Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen - Sillä, että eräs asiaa tutkineista virkamiehistä loukkasi hyvän hallinnon periaatetta, ei ole merkitystä päätöksen pätevyyteen - Oikeuttaminen

2. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen - Päätöksen pätevyyteen eivät vaikuta sen tekemisen jälkeen mutta kuitenkin ennen sen julkaisemista tapahtuneet toimet

3. Kilpailu - Hallinnollinen menettely - Komission ennenaikaisesti ilmaisema näkemys, jonka mukaan kilpailusääntöjä on rikottu - Merkitys myöhemmin esitettyyn rikkomista koskevaan näyttöön - Ei merkitystä

4. Kilpailu - Sakot - Sakkojen suuruuden määrittäminen - Määrittämisperusteet - Kilpailusääntöjen rikkomisten vakavuus - Lieventävät asianhaarat - Komissiolla ei ole velvollisuutta pitäytyä aikaisemmassa päätöskäytännössään

(Neuvoston asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohta)

5. Kilpailu - Sakot - Sakkojen suuruus - Sakon määrän alentaminen vastineena kilpailusääntöjen rikkomiseen syyllistyneiden yritysten yhteistyölle - Komission velvollisuus noudattaa yhdenvertaisen kohtelun periaatetta

(Neuvoston asetuksen N:o 17 15 artiklan 2 kohta)

Tiivistelmä

1. Yhteisön oikeusjärjestyksessä annettuihin takeisiin hallinnollisissa menettelyissä kuuluu erityisesti hyvän hallinnon periaate, johon liittyy toimivaltaisen toimielimen velvoite tutkia huolellisesti ja puolueettomasti kaikki sen käsiteltävänä olevan tapauksen kannalta merkitykselliset seikat.

Kilpailusääntöjen rikkomista koskevan asian käsittelystä komissiossa vastaavan ryhmän jäsenen huono käytös ei yksinään vaikuta asiaa koskevan päätöksen laillisuuteen. Vaikka virkamies onkin loukannut hyvän hallinnon periaatetta, kyseinen virkamies ei kuitenkaan ole tehnyt kanteen kohteena olevaa päätöstä vaan sen on tehnyt komission jäsenten kollegio.

( ks. 99 ja 104 kohta )

2. Komission päätöksen, jossa määrätään rangaistus kilpailusääntöjen rikkomisen johdosta, tekemisen jälkeen toteutetut toimet eivät voi vaikuttaa päätöksen pätevyyteen. Näin on tilanne muun muassa kyseisen asian käsittelystä vastaavan ryhmän jäsenen hyvän hallinnon periaatteen vastaisesti ilmaiseman, rikkomukseen syyllistyneen yrityksen mainetta koskevan negatiivisen huomautuksen osalta, mikäli komission päätös on jo tehty, vaikka sitä ei vielä olisikaan annettu tiedoksi tälle yritykselle.

( ks. 103 kohta )

3. Jos on näytetty toteen, että jokin yritys on ollut mukana kartellissa sitä kautta, että konserni, johon se kuuluu, on osallistunut siihen, ei edes se, että komissio on ennenaikaisesti hallinnollisen menettelyn aikana tuonut esiin näkemyksensä, jonka mukaan kyseinen konserni osallistuu kartelliin, kyseenalaista näyttöä, joka koskee tällaista osallistumista.

( ks. 106 kohta )

4. Kilpailusääntöjen rikkomisen johdosta määrättävän sakon suuruutta määritettäessä pelkästään se seikka, että komissio on aiemmassa päätöskäytännössään myöntänyt sakon määrästä tietyn alennuksen tietynlaisen käyttäytymisen vuoksi, ei merkitse, että sillä olisi velvollisuus tehdä samanlainen suhteellinen alennus arvioidessaan vastaavanlaista käyttäytymistä jossain myöhemmässä hallinnollisessa menettelyssä.

( ks. 239 kohta )

5. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista on, että toisiinsa rinnastettavissa olevia tapauksia kohdellaan eri tavalla tai että erilaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla, ellei tällainen kohtelu ole objektiivisesti perusteltua.

Komissio loukkaa tuota periaatetta, kun todettuaan ensin nimenomaisesti päätöksessä, jossa määrättiin sakko kilpailunsääntöjen rikkomisen johdosta, että erään yrityksen tilanne eroaa muiden yritysten tilanteesta sen vuoksi, että se ei ole kiistänyt olennaisia tosiseikkoja, se ei kuitenkaan ole alentanut tämän yrityksen sakkojen määrää tutkinnan aikaisen yhteistoiminnan vuoksi eri tavalla kuin muiden yritysten kohdalla.

( ks. 240 ja 242-244 kohta )