LIITE 1

ILMOITUS

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

LIITE 2

ILMOITUS

(enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

LIITE 3

ESIMERKKI HYVÄKSYNTÄMERKIN SIJOITTELUSTA

LIITE 4

Esimerkkejä ominaisarvojen merkitsemisestä

1.	Kaikkiin mekaanisiin kytkinlaitteisiin tai -osiin on merkittävä laitteen tai osan luokka. Lisäksi on merkittävä tämän säännön kohdan 2.11 mukaiset ominaisarvot.

1.1	Kaikkien kirjainten ja numeroiden korkeuden on oltava vähintään sama kuin hyväksyntänumeron merkkien, eli a/3, jossa a on 8 mm.

1.2

Kunkin laitteen tai osan ominaisarvot, jotka on merkittävä, on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa (ks. myös tämän säännön 7.3 kohta). Taulukko 1 Ominaisarvot, jotka on merkittävä kytkinlaitteisiin tai -osiin. Mekaaninen kytkinlaite tai -osa Ominaisarvot, jotka on merkittävä Luokka D Dc S U V Vetokuulat ja kiinnityskorvakkeet * *   *     Vetopäät * *   *     Vetoaisakytkimet * * * *   * Vetosilmukat * * * *   * Vetoaisat * * * *   * Vetopalkit * * * *   * Vetopöytäkytkimet * *     *   Vetopöytäkytkimen tapit * *         Vetopöytäkytkimen asennuslevyt * *     *   Koukkutyyppiset kytkimet * * * *   * Esimerkkejä: C50-X D130 Dc90 S1000 V35 tarkoittaa ei-standardinmukaista vetoaisakytkintä, jonka luokka on C50-X, D-arvo 130 kN, suurin sallittu Dc-arvo 9 kN, suurin sallittu staattinen pystysuuntainen kohdistuva massa 1 000 kg ja suurin sallittu V-arvo 35 kN. A50-X D20 S120 tarkoittaa standardinmukaista kiinnityskorvakkeen ja vetokuulan yhdistelmää, jonka luokka on A50-X, suurin D-arvo 20 kN ja suurin sallittu staattinen pystysuuntainen kohdistuva massa 120 kg.

LIITE 5

Mekaanisia kytkinlaitteita ja -osia koskevat vaatimukset

1.   VETOKUULAT JA KIINNITYSKORVAKKEET

Tämän säännön 1.1–1.5 kohdassa esitettyjä vaatimuksia sovelletaan kaikkiin luokan A vetokuuliin ja kiinnityskorvakkeisiin. Jäljempänä 1.6 kohdassa luetellaan lisävaatimukset, jotka standardinmukaisten vetokuulien, joiden halkaisija on 50 mm, ja laippatyyppisten kiinnityskorvakkeiden on täytettävä.

1.1	Luokan A vetokuulien on oltava kuvan 2 mukaisia ulkoisen muodon ja ulkoisten mittojen osalta. Kuva 2 Luokan A vetokuula

1.2	Kiinnityskorvakkeiden muodon ja mittojen on tarvittaessa täytettävä kiinnityspisteitä ja lisäkiinnityslaitteita tai osia koskevat ajoneuvon valmistajan vaatimukset.

1.3

Irrotettavat vetokuulat: 1.3.1 Kun on kyse irrotettavista vetokuulista tai osista, joita ei ole kiinnitetty pulteilla, esim. luokka A50-X, kiinnityspiste ja lukitus on suunniteltava varmistettua mekaanista kiinnitystä varten. 1.3.2 Kun on kyse irrotettavista vetokuulista tai osista, jotka voidaan hyväksyä erikseen käytettäväksi erilaisten kiinnityskorvakkeiden kanssa erilaisissa ajoneuvosovelluksissa, esim. luokka A50-X, välyksen on, silloin kun kuula on kiinnitettynä kiinnityskorvakkeeseen, oltava liitteessä 7 olevan kuvan 25 mukainen.

1.4	Vetokuulien ja hinauslaitteiden on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.1 tai 3.10 kuvattujen testien vaatimukset valmistajan valinnan mukaan. Kohdissa 3.1.7 ja 3.1.8 esitettyjä vaatimuksia sovelletaan kuitenkin aina.

1.5

Kiinnityskorvakkeiden valmistajien on varustettava laitteet kiinnityspisteillä, joihin voidaan kiinnittää lisäkytkin tai laitteet, joiden avulla perävaunu voidaan pysäyttää automaattisesti, jos pääkytkinlaite aukeaa. Tämä vaatimus on välttämätön, jotta ajoneuvo olisi YK:n Euroopan talouskomission säännön nro 13 kohdan 5.2.2.9 vaatimusten mukainen (yhdenmukaiset vaatimukset luokkiin M, N ja O kuuluvien aajoneuvojen hyväksynnälle jarrujen osalta).

1.5.1

Lisäkytkinlaitteen tai varmistuskaapelin kiinnityspisteiden on sijaittava niin, että kun lisäkytkin tai varmistuskaapeli ei käytössä ollessaan haittaa kytkimen normaalia kiertymistä tai työntöjarrujärjestelmän toimintaa. Jos kiinnityspisteitä on yksi, se on sijoitettava etäisyydelle, joka on enintään 100 mm kytkimen kiertymisen keskikohdan kautta kulkevasta pystysuorasta linjasta. Jos tämä ei käytännössä ole mahdollista, kiinnityspisteitä on oltava kaksi, yksi pystysuoran linjan molemmilla puolilla yhtä kaukana keskilinjasta ja korkeintaan 250 mm etäisyydellä siitä. Kiinnityspisteiden on oltava niin takana ja niin ylhäällä kuin on käytännöllistä.

1.6

Luokkien A50-1 – A50-5 standardinmukaisia vetokuulia ja laippatyyppisiä kiinnityskorvakkeita koskevat erikoisvaatimukset: 1.6.1 Luokan A 50-1 vetokuulien ja laippatyyppisten kiinnityskorvakkeiden mittojen on oltava kuvan 3 ja taulukon 2 mukaiset. 1.6.2 Luokkien A 50-2, A50-3, A50-4 ja A50-5 vetokuulien ja laippatyyppisten kiinnityskorvakkeiden mittojen on oltava kuvan 4 ja taulukon 2 mukaiset. 1.6.3 Luokkien A50-1 – A50-5 vetokuulien ja laippatyyppisten kiinnityskorvakkeiden on oltava taulukon 3 olennaisten vaatimusten mukaisia ja niille on suoritettava vastaavat testit. Kuva 3 Luokan A50-1 standardinmukaisten laippatyyppisten kuulakytkimien mitat (ks. taulukko 2) Kuva 4 Luokkien A50-2 – A50-5 standardinmukaisten laippatyyppisten kuulakytkimien (ks. taulukko 2) Taulukko 2 Standardinmukaisten laippatyyppisten kuulakytkimien mitat (mm), ks.kuvat 3 ja 4 Luokka A50-1 A50-2, A50-4 A50-3, A50-5 Huom. e1 90 83 120 ± 0,5 e2 — 56 55 ± 0,5 d2 17 10,5 15 H13 f 130 110 155 ± 6,0 – 0 g 50 85 90 ± 6,0 – 0 c 15 15 15 suurin l 55 110 120 ± 5,0 h 70 80 80 ± 5,0 Taulukko 3 Standardinmukaisten laippatyyppisten kuulakytkimien ominaisarvot. Luokka A50-1 A50-2 A50-3 A50-4 A50-5 D 17 20 30 20 30 S 120 120 120 150 150 D = suurin D-arvo (kN) S = suurin staattinen pystysuuntainen kuormitus (kg)

1.7

Sellaisten vetokuulien ja hinauskorvakkeiden valmistajien, joilla ei ole mitään yhteyttä asianomaiseen ajoneuvonvalmistajaan ja joiden tuotteet on tarkoitettu asennettaviksi jälkimarkkinoilla, on otettava huomioon kytkimen kiertymiseen liittyvät vaatimukset, jotka on esitetty tämän liitteen 2 kohdassa, ja niiden on noudatettava tämän säännön liitteessä 7 esitettyjä soveltuvia vaatimuksia.

2.   VETOPÄÄT

2.1

Luokan B50 vetopäät on suunniteltava siten, että niitä voi käyttää turvallisesti tässä liitteessä olevassa 1 kohdassa kuvattujen vetokuulien kanssa niin, että säädetyt ominaisuudet säilyvät. Vetopäiden on oltava sellaiset, että ne takaavat turvallisen kytkenän kytkinlaitteiden kulumisesta huolimatta.

2.2	Vetopäiden on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.2 esitettyjen testien vaatimukset.

2.3	Millään lisälaitteella (esimerkiksi jarru tai vakaaja) ei saa olla mitään kielteistä vaikutusta mekaaniseen liitokseen.

2.4

Kun vetopää ei ole kiinnitettynä ajoneuvoon, sen vaakatasoisen kiertymisen on oltava vähintään 90° kumpaankin suuntaan vetokuulan ja tämän liitteen 1 kohdassa tarkoitetun kiinnityksen keskiviivasta. Samanaikaisesti on oltava vapaa 20° pystyssuuntainen liikekulma vaakatason ylä- ja alapuolella. Myös yhdessä vaakatasoisen 90° kiertymän kanssa vaaka-akselin ympäri molempiin suuntiin tapahtuvan 25° kierron on oltava mahdollinen. Seuraavien kiertymisliikkeiden on oltava mahdollisia kaikissa vaakasuuntaisen kiertymisen kulmissa: i) pystynyökkäys ± 15° kun aksiaalinen kallistuma on ± 25° ii) aksiaalinen kallistuma ± 10° kun pystynyökkäys on ± 20°.

3.   VETOAISAKYTKIMET

Kaikkiin luokan C50 vetoaisakytkimiin sovelletaan tämän liitteen kohtien 3.1–3.6 vaatimuksia. Lisävaatimukset, jotka luokkien C50-1 – C50-6 standardinmukaisten vetoaisakytkimien on täytettävä, annetaan kohdassa 3.7.

3.1   Suorituskykyvaatimukset: Kaikkien vetoaisakytkimien on täytettävä liitteessä 6 olevassa 3.2 kohdassa esitettyjen testien vaatimukset.

3.2   Soveltuvat vetosilmukat: Luokan C50 vetoaisakytkimien on sovelluttava käytettäviksi kaikkien ominaisuuksiltaan erittelyn mukaisten luokan D50 vetosilmukoiden ja kytkimien kanssa.

3.3   Kita

Luokan C50 vetoaisakytkimissä on oltava kita, joka on suunniteltu siten, että soveltuvat vetosilmukat ohjautuvat kytkimeen.

Jos kita tai kitaa kannattava osa voi nivelöitynä kiertyä pystyakselin ympäri, sen on palauduttava automaattisesti tavalliseen asentoon, ja kytkintapin ollessa avoinna oltava lukittuna varmistetulla mekaanisella liitoksella tähän asentoon, jotta vetosilmukka ohjautuu kytkennässä oikein.

Jos kita tai kitaa kannattava osa voi nivelöitynä kiertyä vaakasuuntaisen poikittaisakselin ympäri, on liitoksen, joka sallii kiertomahdollisuuden, oltava rajoitettuna tavalliseen asentoonsa lukitusmomentilla. Tämän momentin on oltava riittävä estämään 200 N voimaa, joka kohdistuu pystysuoraan ylöspäin kidan lakea kohti, tuottamasta mitään muutosta liitoksen tavallisesta asennosta. Lukitusmomentin on oltava suurempi kuin momentti, joka saadaan aikaan käyttämällä 3.6 kohdassa kuvattua käsivipua. Kita on voitava palauttaa manuaalisesti tavalliseen asentoon. Kita, joka nivelöitynä kiertyy vaakasuuntaisen poikittaisakselin ympäri, hyväksytään ainoastaan enintään 50 kilogramman suuruisille pystysuuntaisille kantokuormille S ja enintään 5 kN suuruisille V-arvoille.

Jos kita tai kitaa kannattava osa voi nivelöitynä kiertyä pitkittäisakselin ympäri, kierron on oltava rajoitettuna vähintään 100 Nm:n lukitusmomentilla.

Kidan vaadittava minimikoko riippuu kytkimen D-arvosta:

D-arvo ≤ 18 kN– leveys 150 mm, korkeus 100 mm

D-arvo > 18 kN ≤ 25 kN– leveys 280 mm, korkeus 170 mm

D-arvo > 25 kN– leveys 360 mm, korkeus 200 mm

Kidan ulkokulmat voivat olla pyöristettyjä.

Pienemmät kidat sallitaan luokan C50-X vetoaisakytkimille, jos niiden käyttö on rajoitettu keskiakseliperävaunuihin, joiden suurin sallittu massa on 3,5 tonnia, tai jos edellä olevasta taulukossa mainitun kidan käyttö on mahdotonta teknisistä syistä ja jos lisäksi käytetään erityiskeinoja, kuten optisia apuvälineitä, joilla varmennetaan automaattisen kytkentämenettelyn turvallinen suoritus, ja jos sovellutusalue on hyväksynnässä rajoitettu kytkimen valmistajan liitteen 1 mukaisella lomakkeella antamien tietojen mukaan.

3.4   Kytketyn vetosilmukan kiertymisen vähimmäisarvot

Vetoaisakytkimeen kiinnitetyllä vetosilmukalla, jota ei ole kiinnitetty ajoneuvoon, on oltava jäljempänä esitetyt kiertymiskulmat. Jos osa kiertymisliikkeestä saadaan aikaan erikoisliitoksella (ainoastaan luokan C50-X vetoaisakytkimet), liitteen 1 mukaisessa ilmoituslomakkeessa annetun sovellutusalueen on oltava rajoitettu liitteen 7 kohdassa 1.3.8 mainittuihin tapauksiin.

3.4.1

± 90° vaakatasossa pystyakselin ympäri ajoneuvon pitkittäisakselista (ks. kuva 5) Kuva 5 Kytketyn vetosilmukan vaakasuuntainen kiertyminen

3.4.2

± 20° pystytasossa poikittaisakselin ympäri ajoneuvon vaaka-akselista (ks. kuva 6). Kuva 6 Kytketyn vetosilmukan pystysuuntainen kiertyminen

3.4.3

± 25° aksiaalisesti pitkittäisakselin ympäri ajoneuvon vaakatasosta (ks. kuva 7). Kuva 7 Kytketyn vetosilmukan aksiaalinen kiertyminen

3.5   Lukitus tahattoman irtoamisen ehkäisemiseksi

Suljetussa asennossa kytkintapin lukitus on varmistettava kahdella varmistetun mekaanisen kiinnityksen tuottavalla lukituslaitteella, joista toisen on toimittava, jos toinen pettää.

Mekaanisen laitteen on selvästi ulkoisesti osoitettava suljettu ja lukittu kytkimen asento. Osoittimen asento on voitava varmistaa tunnustelemalla, esimerkiksi pimeässä.

Mekaanisen osoitinlaitteen on osoitettava molempien lukituslaitteiden kytkeytyminen (Ja-ehto).

Yhden lukituslaitteen kytkeytymisen osoittaminen on kuitenkin riittävä, jos tässä tilanteessa toisen lukituslaitteen kytkeytyminen on järjestelmän rakenteesta johtuva ominaisuus.

3.6   Käsivivut

Käsivipujen on oltava rakenteeltaan helposti käytettäviä ja päistään pyöristettyjä. Kytkimessä ei käsivivun lähellä saa olla käden puristukseen joutumisen mahdollistavia teräviä reunoja tai kärkiä, jotka voivat aiheuttaa loukkaantumisen kytkintä käytettäessä. Kytkimen vapauttamiseen tarvittava voima, mitattuna ilman vetosilmukkaa, ei saa olla suurempi kuin 250 N käyttösuunnassa käsivipuun nähden kohtisuorassa.

3.7   Standardinmukaisia luokkien C50-1 – C50-6 vetoaisakytkimiä koskevat erityisvaatimukset:

3.7.1

Vetosilmukan kiertoliike poikittaisakselin ympäri on saatava aikaan kytkintapin pyöreän muodon avulla (eikä nivelellä).

3.7.2

Kytkintapin ja vetosilmukan välisen välyksen aiheuttamat pitkittäisakselin suuntaiset vetävät ja puristavat iskukuormat on vaimennettava jousi- ja/tai vaimennuslaitteilla (paitsi luokka C50-1).

3.7.3

Kuvassa 8 ja taulukossa 4 annettuja mittoja on noudatettava.

3.7.4

Kytkimien on oltava taulukossa 5 annettujen ominaisarvojen mukaisia ja niiden suhteen testattuja.

3.7.5

Kytkin on avattava kytkimeen asennetulla käsivivulla (ei kauko-ohjauksella).

Kuva 8

Standardinmukaisen vetoaisakytkimen mitat (mm) (ks. taulukko 4)

Taulukko 4

Standardinmukaisen vetoaisakytkimen mitat (mm) (ks. Kuva 8)

Luokka	C50-1	C50-2	C50-3	C50-4	C50-5	C50-6 C50-7	Huom.
e1	83	83	120	140	160	160	± 0,5
e2	56	56	55	80	100	100	± 0,5
d1	—	54	74	84	94	94	suurin
d2	10,5	10,5	15	17	21	21	H13
f	110	110	155	180	200	200	+ 6,0 – 0
g	85	85	90	120	140	140	± 3,0
a	100	170	200	200	200	200	+ 20,0 – 0
b	150	280	360	360	360	360	+ 20,0 – 0
c	20	20	24	30	30	30	suurin
h	150	190	265	265	265	265	suurin
l1	—	150	250	300	300	300	suurin
l2	150	300	330	330	330	330	suurin
l3	100	160	180	180	180	180	± 20,0
T	—	15	20	35	35	35	suurin

Taulukko 5

Standardinmukaisten vetoaisakytkimien ominaisarvot

Luokka	C50-1	C50-2	C50-3	C50-4	C50-5	C50-6	C50-7
D	18	25	70	100	130	190	190
Dc	18	25	50	70	90	120	130
S	200	250	650	900	1 000	1 000	1 000
V	12	10	18	25	35	50	75

D= suurin D-arvo (kN)

Dc= suurin D-arvo (kN) keskiakseliperävaunuille

S= suurin staattinen pystysuuntainen kuorma (kg)

V= suurin V-arvo (kN)

4.   VETOSILMUKAT

4.1   Luokan D50 vetosilmukoiden yleiset vaatimukset

Kaikkien luokan D50 vetosilmukoiden on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.4 esitetyt vaatimukset.

Luokan D50 vetosilmukat on tarkoitettu käytettäväksi luokan C50 vetoaisakytkimien kanssa. Vetosilmukat eivät saa kiertyä aksiaalisesti (koska vastaavat kytkimet voivat kiertyä).

Jos luokan D50 vetosilmukat on varustettu holkeilla, niiden mittojen on oltava kuvan 9 (paitsi luokka D50-C) tai kuvan 10 mukaiset.

Holkit eivät saa olla vetosilmukoihin hitsattuja.

Luokan D50 vetosilmukoiden mittojen on oltava kohdan 4.2 mukaiset. Luokan D50-X vetosilmukan varren muotoa ei ole määritetty, mutta 210 millimetrin matkalla silmukan keskiöstä korkeuden ”h” ja leveyden ”b” on oltava taulukossa 6 annetuissa rajoissa.

Kuva 9

Luokan D50 vetosilmukoiden halkaistu holkki

Kuva 10

Luokan D50-C vetosilmukoiden halkaisematon holkki

Taulukko 6

Luokkien D50-A ja D50-X vetosilmukoiden mitat (ks. kuva 11)

Luokka	h (mm)	b (mm)
D50-A	65 + 2/– 1	60 + 2/– 1
D50-X	enintään 80	enintään 62

Taulukko 7

Standardinmukaisten vetosilmukoiden ominaisarvot

Luokka	D	Dc	S	V
D50-A	130	90	1 000	30
D50-B	130	90	1 000	25
D50-C	190	120	1 000	50
D50-D	190	130	1 000	75

4.2   Luokan D50 vetosilmukoiden erityisvaatimukset

4.2.1

Luokan D50-A ja D50-X vetosilmukoiden mittojen on oltava kuvan 11 mukaiset. Kuva 11 Luokkien D50-A ja D50-X vetosilmukoiden mitat (ks. taulukko 6)

4.2.2

Luokan D50-B vetosilmukoiden mittojen on oltava kuvan 12 mukaiset. Kuva 12 Luokan D50-B vetosilmukoiden mitat (ks. muut mitat kuvassa 11)

4.2.3

Luokkien D50-C ja D50-D vetosilmukoiden mittojen on oltava kuvan 13 mukaiset. Kuva 13 Luokan D50-C ja D50-D vetosilmukoiden mitat (ks. muut mitat kuvassa 11)

4.2.4

Luokkien D50-C ja D50-D vetosilmukat on varustettava kuvan 10 mukaisilla halkaisemattomilla holkeilla.

4.3   Standardinmukaisten vetosilmukoiden kuormitusarvot

Standardinmukaisten vetosilmukoiden ja niiden kiinnitystapojen on oltava taulukossa 7 esitetyille kuormitusarvoille soveltuvia ja niiden mukaan testattuja.

4.4   Luokan L rengasmaisten vetosilmukoiden yleiset vaatimukset:

4.4.1

Luokan L rengasmaiset vetosilmukat on tarkoitettu käytettäväksi luokan K koukkutyyppisten kytkimien kanssa.

4.4.2

Kun vetosilmukoita käytetään luokan K koukkutyyppisten kytkimien kanssa, niiden on täytettävä tämän liitteen kohdassa 10.2 esitetyt kiertymistä koskevat vaatimukset.

4.4.3

Luokan L rengasmaisten vetosilmukoiden mittojen on oltava kuvan 14 ja taulukon 8 mukaiset. Kuva 14 Luokan L rengasmaisten vetosilmukoiden mitat (ks. taulukko 8)

4.4.4

Luokan L rengasmaisten vetosilmukoiden on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.4 esitettyjen testien vaatimukset ja oltava taulukon 9 arvojen mukaan soveltuvia.

Taulukko 8

Luokan L rengasmaisten vetosilmukoiden mitat, (ks. kuva 14)

(mm)
Luokka	L1	L2	L3	L4	L5	Huom
a	68 + 1,6/– 0,0	76,2 ± 0,8	76,2 ± 0,8	76,2 ± 0,8	68 + 1,6/– 0,0
b	41,2 ± 0,8	41,2 ± 0,8	41,2 ± 0,8	41,2 ± 0,8	41,2 ± 0,8
c	70	65	65	65	70	pienin

Taulukko 9

Luokan L standardinmukaisten rengasmaisten vetosilmukoiden ominaisarvot

Luokka	L1	L2	L3	L4	L5
D kN	30	70	100	130	180
Dc kN	27	54	70	90	120
S kg	200	700	950	1 000	1 000
V kN	12	18	25	35	50

5.   VETOAISAT

5.1   Luokan E vetoaisojen on vastattava liitteen 6 kohdassa 3.3 kuvattuja testejä.

5.2   Vetoajoneuvoon liittämistä varten vetoaisat voidaan varustaa joko tämän liitteen 2 kohdan mukaisilla vetopäillä tai 4 kohdan mukaisilla vetosilmukoilla. Vetopäät ja vetosilmukat voidaan liittää kierteillä, pulttaamalla tai hitsaamalla.

5.3   Nivelöityjen vetoaisojen korkeudensäätölaitteet

5.3.1

Nivelöidyt vetoaisat on varustettava laitteilla vetoaisan säätämiseksi kytkinlaitteen tai kidan korkeudelle. Näiden laitteiden on oltava sellaisia, että yksi henkilö voi säätää vetoaisan ilman työkaluja tai muita apuvälineitä.

5.3.2

Korkeudensäätölaitteilla on voitava säätää vetosilmukat tai vetokuulat maahan nähden vaakatasoisesta asennosta vähintään 300 millimetriä ylöspäin ja alaspäin. Tällä alueella vetoaisan on oltava säädettävissä portaattomasti tai enintään 50 millimetrin portain mitattuna vetosilmukasta tai vetokuulasta.

5.3.3

Korkeudensäätölaitteet eivät saa estää vetoaisaa liikkumasta helposti kytkennän jälkeen.

5.3.4

Korkeudensäätölaitteet eivät saa vaikuttaa mahdollisen työntöjarrun toimintaan.

5.4   Jos vetoaisa on varustettu työntöjarruin, vetosilmukan keskiön ja vetosilmukan varren vapaan pään välisen etäisyyden on oltava vähintään 200 millimetriä jarrun toiminta-asennossa. Vetosilmukan varren ollessa täysin sisällä etäisyyden on oltava vähintään 150 mm.

5.5   Keskiakseliperävaunukäyttöön tarkoitetuissa vetoaisoissa vaakatasoisia voimia vastustavan vastuksen on oltava vähintään puolet pystyvoimien vastaavasta.

6.   VETOPALKIT

6.1	Luokan F vetopalkkien on vastattava liitteen 6 kohdassa 3.3 kuvattuja testejä.

6.2	Standardinmukaisten luokan C vetoaisakytkimien kiinnittämiseen tarkoitetun rei’ityksen on oltava kuvan 15 ja taulukon 10 mukainen.

6.3	Vetopalkkeja ei saa hitsata alustaan, korirakenteeseen tai ajoneuvon muihin osiin.

Kuva 15

Mitat standardinmukaisen vetoaisakytkimen asennusta varten (ks. taulukko 10)

Taulukko 10

Mitat standardinmukaisen vetoaisakytkimen asennusta varten (ks. kuva 15)

(mm)
Luokka	C50-1	C50-2	C50-3	C50-4	C50-5	C50-6C50-7	Huom.
e1	83	83	120	140	160	160	± 0,5
e2	56	56	55	80	100	100	± 0,5
d1	—	55	75	85	95	95	+ 1,0/– 0,5
d2	10,5	10,5	15	17	21	21	H13
T	—	15	20	35	35	35	suurin
F	120	120	165	190	210	210	pienin
G	95	95	100	130	150	150	pienin
L1	—	200	300	400	400	400	pienin

7.   VETOPÖYTÄKYTKIMET JA OHJAUSKIILAT

Kohdissa 7.1–7.7 esitettyjä vaatimuksia sovelletaan kaikkiin luokan G50 vetopöytäkytkimiin.

Standardinmukaisia kytkinlaitteita koskevia lisävaatimuksia esitetään kohdassa 7.9.

Ohjauskiilojen on täytettävä 7.8 kohdassa luetellut vaatimukset.

7.1   Soveltuvat vetopöytäkytkimien tapit

Luokan G50 vetopöytäkytkimien on oltava siten suunniteltuja, että niitä voi käyttää yhdessä luokan H50 kytkintappien kanssa ja nämä yhdessä vastaavat eriteltyjä ominaisuuksia.

7.2   Ohjaimet

Vetopöytäkytkimet on varustettava ohjaimella, joka varmistaa turvallisen ja oikean kytkintapin kytkennän. Ohjaimen sisäänmenoleveyden on oltava vähintään 350 millimetriä standardinmukaisia halkaisijaltaan 50 mm:n vetopöytäkytkimiä varten (ks. kuva 16).

Pieniä, ei-standardinmukaisia luokan G50-X vetopöytäkytkimiä varten, joiden suurin D-arvo on 25 kN, sisäänmenoleveyden on oltava vähintään 250 mm.

Kuva 16

Standardinmukaisen vetopöytäkytkimen mitat (ks. taulukko 11)

Kuva 16a

Asennusreikien toleranssit vetopöytäkytkimien luokan J kiinnityslevyjä varten (ks. tämän liitteen 9.1 kohta)

Taulukko 11

Standardinmukaisen vetopöytäkytkimen mitat (ks. kuva 16)

(mm)
Luokka	G50-1	G50-2	G50-3	G50-4	G50-5	G50-6
H	140-159	160-179	180-199	200-219	220-239	240-260

7.3   Vetopöytäkytkimen kiertymisen vähimmäisarvot

Kun kytkintappi on kytkettynä mutta vetopöytäkytkin irrotettuna kiinnityslevystä tai ajoneuvosta ja asennuspulttien vaikutus huomioon otettuna, kytkimen on sallittava samanaikaisesti seuraavat vetopöytäkytkimen tapin kiertymisen vähimmäisarvot:

7.3.1

± 90° pystysuuntaisen akselin ympäri (ei sovelleta pakko-ohjaaviin vetopöytäkytkimiin);

7.3.2

± 12° kulkusuuntaan nähden poikittaisen vaakatasoisen akselin ympäri. Tämä kulma ei välttämättä kata maastokäyttöä;

7.3.3

Aksiaalinen kiertyminen pitkittäisakselin ympäri on sallittua ± 3° saakka. Tämä kulma voidaan kuitenkin ylittää täysin heiluvassa vetopöytäkytkimessä edellyttäen, että lukitusmekanismi mahdollistaa kiertymän rajoittamisen enintään ± 3° asteeseen.

7.4   Vetopöytäkytkimien irrottamisen estävät lukituslaitteet

Vetopöytäkytkin on lukittava kytkettyyn asentoon kahdella mekaanisella lukituslaitteella, joista kummankin on toimittava, jos toinen pettää.

Päälukituslaitteen on toimittava automaattisesti, mutta lisälukituslaite voi olla joko automaattinen tai käsikäyttöinen. Lisälukituslaite voi toimia yhdessä päälukitulaitteen kanssa ja tarjota toisen varmistetun mekaanisen lukituksen päälukituslaitetta varten. Lisälukituslaitteen irrottaminen saa olla mahdollista vain jos päälukituslaite on kunnolla kiinni.

Lukituslaitteiden irrottaminen tahattomasti ei saa olla mahdollista. Avaamisen on edellytettävä ajoneuvon kuljettajan tai käyttäjän tietoista toimintaa.

Kytkimen suljettu ja lukittu asento on osoitettava visuaalisesti mekaanisella laitteella, ja osoittimen asento on voitava tarkastaa tunnustelemalla, esimerkiksi pimeässä. Osoittimen on osoitettava sekä pää- että lisälukituslaitteen asento. Yhden laitteen asennon osoittaminen on kuitenkin riittävä, jos toisen laitteen lukkiutuminen samanaikaisesti on laitteen rakenteellinen ominaispiirre.

7.5   Käyttölaitteet tai vapautusmekanismit

Käyttölaitteiden on kytkimen suljetussa asennossa oltava niin varmistettuja, että tahaton käyttö ei ole mahdollista. Lukitusjärjestelmän on oltava sellainen, että sen avaaminen kytkimen vapautusmekanismin käyttämiseksi edellyttää tietoista toimintaa.

7.6   Pintakäsittely

Kytkinlevyn ja kytkinlukon pintojen on oltava toiminnan kannalta moitteettomia ja huolellisesti koneistettuja, taottuja, valettuja tai puristettuja.

7.7   Kuormitusvaatimukset

Kaikkien vetopöytäkytkimien on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.7 kuvaillut testit.

7.8   Ohjauskiilat

7.8.1

Puoliperävaunujen aktiiviseen ohjaukseen käytettyjen ohjauskiilojen mittojen on oltava kuvan 17 mukaisia. Kuva 17 Jousitettujen ohjauskiilojen mitat

7.8.2

Ohjauskiilan on mahdollistettava turvallinen ja oikea kytkeytyminen ja sen on oltava jousitettu. Jousen voima on valittava siten, että on mahdollista kytkeä kuormaamaton puoliperävaunu ja siten, että puoliperävaunun ollessa täysin kuormattu ohjauskiila on tiukasti kosketuksessa kytkimen levyihin. Vetopöydän irrottamisen on oltava mahdollista puoliperävaunun ollessa sekä kuormattuna että kuormaamattomana.

7.9   Standardinmukaisia vetopöytäkytkimiä koskevat erityisvaatimukset:

7.9.1

Kuvassa 16 ja taulukossa 11 annettuja mittoja on noudatettava.

7.9.2

Standardinmukaisten vetopöytäkytkimien on sovelluttava ja oltava testattu 150 kN:n D-arvon ja 20 tonnin U-arvon mukaisesti.

7.9.3

Irrotuksen on oltava mahdollista suoraan vetopöytäkytkimelle asennetulla käsivivulla.

7.9.4

Standardinmukaisten vetopöytäkytkimien on oltava soveltuvia puoliperävaunujen aktiiviseen ohjaukseen ohjauskiiloja käyttämällä (ks. 7.8 kohta).

8.   VETOPÖYTÄKYTKIMIEN TAPIT

8.1	Luokan H50 (ISO 337 -standardin mukaisten) vetopöytäkytkimien tappien on oltava mitoiltaan kuvan 18 mukaisia. Kuva 18 Luokan H50 vetopöytäkytkimien tappien mitat

8.2	Vetopöytäkytkimien tappien on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.9 kuvattujen testien vaatimukset.

9.   KIINNITYSLEVYT

9.1	Vetopöytäkytkimien luokan J kiinnityslevyissä on oltava pyöreän asennusreiät kuvan 16a mukaisesti, kun ne on tarkoitettu standardinmukaisille vetopöytäkytkimille. Asennusreikien halkaisijan on kuitenkin oltava 17 mm + 2,0/– 0,0 mm. Reikien on oltava pyöreät, EI rakomaiset (ks. kuva 16a).

9.2	Standardinmukaisten vetopöytäkytkimien kiinnityslevyjen on sovelluttava puoliperävaunujen aktiiviseen ohjaukseen (ohjauskiiloilla). Ei-standardinmukaisten vetopöytäkytkimien kiinnityslevyjen, jotka ovat soveltumattomia aktiiviseen ohjaukseen, on oltava asianmukaisesti merkitty.

9.3	Vetopöytäkytkimien kiinnityslevyjen on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.8 kuvattujen testien vaatimukset.

10.   KOUKKUTYYPPISET KYTKIMET

10.1   Luokan K koukkutyyppisten kytkimien yleiset vaatimukset:

10.1.1

Kaikkien luokan K koukkutyyppisten kytkimien on täytettävä liitteessä 6 olevassa 3.5 kohdassa esitettyjen testien vaatimukset ja oltava taulukon 13 ominaisarvojen mukaisesti soveltuvia.

10.1.2

Luokan K koukkutyyppisten kytkimien mittojen on oltava kuvan 19 ja taulukon 12 mukaiset. Luokkien K1–K4 kytkimet ovat ei-automaattisia kytkimiä, jotka on tarkoitettu käytettäväksi vain perävaunuissa, joiden suurin sallittu massa on korkeintaan 3,5 tonnia. Luokkien KA1–KA3 kytkimet ovat automaattisia kytkimiä. Kuva 19 Luokan K koukkutyyppisten kytkimien mitat ja kiertymisarvot

10.1.3

Koukkutyyppistä kytkintä saa käyttää vain rengasmaisten vetosilmukoiden kanssa. Kun kytkintä käytetään luokan L rengasmaisen vetosilmukan kanssa, kytkimen kiertymiskulmien on oltava tämän liitteen kohdan 10.2 mukaiset.

10.1.4

Luokan K koukkutyyppistä kytkintä käytetään sellaisen rengasmaisen silmukan kanssa, jonka vähimmäisvälys tai vapaa liike uutena on 3 mm ja enimmäisvälys 5 mm. Kytkimen valmistajan on ilmoitettava sopivat vetosilmukat liitteessä 1 esitetyssä ilmoituksessa.

10.2   Kun luokan K kytkintä käytetään luokan L rengasmaisen vetosilmukan kanssa, mutta se ei ole kiinnitettynä ajoneuvoon, kytkimen ei-samanaikaisten kiertymiskulmien on oltava seuraavat (ks. myös kuva 19):

10.2.1

± 90° vaakasuunnassa kytkimen pystyakselin ympäri:

10.2.2

± 40° pystysuunnassa kytkimen vaakasuuntaisen poikittaisakselin ympäri:

10.2.3

± 20° aksiaalinen kiertymä kytkimen vaakasuuntaisen pitkittäiskeskilinjan ympäri.

10.3   Automaattisissa luokan K koukkutyyppisissä kytkimissä on sellainen kita, että vetosilmukka ohjautuu kytkimeen.

10.4   Lukitus tahattoman irtoamisen ehkäisemiseksi

Suljetussa asennossa kytkimen lukitus on varmistettava kahdella varmistetun mekaanisen kiinnityksen tuottavalla lukituslaitteella, joista toisen on toimittava, jos toinen pettää.

Suljettu ja lukittu kytkimen asento on selvästi ulkoisesti osoitettava mekaanisella laitteella. Osoittimen asento on, esimerkiksi pimeässä, voitava varmistaa tunnustelemalla.

Mekaanisen osoitinlaitteen on osoitettava molempien lukituslaitteiden kytkeytyminen (JA-ehto).

Yhden lukituslaitteen kytkeytymisen osoittaminen on kuitenkin riittävä, jos tässä tilanteessa toisen lukituslaitteen kytkeytyminen on järjestelmän rakenteellinen ominaisuus.

10.5   Käsivivut

Käsivipujen on oltava rakenteeltaan helposti käytettäviä ja päistään pyöristettyjä. Kytkimessä ei käsivivun lähellä saa olla käden puristukseen joutumisen mahdollistavia teräviä reunoja tai kärkiä, jotka voivat aiheuttaa loukkaantumisen kytkintä käytettäessä. Kytkimen vapauttamiseen tarvittava voima, mitattuna ilman vetosilmukkaa, ei saa olla suurempi kuin 250 N käyttösuunnassa käsivipuun nähden kohtisuorassa.

Taulukko 12

Luokan K koukkutyyppisten kytkimien mitat (ks. kuva 19)

Luokka	K1	K2	K3	K4	KA1	KA2	KA3	Huom.
e1	—	83	83	120	120	140	160	± 0,5
e2	—	56	56	55	55	80	100	± 0,5
e3	90	—	—	—	—	—	—	± 0,5
d2	17	10,5	10,5	15	15	17	21	H13
c	3	3	3	3	3	3	3	pienin
f	130	175	175	180	180	200	200	suurin
g	100	100	100	120	120	140	200	suurin
a	45	45	45	45	45	45	45	+ 1,6/– 0,0
L1	120	120	120	120	250	300	300	suurin
L2	74	74	63	74	90	90	90	suurin
L3	110	130	130	150	150	200	200	suurin

Taulukko 13

Luokan K koukkutyyppisten kytkimien ominaisarvot

Luokka	K1	K2	K3	K4	KA1	KA2	KA3
D kN	17	20	20	25	70	100	130
Dc kN	—	—	17	20	54	70	90
S kg	120	120	200	250	700	900	1 000
V kN	—	—	10	10	18	25	35

11.   ERITYISET VETOAISATYYPPISET KYTKIMET, LUOKKA T

11.1	Luokan T erityiset vetoaisakytkimet on tarkoitettu käytettäväksi tietyissä ajoneuvoyhdistelmissä, esimerkiksi autonkuljetusajoneuvoissa. Nämä ajoneuvot ovat erikoisrakenteisia, ja siksi voi olla välttämätöntä sijoittaa kytkin erityiseen ja epätavalliseen paikkaan.

11.2	Luokan T kytkimiä voidaan käyttää vain keskiakseliperävaunuissa, ja tästä rajoituksesta on mainittava liitteessä 1 esitetyssä ilmoituslomakkeessa.

11.3	Luokan T kytkimet on hyväksyttävä yhteensopivana parina, eikä kytkimen irrottaminen saa olla mahdollista muutoin kuin korjaamolla käyttämällä työkaluja, joita ei tavallisesti kuljeteta mukana ajoneuvossa.

11.4	Luokan T kytkin ei saa toimia automaattisesti.

11.5	Luokan T kytkimien on täytettävä liitteen 6 kohdassa 3.3 esitettyjen testien vaatimukset lukuun ottamatta kohtaa 3.3.4.

11.6

Seuraavien samanaikaisten kiertymiskulmien on oltava mahdollisia, kun kytkintä ei ole kiinnitetty ajoneuvoon mutta kun se on koottu ja samassa tavanomaisessa asennossa kuin ajoneuvoon kiinnitettynä: 11.6.1 ± 90° vaakasuunnassa pystyakselin ympäri; 11.6.2 ± 8° pystysuunnassa vaakasuuntaisen poikittaisakselin ympäri; 11.6.3 ± 3° aksiaalinen kiertymä vaakasuuntaisen pitkittäisakselin ympäri.

12.   KAUKONÄYTÖN JA KAUKO-OHJAUKSEN LAITTEET

12.1   Yleiset vaatimukset

Kaukonäytön ja kauko-ohjauksen laitteet ovat sallittuja vain luokkien C50-X ja G50-X automaattisissa kytkinlaitteissa.

Kaukonäytön ja kauko-ohjauksen laitteet eivät saa haitata kytketyn vetoaisan tai puoliperävaunun vapaata vähimmäisliikettä. Niiden on oltava kiinnitettynä ajoneuvoon pysyvästi.

Kaikki kaukonäytön ja kauko-ohjauksen laitteet kuuluvat kytkinlaitteiden testauksen ja hyväksynnän soveltamisalueeseen yhdessä kaikkien käyttölaitteiden ja voimansiirtolaitteiden osien kanssa.

12.2   Kaukonäyttö

12.2.1

Automaattisessa kytkentämenettelyssä kaukonäyttölaitteiden on osoitettava kytkimen suljettu ja kaksinkertaisesti lukittu asento optisesti kohdan 12.2.2 mukaisesti. Lisäksi avoin asento voidaan osoittaa kohdan 12.2.3 mukaisesti. Kaukonäyttölaitteen on toimittava automaattisesti aina, kun kytkin avataan tai suljetaan.

12.2.2

Muutos avoimesta suljettuun ja kaksinkertaisesti lukittuun asemaan osoitetaan vihreällä optisella signaalilla.

12.2.3

Jos avoin ja/tai lukitsematon kytkimen asento osoitetaan, on käytettävä punaista optista signaalia.

12.2.4

Osoitettaessa automaattisen kytkentämenettelyn päättyminen on varmistettava, että vetopöytäkytkimen tappi on todella kytkeytynyt kaksinkertaisesti lukittuun loppuasentoon.

12.2.5

Kaukonäyttöjärjestelmään tuleva vika ei saa aiheuttaa suljetun ja lukitun asennon osoitusta kytkentämenettelyn aikana, jos loppuasentoa ei ole saavutettu.

12.2.6

Jos yksi kahdesta lukituslaitteesta avautuu, vihreän optisen signaalin (jos sellainen on) on sammuttava ja punaisen signaalin on sytyttävä.

12.2.7

Suoraan kytkinlaitteeseen kiinnitetyt mekaaniset osoittimet on säilytettävä.

12.2.8

Jotta kuljettajan huomiokyvyn häiriytyminen tavallisen ajon aikana vältettäisiin, kaukonäyttölaite on voitava kytkeä pois päältä. Laitteen on kuitenkin kytkeydyttävä päälle automaattisesti, kun kytkin seuraavan kerran avataan ja suljetaan (ks. kohta 12.2.1).

12.2.9

Kaukonäyttölaitteiden toiminnan ohjainten ja osoituksien on oltava kuljettajan näkökentässä, ja niiden on oltava pysyviä ja selkeitä.

12.3   Kauko-ohjaus

12.3.1

Jos käytetään tämän säännön kohdan 2.8 mukaista kauko-ohjauslaitetta, on käytettävä myös kohdan 12.2 mukaista kaukonäyttölaitetta, jonka on osoitettava ainakin kytkimen avoin asento.

12.3.2

Ajoneuvossa on oltava oltava erityinen kytkin (esimerkiksi pääkytkin, vipu tai venttiili), jonka avulla kytkinlaite voidaan avata ja sulkea kauko-ohjauslaitteella. Jos tätä pääkytkintä ei ole sijoitettu ohjaamoon, se ei saa olla paikassa, jossa se on ulkopuolisten henkilöiden vapaasti saavutettavissa, tai sen on oltava lukittavissa. Kytkimen todellinen käyttö ohjaamosta saa olla mahdollista ainoastaan, kun tahaton käyttö ei ole mahdollista (esimerkiksi niin, että käyttöön tarvitaan kaksi kättä). On oltava mahdollista todeta, onko kytkimen avaaminen kauko-ohjauksella toteutunut vai ei.

12.3.3

Jos kauko-ohjaus edellyttää sitä, että kytkin avataan käyttämällä ulkoista voimaa, on ulkoisen voiman toimintatila osoitettava asianmukaisesti kuljettajalle. Tämä ei ole tarpeen, jos ulkoinen voima on käytettävissä ainoastaan kauko-ohjausta käytettäessä.

12.3.4

Jos toimilaite kytkimen avaamiseksi kauko-ohjauksella on asennettu ajoneuvon ulkopuolelle, on oltava mahdollista valvoa aluetta kytkettyjen ajoneuvojen välissä, mutta tälle alueelle ei kuitenkaan tarvitse mennä laitteen käyttämiseksi.

12.3.5

Mikään yksittäinen käyttövirhe tai minkään yksittäisen vian esiintyminen järjestelmässä ei saa aiheuttaa tarkoituksetonta kytkimen avautumista tavanomaisen ajon aikana. Kaikki järjestelmän viat on osoitettava suoraan tai niiden on ilmettävä välittömästi esimerkiksi virhetoimintona seuraavan käytön aikana.

12.3.6

Kauko-ohjauksen vikatapauksessa on oltava mahdollista avata kytkin hätätilanteessa ainakin yhdellä muulla tavalla. Jos irrottaminen edellyttää työkalun käyttöä, työkalun on sisällyttävä ajoneuvon varusteisiin. Tämän liitteen kohdan 3.6 vaatimuksia ei sovelleta käsivipuihin, joita käytetään ainoastaan hätätilanteessa tapahtuvaan kytkimen avaamiseen.

12.3.7

Kauko-ohjauslaitteiden käytön ohjainten ja osoittimien on oltava pysyvästi ja selvästi merkittyjä.

LIITE 6

Mekaanisten kytkinlaitteiden tai -osien testaus

1.   YLEISET TESTAUSVAATIMUKSET

1.1

Kytkinlaitteiden näytteille on suoritettava sekä lujuustestit että toiminnalliset testit. Fyysiset testit on suoritettava aina kun mahdollista, mutta ellei muuta määrätä, tyyppihyväksyntäviranomainen tai tekninen tutkimuslaitos voi luopua fyysisistä lujuustesteistä, jos osan yksinkertainen rakenne tekee teoreettisen tarkistuksen mahdolliseksi. Huonoin mahdollinen tapaus voidaan määrittää teoreettisilla tarkastuksilla. Teoreettisten tarkastusten on kuitenkin aina taattava saman tasoinen tulosten laatu kuin dynaamisten tai staattisten testien. Epäselvissä tapauksissa fyysisen testauksen tulokset ovat määrääviä. Ks. myös tämän säännön kohta 4.8.

1.2	Kytkinlaitteissa lujuus on todennettava dynaamisella testillä (kestotestillä). Tietyissä tapauksissa voivat lisäksi jotkin staattiset testit olla tarpeellisia (ks. tämän liitteen 3 kohta).

1.3	Dynaaminen testi (lukuun ottamatta tämän liitteen kohdan 3.10 mukaista testiä) on suoritettava suunnilleen sinimuotoisella kuormituksella (vaihtuva ja/tai jaksottainen) materiaalille soveltuvalla kuormituskertojen lukumäärällä. Halkeamia tai murtumia ei saa esiintyä.

1.4

Ainoastaan vähäinen pysyvä muodonmuutos sallitaan säädetyissä staattisissa testeissä. Ellei toisin mainita, pysyvä plastinen muodonmuutos vapauttamisen jälkeen saa olla korkeintaan 10 prosenttia suurimmasta testin aikana mitatusta muodonmuutoksesta. Jos testaaja joutuu vaaratilanteeseen muodonmuutoksen mittaamisen takia, staattisen testin tämä osa voidaan jättää pois, mikäli sama parametri testataan muissa testeissä, kuten dynaamisessa testissä.

1.5

Dynaamisissa testeissä kuormitusoletukset perustuvat ajoneuvon pitkittäisakselin suuntaiseen vaakasuuntaiseen voimakomponenttiin ja pystysuuntaiseen voimakomponenttiin. Ajoneuvon pitkittäisakseliin nähden poikittaisia vaakasuuntaisia voimakomponentteja ja momentteja ei oteta huomioon, jos niillä on ainoastaan vähäinen merkitys. Tätä lievennystä ei sovelleta tämän liitteen kohdan 3.10 mukaiseen testausmenettelyyn. Jos kytkinlaitteen tai sen ajoneuvoon kiinnityksen rakenne tai lisäjärjestelmien (kuten vakaajat ja lyhyt kytkinjärjestely) kiinnitys aiheuttaa lisävoimia tai -momentteja, tyyppihyväksyntäviranomainen tai tekninen tutkimuslaitos voi vaatia lisätestejä. Ajoneuvon pituusakselin suuntainen vaakasuuntainen voimakomponentti esitetään teoreettisesti määriteltynä viitevoimana, D -tai Dc-arvona. Tarvittaessa pystysuora voimakomponentti esitetään staattisena pystysuuntaisena kantokuormana S kytkentäpisteessä ja oletettuna pystysuuntaisena kantokuormana V, tai kun on kyse vetopöytäkytkimistä, oletettuna pystysuuntaisena kantokuormana U.

1.6	Ominaisarvot D, Dc, S, V ja U, joihin testit perustuvat, ja jotka määritellään tämän säännön 2.11 kohdassa, otetaan valmistajan ETY-tyyppihyväksyntää koskevassa hakemuksessa antamista tiedoista (ks. liitteet 1 ja 2).

1.7	Varman lukituslaitteen, jota pitää paikallaan jousivoima, on pysyttävä varmistetussa asennossa, kun siihen kohdistuu vähiten suotuisassa suunnassa voima, joka vastaa kolminkertaista lukituslaitteen painoa.

2.   TESTIMENETTELYT

Jos käytetään tämän liitteen kohdan 3.10 mukaista testausmenettelyä, kohtia 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5 ei sovelleta.

2.1

Dynaamisia testejä ja staattisia testejä varten näyte on asetettava voimien kohdistamisen mahdollistavaa sopivaan telineeseen siten, että siihen ei kohdistu mitään lisävoimia tai -momentteja määritellyn testivoiman lisäksi. Kun on kyse vaihtokuormaisista testeistä, voiman kohdistamisen suunta ei saa poiketa yli ± 1° määritellystä suunnasta. Tykyttäväkuormaisissa tai staattisissa testeissä kulman on oltava suurimman testikuorman mukainen. Tavallisesti tämä vaatii liitoksen voiman kohdistuspisteessä (eli kytkentäpisteessä) ja toisen liitoksen riittävän etäisyyden päässä.

2.2

Testaustaajuus ei saa olla yli 35 hertziä. Valitun taajuuden on oltava riittävän etäällä testijärjestelyn ja laitteen resonanssitaajuuksista. Asynkronisessa testauksessa kahden voimakomponentin taajuuksien eron on oltava noin 1–3 prosenttia. Teräksisille kytkinlaitteille jaksojen lukumäärä on 2 × 106. Muista materiaalista valmistetuille laitteille suurempi jaksojen lukumäärä voi olla tarpeen. Halkeamien testauksessa on käytettävä tunkeumavärimenetelmää tai vastaavaa menetelmää.

2.3	Tykyttävässä testissä testausvoima vaihtelee suurimman ja pienimmän testausvoiman välillä. Pienin testausvoima saa olla korkeintaan 5 prosenttia suurimmasta testausvoimasta, ellei kyseisessä testimenettelyssä muuta edellytetä.

2.4	Muualla kuin tämän liitteen kohdassa 3.2.3 vaadituissa staattisissa testeissä testivoima on kohdistettava tasaisesti ja nopeasti ja sitä on pidettävä yllä vähintään 60 sekuntia.

2.5

Testattavat kytkinlaitteet tai -osat on tavallisesti kiinnitettävä mahdollisimman jäykästi testaustelineeseen todelliseen asentoonsa, jossa niitä käytetään ajoneuvossa. Kiinnityslaitteiden on oltava valmistajan tai hakijan määrittelemiä ja niitä, jotka on tarkoitettu kytkinlaitteen tai -osan kiinnittämiseen ajoneuvoon, ja/tai niillä on oltava samat mekaaniset ominaisuudet.

2.6

Kytkinlaitteet tai -osat on testattava siinä muodossa kuin niitä käytetään liikenteessä. Valmistajan harkinnan mukaan ja teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella joustavat osat voidaan korvata jäykillä, jos tämä on välttämätöntä testimenettelyn kannalta ja jollei sillä ole vääristävää vaikutusta testitulokseen. Nopeutetun testimenettelyn aikana ylikuumentuneet joustavat osat voidaan korvata testin kuluessa. Testikuormat voidaan kohdistaa erityisillä välyksettömillä laitteilla.

3.   ERITYISET TESTAUSVAATIMUKSET

Jos käytetään tämän liitteen kohdan 3.10 mukaista testausmenettelyä, kohtien 3.1.1–3.1.6 vaatimuksia ei sovelleta.

3.1   Vetokuulat ja kiinnityskorvakkeet

3.1.1   Vetokuulan sisältävän mekaanisen kytkinlaitteen tyyppi voi olla joku seuraavista:

i)	yksiosaiset vetokuulat, jotka sisältävät laitteet, joissa ei ole vaihdettavia irrotettavia kuulia (ks. kuvat 20a ja 20b);

ii)	vetokuulat, jotka sisältävät osia, jotka voidaan purkaa (ks. kuvat 20c, 20d ja 20e);

iii)	kiinnityskorvake ilman kiinnitettyä kuulaa (ks. kuva 20f).

Kuva 20

Kuulatyyppisiä kiinnityskorvakkeita

3.1.2   Perustesti on dynaaminen kestotesti. Testinäytteeseen kuuluu vetokuula, kuulan kaula ja kiinnittimet, jotka tarvitaan ajoneuvoon kiinnittämistä varten. Vetokuulan ja kiinnityskorvakkeiden on oltava jäykästi kiinnitetty testaustelineeseen, jolla voidaan saada aikaan vaihtuva voima, siihen todelliseen asentoon, jossa se on tarkoitettu käytettäväksi.

3.1.3   Ajoneuvon valmistaja määrittää kiinnityspisteiden sijainnit vetokuulan ja kiinnityskorvakkeen kiinnittämiseksi (ks. tämän säännön 5.3.2 kohta).

3.1.4   Testaukseen toimitetuissa laitteissa on oltava kaiki osat ja rakenteelliset yksityiskohdat, joilla voi olla vaikutusta lujuuteen (esimerkiksi sähkörasialevy tai merkinnät). Testattavan näytteen on sisällettävä kaikki osat niihin kohtiin saakka, joista laite kiinnitetään ajoneuvoon. Ajoneuvon valmistaja ilmoittaa vetokuulan ja kytkinkuulan asennuspisteiden geometrisen aseman suhteessa referenssiviivaan, ja se ilmoitetaan testausselosteessa. Kaikki kiinnityspisteiden suhteelliset asemat suhteessa referenssiviivaan, jota varten vetoajoneuvon valmistaja ilmoittaa kaikki tarvittavat tiedot hinauslaitevalmistajalle, toistetaan testipenkissä.

3.1.5   Testipenkkiin kiinnitetty näyte testataan vaihtuvalla kuormalla, joka kohdistuu kuulaan kuvissa 21 ja 22 esitetyssä kulmassa.

Testauskulman suunnan määrää kuulan keskiön kautta kulkevan vaakasuuntaisen referenssiviivan ja kytkinlaitteen sen kiinnityspisteen kautta, joka on lähimmistä kiinnityspisteistä ylin vaakatasossa mitattuna, kulkevan vaakaviivan sijainti toisiinsa nähden pystysuunnassa. Jos kiinnityspiste on vaakasuuntaisen referenssiviivan yläpuolella, testi suoritetaan kulmassa α = + 15° ± 1 , ja jos piste on viivan alapuoplella kulmassa α = – 15° ± 1 (ks. kuva 21). Testauskulman määrittämisessä käytetään niitä kiinnityspisteitä, jotka ajoneuvon valmistaja on ilmoittanut ja jotka välittävät suurimmat vetovoimat vetoajoneuvon rakenteeseen.

Tämä kulma on valittu niin, että pystysuuntainen staattinen ja dynaaminen kuorma otetaan huomioon, ja se soveltuu ainoastaan sallitulle staattiselle kuormalle, joka on enintään:

S = 120 × D [N]

Jos staattinen kuorma on edellä esitettyä suurempi, testauskulmaa kasvatetaan molemmissa tapauksissa arvoon 20°.

Dynaaminen testi on suoritettava seuraavalla testivoimalla:

Fhs res = ± 0,6 D

3.1.6   Testimenettely on sovellettavissa erityyppisiin kytkinlaitteisiin seuraavasti (ks. kohta 3.1.1):

3.1.6.1

yksiosaiset vetokuulat, jotka sisältävät laitteet, joissa ei ole vaihdettavia irrotettavia kuulia (ks. kuvat 20a ja 20b); 3.1.6.1.1 Kuvissa 20a ja 20b esitettyjen laitteiden lujuustestit suoritetaan 3.1.5 kohdan vaatimusten mukaisesti. Kuva 21 Testivoiman kohdistuskulmat Kuva 22 Testivoiman kohdistuskulmat

3.1.6.2

Purettavissa olevia osia sisältävät vetokuulat Seuraavat luokat on määritelty: a) kiinnityskorvake ja -kuula (ks. kuva 20c); b) kiinnityskorvake ja -kuula yhteisellä tuella (ks. kuva 20d); c) kiinnityskorvake ja irrotettava kuula (ks. kuva 20e); d) kiinnityskorvake ilman kuulaa (ks. kuva 20f). 3.1.6.2.1 Kuvissa 20c–20f esitettyjen laitteiden lujuustesti on suoritettava kohdan 3.1.5 vaatimusten mukaisesti. Mitat e ja f, joiden valmistustoleranssi on ± 5 mm, on esitettävä testausselosteessa. Kiinnityskorvakkeen (ks. kuva 20f) testi on suoritettava asennetulla kuulalla (tukineen). Ainoastaan kiinnityspisteiden ja kuulan tuen asennuspinnan väliset kiinnityskorvakkeen testin tulokset otetaan huomioon. Kytkinlaitteen valmistajan on määriteltävä mitat e ja f, joiden valmistustoleranssin on oltava ± 5 mm.

3.1.6.3

Kytkinlaitteet, joiden mitat e ja f muuttuvat, irrotettavia ja vaihdettavia vetokuulia varten (ks. kuva 22). 3.1.6.3.1 Tällaisten kiinnityskorvakkeiden lujuuskokeet tehdään kohdan 3.1.5 vaatimusten mukaisesti. 3.1.6.3.2 Jos huonoimman tapauksen järjestely voidaan määrittää valmistajan ja tyyppitestausviranomaisen tai teknisen tutkimuslaitoksen välisellä sopimuksella, on ainoastaan tämän yhden järjestelyn testaaminen riittävä. Muutoin testataan useita kuulan asemia yksinkertaistetulla testiohjelmalla kohdan 3.1.6.3.3 mukaisesti. 3.1.6.3.3 Yksinkertaistetussa testiohjelmassa f-arvon on oltava on määritettyjen arvojen fpienin ja fsuurin välissä, eikä se saa olla suurempi kuin 100 mm. Kuulan etäisyyden tuesta on oltava 130 mm, esuurin. Kaikkien mahdollisten kuulan asemien kattamiseksi alueella, joka on annettu vaakasuuntaisena etäisyytenä kiinnityspinnasta ja pystysuuntaisena alueena f (fpienin–fsuurin), on testattava kaksi laitetta seuraavasti: i) yksi kun kuula on yläasemassa (fsuurin), ja ii) yksi kun kuula on ala-asemassa (fpienin). Testausvoiman kohdistuskulma vaihtelee positiivisesta negatiiviseen sen mukaan, mikä on kuulan keskiön kautta kulkevan referenssiviivan ja kytkinlaitteen ylimmän ja lähimmän kiinnityspisteen kautta kulkevan yhdensuuntaisen viivan suhde. Käytettävät kulmat on esitetty kuvassa 22.

3.1.7   Jos irrotettava kuulat kiinnitetään muutoin kuin kierteillä, esim. jousipidikkeellä, ja jos laitteen varmistettua mekaanista kiinnitystä ei testata dynaamisessa testissä, kuula tai varmistettu mekaaninen kiinnitys on testattava staattisella testillä soveltuvassa suunnassa. Jos varmistettu mekaaninen kiinnitys pitää kuulayksikön pystyasennossa, staattisessa testissä on kohdistettava kuulaan D-arvoa vastaava ylöspäin suuntautuva pystysuuntainen voima. Jos varmistettu mekaaninen kiinnitys kiinniittää kuulan poikittaisen vaakatasoisen rakenteen avulla, staattisessa testissä on kohdistettava arvoa 0,25 D vastaava voima tässä suunnassa. Varmistettu mekaaninen kiinnitys ei saa pettää eikä siinä saa esiintyä muodonmuutoksia, joilla voi olla haitallinen vaikutus sen toimintaan.

3.1.8   Liitteen 5 kohdassa 1.5 tarkoitetun lisäkytkimen kiinnityspisteiden on kestettävä arvoa 2D vastaava staattinen vaakasuuntainen voima, jonka enimmäisarvo on 15 kN. Jos varmistuskaapelille on erillinen kiinnityspiste, sen on kestettävä D-arvoa vastaava vaakasuuntainen staattinen voima.

3.2   Vetopäät

3.2.1   Perustesti on kestotesti vaihtotestikuormalla, ja sen jälkeen suoritetaan samalle näytteelle staattinen testi (nostotesti).

3.2.2   Dynaaminen testi on suoritettava lujuudeltaan soveltuvalla luokan A vetokuulalla. Testitelineessä vetokuulan ja vetopään on oltava järjestetty valmistajan ilmoittamalla tavalla ja suunnattu niin, että järjestely vastaa tavanomaista käyttöä. Lisävoimat eivät saa vaikuttaa näytteeseen testivoimien lisäksi. Testivoima kohdistetaan kuulan keskiön läpi kulkevan viivan suuntaisena ja suunnataan alas taaksepäin 15° kulmassa (ks. kuva 23). Testinäytteen kestotesti on suoritettava seuraavalla testivoimalla:

Fhs res w = ± 0,6 D

Jos suurin sallittu staattinen massa S on suurempi kuin 120 D, testauskulmaa suurennetaan arvoon 20°.

Kuva 23

Dynaaminen testi

3.2.3   Lisäksi on suoritettava staattinen irtoamistesti. Testissä käytettävän vetokuulan halkaisijan on oltava 49,00–49,13 mm, jotta se edustaisi kulunutta vetokuulaa. Irtoamisvoima Fa kohdistetaan kohtisuoraan vetopään poikittaiseen ja pitkittäiseen keskiakselilinjaan, ja sitä korotetaan tasaisesti ja nopeasti arvoon:

Fa = g (C + S/1 000) kN

ja pidetään tässä arvossa 10 sekuntia.

Vetopää ei saa irrota kuulasta eikä missään sen osassa saa esiintyä mitään pysyvää muodonmuutosta, jolla voi olla kielteinen vaikutus sen toimintaan.

3.3   Vetoaisakytkimet ja vetopalkit

3.3.1   Kestotesti on suoritettava yhdelle testinäytteelle. Vetoaisakytkimen on oltava varustettu kaikilla kiinnityksillä, jotka ovat tarpeen sen kiinnittämiseksi ajoneuvoon. Kaikki vetoaisakytkimen ja ajoneuvon rungon väliset laitteet (eli vetopalkit) on testattava samoilla voimilla kuin kytkin. Testattaessa vetopalkkeja, jotka on tarkoitettu standardoituihin vetoaisakytkimiin, pystysuoraa kuormaa sovelletaan pitkittäisetäisyydellä kiinnityskohtien vaakasuoralla tasolla, joka vastaa standardinmukaisen laitteen sijaintia.

3.3.2   Vetoaisakytkimet nivelöidyille vetoaisoille (S = 0)

Dynaamiset testit on suoritettava vaakasuuntaisella vaihtokuormalla Fhw = ± 0,6 D, joka vaikuttaa maanpinnan suuntaisen viivan suuntaisena ja kulkee vetoajoneuvon pituussuuntaisessa keskitasossa kytkintapin keskiön kautta.

3.3.3   Keskiakseliperävaunuissa käytettävät vetoaisakytkimet (S > O)

3.3.3.1

Massaltaan enintään 3,5 tonnin keskiakseliperävaunu. Massaltaan enintään 3,5 tonnin keskiakseliperävaunuissa käytettävät vetoaisakytkimet on testattava samalla tavalla kuin tämän liitteen kohdassa 3.1 kuvaillut vetokuulat ja kiinnityskorvakkeet.

3.3.3.2

Massaltaan yli 3,5 tonnin keskiakseliperävaunut. Testivoimat kohdistetaan näytteeseen vaaka- ja pystysuunnissa asynkronisessa kestotestissä. Liikkeen vaakasuuntaisen viivan on oltava yhdensuuntainen maanpinnan kanssa vetoajoneuvon pitkittäisessä keskitasossa ja kuljettava kytkintapin keskiön kautta. Liikkeen pystysuuntaisen viivan on oltava kohtisuorassa liikkeen vaakatasoiseen viivaan nähden ja kuljettava kytkintapin keskiön kautta. Vetoaisakytkimen ja vetosilmukan kiinnityksen on oltava sellainen, jolla ne on tarkoitettu sen kiinnitettäväksi ajoneuvoon valmistajan asennusohjeiden mukaisesti. Käytettävät testivoimat: Taulukko 14 Testivoimat Testivoima Keskiarvo (kN) Amplitudi (kN) Vaakasuuntainen voima 0 ± 0,6 Dc (ks. huom.) Pystysuuntainen voima S × g/1 000 ± 0,6 V (ks. huom.) Huom.: Luokan T erityisten vetoaisakytkinten osalta arvot ovat ± 0,5Dc and ± 0,5 V. Pysty- ja vaakasuuntaisten komponenttien on oltava sinimuotoisia ja ne on kohdistettava asynkronisesti, ja niiden taajuuksien eron on oltava 1 ja 3 prosentin välillä.

3.3.4   Kytkintapin lukituslaitteen staattinen testi

Vetoaisakytkinten sulkeutuminen ja kaikki lukituslaitteet on myös tarpeen testata 0,25 D suuruisella staattisella avautumissuuntaan kohdistuvalla voimalla. Testi ei saa aiheuttaa avautumista eikä mitään vaurioita. Testivoima 0,1 D on riittävä sylinterimäisten kytkintappien osalta.

3.4   Vetosilmukat

3.4.1   Vetosilmukat on alistettava samaan dynaamiseen testaukseen kuin vetoaisakytkimet. Vetosilmukat, joita käytetään vain perävaunuissa, joissa on nivelöidyt vapaan pystysuuntaisen liikkeen sallivat vetoaisat, on alistettava vaihtokuormitukselle kohdan 3.3.2 mukaisesti. Myös keskiakseliperävaunuissa käytettäväksi tarkoitetut vetosilmukat on testattava samalla tavalla kuin massaltaan C enintään 3,5-tonnisten perävaunujen vetokuulat (kohta 3.2) ja samalla tavalla kuin massaltaan C yli 3,5-tonnisten keskiakseliperävaunujen vetoaisakytkimet (kohta 3.3.3.2).

3.4.2   Luokan C rengasmaiset vetosilmukat testataan samalla tavalla kuin standardinmukaiset vetosilmukat.

3.4.3   Vetosilmukoiden testaus on suoritettava siten, että vaihtokuorma vaikuttaa myös osiin, joita käytetään vetosilmukan kiinnittämiseksi vetoaisaan. Kaikki joustavat välikappaleet on lukittava jäykiksi.

3.5   Koukkutyyppiset kytkimet

3.5.1   Luokan K koukkutyyppisten kytkimien on täytettävä tämän liitteen kohdassa 3.5.2 esitetyn dynaamisen testin vaatimukset.

3.5.2   Dynaaminen testi:

3.5.2.1

Dynaaminen testi on tykyttävä testi, jossa käytetään luokan L rengasmaista silmukkaa ja jossa kytkin on asennettuna siten kuin se olisi ajoneuvossa kaikkine ajoneuvoasennuksessa tarvittavine osineen. Tyyppihyväksyntäviranomaisen tai teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella joustavat osat voidaan kuitenkin korvata jäykillä.

3.5.2.2

Jos koukkutyyppinen kytkin on tarkoitettu käytettäväksi sellaisen nivelöidyllä vetoaisalla varustetun perävaunun kanssa niin, jossa kytkimeen kohdistuva pystysuuntainen voima S on nolla, testivoima kohdistetaan vaakasuunnassa, jolloin se simuloi koukkuun kohdistuvaa vetojännitysvoimaa ja voiman arvo on välillä 0,05 D ja 1,00 D.

3.5.2.3

Kun koukkutyyppinen kytkin on tarkoitettu käytettäväksi keskiakseliperävaunun kanssa, testivoiman on edustettava kytkimeen kohdistuvia vaaka- ja pystysuuntaisia voimia ja se on kohdistettava kulmassa -α eli edestä ylhäältä alas taakse (ks. kuva 21), joka vastaa kytkimeen kohdistuvien vaaka- ja pystysuuntaisten voimien resultantin laskettua kulmaa. Voima Fhs res lasketaan seuraavasti: jossa ja

3.5.2.4

Käytettävän voiman on oltava arvojen 0,05 Fhs res ja 1,00 Fhs res välillä.

3.5.3   Kytkimen lukituslaitteen staattinen testi

Koukkutyyppisten kytkinten sulkeutuminen ja kaikki lukituslaitteet on myös tarpeen testata staattisella avautumissuuntaan kohdistuvalla voimalla, jonka suuruus on 0,25 D. Testi ei saa aiheuttaa avautumista eikä mitään vaurioita.

3.6   Vetoaisat

3.6.1   Vetoaisat testataan samalla tavalla kuin vetosilmukat (ks. kohta 3.4 ). Tyyppihyväksyntäviranomainen tai tekninen tutkimuslaitos voi luopua kestotestistä, jos osan yksinkertaisen rakenteen ansiosta sen lujuuden teoreettinen tarkastus on mahdollista. Massaltaan C enintään 3,5 tonnin keskiakseliperävaunujen vetoaisojen teoreettisen todentamisen suunnittelukuormat otetaan standardista ISO 7641/1 (1983). Massaltaan C yli 3,5 tonnin keskiakseliperävaunujen vetoaisojen teoreettisen todentamisen suunnittelukuormat on laskettava seuraavasti:

Fsp = (g × S/1 000) + V

jossa voiman amplitudi V on tämän säännön kohdassa 2.11.4 annettu.

Massaltaan C yli 3,5 tonnin perävaunujen mitoitusmassoihin perustuvien suurimpien sallittujen taakkojen on oltava ISO 7641/1 (1983) -standardin kohdan 5.3 mukaisia. Taivutettujen vetoaisojen (esimerkiksi hanhenkaula) ja täysperävaunujen vetoaisojen osalta testivoiman vaakakomponentti Fhp = 1,0 × D on otettava huomioon.

3.6.2   Pystysuunnassa vapaasti liikkuvien täysperävaunujen vetoaisojen osalta on kestotestin tai teoreettisen lujuuden todentamisen lisäksi todennettava nurjahduksen kesto joko teoreettisella laskelmalla, kun mitoitusvoima on 3,0 × D, tai nurjahdustestillä mitoituskuormituksella 3,0 × D. Laskennassa käytettävien suurimpien taakkojen on oltava ISO 7641/1 (1983) -standardin kohdan 5.3 mukaisia.

3.6.3   Jos akselit ovat ohjattuja, taivutusjännityksen kesto on osoitettava teoreettisilla laskelmmilla tai taivutustestillä. Kytkentäpisteessä on sovellettava vaakasuuntaista poikittaista staattista voimaa. Tämän voiman suuruus on valittava siten, että etuakselin keskiosaan kohdistetaan 0,6 × Av × g (kNm) momentti. Laskennassa käytettävien sallittujen taakkojen on osalta oltava ISO 7641/1 (1983) -standardin kohdan 5.3 mukaisia.

Jos kaksi ohjattua akselia kuitenkin muodostaa edessä (ohjatun) telin, momentti on korotettava arvoon 0,95 × Av × g (kNm).

3.7   Vetopöytäkytkimet

3.7.1   Lujuuden perustestit ovat dynaaminen testi ja staattinen testi (nostotesti). Puoliperävaunujen aktiiviseen ohjaukseen tarkoitetuille vetopöytäkytkimille on tehtävä ylimääräinen staattinen testi (taivutustesti). Testitarkoitukseen on vetopöytäkytkin varustettava kaikilla kiinnityksillä, jotka tarvitaan sen liittämiseksi ajoneuvoon. Kiinnitysmenetelmän on oltava samanlainen kuin ajoneuvossa käytetty. Laskentaa ei voida käyttää vaihtoehtona fyysiselle testaukselle.

3.7.2   Staattiset testit

3.7.2.1

Standardinmukaiset vetopöytäkytkimet, jotka on suunniteltu ohjauskiiloja tai vastaavaa laitetta varten puoliperävaunujen aktiiviseen ohjaukseen (ks. tämän säännön kohta 2.7), on riittävän lujuuden osalta testattava staattisella taivutuskokeella ohjauslaitteen toiminta-alueella niin, että samanaikaisesti niihin kohdistetaan vetopöytäkuorma. Suurin sallittu vetopöytään kohdistettava pystysuuntainen kuorma U on kohdistettava pystysuunnassa kytkimeen sen käyttöasennossa käyttämällä jäykkää levyä, joka on riittävän suuri peittämään kytkimen kokonaan. Kohdistetun kuorman resultantin on kuljettava vetopöytäkytkimen vaakasuuntaisen liitoksen keskiön läpi. Samanaikaisesti vaakasuuntainen poikittainen voima, joka edustaa puoliperävaunun aktiiviseen ohjaukseen tarvittavaa voimaa, on kohdistettava kytkintapin ohjaimen kylkiin. Tämän voiman suuruus ja vaikutussuunta on valittava niin, että momentti 0,75 m × D vaikuttaa kytkintapin keskiöön. Momentti on kohdistettava voimalla, joka vaikuttaa 0,5 ± 0,1 metrin pituiseen vipuvarteen. Halkeamia ei saa ilmetä.

3.7.2.2

Kaikille vetopöytäkytkimille on suoritettava staattinen nostotesti. Nostovoimaan Fa = g.U asti merkittävää kytkinlevyn pysyvää taipumista ei saa esiintyä yli 0,2 prosentilla sen leveydestä. Kun testataan luokan G50 standardinmukaisia vetopöytäkytkimiä ja samaa kytkintapin halkaisijaa varten olevia vastaavia kytkimiä, kytkintapin irtoamista kytkimestä ei saa esiintyä nostovoimalla Fa = g × 2,5 U. Kun testataan ei-standardinmukaisia kytkimiä, joiden tapin halkaisija on yli 50 mm (esim. kytkimiä, joiden tapin halkaisija on 90 mm), nostovoiman on oltava Fa = g × 1,6 U, vähimmäisarvo 500 kN. Voima on kohdistettava kytkinlevyyn vivulla, joka on toisesta päästään kytkinlevyn varassa ja jota nostetaan toisesta päästä 1,0-1,5 metrin etäisyydeltä kytkintapin keskiöstä (ks. kuva 24). Vipuvarren on oltava 90°:n kulmassa kytkintapin sisäänmenosuuntaan nähden. Jos huonoin mahdollinen tapaus on helppo määritellä, se on testattava. Jos huonointa mahdollista tapausta ei ole helppo määritellä, tyyppihyväksyntäviranomainen tai tekninen tutkimuslaitos päättää, mikä puoli testataan. Vain yksi testi tarvitaan. Kuva 24 Vetopöytäkytkimen nostotesti

3.7.3   Dynaaminen testi

Vetopöytäkytkimeen on kohdistettava vaihtuva jännitys testitelineessä (asynkroninen dynaaminen testi) niin, että vaakasuuntaiset vaihtuvat ja pystysuuntaiset tykyttävät voimat vaikuttavat samanaikaisesti.

3.7.3.1

Kun testataan vetopöytäkytkimiä, joita ei ole tarkoitettu puoliperävaunujen aktiiviseen ohjaukseen, on käytettävä seuraavia voimia:   vaakasuuntainen: Fhw = ± 0,6 × D   pystysuuntainen: FsO = g × 1,2 U   FsU = g × 0,4 U Nämä voimat on kohdistettava ajoneuvon pitkittäissuuntaisessa keskitasossa niin, että molempien voimien FsO ja FsU vaikutussuunnat kulkevat kytkimen liitoksen keskiön läpi. Pystysuuntainen voima Fs vaihtelee rajojen + g × 1,2 U ja + g × 0,4 U välillä ja vaakasuuntainen voima välillä + 0,6 D ja – 0,6 D.

3.7.3.2

Kun testataan vetopöytäkytkimiä, jotka on tarkoitettu puoliperävaunujen aktiiviseen ohjaukseen, on käytettävä seuraavia voimia:   vaakasuuntainen: Fhw = ± 0,675 D   pystysuuntainen: FsO ja FsU kuten kohdassa 3.7.3.1. Voimien vaikutussuunnat on esitetty kohdassa 3.7.3.1.

3.7.3.3

Vetopöytäkytkinten dynaamista testiä varten asetetaan sopivaa voitelevaa materiaalia kytkinlevyn ja perävaunun levyn väliin siten, että suurin kitkakerroin F on 0,15.

3.8   Vetopöytäkytkimien kiinnityslevyt

Kohdassa 3.7.3 kuvattu vetopöytäkytkinten dynaaminen testi ja kohdassa 3.7.2 kohdassa kuvatut staattiset testit on kohdistettava myös kiinnityslevyihin. Kiinnityslevyille riittää nostokokeen suorittaminen ainoastaan toiselle puolelle. Testin on perustuttava kytkimen suurimmaksi tarkoitettuun asennuskorkeuteen ja asennuslevyn suurimmaksi tarkoitettuun leveyteen ja pienimmäksi tarkoitettuun pituuteen. Tätä testiä ei ole tarpeen suorittaa, jos kiinnityslevy on muuten samanlainen kuin jo testattu, paitsi että se on kapeampi ja/tai pitempi ja sen kokonaiskorkeus pienempi. Laskentaa ei voida käyttää vaihtoehtona fyysiselle testaukselle.

3.9   Puoliperävaunujen vetopöytäkytkimien tapit

3.9.1   Testitelineessä olevalle näytteelle on suoritettava vaihtuvajännityksinen dynaaminen testi. Kytkintapin testausta ei saa yhdistää vetopöytäkytkimen testaukseen. Testi on suoritettava siten, että voima kohdistetaan myös kytkintapin kiinnittämisessä puoliperävaunuun tarvittavaan kiinnitykseen. Laskentaa ei voida käyttää vaihtoehtona fyysiselle testaukselle.

3.9.2   Dynaaminen testi vaakasuuntaisella vaihtuvalla kuormalla Fhw = ± 0,6 D on kohdistettava kytkintappiin käyttöasennossa.

Voiman vaikutussuunnan on kuljettava kytkintapin, jonka halkaisija luokassa H50 on 50,8 mm (ks. liite 5, kuva 18), sylinterimäisen osan pienimmän halkaisijan keskiön läpi.

3.10   Vaihtoehtoinen kestotesti vetokuulille ja kiinnityskorvakkeille, joiden D-arvo on ≤ 14 kN.

Kohdassa 3.1 kuvaillun testimenettelyn vaihtoehtona vetokuulat ja kiinnityskorvakkeet, joiden D-arvo on ≤ 14 kN, voidaan testata seuraavassa kuvaillulla menettelyllä.

3.10.1   Johdanto

Jäljempänä kuvailtu kestotesti koostuu multiaksiaalisesta testistä, jossa käytetään kolmea kuormitussuuntaa, samanaikaisesti kohdistettavia voimia, määriteltyjä maksimiamplitudeja ja väsymisen ekvivalentteja (kuormitusintensiteettiarvoja jäljempänä olevan määritelmän mukaisesti).

3.10.2   Testausvaatimukset

3.10.2.1

Kuormitusintensiteettiarvon (LIV) määritelmä: Kuormitusintensiteettiarvo LIV (load intensity value) on skalaarinen arvo, joka edustaa yhden kuormitushistorian voimakkuutta kestävyysnäkökohtien suhteen (identtinen vauriosumman kanssa). Vauriokertymän laskennassa käytetään Minerin sääntöä. Sen määrityksessä otetaan huomioon kuormitusamplitudit ja kunkin amplitudin toistojen määrä (keskikuormien vaikutuksia ei oteta huomioon). S–N-käyrä (Basquinin käyrä) edustaa kuormitusamplitudeja toistojen määrän suhteen (SA,i vs. Ni). Sillä on vakiokaltevuus k kaksiosaisessa logaritmisessa diagrammissa (toisin sanoen kukin amplitudi / käytetty testivoima SA,i liittyy rajalliseen määrään jaksoja Ni). Käyrä edustaa analysoitavan rakenteen teoreettista väsymisrajaa. Kuormitushistoria lasketaan range–pair-diagrammissa, jossa esitetään kuormitusamplitudi ja jaksojen lukumäärä (SA,i vs. ni). Kuormitusintensiteettiarvo LIV on kaikkia saatavilla olevia amplituditasoja SA,i vastaavien suhteiden ni/Ni summa.

3.10.2.2

Vaadittavat kuormitusintensiteettiarvot ja maksimiamplitudit Seuraava koordinaattijärjestelmä on otettava huomioon: suunta x : pituussuunta, joka on ajosuuntaan nähden vastakkainen suunta y : ajosuuntaan nähden oikealle suunta z : pystysuuntaan ylöspäin Kuormitushistoria voidaan sitten ilmaista pääsuuntiin (x, y, z) perustuvien välisuuntien avulla käyttäen seuraavia yhtälöitä (α = 45°; α’ = 35,2°):   Fxy(t) = Fx(t) × cos(α) + Fy(t) × sin(α)   Fxz(t) = Fx(t) × cos(α) + Fz(t) × sin(α)   Fyz(t) = Fy(t) × cos(α) + Fz(t) × sin(α)   Fxyz(t) = Fxy(t) × cos(α’) + Fz(t) × sin(α’)   Fxzy(t) = Fxz(t) × cos(α’) – Fz(t) × sin(α’)   Fyzx(t) = Fyz(t) × cos(α’) – Fx(t) × sin(α’) Kuormitusintensiteettiarvot kussakin suunnassa (myös yhdistelmäsuunnissa) lasketaan vastaavasti kaikkia saatavilla olevia asianomaisessa suunnassa määritettyjä amplitudiarvoja vastaavien suhteiden ni/Ni summana. Jotta minimiväsymisikää koskeva vaatimus tyyppihyväksyttävän laitteen osalta täyttyisi, kestotestissä on saavutettava vähintään seuraavat kuormitusintensiteettiarvot:   LIV (1 kN ≤ D ≤ 7 kN) LIV (7 kN < D ≤ 14 kN) LIVx 0,0212 0,0212 LIVy lineaarinen regressio välillä: D = 1 kN: 7,026 e-4; D = 7 kN: 1,4052 e-4 1,4052 e-4 LIVz 1,1519 e-3 1,1519 e-3 LIVxy lineaarinen regressio välillä: D = 1 kN: 6,2617 e-3; D = 7 kN: 4,9884 e-3 4,9884 e-3 LIVxz 9,1802 e-3 9,1802 e-3 LIVyz lineaarinen regressio välillä: D = 1 kN: 7,4988 e-4; D = 7 kN: 4,2919 e-4 4,2919 e-4 LIVxyz lineaarinen regressio välillä: D = 1 kN: 4,5456 e-3; D = 7 kN: 3,9478 e-3 3,9478 e-3 LIVxzy lineaarinen regressio välillä: D = 1 kN: 5,1977 e-3; D = 7 kN: 4,3325 e-3 4,3325 e-3 LIVyzx lineaarinen regressio välillä: D = 1 kN: 4,5204 e-3; D = 7 kN: 2,9687 e-3 2,9687 e-3 Edellä tarkoitettuihin LIV-arvoihin perustuvan kuormitushistorian johtamiseksi kaltevuuden k on oltava 5 (ks. määritelmä kohdassa 3.10.2.1). Basquinin käyrän on kuljettava sen pisteen kautta, jossa amplitudi SA = 0,6 × D ja jaksojen määrä N = 2 × 106. Pystysuuntaisiin kuormituksiin on lisättävä valmistajan ilmoittama kytkinlaitteeseen kohdistuva staattinen pystysuuntainen kuormitus S (joka määritellään tämän säännön kohdassa 2.11.3). Maksimiamplitudit eivät testin aikana saa ylittää seuraavia arvoja:   Pituussuunta Fx [–] Poikittaissuunta Fy [–] Pystysuunta Fz [–] maksimi + 1,3 × D + 0,45 × D + 0,6 × D + S minimi – 1,75 × D – 0,45 × D – 0,6 × D + S Esimerkki nämä vaatimukset täyttävästä kuormitushistoriasta annetaan seuraavassa osoitteessa: http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29grrf/grrf-reg55.html

3.10.3   Testiolosuhteet

Kytkinlaite on asennettava jäykkään testipenkkiin tai ajoneuvoon. Kolmisuuntaisen signaalin aikaansaamiseksi on kolmella toimilaitteella kohdistettava samanaikaisesti kolme voimakomponenttia Fx (pituussuunnassa), Fy (poikittaissuunnassa) ja Fz (pystysuunnassa). Muissa tapauksissa valmistaja ja tekninen tutkimuslaitos voivat sopia toimilaitteiden määrästä ja paikasta. Testauslaitteistolla on joka tapauksessa voitava tuottaa tarvittavat samanaikaiset voimat kohdan 3.10.2.2 mukaisten kuormitusintensiteettivaatimusten täyttämiseksi.

Kaikki pultit on kiristettävä valmistajan ilmoittamaan momenttiin.

3.10.3.1   Jäykälle alustalle asennettu kytkinlaite

Kun kytkinlaitteeseen kohdistetaan kukin maksimi- ja minimivoimista Fx, Fy ja Fz, kytkinlaitteen kiinnityspisteiden etäisyys kuormituksen 0-vertailupisteestä saa olla enintään 1,5 mm.

3.10.3.2   Ajoneuvon koriin tai korin osaan kiinnitetty kytkinlaite

Kytkinlaite on asennettava sellaisen ajoneuvon koriin tai korin osaan, jota varten se on suunniteltu. Ajoneuvon kori tai korin osa on kiinnitettävä soveltuvaan vaunuun tai testipenkkiin siten, että kaikki ajoneuvon jousituksen vaikutukset eliminoidaan.

Testausolosuhteet on ilmoitettava tarkasti asianomaisessa testausselosteessa. Mahdolliset resonanssivaikutukset on kompensoitava sopivalla testilaitteiston säätöjärjestelmällä, ja niitä voidaan vähentää tehostamalla ajoneuvon korin kiinnitystä testipenkkiin tai muuttamalla taajuutta.

3.10.4   Hylkäysperusteet

Kohdassa 4.1 esitettyjen ja kastumismenetelmällä todennettujen vaatimusten on täytyttävä, minkä lisäksi kytkinlaitteen ei katsota läpäisseen testiä, jos

a)	kytkinlaitteessa havaitaan plastisia muodonmuutoksia;

b)	kytkinlaitteen toimivuus tai turvallisuus on heikentynyt (esim. perävaunun kiinnityksen puutteet tai liialliset välykset);

c)	pulttien kiristysmomentti pienenee yli 30 prosenttia nimellismomentista kiristyssuunnassa;

d)	kytkinlaitetta, jossa on irrotettava osa, ei voida irrottaa ja kiinnittää vähintään kolmea kertaa. Ensimmäisellä irrotuskerralla sallitaan yksi sysäys.

LIITE 7

ASENNUS JA ERITYISVAATIMUKSET

1.   ASENNUS JA ERITYISVAATIMUKSET

1.1   Vetokuulien ja kiinnityskorvakkeiden kiinnittäminen

1.1.1   Vetokuulat ja kiinnityskorvakkeet kiinnitetään M1-luokan ajoneuvoon, alle 3,5 tonnia painavaan M2-luokan ajoneuvoon ja N1-luokan (1) ajoneuvoon siten, että välysten ja korkeuden mitoitus on kuvan 25 mukainen. Korkeus mitataan ajoneuvon kuormatussa tilassa, joka on esitetty tämän liitteen lisäyksessä 1.

Korkeusvaatimus ei koske luokan G maastoajoneuvoja, jotka on määritelty liitteessä 7 asiakirjassa Consolidated Resolution on the Construction vehicles (R. E. 3) (asiakirja TRANS/ WP 29/ 78/ Rev. 1/ Amend. 2).

1.1.1.1

Kuvissa 25a ja 25b esitettyyn väliin voidaan sijoittaa varusteita, joita ei irroteta, kuten vararengas, edellyttäen että etäisyys kuulan keskiöstä varusteen taaimmaiseen pystytasoon on enintään 300 mm. Varusteet on kiinnitettävä niin, että kytkemiselle ja kytkennän irrottamiselle on riittävästi tilaa ilman, että käyttäjälle koituu vaaraa tai että kytkimen kiertyminen estyy.

1.1.2   Ajoneuvon valmistajan on toimitettava vetokuulille ja kiinnityskorvakkeille asennusohjeet ja ilmoitettava, onko jäykiste tarpeen kiinnitysalueella.

1.1.3   On oltava mahdollista kytkeä ja irrottaa vetokuulat, kun vetokuulan pitkittäissuuntaista akselia käännetään suhteessa vetokuulan ja kiinnityksen keskiviivaan

vaakasuunnassa 60° oikealle tai vasemmalle, (β = 60°, ks. kuva 25)

pystysuunnassa 10° ylös tai alas (α = 10°, ks. kuva 25)

aksiaalisesti 10° oikealle tai vasemmalle.

Kuva 25(a)

Vetokuulan vapaa tila ja korkeus, sivukuva

Kuva 25(b)

Vetokuulan vapaa tila – pohjakuva

1.1.4   Kun perävaunua ei ole kytketty vetoajoneuvoon, asennettu kiinnityskorvake tai vetokuula ei saa peittää tilaa, joka on tarkoitettu takarekisterikilpeä varten, tai haitata vetoajoneuvon takarekisterikilven tai vastaavan näkymistä. Jos vetokuula tai muut osat peittävät takarekisterikilpeä, ne on voitava irrottaa tai siirtää ilman työkaluja, lukuun ottamatta helppokäyttöistä (käyttövoima korkeintaan 20 Nm) avainta, jota kuljetetaan mukana ajoneuvossa.

1.2   Vetopäiden kiinnittäminen

1.2.1   Luokan B vetopäät ovat sallittuja suurimmalta massaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunuille. Kun perävaunu on vaakatasossa ja kantaa suurinta sallittua akselikuormaa, vetopäiden on oltava siten liitetty, että sen pallomaisen alueen, johon kuula sopii, keskilinja on 430 ± 35 mm vaakatason, jolla perävaunun pyörät ovat, yläpuolella.

Matkailu- ja tavaraperävaunujen ollessa kyseessä vaakatasoiseksi asennoksi katsotaan asento, jossa lattia tai lastaustaso on vaakasuuntainen. Kun on kyse perävaunuista, joissa ei ole sellaista viitepintaa (eli veneenkuljetusperävaunu tai vastaava), perävaunun valmistajan on annettava soveltuva viiteviiva, joka määrittää vaaka-asennon. Korkeuteen liittyvää vaatimusta sovelletaan ainoastaan tämän liitteen kohdassa 1.1.1 tarkoitettuihin ajoneuvoihin kiinnitettäväksi tarkoitettuihin perävaunuihin.

Kaikissa tapauksissa vaaka-asento on määriteltävä tarkkuudella ± 1°.

1.2.2   Vetopäitä on voitava käyttää turvallisesti kuvissa 25a ja 25b esitetyssä vetokuulan vapaassa tilassa kulmiin α = 25° ja β = 60° saakka.

1.3   Vetoaisakytkinten ja kiinnityskappaleiden kiinnitys

1.3.1   Standardinmukaisten vetoaisakytkinten kiinnitysmitat

Standardimukaisten vetoaisakytkintyyppien asennusmitat esitetään kuvassa 15 ja taulukossa 10, ja näitä mittoja on noudatettava.

1.3.2   Kauko-ohjattujen kytkinten tarve

Jos yhtä tai useampaa seuraavista vaatimuksista, jotka liittyvät helppoon ja turvalliseen käyttöön (kohta 1.3.3), luoksepäästävyyteen (kohta 1.3.5) tai vapaaseen käsivivun tilaan (kohta 1.3.6) ei voida täyttää, on käytettävä liitteen 5 kohdan 12.3 mukaista kauko-ohjauslaitteella varustettua kytkintä.

1.3.3   Helppo ja turvallinen kytkimen käyttö

Vetoaisakytkinten on oltava kiinnitetty ajoneuvoon sillä tavalla, että ne ovat helppoja ja turvallisia käyttää.

Avaustoimintojen (ja tarvittaessa sulkemistoimintojen) lisäksi tämä sisältää myös suljetun ja lukitun kytkintapin aseman osoittimen tarkistuksen (katsomalla ja koskemalla).

Alueella, jossa kytkintä käyttävän henkilön on seisottava, ei saa olla mitään mahdollisia vaarapisteitä kuten rakenteesta johtuvia teräviä reunoja tai kulmia, ellei niitä ole suojattu siten, että loukkaantuminen on epätodennäköistä.

Pakotie tältä alueelta ei saa olla kummaltakaan puolelta rajoitettu tai estetty millään kytkimeen tai ajoneuvoon kiinnitetyllä varusteella.

Mikään alleajosuojalaite ei saa estää käyttäjää pääsemästä sopivaan asentoon kytkimen käyttämiseksi.

1.3.4   Vähimmäiskulma kytkemiselle ja irrotukselle

Vetosilmukan kytkeminen ja irrottaminen on oltava mahdollista myös, kun vetosilmukan pituusakselia kierretään samanaikaisesti suhteessa kidan keskilinjaan seuraavasti:

50° vaakasuunnassa oikealle tai vasemmalle

6° pystysuunnassa ylös tai alas

6° aksiaalisesti oikealle tai vasemmalle.

Tämä vaatimus koskee myös luokan K koukkutyyppisiä kytkimiä.

1.3.5   Luoksepäästävyys

Kytkintapin keskiön ja ajoneuvon korirakenteen reunan välinen etäisyys saa olla korkeintaan 550 mm. Jos etäisyys on suurempi kuin 420 mm, kytkin on varustettava käyttömekanismilla, jonka ansiosta sitä voidaan käyttää turvallisesti etäisyydellä, joka on korkeintaan 420 mm korirakenteen ulkoreunasta.

Jos tekninen välttämättömyys voidaan osoittaa, voidaan 550 mm:n etäisyys kuitenkin ylittää seuraavassa esitetyllä tavalla, jos vetoaisakytkimen käytön turvallisuus ei heikkene:

i)	enintään 650 millimetrin etäisyyteen asti ajoneuvoille, joissa on kippaava kori tai taakse kiinnitetty varuste

ii)	enintään 1 320 millimetrin etäisyyteen asti, jos esteetön korkeus on vähintään 1 150 mm

iii)	vähintään kahdella lastaustasolla varustetuissa autonkuljetusajoneuvoissa, kun perävaunu ei ole erillään vetoajoneuvosta tavallisessa kuljetuskäytössä.

1.3.6   Käsivivun vapaa tila

Vetoaisakytkimen turvallisen käytön mahdollistamiseksi käsivivun ympärillä on oltava riittävä vapaa tila.

Kuvassa 26 kuvattu vapaa tila katsotaan riittäväksi. Jos eri tyyppisiä standardinmukaisia vetoaisakytkimiä aiotaan asentaa ajoneuvoon, on vapaan tilan oltava sellainen, että ehdot täyttyvät myös soveltuvan, liitteen 5 kohdassa 3 annetun luokan kytkimen suurimmalla koolla.

Kuva 26

Käsivivun vapaa tila

Vapaan tilan mittoja käytetään soveltuvasti myös vetoaisakytkimiin, joiden käsivivut osoittavat alaspäin tai joiden rakenne on erilainen.

Vapaan tilan on myös säilyttävä tämän liitteen kohdassa 1.3 määritellyissä kytkennän ja irrottamisen vähimmäiskulmissa.

1.3.7   Vetoaisakytkimen vapaan liikkeen tila

Ajoneuvoon kiinnitetyllä vetoaisakytkimellä on oltava vähintään 10 mm vapaa tila ajoneuvon kaikista muista osista kytkimen kaikissa mahdollisissa geometrisissa asennoissa, jotka on esitetty liitteen 5 kohdassa 3.

Jos ajoneuvotyyppiin aiotaan asentaa eri tyyppisiä standardinmukaisia vetoaisakytkimiä, vapaan tilan on oltava sellainen, että ehdot täyttyvät myös liitteen 5 kohdassa 3 annetun soveltuvan luokan suurimmalla mahdollisella kytkimellä.

1.3.8   Pystysuuntaisen kiertymisen erikoisliitoksella varustettujen kytkinten sallittavuus (ks. liite 5 kohta 3.4)

Kytkimet, joissa on sylinterimäinen tappi ja joilla saadaan aikaan kytketyn vetosilmukan pystysuuntainen kiertyminen erikoisliitoksella, sallitaan ainoastaan tapauksissa, joissa tekninen tarve voidaan osoittaa. Näin voi olla esimerkiksi taakse kippaavassa rakenteessa, kun kytkinpään on oltava nivelöity, tai raskaiden kuljetusajoneuvojen kytkimissä, kun sylinterimäisen tapin käyttö on lujuussyistä tarpeen.

1.4   Vetosilmukoiden ja vetoaisojen kiinnittäminen perävaunuihin

1.4.1   Keskiakseliperävaunujen vetoaisoissa on oltava korkeussuunnassa säädettävä tukilaite, jos kantomassa perävaunun vetosilmukassa on suurempi kuin 50 kg, kun perävaunu on tasaisesti kuormattuna sen suurimpaan teknisesti sallittuun massaan.

1.4.2   Kun vetosilmukka ja vetoaisa liitetään keskiakseliperävaunuun, jonka suurin massa C on yli 3,5 tonnia ja joissa on enemmän kuin yksi akseli, perävaunu on varustettava akselikuorman jakavalla laitteella.

1.4.3   Nivelöityjen vetoaisojen on oltava irti maasta. Ne eivät saa pudota alle 200 millimetrin korkeudelle maasta, kun ne vapautetaan vaaka-asennosta. Ks. myös liite 5, kohdat 5.3 ja 5.4.

1.5   Vetopöytäkytkinten, kiinnityslevyjen ja kytkintappien kiinnittäminen ajoneuvoihin

1.5.1   Luokan G50 vetopöytäkytkimiä ei saa kiinnittää suoraan ajoneuvoon, jollei ajoneuvon valmistaja ole tätä sallinut. Kytkimet on kiinnitettävä runkoon kiinnityslevyllä. Ajoneuvon tai kytkimen valmistajan toimittamia asennusohjeita on noudatettava.

1.5.2   Puoliperävaunujen on oltava varustettu tukipyörillä tai muulla varusteella, joka mahdollistaa irrotuksen ja puoliperävaunun pysäköinnin. Jos puoliperävaunut ovat siten varustettuja, että kytkinlaitteiden, sähköjärjestelmien ja jarrujärjestelmien liittäminen voidaan tehdä automaattisesti, perävaunussa on oltava tukipyörät, jotka nousevat maasta automaattisesti puoliperävaunun kytkennän jälkeen.

Tätä vaatimusta ei sovelleta silloin, kun puoliperävaunu on tarkoitettu erikoiskäyttöön, jolloin se tavallisesti irrotetaan vain korjaamolla, tai kun lastaaminen ja purkaminen tapahtuu erityisesti sitä varten suunnitellulla alueella.

1.5.3   Ajoneuvon valmistajan tai vetopöytäkytkimen tapin valmistajan on annettava ohjeet vetopöytäkytkimen tapin kiinnittämisestä puoliperävaunussa olevaan kiinnityslevyyn.

1.5.4   Jos puoliperävaunu on varustettu ohjauskiilalla, sen on täytettävä liitteen 5 kohdassa 7.8 esitetyt vaatimukset.

2.   KAUKONÄYTTÖ JA KAUKO-OHJAUS

2.1   Kaukonäytön ja kauko-ohjauksen laitteita asennettaessa on otettava huomioon liitteen 5 kohdassa 12 esitetyt soveltuvat vaatimukset.

---

(1)  Ks. määritelmät säännössä nro 13, joka on liitteenä vuoden 1958 sopimuksessa, joka koskee pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten ehtojen hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja. Määritelmä on myös liitteessä 7 asiakirjassa Consolidated Resolution on the Construction vehicles (R. E. 3) (asiakirja TRANS/ WP 29/ 78/ Rev. 1/ Amend. 2).