Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 01995R2236-20050811

    Consolidated text: Neuvoston asetus (EY) N:o 2236/95, annettu 18 päivänä syyskuuta 1995, Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/1995/2236/2005-08-11

    1995R2236 — FI — 11.08.2005 — 004.001


    Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

    ►B

    NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2236/95,

    annettu 18 päivänä syyskuuta 1995,

    Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä

    (EYV L 228, 23.9.1995, p.1)

    Muutettu:

     

     

    Virallinen lehti

      No

    page

    date

    ►M1

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1655/1999, annettu 19 päivänä heinäkuuta 1999,

      L 197

    1

    29.7.1999

    ►M2

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 788/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004,

      L 138

    17

    30.4.2004

    ►M3

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 807/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004,

      L 143

    46

    30.4.2004

    ►M4

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1159/2005, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2005,

      L 191

    16

    22.7.2005




    ▼B

    NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2236/95,

    annettu 18 päivänä syyskuuta 1995,

    Euroopan laajuisten verkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä



    EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 129 d artiklan kolmannen kohdan,

    ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

    ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 2 ),

    ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon ( 3 ),

    tekee ratkaisunsa perustamissopimuksen 189 c artiklan menettelyn mukaisesti ( 4 ),

    sekä katsoo, että

    perustamissopimuksen 3 artiklan n kohdan mukaan yhteisön toimintaan kuuluu Euroopan laajuisten verkkojen luomisen ja kehittämisen edistäminen,

    perustamissopimuksen 129 b artiklassa täsmennetään, että yhteisö myötävaikuttaa Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen liikenteen, teletoiminnan ja energian infrastruktuurien aloilla myötävaikuttaakseen perustamissopimuksen 7 a ja 130 a artiklassa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseen,

    perustamissopimuksen 129 b artiklan 2 kohdassa määrätään, että yhteisö pyrkii toiminnallaan edistämään kansallisten verkkojen yhteenliittämistä ja yhteentoimivuutta sekä pääsyä tällaisiin verkkoihin; se ottaa erityisesti huomioon tarpeen liittää saarialueita, erillisalueita ja syrjäseutualueita yhteisön keskusalueisiin,

    perustamissopimuksen 129 c artiklassa määrätään, että yhteisö vahvistaa joukon suuntaviivoja, jotka koskevat suunniteltujen toimien tavoitteita, painopisteitä ja pääperiaatteita Euroopan laajuisten verkkojen alalla, ja se voi tukea jäsenvaltioiden rahoituksellisia ponnistuksia Euroopan laajuisten verkkojen toteuttamiseksi,

    on tarpeen laatia yleiset säännöt yhteisön rahoitustuen myöntämiseksi Euroopan laajuisten verkkojen alalla ja mahdollistaa siten tämän artiklan toteuttaminen,

    perustamissopimuksen 129 c artiklan mukaisesti yhteisön tukea olisi myönnettävä näissä suuntaviivoissa yksilöidyille yhteistä etua koskeville hankkeille,

    komission ehdottamat perustamissopimuksen 129 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetut suuntaviivat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston tutkittavina ja jos päätökset, joilla nämä suuntaviivat vahvistetaan, eivät ole voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, olisi siirtymäkauden aikana oltava mahdollista, että yhteisö voi tukea ensisijaisia erityishankkeita varainhoitovuonna 1995 käytettävissä olevien määrärahojen mukaisesti ja korkeintaan 31 päivään joulukuuta 1995,

    yksityisten pääomien osallistumista Euroopan laajuisten verkkojen rahoittamiseen on lisättävä ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta kehitettävä,

    yhteisön tukea voidaan antaa erityisesti toteutettavuutta koskevien selvitysten, lainatakuiden tai korkotuen muodossa; nämä tuet ja takuut liittyvät erityisesti Euroopan investointipankilta tai muilta julkisilta tai yksityisiltä rahoituslaitoksilta saatavaan rahoitustukeen; tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan käyttää suoraa investointitukea,

    lainatakuut antaa Euroopan investointirahasto kaupalliselta pohjalta tai muut rahoituslaitokset; yhteisön rahoitustuki voi kattaa näiden takuiden saajien maksamat takuumaksut kokonaan tai osittain,

    yhteisön tuen pääasiallisena tarkoituksena on voittaa hankkeen käynnistysvaiheessa mahdollisesti aiheutuvat rahoitukselliset esteet,

    on tarpeen vahvistaa raja yhteisön tuelle suhteessa investoinnin kokonaiskustannuksiin,

    hankkeille on myönnettävä yhteisön tukea sen mukaan, missä määrin ne edistävät perustamissopimuksen 129 b artiklan tavoitteita sekä perustamissopimuksen 129 c artiklassa tarkoitettujen suuntaviivojen mukaisia muita tavoitteita ja ensisijaisia seikkoja; on myös tarpeen ottaa huomioon muita näkökohtia, kuten julkista ja yksityistä rahoitusta kannustava vaikutus, hankkeiden välittömät ja välilliset sosiaalis-taloudelliset vaikutukset erityisesti työllisyyteen sekä ympäristövaikutukset,

    komission on huolellisesti arvioitava hankkeiden ajateltavissa olevaa taloudellista elinkelpoisuutta kustannus-hyötyanalyysien ja muiden aiheellisten perusteiden pohjalta, sekä hankkeiden taloudellista kannattavuutta,

    perustamissopimuksen 129 c artiklan 1 kohdan mukaisen rahoitustuen on oltava yhteisön toimintaohjelmien mukaista erityisesti verkkojen osalta ja ympäristönsuojelun, kilpailun ja julkisten hankintojen suhteen; ympäristönsuojeluun kuuluu hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi,

    on tarpeen selkeyttää rahoituksen valvontaa koskevat jäsenvaltioiden ja komission keskinäiset toimivaltuudet ja vastuut,

    komissio huolehtii Euroopan laajuisiin verkkoihin liittyvien kaikkien yhteisön toimien tehokkaasta yhteensovittamisesta, erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen rahoituksen sekä rakennerahastojen, koheesiorahaston, Euroopan investointirahaston ja Euroopan investointipankin rahoituksen välillä,

    olisi käytettävä tehokkaita yhteisön tukitoimia koskevia arviointi-, seuranta- ja valvontamenetelmiä,

    on tärkeää varmistaa rahoitustoimintaa koskeva aiheellinen tiedotus, julkisuus ja avoimuus,

    tähän asetukseen on sen täytäntöön panemiseksi lisätty Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 6 päivänä maaliskuuta 1995 antaman julistuksen 2 kohdan mukaisesti rahoitusohje, sen vaikuttamatta perustamissopimuksessa määriteltyyn budjettivallan käyttäjän toimivaltaan,

    ennen rahoitussuunnittelukauden 1994—1999 päättymistä olisi arvioitava, vastaavatko tässä asetuksessa säädetyt toimet yhteisön tarpeita ja jos vastaavat, niin missä määrin,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:



    1 artikla

    Määritelmä ja soveltamisala

    Tässä asetuksessa määritellään edellytykset, yksityiskohtaiset säännöt ja menettelyt perustamissopimuksen 129 c artiklan 1 kohdan mukaisiin liikenteen, teletoiminnan ja energian infrastruktuureihin liittyville Euroopan laajuisten verkkojen alan yhteistä etua koskeville hankkeille tarkoitetun yhteisön tuen myöntämiseksi.

    2 artikla

    Oikeus tukeen

    1.  Yhteisön tukea voidaan myöntää ainoastaan perustamissopimuksen 129 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa yksilöidyille yhteistä etua koskeville hankkeille, jäljempänä ’hankkeet’.

    Tukea voivat saada myös edellisessä alakohdassa tarkoitettujen hankkeiden osat, jos ne ovat teknisesti ja rahoituksellisesti itsenäisiä yksikköjä.

    ▼M1 —————

    ▼M1

    4 artikla

    Tukimuodot

    1.  Yhteisön tuki hankkeille voi olla yhtä tai useampaa seuraavista:

    a) Hankkeita koskevien selvitysten yhteisrahoitus, mukaan lukien esitutkimukset, toteutettavuustutkimukset, arviointitutkimukset ja muut tekniset tukimuodot. Yhteisön rahoitus ei yleensä voi olla suurempi kuin 50 prosenttia tutkimuksen kokonaiskustannuksista.

    Yhteisön rahoitusosuus voi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa komission aloitteesta ja asianomaisten jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella olla suurempi kuin 50 prosenttia.

    b) Euroopan investointipankin tai muiden julkisten tai yksityisten rahoituslaitosten myöntämien lainojen korkotuet. Yleensä korkotuen kesto ei voi ylittää viittä vuotta.

    c) Euroopan investointirahaston tai muiden rahoituslaitosten lainatakuiden takuumaksut.

    d) Suora investointituki asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

    e) Osallistuminen sellaisten investointirahastojen tai vastaavien rahoitusjärjestelmien riskipääomaan, joiden ensisijaisena tavoitteena on riskipääoman tarjoaminen Euroopan laajuisia verkkoja koskeviin hankkeisiin ja osallistuminen huomattavaan yksityissektorin investointiin; tämän riskipääoman osuus ei saa olla suurempi kuin yksi prosentti 18 artiklan mukaisista talousarviovaroista; jäljempänä 17 artiklan menettelyjen mukaisesti tätä rajaa voidaan nostaa kahteen prosenttiin vuodesta 2003 lukien komission tämän välineen toiminnasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle esittämän katsauksen valossa.

    Tämän riskipääomaan osallistumisen toteutusta koskevista muista yksityiskohtaisista säännöistä säädetään liitteessä.

    Osallistuminen voi tapahtua suoraan rahastoon tai vastaavaan rahoitusjärjestelmään tai samojen investointirahaston hoitajien hallinnoimaan yhteisinvestointivälineeseen.

    f) Tarvittaessa yhdistelmä a—e alakohdassa tarkoitetuista yhteisön tuista, jotta mahdollisimman taloudellisella tavalla käytettävillä budjettivaroilla olisi mahdollisimman suotuisa vaikutus.

    2.  Edellä a—e alakohdassa tarkoitettuja yhteisön tukimuotoja käytetään valikoiden, jotta voidaan ottaa huomioon kyseisten erityyppisten verkkojen erityispiirteet ja varmistua siitä, että tuet eivät aiheuta vääristymiä alan yritysten väliseen kilpailuun.

    3.  Liikenteen infrastruktuureihin käytettävät varat on koko 18 artiklassa tarkoitetun kauden ajan kohdennettava siten, että rautatiehankkeisiin, yhdistelmäliikenne mukaan lukien, käytetään vähintään 55 prosenttia ja tiehankkeisiin enintään 25 prosenttia varoista.

    4.  Komissio tukee yksityisten rahoituslähteiden käyttämistä tämän asetuksen mukaisissa hankkeissa tapauksissa, joissa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla voidaan saavuttaa yhteisön rahoitusvälineiden mahdollisimman suuri kerrannaisvaikutus. Komissio tutkii kaikki tapaukset erikseen ottaen huomioon aiheellisissa tapauksissa mahdollisen vaihtoehdon, joka rahoitetaan kokonaan julkisin varoin. Kunkin hankkeen tapauksessa on perustamissopimuksen mukaisesti vaadittava kyseisen jäsenvaltion tukea.

    ▼B

    5 artikla

    Yhteisön tuen edellytykset

    1.  Yleisesti ottaen yhteisön tukea myönnetään yksinomaan, jos hankkeiden toteuttamisessa on rahoitukseen liittyviä esteitä.

    2.  Yhteisön tuki ei saa ylittää hankkeen käynnistämiseksi tarpeelliseksi arvioitua vähimmäismäärää.

    ▼M3

    3.  Valitusta tukimuodosta riippumatta tämän asetuksen mukaan myönnettävän yhteisön tuen kokonaismäärä ei saa ylittää kymmentä prosenttia investointien kokonaiskustannuksista. Yhteisön tukea voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti myöntää enimmillään 20 prosenttia investointien kokonaiskustannuksista seuraavissa tapauksissa:

    a) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY 17 artiklassa tarkoitettuja satelliittipaikannus- ja navigointijärjestelmiä koskevat hankkeet; ( 5 );

    b) energiaverkkojen ensisijaiset hankkeet;

    c) päätöksen N:o 1692/96/EY liitteessä III mainittujen Euroopan etua koskevien ennen vuotta 2010 aloitettujen hankkeiden osuudet, joiden tarkoituksena on poistaa pullonkauloja ja/tai toteuttaa rajoja tai luonnonesteitä ylittäviä puuttuvia yhteyksiä, jotka edistävät sisämarkkinoiden yhdentymistä laajentuneessa yhteisössä, jotka lisäävät turvallisuutta, joilla taataan kansallisten verkkojen yhteentoimivuus ja/tai jotka tasoittavat tehokkaasti eri liikennemuotojen välistä epätasapainoa ympäristömyönteisimpien liikennemuotojen hyväksi. Tätä määrää eriytetään muille maille, erityisesti naapurijäsenvaltioille, aiheutuvien hyötyjen mukaan.

    ▼M4

    Euroopan laajuisia televerkkoja koskevista suuntaviivoista 17 päivänä kesäkuuta 1997 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1336/97/EY ( 6 ) liitteessä I yksilöityjen yhteistä etua palvelevien hankkeiden osalta tämän asetuksen mukaan myönnettävä yhteisön tuen kokonaismäärä voi olla 30 prosenttia investointien kokonaiskustannuksista.

    ▼B

    4.  Tässä asetuksessa säädettyjä rahoitusvaroja ei yleisesti ottaen ole tarkoitettu sellaisiin hankkeisiin tai hankkeiden vaiheisiin, jotka saavat rahoitusta muista yhteisön lähteistä.

    ▼M3

    5.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden ollessa kyseessä ja tämän asetuksen säännösten rajoissa oikeudellinen sitoumus on monivuotinen ja talousarviositoumukset toteutetaan vuosittaisina erinä.

    ▼M1

    5a artikla

    Yhteisön monivuotinen ohjeellinen ohjelma

    1.  Yhteisön toiminnan tehostamiseksi komissio voi 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti laatia alakohtaisesti monivuotisen ohjeellisen ohjelman (jäljempänä ”ohjelma”) perustamissopimuksen 155 artiklassa tarkoitettujen suuntaviivojen mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 6 artiklan soveltamista. Ohjelma perustuu 8 artiklan mukaisiin rahoitustukihakemuksiin ja siinä on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, erityisesti 9 artiklassa luetellut tiedot.

    2.  Ohjelma koostuu yksinomaan yhteistä etua koskevista hankkeista ja/tai yhteistä etua koskevista yhtenäisistä hankeryhmistä, sellaisina kuin ne määritellään edellä perustamissopimuksen 155 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa; eräät alat tarvitsevat pitkäaikaista rahoitusta.

    3.  Ohjelmassa vahvistetaan kullekin 2 kohdassa tarkoitetulle hankkeelle tai hankeryhmälle rahoitustuen myöntämistä koskevat ohjeelliset määrät budjettivallan käyttäjän vuotuisten päätösten mukaisesti. Monivuotisiin ohjeellisiin ohjelmiin käytetään enintään 75 prosenttia 18 artiklan mukaisista talousarviovaroista.

    4.  Ohjelma toimii niiden vuotuisten päätösten viitekehyksenä, joiden avulla yhteisön tukea myönnetään hankkeille vuosittaisten budjettimäärärahojen puitteissa. Komissio tiedottaa säännöllisesti 17 artiklassa tarkoitetulle komitealle ohjelmien edistymisestä ja kaikista päätöksistä, joita se tekee myöntäessään yhteisön tukea hankkeille. Komission vuotuisen alustavan talousarvioesityksen yhteydessä esitettävät asiakirjat sisältävät myös kertomuksen kunkin monivuotisen ohjeellisen ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä varainhoitoasetuksen mukaisesti.

    Ohjelmaa on tarkistettava ainakin sen puolivälissä tai hankkeen/hankkeiden tai hankeryhmän/-ryhmien tosiasiallisen edistymisen perusteella, ja sitä muutetaan tarvittaessa 17 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

    Ohjelmassa osoitetaan myös kyseisten hankkeiden muut rahoituslähteet, erityisesti yhteisön muut välineet ja Euroopan investointipankki.

    5.  Jos hankkeen (hankkeiden) tai hankeryhmän (-ryhmien) toteutuksessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava siitä komissiolle viipymättä.

    Ohjelmassa hankkeen (hankkeiden) tai hankeryhmän (-ryhmien) osalta vahvistettujen ohjeellisten kokonaismäärien muutoksista, jotka saattavat olla tarpeen kyseisten muutosten vuoksi, päätetään 17 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

    ▼B

    6 artikla

    Hankkeiden valintaperusteet

    1.  Hankkeet saavat tukea sen tason mukaan, jolla ne edistävät perustamissopimuksen 129 b artiklassa ilmaistuja tavoitteita sekä 129 c artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa suuntaviivoissa olevia muita tavoitteita ja painopisteitä.

    ▼M1

    1 a.  Komissio varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhteydessä, että sen tekemät yhteisön tuen myöntämistä koskevat päätökset vastaavat painopisteitä, jotka on asetettu eri aloja koskevissa ja perustamissopimuksen 155 artiklan 1 kohdan mukaisesti annetuissa suuntaviivoissa. Tämä sisältää sen, että päätökset vastaavat niitä suuntaviivoissa esitettyjä vaatimuksia, joita mahdollisesti asetetaan prosenttiosuudesta yhteisön kokonaistukeen nähden.

    ▼B

    2.  Yhteisön tuki on tarkoitettu hankkeille, jotka ovat mahdollisesti taloudellisesti elinkelpoisia ja joiden rahoituksellista kannattavuutta hakemusta jätettäessä pidetään riittämättömänä.

    3.  Yhteisön tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä olisi myös otettava huomioon

     hankkeiden toteuttamisvalmius

     edistävä vaikutus, joka yhteisön tuella on julkiseen ja yksityiseen rahoitukseen

     hankkeen rahoitusjärjestelyn luotettavuus

     välittömät ja välilliset sosiaalis-taloudelliset vaikutukset, erityisesti työllisyyteen

     ympäristövaikutukset.

    4.  Erityisesti valtioiden rajat ylittävissä hankkeissa on otettava huomioon myös hankkeen eri osien ajallinen yhteensovittaminen.

    7 artikla

    Yhteensopivuus

    Tämän asetuksen mukaisesti rahoitettujen hankkeiden on oltava yhteisön oikeuden ja yhteisön toimintaohjelmien mukaisia, erityisesti ympäristönsuojelun, kilpailun ja julkisten hankintojen suhteen.

    ▼M1

    8 artikla

    Tukihakemusten jättäminen

    Asianomainen jäsenvaltio (asianomaiset jäsenvaltiot) tai jäsenvaltion (jäsenvaltioiden) suostumuksella asianomainen julkisen tai yksityisen sektorin yritys tai laitos jättää tukihakemukset komissiolle. Komissio pyytää kyseisen jäsenvaltion (kyseisten jäsenvaltioiden) suostumuksen.

    ▼B

    9 artikla

    Arviointia ja hakemusten tunnistamista koskevat tiedot

    1.  Jokaisessa tukihakemuksessa on oltava kaikki hankkeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot 5, 6 ja 7 artiklan mukaisesti ja erityisesti

    a) jos hakemus koskee hanketta:

     hankkeen toteuttamisesta vastaavan laitoksen nimi

     kuvaus hankkeesta ja suunniteltu yhteisön tukimuoto

     kustannus-hyötyanalyysien tulokset, mukaan luettuna ajateltavissa olevaa taloudellista elinkelpoisuutta ja rahoituksellista kannattavuutta koskevat analyysit

     hankkeen suuntaviivojen mukainen paikka liikenteen alalla yhteyslinjojen ja risteyskohtien suhteen

     yhdenmukaisuus aluesuunnittelun kanssa

     lyhyt kuvaus ympäristövaikutuksista tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista 27 päivänä kesäkuuta 1985 annetun neuvoston direktiivin 85/337/ETY mukaisesti tehtyjen arviointien perusteella ( 7 )

     ilmoitus, jossa mainitaan, että muita julkisia ja yksityisiä rahoitusmahdollisuuksia, mukaan lukien Euroopan investointirahasto ja Euroopan investointipankki, on tutkittu

    ▼M1

     euroina tai kansallisena valuuttana ilmoitettu rahoitussuunnitelma, jossa ilmoitetaan kaikki rahoitusjärjestelyn osat, mukaan lukien yhteisöltä pyydetty rahoitustuki sen eri muodoissa 4 artiklan mukaisesti sekä paikallisilta, alueellisilta tai kansallisilta hallintoelimiltä ja yksityisistä rahoituslähteistä pyydetty tuki sekä jo myönnetty tuki.

    ▼B

    b) jos hakemus koskee tutkimusta, sen tavoitteet ja päämäärä sekä suunnitellut menetelmät ja tekniikat

    c) töiden ennakkoaikataulu

    d) tapa, jolla asianomainen jäsenvaltio valvoo pyydettyjen varojen käyttöä.

    ▼M1

    2.  Tuen hakijat toimittavat komissiolle kaikki sen pyytämät olennaiset lisätiedot, kuten parametrit, suuntaviivat ja olettamukset, joille kustannus-hyötyanalyysi perustuu.

    ▼B

    3.  Komissio voi pyytää kaikkia tarvittavia asiantuntijalausuntoja, myös Euroopan investointipankin lausuntoa, arvioidakseen hakemusta.

    ▼M1

    10 artikla

    Tuen myöntäminen

    Komissio päättää perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisesti tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen myöntämisestä arvioituaan hakemuksia valintaperusteiden mukaisesti. Niiden hankkeiden osalta, jotka mainitaan 5 a artiklan mukaan laadituissa alustavissa monivuotisissa ohjelmissa, komissio tekee vuosittain päätökset tuen myöntämisestä kyseiselle ohjelmalle varattujen viitteellisten rahoitusmäärien rajoissa. Muiden hankkeiden osalta toimenpiteet hyväksytään 17 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Komissio ilmoittaa päätöksestä suoraan tuensaajille ja jäsenvaltioille.

    ▼B

    11 artikla

    Rahoitusta koskevat määräykset

    1.  Yhteisön tuki voi kattaa ainoastaan hankkeeseen kuuluvat kulut, jotka ovat tuensaajien tai hankkeen toteuttamisesta vastaavien kolmansien osapuolten maksettavana.

    2.  Kulut, jotka ovat aiheutuneet ennen kuin komissio on saanut asiaa koskevan hakemuksen, eivät oikeuta tukeen.

    3.  Talousarvioon otettuja maksusitoumusmäärärahoja myönnetään asianomaisten hankkeiden hyväksymistä koskevien komission 10 artiklan mukaisesti tekemien päätösten perusteella.

    4.  Yleensä maksut suoritetaan ennakkomaksuna, välimaksuina ja lopullisena maksuna. Ennakkomaksu, joka ei saisi yleensä ylittää 50:tä prosenttia ensimmäisestä vuosiosuudesta, maksetaan, kun tukihakemus on hyväksytty. Välimaksut suoritetaan maksupyyntöjen perusteella ottaen huomioon hankkeen tai tutkimuksen edistymisvaihe ja ottaen tarvittaessa tiukasti ja avoimuuden periaatetta noudattaen huomioon tarkistetut rahoitussuunnitelmat.

    5.  Maksua koskevissa yksityiskohtaisissa säännöissä on otettava huomioon se, että infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen jakaantuu usealle vuodelle, ja siten on tärkeää jaksottaa se samalla tavoin rahoituksen kanssa.

    6.  Komissio vahvistaa lopullisen maksun hyväksyttyään hanketta tai tutkimusta koskevan kertomuksen, jonka jättää tuensaaja ja jossa selvitetään kaikki tosiasiallisesti aiheutuneet kulut.

    ▼M1

    7.  Komissio vahvistaa 17 artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti kehykset korkotukien, takuumaksutukien ja riskipääomaan osallistumisen menettelyille, aikataululle ja maksettaville määrille sellaisten investointirahastojen tai vastaavien rahoituslaitosten osalta, joiden ensisijaisena tavoitteena on riskipääoman tarjoaminen Euroopan laajuisia verkkoja koskeviin hankkeisiin.

    ▼B

    12 artikla

    Rahoituksen valvonta

    ►M1  1.  Sen varmistamiseksi, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitetut hankkeet saatetaan onnistuneesti päätökseen, jäsenvaltiot ja komissio toteuttavat tarvittavat toimenpiteet omaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla.

     ◄

     tarkastaakseen säännöllisesti yhteisön rahoittamien hankkeiden ja tutkimusten moitteettoman toteuttamisen,

     ennakoidakseen sääntöjen vastaiset toimet ja ryhtyäkseen niiden vastaisiin toimiin,

    ▼M1

     periäkseen takaisin sääntöjen vastaisten toimien vuoksi menetetyt varat, mukaan luettuna myöhästyneistä maksuista perityt korot, komission hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Jollei toteuttamisesta vastaava jäsenvaltio tai julkisen sektorin viranomainen toimita todisteita siitä, että ne eivät ole vastuussa sääntöjen vastaisista toimista, jäsenvaltio on toissijaisesti vastuussa perusteettomasti maksetuista rahamääristä.

    ▼B

    2.  Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle edellä mainitun vuoksi toteutetuista toimista ja erityisesti antavat komissiolle kuvauksen valvonta- ja hallinnointijärjestelmistä, jotka on perustettu hankkeiden ja tutkimusten saattamiseksi moitteettomasti loppuun.

    3.  Jäsenvaltiot antavat komission käyttöön kaikki asianmukaiset kansallisella tasolla laaditut, kyseisten hankkeiden valvontaa koskevat kertomukset.

    4.  Komission virkamiehet ja muu henkilöstö voivat tarkastaa paikalla, muun muassa kyselyin, tämän asetuksen mukaisesti rahoitettuja hankkeita ja tarkastella kansallisten viranomaisten käyttöön ottamia valvonta- ja mittausjärjestelmiä, ja kansalliset viranomaiset ilmoittavat komissiolle tämän vuoksi toteutetuista toimista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden kansallisten lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti suorittamia kaikenlaisia tarkastustoimia ja edellä sanotun myöskään rajoittamatta perustamissopimuksen 188 a artiklan määräysten soveltamista sekä perustamissopimuksen 209 artiklan c alakohdan mukaisesti suoritettua tarkastusta.

    5.  Ennen kuin tarkastus tehdään paikan päällä, komissio ilmoittaa siitä asianomaiselle jäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Komission mahdollisesti ilman ennakkoilmoitusta paikan päällä tekemät tarkastukset suoritetaan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti tehtyjen sopimusten mukaan. Jäsenvaltion virkamiehet voivat osallistua näihin tarkastuksiin.

    Komissio voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota tekemään tarkastuksia paikan päällä tarkastaakseen maksupyynnön sääntöjenmukaisuuden. Komission henkilöstö voi osallistua näihin tarkastuksiin, ja henkilöstön on tehtävä niin asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä.

    Komissio huolehtii siitä, että sen tekemät tarkastukset tehdään yhteensovitetusti, samasta aiheesta ja samana aikana tehtyjen tarkastusten toistumisen välttämiseksi. Asinomainen jäsenvaltio ja komissio toimittavat toisilleen välittömästi kaikki asianmukaiset tiedot tehtyjen tarkastusten tuloksista.

    ▼M1

    6.  Jos yhteisön tukea myönnetään asianomaisille julkisen tai yksityisen sektorin yrityksille tai laitoksille, komissio toteuttaa valvontatoimenpiteet jäsenvaltioiden kanssa yhteistyössä asiaankuuluvalla tavalla.

    7.  Vastuussa olevat laitokset ja viranomaiset ja asianomaiset julkisen ja yksityisen sektorin yritykset ja laitokset pitävät hankkeista komission saatavilla viiden vuoden ajan hankkeen viimeisestä maksusta lukien kaikki liiteasiakirjat, jotka koskevat hankkeeseen liittyviä kuluja.

    ▼B

    13 artikla

    Tuen vähentäminen, keskeyttäminen ja lopettaminen

    1.  Jos hankkeen toteuttamiseen myönnetystä määrästä osa tai tuki kokonaisuudessaan ei vaikuta perustellulta, komissio suorittaa asiakirjojen asianmukaisen tarkastuksen ja erityisesti pyytää jäsenvaltiota tai sen toimien toteuttamiseksi nimeämiä viranomaisia tai laitoksia esittämään huomautuksensa tietyssä määräajassa.

    2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen jälkeen komissio voi vähentää, keskeyttää tai lakkauttaa kyseiselle toimelle myönnetyn tuen, jos tutkimuksesta käy ilmi, että on menetelty sääntöjen vastaisesti tai että jotain myöntämispäätöksen edellytystä ei ole noudatettu, erityisesti silloin, kun on ilman komission lupaa tehty merkittävä muutos, joka vaikuttaa hankkeen luonteeseen tai toteuttamista koskeviin yksityiskohtaisiin sääntöihin.

    Kaikki perusteeton kertymä oikeuttaa perusteettomasti maksettujen rahamäärien perimiseen.

    ▼M1

    2 a.  Jos hanketta ei ole aloitettu kahden vuoden kuluessa tukipäätöksessä mainitusta aloituspäivästä, komissio peruuttaa hankkeelle myönnetyn tuen lukuun ottamatta tapauksia, jotka on perusteltu komissiolle asianmukaisesti.

    ▼B

    3.  Kaikki rahamäärät, jotka on perusteettomasti maksettu, on maksettava takaisin komissiolle.

    ▼M3

    4.  Mikäli hanketta ei ole toteutettu kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun sille myönnettiin taloudellista tukea, komissio voi vaatia myönnetyn tuen takaisin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ottaen huomioon kaikki asiaankuuluvat tekijät.

    ▼M1

    14 artikla

    Yhteensovittaminen

    Komissio huolehtii tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen 5 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen hankkeiden ja ohjelmien sekä yhteisön talousarviosta, Euroopan investointipankista, Euroopan investointirahastosta ja muista yhteisön rahoitusvälineistä rahoitettujen hankkeiden yhteensovittamisesta ja yhdenmukaisuudesta.

    15 artikla

    Tarkastelu, seuranta ja arviointi

    1.  Jäsenvaltiot ja komissio huolehtivat siitä, että tämän asetuksen perusteella toteutettuja hankkeita seurataan ja arvioidaan tehokkaasti. Hankkeita voidaan mukauttaa seurannan ja arvioinnin tulosten mukaisesti.

    2.  Yhteisön tuen tehokkuuden varmistamiseksi komissio ja asianomaiset jäsenvaltiot seuraavat järjestelmällisesti hankkeiden edistymistä, tarvittaessa yhteistyössä Euroopan investointipankin tai muiden asianomaisten laitosten kanssa.

    3.  Kun tukihakemus on otettu vastaan ja ennen sen hyväksymistä komissio tarkastelee hanketta arvioidakseen, onko se 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen edellytysten ja perusteiden mukainen. Tarvittaessa komissio kehottaa Euroopan investointipankkia ja muita asianomaisia laitoksia osallistumaan tähän tarkasteluun.

    4.  Komissio ja jäsenvaltiot arvioivat, kuinka hankkeita ja ohjelmia on toteutettu sekä niiden toteuttamisen vaikutuksen, jotta voitaisiin arvioida, voidaanko alun perin asetetut tavoitteet saavuttaa tai onko ne jo saavutettu. Tässä arvioinnissa käsitellään muun muassa hankkeiden ympäristövaikutuksia ottaen huomioon yhteisön voimassa oleva lainsäädäntö. Komissio voi asianomaista jäsenvaltiota kuultuaan myös pyytää tuensaajaa toimittamaan erityisen arvion tämän asetuksen mukaan tuetuista hankkeista tai hankeryhmistä tai antamaan komissiolle hankkeiden arvioimiseen tarvittavia tietoja ja apua.

    5.  Seuranta varmistetaan tarvittaessa konkreettisten ja rahoitusta kuvaavien indikaattoreiden avulla. Nämä indikaattorit on valittava hankkeen erityisluonteen ja sen tavoitteiden mukaan. Ne on suunniteltava siten, että ne osoittavat:

     hankkeen edistymisvaiheen suhteessa alkuperäiseen suunnitelmaan ja suunniteltuihin toiminnallisiin tavoitteisiin,

     hallinnoinnissa tapahtuneen edistyksen ja siihen liittyvät mahdolliset ongelmat.

    6.  Tutkiessaan kutakin tukihakemusta komissio ottaa huomioon tämän artiklan säännösten mukaiset tarkastelut ja arvioinnit.

    7.  Edellä 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut arviointi- ja seurantamenettelyt määritellään hankkeiden hyväksymispäätöksissä ja/tai rahoitustukea koskevissa sopimusehdoissa.

    ▼B

    16 artikla

    Tiedottaminen ja julkisuus

    ▼M1

    1.  Komissio antaa vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle selvityksen tämän asetuksen mukaan toteutetuista toimista, ja nämä lausuvat mielipiteensä selvityksestä. Selvityksessä arvioidaan tuloksia, jotka on saavutettu yhteisön osallistumisella asetuksen eri soveltamisalueilla lähtötavoitteiden suhteen; lisäksi selvityksessä on luku nykyisten monivuotisten ohjelmien asiasisällöstä ja täytäntöönpanosta ja erityisesti otetaan huomioon 5 a artiklassa käyttöön otetut tarkistukset.

    ▼B

    2.  Tuensaajat pitävät huolen siitä, että tämän asetuksen mukaisesti myönnetty rahoitustuki saa riittävästi julkisuutta, jotta yleinen mielipide saisi tietää yhteisön osuuden hankkeiden toteuttamisessa. Tuensaajat neuvottelevat komission kanssa siitä, kuinka tämä julkisuusperiaate käytännössä toteutetaan.

    ▼M3

    17 artikla

    Komiteamenettely

    1.  Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta.

    2.  Komissiota avustaa komitea. Euroopan investointipankki nimittää komiteaan edustajan, jolla ei ole äänioikeutta.

    3.  Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY ( 8 ) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

    Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

    4.  Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

    ▼M1

    18 artikla

    ▼M2

    Rahoitus

    Rahoituspuitteet tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi kaudella 2000—2006 ovat 4 874,88 miljoonaa euroa

    ▼M1

    Budjettivallan käyttäjä myöntää vuosittaiset määrärahat rahoitusnäkymien sallimissa rajoissa.

    ▼M3

    Määrärahojen myöntäminen on yhdistettävä hankkeen toteuttamisen määrälliseen ja laadulliseen tasoon.

    ▼M1

    19 artikla

    Soveltamisajan tarkistaminen

    Komissio toimittaa ennen vuoden 2006 loppua Euroopan parlamentille ja neuvostolle laajan selvityksen tämän asetuksen mukaisista yhteisön tuen myöntämistä koskevista mekanismeista ja erityisesti 4 artiklassa tarkoitetuista mekanismeista ja säännöksistä saaduista kokemuksista. Perustamissopimuksen 156 artiklan ensimmäisessä kohdassa annetun menettelyn mukaisesti toimivat Euroopan parlamentti ja neuvosto tutkivat, jatketaanko tai tarkistetaanko tässä asetuksessa säädettyjä toimenpiteitä 18 artiklassa tarkoitetun jakson päätyttyä ja millaisin edellytyksin se voidaan tehdä.

    ▼B

    20 artikla

    Voimaantulo

    Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    ▼M1




    LIITE

    4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

    1.   Edellytykset sille, että yhteisö osallistuu riskipääomaan

    Haettaessa rahoitustukea asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti on annettava seuraavat, asetuksen 17 artiklassa tarkoitetun komitean riittävinä pitämät tiedot, joiden perusteella päätetään tuen myöntämisestä:

     tiedot rahaston perussääntöjen tärkeimmistä määräyksistä, mukaan lukien sen oikeudellinen ja hallinnollinen rakenne,

     rahaston yksityiskohtaiset investointeja koskevat suuntaviivat, mukaan lukien tiedot kohdehankkeista,

     tiedot yksityisten sijoittajien osallistumisesta,

     tiedot maantieteellisestä kohdealueesta,

     tiedot rahaston taloudellisesta elinkelpoisuudesta,

     tiedot sijoittajien oikeuksista ryhtyä oikaisutoimiin, mikäli rahasto ei noudata sijoittajille annettuja sitoumuksia,

     tiedot pääoman poisvetämistä koskevista menettelyistä ja rahaston lakkauttamista koskevista järjestelyistä ja

     edustusoikeudet sijoittajien komiteoissa.

    Ennen kuin tuen myöntämistä koskeva päätös tehdään, välittäjänä toimivan investointirahaston tai muun vastaavan rahoituslaitoksen on sitouduttava sijoittamaan yhteisön rahoitusosuutta vähintään kaksi ja puoli kertaa suurempi määrä hankkeisiin, jotka on aiemmin määritelty perustamissopimuksen 155 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisiksi, yhteistä etua koskeviksi hankkeiksi.

    Riskipääomaan osallistumisen muodossa myönnettävää yhteisön tukea investointirahastoille tai vastaaville rahoitusjärjestelmille myönnetään periaatteessa ainoastaan, jos yhteisön osuus on riskin osalta verrattavissa muiden rahaston sijoittajien kanssa.

    Tukea saavien investointirahastojen tai vastaavien rahoitusjärjestelmien on noudatettava asianmukaisia rahoitusperiaatteita.

    2.   Osallistumisen rajoitukset ja investointien enimmäismäärät

    Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen osallistuminen ei saa ylittää yhtä prosenttia 18 artiklassa tarkoitettua jaksoa varten varatusta kokonaismäärästä. Tätä rajaa voidaan kuitenkin nostaa mainitun 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

    Mainitun 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukainen yhteisön tuki ei saa ylittää 20 prosenttia investointirahaston tai vastaavan rahoitusjärjestelmän kokonaispääomasta.

    3.   Yhteisön osuuden hallinnointi

    Euroopan sijoitusrahasto hoitaa yhteisön tuen hallinnoinnin. Yhteisön tuen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaiset yksityiskohtaiset täytäntöönpanoehdot, myös sen seuranta ja valvonta, vahvistetaan komission ja Euroopan sijoitusrahaston välisessä yhteistyösopimuksessa, ottaen huomioon tässä liitteessä olevat säännökset.

    4.   Muut säännökset

    Asetuksessa esitettyjä tarkastelua, seurantaa ja arviointia koskevia säännöksiä sovelletaan täysin asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohtaan, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat yhteisön tuen edellytyksiä, rahoituksen valvontaa sekä tuen vähennystä, keskeyttämistä ja peruuttamista. Tämä varmistetaan muun muassa komission ja Euroopan sijoitusrahaston välisen yhteistyösopimuksen asiaankuuluvilla määräyksillä ja investointirahastojen tai vastaavien rahoitusjärjestelmien kanssa tehtävillä asiaankuuluvilla sopimuksilla, joissa määrätään yhteistä etua koskevien yksittäisten hankkeiden edellyttämästä valvonnasta. Suoritetaan asiaankuuluvat järjestelyt, jotta tilintarkastustuomioistuin voi hoitaa tehtävänsä erityisesti maksusuoritusten säännöllisyyden tarkistamiseksi.

    Asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisista maksuista säädetään asetuksen 11 artiklan 7 kohdassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen 11 artiklan 6 kohdan soveltamista. Kaikki takaisinmaksujen tai voittojen ja pääomatuottojen jaon samoin kuin minkä tahansa muiden sijoittajille kuuluvien tuottojen maksun jälkeiset ylijäämät maksetaan takaisin yhteisön talousarvioon investointikauden päättyessä tai mahdollisesti jo aiemminkin.

    Kaikki päätökset asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesta riskipääoman rahoitukseen osallistumisesta on annettava asetuksen 17 artiklassa tarkoitetun komitean hyväksyttäviksi.

    Komissio antaa säännöllisesti kertomuksen mainitulle komitealle asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesta riskipääoman rahoitukseen osallistumisen täytäntöönpanosta.

    Ennen vuoden 2006 loppua komissio teettää asetuksen 15 artiklan puitteissa asetuksen 4 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti toteutettujen toimien arvioinnin, joka koskee erityisesti artiklan käyttöä, sen vaikutuksia Euroopan laajuisia verkkoja koskevien tuettujen hankkeiden täytäntöönpanoon ja yksityisten sijoittajien osuuteen rahoitettuihin hankkeisiin.



    ( 1 ) EYVL N:o C 89, 26.3.1994, s. 8

    ( 2 ) EYVL N:o C 195, 18.7.1994, s. 74

    ( 3 ) EYVL N:o C 217, 6.8.1994, s. 36

    ( 4 ) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 30 päivänä marraskuuta 1994 (EYVL N:o C 363, 19.12.1994, s. 23), neuvoston yhteinen kanta, annettu 31 päivänä maaliskuuta 1995 (EYVL N:o C 130, 29.5.1995, s. 1), ja Euroopan parlamentin päätös, annettu 12 päivänä heinäkuuta 1995 (sitä ei ole vielä julkaistu virallisessa lehdessä)

    ( 5 ) EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1346/2001/EY (EYVL L 185, 6.7.2001, s. 1).

    ( 6 ) EYVL L 183, 11.7.1997, s. 12, päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 1376/2002/EY (EYVL L 200, 30.7.2002, s. 1).

    ( 7 ) EYVL N:o L 175, 5.7.1985, s. 40

    ( 8 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

    Top