Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Oikeus tutustua asiakirjoihin – Kohde – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen

(Neuvoston asetuksen N:o 1/2003 27 artiklan 2 kohta)

2. Kilpailu – Hallinnollinen menettely – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Yritysten kuuleminen – Velvoitteen vaikutus komission aiemman päätöksen kumoamisen jälkeen

(EY 81 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 27 artikla)

Tiivistelmä

1. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon merkitsee kilpailuasioissa sitä, että komission on annettava asianomaiselle yritykselle mahdollisuus tutkia kaikki tutkinta-aineistoon sisältyvät asiakirjat, joilla saattaa olla merkitystä sen puolustuksen kannalta. Näihin kuuluvat sekä asianomaista vastaan että sen puolesta puhuvat asiakirjat muiden yritysten liikesalaisuuksia, komission sisäisiä asiakirjoja ja muita luottamuksellisia tietoja lukuun ottamatta.

Se, että oikeutta tutustua asiakirja-aineistoon loukataan päätöksen tekemistä edeltävässä menettelyssä, voi lähtökohtaisesti johtaa kyseisen päätöksen kumoamiseen, jos puolustautumisoikeuksia on loukattu. Puolustautumisoikeuksien loukkaamista ei voida tällaisessa tilanteessa korjata pelkästään sillä, että asiakirjoihin tutustuminen on tehty mahdolliseksi komission päätöksen kumoamista koskevan oikeudenkäynnin aikana. Koska unionin yleisen tuomioistuimen suorittama tutkinta rajoittuu esitettyjen perusteiden laillisuusvalvontaan, sillä ei ole tarkoitus korvata asian täysimääräistä tutkimista hallinnollisessa menettelyssä eikä sillä ole tällaista vaikutusta. Vaikka yritys, joka on nostanut kanteen komission päätöksestä, saa jotkin asiakirja-aineistoon sisältyvät asiakirjat myöhemmin tietoonsa, se ei pääse takaisin siihen asemaan, jossa se olisi ollut, jos se olisi voinut vedota samoihin asiakirjoihin esittääkseen kirjalliset ja suulliset huomautuksensa komissiolle.

Kun oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ja erityisesti asianomaisen puolesta puhuviin asiakirjoihin on taattu oikeudenkäyntivaiheessa, asianomaisen yrityksen ei tarvitse osoittaa, että jos sillä olisi ollut oikeus tutustua asiakirjoihin, joita ei ole annettu sille tiedoksi, komission päätös olisi ollut sisällöltään toisenlainen, vaan sen on osoitettava ainoastaan, että kyseiset asiakirjat olisivat voineet olla hyödyllisiä sen puolustuksen kannalta. Kun asianomaisella yrityksellä ei ole ollut oikeutta tutustua niihin puuttuviin asiakirjoihin, joiden osalta ei ole mahdotonta, että se olisi voinut tulkita tosiseikkoja toisin kuin komissio, ja joiden sisältöä ei ollut määritetty eikä se ollut määritettävissä, sitä ei voida velvoittaa täsmentämään perusteluja, joihin se olisi voinut vedota, jos asiakirjat olisivat olleet sen käytettävissä, mutta joita sen ei kuitenkaan todellisuudessa ollut mahdollista tietää.

(ks. 54–57, 62 ja 63 kohta)

2. Kun päätös, jossa määrätään seuraamuksia EY 81 artiklan 1 kohtaa rikkoneille yrityksille, on kumottu sellaisen menettelyvirheen vuoksi, joka koskee yksinomaan niitä menettelytapoja, joiden mukaisesti komission jäsenten kollegio on lopullisesti tehnyt päätöksen, ja komissio tekee sen jälkeen uuden päätöksen, joka on sisällöltään olennaisilta osin samanlainen ja perustuu samoihin asianomaisia yrityksiä vastaan esitettyihin väitteisiin, komission ei tarvitse kuulla yrityksiä uudelleen.

Näin ei kuitenkaan ole silloin, kun ensimmäisen päätöksen tekemiseen liittyy virhe eli puolustautumisoikeuksia on loukattu se vuoksi, että komissio ei ole antanut ensimmäisen päätöksen tekemiseen johtaneessa hallinnollisessa menettelyssä asianomaiselle yritykselle riittävää oikeutta tutustua asiakirjoihin ja etenkään niihin, jotka saattoivat olla hyödyllisiä sen puolustuksen kannalta, ja tämä virhe edelsi edellä mainitussa menettelyssä tehtyä virhettä. Kun komissio näissä olosuhteissa tekee saman päätöksen kuin sen, joka oli kumottu kyseisen menettelyvirheen vuoksi, aloittamatta uutta hallinnollista menettelyä, jossa asianomaista yritystä olisi kuultu sen jälkeen, kun tämän olisi annettu tutustua asiakirjoihin, se loukkaa yrityksen puolustautumisoikeuksia.

(ks. 67–71 kohta)