EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 01990L0539-20070101
Council Directive of 15 October 1990 on animal health conditions governing intra-Community trade in, and imports from third countries of, poultry and hatching eggs (90/539/EEC)
Consolidated text: Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (90/539/ETY)
Neuvoston direktiivi, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (90/539/ETY)
1990L0539 — FI — 01.01.2007 — 013.001
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 15 päivänä lokakuuta 1990, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista (EYV L 303, 31.10.1990, p.6) |
Muutettu:
|
|
|
Virallinen lehti |
||
|
No |
page |
date |
||
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, 91/494/ETY annettu 26 päivänä kesäkuuta 1991, |
L 268 |
35 |
24.9.1991 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI, 91/496/ETY annettu 15 päivänä heinäkuuta 1991, |
L 268 |
56 |
24.9.1991 |
|
|
L 195 |
25 |
14.7.1992 |
||
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, |
L 268 |
54 |
14.9.1992 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 93/120/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 1993, |
L 340 |
35 |
31.12.1993 |
|
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 1999/90/EY, annettu 15 päivänä marraskuuta 1999, |
L 300 |
19 |
23.11.1999 |
|
|
L 201 |
8 |
9.8.2000 |
||
|
L 323 |
29 |
7.12.2001 |
||
|
NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 806/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, |
L 122 |
1 |
16.5.2003 |
|
|
L 346 |
41 |
9.12.2006 |
||
|
NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/104/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006, |
L 363 |
352 |
20.12.2006 |
|
Muutettu:
|
C 241 |
21 |
29.8.1994 |
||
|
|
(mukautettu neuvoston päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY) |
L 001 |
1 |
.. |
|
L 236 |
33 |
23.9.2003 |
NEUVOSTON DIREKTIIVI,
annettu 15 päivänä lokakuuta 1990,
eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista
(90/539/ETY)
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 43 artiklan,
ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),
ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon ( 2 ),
ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),
sekä katsoo, ettäsiipikarja elävinä eläiminä ja siitosmunat eläintuotteina sisältyvät perustamissopimuksen liitteessä II olevaan tuoteluetteloon,
siipikarjantuotannon järkiperäisen kehityksen turvaamiseksi ja siten tämän alan tuottavuuden parantamiseksi on päätettävä yhteisön tasolla tietyistä siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäistä kauppaa ja niiden tuontia kolmansista maista koskevista terveysmääräyksistä,
siipikarjanhoito liittyy maataloustoimintaan; osalle maatalousväestöstä se on tulolähde,
jäsenvaltioiden terveysvaatimusten eroavuudet on tarpeen poistaa siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäisen kaupan edistämiseksi ja siten osaltaan sisämarkkinoiden toteuttamiseksi,
yhteisön sisäisen kaupan yhdenmukaisuuden kehittämiseksi olisi määriteltävä yhteisön järjestelmä sovellettavaksi kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin,
tämän direktiivin säännöksiä ei periaatteessa tarvitse soveltaa näyttelyihin, näytöksiin ja kilpailuihin liittyvään erityiskauppaan,
tätä direktiiviä on tarpeen soveltaa jalostus- tai kulutustarkoituksiin kasvatettujen viiriäisten, kyyhkysten, ankkojen, sorsien, fasaanien ja peltopyiden kauppaan,
nykyaikaisen siipikarjanhoidon luonteen huomioon ottaen siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäisen kaupan yhdenmukaista kehitystä edistetään parhaiten tuotantolaitoksia valvomalla,
on tarpeen antaa jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten tehtäväksi tässä direktiivissä säädetyt edellytykset täyttävien laitosten hyväksyminen ja huolehtiminen siitä, että näitä edellytyksiä noudatetaan,
siitosmunien ja maatilojen kanaloissa tapahtuvasta siipikarjanpoikasten tuotannosta ja markkinoille saattamisesta ( 4 ), 29 päivänä lokakuuta 1975 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2782/75, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 3987/87 ( 5 ), säädetään laitoskohtaisen rekisterinumeron antamisesta kullekin tuotantolaitokselle ja siitosmunien merkitsemisestä; komission asetus (ETY) N:o 1868/77/ETY ( 6 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1351/87/ETY ( 7 ), sisältää yksityiskohtaiset määräykset mainitun asetuksen soveltamisesta; käytännön syistä on tarpeen soveltaa samoja perusteita tässä direktiivissä tarkoitettuun tuotantolaitosten yksilöintiin ja siitosmunien merkintään,
yhteisön sisäiseen kauppaan tarkoitetun siipikarjan ja siitosmunien on täytettävä tietyt terveysvaatimukset, jotta tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen olisi mahdollista,
päätöksiä avian influenzan ja Newcastlen taudin torjuntaa koskevista valvontamääräyksistä on kuitenkin tarkoituksenmukaista lykätä myöhempään ajankohtaan,
samasta syystä on tarpeen määrittää kuljetusta koskevat vaatimukset,
komissiolle olisi varattava mahdollisuus hyväksyä tiettyjä lisätakeita jonkin jäsenvaltion siipikarjan sairauksien hävittämisessä saavuttaman edistyksen perusteella enintään kyseisen jäsenvaltion kansallisesti soveltamia takeita vastaavasti; tässä yhteydessä saattaa olla suotavaa määrittää jäsenvaltioiden tai niiden alueiden osien asema tiettyjen siipikarjassa todennäköisesti esiintyvien sairauksien osalta,
vaikka kaikkia yhteisön määräyksiä ei käytännön syistä voida soveltaa hyvin pienten erien yhteisön sisäisessä kaupassa, tiettyjä keskeisiä määräyksiä olisi kuitenkin noudatettava,
jotta annettujen määräysten noudattaminen voidaan varmistaa, on huolehdittava siitä, että siipikarja- ja siitosmunalähetyksen saatteena määräpaikkaan saakka on virkaeläinlääkärin antama terveystodistus,
määrämaana olevan jäsenvaltion suorittamien tarkastusten ja vaadittujen suojatoimenpiteiden järjestämisessä sekä niiden seurannassa olisi otettava huomioon eläinlääkärin- ja kotieläinjalostustarkastuksista yhteisön sisäisessä tiettyjen elävien eläinten ja tuotteiden kaupassa sisämarkkinoiden toteuttamista varten 26 päivänä kesäkuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/425/ETY ( 8 ),
olisi säädettävä komission mahdollisuudesta suorittaa tarkastuksia yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa,
kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin sovellettavien yhteisön järjestelyjen määrittämiseksi on tarpeen luetteloida ne kolmannet maat tai niiden alueiden osat, joista siipikarjaa ja siitosmunia saa maahantuoda,
näiden maiden valintaperusteiden on oltava yleisluonteisia kuten siipikarjan ja muiden eläinten terveydentila, eläinlääkintäyksiköiden organisaatio ja toimivalta sekä voimassa olevat terveyttä koskevat säännökset,
lisäksi siipikarjan ja siitosmunien tuontia ei olisi sallittava maista, joissa esiintyy yhteisön karjalle vaarallisia tarttuvia siipikarjan sairauksia tai jotka ovat olleet liian lyhyen ajan vapaita tällaisista sairauksista,
kolmansista maista tapahtuvaan tuontiin sovellettavia yleisiä vaatimuksia on täydennettävä erityisvaatimuksin, jotka vahvistetaan kunkin maan terveystilanteen perusteella; koska nämä erityisvaatimukset pohjautuvat luonteeltaan teknisiin ja vaihteleviin perusteisiin, niiden määrittelemiseksi on tarpeen kääntyä pysyvän eläinlääkintäkomitean puoleen,
vakiolomakkeella esitettävä todistus siipikarjan ja siitosmunien tuonnin yhteydessä on keino, jolla voidaan tehokkaasti tarkastaa, että yhteisön määräyksiä noudatetaan; määräykset saattavat sisältää erityisvaatimuksia, jotka vaihtelevat kyseessä olevan kolmannen maan mukaan; nämä seikat on otettava huomioon todistuslomakkeiden suunnittelussa,
komission eläinlääkintäasiantuntijoille olisi annettava tehtäväksi vahvistaa, noudatetaanko sääntöjä kolmansissa maissa,
maahantuonnin yhteydessä suoritetussa tarkastuksessa on selvitettävä siipikarjan ja siitosmunien alkuperä ja terveydentila,
väestön ja eläinten terveydentilan turvaamiseksi jäsenvaltioille olisi sallittava toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet teurastus ja hävittäminen mukaan luettuna siipikarjan ja siitosmunien saapuessa yhteisön alueelle ja niiden määräpaikkaan kuljetuksen aikana,
siipikarjan ja siitosmunien tarkastuksissa sovellettavat määräykset ja yleisperiaatteet määritellään myöhemmin osana sisämarkkinoiden toteuttamista koskevia toimenpiteitä,
jokaisen jäsenvaltion on säädettävä mahdollisuudesta välittömästi kieltää tuonti kolmannesta maasta, kun kyseinen tuonti voi olla vaaraksi ihmisten ja eläinten terveydelle; sellaisessa tapauksessa on viipymättä huolehdittava jäsenvaltioiden suhtautumisen yhdenmukaistamisesta kyseiseen kolmanteen maahan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisten muutosten tekemistä niiden maiden luetteloon, joista tuonti yhteisön alueelle sallitaan,
siipikarjanhoidon jatkuvan teknisen kehityksen vuoksi siipikarjan tauteja koskevia torjuntamenetelmiä on ajoittain mukautettava,
tämän direktiivin säännökset olisi tarkistettava sisämarkkinoiden toteutuessa, ja
on tarpeen säätää menettelystä jäsenvaltioiden ja komission välisen tiiviin yhteistyön aikaansaamiseksi pysyvässä eläinlääkintäkomiteassa,
ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:
I LUKU
Yleiset säännökset
1 artikla
1 Tässä direktiivissä säädetään terveysvaatimuksista, jotka koskevat siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäistä kauppaa ja niiden tuontia kolmansista maista.
2 Tätä direktiiviä ei sovelleta näyttelyihin, näytöksiin eikä kilpailuihin tarkoitettuun siipikarjaan.
2 artikla
Tässä direktiivissä tarkoitetaan ”virkaeläinlääkärillä” ja ”kolmannella maalla” direktiivissä 72/462/ETY tarkoitettua virkaeläinlääkäriä ja kolmatta maata.
Lisäksi tarkoitetaan:
1) ”siipikarjalla” kanoja, kalkkunoita, helmikanoja, ankkoja, sorsia, hanhia, viiriäisiä, kyyhkysiä, fasaaneja ja peltopyitä ►M4 sekä astumalintuja (Ratitae) ◄ , joita kasvatetaan tai tarhataan tarkoituksena lisääntyminen, lihan tai munien tuotanto kulutusta varten taikka riistan istutus maastoon metsästystä varten;
2) ”siitosmunilla” 1 kohdassa määritellyn siipikarjan munimia haudotettavia munia;
3) ”untuvikoilla”alle 72 tunnin ikäistä ja vielä ruokkimatonta siipikarjaa; Barbary-ankat (Cairina moschata) tai niiden risteytykset voivat kuitenkin olla ruokittuja;
4) ”isovanhempais tai vanhempaispolven siipikarjalla” vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, joka on tarkoitettu siitosmunien tuotantoon;
5) ”tuotantopolven siipikarjalla” vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, jota kasvatetaan lihan ja/tai munien tuottamiseksi kulutusta varten tai riistan istutukseen;
6) ”teurassiipikarjalla” suoraan teurastamoon toimitettavaa siipikarjaa, joka teurastetaan välittömästi ja viimeistään 72 tunnin kuluessa saapumisestaan;
7) ”parvella”kaikkea terveydentilan osalta samanlaista siipikarjaa, jota pidetään samoissa tiloissa tai samassa tarhassa ja joka muodostaa yhden epidemiologisen yksikön. Häkkikanaloissa tähän käsitteeseen sisältyvät kaikki linnut, jotka jakavat saman ilmatilan;
8) ”tilalla” sisä- tai ulkotiloja, jotka voivat käsittää laitoksen ja joita käytetään isovanhempais-, vanhempais- tai tuotantopolven siipikarjan kasvattamiseen tai pitoon;
9) ”laitoksella” tiloja tai osatiloja, jotka sijaitsevat yhdellä tontilla ja joissa harjoitetaan jäljempänä mainittua toimintaa:
a) jalostuslaitos: tuottaa siitosmunia siitoseläinten kasvatukseen;
b) siitosmunien tuotantolaitos: tuottaa siitosmunia tuotantoeläinten kasvatukseen;
c) kasvatuslaitos: joko
i) laitos, jossa kasvatetaan siitossiipikarjaa, eli laitos, jossa kasvatetaan siitossiipikarjaa ennen niiden lisääntymisvaihetta
tai
ii) laitos, jossa kasvatetaan tuotantosiipikarjaa, eli laitos, jossa kasvatetaan munivia kanoja ennen niiden munimisvaihetta;
d) hautomo: haudottaa ja kuoriuttaa munia ja tuottaa untuvikkoja;
10) ”hyväksytyllä eläinlääkärillä”eläinlääkäriä, jolle toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen, jonka vastuulla kyseisen eläinlääkärin toiminta on, on antanut tehtäväksi tässä direktiivissä tarkoitettujen tarkastusten suorittamisen tietyssä laitoksessa;
11) ”hyväksytyllä laboratoriolla” jäsenvaltion alueella sijaitsevaa laboratoriota, jonka toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen on hyväksynyt ja antanut tehtäväksi viranomaisen vastuulla suorittaa tässä direktiivissä tarkoitetut diagnostiset kokeet;
12) ”terveystarkastuksella” virkaeläinlääkärin tai hyväksytyn eläinlääkärin käyntiä laitoksessa tarkoituksena kaiken siellä olevan siipikarjan terveydentilan tarkastaminen;
13) ”pakollisesti ilmoitettavilla sairauksilla” liitteessä V lueteltuja sairauksia;
14) ”tautipesäkkeellä” direktiivissä 82/894/ETY määriteltyä pesäkettä;
▼M5 —————
16) ”karanteeniasemalla” tiloja, joissa siipikarjaa pidetään täydellisessä eristyksessä siten, että sen välitön tai välillinen kosketus muuhun siipikarjaan estyy, tarkoituksena sen pitkäaikainen tarkkailu ja kokeiden suorittaminen liitteessä V lueteltujen tautien varalta;
17) ”hävittämisellä” kaiken sellaisen puhkeamispaikalla olevan siipikarjan ja sellaisten tuotteiden hävittämistä kaikin tarvittavin terveydellisin suojatoimenpitein desinfiointi mukaan luettuna, jotka ovat tai joiden epäillään olevan taudin saastuttamia.
II LUKU
Yhteisön sisäistä kauppaa koskevat määräykset
3 artikla
1 Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 1 päivään heinäkuuta 1991 mennessä suunnitelma niistä kansallisista toimenpiteistä, jotka ne aikovat toteuttaa huolehtiakseen siitä, että liitteen II sisältämiä määräyksiä laitosten hyväksymisestä siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäistä kauppaa varten noudatetaan.
2 Komissio tutkii suunnitelmat. Suunnitelmat voidaan hyväksyä tai niihin voidaan tehdä muutoksia taikka lisäyksiä ennen hyväksymistä 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
3 Edellä 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen muutoksia tai lisäyksiä kyseisen kohdan mukaisesti aiemmin hyväksyttyyn suunnitelmaan voidaan
— hyväksyä asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä jäsenvaltion tilanteessa tapahtuneen muutoksen huomioon ottamiseksi, tai
— esittää tautien torjunta- ja valvonta-menetelmien kehityksen huomioon ottamiseksi.
4 artikla
Kukin jäsenvaltio nimeää kansallisen vertailulaboratorion, joka vastaa tässä direktiivissä tarkoitettavien diagnostisten menetelmien yhteensovittamisesta ja niiden käytöstä jäsenvaltion alueella olevissa hyväksytyissä laboratorioissa. Vertailulaboratoriot luetellaan liitteessä I.
5 artikla
Yhteisön sisäiseen kauppaan tarkoitetun tai tarkoitettujen
a) siitosmunien, untuvikkojen, isovanhempais- ja vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan on täytettävä 6, 12, 15 ja 17 artiklassa esitetyt vaatimukset. Niiden on täytettävä myös 13 ja 14 artiklan mukaisesti vahvistetut vaatimukset.
Lisäksi:
— siitosmunien on täytettävä 7 artiklassa esitetyt vaatimukset,
— untuvikkojen on täytettävä 8 artiklassa esitetyt vaatimukset,
— siitos- ja tuotantosiipikarjan on täytettävä 9 artiklassa esitetyt vaatimukset;
b) teurassiipikarjan on täytettävä 10, 12, 15 ja 17 artiklan sisältämät vaatimukset ja 13 ja 14 artiklan mukaisesti vahvistetut vaatimukset.
c) siipikarjan, mukaan lukien riistanistutukseen tarkoitetut untuvikot, on täytettävä 10 a, 12, 15 ja 17 artiklan sisältämät vaatimukset ja 13 ja 14 artiklan mukaisesti vahvistetut vaatimukset.
d) salmonellojen osalta Ruotsiin ja Suomeen tarkoitetun siipikarjan on täytettävä 9 a, 9 b ja 10 b artiklan mukaisesti vahvistetut vaatimukset.
6 artikla
Siitosmunien, untuvikkojen sekä siitos- ja tuotantosiipikarjan on oltava peräisin
1) seuraavat edellytykset täyttävistä laitoksista:
a) laitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä siten, että sille on annettu laitoskohtainen rekisterinumero liitteessä II olevan I luvun sisältämien määräysten mukaisesti;
b) laitos ei lähetyshetkellä saa olla minkäänlaisen siipikarjaa koskevan eläintaudin vuoksi annetun rajoituksen alaisena;
c) laitos ei saa sijaita alueella, jolla toteutetaan eläinten terveyteen liittyvistä syistä yhteisön lainsäädännön mukaisia rajoitustoimenpiteitä sellaisen taudin puhkeamisen seurauksena, jolle siipikarja on altista;
2) parvesta, jossa ei lähetyshetkellä ole havaittavissa kliinisiä tai muita siipikarjan tartuntatauteihin viittaavia merkkejä.
7 artikla
Lähetyshetkellä siitosmunien on
1) oltava lähtöisin parvista:
— joita on yli kuuden viikon ajan pidetty yhdessä tai useammassa 6 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa yhteisön alueella sijaitsevassa laitoksessa,
— jotka, jos ne on rokotettu, on rokotettu liitteessä III olevien rokotusvaatimusten mukaisesti,
— ja:
—— joiden terveystarkastuksen virkaeläinlääkäri tai hyväksytty eläinlääkäri on suorittanut lähetystä edeltävän 72 tunnin aikana ja joissa ei tarkastushetkellä ole havaittu kliinisiä tai muita tartuntatauteihin viittaavia merkkejä, tai
— joille virkaeläinlääkäri tai hyväksytty eläinlääkäri on kuukausittain suorittanut terveystarkastuksen, joista viimeisin on suoritettu enintään 31 päivää ennen lähetystä. Tätä vaihtoehtoa käytettäessä virkaeläinlääkärin tai hyväksytyn eläinlääkärin on tutkittava parven terveydentilaa koskevat asiakirjat ja arvioitava parven nykyinen terveystilanne parvesta lähetystä edeltävän 72 tunnin ajan vastaavan henkilön antamien ajan tasalla olevien tietojen perusteella. Jos asiakirjat tai muut tiedot antavat aiheen epäillä sairautta, virkaeläinlääkärin tai hyväksytyn eläinlääkärin on suoritettava parven terveystarkastus, jossa suljetaan pois siipikarjan tartuntataudin mahdollisuus;
2) oltava komission asetuksen (ETY) N:o 1868/77 mukaisesti merkittyjä;
3) oltava virkaeläinlääkärin ohjeiden mukaisesti desinfioituja.
Lisäksi, jos siipikarjan tartuntatauteja, jotka voivat tarttua munien kautta, ilmenee niiden itämisajan aikana parvessa, josta siitosmunat on saatu, hautomolle ja hautomosta vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle (toimivaltaisille viranomaisille) on ilmoitettava siitä.
8 artikla
Untuvikkojen on
a) oltava kuoriutuneita 6 ja 7 artiklan vaatimukset täyttävistä siitosmunista;
b) täytettävä liitteessä III esitetyt rokotusvaatimukset, jos ne on rokotettu;
c) lähetyshetkellä oltava liitteessä II olevan luvun II B 2 kohdan g ja h alakohdan perusteella vapaita kaikista sairauteen viittaavista merkeistä.
9 artikla
Lähetyshetkellä isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan on:
a) oltava kuoriutumisesta alkaen tai yli kuuden viikon ajan pidetty yhdessä tai useammassa yhteisön alueella sijaitsevassa ja 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan määritelmän mukaisessa laitoksessa;
b) täytettävä liitteessä II esitetyt rokotusvaatimukset, jos ne on rokotettu;
c) joiden on oltava virkaeläinlääkärin tai hyväksytyn eläinlääkärin terveystarkastamaa lähetystä edeltävän 48 tunnin aikana ja joissa ei tarkastushetkellä ole havaittu kliinisiä tai muita siipikarjan tartuntatauteihin viittaavia merkkejä.
9a artikla
1. Salmonellan osalta Ruotsi ja Suomi voivat esittää komissiolle toimintaohjelman, joka koskee isovanhemmais- ja vanhemmaispolven siipikarjaparvia ja yhden päivän ikäisten isovanhemmais- ja vanhemmaispolvea siipikarjaparviin tai tuotantopolven siipikarjaparviin tuotaviksi tarkoitettujen untuvikkojen parvia.
2. Komissio tutkii toimintaohjelmat. Jos se on perusteltua, komissio täsmentää tutkimuksen jälkeen 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen yleiset tai rajoitetut lisätakeet, joita voidaan vaatia Ruotsiin ja Suomeen tarkoitetuilta lähetyksiltä. Kyseisten takeiden on oltava vastaavia kuin Ruotsin ja Suomen kansallisella tasolla soveltamat takeet. Aiheelliset päätökset tehdään ennen liittymissopimuksen voimaantulopäivää.
9b artikla
1. Salmonellan osalta ja kunnes yhteisön sääntely toteutetaan Ruotsi ja Suomi voivat esittää komissiolle munivia kanaparvia (tuotantopolven siipikarja, jota kasvatetaan kulutukseen tarkoitettujen munien tuotantoa varten) koskevan toimintaohjelman.
2. Komissio tutkii toimintaohjelmat. Jos se on perusteltua, komissio täsmentää tutkimuksen jälkeen 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen yleiset tai rajoitetut lisätakeet, joita voidaan vaatia Ruotsiin ja Suomeen tarkoitetuilta lähetyksiltä. Kyseisten takeiden on oltava vastaavia kuin Ruotsin ja Suomen kansallisella tasolla soveltamat takeet. Lisäksi näissä takeissa otetaan huomioon eläinlääkintäalan tiedekomitean lausunto niiden salmonellan serotyyppien osalta, jotka on sisällytettävä siipikarjan invasiivisten serotyyppien luetteloon. Aiheelliset päätökset tehdään ennen liittymissopimuksen voimaantulopäivää.
10 artikla
Lähetyshetkellä teurassiipikarja on oltava peräisin tilalta:
a) jolla eläimiä on pidetty kuoriutumisesta alkaen tai yli 21 päivän ajan;
b) joka ei ole minkäänlaisten siipikarjaa koskevien eläintautien vuoksi annettujen rajoitusten alaisena;
c) jossa virkaeläinlääkäri tai hyväksytty eläinlääkäri on suorittanut lähetystä edeltävien viiden vuorokauden aikana teuraseläinten lähtöparven terveystarkastuksen, jolloin parvessa ei ole havaittu mitään kliinisiä tai muita siipikarjan tartuntatauteihin viittaavia merkkejä;
d) joka ei sijaitse alueelle, jolla toteutetaan eläinten terveyteen liittyvistä syistä yhteisön lainsäädännön mukaisia rajoitustoimenpiteitä sellaisen taudin puhkeamisen seurauksena, jolle siipikarja on altista.
10a artikla
1. Lähetyshetkellä yli 72 tunnin ikäisen riistanistutukseen tarkoitetun siipikarjan on oltava peräisin tilalta:
a) jolla niitä on pidetty kuoriutumisesta alkaen tai yli 21 päivän ajan ja jolla ne eivät lähetystä edeltävän kahden viikon aikana ole joutuneet kosketuksiin hiljattain saapuneen siipikarjan kanssa;
b) joka on vapautettu siipikarjaan sovellettavista eläinten terveyttä koskevista toimenpiteistä;
c) jossa virkaeläinlääkäri tai hyväksytty eläinlääkäri on lähetystä edeltävien 48 tunnin aikana suorittanut terveystarkastuksen eikä siipikarjassa tarkastushetkellä ole havaittu mitään kliinisiä tai muita siipikarjan tartuntatauteihin viittaavia merkkejä;
d) joka ei sijaitse alueella, jolla on voimassa kielto yhteisön lainsäädännön mukaisesti eläinten terveyteen liittyvistä syistä sellaisen taudin puhkeamisen seurauksena, jolle siipikarja on altista.
2 Direktiivin 6 ja 9 a artiklan säännöksiä ei sovelleta 1 kohdassa tarkoitettuun siipikarjaan.
10b artikla
1. Liitteessä II olevan III luvun A kohdassa mainitsemattomien salmonellan ja serotyyppien osalta Ruotsiin ja Suomeen tarkoitetuille teurassiipikarjalähetyksille on suoritettava mikrobiologinen testi pistokokein alkuperälaitoksessa neuvoston komission ehdotuksesta ennen liittymissopimuksen voimaantulopäivää vahvistamia sääntöjä noudattaen.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun testin laajuus ja valittavat menetelmät on vahvistettava eläinlääkintäalan tiedekomitean lausunnon ja Ruotsin ja Suomen komissiole esittämän toimintaohjelman perusteella.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua testiä ei suoriteta teurassiipikarjalle, joka on lähtöisin tilalta, joka kuuluu 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen 2 kohdassa tarkoitettua ohjelmaa vastaavaksi tunnustetun ohjelman piiriin.
11 artikla
1 Siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäisessä kaupassa ei sovelleta 5—10 ja 15 artiklassa olevia vaatimuksia, jos lähetys käsittää vähemmän kuin 20 yksikköä.
2 Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen siipikarjan ja siitosmunien on kuitenkin oltava lähtöparvista:
— jotka ovat olleet kuoriutumisesta alkaen tai vähintään kolmen kuukauden ajan yhteisön alueella,
— joissa ei ole havaintoja kliinisistä siipikarjan sairauksien merkeistä,
— jotka täyttävät, jos ne on rokotettu, liitteessä III esitetyt rokotusvaatimukset,
— jotka ovat vapaat minkäänlaisten siipikarjaa koskevien eläintaudin vuoksi annetuista rajoituksista;
— joka ei sijaitse alueelle, jolla toteutetaan eläinten terveyteen liittyvistä syistä yhteisön lainsäädännön mukaisia rajoitustoimenpiteitä sellaisen taudin puhkeamisen seurauksena, jolle siipikarja on altista,
— lähetettävän siipikarjan on lähetystä edeltävän kuukauden aikana annettava kielteinen tulos Salmonella pullorum ja Salmonella gallinerum -taudin vasta-aineiden toteamiseksi liitteessä II olevan III luvun mukaisesti suoritetuissa serologisissa kokeissa. Siitosmunien ja untuvikkojen osalta alkuperäparvesta on lähetystä edeltävien kolmen kuukauden aikana tehtävä serologinen tutkimus Salmonella pullorum ja Salmonella gallinerum -taudin toteamiseksi tasolla, joka antaa 95 prosenttisen varmuuden havaita tartunnan 5 prosentin levinneisyyden.
3. Mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, ei sovelleta sileälastaisia lintuja ja sileälastaisten lintujen siitosmunia sisältäviin lähetyksiin.
12 artikla
1. Jäsenvaltioista tai jäsenvaltioiden sellaisilta alueilta, joilla annetaan rokotus 1 artiklassa tarkoitetun siipikarjan Newcastlen tautia vastaan, jäsenvaltioon tai jäsenvaltion sellaiselle alueelle, jonka asema on tunnustettu tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti, lähetettäviin siipikarjan ja siitosmunien lähetyksiin sovelletaan seuraavia sääntöjä:
a) siitosmunien on oltava peräisin parvista,
— joita ei ole rokotettu, tai
— jotka on rokotettu inaktivoidulla rokotteella, tai
— jotka on rokotettu elävällä rokotteella edellyttäen, että rokotus on suoritettu vähintään 30 päivää ennen siitosmunien keräämistä;
b) päivän ikäisiä untuvikkoja (mukaan lukien riistan istutukseen tarkoitetut poikaset) ei saa rokottaa Newcastlen tautia vastaan, ja niiden on oltava peräisin:
— a kohdan vaatimukset täyttävistä siitosmunista, ja
— hautomoista, joissa käytetyt työtavat takaavat, että munat haudotaan täysin eri aikaan ja erillisessä paikassa sellaisiin muniin nähden, jotka eivät täytä a alakohdan vaatimuksia;
c) siitos- ja tuotantosiipikarja:
— ei saa olla rokotettu Newcastlen tautia vastaan, ja
— on 14 päivän ajan ennen lähetystä täytynyt pitää eristettynä virkaeläinlääkärin valvonnassa joko tilalla tai karanteeniasemalla. Tällöin yhtään lintua alkuperätilalla tai karanteeniasemalla, sen mukaan kumpi on kyseessä, ei ole saanut rokottaa Newcastlen tautia vastaan lähetystä edeltävien 21 päivän aikana eikä mainittuna aikana tilalle tai asemalle ole saanut päästää yhtään lintua, joka ei ole lähetykseen tarkoitettu; karanteeniasemalla ei myöskään saa suorittaa rokotuksia, ja
— on lähetystä edeltävien 14 päivän aikana täytynyt tutkia edustavin serologisin kokein, joista on saatu negatiivinen tulos, Newcastlen taudin vasta-aineiden toteamiseksi 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen annettujen yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti;
d) teurassiipikarjan lähtöparvien
— on täytettävä c alakohdan kolmannen luetelmakohdan vaatimukset, jos niitä ei ole rokotettu Newcastlen tautia vastaan,
— jos ne on rokotettu, on lähetystä edeltäneiden 14 päivän aikana täytynyt läpikäydä edustaviin näytteisiin perustuva tutkimus Newcastlen taudin viruksen eristämiseksi 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen annettujen yksityiskohtaisten säännösten mukaisesti.
2 Jos jäsenvaltio tai jäsenvaltion alue haluaa tulla tunnustetuksi alueeksi, jonka ei vaadita rokottavan Newcastlen tautia vastaan, ne voivat esittää ohjelman 13 artiklan 1 kohdan säännösten mukaisesti.
Komissio tutkii jäsenvaltioiden esittämät ohjelmat. Ohjelmat voidaan hyväksyä 13 artiklan 1 kohdassa mainittujen perusteiden mukaisesti 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Yhteisön sisäisessä kaupassa mahdollisesti vaadittavia yleisiä tai erityisiä lisätakeita voidaan määritellä samaa menettelyä noudattaen.
Kun jäsenvaltio tai jäsenvaltion alue katsoo, että se on saavuttanut aseman, jossa sen ei vaadita rokottavan Newcastlen tautia vastaan, se voi esittää komissiolle Newcastlen tautia vastaan rokottamatta jättämistä koskevan aseman tunnustamista koskevan hakemuksen 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
Päätettäessä jäsenvaltion tai alueen tunnustamisesta sellaiseksi, jonka ei vaadita rokottavan Newcastlen tautia vastaan, otetaan huomioon 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot sekä erityisesti seuraavat perusteet:
— rokottamiseen Newcastlen tautia vastaan, lukuun ottamatta direktiivin 92/66/ETY 17 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kirjekyyhkysten pakollista rokottamista, ei ole annettu lupaa 1 artiklassa tarkoitetun siipikarjan osalta edeltävän kahdentoista kuukauden aikana,
— siitosparville on suoritettu vähintään kerran vuodessa serologinen tutkimus Newcastlen taudin havaitsemiseksi 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti,
— tiloilla ei ole siipikarjaa, joka on rokotettu Newcastlen tautia vastaan edeltävän kahdentoista kuukauden aikana, lukuun ottamatta direktiivin 92/66/ETY 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti rokotettuja kirjekyyhkysiä.
Ruotsin ja Suomen osalta asemaa ”ei rokota Newcastlen tautia vastaan” koskevat aiheelliset päätökset tehdään 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ennen liittymissopimuksen voimaantulopäivää.
3 Komissio voi lykätä Newcastlen tautia vastaan rokottamatta jättävän aseman myöntämistä 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, jos:
i) esiintyy vakava hallitsematon Newcastlen tautitapaus;
ii) lainsäädännölliset rajoitukset, jotka estävät järjestelmällisen turvautumisen rokottamiseen Newcastlen tautia vastaan, poistetaan.
▼M6 —————
13 artikla
1 Jos jäsenvaltio laatii tai on laatinut vapaaehtoisen tai pakollisen valvontaohjelman jonkin siipikarjaa uhkaavan taudin varalta, se voi esittää ohjelman komission hyväksyttäväksi ilmoittaen etenkin seuraavat seikat:
— tautitilanne jäsenvaltion alueella,
— ohjelman perusteet ottaen huomioon taudin merkittävyys ja ohjelman todennäköisesti tuottama hyöty suhteessa sen kustannuksiin,
— maantieteellinen alue, jolla ohjelma toteutetaan,
— siipikarjalaitoksiin sovellettavat luokitukset, kussakin luokassa täytettävät vaatimukset ja käytettävät koemenetelmät,
— ohjelman tarkastusmenetelmät,
— toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos laitos menettää jostakin syystä luokkansa,
— toimenpiteet, jotka on toteutettava, jos ohjelman säännösten mukaisesti suoritettujen kokeiden tulokset ovat positiivisia.
2 Komissio tutkii jäsenvaltioiden esittämät ohjelmat. Ohjelmat voidaan hyväksyä 1 kohdassa esitettyjen perusteiden mukaisesti 32 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Yhteisön sisäisessä kaupassa mahdollisesti vaadittavia yleisiä tai rajoitettuja lisätakeita voidaan määritellä samaa menettelyä noudattaen. Tällaisten takuiden on kuitenkin vastattava enintään jäsenvaltion alueellaan vaatimia takeita.
Päätökset komissiolle 1 päivään heinäkuuta 1991 mennessä esitettyjen ohjelmien hyväksymisestä ja kaupan lisätakeista tehdään 1 päivään tammikuuta 1992 mennessä.
3 Jäsenvaltioiden esittämiin suunnitelmiin voidaan 32 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen tehdä muutoksia tai lisäyksiä. Samaa menettelyä noudattaen voidaan aiemmin hyväksyttyihin suunnitelmiin tai 2 kohdan mukaisesti määriteltyihin takeisiin tehdä muutoksia tai lisäyksiä.
4. Komissio tutkii mahdollisimman nopeasti Ruotsin esittämän ohjelman tarttuvan bronkiitin (IB) osalta. Jos se on perusteltua, tutkimuksen jälkeen voidaan soveltaa 2 kohdan säännöksiä. Edellä 2 kohdassa säädetyt aiheelliset päätökset tehdään mahdollisimman nopeasti. Kunnes kyseiset päätökset tehdään, Ruotsi voi yhden vuoden ajan liittymissopimuksen voimaantulopäivästä soveltaa kansallisia, edellä mainittua tautia koskevia ja ennen kyseistä päivää voimassa olleita sääntöjään. Edellä tarkoitettua yhden vuoden jaksoa voidaan tarvittaessa pidentää 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
14 artikla
1 Jos jäsenvaltio katsoo alueensa tai sen osan olevan vapaa jostakin siipikarjaa uhkaavasta sairaudesta, sen on esitettävä komissiolle asianmukainen asiakirja-aineisto, josta erityisesti ilmenee
— taudin luonne ja tiedot sen aikaisemmasta esiintymisestä kyseisessä jäsenvaltiossa,
— tulokset tarkkailukokeista, jotka perustuvat serologisiin, mikrobiologisiin ja patologisiin tutkimuksiin sekä siihen, että taudista ilmoittaminen asianomaisille viranomaisille on lain mukaan pakollista,
— aika, jolloin tarkkailua on harjoitettu,
— tarvittaessa aika, jolloin rokottaminen tautia vastaan on ollut kiellettyä, ja maantieteellinen alue, jolla kielto on ollut voimassa,
— säännöt, joilla tehdään mahdolliseksi tarkastaa, että kyseinen alue säilyy vapaana taudista.
2 Komissio tutkii jäsenvaltioiden esittämät perustelut. Yhteisön sisäisessä kaupassa mahdollisesti vaadittavia yleisiä tai yksilöityjä lisätakeita voidaan määritellä 32 artiklassa säädettyjä menettelyä noudattaen. Tällaisten takeiden on vastattava kuitenkin enintään jäsenvaltion alueellaan vaatimia takeita. Jos perusteet on esitetty ennen 1 päivää heinäkuuta 1991, päätökset lisätakeista tehdään 1 päivään tammikuuta 1992 mennessä.
3 Asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista 1 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevista muutoksista. Tällaisen tiedoksiannon perusteella 2 kohdan mukaisesti määriteltyjä takeita voidaan muuttaa tai peruuttaa 32 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
4. Komissio tutkii mahdollisimman nopeasti Ruotsin esittämät perusteet kalkkunoiden rinotrakeiitin (TRT), swollen head-syndrooman (SHS), tarttuvan laryngotrakeiitin (ILT), egg drop-syndrooman (EDS 76) ja linturokon (Fowl pox) osalta. Jos se on perusteltua, tutkimuksen jälkeen voidaan soveltaa 2 kohdan säännöksiä. Edellä 2 kohdassa säädetyt aiheelliset päätökset tehdään mahdollisimman nopeasti. Kunnes kyseiset päätökset tehdään, Ruotsi voi yhden vuoden ajan liittymissopimuksen voimaantulopäivästä soveltaa kansallisia, edellä mainittuja tauteja koskevia ja ennen kyseistä päivää voimassa olleita sääntöjään. Edellä tarkoitettua yhden vuoden jaksoa voidaan tarvittaessa pidentää 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
15 artikla
1 Untuvikot ja siitosmunat on kuljetettava:
— joko tähän tarkoitukseen suunnitelluissa uusissa kertakäyttöisissä säiliöissä, jotka hävitetään yhden käyttökerran jälkeen
— tai säiliöissä, joita voidaan käyttää uudelleen, jos ne puhdistetaan ja desinfioidaan jokaisen käytön jälkeen.
Joka tapauksessa, näissä säiliöissä:
a) saa olla ainoastaan samasta laitoksesta peräisin olevia, samanlajisia, -luokkaisia ja -tyyppisiä siipikarjan untuvikkoja tai siitosmunia;
b) täytyy olla seuraavat merkinnät:
— alkuperäjäsenvaltion tai -alueen nimi,
— liitteessä II olevan 1 luvun 2 kohdassa tarkoitettu alkuperälaitoksen hyväksyntänumero,
— kunkin laatikon sisältämien untuvikkojen ja munien lukumäärä,
— siipikarjalaji, jonka untuvikoista tai munista on kyse.
2 Untuvikkoja tai siitosmunia sisältävät laatikot voidaan jaotella kuljetusta varten sopiviin säiliöihin. Säiliöihin on merkittävä jaoteltujen laatikoiden lukumäärä ja 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut merkinnät.
3 Isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjaa on kuljetettava sälelaatikoissa tai häkeissä,
— joissa on vain samasta laitoksesta peräisin olevaa, samanlajista, -luokkaista ja -tyyppistä siipikarjaa,
— joihin on merkitty liitteessä II olevan I luvun 2 kohdassa tarkoitettu alkuperälaitoksen hyväksyntänumero.
▼M5 —————
4
a) Isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarja sekä untuvikot on kuljetettava viipymätt ä määräpaikkana olevaan laitokseen, eivätkä ne saa päästä kosketukseen muiden elävien lintujen kanssa kuin tämän direktiivin vaatimukset täyttävän isovanhempais-, vanhempais- ja tuotantopolven siipikarjan tai untuvikkojen kanssa.
b) Teurassiipikarja on kuljetettava viipymättä määräpaikkana olevaan teurastamoon, eikä se saa päästä kosketukseen muun siipikarjan kuin tämän direktiivin vaatimukset täyttävän teurassiipikarjan kanssa.
c) riistanistutukseen tarkoitettu siipikarja on viipymättä toimitettava määräpaikkaan ilman, että se joutuu kosketuksiin muun siipikarjan kanssa, lukuun ottamatta tässä direktiivissä esitetyt vaatimukset täyttävää riistanistutukseen tarkoitettua siipikarjaa.
5 Sälelaatikot, häkit ja ajoneuvot on suunniteltava siten, että
— ulosteiden leviäminen estyy ja höyhenten leviäminen kuljetuksen aikana on mahdollisimman vähäistä,
— eläimiä voidaan niissä ulkoisesti tarkastaa,
— ne voidaan puhdistaa ja desinfioida.
6 Ajoneuvot ja muut kuin kertakäyttöiset säiliöt, sälelaatikot ja häkit on ennen lastausta ja lastin purkamista puhdistettava ja desinfioitava kyseisen jäsenvaltion asianomaisen viranomaisen antamien ohjeiden mukaisesti.
16 artikla
Edellä 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua siipikarjaa saa kuljettaa avian influenza tai Newcastlen taudin saastuttaman alueen läpi ainoastaan pääteitä myöten tai rautateitse.
17 artikla
Jäsenvaltioiden välisessä kaupassa siipikarjan ja siitosmunien saatteena niitä määräpaikkaan kuljetettaessa on oltava terveystodistus, joka
— on liitteen IV sisältämän asiaan soveltuvan mallin mukainen,
— on virkaeläinlääkärin allekirjoittama,
— on laadittu lastauspäivänä lähettäjämaana olevan jäsenvaltion kielellä tai kielillä ja määrämaana olevan jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä,
— on voimassa viisi päivää,
— on laadittu yhdelle liuskalle,
— on osoitettu yhdelle vastaanottajalle,
— on varustettu leimalla tai allekirjoituksella, jonka väri poikkeaa todistuksen väristä.
18 artikla
Määrämaana olevat jäsenvaltiot voivat, ottaen huomioon perustamissopimuksen yleiset määräykset, myöntää yhdelle tai useammalle lähettäjämaana olevalle jäsenvaltiolle yleis- tai tapauskohtaisen luvan siipikarjan ja siitosmunien tuontiin niiden alueelle ilman 17 artiklassa tarkoitettua todistusta.
▼M5 —————
III LUKU
Kolmansista maista tapahtuvaa tuontia koskevat määräykset
20 artikla
Yhteisön alueelle tuotavan siipikarjan ja siitosmunien on täytettävä 21—24 artiklassa säädetyt edellytykset.
21 artikla
1 Siipikarjan ja siitosmunien on oltava peräisin sellaisesta kolmannesta maasta tai sellaisesta kolmannen maan alueen osalta, joka sisältyy komission 32 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen laatimaan luetteloon. Luetteloa voidaan täydentää tai muuttaa 33 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
2 Päätettäessä jonkin kolmannen maan tai sen alueen osan sisällyttämisestä 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon on erityisesti otettava huomioon:
a) siipikarjan, muiden kotieläinten ja luonnonvaraisen eläimistön terveydentila kyseisessä kolmannessa maassa, erityisesti eksoottisten eläintautien esiintyminen, sekä ympäröivän alueen tautitilanne, jos jompikumpi saattaisi vaarantaa jäsenvaltioiden väestön ja eläinten terveyden;
b) miten säännöllisesti ja nopeasti kolmas maa antaa tietoja alueellaan esiintyvistä eläinten tartuntataudeista, erityisesti Maailman eläintautijärjestön A- ja B-luetteloissa olevista taudeista;
c) kolmannen maan eläintautien ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset;
d) kolmannen maan eläinlääkintäyksiköiden organisaatio ja toimivalta;
e) tarttuvien eläintautien ehkäisy- ja valvontatoimenpiteiden järjestely ja täytäntöönpano;
f) takeet, jotka kolmas maa voi antaa tämän direktiivin sääntöjen noudattamisesta;
g) hormoneja ja jäämiä koskevien yhteisön määräysten noudattaminen.
3 Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettu luettelo ja kaikki siihen tehdyt muutokset julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.
22 artikla
1 Siipikarjan ja siitosmunien on oltava peräisin kolmansista maista:
a) joissa avian influenza ja Newcastlen tauti, sellaisina kuin ne määritellään neuvoston direktiiveissä 92/40/ETY ja 92/66/ETY, ovat pakollisesti ilmoitettavia tauteja,
b) jotka ovat vapaita avian influenzasta ja Newcastlen taudista
tai
jotka, vaikka eivät olekaan vapaita näistä taudeista, soveltavat sellaisia toimenpiteitä niiden torjumiseksi, jotka vastaavat vähintään direktiiveissä 92/40/ETY ja 92/66/ETY säädettyjä toimenpiteitä.
2 Kolmansien maiden luokittelua koskevat, 1 kohdan b alakohdan säännöksiä ja erityisesti käytetyn rokotteen tyyppiä koskevat lisäperusteet vahvistetaan 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen ennen 1 päivää tammikuuta 1995.
3 Komissio voi päättää 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen edellytyksistä, joiden perusteella 1 kohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan osaan kolmansien maiden alueesta.
23 artikla
1 Siipikarjan ja siitosmunien tuonti 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti laaditussa luettelossa mainitun kolmannen maan alueelta tai alueen osalta on sallittua vain, jos
a) lähtöparvia on ennen lähetystä keskeytyksettä pidetty kyseisen maan alueella tai alueen osalla määräajan, joka määritellään 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen;
b) lähtöparvet täyttävät 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laaditut terveysvaatimukset, jotka koskevat siipikarjan ja siitosmunien tuontia kyseisestä maasta. Eri siipikarjalajeihin ja -luokkiin voidaan soveltaa erilaisia vaatimuksia.
2 Terveysvaatimuksista päätetään II luvussa ja vastaavissa liitteissä esitettyjen määräysten perusteella. Jäljempänä 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen voidaan tapauksittain myöntää poikkeuksia, jos asianomainen kolmas maa tarjoaa eläintautien osalta samanlaiset ja vähintään vastaavat takeet.
24 artikla
1 Siipikarjan ja siitosmunien saatteena on oltava viejänä olevan kolmannen maan virkaeläinlääkärin laatima ja allekirjoittama terveystodistus.
Todistuksen on:
a) oltava annettu määrämaana olevaan jäsenvaltioon tarkoitetun lähetyksen lastauspäivänä;
b) oltava laadittu määrämaana olevan jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä;
c) oltava alkuperäiskappaleena lähetyksen mukana;
d) sisällettävä vakuutus siitä, että siipikarja tai siitosmunat täyttävät tämän direktiivin vaatimukset sekä tämän direktiivin mukaisesti laaditut, kolmansista maista tapahtuvaa tuontia koskevat vaatimukset;
e) oltava voimassa viisi päivää,
f) oltava laadittu yhdelle liuskalle,
g) oltava osoitettu yhdelle vastaanottajalle,
h) oltava varustettu leimalla tai allekirjoituksella, jonka väri poikkeaa todistuksen väristä.
2 Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun todistuksen on oltava 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen laaditun mallin mukainen.
25 artikla
Komission ja jäsenvaltioiden eläinlääkintäasiantuntijat suorittavat tarkastuksia paikalla sen todentamiseksi, että kaikkia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan tehokkaasti.
Komissio nimeää jäsenvaltioiden ehdotuksesta näistä tarkastuksista vastaavat jäsenvaltioiden asiantuntijat.
Tarkastukset suoritetaan yhteisön nimissä, ja yhteisö vastaa niistä aiheutuvista kustannuksista.
Tarkastusten määräajoista ja suoritustavasta päätetään 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.
26 artikla
1 Komissio voi 33 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää, että tuonti kolmannesta maasta tai sen alueen osasta on rajoitettava tiettyyn lajiin, siitosmuniin, isovanhempais-, vanhempais- tai tuotantopolven siipikarjaan tai teurassiipikarjaan taikka erikoistarkoituksiin aiottuun siipikarjaan.
2. Komissio voi 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää, että tuotu siipikarja, siitosmunat tai tuoduista munista haudottu siipikarja on pidettävä karanteenissa tai eristyksissä enintään kaksi kuukautta.
▼M2 —————
27 a artikla
Komissio voi 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää sallia tapauskohtaisesti siipikarjan ja siitosmunien tuonnin kolmansista maista, jos tuonti ei ole 20, 22, 23 ja 24 artiklan säännösten mukaista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 20, 22, 23 ja 24 artiklan säännösten soveltamista. Tällaiseen tuontiin sovellettavat yksityiskohtaiset säännöt annetaan samassa menettelyssä. Näiden yksityiskohtaisten sääntöjen on annettava vähintään tämän direktiivin II luvussa määriteltyjä eläinten terveyttä koskevia takuita vastaavat takuut, joihin sisältyy pakollinen karanteeni ja pakollisia kokeita lintuinfluenssan, Newcastlen taudin ja muiden vastaavien tautien osalta.
28 artikla
Määrämaana olevaan jäsenvaltioon saapuva teurassiipikarja on toimitettava suoraan teurastamoon mahdollisimman nopeasti teurastettavaksi.
Määrämaana olevan jäsenvaltion toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen voi terveyttä koskevin perustein nimetä teurastamon, johon siipikarja on toimitettava, sanotun kuitenkaan rajoittamatta minkään 33 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen päätetyn erikoisvaatimuksen soveltamista.
IV LUKU
Yhteiset säännökset
29 artikla
1 Yhteisön sisäisessä kaupassa siipikarjaan ja siitosmuniin sovelletaan direktiivin 89/662/ETY suojatoimenpiteitä koskevia säännöksiä.
▼M2 —————
30 artikla
1 Direktiivin 90/425/ETY eläinlääkinnällistä valvontaa koskevia määräyksiä sovelletaan siipikarjan ja siitosmunien yhteisön sisäiseen kauppaan.
2 Muutetaan direktiiviä 90/425/ETY seuraavasti:
a) Lisätään liitteessä A olevaan I kohtaan seuraava viite:
”Eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä siipikarjan ja siitosmunien kaupassa ja tuonnissa kolmansista maista 15 päivänä lokakuuta 1990 annettu neuvoston direktiivi 90/539/ETY
—————
EYVL N:o 303, 31.10.1990, s. 6.”
b) Poistetaan liitteestä B seuraavat luetelmakohdat:
”— elävä siipikarja”
,
”— siitosmunat”
.
31 artikla
Siihen asti kunnes 20, 21 ja 22 artiklan perusteella tehdyt päätökset tulevat voimaan, jäsenvaltioiden on sovellettava siipikarjan ja siitosmunien tuontiin kolmansista maista vähintään vastaavia ehtoja kuin II luvun soveltamisesta johtuvat ehdot.
32 artikla
1. Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 ( 9 ) 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea.
2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 10 ) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.
3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.
33 artikla
1. Komissiota avustaa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea.
2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä.
Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan 15 päiväksi.
34 artikla
Komissio päättää 32 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen liitteiden muuttamisesta, erityisesti jos tarkoituksena on niiden mukauttaminen diagnostisten menetelmien ja tiettyjen sairauksien taloudellisen merkityksen muutoksiin.
▼M5 —————
36 artikla
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ►M1 1 päivänä toukokuuta 1992 ◄ . Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.
37 artikla
Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.
LIITE I
1. Kansalliset lintujen sairauksien vertailulaboratoriot ovat seuraavat:
|
AT |
AGES: Österreichische Agentur für Gesundheit und Ernährungssicherheit GmbH — Institut für veterinärmedizinische Untersuchungen Mödling (Austrian Agency for Health and Consumer Protection-Institute for veterinary investigations Mödling)Robert Koch-Gasse 17A-2340 MödlingTel.: +43 (0) 505 55-38112Fax: +43 (0) 505 55-38108E-mail: vetmed.moedling@ages.at |
|
BE |
CODA — CERVA — VARVeterinary and Agrochemical Research CentreGroeselenberg 99B-1180 Brussels |
|
BG |
Национален диагностичен научноизследователски ветеринарномедицински институт ”Проф. д-р Георги Павлов”, Национална референтна лаборатория ”Нюкясълска болест и Инфлуенца А по птиците”, бул. ”Пенчо Славейков” 15, София 1606(National Diagnostic Veterinary Research Institute ”Prof. Dr. Georgi Pavlov”, National Reference Laboratory for Newcastle Disease and Avian Influenza A, 15, Pencho Slaveykov Blvd., 1606 Sofia) |
|
CY |
State Veterinary LaboratoryVeterinary Services1417 AthalassaNicosia |
|
CZ |
State Veterinary Institute PrahaSídlištní 136/24165 03 Praha 6 |
|
DE |
Friedrich-Loeffler-InstitutBundesforschungsinstitut für TiergesundheitBoddenblick 5a17493 Greifswald-Insel RiemsTel.: +49 383 51-7-0Fax: +49 383 51-7-151 |
|
DK |
Danish Institute for Food and Veterinary Research,Dpt. of Poultry, Fish and Fur Animals,Hangoevej 2,DK-8200 Aarhus N |
|
EE |
Veterinaar- ja ToidulaboratooriumVäike-Paala 3, 11415 Tallinn, EstoniaTel.: +372 603 58 10Faks: +372 603 58 11E-post: tallinn@vetlab.ee |
|
ES |
Laboratorio Central de Sanidad Animal de AlgeteCarretera de Algete, km 8Algete 28110 (Madrid)Tel.: +34 916 290 300Fax: +34 916 290 598E-mail: lcv@mapya.es |
|
FI |
Finnish Food Safety AuthorityAnimal Diseases and Food Safety ResearchMustialankatu 3FI-00790 Helsinki, FinlandE-mail: info@evira.fiTel.: +358 20 772 003 (exchange)Fax: +358 20 772 4350 |
|
FR |
Laboratoire d’études et de recherches avicoles, porcines et piscicolesAFSSA site de Ploufragan/Brest — LERAPPBP 5322440 Ploufragan |
|
GB |
Veterinary Laboratories AgencyNew Haw, Addlestone, WeybridgeSurrey KT15 3NB, UKTel. (44-1932) 341111Fax (44-1932) 347046 |
|
GR |
Centre of Thessaloniki Veterinary Institutions,80, 26th October Street,GR-546 27 ThessalonikiTel.: 2310785104 |
|
HU |
Országos Állategészségügyi Intézet(Central Veterinary Institute)H-1581 Budapest146., Pf. 2.Tel.: +36-1-460-6300, +36-1-460-6317Fax: +36-1-222-6070 |
|
IE |
Virology DivisionCentral Veterinary Research LaboratoryDepartment of Agriculture and Food LaboratoriesBackweston CampusStacumny LaneCelbridgeCo. Kildare |
|
IT |
Centro di Referenza Nazionale per l’influenza aviare e la malattia di New Castle e Centro di Referenza Nazionaleper le Salmonellosi c/o Istituto zooprofilattico sperimentale delle Venezie,V.le dell'Università,10-35020 Legnaro (Pd) |
|
LT |
National Veterinary Laboratory(Nacionalinė veterinarijos laboratorija)J. Kairiūkščio 10LT-08409 Vilnius |
|
LU |
CODA — CERVA — VARVeterinary and Agrochemical Research CentreGroeselenberg 99B-1180 Brussels |
|
LV |
Nacionālais diagnostikas centrs(National Diagnostic Centre)Lejupes iela 3, Rīga, LV-1076Tel.: +371 7620526Fax: +371 7620434E-mail: ndc@ndc.gov.lv |
|
MT |
National Veterinary Laboratory, Marsa |
|
NL |
Centraal Instituut voor Dierziekte ControleCIDC-LelystadHoofdvestiging: Houtribweg 39Nevenvestiging: Edelhertweg 15Postbus 20048203 AA Lelystad |
|
PL |
Laboratory Department of Poultry DiseasesPaństwowy Instytut Weterynaryjny – Państwowy Instytut BadawczyAl. Partyzantów 57, 24-100 PuławyTel.: +48.81.886 30 51Fax: +48.81.886 25 95E-mail: sekretariat@piwet.pulawy.pl |
|
PT |
Laboratório Nacional de Investigação Veterinária (LNIV)Estrada de Benfica, 701P-1549-011 Lisboa |
|
RO |
Institutul de Diagnostic și Sănătate AnimalăStrada Dr. Staicovici nr. 63, sector 5Codul 050557, București |
|
SE |
Statens Veterinärmedicinska AnstaltDepartment of VirologySE-751 89 UppsalaTel (46-18) 674000Fax (46-18) 674467Department of BacteriologySE-751 89 UppsalaTel (46-18) 674000Fax (46-18) 309162 |
|
SI |
Univerza v LjubljaniVeterinarska fakultetaNacionalni veterinarski inštitutGerbičeva 60,SI-1000 Ljubljana |
|
SK |
Štátny veterinárny a potravinový ústav,Botanická 15, 842 52 Bratislava |
2 Edellä 1 kohdassa luetellut kansalliset vertailulaboratoriot vastaavat kussakin jäsenvaltiossa tässä direktiivissä tarkoitettujen diagnostisten menetelmien yhteensovittamisesta. Tätä varten ne:
a) voivat toimittaa laboratorioille diagnostisiin kokeisiin tarvittavia reagensseja;
b) valvovat hyväksyttyjen laboratorioiden käyttämien reagenssien laatua;
c) järjestävät säännöllisiä vertailukokeita.
LIITE II
LAITOSTEN HYVÄKSYNTÄ
I LUKU
Yleiset määräykset
1 Edellytyksenä laitoksen hyväksynnälle yhteisön sisäistä kauppaa varten toimivaltaisen viranomaisen toimenpiteestä on, että
a) laitos täyttää II luvun tiloja ja toimintaa koskevat vaatimukset;
b) laitos soveltaa ja noudattaa eläinlääkinnän keskusviranomaisen hyväksymää tautivalvontaohjelmaa ja ottaa huomioon III luvussa olevat vaatimukset;
c) laitos huolehtii kaikista d kohdassa lueteltujen tehtävien suorittamisen edellytyksistä;
d) laitosta valvoo eläintautien valvontajärjestelmän piirissä asianomainen eläinlääkintäviranomainen. Valvonta käsittää ainakin seuraavaa:
— virkaeläinlääkäri suorittaa vähintään yhden tarkastuskäynnin vuodessa ja sen lisäksi kokeita, joilla tarkistetaan, että hyvää hygieniaa noudatetaan ja että laitos toimii II luvun vaatimusten mukaisesti,
— tuottaja pitää kirjaa kaikista tiedoista, jotka ovat tarpeen, jotta asianomainen eläinlääkintäviranomainen voi jatkuvasti valvoa laitoksen terveydellistä tilaa;
e) laitoksessa pidetään ainoastaan 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä siipikarjaa.
2 Toimivaltainen viranomainen antaa kullekin 1 kohdan vaatimukset täyttävälle laitokselle laitoskohtaisen hyväksyntänumeron, joka voi olla sama kuin asetuksen (ETY) N:o 2782/75 mukaisesti annettu numero.
II LUKU
Tilat ja toiminta
A. Jalostus-, tuotanto- ja kasvatuslaitokset
1 Tilat
a) Tilat on sijoiteltava tontille ja jäsenneltävä tarkoitetun tuotannon mukaisella tavalla siten, että tautien leviäminen sinne voidaan estää tai jo puhjennut tauti voidaan pysyttää hallinnassa. Jos laitoksessa pidetään useita siipikarjalajeja, ne on selvästi erotettava toisistaan.
b) Tilojen on oltava sellaiset, että hyvän hygieniatason ylläpitäminen ja terveydentilan valvonta on mahdollista.
c) Laitteiden on oltava tarkoitetun tuotannon mukaiset, ja tilojen sekä siipikarjan ja munien kuljetukseen käytetyn kaluston puhdistaminen on voitava sijoittaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.
2 Kasvatus
a) Kasvatustekniikan on mahdollisimman pitkälle perustuttava ”eristyskasvatuksen” ja ”kerralla sisään — kerralla ulos” -kasvatuksen periaatteisiin. Kasvatuserien välillä on suoritettava puhdistus, desinfiointi ja tyhjennys.
b) Kaiken jalostus-, tuotanto- ja kasvatuslaitoksissa olevan siipikarjan on oltava
— peräisin laitoksesta itsestään ja/tai
— peräisin muista yhteisön alueella olevista, 6 artiklan a kohdan mukaisesti hyväksytyistä jalostus-, tuotanto- tai kasvatuslaitoksista ja/tai
— tuotu kolmansista maista tämän direktiivin mukaisesti.
c) Laitoksen johdon on laadittava hygieniamääräykset. Henkilöstön on käytettävä asianmukaisia työvaatteita ja vierailijoiden suojavaatetusta.
d) Rakennukset, tarhat ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa.
e) Munat on kerättävä useita kertoja päivässä, ja ne on puhdistettava ja desinfioitava mahdollisimman nopeasti.
f) Tuottajan on ilmoitettava hyväksytylle eläinlääkärille kaikista tuotantohäiriöistä ja muista merkeistä, jotka viittaavat tarttuvaan siipikarjan tautiin. Jos tautitartuntaa epäillään, hyväksytyn eläinlääkärin on heti toimitettava hyväksyttyyn laboratorioon sairauden toteamiseksi tai diagnoosin vahvistamiseksi tarvittavat näytteet.
g) Jokaista parvea koskeva kertomus, rekisteri tai tietokanta on säilytettävä vähintään kaksi vuotta parven hävittämisen jälkeen, ja siitä on käytävä ilmi:
— saapumis- ja lähtöpäivät,
— tuotannon tunnusluvut,
— sairastavuus ja kuolleisuus syineen,
— kaikki laboratoriokokeet ja niiden tulokset,
— siipikarjan alkuperä,
— munien määräpaikka.
h) Tarttuvan siipikarjan taudin puhjetessa laboratoriokokeiden tulokset on välittömästi ilmoitettava hyväksytylle eläin-lääkärille.
B. Hautomot
1 Tilat
a) Hautomon on oltava fyysisesti ja toiminnallisesti erillään kasvatustiloista. Tilat on sijoiteltava siten, että jäljempänä mainitut toimintayksiköt voidaan pysyttää erossa toisistaan:
— munien varastointi ja luokittelu,
— desinfiointi,
— esihaudonta,
— kuoriutuminen,
— lähetysten valmistelu ja pakkaus.
b) Rakennukset on suojattava ulkoa tulevilta linnuilta ja jyrsijöiltä; lattia- ja seinämateriaalien on oltava vedenpitäviä ja kulutuksen- sekä pesunkestäviä; luonnon- tai keinovalaistuksen ja ilmanvaihto- sekä lämmitysjärjestelmien on oltava sopivaa tyyppiä; jätteiden (munat ja poikaset) poisto on voitava suorittaa hygieenisesti.
c) Laitteiden pintojen on oltava sileät ja vedenpitävät.
2 Toiminta
a) Toiminta on järjestettävä niin, että munien, liikkuvan kaluston ja henkilöstön liikenne on yksisuuntainen.
b) Siitosmunien on oltava
— peräisin muista yhteisössä olevista, 6 artiklan a kohdan mukaisesti hyväksytyistä jalostus- tai tuotantolaitoksista,
— kolmansista maista tämän direktiivin mukaisesti tuotuja.
c) Laitoksen johdon on laadittava hygieniamääräykset, henkilöstön on käytettävä asianmukaisia työvaatteita ja vierailijoiden suojavaatetusta.
d) Rakennukset ja laitteet on pidettävä hyvässä kunnossa.
e) Seuraavat kohteet on desinfioitava:
— munat saapumispäivän ja haudontaprosessin välillä,
— hautomokoneet säännöllisesti,
— kuorijat ja varusteet kunkin haudontaerän jälkeen.
f) Hautomon terveystilannetta on arvioitava mikrobiologisen laaduntarkkailuohjelman avulla.
g) Tuottajan on ilmoitettava hyväksytylle eläinlääkärille kaikista tuotantohäiriöistä ja muista merkeistä, jotka viittaavat tarttuvaan siipikarjan sairauteen. Jos tarttuvaa tautia epäillään, hyväksytyn eläinlääkärin on heti toimitettava hyväksyttyyn laboratorioon sairauden toteamiseksi tai diagnoosin vahvistamiseksi tarvittavat näytteet ja ilmoitettava asiasta toimivaltaiselle eläinlääkintäviranomaiselle, joka päättää tarvittavista toimenpiteistä.
h) Jokaista parvea koskeva kertomus, rekisteri tai tietokanta on säilytettävä vähintään kaksi vuotta, ja siitä on käytävä ilmi seuraavat mahdollisuuksien mukaan parvittaiset tiedot:
— munien alkuperä ja saapumispäivä,
— kuoriutumistulokset,
— havaitut poikkeavuudet,
— laboratoriokokeet ja niiden tulokset,
— mahdolliset rokotusohjelmat,
— haudottujen kuoriutumattomien munien lukumäärä ja määräpaikka,
— untuvikkojen määräpaikka.
i) Tarttuvan siipikarjan taudin puhjetessa laboratoriokokeiden tulokset on välittömästi ilmoitettava hyväksytylle eläinlääkärille.
III LUKU
Taudinvalvontaohjelma
Taudinvalvontaohjelmien on käsitettävä ainakin jäljempänä mainittujen sairauksien ja lajien valvonta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta terveydenhuoltotoimenpiteiden tai 13 ja 14 artiklan säännösten soveltamista.
A Salmonella pullorum-gallinarum ja Salmonella arizonae
1 Lajit
a) S. pullorum ja gallinarum: kanat, kalkkunat, helmikanat, viiriäiset, fasaanit, peltopyyt, ankat.
b) S. arizonae: kalkkunat.
2 Taudinvalvontaohjelma
a) Tartunnan esiintymisen tutkimiseksi on käytettävä serologisia ja/tai bakteriologisia kokeita.
b) Näytteet kokeita varten on otettava tilanteen mukaan verestä, kuoriutumattomista tai huonolaatuisista poikasista, haudonta-laitteessa olevista untuvista tai tomusta, pyyhkäisynäytteenä hautomon seinistä, pehkusta tai juottolaitteen vedestä.
c) Otettaessa parvesta verinäytteitä serologisia kokeita varten S. pullorum tai S. arizonae -taudin toteamiseksi on tarvittavien näytteiden määrää päätettäessä otettava huomion taudin esiintyminen kyseisessä maassa ja sen aikaisempi esiintyminen laitoksessa. Parvet on tutkittava jokaisen munintakauden aikana taudin toteamisen kannalta edullisimpana ajankohtana.
B Mycoplasma gallisepticum ja Mycoplasma meleagridis
1 Lajit
a) Mycoplasma gallisepticum: kanat ja kalkkunat.
b) Mycoplasma meleagridis: kalkkunat.
2 Taudinvalvontaohjelma
a) Tartunnan esiintyminen on tutkittava serologisin ja/tai bakteriologisin kokein sekä/tai untuvikkojen ja kalkkunanpoikasten ilmapussien mahdollisten vaurioiden perusteella.
b) Näytteet kokeita varten on otettava tilanteen mukaan verestä, untuvikoista ja kalkkunanpoikasista, siemennesteestä tai pyyhkäisynäytteenä henkitorvesta, yhteissuolesta tai ilmapusseista.
c) Kokeet M. gallisepticum tai M. meleagridis -taudin toteamiseksi on suoritettava edustavista näytteistä, jotta taudin jatkuva valvonta kasvatuksen ja muninnan aikana on mahdollista, ts. juuri ennen muninnan alkamista ja sen jälkeen kolmen kuukauden välein.
C Tulokset ja tarvittavat toimenpiteet
Jollei yhtään positiivista tulosta ilmene, kokeen tulos katsotaan kielteiseksi. Päinvastaisessa tapauksessa parvi on epäilyksen alainen, ja siihen on sovellettava liitteessä IV määrättyjä toimenpiteitä.
D Kun taudin saastuttamalla tilalla on vähintään kaksi erillistä tuotantoyksikköä, toimivaltainen eläinlääkintäviranomainen voi poiketa näistä toimenpiteistä sairaudesta vapaiden tuotantoyksikköjen osalta, jos hyväksytty eläinlääkäri on vahvistanut kyseisten tuotantoyksikköjen rakenteen, koon ja toiminnan olevan sellaisia, että niiden eläin-, hoito- ja ruokintatilat ovat täysin erilliset eikä kyseinen tauti voi levitä tuotantoyksiköstä toiseen.
IV LUKU
Laitokselle myönnetyn hyväksynnän keskeyttäminen tai peruuttaminen
1 Laitokselle myönnetty hyväksyntä on keskeytettävä,
a) jos II luvussa määrättyjä vaatimuksia ei enää täytetä;
b) kunnes seuraavissa tapauksissa on suoritettu taudin mukainen tutkimus:
— jos laitoksessa epäillään avian influenzan tai Newcastlen taudin tartuntaa,
— jos laitos on vastaanottanut siipikarjaa tai siitosmunia toisesta laitoksesta, jossa epäillään esiintyvän tai esiintyy avian influenzan tai Newcastlen tautia,
— jos laitos on ollut sillä tavoin kosketuksessa avian influenzan tai Newcastlen taudin puhkeamispaikan kanssa, että tartunta on ollut mahdollinen;
c) kunnes uudet kokeet on suoritettu, jos II ja III luvun vaatimusten mukaisesti S. pullorum ja gallinarum-, S. arizonae, M. gallisepticum tai M. meleagridis -tautien toteamiseksi suoritettujen valvontakokeiden tulokset antavat aiheen epäillä tartuntaa;
d) kunnes virkaeläinlääkärin määräämät asianmukaiset toimenpiteet on toteutettu, jos havaitaan, ettei laitos täytä I luvun 1 kohdan a, b ja c alakohdan vaatimuksia.
2 Hyväksyntä on peruutettava,
a) jos laitoksessa esiintyy avian influenzan tai Newcastlen tautia;
b) jos toinen asianmukainen koe vahvistaa S. pullorum ja gallinarum, S. arizonae, M. gallisepticum-tai M. meleagridis -taudin tartunnan;
c) jos virkaeläinlääkärin toisen huomautuksen jälkeen laitos ei ole toteuttanut toimenpiteitä saattaakseen tilanteen I luvun 1 kohdan a, b ja c alakohdan vaatimusten mukaiseksi.
3 Hyväksyntä voidaan myöntää uudelleen seuraavin edellytyksin:
a) jos hyväksyntä on peruutettu avian influenzan tai Newcastlen taudin esiintymän johdosta, se voidaan myöntää uudelleen 21 päivän kuluttua puhdistuksesta ja desinfioinnista eläinten tappamisen ja tartunnanhävittämistoimenpiteiden jälkeen;
b) jos hyväksyntä on peruutettu
i) Salmonella pullorum ja gallinarum tai Salmonella arizonae -taudin esiintymän johdosta, se voidaan myöntää uudelleen, kun kahdessa vähintään 21 päivän väliajoin laitoksessa suoritetussa kokeessa saastuneen parven tappamista ja tartunnanhävittämistoimenpiteitä seuranneen desinfioinnin jälkeen on saatu kielteinen tulos;
ii) Mycoplasma gallisepticum tai Mycoplasma meleagridis -taudin esiintymän johdosta, se voidaan myöntää uudelleen, kun kahdessa vähintään 60 päivän väliajoin koko parveen kohdistuneessa kokeessa on saatu kielteinen tulos.
LIITE III
SIIPIKARJAN ROKOTTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET
1 Siitosmunia tuottavan siipikarjan tai parven rokotuksissa käytettävillä rokotteilla on oltava markkinoille saattamista koskeva lupa, jonka on antanut toimivaltainen viranomainen siinä jäsenvaltiossa, jossa rokotteita käytetään.
2 Komissio voi päättää perusteista, joita sovelletaan rokotteiden käytössä Newcastlen taudin torjunnassa rutiinirokotusohjelmien yhteydessä.
LIITE IV
YHTEISÖN SISÄISESSÄ KAUPASSA KÄYTETTÄVÄT TERVEYSTODISTUKSET
(Mallit 1—6)
LIITE V
SAIRAUDET, JOISTA ON ILMOITETTAVA
— avian influenza
— Newcastlen tauti
( 1 ) EYVL N:o C 89, 10.4.1989, s. 1
( 2 ) EYVL N:o C 260, 15.10.1990
( 3 ) EYVL N:o C 194, 31.7.1989, s. 11
( 4 ) EYVL N:o L 282, 1.11.1975, s. 100
( 5 ) EYVL N:o L 376, 31.12.1987, s. 20
( 6 ) EYVL N:o L 209, 17.8.1977, s. 1
( 7 ) EYVL N:o L 127, 16.5.1987, s. 18
( 8 ) EYVL N:o L 224, 18.8.1990, s. 29
( 9 ) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.
( 10 ) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.