(1)

Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 vuotuisen kestävän kasvun strategian, mikä aloitti vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Se otti huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 antaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevan julistuksen. Komissio hyväksyi 17 päivänä joulukuuta 2019 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Slovenia ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu. Samana päivänä komissio hyväksyi myös suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta.

(2)

Sloveniaa koskeva vuoden 2020 maaraportti julkaistiin 26 päivänä helmikuuta 2020. Siinä arvioitiin Slovenian edistymistä neuvoston 9 päivänä heinäkuuta 2019 hyväksymien maakohtaisten suositusten (3), jäljempänä ’vuoden 2019 maakohtaiset suositukset’, noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteidensa saavuttamisessa.

(3)

Maailman terveysjärjestö julisti 11 päivänä maaliskuuta 2020 covid-19-epidemian virallisesti maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Pandemia on kansalaisten, yhteiskuntien ja talouden kannalta vakava kansanterveysuhka. Se asettaa kansalliset terveydenhuoltojärjestelmät kovan paineen alaisiksi, vahingoittaa globaaleja toimitusketjuja, heiluttaa rahoitusmarkkinoita, häiritsee kulutuskysyntää ja vaikuttaa kielteisesti useilla eri aloilla. Se uhkaa ihmisten työpaikkoja ja toimeentuloa sekä yritysten liiketoimintaa. Pandemia on aiheuttanut merkittävän talouden häiriön, jolla on jo vakavia vaikutuksia unionissa. Komissio antoi 13 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon, jossa kehotetaan toteuttamaan kriisin vaikutusten lieventämiseksi koordinoituja taloudellisia toimia, joihin osallistuvat kaikki kansallisen ja unionin tason toimijat.

(4)

Useat jäsenvaltiot ovat julistaneet hätätilan tai ottaneet käyttöön hätätoimenpiteitä. Hätätoimenpiteiden olisi oltava ehdottoman oikeasuhteisia, välttämättömiä, ajallisesti rajoitettuja ja eurooppalaisten ja kansainvälisten normien mukaisia. Niihin olisi sovellettava demokraattista valvontaa ja riippumatonta laillisuusvalvontaa.

(5)

Komissio antoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnista. Yleinen poikkeuslauseke, josta säädetään asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdassa, 6 artiklan 3 kohdassa, 9 artiklan 1 kohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa sekä asetuksen (EY) N:o 1467/97 (4) 3 artiklan 5 kohdassa ja 5 artiklan 2 kohdassa, helpottaa finanssipolitiikan koordinointia talouden vakavan taantuman yhteydessä. Komissio katsoi 20 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa, että kun otetaan huomioon odotettavissa oleva covid-19-pandemian aiheuttama vakava talouden taantuma, yleisen poikkeuslausekkeen aktivoinnin edellytykset olivat täyttyneet, ja pyysi neuvostoa hyväksymään tämän johtopäätöksen. Jäsenvaltioiden valtiovarainministerit yhtyivät komission arvioon 23 päivänä maaliskuuta 2020. He olivat yhtä mieltä siitä, että vakava talouden laskusuhdanne vaatii määrätietoisia, tavoitteellisia ja koordinoituja vastatoimia. Yleisen poikkeuslausekkeen aktivoiminen mahdollistaa tilapäisen poikkeamisen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta edellyttäen, että tämä ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä. Korjaavan osion osalta neuvosto voi myös päättää komission suosituksesta hyväksyä tarkistetun julkisen talouden kehityspolun. Yleinen poikkeuslauseke ei keskeytä vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia menettelyjä. Se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden poiketa niistä julkista taloutta koskevista vaatimuksista, joita tavallisesti sovellettaisiin, ja samalla komissiolla ja neuvostolla on mahdollisuus toteuttaa tarvittavat politiikan koordinointitoimenpiteet vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(6)

On toimittava herkeämättä, jotta voidaan rajoittaa ja hillitä covid-19-pandemian leviämistä, parantaa kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien kantokykyä, lieventää pandemian sosioekonomisia seurauksia toteuttamalla yrityksille ja kotitalouksille suunnattuja tukitoimia ja varmistaa työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden kannalta asianmukaiset olosuhteet työpaikoilla, kun taloudellista toimintaa käynnistetään uudelleen. Unionin olisi hyödynnettävä käytettävissään olevia välineitä kaikilta osin tukeakseen jäsenvaltioiden toimia näillä osa-alueilla. Samaan aikaan jäsenvaltioiden ja unionin olisi yhdessä valmisteltava toimenpiteitä, joita tarvitaan, jotta yhteiskunnassa ja taloudessa voidaan palata normaaliin toimintaan ja jotta päästään takaisin kestävään kasvuun. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon muun muassa vihreä siirtymä ja digitaalinen muutos ja hyödynnettävä kriisistä saadut kokemukset.

(7)

Covid-19-kriisi on korostanut sisämarkkinoiden tarjoamaa joustavuutta sopeutua poikkeuksellisiin tilanteisiin. Poikkeustoimenpiteet, jotka estävät sisämarkkinoiden normaalia toimintaa, olisi kuitenkin poistettava heti, kun ne eivät enää ole välttämättömiä. Näin voidaan varmistaa nopea ja sujuva siirtyminen elpymisvaiheeseen sekä palauttaa tavaroiden, palveluiden ja työntekijöiden vapaa liikkuvuus. Vallitseva kriisi on osoittanut, että terveydenhuoltoalalla tarvitaan kriisivalmiussuunnitelmia. Muun muassa parannetuilla hankintastrategioilla, monipuolisilla toimitusketjuilla ja välttämättömien tarvikkeiden strategisilla varastoilla on tärkeä merkitys laadittaessa laajempia kriisivalmiussuunnitelmia.

(8)

Jotta jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikki Euroopan rakenne- ja investointirahastojen käyttämättä olevat varat lieventääkseen covid-19-pandemian poikkeuksellisia vaikutuksia, unionin lainsäätäjä on jo tehnyt muutoksia lainsäädäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksilla (EU) 2020/460 (5) ja (EU) 2020/558 (6). Näillä muutoksilla lisätään joustavuutta sekä yksinkertaistetaan ja virtaviivaistetaan menettelyjä. Lisäksi jäsenvaltiot voivat tilivuonna 2020–2021 kassavirtapaineiden vähentämiseksi hyödyntää 100 prosentin yhteisrahoitusosuutta unionin talousarviosta. Sloveniaa kannustetaan hyödyntämään näitä mahdollisuuksia kaikilta osin, jotta se voi auttaa niitä yksittäisiä henkilöitä ja aloja, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten.

(9)

Covid-19-pandemian sosioekonomiset seuraukset jakautuvat todennäköisesti epätasaisesti Slovenian eri alueiden välillä sen vuoksi, että taloudellisen toiminnan erikoistuminen ja keskittyminen on erilaista. Tähän liittyy huomattava riski, että jo havaittu pääkaupungin ja muun maan välisten erojen kasvun trendi vahvistuu. Kun otetaan huomioon, että riskinä on myös jäsenvaltioiden välisen lähentymisprosessin väliaikainen taantuminen, tämänhetkinen tilanne edellyttää kohdennettuja toimia.

(10)

Slovenia toimitti vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2020 vakausohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2020. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(11)

Sloveniaan sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä.

(12)

Osana 13 päivänä heinäkuuta 2018 hyväksymiään maakohtaisia suosituksia (7) neuvosto suositti Slovenialle sen varmistamista, että nettomääräisten julkisten perusmenojen (8) nimellinen kasvu ei ole yli 3,1 prosenttia vuonna 2019, jolloin vuotuinen rakenteellinen sopeutus olisi 0,65 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT). Komission kokonaisarviointi vahvistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä suositellulta sopeutusuralta poiketaan merkittävästi vuonna 2019 ja vuosina 2018 ja 2019 yhdessä tarkasteltuina. Koska yleinen poikkeuslauseke on aktivoitu, merkittävän poikkeaman menettelyn mukaiset lisätoimet eivät kuitenkaan ole perusteltuja.

(13)

Vuoden 2020 vakausohjelmassa hallitus ennakoi julkisen talouden rahoitusaseman, joka vuonna 2019 oli 0,5 prosenttia ylijäämäinen suhteessa BKT:hen, heikkenevän niin, että vuonna 2020 se on 8,1 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laski 66,1 prosenttiin vuonna 2019, ja vuoden 2020 vakausohjelman mukaan sen odotetaan kasvavan 82,4 prosenttiin vuonna 2020. Covid-19-pandemian aiheuttama suuri epävarmuus vaikuttaa makrotalouden ja julkisen talouden näkymiin.

(14)

Slovenia on covid-19-pandemian seurauksena toteuttanut osana unionin koordinoitua lähestymistapaa oikea-aikaisia budjettitoimenpiteitä terveydenhuoltojärjestelmänsä kapasiteetin lisäämiseksi, pandemian hillitsemiseksi ja avun tarjoamiseksi niille ihmisille ja aloille, joihin vaikutukset ovat erityisesti kohdistuneet. Vuoden 2020 vakausohjelman mukaan kyseiset budjettitoimenpiteet ovat 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Toimenpiteitä ovat lomautettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien työajan lyhentämisjärjestelyt (2,3 % suhteessa BKT:hen), terveydenhuoltomenojen lisääminen (0,5 % suhteessa BKT:hen), työpaikkansa säilyttävistä työntekijöistä maksettavat korvaukset (0,4 % suhteessa BKT:hen), kriisibonus julkisen sektorin työntekijöille (0,4 % suhteessa BKT:hen), veronmaksun lykkääminen (0,4 % suhteessa BKT:hen) ja taloudellinen tuki heikommassa asemassa oleville väestöryhmille (0,2 % suhteessa BKT:hen). Lisäksi Slovenia on ilmoittanut yritysten maksuvalmiutta tukevista toimenpiteistä, vaikka niillä ei olekaan suoria budjettivaikutuksia. Vuoden 2020 vakausohjelmassa niiden arvioidaan olevan 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa lainojen takaukset (4,8 % suhteessa BKT:hen), veronmaksun lykkäykset (0,2 % suhteessa BKT:hen) ja itsenäisten ammatinharjoittajien vapauttaminen sosiaaliturvamaksuista (0,1 % suhteessa BKT:hen). Komission kevään 2020 talousennusteessa katsotaan kuitenkin, että kaikki veronmaksun lykkäykset ovat maksuvalmiustoimenpiteitä, joilla ei ole negatiivista vaikutusta julkiseen talouteen vuonna 2020. Slovenian toteuttamat toimenpiteet ovat kaiken kaikkiaan niiden suuntaviivojen mukaisia, jotka komissio on esittänyt 13 päivänä maaliskuuta 2020 antamassaan tiedonannossa. Toteuttamalla hätätoimenpiteet ja kasvua tukevat julkisen talouden toimenpiteet täysimääräisesti ja – sitten kun taloustilanne sen sallii – palauttamalla finanssipolitiikan tavoitteeksi maltillisella tasolla olevan julkisen talouden rahoitusaseman saavuttaminen keskipitkällä aikavälillä edistetään julkisen talouden kestävyyden säilymistä keskipitkällä aikavälillä.

(15)

Komission kevään 2020 talousennusteen perusteella Slovenian julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan olevan –7,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja –2,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021 olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan 83,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2020 ja 79,9 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021.

(16)

Komissio antoi 20 päivänä toukokuuta 2020 perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan mukaisesti laaditun kertomuksen, koska Slovenian ennakoidaan ylittävän vuonna 2020 alijäämän viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kaiken kaikkiaan komission analyysi viittaa siihen, että perussopimuksessa ja asetuksessa (EY) N:o 1467/97 määriteltyä alijäämäkriteeriä ei ole noudatettu.

(17)

Slovenia julisti 12 päivänä maaliskuuta 2020 tartuntatautilakinsa nojalla covid-19:n epidemiaksi ja toteutti kansanterveystoimenpiteitä viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Tähän kuului kansanterveyteen, perus- ja erikoisterveydenhuoltoon ja muihin palveluihin liittyvien tehtävien koordinointi sekä asianmukaisen testausmenetelmän käyttöönotto. Samalla Slovenia otti käyttöön tiukkoja eristystoimia mutta jätti ruokakaupat, apteekit, pankit, huoltoasemat ja postitoimistot auki. Kansanterveys- ja eristystoimet auttoivat Sloveniaa ensimmäisessä aallossa (maalis-toukokuussa) estämään sen, että vakavien tautitapausten määrä olisi ylittänyt maan terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetin. Eristystoimenpiteiden vuoksi monet yritykset lopettivat toimintansa väliaikaisesti tai supistivat sitä. Slovenian kaltaisessa avoimessa ja vientiin suuntautuneessa taloudessa toimitusketjun häiriöillä ja tuotteiden maailmanlaajuisen kysynnän vähenemisellä on ollut erityisen voimakas vaikutus kasvuun. Talouskehitykseen liittyvän epävarmuuden vuoksi monia yksityisen sektorin investointipäätöksiä lykätään. Koska vaikutusten odotetaan kohdistuvan eniten liikenteeseen ja matkailuun, joiden liikevaihto supistuu 70 prosenttia vuonna 2020, BKT:n ennustetaan supistuvan erittäin jyrkästi vuonna 2020, sillä liikenne ja matkailu ovat Sloveniassa kaksi tärkeintä alaa.

(18)

Huhtikuun 2020 loppuun mennessä Slovenian viranomaiset olivat hyväksyneet covid-19-kriisin torjumiseksi kaksi toimenpidepakettia komission 19 päivänä maaliskuuta 2020 annetussa tiedonannossa vahvistettujen tilapäisten valtiontukipuitteiden mukaisesti. Ensimmäisessä paketissa, jonka arvo on noin 3,1 miljardia euroa eli noin 6,4 prosenttia suhteessa BKT:hen, keskitytään ensisijaisesti työpaikkojen ja yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevien väestöryhmien suojeluun. Valtio kattaa lomautettujen osalta korvaukset, sairauspäivärahat ja sosiaaliturvamaksut sekä työpaikkansa säilyttävien osalta eläkevakuutusmaksut. Yritysten ja kotitalouksien maksuvalmiusvaikeuksien lieventämiseksi lainojen hoitoa voidaan lykätä enintään 12 kuukaudella. Toinen paketti, jonka arvo on noin 2 miljardia euroa eli noin 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen, tarjoaa pääasiassa maksuvalmiustukea yrityksille. Pakettiin sisältyy pankkien kautta toteutettava valtiontakausjärjestelmä, jonka avulla suuryrityksille voidaan myöntää lainoja, joiden pääomasta valtio takaa enintään 70 prosenttia, ja pienille ja keskisuurille yrityksille lainoja, joiden pääomasta valtio takaa enintään 80 prosenttia. Verojen maksamiselle on annettu lykkäystä ja sosiaaliturvamaksuista vapautuksia, ja viranomaiset ovat nopeuttaneet sopimuksiin perustuvien laskujen maksamista. Tämän on määrä auttaa lievittämään yritysten maksuvalmiuteen ja rahoituksen saantiin liittyviä ongelmia.

(19)

Kun terveyspalvelujen kysyntä kasvoi covid-19-kriisin alkaessa, Slovenialla oli vaikeuksia varmistaa riittävä terveydenhuoltokapasiteetti. Epidemia on paljastanut terveydenhuoltojärjestelmän rakenteellisia ongelmia. Esimerkiksi väestöön suhteutettuna vähäinen lääkäreiden määrä on lisähaaste epidemian torjunnassa. Siksi on tärkeää palkata lisää koulutettuja terveydenhuollon työntekijöitä, järjestää heille suojatut työskentelyolosuhteet ja osoitetaan heille työtä siellä, missä tarpeet ovat suurimmat. On ratkaisevan tärkeää ottaa käyttöön diagnostiikkaa, testejä ja sähköisen terveydenhuollon välineitä, jotka mahdollistavat seurannan ja terveydenhuollon etäpalvelut. Kohdennettu tutkimus ja innovatiiviset ratkaisut ovat myös tärkeitä, jotta julkiset terveyspalvelut voivat kerätä ja käyttää anonymisoitua dataa tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi. Kriisi korostaa tarvetta suojella terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien rahoituskapasiteettia, sillä molempien rakenneuudistukset ovat vireillä. Uuden terveydenhuolto- ja sairausvakuutuslain nopea hyväksyminen ja täytäntöönpano, terveydenhuoltojärjestelmän rahoituslähteiden laajentaminen ja rahoituspuskurien luominen lieventävät vaihteluja määrärahojen määrissä suhdannekierron aikana. Pitkäaikaishoitoa koskevan lain puuttuminen on rajoittanut Slovenian kykyä torjua covid-19-pandemiaa herkimmissä hoitoympäristöissä. Koska ikääntyneillä, vammaisilla ja kroonisista sairauksista kärsivillä on suurempi riski sairastua viruksen vuoksi vakavasti, tarvitaan huomattavia lisätoimia, jotta voidaan varmistaa laadukkaat pitkäaikaishoitopalvelut, jotka on integroitu hyvin terveyspalveluihin.

(20)

Covid-19-pandemiasta seurauksena ollut terveys- ja talouskriisi on aiheuttanut Slovenian työmarkkina- ja sosiaaliturvajärjestelmään ennennäkemättömän paineen. Komission kevään 2020 ennusteen mukaan työttömyyden odotetaan nousevan 7 prosenttiin vuonna 2020 ja laskevan 5,1 prosenttiin vuonna 2021. Hillitäkseen työttömyyden nopeaa kasvua aloilla, jotka kärsivät kriisistä eniten, Slovenia on ottanut käyttöön kattavan paketin, jossa yhdistyvät ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toimenpiteet, joilla pyritään helpottamaan työntekijöiden nopeaa paluuta työmarkkinoille. Työmarkkinaosapuolia kuullen laadituilla keskeisillä toimenpiteillä pyritään etenkin kestävän ja tasapuolisen elpymisen saavuttamiseen vahvistamalla nykyisiä aktiivisia työvoimatoimenpiteitä ja työpaikkojen säilyttämiseen tähtääviä järjestelyjä, kuten työajan lyhentämisjärjestelyjä, ja ottamalla käyttöön muita yrityksille myönnettäviä aikasidonnaisia tukia, kuten palkkatukia ja vapautuksia sosiaaliturvamaksuista. Näillä toimenpiteillä on tarkoitus auttaa pienentämään kaikkien työntekijöiden, myös epätyypillisessä työsuhteessa olevien sekä itsenäisten ammatinharjoittajien, tulonmenetyksiä. Joustavat työjärjestelyt, jotka voivat koskea työskentelypaikkaa (esim. etätyö), työskentelyaikaa (esim. joustava työaika) ja työn organisointia (esim. yrityksen omat palvelut), voivat merkittävästi tukea työllisyyttä sulkutoimien aikana ja taloudellisen toiminnan taas käynnistyessä. Yrittäjähengen vaaliminen on ratkaisevan tärkeää talouden uudelleen käynnistämiselle ja tarvittavien mukautusten tekemiselle covid-19-kriisin jälkeen. Sen vuoksi on erityisen tärkeää tukea itsenäisiä ammatinharjoittajia vähentämällä hallinnollista rasitetta ja parantamalla heidän asemaansa, joka on taloudelliselta kannalta heikompi kuin työntekijöillä.

(21)

Covid-19-kriisin sosiaalisten vaikutusten lieventämiseksi on olennaisen tärkeää, että Slovenian tarjoama sosiaalietuuspaketti on edelleen riittävä. Tätä varten kriisin vaikutuksia köyhyyteen on seurattava säännöllisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ikääntyneisiin ja erityisesti ikääntyneisiin naisiin, joiden köyhyys- tai syrjäytymisriski oli jo ennen kriisiä suurempi kuin unionissa keskimäärin. Kansallisen parlamentin marraskuussa 2019 hyväksymän eläkelainsäädännön muutoksen odotetaan parantavan uusien eläkkeensaajien eläkkeiden riittävyyttä, mutta nykyiset eläkkeensaajat, myös köyhyysrajalla tai sen alapuolella olevat, eivät hyödy siitä. Etulinjassa toimiville organisaatioille tarjottavalla taloudellisella lisätuella varmistettaisiin, että covid-19-pandemia ei vaikuta suhteettomasti henkilöihin, joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, ja että heidän perustarpeensa, kuten päivittäiset ateriat ja terveydenhuolto, voidaan täyttää.

(22)

Yritysten maksuvalmiustoimenpiteitä otettiin käyttöön huhtikuussa 2020, mutta edelleen on elinkelpoisia yrityksiä, kuten pienempiä innovatiivisia ja nopeasti kasvavia yrityksiä, joilla ei ole riittävää taloudellista historiaa, jotta pankit voisivat perustella luoton myöntämistä näille yrityksille. Erityisesti Slovenian kaltaisissa maissa, joissa osakemarkkinat ovat alikehittyneet, saattaa olla tarpeen parantaa vaihtoehtoisen rahoituksen, kuten oman pääoman ehtoisten rahoitusvälineiden (esim. riskipääoman), saatavuutta. Slovenian nykyiset oman pääoman ehtoiset rahoitusvälineet voisivat olla keino kanavoida hätärahoitusta kriisistä selviytyville yrityksille, kuten innovatiivisille pk-yrityksille, start-up-yrityksille ja scale-up-yrityksille, samalla tavoin kuin eräät muut jäsenvaltiot ovat suunnitelleet. Soveltamalla unionin sääntöjen mukaisia suojatoimia varmistetaan, että rahoitus ei vaikuta kielteisesti yritysten tehokkuuteen tai taloudelliseen kilpailuun.

(23)

Covid-19-kriisi on heikentänyt vakavasti muuten elinkelpoisten yritysten ja kotitalouksien kykyä maksaa laskunsa. Jos toimiin ei ryhdytä, suuri osa yksityissektorista joutuu maksukyvyttömäksi. Slovenian hallitus on ottanut käyttöön osana yrityksille suunnattujen maksuvalmiustoimenpiteitä 12 kuukauden lyhennysvapaan, joka koskee yrityksille ja kotitalouksille myönnettyjä hoidettuja pankkilainoja. Näiden ja vastaavien toimenpiteiden tehokkuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava ja seurattava huolellisesti. Toimenpiteiden mahdolliset kielteiset vaikutukset olisi myös korjattava nopeasti, jotta rahoitusvakauden säilyminen voidaan varmistaa.

(24)

Vaikeuksissa olevat yritykset ja erityisesti pienemmät yritykset tarvitsevat paitsi likviditeettiä ja rahoitusta myös kannustavaa liiketoimintaympäristöä. Tähän kuuluu covid-19-avustustoimenpiteiden nopea ja epäbyrokraattinen täytäntöönpano, mutta se merkitsee muutakin. Raskaat sääntelyyn liittyvät ja hallinnolliset rasitteet aiheuttavat kustannuksia, joihin vaikeassa tilanteessa olevilla yrityksillä ei yksinkertaisesti ole varaa näinä haastavina aikoina. Esimerkiksi lupiin, raportointivelvollisuuksiin ja verotusmenettelyihin liittyvän byrokratian vähentäminen on tuloksellinen tapa antaa yrityksille välitöntä helpotusta rasittamatta maan talousarviota ja välillisesti veronmaksajia. Sääntöjen nykyaikaistaminen mahdollistaa sen, että vapaat ammatinharjoittajat voivat tarjota kustannustehokkaampia ja innovatiivisempia palveluja, joita yritykset nyt tarvitsevat. Slovenia on ottanut käyttöön hallinnollisen rasituksen keventämiseen tarkoitettuja välineitä, kuten Enotni dokument -hanke (”yksi asiakirja”) ja pk-yritystesti. Niiden käyttö voidaan nyt maksimoida välittömän helpotuksen saamiseksi. Kriisi lisää painetta kauppaoikeudellisten riita-asioiden ratkaisemiseen ja talousrikosten syytteeseenpanoon. Maksukyvyttömyyssäännöstöä on myös tarpeen kohdentaa kriisiin liittyvien maksukyvyttömyystapausten välttämiseen, elinkelvottomien yritysten nopeaan purkamiseen ja uuden mahdollisuuden antamiseen yrittäjille.

(25)

Talouden elpymisen edistämiseksi on tärkeää aikaistaa toteutusvalmiita julkisia investointihankkeita ja edistää yksityisiä investointeja, myös niihin vaikuttavien uudistusten avulla. Yksi tällainen investointi voisi olla vihreään talouteen siirtymisen edistäminen kestävillä hankkeilla, kuten luopumalla hiilikaivoksista ja hiilivoimaan perustuvasta sähköntuotannosta. Investoiminen Slovenian kansallisessa energia- ja ilmastosuunnitelmassa kuvattuun vihreään siirtymään voi edistää lyhyen aikavälin elpymistä ja covid-19-pandemian jälkeistä keskipitkän aikavälin kehitystä. Investoinneilla voidaan kasvattaa uusiutuvien energialähteiden tällä hetkellä vähäistä osuutta, vahvistaa energiainfrastruktuuria, vähentää ilman epäpuhtauksia, jotka ovat Slovenian kaupungeissa suurempi ongelma kuin EU:ssa keskimäärin, vahvistaa kiertotaloutta, tukea yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja nopeuttaa toimia, joilla rajoitetaan mahdollisia vaikutuksia alueisiin ja aloihin, joihin siirtymä vaikuttaa eniten. Tämänhetkinen päästöjen väheneminen jää lyhytaikaiseksi, jos elvytyspaketeissa ei kiinnitetä riittävästi huomiota puhdasta energiaa ja ilmastoa koskeviin investointeihin, jolloin Slovenia jää jälkeen ilmastotavoitteistaan. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, joka on komission ehdotuksen kohteena, koskeva ohjelmasuunnittelu kaudeksi 2021–2027 voisi auttaa Sloveniaa vastaamaan joihinkin haasteisiin, joita siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen aiheuttaa, erityisesti vuoden 2020 maaraportin liitteen D kattamilla alueilla. Näin Slovenia voisi hyödyntää kyseistä rahastoa parhaalla mahdollisella tavalla.

(26)

Kestävän kehityksen periaatteen huomioon ottava talouden elpyminen edellyttää investointeja kestävän liikenteen kehittämiseen sekä julkisen henkilöliikenteen ja kestävien liikenneyhteyksien tukemiseen erityisesti rautateiden osalta. Vaikka Slovenia on toteuttanut tarvittavat toimet ja mahdollistanut tavaroiden – erityisesti kriittisten tavaroiden – liikkumisen, covid-19-kriisi on aiheuttanut lisähaasteita tavaraliikenteelle ja kauttakulkuliikenteelle, mikä vaikuttaa kielteisesti maan talouskasvuun.

(27)

Osana ulospääsy- ja elvytysstrategiaa on tärkeää tukea investointeja tutkimukseen ja innovointiin (T&I), jotka ovat tuottavuuden ja talouskasvun keskeinen veturi. Jo ennen kriisiä Sloveniaa pidettiin vain ”kohtuullisena innovoijana”, joka oli hidastamassa pyrkimyksiään kuroa umpeen eroa parhaiten suoriutuviin maihin. Yrityssektorin osuus tutkimus- ja kehitysmenoista (T&K) on 75 prosenttia. Talouden taantuma vaarantaa jälleen yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä innovoinnin. Suhteellisen alhainen innovaatioaste, erityisesti pk-yrityksissä, hidastaa covid-19-kriisin edellyttämien innovatiivisten liiketoimintaprosessien ja ratkaisujen kehittämistä ja levittämistä. Tarvitaan investointeja, jotta voidaan auttaa innovatiivisia pk-yrityksiä – myös start-up-yrityksiä – joiden toimintaan kuuluu kehitteillä oleva teknologia ja läpimurtoinnovaatiot, laajentamaan tuotantoaan. Korkeakoulujen ja yritysten välinen yhteistyö rajoittuu enimmäkseen keskitason ja huipputeknologian aloille. Tutkimusorganisaatioiden ja korkeakoulujen perustamien osaamisensiirtokeskusten tuloksellisuus vaihtelee huomattavasti. Korkeakoulujen ja yritysten väliset yhteydet ovat olennaisen tärkeitä, jotta osaaminen voidaan muuntaa menestyksekkäästi innovaatioiksi ja jotta voidaan parantaa maan T&I-suorituskykyä ja edistää talouskasvua. Julkiset tutkimus- ja kehitysmenot ovat olleet vaatimattomia ja osittain riippuvaisia unionin rakennerahastoista. Kriisistä toipuminen edellyttää, että julkisissa investoinneissa priorisoidaan tutkimusta ja innovointia, teknologinen ja soveltava tutkimus mukaan lukien.

(28)

Digitalisaatio on avainasemassa covid-19-kriisin jälkeisessä talouden elpymisessä. Maan potentiaalia tällä osa-alueella kuvastaa se, että eräät slovenialaiset yritykset ottivat kriisin alussa nopeasti käyttöön etätyöjärjestelyjä ja verkkokauppasovelluksia. Liiketoimintamallien ja tuotantoprosessien digitalisoinnin lisääminen laajentaisi nämä muutokset koskemaan useampia talouden aloja. Slovenia voi hyödyntää sitä osaamista ja niitä erinomaisia valmiuksia, joita sillä on robotiikan, tekoälyn ja lohkoketjuteknologian alalla, tukeakseen digitalisaation laajentamista vähemmän kehittyneille perinteisille teollisuudenaloille. Tällä hetkellä saatavilla olevan julkisen sektorin datan laajan valikoiman uudelleenkäyttö voisi tukea innovointia ja massadatataloutta. Työntekijöiden digitaalisten taitojen parantaminen voisi edistää heidän työllistettävyyttään suhteellisen nopeasti ja tukea talouden elpymistä. Käyttäjäystävällisten sähköisten viranomaispalvelujen ja digitaalisten julkisten palvelujen käyttöönotto auttaisi vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa entisestään. Vaikka monia julkisia verkkopalveluja on jo saatavilla, niiden käyttöönotto yksityishenkilöiden ja yritysten keskuudessa edellyttää toimia, joilla lisätään kansalaisten luottamusta verkkoasiointiin ja sen turvallisuuteen (esim. kansallisen sähköisen tunnisteen käyttöönotto, kyberturvallisuus ja yksityisyyden suoja). Nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet (kiinteä ja mobiili), myös maaseudulla, ovat välttämättömiä keskeisten verkossa tarjottavien sosiaalisten ja taloudellisten palvelujen kehittämiseksi. 5G-verkon käyttöönotto riippuu 5G-taajuuksien jakamisesta ajoissa.

(29)

Covid-19-eristyksen aikana lähiopetus on kaikilla koulutustasoilla korvattu etäopiskelulla. Verkko-opiskelu edellyttää asianmukaista digitaalista infrastruktuuria, oppimateriaaleja ja opettajia, joilla on tarvittavat taidot ja tuki, jotta opetus on tuloksellista. Kaikilla oppijoilla, erityisesti heikommassa asemassa olevilla, kuten vammaisilla ja maaseudulla asuvilla, on oltava riittävät mahdollisuudet etäopiskeluun ja tarvittavien digitaitojen hankkimiseen, jotta etäopiskelusta on heille mahdollisimman paljon hyötyä. Digitaalinen osaaminen olisi otettava paremmin huomioon koulujen opetussuunnitelmissa ja -ohjelmissa erityisesti työntekijöiden osaamisen parantamiseksi. Tämä antaisi mahdollisuuden käyttää etätyötä ja digitaalisia palveluja laajemmin, sovittaa digitaalinen osaaminen paremmin yhteen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa sekä osallistaa heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten ikääntyneitä tai maaseudulla asuvia.

(30)

Vaikka tässä suosituksessa esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa, jäljempänä ’vuoden 2020 maakohtaiset suositukset’, keskitytään covid-19-pandemian sosioekonomisten vaikutusten korjaamiseen ja talouden elpymisen helpottamiseen, vuoden 2019 maakohtaiset suositukset koskevat kuitenkin myös uudistuksia, jotka ovat keskipitkän ja pitkän aikavälin rakenteellisiin haasteisiin vastatessa olennaisia. Vuoden 2019 maakohtaiset suositukset ovat edelleen ajankohtaisia, ja niiden seuraamista jatketaan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä koko ensi vuoden. Tämä koskee myös investointeihin liittyvästä talouspolitiikasta annettuja vuoden 2019 maakohtaisia suosituksia. Kaikki vuoden 2019 maakohtaiset suositukset olisi otettava huomioon vuoden 2020 jälkeisessä koheesiopolitiikan rahoituksen strategisessa ohjelmasuunnittelussa, kriisiä lieventävät toimenpiteet ja ulospääsystrategiat mukaan lukien.

(31)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso tarjoaa unionissa puitteet talous- ja työllisyyspolitiikan jatkuvalle koordinoinnille, jolla voidaan edistää kestävää taloutta. Jäsenvaltiot ovat vuoden 2020 kansallisissa uudistusohjelmissaan arvioineet edistymistä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Varmistamalla, että vuoden 2020 maakohtaisia suosituksia noudatetaan kaikilta osin, Slovenia edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja yhteisiä pyrkimyksiä varmistaa kilpailukykyinen kestävyys unionissa.

(32)

Talouksien tiivis koordinointi talous- ja rahaliitossa on keskeistä, jotta covid-19-pandemian taloudellisista vaikutuksista voidaan toipua nopeasti. Koska Slovenia kuuluu jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö on euro, sen olisi euroryhmän antaman poliittisen ohjauksen huomioon ottaen varmistettava, että sen politiikka on euroalueelle annettujen vuoden 2020 suositusten mukaista ja muiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkönä on euro, politiikkojen kanssa yhteen sovitettua.

(33)

Komissio on vuoden 2020 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Slovenian talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2020 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2020 vakausohjelman, vuoden 2020 kansallisen uudistusohjelman ja jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Slovenialle viime vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamiseksi. Komissio on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Slovenian finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(34)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2020 vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (9) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

2.

3.