22.5.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 152/18

(1)

Unkari myönsi 25 päivänä maaliskuuta 2009 FHB Jelzálogbank Nyrtille, jäljempänä ’FHB’ tai ’pankki’, 120 miljardin Unkarin forintin (HUF) (noin 410 miljoonan euron (2)) arvoisen keskipitkän aikavälin valtionlainan komission 14 päivänä tammikuuta 2010 hyväksymän Unkarin pankkien likviditeettijärjestelyn (3) mukaisesti. Maaliskuun 31 päivänä 2009 Unkarin viranomaiset vahvistivat FHB:n pääomapohjaa 30 miljardilla forintilla (noin 100 miljoonalla eurolla). Tuki myönnettiin 31 päivänä maaliskuuta 2009 uusien liikkeeseen laskettujen etuoikeutettujen erikoisosinko-osakkeiden ja yhden äänioikeutetun osakkeen muodossa komission hyväksymän takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn (4) mukaisesti.

(2)

Komissio pyysi Unkarin viranomaisilta tietoja pääomapohjan vahvistamisen ehdoista kirjeillä, jotka oli päivätty 3 päivänä huhtikuuta, 13 päivänä toukokuuta, 14 päivänä heinäkuuta ja 11 päivänä syyskuuta 2009. Unkarin viranomaiset vastasivat kirjeillä, jotka oli päivätty 24 päivänä huhtikuuta, 2 päivänä kesäkuuta, 12 päivänä elokuuta ja 9 päivänä lokakuuta 2009.

(3)

Pankin vakautta pääomapohjan vahvistamisen aikaan koskevien epäilysten vuoksi komissio pyysi 19 päivänä lokakuuta 2009 Unkaria toimittamaan FHB:n rakenneuudistussuunnitelman elinkelpoisuuden palauttamisesta ja rahoitusalalla tämänhetkisessä kriisissä toteutettujen rakenneuudistustoimenpiteiden arvioinnista valtiontukisääntöjen perusteella annetun komission tiedonannon (5), jäljempänä ’rakenneuudistustoimenpiteitä koskeva tiedonanto’, mukaisesti. Unkari toimitti lisätietoja 12 ja 19 päivänä marraskuuta 2009 ja rakenneuudistussuunnitelman luonnoksen 26 päivänä tammikuuta 2010.

(4)

Helmikuun 19 päivänä 2010 FHB maksoi valtiolle takaisin koko pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan.

(5)

Unkari toimitti komissiolle lisätietoja 24 ja 25 päivänä maaliskuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. FHB piti 21 päivänä huhtikuuta 2010 yhtiökokouksen, jossa se päätti valtiolle pääomapohjan vahvistamisesta maksettavista korvauksista, minkä jälkeen komissio pyysi tietoja 22 päivänä huhtikuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Komissio pyysi lisätietoja 2 päivänä kesäkuuta ja 1 päivänä lokakuuta 2010 päivätyillä kirjeillä. Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja 11 päivänä kesäkuuta 2010 päivätyllä kirjeellä.

(7)

Kesäkuun 15 päivänä 2010 Unkari toimitti päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman, jota täydennettiin olennaisilla lisätiedoilla 30 päivänä syyskuuta 2010.

(8)

Unkarin viranomaiset toimittivat lisätietoja kirjeillä, jotka oli päivätty 18 päivänä kesäkuuta, 28 päivänä heinäkuuta ja 5 päivänä lokakuuta 2010, ja ilmoittivat komissiolle 29 päivänä lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä, että FHB oli maksanut korvausta FHB:n pääomapohjan vahvistamisesta.

(9)

Komissio päätti 16 päivänä joulukuuta 2010 aloittaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn FHB:n hyväksi toteutetuista tukitoimenpiteistä. Tämän jälkeen Unkarin viranomaiset pyysivät komissiota muuttamaan päätöstä, sillä jotkin päätöksen osat olivat virheellisiä ja vanhentuneita. Päätös korvattiin näin ollen 24 päivänä tammikuuta 2011 uudella päätöksellä (6), jäljempänä ’menettelyn aloittamista koskeva päätös’. Komissio ilmoitti 24 päivänä tammikuuta 2011 päivätyllä kirjeellä Unkarin viranomaisille päättäneensä aloittaa tukitoimenpiteen osalta SEUT-sopimuksen 108 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn. Komission päätös menettelyn aloittamisesta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä18 päivänä kesäkuuta 2011. Komissio pyysi asianomaisia esittämään toimenpidettä koskevat huomautuksensa.

(10)

Unkarin viranomaiset esittivät 2 päivänä maaliskuuta 2011 päivätyllä kirjeellään huomautuksensa 24 päivänä tammikuuta 2011 annetusta menettelyn aloittamista koskevasta komission päätöksestä, jolla aloitettiin muodollinen tutkintamenettely FHB:n hyväksi toteutetusta toimenpiteestä. Näitä huomautuksia täydennettiin huomautuksilla, jotka FHB toimitti 11 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(11)

Kolmas osapuoli (Unkarin kiinnitysluottopankkien yhdistys Magyar Jelzálogbank Egyesület) esitti 18 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä komissiolle huomautuksensa menettelyn aloittamista koskevasta päätöksestä.

(12)

Unkarin viranomaiset toimittivat 3 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä kirjeellä päivitettyä tietoa rakenneuudistussuunnitelmasta sekä lisätietoja pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan maksamisesta takaisin Unkarin valtiolle.

(13)

FHB ja Unkarin valtio allekirjoittivat 15 päivänä joulukuuta 2011 uuden sopimuksen, jolla pankki sitoutui maksamaan valtiolle korvauksen, josta oli alun perin sovittu pääomapohjan vahvistamista koskevassa sopimuksessa.

(14)

Unkarin valtio perusti FHB:n vuonna 1997 ja myi vähitellen pois osuutensa siitä. FHB listautui Budapestin pörssiin vuonna 2003, ja elokuussa 2007 valtio luopui enemmistöosakkuudestaan ja kutisti omistusosuutensa hieman yli 4 prosenttiin.

(15)

FHB perustettiin alun perin kiinnitysluottopankiksi edistämään kiinneobligaatioiden käyttöä. Siihen sovellettiin tiukkoja sääntöjä, jotka koskivat rajoitettua toimintaa, vakuuksia ja erityistä valvontaa, jotta voitiin varmistaa kiinneobligaatioiden mahdollisimman suuri turvallisuus. Alun perin FHB sai myöntää vain pitkäaikaisia kiinnelainoja ja kiinnelainoihin liittyviä takauksia sekä tehdä tietyntyyppisiä johdannaisliiketoimia suojatakseen omaa kiinnelainatoimintaan perustuvaa positiotaan. Kiinneobligaatiot olivat sen lainanantotoiminnan tärkein rahoituslähde. Lisäksi pankki jälleenrahoitti muiden pankkien myöntämiä kiinnelainoja.

(16)

FHB esitteli vuonna 2006 uuden strategisen suunnitelman pankkitoimintansa ja konttoriverkostonsa laajentamiseksi. Tarkoituksena oli laajentaa pankin rahoitus- ja toimintapohjaa ja aloittaa toiminta vähittäismarkkinoilla FHB Commercial Bankin kautta. Ajan mittaan FHB alkoi myydä erilaisia vähittäis- ja yrityslainatuotteita sekä tarjota tilinhoito-, talletusten vastaanotto- ja korttipalveluja ja laajensi siten tuotevalikoimaansa myös taseen vastattavaa-puolella.

(17)

FHB on konserni, joka muodostuu emoyhtiöstä (FHB Mortgage Bank Co. plc) ja sen kokonaan omistamista tytäryhtiöistä: FHB Commercial Bank Ltd, FHB Service Ltd, FHB Real Estate Ltd ja FHB Life Annuity Real Estate Investment Ltd. Se toimii pääasiassa kiinneobligaatiomarkkinoilla. FHB:n osuus kyseisistä markkinoista on 23 prosenttia (2009), ja pankki on toiseksi suurin toimija Unkarin pankkimarkkinoilla (74 prosentin markkinaosuutta hallussaan pitävän OTP Bankin jälkeen). FHB:n markkinaosuus vähittäispankkitoiminnan kiinnelainamarkkinoista on 4,6 prosenttia ja vähittäistalletusten markkinoista 0,6 prosenttia.

(18)

Kun pankin pääomapohjaa vahvistettiin maaliskuussa 2009, sen taseen loppusumma oli 746,2 miljardia Unkarin forinttia. Pankin vakavaraisuussuhde oli samana päivänä 10,5 prosenttia. Valtion toteuttama pääomanlisäys nosti FHB:n vakavaraisuussuhteen 16,1 prosenttiin vuoden 2009 lopussa (laskettu Unkarin kirjanpitosääntöjen mukaisesti).

(19)

Unkari on yksi niistä jäsenvaltioista, joita rahoitusalan kriisi on koetellut kaikkein ankarimmin. Vuosia jatkunut julkisten varojen liiallinen käyttö sekä luottoon perustuvan rakentamisen ja kulutuksen voimakas lisääntyminen johti talouden vakavaan epätasapainoon jo ennen kriisiä. Kotitalouksien ottamien euron ja Sveitsin frangin määräisten lainojen yleisyys samoin kuin jatkuva riippuvuus ulkoisesta rahoituksesta teki maasta ja sen pankkialasta erityisen alttiita heilahteluille Unkarin forintin arvossa, joka heikkeni tuntuvasti kriisin aikana.

(20)

Rahoitusalan kriisi vaikutti Unkariin niin paljon, että Kansainvälisen valuuttarahaston, jäljempänä ’IMF’, Euroopan unionin, jäljempänä ’EU’ ja Maailmanpankin oli myönnettävä Unkarille hätälainoja marraskuussa 2008 maan rahoitusmarkkinoiden jännitteiden rauhoittamiseksi.

(21)

Vastauksena kriisin aiheuttamiin vakaviin häiriöihin Unkarin taloudessa Unkarin hallitus otti käyttöön useita rahoitusalan tukemiseen tarkoitettuja toimenpiteitä, jotka rahoitettiin yhteisesti IMF:n, EU:n ja Maailmanpankin tukipaketista. Toimenpiteisiin sisältyi maksuvalmiustukijärjestely sekä takaus- ja pääomasijoitusjärjestely.

(22)

Unkarin julkista rahoitusta koskevalla lailla perustetussa maksuvalmiustukijärjestelyssä, jäljempänä ’likviditeettijärjestely’, mahdollistetaan rahoituslaitoksille lainojen muodossa myönnettävä likviditeetti. Komissio hyväksyi järjestelyn 14 päivänä tammikuuta 2009 (7), ja järjestelyn voimassaoloa on jatkettu useita kertoja, viimeksi 31 päivään joulukuuta 2011 (8).

(23)

Komissio hyväksyi 12 päivänä helmikuuta 2009 antamallaan päätöksellä (9) Unkarin takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn. Unkarin valtio pystyi järjestelmän perusteella merkitsemään etuoikeutettuja osakkeita, joita pidetään pankkien ensisijaisina omina varoina. Järjestelyn pääomapohjan vahvistamiseen liittyvän osan voimassaoloa on jatkettu useita kertoja, viimeksi 31 päivään joulukuuta 2011.

(24)

Jos pääomapohjan vahvistamiseen myönnetty summa ylittää kynnysarvon, joka on 2 prosenttia pankin riskipainotetuista omaisuuseristä, Unkarin viranomaisten on takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukaisesti ensimmäiseksi ilmoitettava asiasta komissiolle ja toimitettava yksityiskohtainen arviointi siitä, miksi ne katsovat, että tällaista pankkia olisi edelleen pidettävä perustaltaan terveenä. Pääomapohjan vahvistamista voidaan jatkaa, vaikka komissio ei hyväksyisi arviota siitä, että pankki on perustaltaan terve, mutta siitä maksettavaa korvausta on kasvatettava siten, että se heijastaa kasvanutta riskiä, ja komissiolle on toimitettava rakenneuudistussuunnitelma kuuden kuukauden kuluessa pääomapohjan vahvistamisesta.

(25)

Rahoitusalan kriisi koetteli Unkaria voimakkaasti, ja pankkialan muihin sisäisiin ongelmiin yhdistettynä se vaikeutti unkarilaispankkien tilannetta.

(26)

FHB tarvitsi valtion tukea, koska sillä, toisin kuin monilla muilla unkarilaisilla pankeilla, ei ollut emoyhtiötä euroalueella eikä se näin ollen voinut saada halpaa rahoitusta Euroopan keskuspankilta, jäljempänä ’EKP’. EKP:n rahoitusvälineet, kuten erilaiset takaisinostojärjestelyt, olivat käytettävissä euroalueella syksystä 2008 lähtien. Unkarin keskuspankki loi alkuvuodesta 2010 rahoitusjärjestelmän, mutta sen myötä paranivat ainoastaan mahdollisuudet saada rahoitusta Unkarin forintteina, ei euroina, mikä FHB:n mukaan olisi ollut ratkaisevan tärkeää kriisin pahimpina aikoina. (10)

(27)

Unkarin viranomaisten mukaan FHB:n pääomapohjan vahvistaminen oli tarpeen pankin vakavaraisuuden varmistamiseksi ja Unkarin koko pankkialaa vaivaavien maksuvalmiusongelmien torjumiseksi.

(28)

Unkarin FHB:lle myöntämät tukitoimet, jotka kuvataan komission 24 päivänä tammikuuta 2011 antamassa menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, ovat seuraavat:

(29)

Unkarin ja FHB:n välisessä sopimuksessa pankin pääomapohjan vahvistamisesta määriteltiin valtiolle maksettavaksi osuudeksi osakkeiden osalta 10,49 prosenttia, mikä vastaa takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä määriteltyä perustaltaan terveiden pankkien korvausosuutta ja joka maksetaan osinkoina. Pääomapohjaa vahvistettiin summalla, joka vastaa 9:ää prosenttia FHB:n riskipainotetuista omaisuuseristä, mikä ylittää takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä määritellyn 2 prosentin kynnysarvon. Järjestelmän mukaan alle 2 prosenttia tukea saaneita laitoksia voidaan pitää perustaltaan terveinä. Koska toimenpiteestä ei ilmoitettu komissiolle ennen sen toteuttamista, komissio ei voinut tarkistaa, olisiko pankkia voitu pitää takaus- ja pääomajärjestelyn mukaan perustaltaan terveenä. Jos tuensaajaa ei pidetä takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukaan perustaltaan terveenä, sen on toimitettava rakenneuudistussuunnitelma ja sen maksamassa korvausosuudessa on huomioitava se, että pankki ei ole perustaltaan terve, joten osuuden on oltava perustaltaan terveiden pankkien korvausosuutta suurempi.

(30)

Pankki onnistui vaikeuksistaan huolimatta toimimaan menestyksellisesti kyseisen ajanjakson aikana: sen pääomatilanne oli erittäin hyvä (vakavaraisuussuhde oli 10,5 prosenttia maaliskuussa 2009), ja Moody's Investors Service -luokituslaitoksen, jäljempänä ’Moody's’, mukaan sen luottoluokitus oli tasolla Baa3, joka kuuluu vielä investointiluokkaan. Helmikuussa 2010, alle yhdeksän kuukautta pääoman vahvistamisen jälkeen, pankki osti takaisin valtion hallussa olleet etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet.

(31)

Pankki päätti maksaa pääomitustuen takaisin tarkistetun ja konsolidoidun senhetkisen vakavaraisuussuhteensa ja odotettavissa olevan vakavaraisuussuhteensa perusteella ottaen huomioon makrotalouden ennusteen, jota oli käytetty pankin vuotta 2010 koskevassa suunnittelussa, sekä odotukset liiketoiminnan määrästä, taseesta ja riskeistä, jotka sisältyivät pankin vuotta 2010 koskevaan rahoitussuunnitelmaan. Tarkastelussa päädyttiin siihen, että pankin tilanne oli maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä huolimatta vuoden lopussa huomattavasti parempi kuin se, mitä oli ennakoitu silloin, kun Unkarin valtion kanssa sovittiin pankin pääomapohjan vahvistamisesta vuoden 2009 alussa.

(32)

FHB maksoi pääomitustuen takaisin valtiolle mutta ei maksanut sille korvausta, joten se rikkoi pääomapohjan vahvistamista koskevaa sopimusta. (11) Pankki kuitenkin katsoi, että valtion hallussa olleet etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet eivät automaattisesti oikeuttaneet osinkoihin ja että etuoikeus merkitsi vain sitä, että pankin piti maksaa määrätty osinko valtiolle ennen osinkojen maksamista kantaosakkeista. Koska kantaosakkaat eivät saaneet osinkoja silloin, kun etuoikeutetut erikoisosinko-osakkeet olivat valtion hallussa, pankki katsoi, ettei sillä ollut velvoitetta maksaa etuoikeutettua osinkoa. FHB väitti lisäksi, että valtiolla ei missään tapauksessa ollut hallussaan etuoikeutettuja erikoisosinko-osakkeita silloin, kun vuoden 2009 osingoista ilmoitettiin, koska osakkeet oli ostettu takaisin jo ennen sitä.

(33)

FHB ilmoitti komissiolle, että se oli osallistunut vuotta 2010 koskevaan EU:n laajuiseen stressitestiin, jota koordinoi Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea yhteistyössä EKP:n ja Unkarin rahoitusalan valvontaviranomaisen kanssa. Stressitestissä keskityttiin vakavaraisuuteen, kun taas maksuvalmiusriskejä ei suoraan stressitestattu. Vuoden 2009 lopun konsolidoituihin lukuihin perustuvien testin tulosten perusteella tarvittaisiin ensisijaisista omista varoista muodostuva [yli 50] (12) miljoonan euron pääomapuskuri FHB:n ensisijaisten omien varojen vakavaraisuussuhteen 6 prosentin kynnysarvoa varten.

(34)

Unkari muutti 21 päivänä elokuuta 2010 voimaan tulleella tiettyjen taloutta ja rahoitusta koskevien lakien muuttamisesta annetulla lailla, jäljempänä ’vuoden 2010 CX -laki’, rahoituksen välittäjäjärjestelmän vakauttamisesta annettua vuoden 2008 CIV -lakia, jäljempänä ’vakauttamislaki’. Unkarin valtiolle luotiin vuoden 2010 CX -lailla takautuvasti juridinen oikeus vaatia FHB:lta korvausta pääomapohjan vahvistamisesta siitä huolimatta, että Unkarin valtio ei ollut enää osakas silloin, kun FHB:n yhtiökokouksessa päätettiin osinkojen maksamisesta.

(35)

Unkarin valtio ja FHB allekirjoittivat 28 päivänä lokakuuta 2010 sopimuksen, jonka mukaan FHB maksaa Unkarin valtiolle 890 miljoonaa Unkarin forinttia korvauksena pääomapohjan vahvistamisesta sekä 11 726 786 forinttia viivästyskorkoa.

(36)

Korvauksen tason määrittelyn väitettiin perustuvan likviditeettijärjestelyn ehtoihin. Unkarin viranomaiset katsoivat, että pääomitustuki oli maksettu samasta rahoituslähteestä kuin lainamuotoinen maksuvalmiustuki ja että tästä syystä pääomapohjan vahvistamisesta ja maksuvalmiustuesta maksettavan korvauksen tulisi olla sama. FHB sai pääoman 6 päivänä toukokuuta 2009, ja se maksettiin takaisin 19 päivänä helmikuuta 2010. Korko, jota lopulta sovellettiin, oli sama kuin noin 400 miljoonan euron lainasta maksettu korko. Unkarin toimittamien tietojen mukaan keskimääräinen kuukausikorko oli tämän perusteella 3,79–4,08 prosenttia; todellinen summa laskettiin viikoittain. Unkarin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan 890 miljoonan Unkarin forintin suuruinen korvauksen loppusumma maksettiin vuoden 2010 lopussa.

(37)

Veloitettu viivästyskorko muodostui 5,97 prosentin suuruisesta komission julkaisemasta Unkarin viitekorosta (13), jota oli korotettu 100 peruspisteellä. Viivästyskorot laskettiin ajanjaksolle, joka alkoi muutetun vakauttamislain tullessa voimaan 21 päivänä elokuuta 2010 ja päättyi 28 päivänä lokakuuta 2010, kun sopimus allekirjoitettiin.

(38)

Unkarin valtio ja FHB tekivät 15 päivänä joulukuuta 2011 uuden sopimuksen, jonka mukaan pankki maksaa valtiolle yhteensä 10,49 prosenttia pääomitustuen kokonaissummasta (eli kaiken kaikkiaan 2 491 742 552 Unkarin forinttia). Uuden sopimuksen perusteella FHB sitoutui näin ollen maksamaan valtiolle 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä 1 601 742 552 Unkarin forintin suuruisen lisäsumman, joka oli edellä johdanto-osan 36 kappaleessa mainitun 890 miljoonan forintin kokonaissumman ja 28 päivään lokakuuta 2010 mennessä maksetun korvauksen erotus.

(39)

Unkari toimitti FHB:n päivitetyn rakenneuudistussuunnitelman komissiolle 30 päivänä syyskuuta 2010 ja lähetti sitä koskevia lisätietoja vielä 3 päivänä lokakuuta 2011 päivätyllä kirjeellä. Rakenneuudistussuunnitelman pääkohdat on jo kuvattu menettelyn aloittamista koskevassa komission päätöksessä. Lokakuun 3 päivänä 2011 annetut lisätiedot on kuvattu 4.1–4.3 jaksossa.

(40)

Talousolosuhteet olivat vuonna 2010 suhteellisen vaikeat sekä kansainvälisillä että kansallisilla markkinoilla, vaikka tilanteen paranemisesta olikin jo nähtävissä merkkejä. Unkarin pankkialan kannattavuus oli vuonna 2010 huomattavasti alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Unkarin hallitus otti 13 päivänä elokuuta 2010 voimaan tulleen vuoden 2010 XC -lain nojalla käyttöön rahoitusalan organisaatioita koskevan erityisveron, jolla koottiin yhteensä 187 miljardia Unkarin forinttia ja jota maksoivat pääasiassa luottolaitokset.

(41)

Vähittäisasiakkaiden lainojen kysyntä väheni voimakkaasti koko vuoden 2010 ajan. Samaan aikaan lainanantajapuolta heikensivät epäsuotuisat muutokset sääntely-ympäristössä ja markkinaolosuhteissa. Myös yrityksille suunnattu luotonanto kärsi alalla yleisesti, vaikka muutamat pankit, FHB mukaan luettuna, laajensivatkin yritysasiakasliiketoimintaansa.

(42)

Tärkein FHB:n toimintaa ja taloudellista tulosta koskeva tapahtuma oli Allianz Commercial Bank Ltd:n, jäljempänä ’Allianz Bank’, hankinta ja pitkäaikaisen strategisen yhteistyösopimuksen solmiminen Allianz Hungaria Insurance Co. Ltd:n, jäljempänä ’Allianz Hungaria Insurance’, ja FHB:n välillä. Kauppa saatettiin päätökseen 30 päivään syyskuuta 2010 mennessä. FHB käynnisti samaan aikaan yhdentymishankkeen, jonka tarkoituksena oli sulauttaa Allianz Bank ja FHB Commercial Bank sekä järkiperäistää ja optimoida koko konsernin toimintaa (konttoriverkosto, jakelukanavat, tuotevalikoima, tietojärjestelmät, organisaatiorakenne, henkilöstöhallinto jne.).

(43)

Kauppa vaikutti myönteisesti FHB-konsernin nettotuottoon vuonna 2010. Kauppaan liittyvät kertaluonteiset erät tasapainottivat erityisen pankkiveron, lainasalkkuun kohdistuneiden tappioiden ja rahoituksen hinnannousun synnyttämiä kielteisiä vaikutuksia. FHB:n kokonaisvoitto vuonna 2010 oli 11,2 miljardia Unkarin forinttia, mikä tarkoitti 58,9 prosentin lisäystä vuoteen 2009 verrattuna.

(44)

Allianz Bankin hankkimisen myötä FHB:n vähittäis- ja yritysasiakkaiden pankkitilien määrä lisääntyi huomattavasti: niitä oli […] joulukuussa 2009 ja […] joulukuussa 2010 (+ […] prosenttia). Käyttämättömien tilien suuresta määrästä johtuen talletusten määrä ei kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa, vaan talletukset lisääntyivät […] miljardista Unkarin forintista joulukuussa 2009 […] miljardiin forinttiin joulukuussa 2010 (+ […] prosenttia). FHB:n markkinaosuus yksityishenkilöiden talletusmarkkinoilla kasvoi […] prosentista […] prosenttiin ja yritysten talletusmarkkinoilla […] prosentista […] prosenttiin. Näin ollen Allianz Bankin hankinta kasvatti talletusten osuutta FHB:n rahoitusyhdistelmästä ja pienensi kiinneobligaatioiden summaa […] miljardista forintista vuonna 2010 […] miljardiin forinttiin vuonna 2011.

(45)

FHB ennustaa vuoden 2011 arvioidun konsolidoidun taseen ja tuloslaskelman perusteella, että sen vakavaraisuussuhteen pitäisi olla noin […] prosenttia joulukuussa 2011. Ennustuksessa on otettu huomioon Unkarin valtiolle suoritettavat, maaliskuussa 2009 toteutettuun pääomapohjan vahvistamiseen liittyvät lisämaksut, jotka maksettiin Unkarin valtion kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti 15 päivänä joulukuuta 2011.

(46)

FHB on lokakuussa 2010 maksanut 30 miljardin Unkarin forintin pääomatuesta korvausta 890 miljoonaa forinttia. Alun perin sovellettu korko oli sama kuin 120 miljardin forintin lainasta maksettu korko, ja se oli kuukaudessa keskimäärin 3,79–4,08 prosenttia.

(47)

FHB:n ja Unkarin valtion välillä 15 päivänä joulukuuta 2011 allekirjoitetun uuden sopimuksen nojalla pankki sitoutui maksamaan valtiolle korvausta yhteensä 2 491 742 552 Unkarin forinttia, eli 10,49 prosenttia pääomatuen määrästä, kuten pankin ja valtion välisessä alkuperäisessä pääomarakenteen vahvistamista koskevassa sopimuksessa oli sovittu.

(48)

Lokakuussa 2011 annetuissa lisätiedoissa ei käsitelty erityisesti kilpailun vääristymistä, muutoin kuin korostamalla, että Allianz Bankin ostosta huolimatta FHB:n markkinaosuus yksityishenkilöiden ja yritysten talletusmarkkinoilla on edelleen rajallinen ([0,7–1,3] prosenttia yksityishenkilöiden talletuksista ja [0,4–0,95] prosenttia yritysten talletuksista 31 päivänä joulukuuta 2010 ja vastaavasti [0,65–1,3] prosenttia ja [1–1,35] prosenttia 30 päivänä kesäkuuta 2011).

(49)

Komissio aloitti muodollisen tutkintamenettelyn, koska se katsoi, että tärkeimmät olettamukset FHB:n rakenneuudistussuunnitelman ja liiketoimintaennusteiden taustalla eivät olleet riittävän perusteltuja eikä niissä otettu huomioon sitä, että FHB oli hiljattain ostanut Allianz Bankin. Lisäksi komissio ilmaisi epäilevänsä FHB:n elinkelpoisuutta pitkällä aikavälillä, koska pankki on niin suuresti riippuvainen tukkurahoituksesta ja Unkarin kiinteistömarkkinoista.

(50)

Kun lisäksi otetaan huomioon valtiolle lokakuussa 2010 pääomapohjan vahvistamisesta maksetun korvauksen mataluus (likviditeettijärjestelyn mukainen korko keskimäärin 3,79–4,08 prosenttia), komissio epäilee myös sitä, osallistuiko pankki riittävästi oman rakenneuudistuksensa toteuttamiseen. Myös se, että FHB osti Allianz Bankin ja teki sopimuksen Allianz Hungaria Insurancen kanssa, synnytti epäilyjä siitä, oliko tuki rajoitettu välttämättömään vähimmäismäärään.

(51)

Lopuksi komissio katsoi, että Unkarin viranomaiset eivät olleet osoittaneet, että olisi toteutettu riittävät toimenpiteet FHB:n saamasta tuesta markkinoille aiheutuneen kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi etenkin, kun otetaan huomioon FHB:n laajentumisstrategia, Allianz Bankin hankinta ja valtion antamasta pääomatuesta maksettu riittämätön korvaus.

(52)

Komissio sai huomautuksia Unkarin kiinnitysluottopankkien yhdistykseltä, jäljempänä ’yhdistys’, 18 päivänä heinäkuuta 2011. Huomautuksissaan yhdistys muistutti Unkarin talous- ja pankkialaa vuosina 2008–2009 kohdanneen kriisin laajuudesta ja huomautti, että FHB:n pääomapohjan vahvistaminen tapahtui kriisin aiheuttaman vaikean makrotaloudellisen tilanteen seurauksena. FHB:n hyväksi toteutetun valtion toimenpiteen tarkoituksena oli puuttua Unkarin kiinnelainasektoriin ja kiinneobligaatiomarkkinoihin kohdistuvaan vakavaan riskiin. Alttius valuuttakurssivaihteluille, Sveitsin frangin vahvistuminen suhteessa Unkarin forinttiin, mikä alensi kuluttajien palkkoja, sekä työttömyyden kasvu johtivat todellakin siihen, että kiinnitysluottokannan laatu heikkeni nopeasti ja rajusti ja pankkien luottotappiot lisääntyivät ja rahoitusmahdollisuudet vähenivät. Tämä toteutui erityisesti FHB:n tapauksessa, sillä se saa rahoituksensa pääomamarkkinoilta.

(53)

Komissio sai Unkarin viranomaisilta huomautuksia 2 päivänä maaliskuuta 2011 sekä lisätietoja 11 päivänä heinäkuuta 2011 päivätyllä kirjeellä.

(54)

Unkarin viranomaiset toteavat vastauksena komission epäilyihin siitä, että olettamukset pankin rakenneuudistussuunnitelman taustalla eivät olleet paikkansapitäviä, että talousennusteet perustuvat ulkopuolisten asiantuntijoiden olettamuksiin ja ovat yhdenmukaisia niiden tietojen kanssa, joita ennusteita tehtäessä oli käytettävissä. Vakauden osalta ne eivät poikkea millään tavalla FHB:n muista rahoitussuunnitelmista tai ennusteista.

(55)

Unkarin viranomaisten mukaan FHB:n elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä on varmistettu, mistä on osoituksena FHB:n menestys rahoituksen hankkimisessa sekä rahoitus- että pääomamarkkinoilta. FHB laski vuonna 2009 liikkeeseen yli 60 miljardin Unkarin forintin arvosta kiinne- ja joukkovelkakirjoja, ja yksityiset sijoittajat lainasivat pankille kaikkiaan […].

(56)

Lisäksi Unkarin viranomaiset toteavat yksityistallettajia koskevien tietojen osoittavan, että FHB:n osuus vähittäistalletusten markkinasegmentistä kasvoi […] prosentista […] prosenttiin vuonna 2009. Vuoden 2010 loppuun ulottuva ennuste on […] prosenttia. Lisäksi vähittäistilien määrä ja tällaisten tilien talletussalkun koko on kasvanut jatkuvasti ja dynaamisesti siitä huolimatta, että salkun arvon olisi markkinaennusteiden mukaan pitänyt laskea. Näin ollen pankki ja Unkarin viranomaiset eivät pidä vähittäistalletuksia ja vähittäistilejä koskevia ennusteita liian optimistisina.

(57)

FHB:n likviditeettiasemaa voidaan pitää jatkuvasti vakaana, mikä johtuu muun muassa siitä, että pankin on täytettävä luottoluokituslaitosten asettamat likviditeettivaatimukset. Pankin likviditeettiasema oli vakaa jopa kriisin kaikkein vaikeimpina aikoina, minkä vahvistaa Unkarin keskuspankin pääjohtajan 19 päivänä maaliskuuta 2009 Unkarin valtiovarainministerille lähettämä kirje.

(58)

Lopuksi todettakoon, että pankin omaisuuserien laadun heikentyminen kriisin aikana johtui lähinnä Unkarin makrotaloudellisesta tilanteesta, kotitalouksien tulojen hupenemisesta, työllisyyden laskusta ja työttömyyden kasvusta, ei niinkään Sveitsin frangin vahvistumisesta suhteessa Unkarin forinttiin. Vaikka FHB on käynnistänyt useita järjestelmiä, joiden tavoitteena on puuttua vaikeuksiin joutuneiden velallisten ongelmiin, lainasalkun laatua parantaa pysyvästi lähinnä talouden noususuhdanne ja taloudellisten indikaattoreiden parantuminen. Unkarin keskuspankin ja Unkarin hallituksen vuodeksi 2011 laatimissa talouden ennusteissa ennakoidaan bruttokansantuotteen, jäljempänä ’BKT’, kasvua, työllisyyden asteittaista parantumista ja työttömyyslukujen laskua, minkä pitäisi vaikuttaa merkittävästi myös FHB:n lainasalkkuun.

(59)

Unkarin viranomaiset huomauttavat, että FHB teki sopimukset Allianz Bankin ja Allianz Hungaria Insurancen kanssa vasta sen jälkeen, kun se oli maksanut valtiolle 19 päivänä helmikuuta 2010 kokonaisuudessaan takaisin osakkeiden liikkeeseenlaskuarvon ja lunastanut takaisin pääomapohjan vahvistamisen yhteydessä liikkeeseen lasketut osakkeet. FHB:n ja Allianzin sopimukset tehtiin kesäkuussa ja heinäkuussa 2010, ja hankinta toteutettiin syyskuussa 2010. Tuolloin FHB:n hallussa ei ollut valtion varoja. Näin ollen FHB ei ole voinut rahoittaa hankintaa pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyillä varoilla, jotka oli maksettu takaisin helmikuussa 2010. Valmistelevat analyysit ja FHB:n ja Allianzin väliset keskustelut aloitettiin vasta sen jälkeen, kun valtionlaina oli maksettu takaisin. Lisäksi ostohinta, jonka FHB maksoi Allianz Bankista (omien osakkeiden arvo mukaan luettuna), oli noin 3,3 miljardia Unkarin forinttia, kun taas Allianz Bankin oman pääoman määrä oli lähes 14 miljardia Unkarin forinttia 30 päivänä syyskuuta 2010. Näin ollen FHB ei tarvinnut pääomaa voidakseen ostaa Allianz Bankin, eikä kauppa vähentänyt sen omaa pääomaa.

(60)

Tuen rajoittumista välttämättömään vähimmäismäärään heijastaa sekin, että FHB:n vakavaraisuussuhde, joka oli 11,3 prosenttia vuonna 2008, saavutti komission takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyn mukaisesti hyväksymän 12 prosentin vakavaraisuustavoitteen vasta pääomapohjan vahvistamisen jälkeen.

(61)

Unkarin viranomaiset huomauttavat myös, että FHB ei ole maksanut osinkoja moneen vuoteen ja että se on ostanut osakkeistaan takaisin vain pienen osan suhteessa oman pääoman kokonaisarvoon. Koska omistajille ja osakkeenomistajille on viime vuosina palautettu vain vähän varoja, asianmukainen vastuun jakaminen on varmistettu.

(62)

Komission päätöksessään mainitsemien kilpailun vääristymistä rajoittavien toimenpiteiden lisäksi Unkarin viranomaiset mainitsevat lisätoimenpiteitä, jotka liittyvät takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmään ja FHB:n ja Unkarin valtion väliseen sopimukseen pääomapohjan vahvistamisesta:

(63)

Unkarin viranomaiset toteavat tulkitsevansa valtiontukisääntöjä niin, että toimintaa säätelevät toimenpiteet ja muut kilpailun vääristymistä rajoittavat toimenpiteet ovat tai olivat FHB:tä sitovia niin kauan kuin valtio kuului pankin osakkeenomistajiin.

(64)

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi FHB teki lisäsitoumuksia pääomapohjan vahvistamista koskevan sopimuksen 3.8 kohdassa, jossa esitetään, että pääomapohjan vahvistamista tulisi käyttää seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen:

(65)

Toisin kuin komissio epäilee, FHB:n pääomapohjan vahvistamisen tarkoituksena ei ollut vääristää kilpailua laajentamalla FHB Commercial Bankin toimintaa. FHB Commercial Bankin pääoman korottamisesta oli tehty sitoumus pääomapohjan vahvistamista koskevassa sopimuksessa. FHB Commercial Bankin ydintoiminnot ovat pysyneet ennallaan. Myös nämä toiminnot saivat tukea 25 miljardin Unkarin forintin suuruisesta pääoman korotuksesta, joka rahoitettiin valtion pääomitustuella. Yrityksen lainasalkku on kasvanut jatkuvasti, muttei kuitenkaan aiemman trendin mukaista kasvua enempää.

(66)

Unkarin viranomaisten mielestä edellä esitetystä käy ilmi, ettei komission yhteenvetoarviolle kilpailun vääristymistä rajoittavista toimista ja sen väitteelle ”näiden toimien huomattavasta rajallisuudesta” ole perusteita. Sen vuoksi Unkarin viranomaiset korostavat, että pääomapohjan vahvistamista koskeva sopimus vastasi sekä vakauttamislaissa että asiaa koskevissa komission tiedonannoissa asetettuja kriteerejä.

(67)

Komissio on jo todennut 24 päivänä tammikuuta 2011 tekemässään menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä, että sekä pääomapohjan vahvistaminen että maksuvalmiustuki, jotka FHB:lle myönnettiin lainan muodossa, ovat SEUT-sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua valtiontukea. (16) Unkarin valtio tai FHB ei ole esittänyt väitteitä, joiden perusteella tätä päätelmää olisi aihetta epäillä.

(68)

Komissio on jo ilmaissut menettelyn aloittamisesta 24 päivänä tammikuuta 2011 antamassaan päätöksessä, että FHB:n pääomapohjan vahvistaminen ei täyttänyt takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän ehtoja. Erityisesti siinä ei noudatettu vaatimuksia, jotka koskevat tilannetta, jossa pääoman lisäys ylittää 2 prosenttia tuensaajan riskipainotetuista omaisuuseristä. Toimenpiteestä olisi näin ollen pitänyt ilmoittaa komissiolle erikseen takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän ehtojen ja SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan nojalla.

(69)

Unkari on näin ollen myöntänyt FHB:lle tukea pääomapohjan vahvistamisen muodossa SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti.

(70)

FHB:n rakenneuudistuksen yhteydessä on otettava huomioon kaikki pankin hyväksi myönnetyt tukitoimenpiteet. Näin ollen sekä 30 miljardin Unkarin forintin suuruinen pääomitustuki että 120 miljardin forintin maksuvalmiustuki on otettava huomioon arvioitaessa tuen soveltuvuutta sisämarkkinoille.

(71)

Kuten komission 24 päivänä tammikuuta 2011 antamassa päätöksessä todetaan, komissio katsoo rahoitusmarkkinoiden erityisolosuhteet huomioiden, että toimenpiteiden arvioinnissa voidaan tukeutua SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohtaan, jonka mukaan ”sisämarkkinoille soveltuvana tukena voidaan pitää: – – tukea – – jäsenvaltion taloudessa olevan vakavan häiriön poistamiseen”. Koska tämän päätöksen tarkoituksena on arvioida FHB:n saamaa tukea ja sen rakenneuudistussuunnitelmaa, komissio katsoo, että arvioinnissa on syytä nojautua tiedonantoihin valtiontukisääntöjen soveltamisesta rahoitussektoriin kriisin aikana. (17) Pankin rakenneuudistussuunnitelman osalta komissio nojautuu erityisesti rakenneuudistustoimenpiteitä koskevaan tiedonantoon. (18)

(72)

Komissio epäili menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä (19) FHB:n talousennusteissa esitettyjen olettamusten luotettavuutta. Komissio totesi, että FHB:n syyskuussa 2010 toimittamassa rakenneuudistussuunnitelmassa ei selitetty, miksi nämä olettamukset olisivat oikeita. Lisäksi, koska talousennusteissa ei näytetty otettavan huomioon Allianz Bankin hankkimisen ja Allianz Hungaria Insurancen kanssa tehdyn sopimuksen seurauksia, komissio ei voinut katsoa, että esitetyt ennusteet toteutuvat. Komissio on epäillyt myös pankin olettamuksia, jotka perustuvat talletusten huomattavaan kasvuun.

(73)

Lisäksi komissio oli huolestunut pankin pitkän aikavälin elinkelpoisuudesta, kun otetaan huomioon FHB:n liiketoimintamalli, jota pidettiin alttiina maksuvalmiuskriiseille suuren tukkurahoitusriippuvaisuuden ja talletusten pienen osuuden vuoksi. Komissio katsoi, että pankin syyskuussa 2010 esittämässä rakenneuudistussuunnitelmassa, jossa keskityttiin pääomaan, ei annettu riittävästi tietoja pankin rahoituksen kestävyydestä pitkällä aikavälillä.

(74)

Komissio katsoo pankin rakenneuudistussuunnitelmasta lokakuussa 2011 toimitettujen lisätietojen perusteella, että syyskuussa 2010 esitettyyn rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät talousennusteet perustuvat vankkoihin ja luotettaviin olettamuksiin. Päivitetyt tiedot, jotka kattavat Allianz Bankin oston, osoittavat, että pankin vähittäis- ja yritystalletukset ovat lisääntyneet Allianz Bankilta hankittujen tilien myötä. Tuo hankinta tukee talletusten määrän lisääntymistä koskevaa oletusta.

(75)

Lisäksi komissio panee tyytyväisenä merkille, että talletusten määrän kasvu edistää pankin rahoituslähteiden monipuolistamista ja auttaa vähentämään kiinneobligaatioiden suhteellista painoarvoa pankin rahoitusyhdistelmässä sekä pankin riippuvuutta tukkurahoituksesta. Toimitettujen tietojen perusteella tukkurahoituksen osuus (eli liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen summa, pankkien tekemät talletukset ja kiinneobligaatioiden se osuus, jota ei käytetä lainojen jälleenrahoitukseen) pankin velkojen kokonaismäärästä on pienentynyt [35–30] prosentista 31 päivänä joulukuuta 2009 [30–25] prosenttiin 31 päivänä joulukuuta 2010. Pankin rahoitusyhdistelmän tasapainon siirryttyä talletusten suuntaan pankin keskimääräiset rahoituskustannukset (velkojen kokonaismäärän korkokuluina laskettuna) ovat pienentyneet [7–6,5] peruspisteestä 31 päivänä joulukuuta 2009 [6–5,5] peruspisteeseen 31 päivänä joulukuuta 2010. Myös kokonaispääoman tuottoprosentti parani [0,90–1] prosentista vuonna 2009 [1,05–1,10] prosenttiin vuonna 2010. Positiivinen suuntaus on vahvistettu pankin ennusteissa, joissa kokonaispääoman tuottoprosentin ennakoidaan vakiintuvan vuonna 2014 perusskenaariossa tasolle [1,05–1,2] prosenttia ja stressiskenaariossa tasolle [0,9–1,05] prosenttia. Vuonna 2014 oman pääoman tuottoprosentti olisi [11–13] prosenttia perusskenaariossa ja [10–12] prosenttia stressiskenaariossa.

(76)

Komissio ilmaisi menettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä huolensa myös siitä, riittivätkö Unkarin viranomaisten tuossa vaiheessa toteuttamat toimenpiteet torjumaan FHB:n altistumista Unkarin kiinteistömarkkinoiden vaikutuksille sekä epäsuotuisalle valuuttakurssikehitykselle. Unkarin 9 päivänä joulukuuta 2011 toimittamien tietojen perusteella komissio kuitenkin toteaa tyytyväisenä, että FHB on ryhtynyt tarvittaviin toimiin vähentääkseen merkittävästi osallistumistaan kiinnetodistusmarkkinoihin. (20) Pankki on myös kasvattanut osuuttaan vähittäisluotoista huomattavasti [3–5] prosentista vuonna 2009 [9–11] prosenttiin vuonna 2011. Komissio toteaa lisäksi, että Allianz-sopimuksella (21) oli huomattava vaikutus näihin myönteisiin suuntauksiin. Mitä tulee pankin alttiuteen epäsuotuisalle valuuttakurssikehitykselle, FHB:n sitoumusta kehittää uusia keinoja suojautuakseen valuuttakurssista johtuvien riskien äärimmäisiltä vaikutuksilta pääomaan voidaan pitää riittävänä karkottamaan komission epäilykset (22), sillä se tarjoaa pankille mahdollisuuden poistaa ulkomaisilla valuutoilla käytävästä kaupasta aiheutuvat valuuttariskit tai suojautua niiltä.

(77)

Komissio katsoo sen vuoksi, että päivitetty rakenneuudistussuunnitelma, jossa otetaan huomioon Allianz-sopimus, antaa perusteet FHB:n talousennusteita koskeville konkreettisille tavoitetasoille ja auttaa osaltaan palauttamaan pankin elinkelpoisuuden pitkällä aikavälillä.

(78)

Komissio pitää myönteisenä sitä, että pääomapohjan vahvistamiseen lainattu summa on maksettu kokonaan takaisin valtiolle jo 19 päivänä helmikuuta 2010, eli alle vuodessa, ja että pankki maksoi summan takaisin käyttäen omia varojaan. FHB käytti omia varojaan myös maksaessaan takaisin neljä keskipitkän aikavälin valtionlainan erää, jotka erääntyivät 11 päivänä helmikuuta 2011, 11 päivänä toukokuuta 2011, 11 päivänä elokuuta 2011 ja 11 päivänä marraskuuta 2011.

(79)

Komissio pitää myönteisenä pääomapohjan vahvistamiseen myönnetyn summan varhaista takaisinmaksua valtiolle. Lisäksi se, että FHB osti Allianz Bankin, parantaa pankin likviditeettiprofiilia kasvattamalla vähittäis- ja yritystalletusten määrää. Kyseinen hankinta on näin ollen tärkeä osa yrityksen liiketoimintasuunnitelmaa, ja se parantaa osaltaan pankin kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Näin ollen ei voida katsoa, että FHB:lle myönnetyllä tuella kehitettiin sen toimintoja uusilla liiketoiminta-alueilla, sillä Allianz Bank ja FHB toimivat samoilla vähittäis- ja yritysmarkkinoilla. Näin ollen komissio pitää FHB:n toteuttamaa Allianz Bank Ltd:n ostoa asianmukaisena toimenpiteenä pankin elinkelpoisuuden säilyttämiseksi pitkällä aikavälillä.

(80)

Komissio toteaa lisäksi, että Unkarin viranomaisten toimittamat tiedot hälventävät komission menettelyn aloittamista koskevassa 24 päivänä tammikuuta 2011 annetussa päätöksessä esittämiä epäilyjä siitä, että Allianz Bankin hankinta olisi toteutettu suurelta osin valtion kustannuksella. Allianz Bankin hankinta saatiin päätökseen30 päivänä syyskuuta 2010, sen jälkeen, kun pääomankorotussumma oli maksettu takaisin valtiolle 19 päivänä helmikuuta 2010. Lainan maksamatta olevien erien osalta komissio toteaa tyytyväisenä, että pankki on jo maksanut takaisin neljä erää helmikuun 2011 jälkeen. (23) Komission arvio ei muutu siitä, että huomioon otetaan pääomapohjan vahvistamisesta maksettavan korvauksen ”puuttuvat osat” eli summa, jota FHB ei alun perin maksanut, sillä tuon maksun määrä oli noin 1,6 miljardia Unkarin forinttia (johdanto-osan 40 kappale) ja Allianz Bankista maksettu hinta 3,3 miljardia forinttia (johdanto-osan 60 kappale).

(81)

Tukitoimenpiteistä maksettavan korvauksen osalta komissio toteaa tyytyväisenä, että FHB ja Unkarin hallitus tekivät 15 päivänä joulukuuta 2011 sopimuksen, jonka mukaan FHB maksaa valtiolle 1,6 miljardin Unkarin forintin suuruisen lisäkorvauksen. Lokakuussa 2010 suoritetun 890 miljoonan forintin maksun lisäksi FHB maksaa Unkarin valtiolle pääomapohjan vahvistamisesta korvauksena summan, joka vastaa 10,49 prosentin korvausastetta, mikä on linjassa takaus- ja pääomasijoitusjärjestelyssä asetettujen ehtojen kanssa.

(82)

Komissio pitää myönteisenä sitä, että pankki maksoi valtion pääomapohjan vahvistamiseen myöntämän summan takaisin alle vuodessa (pankin pääomarakennetta vahvistettiin 23 päivänä maaliskuuta 2009, ja valtio sai rahat takaisin 19 päivänä helmikuuta 2010).

(83)

Pankille likviditeettijärjestelyn mukaisesti myönnetystä keskipitkän aikavälin lainasta maksetaan korvaus, joka on likviditeettijärjestelyssä asetettujen ehtojen mukaisesti seuraavista kahdesta vaihtoehdosta korkeampi: (i) Kansainvälisen valuuttarahaston erityinen nosto-oikeus, jäljempänä ’SDR’, + 345 peruspistettä ja (ii) pankkien välinen 12 kk:n korko, jäljempänä ’IBOR’, + 100 peruspistettä +123,5 peruspistettä (mikä vastaa 3,79–4,08 prosentin kuukausikeskiarvoa).

(84)

Keskipitkän aikavälin valtionlainaa koskevassa sopimuksessa määrätään sen takaisinmaksusta […] 11 päivästä helmikuuta 2011. Unkarin viranomaisten toimittamien tietojen mukaan FHB on maksanut neljä lainaerää, jotka erääntyivät 11 päivänä helmikuuta 2011, 11 päivänä toukokuuta 2011, 11 päivänä elokuuta 2011 ja 11 päivänä marraskuuta 2011. Komissio panee tyytyväisenä merkille, että FHB on noudattanut viivyttelemättä keskipitkän aikavälin lainaan liittyviä maksuvelvoitteitaan. Komissiolla ei ole syytä epäillä, että lainaa ei sen erääntyessä olisi maksettu kokonaisuudessaan ja ajallaan takaisin.

(85)

Tämän arvioinnin vahvistaa se, että FHB on menestynyt hyvin Unkarin pankkialan vaikeuksista huolimatta, sekä pankin suhteellisen korkea rajoituksettomien ensisijaisten omien varojen suhdeluku (joka oli vuoden 2008 lopussa 12 prosenttia, kasvoi 16,9 prosenttiin vuonna 2009 pääomapohjan vahvistamisen jälkeen ja on pysynyt edelleen korkeana eli 10,5 prosentissa sen jälkeen, kun valtion pääoma maksettiin takaisin). Unkarin pankkien pääomavaatimus oli tuolloin 8 prosenttia. Toisin kuin eräät muut pankit, FHB pystyi säilyttämään vahvan pääomatilanteensa (sen vakavaraisuussuhde oli 10,5 prosenttia maaliskuussa 2009 sen jälkeen, kun pääomapohjan vahvistamiseen myönnetty summa oli maksettu takaisin valtiolle). Lisäksi se säilytti Moody'sin mukaisen luottoluokituksensa tasolla Baa3, joka kuuluu vielä investointiluokkaan.

(86)

Näiden seikkojen perusteella komissio katsoo, että FHB:n vaikeudet olivat vain väliaikaisia ja että ne eivät olleet luonteeltaan perustavanlaatuisia. Se katsoo näin ollen, että pankin maksama korvaus on riittävä, sillä se vastaa perustaltaan terveiltä pankeilta vaadittavaa korvausta.

(87)

Kun otetaan huomioon, että Unkarissa vallinneet vaikeudet eivät vaarantaneet pankin elinkelpoisuutta, komissio ei vaadi lisäkorvausten maksamista valtiolle.

(88)

Lisäksi korvaus, jonka FHB maksoi valtiolle keskipitkän aikavälin lainasta (ks. johdanto-osan 84 kappale) oli likviditeettijärjestelyn ehtojen mukainen. Komissio katsoo tämän vuoksi, että molempien tukitoimenpiteiden korvaus on asianmukainen.

(89)

Lisäksi komissio panee tyytyväisenä merkille, että pankki ei maksanut osinkoja kantaosakkeistaan vuosien 2009 ja 2010 osalta. FHB sovelsi lisäksi ylemmän tason henkilöstönsä palkkoihin, korvauksiin ja luontoisetuihin tiettyjä rajoituksia niin kauan, kuin Unkarin valtio oli pankin osakas.

(90)

Komissio katsoo sen vuoksi, että rakenneuudistussuunnitelmalla varmistetaan, että sekä pankki että sen osakkaat ja johto antavat riittävän oman panoksen rakenneuudistuksen kustannuksiin.

(91)

Komissio toteaa, että pankin rakenneuudistussuunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet kilpailun vääristymisen rajoittamiseksi ovat rajalliset. Mihinkään rakenteellisiin toimiin ei ensinnäkään ole ryhdytty. Toiseksi rakenneuudistussuunnitelman mukaisia toimintaa sääteleviä toimenpiteitä sovelletaan vain niin kauan kuin pankki hyötyy valtion myöntämästä pääomasta. Kolmanneksi komissio panee tyytyväisenä merkille, että FHB on noudattanut viivyttelemättä keskipitkän aikavälin lainaan liittyviä maksuvelvoitteitaan. Komissiolla ei ole syytä epäillä pankin kykyä maksaa laina kokonaisuudessaan ja ajallaan takaisin. Neljänneksi FHB:n markkina-asema ei ole muuttunut merkittävästi Allianz Bankin hankinnan jälkeen (markkinaosuus oli [3–3,3] prosenttia ennen hankintaa ja [3,4–3,6] prosenttia sen jälkeen), mikä vakuuttaa komission siitä, että kyseisen hankinnan vaikutukset kilpailun vääristymiseen ovat vähäiset.

(92)

Toimintaa säätelevät toimenpiteet rajoittuvat seuraaviin:

(93)

Komissio ei katso, että pääomapohjan vahvistamiseen liittyviä toimintaa sääteleviä toimenpiteitä, jotka Unkarin viranomaiset mainitsivat 27 päivänä tammikuuta 2011 antamassaan vastauksessa menettelyn aloittamisesta annettuun päätökseen, voidaan pitää toimenpiteinä, joilla rajoitetaan tuen aiheuttamaa kilpailun vääristymistä.

(94)

Kun kuitenkin otetaan huomioon FHB:n rajallinen koko vähittäis- ja kaupallisilla markkinoilla Unkarissa ([0,9–1,08] prosentin markkinaosuus vähittäistalletusmarkkinoista ja [0,5–0,9] prosentin osuus yritystalletusmarkkinoista) sekä se, että pankki maksoi valtion myöntämän pääomituksen takaisin alle vuodessa sen myöntämisestä, komissio katsoo, että kilpailun vääristyminen on edelleen vähäistä. Ja kun lisäksi otetaan huomioon, että FHB on jo maksanut takaisin neljä erää keskipitkän aikavälin valtionlainasta likviditeettijärjestelyn mukaisesti, komissiolla ei ole syytä epäillä, että pankki ei maksaisi lainaa takaisin kokonaisuudessaan ja ajallaan.

(95)

Lisäksi valtiolle maksettu korvaus on takaus- ja pääomasijoitusjärjestelmän mukainen ja näin ollen asianmukainen, mitä rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon 34 kohdassa edellytetään.

(96)

Komissio katsoo Unkarin viranomaisten toimittamien tietojen sekä tämän päätöksen IV jaksossa esitellyn FHB:n päivitetyn rakennemuutossuunnitelman perusteella, että maksuvalmiustukilainan ja pääomapohjan vahvistamisen muodossa toteutetut tukitoimenpiteet soveltuvat sisämarkkinoille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla ja täyttävät rakenneuudistustoimenpiteitä koskevan tiedonannon vaatimukset, jotka koskevat elinkelpoisuutta, vastuunjakoa ja toimenpiteitä kilpailun vääristymisen lieventämiseksi.

(97)

Unkari on poikkeuksellisesti hyväksynyt, että tämä päätös annetaan englannin kielellä, joka on sen ainoa todistusvoimainen kieli,