Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Kanne - Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivalta

(Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 36.2 artikla)

2. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Kanne - Kohde - Hallinnolle osoitettu määräys - Tutkimatta jättäminen - Taloudellisluonteinen riita - Täysi harkintavalta

(Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen 42 artikla)

3. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Työsuhteen sopimusoikeudellinen eikä lainsäädäntöön perustuva luonne

4. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Euroopan keskuspankin neuvoston toimivalta määrätä kurinpitojärjestelmästä

(Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 36.1 artikla)

5. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Palvelussuhteen ehtojen 4 artiklan a kohdassa säädetty käyttäytymisvelvoite - Velvoite, joka velvoittaa myös siinä tapauksessa, ettei siitä ole nimenomaista määräystä työsopimuksessa

(Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 4 artiklan a kohta)

6. Yhteisön oikeus - Toimielinten täytäntöönpanovaltuuksien käyttö - Delegoimisen rajat

7. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Palvelussuhteen ehdot - Täytäntöönpanoa koskevista edellytyksistä säätäminen - Neuvoston toimivallan delegointi pankin johtokunnalle - Hyväksyttävyys

(Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 12.3 artikla; Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 21.3 artikla)

8. Henkilöstö - Muutoksenhaku - Edeltävä hallinnollinen valitus - Viranomainen, jolla on toimivalta antaa ratkaisu toimielimen tai elimen jäsenten kollegion päätöksestä tehdystä valituksesta - Kollegion jäsenellä, joka tekee päätöksen yksin, ei ole tätä toimivaltaa

9. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Oikeudenkäyntiä edeltävä menettely - Johtokunnan päätökset eivät kuulu tämän menettelyn piiriin

(Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen 43 artikla)

10. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Kurinpitojärjestelmä - Kahdenkertaisen seuraamuksen kieltoa koskeva periaate - Sellaisen periaatteen noudattaminen, joka velvoittaa, vaikka kirjallista sääntöä ei olisikaan olemassa - Työntekijän tehtävistään pidättäminen palvelussuhteen ehtojen 44 artiklan nojalla - Väliaikainen toimenpide, johon periaatetta ei näin ollen sovelleta

(Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen 44 artikla)

11. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Kurinpitojärjestelmä - Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen - Velvollisuus ilmoittaa työntekijälle teoista, joihin hänen katsotaan syyllistyneen - Velvollisuus, joka velvoittaa, vaikka kirjallista sääntöä ei olisikaan olemassa

(EY:n henkilöstösääntöjen 87 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen 43 artikla)

12. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Kurinpitojärjestelmä - Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen - Velvollisuus kuulla asianomaista ennen palvelussuhteen ehtojen 44 artiklassa tarkoitettua tehtävistä pidättämistä - Rajat

(Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehtojen 44 artikla)

13. Henkilöstö - Euroopan keskuspankin työntekijät - Kurinpitojärjestelmä - Seuraamus - Suhteellisuusperiaatteen käsite - Nimittävän viranomaisen harkintavalta - Tuomioistuinvalvonnan rajat

(EY:n henkilöstösääntöjen 86-89 artikla; Euroopan keskuspankin henkilöstön palvelussuhteen ehdot)

Tiivistelmä

1. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 36.2 artiklassa tarkoitetut Euroopan keskuspankin ja sen työntekijöiden väliset riidat.

Tämän määräyksen käsitettä "yhteisön tuomioistuin" on siis tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan yhteisön lainkäyttöelimiä EY 7 artiklassa tarkoitettuna kokonaisuutena, joten siihen sisältyy ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin. Vaikka pitääkin paikkansa, että Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 36.2 artikla kuuluu pöytäkirjaan, joka hyväksyttiin Maastrichtin sopimuksen yhteydessä, ja on primaarioikeuden määräys, kyseisessä määräyksessä käytettyjen oikeudellisten käsitteiden merkitystä on kuitenkin epävarmassa tilanteessa tulkittava kaikkien sen hyväksymishetkellä voimassa olleiden asiaa koskevien oikeussääntöjen valossa, koska sillä tavoin voidaan välttää ristiriita yhteisön oikeuden perusperiaatteen, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen, kanssa. Jos tätä määräystä haluttaisiin tulkita siten, että tiettyjen virkamiesten tiettyjä toimielimiä tai tiettyjä elimiä vastaan nostamat kanteet - tässä tapauksessa Euroopan keskuspankin virkamiesten Euroopan keskuspankkia vastaan nostamat kanteet - jätettäisiin tämän tyyppisiä riita-asioita koskevan, Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustamisesta tehdyllä päätöksellä 88/591/ETY käyttöön otetun parannetun oikeussuojajärjestelmän ulkopuolelle, tällaisesta yleisestä oikeussuojajärjestelmästä poikkeaminen ilman objektiivisia perusteita olisi yhdenvertaisen kohtelun periaatteen eli yhteisön perustavanlaatuisen oikeusperiaatteen vastaista.

( ks. 38, 40 ja 41 kohta )

2. Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 42 artiklasta seuraa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivalta sen ratkaistessa Euroopan keskuspankin ja sen henkilöstöön kuuluvan tai kuuluneen henkilön välisiä riitoja on rajoitettu koskemaan toimenpiteen tai päätöksen laillisuutta; taloudellisluonteisissa riidoissa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella on täysi harkintavalta.

Vaatimus, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pitäisi velvoittaa Euroopan keskuspankki jatkamaan kantajan työsuhdetta, on näin ollen jätettävä tutkimatta. Vaatimus, jonka mukaan ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen pitäisi velvoittaa Euroopan keskuspankki suorittamaan kantajalle hänen palkastaan Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 44 artiklan nojalla pidätetyt määrät, on otettava tutkittavaksi, koska se on ilmeisen taloudellisluonteinen.

( ks. 47, 48 ja 51 kohta )

3. Euroopan keskuspankin ja sen työntekijöiden välinen työsuhde on sopimusoikeudellinen eikä lainsäädäntöön perustuva.

( ks. 61 kohta )

4. Euroopan keskuspankin neuvostolla oli Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 36.1 artiklan määräysten nojalla oikeus määrätä henkilöstön palvelussuhteen ehdoissa kurinpitojärjestelmästä, jonka perusteella se voi muun muassa tilanteessa, jossa sen virkamies laiminlyö työsopimuksesta johtuvia velvoitteitaan, toteuttaa sille annettujen vastuualueiden ja tavoitteiden kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

( ks. 63 kohta )

5. Sellainen käyttäytymisvelvoite, josta Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 4 artiklan a kohdassa on määrätty, tarkoittaa sitä, että sovelletaan suurimmalle osalle jäsenvaltioista yhteistä niiden oikeusjärjestyksiin sisältyvää periaatetta, jonka mukaan sopimukset ja erityisesti työsopimukset on pantava täytäntöön vilpittömässä mielessä. Koska tämä periaate on perustavanlaatuinen, sen olemassaolo on niin itsestään selvä, että se velvoittaa selvästi myös siinä tapauksessa, ettei työsopimuksessa ole siitä nimenomaista määräystä.

( ks. 83 kohta )

6. Täytäntöönpanovaltuuksien delegoiminen on yhteisön oikeudessa sallittua, edellyttäen että sitä ei ole missään säädöksessä virallisesti kielletty.

( ks. 102 kohta )

7. Euroopan keskuspankin neuvoston Euroopan keskuspankin työjärjestyksen 21.3 artiklalla Euroopan keskuspankin johtokunnalle delegoima valtuus määrittää Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen täytäntöönpanoa koskevat edellytykset on lainmukainen.

Tätä delegoimista ei ensinnäkään ole kielletty missään säädöksessä ja täytäntöönpanovaltuuksien delegoiminen on yhteisön oikeudessa sallittua, edellyttäen että sitä ei ole missään säädöksessä virallisesti kielletty. Toiseksi Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 12.3 artiklassa - primaarioikeuden määräyksessä - annetaan neuvostolle toimivalta hyväksyä työjärjestys, jossa määritetään Euroopan keskuspankin sisäinen organisaatio, mikä merkitsee valtuuksia delegoida tässä tarkoituksessa henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen määrittäminen.

( ks. 102-104 kohta )

8. Vaikka hyväksytään se, että sellaisen toimielimen jäsen, joka on tehnyt nimittävänä viranomaisena työntekijälle vastaisen päätöksen, ei ole velvollinen pidättymään osallistumasta tämän toimielimen jäsenten kollegiona tekemään ratkaisuun, joka tehdään sen työntekijän tekemän valituksen perusteella, jota kyseinen päätös koskee, ei kuitenkaan voida hyväksyä sitä, että Euroopan keskuspankin kaltaisen toimielimen tai elimen yksittäisellä jäsenellä olisi oikeus antaa ratkaisu valituksesta, joka on tehty päätöksestä, jonka tämän toimielimen tai elimen johtajien kollegio on tehnyt, eli oikeus arvioida yksin väitteitä, joita on esitetty kollegisesta päätöksestä, johon hän on osallistunut.

( ks. 138 kohta )

9. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan ja Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaisessa järjestelmässä ei ole yhtäkään viranomaista, joka olisi toimivaltainen käsittelemään palvelussuhteen ehtojen 41 artiklan mukaisen oikeudenkäyntiä edeltävän kaksivaiheisen menettelyn Euroopan keskuspankin johtokunnan päätösten osalta. Nämä päätökset eivät siis kuulu kyseisessä artiklassa määritetyn menettelyn piiriin, vaikka siinä ei olekaan tätä koskevaa mainintaa. Oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn puuttumisen korvaa se, että kyseiset päätökset tehdään palvelussuhteen ehtojen 43 artiklan nojalla kontradiktorisen menettelyn jälkeen, jolloin asianomaisilla työntekijöillä on täytynyt olla tilaisuus ottaa kantaa heitä vastaan esitettyihin väitteisiin.

( ks. 143-145 kohta )

10. Kahdenkertaisen seuraamuksen kieltoa koskeva periaate on yhteisön yleinen oikeusperiaate, joka velvoittaa riippumatta siitä, onko siitä erikseen määrätty. Se on näin ollen sovellettavissa Euroopan keskuspankissa aloitettuihin kurinpitomenettelyihin, vaikka Euroopan keskuspankin palvelussuhteen ehtoihin, toisin kuin EY:n henkilöstösääntöihin - joiden 86 artiklan 3 kohdassa säädetään, että "yksi virhe voi johtaa vain yhteen kurinpitoseuraamukseen" -, ei sisälly määräystä, joka koskisi tämän periaatteen noudattamista.

Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 44 artiklan kolmannessa alakohdassa määrätty tehtävistä pidättäminen - joka noudattelee EY:n henkilöstösääntöjen 88 artiklan neljättä alakohtaa - on väliaikainen toimenpide, johon ei sovelleta tätä periaatetta.

( ks. 149 ja 151 kohta )

11. Vaatimusta, jonka mukaan virkamiehelle on ilmoitettava etukäteen kaikista teoista, joihin hänen katsotaan syyllistyneen, ja että hänellä on oltava käytettävissään kohtuullinen aika puolustuksensa valmistelemista varten, sovelletaan soveltuvin osin myös, vaikka EY:n henkilöstösäännöissä ei ole tällaisia säännöksiä, kurinpitomenettelyn kohteena olevaan Euroopan keskuspankin työntekijään, erityisesti sen vuoksi, että Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 43 artiklassa määrätään EY:n henkilöstösääntöjen 87 artiklaa vastaavalla tavalla, että "kyseisessä menettelyssä on huolehdittava siitä, että työntekijälle ei määrätä kurinpitoseuraamusta, ennen kuin hänelle on annettu tilaisuus vastata esitettyihin väitteisiin".

( ks. 176 ja 177 kohta )

12. Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen kaikissa tiettyä henkilöä kohtaan aloitetuissa menettelyissä, joiden perusteella saatetaan tehdä hänelle vastainen päätös, on yhteisön oikeuden perusperiaate, jota on noudatettava, vaikka siitä ei olisi erityisesti säädetty.

Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 44 artiklan nojalla tehty päätös Euroopan keskuspankin työntekijän tehtävistään pidättämisestä on hänelle vastainen päätös ja se on tehtävä niin, että puolustautumisoikeuksia kunnioitetaan. Tällainen päätös on asianmukaisesti toteennäytettyjä erityisiä tilanteita lukuun ottamatta tehtävä vasta sen jälkeen, kun kyseiselle työntekijälle on annettu mahdollisuus ilmaista tehokkaasti näkemyksensä häntä vastaan puhuviksi katsotuista seikoista, joihin toimivaltainen viranomainen aikoo perustaa päätöksensä. Ainoastaan erityisissä tilanteissa saattaa osoittautua käytännössä mahdottomaksi tai toimielimen edun vastaiseksi järjestää kuulemistilaisuus ennen tehtävistä pidättämistä koskevan päätöksen tekemistä. Sellaisessa tilanteessa puolustautumisoikeuksien noudattamista koskevasta periaatteesta johtuvat vaatimukset voidaan täyttää sillä, että asianomaista työntekijää kuullaan mahdollisimman pian tehtävistä pidättämistä koskevan päätöksen tekemisen jälkeen.

( ks. 183 kohta )

13. Suhteellisuusperiaatteen soveltaminen kurinpitoasiassa sisältää kaksi eri seikkaa. Asianmukaisen seuraamuksen valitseminen kuuluu ensinnäkin nimittävälle viranomaiselle, kun on näytetty toteen, että teot, joista työntekijää syytetään, ovat tosiasiallisesti tapahtuneet, eivätkä yhteisöjen tuomioistuimet voi kumota tätä valintaa, ellei määrätty seuraamus ole suhteeton hänen osaltaan todettuihin tekoihin nähden. Toisaalta seuraamuksen määritteleminen perustuu kokonaisarviointiin, jonka nimittävä viranomainen on tehnyt kaikista konkreettisista tosiseikoista ja kuhunkin konkreettiseen tosiseikkaan liittyvistä olosuhteista, koska EY:n henkilöstösääntöjen 86-89 artiklassa, kuten myöskään Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa, sen työntekijöiden osalta ei määrätä kiinteästä yhteydestä niiden mukaisten kurinpitoseuraamusten ja virkamiesten tekemien erilaisten laiminlyöntien välillä eikä niissä täsmennetä, missä määrin raskauttavien tai lieventävien seikkojen olemassaolo on otettava huomioon seuraamusta valittaessa. Yhteisöjen tuomioistuimet tutkivat siten vain sen, onko nimittävä viranomainen punninnut raskauttavia ja lieventäviä seikkoja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, eikä tuomioistuin voi asettua nimittävän viranomaisen sijaan niiden arviointien osalta, joita tämä on tältä osin esittänyt.

( ks. 221 kohta )