Back to EUR-Lex homepage

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search
You are here

Document 01990L0496-20081211

Consolidated text: Neuvoston direktiivi, annettu 24 päivänä syyskuuta 1990, elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä (90/496/ETY)

Access initial legal act
(

Legal status of the document No longer in force

)

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1990/496/2008-12-11

1990L0496 — FI — 11.12.2008 — 004.001

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin. Toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 24 päivänä syyskuuta 1990,

elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä

(90/496/ETY)

(EYV L 276, 6.10.1990, p.40)

Muutettu:

 

 

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1882/2003, annettu 29 päivänä syyskuuta 2003,

  L 284

1

31.10.2003

►M2

KOMISSION DIREKTIIVI 2003/120/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 5 päivänä joulukuuta 2003,

  L 333

51

20.12.2003

►M3

KOMISSION DIREKTIIVI 2008/100/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 28 päivänä lokakuuta 2008,

  L 285

9

29.10.2008

►M4

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1137/2008, annettu 22 päivänä lokakuuta 2008,

  L 311

1

21.11.2008



▼B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 24 päivänä syyskuuta 1990,

elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä

(90/496/ETY)



EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen ( 1 ),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa ( 2 ),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon ( 3 ),

sekä katsoo, että

on tärkeää toteuttaa toimenpiteet sisämarkkinoiden asteittaiseksi toteuttamiseksi 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä; sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus taataan,

yleinen mielenkiinto ruokavalion ja terveyden väliseen suhteeseen ja yksilöllisiin tarpeisiin soveltuvan ruokavalion valintaan on kasvamassa,

neuvosto ja neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden hallitusten edustajat katsoivat Euroopan syövän vastaisesta ohjelmasta 7 päivänä heinäkuuta 1986 antamassaan päätöslauselmassa ravitsemuksen parantamisen olevan tärkeintä,

tiedot ravitsemuksen pääperiaatteista ja tarvittavat ravintoarvomerkinnät elintarvikkeissa edistäisivät osaltaan merkittävästi kuluttajan mahdollisuuksia tehdä näitä valintoja,

ravintoarvomerkintöjä koskevan säännöksen tulisi olla avuksi yleisön ravitsemuskasvatuksessa,

toisaalta kuluttajan hyödyksi ja toisaalta mahdollisten kaupan teknisten esteiden välttämiseksi ravintoarvomerkinnät tulisi esittää standardoidulla, koko yhteisössä noudatettavalla tavalla,

elintarvikkeiden, joissa on ravintoarvomerkintöjä, tulisi täyttää tämän direktiivin säännökset,

kaikki muut ravintoarvomerkintätavat tulisi kieltää, mutta elintarvikkeiden, joissa ei ole ravintoarvomerkintöjä, tulisi antaa liikkua vapaasti,

keskivertokuluttajan huomion herättämiseksi ja tietojen saamiseksi palvelemaan sitä tarkoitusta, jonka vuoksi ne esitetään, ja ottaen huomioon nykyisen alhaisen tiedontason ravitsemusasioissa annettujen tietojen tulisi olla yksinkertaisia ja helposti ymmärrettäviä,

kun tätä direktiiviä on sovellettu jonkin aikaa, voidaan asiasta saada arvokasta kokemusta, sekä voidaan arvioida kuluttajan suhtautumista tapaan, jolla ravintoarvotietoja annetaan, jolloin komissio voi arvioida säännöksiä ja ehdottaa tarvittavia muutoksia niihin,

saadakseen ne, joita asia koskee, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, tekemään ravintoarvomerkintöjä mahdollisimman moniin tuotteisiin, tulisi toimenpiteitä, joilla tiedot saadaan täydellisemmiksi ja tasapuolisemmiksi, ottaa käyttöön asteittain,

tässä direktiivissä annetuissa säännöksissä tulisi myös ottaa huomioon Codex Alimentarius -ohjeet ravintoarvomerkinnöistä, ja

yleiset merkitsemistä koskevat säännökset ja määritelmät sisältyvät kuluttajalle myytäviksi tarkoitettujen elintarvikkeiden merkintöjä, esillepanoa ja mainontaa koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 18 päivänä joulukuuta 1978 annettuun neuvoston direktiiviin 79/112/ETY ( 4 ), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 89/395/ETY ( 5 ); tässä direktiivissä voidaan sen vuoksi rajoittua ravintoarvomerkintöjä koskeviin säännöksiin,

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:



1 artikla

1  Tämä direktiivi koskee kuluttajalle sellaisenaan myytävien elintarvikkeiden ravintoarvomerkintöjä. Sitä sovelletaan myös elintarvikkeisiin, jotka on tarkoitettu toimitettaviksi ravintoloille, sairaaloille, työpaikkaruokaloille ja muille vastaaville suurtalouksille, jäljempänä ”suurtaloudet”.

2  Tätä direktiiviä ei sovelleta:

— luonnon kivennäisvesiin tai muihin juomavesiin;

— erityisvalmisteisiin/ravintoainevalmisteisiin.

3  Tätä direktiiviä sovelletaan rajoittamatta erityisravinnoksi tarkoitettuja elintarvikkeita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/398/ETY ( 6 ) ja mainitun direktiivin 4 artiklassa tarkoitetuissa erityisdirektiiveissä annettujen merkintöjä koskevien säännösten soveltamista.

4  Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

a) ”ravintoarvomerkinnällä” pakkauksessa olevaa tietoa, joka koskee:

i) energiasisältöä;

ii) seuraavia ravintoaineita:

— proteiini,

— hiilihydraatti,

— rasva,

— ravintokuitu,

— natrium,

— vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka on lueteltu liitteessä ja joita esiintyy liitteessä määriteltyjä merkitseviä määriä.

Komissio hyväksyy toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, muuttamalla vitamiinien, kivennäisaineiden ja niiden suositeltujen päiväannosten luetteloa, 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen;

b) ”ravitsemuksellisella väitteellä” esitystä ja mainonnallista ilmoitusta, jossa ilmoitetaan, viitataan tai annetaan ymmärtää elintarvikkeella olevan erityisiä ravitsemuksellisia ominaisuuksia energiasisältönsä (kaloriarvonsa) osalta, jota siitä

— saa,

— saa vähennettyinä tai lisättyinä määrinä tai

— ei saa,

tai ravintoaineidensa vuoksi, joita se

— sisältää,

— sisältää vähennettyinä tai lisättyinä määrinä tai

— ei sisällä.

Maininta ravintoaineen laadusta tai määrästä ei ole ravitsemuksellinen väite, mikäli lainsäädännössä vaaditaan sitä.

Jäljempänä ►M4  10 artiklan 2 kohdassa ◄ säädetyn menettelyn mukaisesti voidaan tietyissä tapauksissa päättää, onko tässä kohdassa kuvatut ehdot täytetty;

c) ”proteiinilla” proteiinisisältöä, joka on laskettu käyttämällä kaavaa: proteiini = Kjeldahl-kokonaistyppi × 6,25;

d) ”hiilihydraatilla” hiilihydraattia, joka metaboloituu ihmisessä, myös polyoleja;

e) ”sokereilla” ruoassa olevia monosakkarideja ja disakkarideja, mutta ei polyoleja;

f) ”rasvalla” lipidejä, myös fosfolipidejä;

g) ”tyydyttyneillä” rasvahappoja, joissa ei ole kaksoissidoksia;

h) ”monotyydyttymättömillä” rasvahappoja, joissa on yksi cis-kaksoissidos;

i) ”polytyydyttymättömillä” rasvahappoja, joissa on cis, cis-metyleenin erottamia kaksoissidoksia;

▼M4

j) ”ravintokuidulla” ainetta, jonka komissio määrittelee ja joka mitataan analyysimenetelmällä, josta komissio päättää; kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen;

▼B

k) ”keskiarvolla” arvoa, joka parhaiten esittää sen ravintoaineen määrää, jota kyseinen elintarvike sisältää, ja joka kuvaa poikkeamia, jotka johtuvat vuodenaikojen vaihtelusta, kulutusmalleista ja muista tekijöistä, jotka voivat aiheuttaa vaihteluja todellisessa arvossa.

2 artikla

1  Jollei 2 kohdassa toisin säädetä, ravintoarvomerkintöjen tekeminen on vapaaehtoista.

2  Jos pakkauksessa, esillepanossa tai mainonnassa, lukuun ottamatta yleismainontaa, esiintyy ravitsemuksellinen väite, ravintoarvomerkinnät ovat pakollisia.

▼M4

3 artikla

Sallittuja ovat ainoastaan energia-arvoa koskevat ja 1 artiklan 4 kohdan a alakohdan ii alakohdassa lueteltuihin ravintoaineisiin viittaavat ravitsemukselliset väitteet sekä niihin aineisiin liittyvät väitteet, jotka kuuluvat kyseisiin ravintoaineryhmiin tai ovat osana niissä. Komissio voi antaa tässä artiklassa tarkoitettuja ravitsemuksellisia väitteitä rajoittavia tai kieltäviä säännöksiä. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

▼B

4 artikla

1  Jos ravintoarvomerkintöjä tehdään, annettavissa tiedoissa on oltava joko ryhmän 1 tai ryhmän 2 tiedot seuraavassa järjestyksessä:

Ryhmä 1

a) energiasisältö;

b) proteiinin, hiilihydraatin ja rasvan määrät.

Ryhmä 2

a) energiasisältö

b) proteiinin, hiilihydraatin, sokerien, rasvan, tyydyttyneiden rasvahappojen, ravintokuidun ja natriumin määrät.

2  Jos ravitsemuksellinen väite koskee sokereita, tyydyttyneitä rasvahappoja, ravintokuitua tai natriumia, tiedoissa on oltava ryhmän 2 tiedot.

3  Ravintoarvotiedoissa voidaan myös ilmoittaa yhden tai useamman seuraavan aineen määrät:

— tärkkelys;

— polyolit;

— monotyydyttymättömät rasvahapot;

— polytyydyttymättömät rasvahapot;

— kolesteroli;

— mikä tahansa liitteessä lueteltu kivennäisaine tai vitamiini, jota esiintyy tuossa liitteessä säädetty merkitsevä määrä.

4  Niiden aineiden, jotka kuuluvat 1 ja 3 alakohdassa tarkoitettuihin ravintoaineryhmiin tai ovat osa sitä, ilmoittamisen on oltava pakollista, jos ravitsemuksellinen väite esitetään.

Lisäksi, jos polytyydyttymättömien tai monotyydyttymättömien rasvahappojen tai kolesterolin määrä ilmoitetaan, on ilmoitettava myös tyydyttyneiden rasvahappojen määrä, jolloin viimeksi mainitun ilmoittaminen ei muodosta 2 kohdassa tarkoitettua ravitsemuksellista väitettä.

5 artikla

1  Ilmoitettava energiasisältö on laskettava käyttämällä seuraavia muuntokertoimia:



—  hiilihydraatti (lukuun ottamatta polyoleja)

  
 

4 kcal/g - 17 kJ/g

—  polyolit

2,4 kcal/g - 10 kJ/g

—  proteiini

4 kcal/g - 17 kJ/g

—  rasva

9 kcal/g - 37 kJ/g

—  alkoholi (etanoli)

7 kcal/g - 29 kJ/g

—  orgaaninen happo

3 kcal/g - 13 kJ/g

▼M2

—  salatrimit

6 kcal/g - 25 kJ/g

▼M3

—  ravintokuitu

2 kcal/g – 8 kJ/g

—  erytritoli

0 kcal/g – 0 kJ/g.

▼M4

2.  Komissio hyväksyy 1 alakohdassa mainittuja muuntokertoimia koskevat muutokset ja sellaisten aineiden lisäämisen mainitussa alakohdassa olevaan luetteloon, jotka kuuluvat kyseisessä alakohdassa tarkoitettuun ravintoaineryhmään tai ovat osa sitä, sekä niiden kertointen lisäämisen, elintarvikkeiden energiasisällön laskemiseksi tarkemmin. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

▼B

6 artikla

1  Energiasisältö ja ravintoaineiden tai niiden osien osuudet on ilmoitettava numeroin. Käytettävät yksiköt ovat seuraavat:



energia - kJ ja kcal

  

proteiini
gramma (g) right accolade

hiilihydraatti

rasva

ravintokuitu

natrium

—  kolesteroli

milligrammaa (mg)

—  vitamiinit ja kivennäisaineet

liitteessä annettuina yksikköinä

2  Tiedot on ilmoitettava 100 grammaa tai 100 millilitraa kohti. Lisäksi tämä tieto voidaan antaa annosta kohti, jonka suuruus ilmoitetaan pakkauksessa, tai yksikköä kohti, jos pakkauksessa olevien yksiköiden lukumäärä ilmoitetaan.

3  Noudattaen ►M4  10 artiklan 2 kohdassa ◄ säädettyä menettelyä voidaan päättää, että 1 ja 2 kohdassa säädetyt tiedot voidaan myös ilmoittaa määritellyissä muodoissa graafisesti.

4  Edellä mainittujen määrien on oltava samat kuin myytävien elintarvikkeiden. Tarvittaessa nämä tiedot voivat koskea elintarviketta valmistuksen jälkeen, jos riittävän yksityiskohtaiset valmistusohjeet annetaan ja tiedot koskevat nautittavaksi valmistettua elintarviketta.

5  

a) Tiedot vitamiineista ja kivennäisaineista on myös ilmoitettava prosentteina liitteessä annetusta suositeltavasta päiväannoksesta (RDA) 2 alakohdassa tarkoitettujen määrien yhteydessä.

b) Vitamiinien ja kivennäisaineiden prosenttiosuus suositeltavasta päiväannoksesta (RDA) voidaan myös ilmoittaa graafisesti. Säännökset tämän alakohdan täytäntöönpanosta annetaan ►M4  10 artiklan 2 kohdassa ◄ säädettyä menettelyä noudattaen.

6  Jos sokerit tai polyolit tai tärkkelys ilmoitetaan, ne on ilmoitettava välittömästi hiilihydraattisisällön jälkeen seuraavalla tavalla:

— 



hiilihydraatteja

g

joista:

—  sokereita

g

—  polyoleja

g

—  tärkkelystä

g

7  Jos rasvahappojen määrä tai tyyppi tai kolesterolin määrä ilmoitetaan, tämän ilmoituksen on välittömästi seurattava kokonaisrasvan ilmoittamista seuraavalla tavalla:

— 



rasvaa

g

joista:

—  tyydyttynyttä

g

—  monotyydyttymätöntä

g

—  polytyydyttymätöntä

g

—  kolesterolia

mg

8  Ilmoitettujen arvojen on tapauksen mukaan oltava keskiarvoja, jotka perustuvat:

a) valmistajan tekemään analyysiin elintarvikkeesta;

b) laskelmaan, joka on tehty käytettyjen ainesosien tunnettujen tai todellisten keskiarvolukujen perusteella;

c) laskelmaan, joka perustuu yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon.

Yksityiskohtaiset säännökset ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi erityisesti ilmoitettujen lukuarvojen ja viranomaistarkastuksissa saatujen lukuarvojen välisten erojen osalta annetaan ►M4  10 artiklan 2 kohdassa ◄ säädettyä menettelyä noudattaen.

7 artikla

1  Tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot on esitettävä yhtenä kokonaisuutena taulukon muodossa, numeroarvot suorassa linjassa, jos tilaa on. Jos tilaa ei ole, tiedot on annettava vaakasuorilla riveillä.

Ne on painettava luettavilla ja pysyvillä merkeillä ja helposti havaittavaan paikkaan.

2  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että tässä direktiivissä tarkoitetut tiedot ovat ostajien helposti ymmärtämällä kielellä, jollei ostajan tiedonsaannista varmistuta muilla keinoin. Tällä säännöksellä ei estetä ilmoittamasta tätä tietoa useammalla kielellä.

3  Jäsenvaltioiden on oltava säätämättä ravintoainemerkinnöistä yksityiskohtaisempia vaatimuksia kuin tässä direktiivissä jo säädetään.

▼M4

8 artikla

Kuluttajalle tai suurtalouksille myytävien pakkaamattomien elintarvikkeiden ja ostajan pyynnöstä myyntihetkellä pakattavien elintarvikkeiden tai välitöntä myyntiä varten pakattujen elintarvikkeiden osalta 4 artiklassa tarkoitetun tiedon laajuus ja esitystapa voidaan vahvistaa kansallisessa lainsäädännössä, kunnes komissio mahdollisesti päättää toimenpiteistä. Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

▼B

9 artikla

Toimenpiteistä, joilla saattaa olla kansanterveyteen kohdistuvia vaikutuksia, päätetään vasta sen jälkeen, kun päätöksellä 74/234/ETY ( 7 ) perustettua elintarvikealan tiedekomiteaa on kuultu.

▼M1

10 artikla

1.  Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 178/2002 ( 8 ) 58 artiklalla perustettu elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevä pysyvä komitea, jäljempänä ”komitea”.

2.  Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY ( 9 ) 5 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

▼M4

3.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

▼B

11 artikla

1  Jäsenvaltioiden on toteutettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä. Nämä toimenpiteet on pantava täytäntöön siten, että:

— tämän direktiivin mukaisten tuotteiden pitäminen kaupan sallitaan 1 päivästä huhtikuuta 1992 alkaen;

— niiden tuotteiden pitäminen kaupan, jotka eivät ole tämän direktiivin mukaisia, kielletään 1 päivästä lokakuuta 1993 alkaen.

2  Ravintoarvomerkintöjen tekeminen vapaaehtoisesti tai ravitsemuksellisen väitteen vuoksi yhdestä tai useammasta seuraavasta ravintoaineesta: sokerit, tyydyttyneet rasvahapot, ravintokuitu, natrium, ei saa 1 päivään lokakuuta 1995 asti aiheuttaa 4 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädettyä velvoitetta ilmoittaa kaikkia näitä ravintoaineita.

3  Komissio antaa 1 päivään lokakuuta 1998 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin soveltamisesta. Samalla se tarvittaessa antaa neuvostolle aiheelliset muutosehdotukset.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

▼M3



LIITE I



Vitamiinit ja kivennäisaineet, jotka voidaan ilmoittaa, ja niiden suositeltavat päiväannokset (RDA:t)

A-vitamiini (μg)

800

D-vitamiini (μg)

5

E-vitamiini (mg)

12

K-vitamiini (μg)

75

C-vitamiini (mg)

80

Tiamiini (mg)

1,1

Riboflaviini (mg)

1,4

Niasiini (mg)

16

B6-vitamiini (mg)

1,4

Foolihappo (μg)

200

B12-vitamiini (μg)

2,5

Biotiini (μg)

50

Pantoteenihappo (mg)

6

Kalium (mg)

2 000

Kloridi (mg)

800

Kalsium (mg)

800

Fosfori (mg)

700

Magnesium (mg)

375

Rauta (mg)

14

Sinkki (mg)

10

Kupari (mg)

1

Mangaani (mg)

2

Fluoridi (mg)

3,5

Seleeni (μg)

55

Kromi (μg)

40

Molybdeeni (μg)

50

Jodi (μg)

150

Päätettäessä siitä, mikä on merkitsevä määrä, tulisi yleensä ottaa huomioon 15 prosenttia tässä liitteessä määritellystä suositeltavasta annoksesta, joka saadaan 100 grammasta tai 100 millilitrasta tai pakkauksesta, jos pakkaus sisältää vain yhden annoksen.

▼M3



LIITE II

1 artiklan 4 kohdan j alakohdassa tarkoitettuna ravintokuituna pidettävän aineen ja analyysimenetelmien määritelmä

Ravintokuituna pidettävän aineen määritelmä

Tässä direktiivissä ”ravintokuidulla” tarkoitetaan hiilihydraattipolymeerejä, joissa on vähintään kolme monomeeristä yksikköä ja jotka eivät sula tai imeydy ihmisen ohutsuolessa ja jotka kuuluvat seuraaviin luokkiin:

— syötävät hiilihydraattipolymeerit, joita esiintyy luonnollisesti nautintavalmiissa elintarvikkeessa,

— syötävät hiilihydraattipolymeerit, jotka on saatu elintarvikkeen raaka-aineesta fysikaalisella, entsymaattisella tai kemiallisella keinolla ja joilla on yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön osoittamia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia,

— syötävät synteettiset hiilihydraattipolymeerit, joilla on yleisesti hyväksytyn tieteellisen näytön osoittamia myönteisiä fysiologisia vaikutuksia.


( 1 ) EYVL N:o C 282, 5.11.1988, s. 8 ja

EYVL N:o C 296, 24.11.1989, s. 3

( 2 ) EYVL N:o C 158, 26.6.1989, s. 250 ja

EYVL N:o C 175, 16.7.1990, s. 76

( 3 ) EYVL N:o C 159, 26.6.1989, s. 41

( 4 ) EYVL N:o L 33, 8.2.1979, s. 1

( 5 ) EYVL N:o L 186, 30.6.1989, s. 17

( 6 ) EYVL N:o L 186, 30.6.1989, s. 27

( 7 ) EYVL N:o L 136, 20.5.1974, s. 1

( 8 ) EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1.

( 9 ) Neuvoston päätös 1999/468/EY, tehty 28 päivänä kesäkuuta 1999, menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä (EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23).

Top