin liittyvät ominaisuudet |
|
4.1. |
Kaikki ajoneuvot Ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän vetävän akselin tai vetävien akseleiden akselipaino ei saa olla pienempi kuin 25 % kuormatun ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän kokonaispainosta, kun ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää käytetään kansainvälisessä liikenteessä. |
|
4.2. |
Perävaunuyhdistelmät Moottoriajoneuvon taka-akselin ja perävaunun etuakselin välisen etäisyyden täytyy olla vähintään 3,00 metriä. |
|
4.3. |
Akselivälin mukaan määräytyvä suurin sallittu paino Neliakselisen moottoriajoneuvon suurin sallittu paino tonneina ei saa olla suurempi kuin viisi kertaa ajoneuvon etumaisen ja takimmaisen akselin välinen etäisyys metreinä. |
|
4.4. |
Puoliperävaunut Vetotapin akselista vaakatasossa mihin tahansa kohtaan puoliperävaunun etupäädyssä mitattu etäisyys saa olla enintään 2,04 m. |
LIITE II
ILMAJOUSITETTUJEN VETÄVIEN AKSELIEN TAI ILMAJOUSITETUN VETÄVÄN AKSELIN JOUSITUSTA VASTAAVIEN JOUSITUSJÄRJESTELMIEN EHDOT
1. JOUSITUKSEN MÄÄRITELMÄ
Jousitusjärjestelmää pidetään ilmajousituksena, jos vähintään 75 % joustosta aiheutuu ilmajousesta.
2. VASTAAVUUS ILMAJOUSITUKSEN KANSSA
Jousituksen on, ilmajousitusta vastaavaksi tunnustamista varten, täytettävä seuraavat edellytykset:
2.1. |
Vetävän akselin tai telin yläpuolella olevan jousitetun massan vapaan lyhytaikaisen matalataajuisen pystysuoran värähtelyn aikana mitatun taajuuden ja vaimennuksen on oltava 2.2—2.5 kohdassa määrättyjen rajojen mukainen, kun jousitukseen kohdistuu suurin mahdollinen kuorma. |
2.2. |
Jokainen akseli on varustettava hydraulisilla vaimentimilla. Kaksiakselisessa telissä hydrauliset vaimentimet on sijoitettava siten, että telin akseleiden värähtely on mahdollisimman pieni. |
2.3. |
Vaimennussuhteen keskiarvon D on oltava yli 20 % ripustuksen kriittisestä vaimennuksesta, silloin kun hydrauliset vaimentimet toimivat tavanomaisesti. |
2.4. |
Kun kaikki hydrauliset vaimentimet on poistettu tai ne eivät toimi, jousituksen vaimennussuhde saa olla enintään 50 % D:stä. |
2.5. |
Vetävän akselin tai telin yläpuolella olevan jousitetun massan taajuus vapaassa lyhytaikaisessa pystysuorassa värähtelyssä saa olla korkeintaan 2,0 Hz. |
2.6. |
Jousituksen taajuus ja vaimennus on esitetty 3 kohdassa. Testausmenetelmistä taajuuden ja vaimennuksen mittaamiseksi määrätään 4 kohdassa. |
3. |
TAAJUUDEN JA VAIMENNUKSEN MÄÄRITELMÄTämä määritelmä koskee vetävän akselin tai telin yläpuolella olevaa jousitettua massaa M (kg). Tienpinnan ja jousitetun massan välinen akselin tai telin vertikaalinen kokonaisjousivakio on K newtonia metrillä (N/m) ja kokonaisvaimennuksen kerroin on C newtonia per metri ja sekunti (N/ms). Jousitetun massan pystysuora siirtymä on Z. Jousitetun massan vapaan värähtelyn liikeyhtälö on seuraava: Jousitetun massan värähtelyn taajuus F rad/s on:
Vaimennus on kriittinen kun C = Co, jossa ist. Vaimennussuhde kriittisen vaimennuksen murto-osana on. Jousitetun massan vapaan lyhytaikaisen värähtelyn aikana massan pystysuora liike seuraa vaimennettua sinimuotoista käyrää (kuva 2). Taajuus voidaan arvioida mittaamalla kaikkiin havaittavissa oleviin värähtelyjaksoihin kuluva aika. Vaimennus voidaan arvioida mittaamalla samansuuntaistenperäkkäisten värähtelyhuippujen korkeus. Jos ensimmäisen ja toisen värähtelyjakson huippuamplitudit ovat A1 ja A2' vaimennussuhde D on:
”In” on amplitudien suhteen luonnollinen logaritmi. |
4. |
TESTAUSMENETELMÄ Jotta voitaisiin kokeellisesti todeta vaimennussuhde D, kun hydrauliset iskunvaimentimet on poistettu, ja ripustuksen taajuus F, kuormitettua ajoneuvoa olisi joko a) ajettava hiljaisella nopeudella (5 km/h + 1 km/h) 80 mm korkean askelman yli, jonka profiili on esitetty kuvassa 1. Taajuuden ja vaimennuksen analysointiin tarvittava lyhytaikainen värähtely ilmenee, kun vetävän akselin pyörät ovat ylittäneet askelman; tai b) vedettävä alas alustasta, niin että vetävän akselin kuorma on 1,5 kertaa akselin suurin sallittu staattinen arvo. Alhaalla pidetty ajoneuvo päästetään äkkiä irti ja sitä seuraava värähtely analysoidaan; tai c) nostettava alustasta, niin että jousitettu massa kohoaa 80 mm vetävän akselin yläpuolella. Ylhäällä pidetty ajoneuvo pudotetaan äkkiä, ja sitä seuraava värähtely analysoidaan; tai d) testattava muilla menetelmillä, sikäli kuin valmistaja on osoittanut tekniselle tutkimuslaitokselle, että ne ovat näitä vastaavia. Ajoneuvo olisi varustettava pystysuoraa siirtymää mittaavalla anturilla, joka sijoitetaan vetävän akselin ja alustan väliin suoraan vetävän akselin yläpuolelle. Sen antamasta jäljestä voidaan mitata ensimmäisen ja toisen puristushuipun välinen aika, jotta saadaan taajuus F, ja amplitudisuhde, jotta saadaan vaimennus. Kun on kyse kahdella vetoakselilla varustetusta telistä, pystysuoraa seinämää mittaavat anturit olisi sijoitettava kunkin vetoakselin yläpuolelle alustan väliin. Kuva 1 Jousituskokeen askelma Kuva 1 Vaimennetun liikkeen käyrä |
LIITE III
EDELLÄ 6 ARTIKLAN 1 KOHDAN a ALAKOHDASSA TARKOITETTU MITTOJA KOSKEVA KILPI
I. |
Mittoja koskevassa kilvessä, joka on kiinnitettävä mahdollisimman lähelle direktiivissä 76/114/ETY tarkoitettua kilpeä, täytyy olla seuraavat tiedot: 1. Valmistajan nimi ( 9 ) 2. Ajoneuvon valmistenumero ( 10 ) 3. Moottoriajoneuvon, perävaunun tai puoliperävaunun pituus (L) 4. Moottoriajoneuvon, perävaunun tai puoliperävaunun leveys (W) 5. Tiedot ajoneuvoyhdistelmien pituuden mittaamiseksi: — etäisyys a moottoriajoneuvon etuosasta kiinnityslaitteen keskelle (vetotappi tai -pöytä); siirrettävän vetopöydän osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta (amin ja amax), — etäisyys b perävaunun kiinnityskohdan keskipisteestä (vetosilmukka perävaunussa ja vetotappi puoliperävaunussa) perävaunun tai puoliperävaunun takaosaan; siirrettävällä kiinnityspisteellä varustetun kiinnityslaitteen osalta on ilmaistava pienin ja suurin mitta (bmin ja bmax). Ajoneuvoyhdistelmän pituus on moottoriajoneuvon ja sen taakse kytketyn perävaunun tai puoliperävaunun pituus, milloin niiden pituusakselit ovat samalla suoralla linjalla. |
II. |
Vaatimustenmukaisuustodisteen arvojen on vastattava tarkoin ajoneuvon todellisia mittoja. |
LIITE IV
OSA A
Kumottavat direktiivit
(10 artiklassa tarkoitetut)
— Direktiivi 85/3/ETY tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja eräistä muista teknisistä ominaisuuksista ja siihen tehdyt muutokset:
—— Direktiivi 86/360/ETY
— Direktiivi 88/218/ETY
— Direktiivi 89/338/ETY
— Direktiivi 89/460/ETY
— Direktiivi 89/461/ETY
— Direktiivi 91/60/ETY
— Direktiivi 92/7/ETY.
— Direktiivi 86/364/ETY, jossa säädetään todisteesta sen osoittamiseksi, että ajoneuvot ovat tiettyjen tieliikenteen ajoneuvojen painoista, mitoista ja eräistä muista teknisistä ominaisuuksista annetun direktiivin 85/3/ETY mukaisia.
OSA B
Direktiivi |
Täytäntöönpanon määräpäivä |
85/3/ETY (EYVL N:o L 2, 3.1.1985, s. 14) |
1 päivä heinäkuuta 1986 |
1 päivä tammikuuta 1990 |
|
86/360/ETY (EYVL N:o L 217, 5.8.1986, s. 19) |
1 päivä tammikuuta 1992 |
86/364/ETY (EYVL N:o L 221, 7.8.1986, s. 48) |
29 päivä heinäkuuta 1987 |
88/218/ETY (EYVL N:o L 98, 15.4.1988, s. 48) |
1 päivä tammikuuta 1989 |
89/338/ETY (EYVL N:o L 142, 25.5.1989, s. 3) |
1 päivä heinäkuuta 1991 |
1 päivä tammikuuta 1992 |
|
1 päivä tammikuuta 1993 |
|
89/460/ETY (EYVL N:o L 226, 3.8.1989, s. 5) |
|
89/461/ETY (EYVL N:o L 226, 3.8.1989, s. 7) |
1 päivä tammikuuta 1991 |
91/60/ETY (EYVL N:o L 37, 9.2.1991, s. 37) |
30 päivä syyskuuta 1991 |
92/7/ETY (EYTL N:o L 57, 2.3.1992, s. 29) |
31 päivä joulukuuta 1992 |
LIITE V
VASTAAVUUSTAULUKKO
Tässä direktiivissä |
85/3/ETY |
86/360/ETY |
86/364/ETY |
88/218/ETY |
89/338/ETY |
89/460/ETY |
89/461/ETY |
91/60/ETY |
92/7/ETY |
1 artiklan kohta 1 |
1 artiklan 1 kohta |
||||||||
1 artiklan 1 kohdan a alakohta |
— |
||||||||
1 artiklan 1 kohdan b alakohta |
1 artiklan 1 kohdan b alakohta |
||||||||
1 artiklan 2 kohta |
1 artiklan 2 kohta |
||||||||
2 artiklan 1—4 ja 6—10 luetelmakohta |
1 artiklan 2 kohta |
||||||||
2 artiklan 5 ja 11—12 luetelmakohta |
— |
||||||||
2 artiklan viimeinen luetelmakohta |
— |
||||||||
3 artiklan 1 kohta |
— |
||||||||
3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta |
||||||||
3 artiklan 2 kohta |
3 artiklan 2 kohta |
||||||||
3 artiklan 3 kohta |
— |
||||||||
4 artikla |
— |
||||||||
5 artiklan a kohta |
1 artiklan 1 kohta |
||||||||
5 artiklan b kohta |
|||||||||
6 artiklan 1—4 kohta |
1 artiklan 1—4 kohta |
1 artiklan 1 kohta |
|||||||
6 artiklan 5 ja 6 kohta |
2 artiklan 1 ja 2 kohta |
||||||||
7 artikla |
6 artikla |
||||||||
8 artikla |
1 artikla |
||||||||
9—12 artikla |
— |
||||||||
13 artikla |
9 artikla |
||||||||
Liite I |
Liite I |
||||||||
1 kohta |
1 kohta |
||||||||
1.1 kohdan 1, 2, 3, 5 luetelmakohta |
1 artiklan 2 kohta |
||||||||
1.1 kohdan 4 luetelmakohta |
— |
||||||||
1.2 kohdan a alakohta |
— |
||||||||
1.2 kohdan b alakohta |
— |
||||||||
1.3—1.5 kohta |
1.3—1.5 kohta |
||||||||
1.6 kohta |
1 artiklan 3 kohta |
||||||||
1.7 kohta |
1 artiklan 3 kohta |
||||||||
1.8 kohta |
|||||||||
2—2.2.1 kohdan b alakohta |
2—2.2.1 kohdan b alakohta |
||||||||
2.2.2 kohdan a—c alakohta |
2.2.2 kohdan a—c alakohta |
||||||||
2.2.3 kohta 2.2.4.1 kohta |
1 artiklan 5 kohdan b alakohta |
||||||||
2.2.4.2 kohta |
1 artiklan 1 kohdan a alakohta |
||||||||
2.3 kohta — 2.3.1 kohta |
1 artiklan 5 kohdan c alakohta |
||||||||
2.3.2 kohta — 2.3.3 kohta |
1 artiklan 1 kohdan b—c alakohta |
||||||||
2.4 kohta |
1 artiklan 5 kohdan c alakohta |
||||||||
3 kohta — 3.3.2 kohta |
3 kohta — 3.3.2 kohta |
||||||||
3.4 kohta — 3.4.1 kohta |
1 artiklan 3 kohta |
||||||||
3.4.2 kohta — 3.5.2 kohta |
1 artiklan 5 kohdan d alakohta |
||||||||
3.5.3 kohta |
1 artiklan 1 kohdan d alakohta |
||||||||
4—4.2 kohta |
kohdat 4—4.2 |
||||||||
4.3 kohta |
1 artiklan 5 kohdan e alakohta |
||||||||
4.4 kohta |
1 artiklan 4 kohta |
||||||||
Liite II |
Liite III |
||||||||
Liite III |
Liite |
( 1 ) EYVL N:o C 38, 8.2.1994, s. 3 ja EYVL N:o C 247, 23.9.1995, s. 1
( 2 ) EYVL N:o C 295, 22.10.1994, s. 72
( 3 ) Euroopan parlamentin lausunto annettu 15 päivänä marraskuuta 1994 (EYVL N:o C 341, 5.12.1994, s. 39), neuvoston yhteinen kanta vahvistettu 8 päivänä joulukuuta 1995 (EYVL N:o C 356, 30.12.1995, s. 13) ja Euroopan parlamentin päätös tehty 14 päivänä maaliskuuta 1996 (EYVL N:o C 96, 4.4.1996, s. 233).
( 4 ) EYVL N:o L 2, 3.1.1985, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 92/7/ETY (EYVL N:o L 57, 2.3.1992, s. 29).
( 5 ) EYVL N:o L 221, 7.8.1986, s. 48
( 6 ) EYVL N:o L 142, 25.5.1989, s. 3
( 7 ) EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2000/40/EY (EYVL L 203, 10.8.2000, s. 9).
( 8 ) EYVL N:o L 24, 30.1.1976, s. 1, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission direktiivillä 78/507/ETY (EYVL N:o L 155, 13.6.1978, s. 31).
( 9 ) Tätä tietoa ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvossa on yksi ainoa sekä painot että mitat ilmaiseva kilpi.
( 10 ) Tätä tietoa ei tarvitse toistaa, jos ajoneuvossa on yksi ainoa sekä painot että mitat ilmaiseva kilpi.