Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 01986L0278-20220101

    Consolidated text: Neuvoston direktiivi, annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986, ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (86/278/ETY)

    Access initial legal act
    (

    Legal status of the document In force

    )

    ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/1986/278/2022-01-01

    01986L0278 — FI — 01.01.2022 — 006.002

    Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.

    ►B

    NEUVOSTON DIREKTIIVI,

    annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986,

    ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

    (86/278/ETY)

    (EUVL L 181 4.7.1986, s. 6)

    Muutettu:

     

     

    Virallinen lehti

      N:o

    sivu

    päivämäärä

     M1

    NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 23 päivänä joulukuuta 1991,

      L 377

    48

    31.12.1991

     M2

    NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 807/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003,

      L 122

    36

    16.5.2003

     M3

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 219/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009,

      L 87

    109

    31.3.2009

    ►M4

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2018/853, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018,

      L 150

    155

    14.6.2018

    ►M5

    EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1010, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019,

      L 170

    115

    25.6.2019


    Muutettu:

     A1

    ASIAKIRJA Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu

      C 241

    21

    29.8.1994

     

      L 001

    1

    ..


    Oikaistu:

    ►C1

    Oikaisu, EUVL L 002, 6.1.2022, s.  9 (2018/853)



    ▼B

    NEUVOSTON DIREKTIIVI,

    annettu 12 päivänä kesäkuuta 1986,

    ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä

    (86/278/ETY)



    1 artikla

    Tämän direktiivin tarkoituksena on säädellä puhdistamolietteen käyttöä maanviljelyssä niin, että sen haitalliset vaikutukset maaperään, kasvillisuuteen, eläimiin ja ihmisiin voidaan estää samalla edistäen lietteen asianmukaista käyttöä.

    2 artikla

    Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

    a) 

    ’lietteellä’:

    i) 

    kotitalouksien tai kaupunkien jätevesiä käsittelevissä jätevedenpuhdistamoissa sekä muissa koostumukseltaan kotitalouksien ja kaupunkien jätevettä vastaavia jätevesiä käsittelevissä puhdistamoissa syntyvää ylijäämälietettä;

    ii) 

    sakokaivoissa ja muissa vastaavissa jäteveden käsittelyyn tarkoitetuissa laitteistoissa syntyvää ylijäämälietettä;

    iii) 

    muissa kuin edellä kohdissa i ja ii tarkoitetuissa jätevedenpuhdistamoissa syntyvää ylijäämälietettä.

    b) 

    ’käsitellyllä lietteellä’:

    lietettä, joka on käsitelty biologisesti, kemiallisesti tai lämpökäsittelyn avulla, pitkäaikaisesti varastoitu tai käsitelty jollain muulla sellaisella tavalla, jonka tarkoituksena on merkittävästi vähentää taudinaiheuttajien määrää ja hajuhaittoja sekä lietteen käytöstä aiheutuvia terveysvaaroja;

    c) 

    ’maanviljelyllä’:

    kaiken tyyppisten myytävien ravintokasvien viljelyä, vihantarehuksi tarkoitetut mukaan lukien;

    d) 

    ’käytöllä’:

    lietteen levittämistä maahan tai mitä tahansa muuta lietteen lisäämistä maan pinnalle tai maaperään;

    ▼M5

    e) 

    ’paikkatietopalveluilla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY ( 1 ) 3 artiklan 4 kohdassa määriteltyjä paikkatietopalveluja;

    f) 

    ’paikkatietoaineistolla’ direktiivin 2007/2/EY 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä paikkatietojen kokonaisuutta.

    ▼B

    3 artikla

    1  
    Edellä 2 artiklan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettua lietettä saa käyttää maanviljelyssä ainoastaan tämän direktiivin mukaisesti.
    2  

    Rajoittamatta direktiivien 75/442/ETY ja 78/319/ETY soveltamista:

    — 
    edellä 2 artiklan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettua lietettä saa käyttää maanviljelyssä edellytyksin, jotka asianomainen jäsenvaltio katsoo välttämättömiksi ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi;
    — 
    edellä 2 artiklan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettua lietettä saa käyttää maanviljelyssä ainoastaan, jos asianomainen jäsenvaltio on erikseen määrännyt sen käytöstä.

    4 artikla

    Lietteellä käsitellyn maan ja lietteen suurimmat sallitut raskasmetallipitoisuudet sekä viljelymaahan lisättävien raskasmetallien vuotuiset enimmäismäärät vahvistetaan liitteessä I A, I B ja I C.

    5 artikla

    Rajoittamatta 12 artiklan soveltamista:

    1 

    jäsenvaltioiden on kiellettävä lietteen käyttö, milloin yhden tai useamman raskasmetallin pitoisuudet maassa ylittävät jäsenvaltioiden liitteen I A mukaisesti asettamat raja-arvot sekä toteutettava tarpeelliset toimenpiteet, jottei näitä raja-arvoja lietteen käytön takia ylitetä;

    2 

    jäsenvaltioiden on säädeltävä lietteen käyttöä siten, etteivät kohdassa 1 tarkoitetut raja-arvot ylity raskasmetallien kertymisen vuoksi. Tämän toteuttamiseksi jäsenvaltioiden on sovellettava jompaakumpaa alempana kohdissa a ja b säädetyistä menettelytavoista:

    a) 

    jäsenvaltioiden on määrättävä suurin sallittu lietteen lisäysmäärä kuiva-ainetonneina pinta-alayksikköä ja vuotta kohden samalla ottaen huomioon liitteen I B mukaisesti asettamansa lietteen raskasmetallipitoisuuksia koskevat raja-arvot,

    b) 

    jäsenvaltioiden on valvottava liitteen I C mukaisia raja-arvoja, joilla säädellään viljelymaahan pinta-ala-ja aikayksikköä kohden lisättävää metallimäärää.

    6 artikla

    Rajoittamatta 7 artiklan soveltamista:

    a) 

    liete on käsiteltävä ennen sen käyttöä maanviljelyssä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin itse päättämillään edellytyksillä sallia käsittelemättömän lietteen käyttämisen, jos liete sijoitetaan tai muokataan maaperään;

    b) 

    puhdistamolietteen tuottajien on säännöllisesti toimitettava käyttäjille kaikki liitteessä II A mainitut tiedot.

    7 artikla

    Jäsenvaltioiden on kiellettävä lietteen käyttö tai sen toimittaminen käyttöön:

    a) 

    laidunmailla tai vihantarehun kasvattamiseen käytettävillä mailla, jos laidunmaata on tarkoitus käyttää laiduntamiseen tai vihantarehu on tarkoitus korjata ennen tietyn varoajan päättymistä. Tämä varoaika, joka jäsenvaltioiden on asetettava ottaen erityisesti huomioon maantieteellinen asemansa ja ilmastoolonsa, ei missään tapauksessa saa olla lyhyempi kuin kolme viikkoa;

    b) 

    kasvukauden aikana maalla, jolla kasvaa hedelmä- tai vihanneskasveja, lukuun ottamatta hedelmäpuita;

    c) 

    sadon korjaamista edeltävien 10 kuukauden ja itse sadonkorjuun aikana sellaisten hedelmien ja vihannesten viljelyyn tarkoitetulla maalla, jotka ovat tavallisesti välittömässä kosketuksessa maahan ja jotka tavallisesti syödään raakana.

    8 artikla

    Lietettä käytettäessä on noudatettava seuraavia sääntöjä:

    — 
    käytössä on otettava huomioon kasvien ravinnetarpeet ja huolehdittava, ettei maaperän eikä pinta- tai pohjavesien laatua huononneta,
    — 
    jos lietettä käytetään mailla, joiden pH-arvo on vähemmän kuin 6, jäsenvaltioiden on otettava huomioon, että tällöin raskasmetallien liikkuvuus ja imeytyminen kasveihin lisääntyvät sekä tarpeen vaatiessa alennettava liitteen I A mukaisesti asettamiaan raja-arvoja.

    9 artikla

    Liete sekä viljelymaa, jolla lietettä käytetään, on analysoitava liitteen II A ja II B mukaisesti.

    Vertailumenetelmät näytteiden otosta ja analyysimenetelmistä määrätään liitteessä II C.

    ▼M5

    10 artikla

    1.  

    Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että pidetään ajan tasalla olevia tiedostoja, joihin merkitään:

    a) 

    tuotetut ja maaviljelykäyttöön toimitetut lietemäärät;

    b) 

    lietteen koostumus ja ominaisuudet liitteessä II A esitettyjen muuttujien osalta;

    c) 

    2 artiklan b alakohdassa määritellyn mukaisesti suoritetun käsittelyn tyyppi;

    d) 

    lietteen vastaanottajien nimet ja osoitteet sekä paikka, jossa lietettä on tarkoitus käyttää;

    e) 

    muut jäsenvaltioiden 17 artiklan nojalla komissiolle toimittamat tiedot, jotka liittyvät tämän direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä täytäntöönpanoon.

    Näihin tiedostoihin merkittyihin tietoihin sisältyvät paikkatietoaineistot on esitettävä paikkatietopalvelujen avulla.

    2.  
    Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedostot on kunkin kalenterivuoden osalta asetettava yleisön helposti saataville kahdeksan kuukauden kuluessa kyseisen kalenterivuoden päättymisestä yhteenvetomuodossa, joka esitetään komission päätöksen 94/741/EY ( 2 ) liitteessä, tai muussa tämän direktiivin 17 artiklan nojalla vahvistetussa yhteenvetomuodossa.

    Jäsenvaltioiden on toimitettava tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tiedot sähköisesti komissiolle.

    3.  
    Käsittelymenetelmiä koskevat tiedot sekä analyysitulokset on toimitettava asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

    ▼B

    11 artikla

    Jäsenvaltiot voivat olla soveltamatta 6 artiklan b alakohtaa sekä 10 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohtia sekä 2 kohtaa sellaisiin puhdistamoihin, joiden käsittelykapasiteetti on alle 300 kg DBO5/päivässä, vastaten asukasvastinelukua 5 000 , ja jotka on tarkoitettu ensisijaisesti kotitalouksien jäteveden puhdistamiseen.

    12 artikla

    Olosuhteiden niin vaatiessa jäsenvaltiot voivat toteuttaa tässä direktiivissä säädettyjä tiukempia toimia.

    Kaikista tällaisista päätöksistä on ilmoitettava neuvostolle olemassa olevien sopimusten mukaisesti.

    ▼M4

    13 artikla

    Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 15 a artiklan mukaisesti liitteiden muuttamiseksi niiden mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.

    Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta liitteissä I A, I B ja I C lueteltuihin muuttujiin ja lukuarvoihin, sellaisiin tekijöihin, jotka voivat vaikuttaa lukuarvojen arviointiin, eikä liitteissä II A ja II B tarkoitettuihin analyysimuuttujiin.

    ▼M4 —————

    ▼M4

    15 artikla

    1  
    Komissiota avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY ( 3 ) 39 artiklalla perustettu komitea. Kyseinen komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011 ( 4 ) tarkoitettu komitea.
    2  
    Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

    ▼M4

    15 a artikla

    1  
    Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
    2  
    ►C1  Siirretään komissiolle 4 päivästä heinäkuuta 2018 viiden vuoden ajaksi 13 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. ◄ Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Kertomus toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.
    3  
    Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
    4  
    Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa ( 5 ) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
    5  
    Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
    6  
    Edellä olevan 13 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

    ▼B

    16 artikla

    1  
    Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan kolmen vuoden kuluessa sen tiedoksi antamisesta.

    Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

    2  
    Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

    ▼M5

    17 artikla

    Komissiolle siirretään valta vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä muoto, jossa jäsenvaltioiden on annettava tiedot tämän direktiivin täytäntöönpanosta 10 artiklan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

    Komission yksiköt julkaisevat jäsenvaltioiden 10 artiklan ja tämän artiklan nojalla saataville asettamien tietojen perusteella unionin laajuisen yleiskatsauksen karttoineen.

    ▼B

    18 artikla

    Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.



    LIITE I A

    MAAN RASKASMETALLIPITOISUUKSIA KOSKEVAT RAJA-ARVOT

    (mg/kg kuiva-ainetta liitteessä II C määritellyllä tavalla otetussa edustavassa näytteessä, maassa, jonka pH on 6-7)



    Muuttujat

    Raja-arvot (1)

    Kadmium

    1-3

    Kupari (2)

    50-140

    Nikkeli (2)

    30-75

    Lyijy

    50-300

    Sinkki (2)

    150-300

    Elohopea

    1-1,5

    Kromi (3)

    -
    (1)   

    Jäsenvaltiot voivat sallia edellä olevien raja-arvojen ylittämisen sellaisella alueella, joka on tätä direktiiviä tiedoksi annettaessa varattu lietteen sijoittamiseen, mutta jolla viljellään myytäviä ravintokasveja yksinomaan rehuna käytettäväksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten paikkojen lukumäärä ja kuvaus. Niiden on myös pyrittävä varmistamaan, ettei tällaisesta toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

    (2)   

    Jäsenvaltiot voivat sallia raja-arvojen ylittämisen näiden muuttujien osalta, mikäli lietteellä käsiteltävän maan pH-arvo on pysyvästi suurempi kuin 7. Kyseisten raskasmetallien sallitut enimmäispitoisuudet eivät missään tapauksessa saa ylittää näitä arvoja enempää kuin 50 prosentilla. Jäsenvaltioiden on myös pyrittävä varmistamaan, ettei tästä aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle eikä varsinkaan pohjavedelle.

    (3)   

    Tässä vaiheessa ei ole mahdollista asettaa raja-arvoja kromille. Neuvosto asettaa nämä raja-arvot myöhemmin komission tekemien ehdotusten perusteella, vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta.



    LIITE I B

    MAANVILJELYSSÄ KÄYTETTÄVÄN LIETTEEN RASKASMETALLIPITOISUUKSIA KOSKEVAT RAJA-ARVOT

    (mg/kg kuiva-ainetta)



    Muuttujat

    Raja-arvot

    Kadmium

    20-40

    Kupari

    1 000 -1 750

    Nikkeli

    300-400

    Lyijy

    750-1 200

    Sinkki

    2 500 -4 000

    Elohopea

    16-25

    Kromi (1)

    —
    (1)   

    Tässä vaiheessa ei ole mahdollista asettaa raja-arvoja kromille. Neuvosto asettaa nämä raja-arvot myöhemmin komission tekemien ehdotusten perusteella, vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta.



    LIITE I C

    VILJELYMAAHAN LISÄTTÄVIÄ VUOTUISIA RASKASMETALLIMÄÄRIÄ KOSKEVAT, KYMMENEN VUODEN KESKIARVOIHIN PERUSTUVAT RAJA-ARVOT

    (kg/ha/vuosi)



    Muuttujat

    Raja-arvot (1)

    Kadmium

    0,15

    Kupari

    12

    Nikkeli

    3

    Lyijy

    15

    Sinkki

    30

    Elohopea

    0,1

    Kromi (2)

    -
    (1)   

    Jäsenvaltiot voivat sallia edellä olevien raja-arvojen ylittämisen sellaisella alueella, joka on tätä direktiiviä tiedoksi annettaessa varattu lietteen sijoittamiseen, mutta jolla viljellään myytäviä ravintokasveja yksinomaan rehuna käytettäväksi. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten paikkojen lukumäärä ja kuvaus. Niiden on myös pyrittävä varmistamaan, ettei tällaisesta toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle.

    (2)   

    Tässä vaiheessa ei ole mahdollista asettaa raja-arvoja kromille. Neuvosto asettaa nämä raja-arvot myöhemmin komission tekemien ehdotusten perusteella, vuoden kuluessa tämän direktiivin tiedoksi antamisesta.



    LIITE II A

    LIETTEEN ANALYSOINTI

    1

    Liete on analysoitava pääsääntöisesti vähintään kuuden kuukauden välein. Mikäli puhdistettavan jäteveden ominaisuuksissa tapahtuu muutoksia, analysointi on tehtävä tätä useammin. Jos määritystulokset eivät kokonaisen vuoden aikana vaihtele merkittävästi, liete on analysoitava vähintään 12 kuukauden välein.

    2

    Mikäli 11 artiklassa tarkoitettujen puhdistamoiden lietettä ei ole analysoitu 12 kuukauden aikana ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa kussakin jäsenvaltiossa, analysointi on tehtävä 12 kuukauden kuluessa tästä täytäntöönpanosta tai, mikäli mahdollista, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun on myönnetty lupa tällaisessa puhdistamossa syntyvän lietteen käyttöön maanviljelyssä. Jäsenvaltiot päättävät jatkossa suoritettavien analyysien aikaväleistä ensimmäisten analyysitulosten, puhdistetun jäteveden mahdollisten laatumuutosten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella.

    3

    Jollei 4 kohdasta muuta johdu, lietteestä määritetään seuraavat muuttujat:

    — 
    kuiva-aine ja orgaaninen aine;
    — 
    pH-arvo;
    — 
    typpi ja fosfori;
    — 
    kadmium, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, elohopea ja kromi.

    4

    Mikäli kyseisen jäsenvaltion asianomaista viranomaista tyydyttävällä tavalla on osoitettu, että kuparia, sinkkiä ja kromia puhdistamon käsittelemässä jätevedessä joko ei ole lainkaan tai niitä on vain merkityksettömiä määriä, jäsenvaltiot saavat päättää näiden metallien analysoinnin aikaväleistä.



    LIITE II B

    MAAPERÄN ANALYSOINTI

    1

    Ennen kuin muuta kuin 11 artiklassa tarkoitetuissa puhdistamoissa syntyvää lietettä ryhdytään käyttämään, jäsenvaltioiden on aina ensin varmistettava, että viljelymaan raskasmetallipitoisuudet eivät ylitä liitteen I A mukaisesti asetettuja raja-arvoja. Tätä varten jäsenvaltioiden on päätettävä suoritettavista määrityksistä, ottaen huomioon käytettävissä olevat tutkimustulokset maaperän ominaisuuksista ja tasalaatuisuudesta.

    2

    Jäsenvaltioiden on päätettävä jatkossa suoritettavien määritysten aikaväleistä ottaen huomioon maaperän metallipitoisuudet ennen lietteen käyttöä, käytetyn lietteen määrän ja koostumuksen sekä muut mahdollisesti asiaan vaikuttavat seikat.

    3

    Seuraavat muuttujat on analysoitava:

    — 
    pH-arvo;
    — 
    kadmium, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki, elohopea ja kromi.



    LIITE II C

    NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIMENETELMÄT

    1   Maaperänäytteen otto

    Edustavat maaperänäytteet valmistetaan tavallisesti sekoittamalla keskenään 25 erillistä näytettä, jotka on otettu eri puolilta enintään 5 hehtaarin laajuista ja yhtä tarkoitusta varten viljeltyä aluetta.

    Näytteet on otettava 25 cm:n syvyyteen saakka, jollei pintamaa ole tätä ohuempi; jälkimmäisessä tapauksessa näytteenottosyvyyden on kuitenkin oltava vähintään 10 cm.

    2   Lietenäytteen otto

    Lietenäyte on otettava prosessin jälkeen, mutta ennen sen toimittamista käyttäjälle ja sen on oltava kyseisen puhdistamon lietetuotannon kannalta edustava.

    3   Analyysimenetelmät

    Raskasmetallipitoisuudet on analysoitava vahvahappokäsittelyn jälkeen. Analyysin vertailumenetelmänä on käytettävä atomiabsortiospektrometriä, ja määritysrajojen on oltava korkeintaan 10 % kyseisen metallin sallitusta enimmäispitoisuudesta.


    ( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

    ( 2 ) Komission päätös 94/741/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 1994, tiettyjen jätealan direktiivien soveltamista jäsenvaltioissa koskeviin kertomuksiin liittyvistä kyselylomakkeista (neuvoston direktiivin 91/692/ETY täytäntöönpano) (EYVL L 296, 17.11.1994, s. 42).

    ( 3 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

    ( 4 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

    ( 5 ) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

    Top