►B

NEUVOSTON DIREKTIIVI,

annettu 17 päivänä syyskuuta 1974,

moottoriajoneuvojen ulkonevia osia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä

(74/483/ETY)

(EYV L 266, 2.10.1974, p.4)

Virallinen lehti

  No

page

date

►M1

KOMISSION DIREKTIIVI, 79/488/ETY annettu 18 päivänä huhtikuuta 1979,

  L 128

1

26.5.1979

►M2

COUNCIL DIRECTIVE 87/354/EEC of 25 June 1987 (*)

  L 192

43

11.7.1987

►M3

NEUVOSTON DIREKTIIVI 2006/96/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2006,

  L 363

81

20.12.2006

►M4

KOMISSION DIREKTIIVI 2007/15/EY, ETA:n kannalta merkityksellinen teksti annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007,

  L 75

21

15.3.2007

►A1

  L 302

23

15.11.1985

 A2

Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirja

  C 241

21

29.8.1994

(mukautettu neuvoston päätöksellä 95/1/EY, Euratom, EHTY)

  L 001

1

..

►A3

Asiakirja Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu

  L 236

33

23.9.2003

(*)

Tätä asiakirjaa ei ole julkaistu suomenkielisenä.

1.1

Tämän liitteen määräyksiä ei sovelleta ajoneuvon ulkopuolisiin taustapeileihin eikä vetokuuliin.

1.2

Näiden määräysten tarkoituksena on vähentää henkilön, johon ajoneuvon kori osuu tai jota se koskettaa törmäyksen yhteydessä, ruumiillisten vammojen vaaraa tai vakavuutta. ►M1  Tämä koskee sekä liikkumatonta että liikkeessä olevaa ajoneuvoa. ◄

2.1

”ajoneuvon tyyppihyväksynnällä” ajoneuvotyypin hyväksyntää ajoneuvon ulkonevien osien osalta;

2.2

”ajoneuvotyypillä ulkonevien osien osalta” moottoriajoneuvoluokkaa, johon kuuluvat ajoneuvot eivät eroa sellaisilta olennaisilta osin toisistaan kuten ulkopinnan muoto tai sen materiaali;

2.3

”ulkopinnalla” ajoneuvon ulkopuolta, johon sisältyy moottorin konepelti, tavaratilan luukku, ovet, lokasuojat, katto, valot ja valaisinlaitteet sekä näkyvät vahvistusosat;

2.4

”lattialinjalla” seuraavalla tavalla määritettyä linjaa:

kuormitetun ajoneuvon ympärille asetetaan kartio, jonka puolikulma on 30° ja jonka pystyakselin korkeus on määrittelemätön siten, että se koskettaa joka puolelta, ja niin alhaalta kuin mahdollista korin ulkopintaa. Lattialinja on näiden kosketuspisteiden geometrinen tasoviiva. Lattialinjaa määritettäessä ajoneuvon nostokohtia, pakoputkia ja pyöriä ei oteta huomioon. Pyöräkoteloiden oletetaan olevan täytettyjä niin, että ne muodostavat ympäröivän ulkopinnan kanssa tasaisen jatkeen. Lattialinjaa määritettäessä on otettava huomioon puskuri ajoneuvon molemmissa päissä. Ajoneuvon mallin mukaan lattialinja saa sijoittua puskureiden ääripisteiden tasolle tai puskureiden alla olevien etu- ja takahelmapeltien tasolle. Jos kosketuskohtia on useita, lattialinjan määrää niistä alin;

2.5

”kaarevuussäteellä” sitä ympyrän kaaren sädettä, joka on lähinnä tarkasteltavan osan pyöreää muotoa.

2.6

”kuormitetulla ajoneuvolla” suurimmalla sallitulla teknisellä painolla kuormitettua ajoneuvoa. Hydropneumaattisella, hydraulisella tai pneumaattiselle jousituksella varustetut ajoneuvot tai ajoneuvot, joissa on automaattinen kuorman mukaan toimiva tasonsäätölaitteisto, testataan ajoneuvon valmistajan määrittelemistä ajoneuvon tavanomaisista käyttöolosuhteista epäedullisimmassa.

2.7

Ajoneuvon ”äärimmäisellä ulkoreunalla” tasoa, joka koskettaa ajoneuvon sivujen suhteen ajoneuvon pitkittäistason keskilinjan suuntaisesti ajoneuvon sivujen ulkoreunaa ja ajoneuvon etu- ja takaosan suhteen kohtisuoraa poikittaistasoa, tämän koskettaessa ajoneuvon etu- ja takaosan ulkoreunoja, ottamatta huomioon seuraavia ulkonevia osia:

2.8

helmapeltiin asennetun osan ”ulokkeiden mitoilla” liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitetun menetelmän avulla määritettyjä mittoja.

2.9

”helmapellin nimellislinjalla” linjaa, joka kulkee pallon keskipisteen ja kahden sen kehällä olevan pisteen kautta, pallon kehän koskettaessa ensimmäisen ja viimeisen kerran osaa liitteessä II olevassa 2.2 kohdassa kuvatulla mittausmenetelmällä.

3.1.1

Ajoneuvon valmistajan tai tämän edustajan on haettava ajoneuvotyypin ETY-tyyppihyväksyntää ajoneuvon ulkonevien osien osalta.

3.1.2

Hakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat kolmena kappaleena:

3.1.3

Tyyppihyväksyntätestejä suorittavalle tutkimuslaitokselle on toimitettava samaa tyyppiä oleva ajoneuvo, jolle hyväksyntää haetaan. Tutkimuslaitoksen pyynnöstä on lisäksi toimitettava erityiset osat tai näytteet käytetyistä materiaaleista.

3.2.1

Direktiivin 70/156/ETY 9 a artiklan mukaisesti erillisiksi teknisiksi yksiköiksi katsottavien tavaratelineiden, suksitelineiden sekä radion vastaanotin- ja lähetysantennin ETY-tyyppihyväksyntää hakee ajoneuvon valmistaja, edellä tarkoitettujen erillisten teknisten yksiköiden valmistaja tai näiden edustaja;

3.2.2

Jokaiseen 3.2.1 kohdassa tarkoitettua laitetyyppiä koskevaan hakemukseen on liitettävä:

(4.1)

(4.2)

(4.3)

(4.4)

(4.5)

4.6

Tyyppihyväksyntätodistukseen on liitettävä liitteen III mallin mukainen lomake.

4.6.1

Kun 3.1 kohdassa tarkoitetulle hakemukselle on annettu hyväksyntä, tyyppihyväksyntätodistukseen on liitettävä liitteen III mallin mukainen lomake.

4.6.2

Kun 3.2 kohdassa tarkoitettu hakemus on hyväksytty, on annettava liitteen IV mallin mukainen lomake.

4.6.3

Jos 3.1 kohdassa tarkoitetussa hakemuksessa viitataan liitteessä IV tarkoitettuun lomakkeeseen, ajoneuvolle suoritettavat testit on vastaavasti rajoitettava ajoneuvon ulkoneviin osiin. Tällaisessa tapauksessa ajoneuvon tyyppihyväksyntätodistukseen on liitettävä ajoneuvon erillisestä teknisestä yksiköstä annettu tyyppihyväksyntätodistus.

5.1

Tämän liitteen määräyksiä ei sovelleta sellaisiin ulkopinnan osiin, jotka auton ollessa kuormattuna ja esimerkiksi kaikkien ovien, ikkunoiden ja luukkujen ollessa suljettuna, joko:

▼M1

▼B

5.2

Ajoneuvojen ulkopinnalla ei saa olla teräviä ulkonevia osia tai muodoltaan, mitoiltaan, suunnaltaan tai kovuudeltaan sellaisia ulkonevia osia, jotka voivat lisätä henkilön, johon ajoneuvon kori osuu tai jota se koskettaa törmäyksen yhteydessä, ruumiillisen vammautumisen vaaraa tai ruumiillisten vammojen vakavuutta.

5.3

Ajoneuvojen ulkopinnalla ei saa olla sellaisia esiinpistäviä osia, jotka voivat tarttua jalankulkijoihin, polkupyöräilijöihin tai moottoripyöräilijöihin.

5.4

Ulkopinnalta ulkonevan osan kaarevuussäteen on oltava vähintään 2,5 mm. Tätä vaatimusta ei sovelleta ulkopinnan osiin, jotka ulkonevat vähemmän kuin 5 mm, mutta niiden ulospäin suuntautuvien kulmien on oltava pyöristettyjä, jollei ulkonema ole vähemmän kuin 1,5 mm.

5.5

Ulkopinnalta ulkoneville osille, joiden Shore A-kovuus on enintään 60, sallitaan 2,5 mm pienempi kaarevuussäde. ►M1  Kovuuden mittaukset on tehtävä niin, että osa on asennettuna ajoneuvoon. Jos kovuuden mittauksia ei voida suorittaa Shore A -menetelmällä, arvioinnissa on käytettävä vastaavia mittauksia. ◄

5.6

Edellä 5.1-5.5 kohdan määräyksiä sovelletaan 6 kohdan erityisten vaatimusten ohella, jollei erityisissä vaatimuksissa nimenomaan toisin vahvisteta.

6.1.1

Yli 10 mm:ä kiinnittimistään ulkonevien lisäkoristeiden on painuttava sisään, irrottava ja taivuttava, kun niiden ulkonevimpaan kohtaan kohdistuu 10 daN suuruinen voima mistä suunnasta tahansa tasossa, joka on likimain niiden asennuspinnan suuntainen. Näitä määräyksiä ei sovelleta jäähdyttimen säleikössä oleviin koristeisiin, joihin sovelletaan ainoastaan 5 kohdan yleisiä vaatimuksia. ►M1  Tasapäisellä puristusmännällä, jonka läpimitta saa olla enintään 50 mm, kehitetään 10 daN voima. Jos tämä ei ole mahdollista, on käytettävä vastaavaa menetelmää. Kun koristeet ovat painuneet sisään, irronneet tai taipuneet nurin, jäljelle jääneet ulkonevat osat eivät saa työntyä esiin yli 10 mm. Tällaisten ulkonemien on lisäksi täytettävä 5.2 kohdan määräykset. Jos koriste on asennettu jalkakappaleeseen, tämän kappaleen katsotaan kuuluvan koristeeseen, ei tukipintaan. ◄

6.1.2

Edellä 6.1.1 kohdan vaatimuksia ei sovelleta ulkopinnalla oleviin suojaliuskoihin ja muihin suojiin. Näiden on kuitenkin oltava lujasti kiinnitettyinä ajoneuvoon.

6.2.1

Ajovalojen yhteydessä saa olla ulkonevia häikäisysuojia ja kehyksiä, jos ne ulkonevat enintään 30 mm:ä ajovalon ulkoiseen läpinäkyvään pintaan nähden mitattuna ja niiden kaarevuussäde on kauttaaltaan vähintään 2,5 mm. ►M1  Jos ajovalot on asennettu ylimääräisen läpinäkyvän pinnan taakse, ulkonema mitataan uloimmasta läpinäkyvästä pinnasta. Ulkonemat määritetään liitteessä II olevassa 3 kohdassa esitetyn menetelmän mukaisesti. ◄

6.2.2

Sisäänvedettävien ajovalonheittimien on täytettävä edellä 6.2.1 kohdan vaatimukset sekä käyttö- että sisäänvedetyissä asennoissaan.

6.2.3

Edellä 6.2.1 kohdan määräyksiä ei sovelleta runkorakenteeseen upotettuihin ajovaloihin, joiden päälle runkorakenne ulottuu, jos kyseiset laitteet ovat 6.9.1 kohdan vaatimusten mukaiset.

6.3.1

Edellä 5.4 kohdan vaatimuksia ei sovelleta kiinteiden ja liikkuvien osien välisiin aukkoihin, mukaan lukien ilmanotto- ja poistosäleikköjen sekä jäähdyttimen säleikköjen aukot, jos peräkkäisten osien välinen etäisyys on enintään 40 mm ja säleiköillä ja aukoilla on toiminnallinen tarkoitus. Suuruudeltaan 25-40 mm:n aukkojen kaarevuussäteiden on oltava vähintään 1 mm. Jos kahden peräkkäisen osan välinen etäisyys on enintään 25 mm, osien ulkopintojen kaarevuussäteiden on oltava vähintään 0,5 mm. Säleikköjen ja aukkojen kahden peräkkäisen osan välinen etäisyys määritetään liitteessä II olevassa 4 kohdassa esitetyn menetelmän mukaisesti.

6.3.2

Säleikön tai aukon muodostavan osan sivupintojen ja etuosan välisen liitoskohdan on oltava tylppä.

6.4.1

Tuulilasin pyyhin on oltava asennettu niin, että pyyhinvarren pidin on sijoitettu suojakoteloon, jonka kaarevuussäde täyttää edellä 5.4 kohdan vaatimukset ja jonka päätypinta on vähintään 150 mm2. Jos pitimen suojukset on pyöristetty, niiden ulkoneman on oltava vähintään 150 mm2 mitattuna enintään 6,5 mm:n etäisyydeltä ulommaisimmasta pisteestä. Takalasin ja ajovalojen pyyhkimien on vastattava samoja vaatimuksia.

6.4.2

Pyyhkimen sulkiin tai tukiosiin ei sovelleta 5.4 kohtaa. Näissä osissa ei kuitenkaan saa olla teräviä kulmia tai esiinpistäviä tai leikkaavia osia.

6.5.1

Puskureiden päiden on oltava käännettyinä sisäänpäin ajoneuvon ulkopintaa kohden törmäysvaaran vähentämiseksi. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, jos puskuri on joko upotettu tai yhdistetty korirakenteeseen tai puskurin pää on käännetty sisäänpäin niin, ettei halkaisijaltaan 100 mm:n pallo kosketa siihen ja puskurin pään ja korirakenteen välinen etäisyys on enintään 20 mm.

6.5.2

Jos puskurilinja, joka vastaa auton ääriviivaa pystysuunnassa edessä tai takana, on kovalla pinnalla, kyseisen pinnan kaarevuussäteen on oltava vähintään 5 mm kaikissa kohdissa, jotka ovat ääriviivan ja sen ylä- ja alapuolella olevien sellaisten viivojen välissä, joiden lähtökohtana ovat pisteet, jotka sijaitsevat ääriviivasta 20 mm sisäänpäin mistä tahansa ääriviivan pisteestä kohtisuoraan mitattuna. Kaikilla muilla puskurin alueilla kaarevuussäteen on oltava vähintään 2,5 mm.

Tätä säännöstä sovelletaan siihen osaan puskuria, joka sijaitsee kahden pystytason, jotka kukin muodostavat ajoneuvon pituussuuntaisen pystykeskitason kanssa 15 asteen kulman, ja ääriviivan kosketuskohtien välissä (ks. kuva 1).

Kuva 1

6.5.3

Edellä 6.5.2 kohdan vaatimusta ei sovelleta puskurirakenteisiin tai puskuriin kiinnitettyihin osiin, erityisesti liitosten suojalistoihin ja ajovalojen pesinten suuttimiin, jotka työntyvät esiin vähemmän kuin 5 mm; tällaisten osien ulospäin suuntautuvien kulmien on kuitenkin oltava pyöristettyjä, jolleivat kyseiset osat ulkone vähemmän kuin 1,5 mm.

6.6.1

Ovien ja tavaratilojen kahvat saavat työntyä esiin enintään 40 mm ja muut kahvat enintään 30 mm.

6.6.2

Avattaessa kiertyvien sivuovien kahvojen on täytettävä jokin seuraavista vaatimuksista:

6.7.1

Edellä 5.4 kohdan vaatimuksia ei sovelleta.

6.7.2

Pyörissä, niiden muttereissa, pölykapseleissa ja vanteissa ei saa olla esiinpistäviä tai teräviä ulkonemia, jotka ulottuvat pyörän vanteiden ulkotason ulkopuolelle. Siipimutterit eivät ole sallittuja.

6.7.3

Ajoneuvon kulkiessa suoraan, renkaita lukuun ottamatta mikään pyörien osa, joka sijaitsee pyörien akselin kautta vaakatasossa kulkevan linjan yläpuolella, ei saa vaakatasossa ulottua rakenteen ulkopinnan tai rakenteen ääriviivojen ulkopuolelle. Jos ajoneuvon toiminnalliset vaatimukset niin vaativat, pyörän ja navan muttereita peittävät pyörän vanteet saavat kuitenkin vaakatasossa ulottua ulkopinnan tai rakenteen ääriviivojen ulkopuolelle, jos niiden ulkonevan osan pinnan kaarevuussäde on vähintään 30 mm ja osa ulottuu ulkopinnan tai rakenteen ääriviivojen ulkopuolelle enintään 30 mm.

6.8.1

Metallista valmistetuista kouruissa tai liukuovien kiskoissa ei sallita reunoja, elleivät ne ole taivutettuja sisäänpäin tai varustettuja suojauksella, joka soveltuvin osin täyttää tämän liitteen määräykset. ►M1  Suojaamattoman reunan katsotaan olevan taivutettu taaksepäin, jos taivutuskulma on noin 180° tai jos se on taivutettu korirakennetta kohden niin, ettei halkaisijaltaan 100 mm:n pallo kosketa siihen. ◄

6.9.1

Helmapelleissä saa olla poimuja, joiden kaarevuussäde on vähemmän kuin 2,5 mm, jos säde on vähintään kymmenesosa ulkonevan osan korkeudesta ”H” mitattuna ►M1  liitteessä II olevassa I kohdassa ◄ määritellyn menetelmän mukaisesti.

6.10.1

Sivuilla olevien ajoviimanohjainten ulospäin suuntautuvien reunojen kaarevuussäteen on oltava vähintään 1 mm.

6.11.1

Nostokorvakkeet ja pakoputket eivät saa ulottua enempää kuin 10 mm:ä suoraan niiden yläpuolella pystysuorasti olevan lattialinjan ääriviivojen ulkopuolelle. Poiketen tästä vaatimuksesta pakoputki saa ulottua 10 mm:ä edellä määritellyn lattialinjan ulkopuolelle, jos se päättyy pyöristettyihin reunoihin, joiden kaarevuussäde on vähintään 2,5 mm.

6.12.1

Ilmanotto- ja poistoaukkojen kansien on kaikissa käyttöasennoissaan täytettävä 5.2, 5.3 ja 5.4 kohdan vaatimukset.

6.13.1

Kattoluukut tarkastetaan niin, että katto on suljetussa asennossa.

6.13.2

Avoautot tarkastetaan sekä katto nostetussa asennossa että katto lasketussa asennossa.

6.14.1

Ajoneuvon ulkopinnan ulkopuolelle ulottuvien ikkunoiden on oltava kaikissa käyttöasennoissaan seuraavien määräysten mukaisia:

6.15.1

Ajoneuvon valmistajan rekisterikilville tarkoittamien kiinnikkeiden on täytettävä tämän liitteen 5.4 kohdan vaatimukset, jos halkaisijaltaan 100 mm:n pallo voi koskettaa kyseisiä kiinnikkeitä, kun rekisterikilpi on kiinnitetty ajoneuvon valmistajan suositusten mukaisesti paikalleen.

6.16.1

Tavara- ja suksitelineiden on oltava kiinnitettyjä ajoneuvoon siten, että ne saadaan lukittua liikkumattomiksi vähintään yhteen suuntaan nähden ja niitä voidaan kuormittaa vaakataso-, pitkittäis- ja poikittaisvoimalla, joka on vähintään yhtä suuri kuin valmistajan antama, telineen kestämä, pystytasossa kohdistettu voima. Testiä varten tavara- tai suksiteline kiinnitetään ajoneuvoon valmistajan ohjeiden mukaisesti ja telinettä on testattaessa kuormitettava useammasta kuin yhdestä pisteestä.

6.16.2

Pinnoissa, joita halkaisijaltaan 165 mm:n pallo voi koskettaa niiden telineeseen kiinnityksen jälkeen, ei saa olla kaarevuussäteeltään alle 2,5 mm:n osia, ellei 6.3 kohdan määräyksiä voidaan soveltaa.

6.16.3

Kiinnitysosat, kuten ilman työkaluja kiristettävät ja avattavat mutterit, saavat ulottua enintään 40 mm:iä 6.16.2 kohdassa tarkoitettujen pintojen ulkopuolelle, kun ulkonevuus määritetään liitteessä II olevassa 2 kohdassa määritellyllä menetelmällä. Tapauksissa, joihin on sovellettava liitteessä II olevassa 2.2 kohdassa vahvistettua menetelmää käytetään halkaisijaltaan 165 mm:n palloa.

6.17.1

Radion vastaanotin- ja lähetysantennit on kiinnitettävä ajoneuvoon siten, että jos niiden vapaa pää on alle 2 m:n korkeudella tien pinnasta kaikissa antennin valmistajan osoittamissa käyttöasennoissa, niin sen on sijaittava 2.7 kohdassa määritellyn ajoneuvon äärimmäisestä ulkoreunasta 10 cm:n etäisyydellä olevien pystytasojen sisäpuolella.

6.17.2

Antennien on oltava ajoneuvoon kiinnitettyjä ja tarvittaessa liikkuvuuden osalta rajoitettuja niin, ettei mikään antennin osa ulotu kohdassa 2.7 määritellyn ajoneuvon äärimmäisen ulkoreunan ulkopuolelle.

6.17.3

Antennin tangon kaarevuussäteet saavat olla pienempiä kuin 2,5 mm. Antennien vapaissa päissä on kuitenkin oltava kiinteä kappale, jonka kaarevuussäde on vähintään 2,5 mm.

6.17.4

Antennien kiinnikkeiden ulkonevuus saa liitteessä II olevan 2 kohdan menettelyn mukaisesti mitattuna olla enintään 30 mm. Antenneissa, joissa vahvistin on asennettu kiinnikkeeseen, näiden kiinnikkeiden ulkonevuus saa kuitenkin olla enintään 40 mm.

6.18.1

Erillisenä teknisenä yksikkönä tyyppihyväksyttyä tavaratelinettä, suksitelinettä ja radion vastaanotin- tai lähetysantennia ei saa saattaa markkinoille, myydä tai ostaa ilman niiden mukana seuraavia asennusohjeita. Asennusohjeissa on oltava riittävät tiedot hyväksyttyjen osien asentamiseksi ajoneuvoon 5 ja 6 kohdan asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Erityisesti teleskooppiantennien käyttöasennot on ilmoitettava selvästi.

(7)

8

(9)

(10)

►M1  1.1 ◄

Ulkonevan osan korkeus H määritetään graafisesti tarkastettavan jakson ulkopinnan ääriviivoja sisäpuolelta sivuavan halkaisijaltaan 165 mm ympyrän kehän avulla.

►M1  1.2 ◄

H on halkaisijaltaan 165 mm ympyrän keskipisteen kautta kulkevaa linjaa pitkin mitattavan, ympyrän kehän ja ulkonevan osan ulkopinnan välisen etäisyyden auurin arvo (ks. kuva 1).

►M1  1.3 ◄

Jos osa on sellainen, ettei halkaisijaltaan 100 mm ympyrä kosketa ulkopuolelta mitattavan kappaleen ulkopinnan ääriviivoja, tämän alueen pinnan ääriviivojen oletetaan noudattavan halkaisijaltaan 100 mm ympyrän kehää sen ja ääriviivojen sivuamispisteiden välissä (ks. kuva 2).

►M1  1.4 ◄

Valmistajan on toimitettava ulkonevien osien korkeuden mittausta varten piirrokset, joissa esitetään tarvittavat läpileikkaukset ulkonevista osista.

2.1

Kuperaan pintaan asennetun osan ulkonema voidaan määrittää joko suoraan tai tämän ajoneuvoon kiinnitetyn osan tarvittavan kohdan piirustuksen avulla.

2.2

Jos muuhun kuin kuperaan pintaan asennetun osan ulkonemaa ei voida määrittää yhdellä mittauksella, se määritetään mittaamalla halkaisijaltaan 100 mm:n pallon keskipisteen etäisyyden suurin ero helmapellin nimellislinjasta, pallon pyörähdettyä yhden kierroksen niin, että se on jatkuvassa kosketuksessa osaan. Esimerkki tästä menettelystä esitetään kuvassa 3.

3.1

Ajovalojen ulkonema ulkopinnasta mitataan vaakatasossa läpimitaltaan 100 mm pallon kosketuspisteestä kuvassa 4 esitetyllä tavalla.

4.1

Aukon mitat tai säleikön osien välinen etäisyys määritetään mittaamalla kahden, pallon kosketuspisteiden kautta kulkevan, tason välinen etäisyys kohtisuoraan näitä kosketuspisteitä yhdistävään linjaan nähden. Tämän menettelyn käytöstä esitetään esimerkkejä kuvissa 5 ja 6.