Asia C-189/15

Istituto di Ricovero e Cura a Carattere Scientifico (IRCCS) – Fondazione Santa Lucia

vastaan

Cassa conguaglio per il settore elettrico ym.

(Consiglio di Staton esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 2003/96/EY – Energiatuotteiden ja sähkön verotus – Verohuojennukset – Asiallinen soveltamisala – Sähköjärjestelmän yleisten kulujen kattamiseksi suoritettaviin maksuihin sovellettavat edut – 17 artikla – Energiaintensiiviset yritykset – Edut, jotka myönnetään vain valmistusteollisuuden alalla toimiville energiaintensiivisille yrityksille – Hyväksyttävyys

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 18.1.2017

Verotus – Jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistaminen – Energiatuotteiden ja sähkön verotus – Direktiivi 2003/96 – Verohuojennukset – Käsite – Edut, jotka myönnetään kansallisen oikeuden nojalla energiaintensiivisille yrityksille sähköjärjestelmän yleisten kulujen kattamiseksi suoritettavista maksuista – Kuuluminen veronhuojennusten käsitteen soveltamisalaan – Edellytykset – Kansallisen tuomioistuimen suorittama tarkastus – Edut, jotka myönnetään vain tällaisille tietyllä valmistusteollisuuden alalla toimiville yrityksille – Hyväksyttävyys

(Neuvoston direktiivin 2003/96 17 artiklan 1 kohta)

Energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27.10.2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY 17 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että verohuojennusten käsitteeseen kuuluvat edut, jotka myönnetään kansallisen oikeuden nojalla energiaintensiivisille yrityksille, sellaisina kuin nämä yritykset on määritelty tässä säännöksessä, pääasiassa kyseessä olevan kaltaisista sähköjärjestelmän yleisten kulujen kattamiseksi suoritettavista maksuista, ellei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tarkastuksesta, joka koskee unionin tuomioistuimen antaman vastauksen perustana olevia tosiseikkoja ja kansallisen oikeuden säännöksiä, muuta johdu.

Direktiivin 2003/96 17 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jossa säädetään sähkönkulutusta koskevista verohuojennuksista ainoastaan sellaisille tässä säännöksessä tarkoitetuille energiaintensiivisille yrityksille, jotka toimivat valmistusteollisuuden alalla. Direktiivin 2003/96 17 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa verohuojennuksia sähkön kulutukseen energiaintensiivisten yritysten hyväksi edellyttäen, että tässä direktiivissä säädettyjä unionin vähimmäisverotasoja noudatetaan keskimäärin kunkin yrityksen osalta. Tässä säännöksessä määritellään myös energiaintensiivisen yrityksen käsite, ja siinä täsmennetään, että jäsenvaltiot voivat soveltaa tämän määritelmän rajoissa muita tiukempia perusteita, esimerkiksi myynnin arvoa, tuotantoprosessia ja toimialaa koskevia määritelmiä. Tästä seuraa, että kyseisen säännöksen mukaan jäsenvaltiot saavat rajoittaa energiaintensiivisille yrityksille myönnettävät verohuojennukset koskemaan yhtä tai useampaa teollisuudenalaa. Näin ollen tämä säännös ei ole esteenä pääasiassa kyseessä olevalle kansalliselle säännöstölle, jossa sähköjärjestelmän yleisten kulujen kattamiseksi suoritettavia maksuja koskevat edut rajoitetaan koskemaan vain valmistusteollisuuden alaa.

(ks. 44, 47–49 ja 52 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)