Asia C‑216/14

Rikosasia, jossa vastaajana on

Gavril Covaci

(Amtsgericht Laufenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla — Direktiivi 2010/64/EU — Oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä — Menettelyn kieli — Rangaistusmääräys, jolla tuomitaan sakkoon — Mahdollisuus esittää vastustus muulla kuin menettelyn kielellä — Direktiivi 2012/13/EU — Tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä — Oikeus saada syytettä koskevat tiedot — Rangaistusmääräyksen tiedoksi antaminen — Yksityiskohtaiset menettelytavat — Syytetyn henkilön velvollisuus valtuuttaa asiamies — Vastustuksen määräaika, joka alkaa kulua asiamiehelle toimitetusta tiedoksiannosta”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 15.10.2015

1. Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla — Oikeus tulkkauksiin ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä — Direktiivi 2010/64 — Soveltamisala — Summaarisessa menettelyssä annetun rangaistusmääräyksen, joka ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi, vastustaminen — Kuuluminen soveltamisalaan

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64 1 artikla)

2. Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla — Oikeus tulkkauksiin ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä — Direktiivi 2010/64 — Ulottuvuus — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan henkilön, jolle on annettu rangaistusmääräys, on vastustettava tätä määräystä sen jäsenvaltion menettelyn kielellä, jossa määräys on annettu — Hyväksyttävyys — Raja — Asiakirja, jolla vastustus on pantu vireille, on keskeinen asiakirja

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64 1–3 artikla)

3. Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla — Tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä — Direktiivi 2012/13 — Rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeus saada tietoja heidän oikeuksistaan ja heitä koskevasta syytteestä — Ulottuvuus

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13 1, 3 ja 6 artikla)

4. Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla — Tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä — Direktiivi 2012/13 — Soveltamisala — Summaarisessa menettelyssä annetun rangaistusmääräyksen, joka ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi, vastustaminen — Kuuluminen soveltamisalaan

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13 6 artikla)

5. Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla — Tiedonsaantioikeus rikosoikeudellisissa menettelyissä — Direktiivi 2012/13 — Henkilön oikeus saada tietoja häntä koskevasta syytteestä — Ulottuvuus — Rangaistusmääräyksen tiedoksi antaminen — Yksityiskohtaiset menettelysäännöt — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan henkilöille, jotka eivät asu jäsenvaltiossa, jossa toimi on annettu, on nimettävä asiamies — Hyväksyttävyys — Edellytys — Adressaatin käytettävissä määräyksen vastustamista varten asetettu määräaika kokonaisuudessaan

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/13 2 artikla, 3 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 6 artiklan 1 ja 3 kohta)

1.  Henkilön, joka haluaa vastustaa rangaistusmääräystä, joka ei ole vielä tullut lainvoimaiseksi ja joka on osoitettu hänelle, tilanne kuuluu oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin 2010/64 soveltamisalaan, joten tämän henkilön on voitava saada direktiivissä taattu oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin.

   (ks. 26 ja 27 kohta)

2.  Oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin 2010/64/EU 1–3 artiklaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan rikosoikeudellisessa menettelyssä henkilö, jolle on annettu rangaistusmääräys, ei voi kirjallisesti vastustaa tätä määräystä muulla kielellä kuin menettelyn kiellellä, vaikka kyseinen henkilö ei osaisi tätä kieltä, edellyttäen, että toimivaltaiset viranomaiset eivät tämän direktiivin 3 artiklan 3 kohdan nojalla katso, että asianomaiseen menettelyyn ja asian olosuhteisiin nähden tämä vastustus on keskeinen asiakirja.

   Yhtäältä direktiivin 2010/64 2 artiklassa vahvistetun tulkkausta koskevan oikeuden tarkoitus on, että epäillyn tai syytetyn henkilön ja tutkinta- ja oikeusviranomaisten tai tarvittaessa oikeusavustajan välinen suullinen viestintä tulkataan tulkin avulla, pois lukien se, että epäillyn tai syytetyn henkilön esittämästä kirjallisesta asiakirjasta tehtäisiin kirjallinen käännös. Kyseisessä artiklassa taataan siis henkilölle maksuton tulkin apu, jos hän vastustaa saamaansa rangaistusmääräystä itse suullisesti toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen kansliassa, jotta vastustus merkitään siellä pöytäkirjaan, tai jos hän vastustaa sitä kirjallisesti, sellaisen oikeusavustajan apu, joka ottaa tehtäväkseen vastaavan asiakirjan laatimisen menettelyn kielellä. Sitä vastoin se, että jäsenvaltioilta vaadittaisiin sen lisäksi, että ne mahdollistavat sen, että asianomaisille henkilöille annetaan täysimääräisesti ja heidän kielellään tieto teoista, joista heitä syytetään, ja sen, että asianomaiset esittävät oman näkemyksensä näistä teoista, myös sitä, että ne ottaisivat systemaattisesti vastatakseen kaikkien asianomaisten henkilöiden heille osoitetuista tuomioistuinratkaisuista tekemien muutoksenhakujen kääntämisestä, menisi yli direktiivillä 2010/64 tavoiteltujen päämäärien.

   Toisaalta direktiivin 2010/64 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa vahvistettu oikeus saada eräät keskeiset asiakirjat käännetyiksi koskee lähtökohtaisesti ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten menettelyn kielellä laatimien tiettyjen asiakirjojen kääntämistä kirjallisesti kyseisen henkilön ymmärtämälle kielelle. Se ei lähtökohtaisesti kata kirjallista kääntämistä menettelyn kielelle, kun kyse on rangaistusmääräyksen vastustuksen kaltaisesta asiakirjasta.

   Koska kyseisen direktiivin 3 artiklan 3 kohdassa kuitenkin mahdollistetaan se, että toimivaltaiset viranomaiset voivat kussakin yksittäistapauksessa päättää, onko jokin muu asiakirja kuin direktiivin 3 artiklan 1 ja 2 kohdassa lueteltu asiakirja keskeinen, ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on otettava huomioon erityisesti rangaistusmääräykseen sovellettavan menettelyn ominaispiirteet ja käsiteltävänään olevan asian ominaispiirteet ja ratkaistava, onko kirjallisesti esitettyä rangaistusmääräyksen vastustusta pidettävä sellaisena keskeisenä asiakirjana, jonka käännös on tarpeen. Tältä osin merkityksellisiä seikkoja ovat se, että vastustusta, joka voidaan tehdä kirjallisesti tai suullisesti suoraan toimivaltaisen tuomioistuimen kansliassa, ei tarvitse perustella, se on tehtävä erityisen lyhyessä kahden viikon määräajassa määräyksen tiedoksiannosta lukien, eikä se edellytä asianajajan käyttöä, ja se, että asianomainen on laatinut sen osaamallaan kielellä, joka ei ole menettelyn kieli.

   (ks. 38, 40–44, 47 ja 49–51 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

3.  Kuten tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin 2012/13 3 ja 6 artiklasta yhdessä seuraa, direktiivin 1 artiklassa mainittu rikoksesta epäiltyjen ja syytettyjen oikeus saada tietoja heidän oikeuksistaan rikosoikeudellisissa menettelyissä ja heitä koskevasta syytteestä kattaa ainakin kaksi erillistä oikeutta, toisin sanoen yhtäältä epäillyille ja syytetyille henkilöille on direktiivin 3 artiklan mukaan annettava tietoja vähintään tietyistä prosessuaalisista oikeuksista, joita ovat oikeus avustajaan, oikeus maksuttomaan oikeudelliseen neuvontaan ja edellytykset sen saamiseksi, oikeus saada syytettä koskevat tiedot, oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin sekä oikeus vaieta, ja toisaalta oikeus saada tietoja syytteestä; se on määritelty direktiivin 6 artiklassa.

   (ks. 54–56 artikla)

4.  Henkilön, jota koskee rangaistumääräys, joka on syyttäjänviraston pyynnöstä vähäisestä rikoksesta ilman istuntoa tai kontradiktorista näkemystenvaihtoa annettu väliaikainen päätös, joka tulee lainvoimaiseksi vasta sen vastustamiselle asetetun määräajan päätyttyä, tilanne kuuluu tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin 2012/13 soveltamisalaan siten, että asianomaisella on oltava oikeus saada tietoja häntä vastaan esitetystä syytteestä koko menettelyn ajan.

   Vaikka kyseessä olevan menettelyn summaarisen ja yksinkertaistetun luonteen vuoksi tällaisen rangaistusmääräyksen tiedoksianto tapahtuu vasta sen jälkeen, kun tuomioistuin on arvioinut syytteen tosiseikat, on kuitenkin niin, että tuomioistuimen tässä määräyksessä esittämä ratkaisu on vain väliaikainen ja määräyksen tiedoksianto edustaa syytetylle henkilölle ensimmäistä tilaisuutta saada tietoja häntä vastaan esitetystä syytteestä. Näin ollen rangaistusmääräyksen tiedoksiantoa on direktiivin 2012/13 6 artiklan mukaisesti pidettävä syytteen asianomaiselle tiedoksi antamisen muotona, minkä vuoksi siinä on noudatettava kyseisessä artiklassa asetettuja vaatimuksia.

   (ks. 59–61 kohta)

5.  Tiedonsaantioikeudesta rikosoikeudellisissa menettelyissä annetun direktiivin 2012/13 2 artiklaa, 3 artiklan 1 kohdan c alakohtaa ja 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa on tulkittava siten, että ne eivät ole esteenä jäsenvaltion lainsäädännölle, jonka mukaan rikosoikeudellisessa menettelyssä syytetyn henkilön, joka ei asu tässä jäsenvaltiossa, on valtuutettava asiamies häntä koskevan rangaistusmääräyksen tiedoksiantoa varten, edellyttäen, että kyseisellä henkilöllä on tosiasiallisesti käytettävissään määräyksen vastustamista varten asetettu määräaika kokonaisuudessaan.

   Sekä tavoite, jolla pyritään siihen, että syytetty henkilö voi valmistella puolustustaan, että tarve välttää kaikkinainen syrjintä yhtäältä niiden syytettyjen, joiden asuinpaikka kuuluu asianomaisen kansallisen lain soveltamisalaan, ja toisaalta niiden, joiden asuinpaikka ei kuulu tähän soveltamisalaan ja jotka yksin ovat velvollisia valtuuttamaan asiamiehen tuomioistuinratkaisujen tiedoksi antamista varten, välillä edellyttävät, että syytetyllä henkilöllä on käytettävissään tämä määräaika kokonaisuudessaan, toisin sanoen ilman, että määräaika lyhenee ajalla, jonka asiamies tarvitsee toimittaakseen rangaistusmääräyksen sen adressaatille.

   (ks. 65–68 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)