Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1. Kalastus – Meren luonnonvarojen säilyttäminen – Asetus N:o 3760/92 – Komission toimivallan laajuus

(Neuvoston asetuksen N:o 3760/92 15 artiklan 1 kohta)

2. Kalastus – Meren luonnonvarojen säilyttäminen – Toimenpiteet kummeliturskakannan elvyttämiseksi – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Komission asetus N:o 1162/2001)

3. Kalastus – Meren luonnonvarojen säilyttäminen – Toimenpiteet kummeliturskakannan elvyttämiseksi – Pienikokoisiin aluksiin rajoitettu poikkeus – Syrjintäkiellon periaatetta ei ole loukattu

(Komission asetuksen N:o 1162/2001 2 artiklan 2 kohta)

4. Toimielinten säädökset, päätökset ja muut toimet – Perustelut – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(EY 253 artikla)

Tiivistelmä

1. Ottaen huomioon tavoitteet, jotka on asetettu yhteisön kalastus- ja vesiviljelyjärjestelmän perustamisesta annetulle asetukselle N:o 3760/92, jonka tulisi, kuten sen toisen perustelukappaleen sanamuodosta ilmenee, taata elollisten vesiluonnonvarojen ja vesiviljelyn järkiperäinen ja vastuullinen hyväksikäyttö tunnustaen toisaalta kalatalousalan tarve turvata alan pitkän aikavälin kehitys ja sen taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset ja toisaalta tarve turvata kuluttajien edut, ei ole mitään syytä tulkita suppeasti asetuksen 15 artiklan 1 kohtaa, jonka perusteella neuvosto on antanut komissiolle toimivallan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sellaisten vakavien ja odottamattomien häiriöiden varalta, jotka ovat omiaan vaarantamaan kalavarojen säilyttämisen.

Niistä edellytyksistä, joista neuvosto on tehnyt komission toimivallan harjoittamisen riippuvaiseksi, sekä myös asetuksen N:o 3760/92 18. perustelukappaleen sanamuodosta käy selväksi, että komission tulisi säätää tarpeelliset toimenpiteet niin pian kuin mahdollista, mutta tämän asetuksen 15 artiklassa ei kuitenkaan tehdä tämän toimivallan harjoittamista riippuvaiseksi erityisestä kiireellisyysvaatimuksesta. Siinä ei myöskään säädetä sellaista tapausta varten, että komissio ei ole saanut jäsenvaltiolta pyyntöä, tarkkaa määräaikaa, jonka kuluessa komission tulisi toimia toimivaltansa menettämisen uhalla. Muutoin tästä asetuksesta ei missään tapauksessa käy ilmi, että yhteisön lainsäätäjä olisi tarkoittanut rajoittaa tätä toimivallan siirtoa komissiolle sillä tavoin, että komissio ei voisi enää ryhtyä toimenpiteisiin, jos neuvosto voi itse säätää tarpeellisista toimenpiteistä.

(ks. 19 ja 20 kohta)

2. Komissiolla on laaja harkintavalta sen kaltaisissa tilanteissa, joissa sen on arvioitava sekä monitahoista asiasisältöä että toteutettavien toimenpiteiden luonnetta ja kestoa. Valvoessaan tällaisen toimivallan käytön laillisuutta tuomioistuimen on tutkittava ainoastaan, onko tätä toimivaltaa käytettäessä tehty ilmeistä virhettä, onko harkintavaltaa käytetty väärin tai onko kyseinen toimielin selvästi ylittänyt harkintavaltansa rajat.

Kun se päätti säätää toimenpiteistä, joilla ei kielletty kummeliturskien pyyntiä tai kalastusalusten pääsyä tietyille maantieteellisille alueille, vaan ainoastaan rajoitettiin sallittujen saaliiden määrää ja suurennettiin pyyntitarkoitukseen käytettävien verkkojen silmäkokoa, komissio on ainoastaan ottanut huomioon tarpeen sopivalla tavalla suojella eläviä merivarantoja sekä turvata kalastusalan intressit pitkän aikavälin kehityksen takaamisesta. Pyynnin kieltäminen täysin olisi nimittäin aiheuttanut huomattavasti haitallisempia seuraamuksia, eikä ainoastaan kummeliturskien kalastajille, vaan myös muiden lajien kalastajille, koska kummeliturskan kalastus kuuluu perinteisesti sekakalastuksen piiriin.

(ks. 23 ja 24 kohta)

3. Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja syrjintäkiellon periaate edellyttävät, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavoin eikä erilaisia tilanteita kohdella samalla tavoin, ellei tuollainen kohtelu ole objektiivisesti perusteltua.

Toimenpiteistä kummeliturskakannan elvyttämiseksi ICES-suuralueilla III, IV, V, VI ja VII sekä ICES-alueilla VIII a, b, d ja e sekä niihin liittyvistä edellytyksistä kalastusalusten toiminnan valvomiseksi annetun asetuksen N:o 1162/2001 2 artiklan 2 kohdassa pienikokoisten alusten hyväksi säädetyn poikkeuksen, jonka mukaan tuon artiklan 1 kohdan edellytyksiä, jotka koskevat kummeliturskan saaliita aluksilla, joilla on jokin silmäkooltaan 55–99 millimetriä oleva vedettävä pyydys, ei sovelleta pituudeltaan alle 12-metrisiin aluksiin, jotka palaavat satamaan vuorokauden kuluessa viimeisimmän satamasta lähtönsä jälkeen, ei tule katsoa muodostavan syrjintää näiden alusten ja tätä pitempien alusten välillä. Pienikokoiset alukset ovat nimittäin objektiivisesti erilaisessa tilanteessa kuin muut alukset. Toisaalta niiden pyyntimahdollisuudet ovat pakostakin rajoittuneet rannikkovesille, koska erotuksena suurempikokoisiin tai tonnimäärältään suurempiin aluksiin pienikokoiset alukset eivät tavallisesti voi päästä avomerellä sijaitseville pyyntialueille. Toisaalta pienikokoisten alusten toiminta on opportunistista siinä suhteessa, että ne pyytävät niitä kalalajeja, joita esiintyy alueilla, joilla ne liikkuvat, eikä niiden pyynti yleensä rajoitu yhteen kalalajiin.

(ks. 31, 33 ja 34 kohta)

4. Vaikka EY 253 artiklassa tarkoitettujen perustelujen on oltava laajuudeltaan kyseessä olevan oikeustoimen luonteen mukaisia ja perusteluista on selkeästi ja yksiselitteisesti ilmettävä toimenpiteen tehneen yhteisön toimielimen päättely siten, että niille, joita toimenpide koskee, selviävät sen syyt, jotta he voivat puolustaa oikeuksiansa ja että toimivaltainen tuomioistuin voi tutkia toimenpiteen laillisuuden, perusteluissa ei kuitenkaan tarvitse esittää kaikkia asiaan liittyviä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevia yksityiskohtia. Tutkittaessa sitä, täyttävätkö päätöksen perustelut mainitun artiklan mukaiset vaatimukset, on otettava huomioon päätöksen sanamuodon lisäksi myös asiayhteys ja kaikki asiaa koskevat oikeussäännöt. Näin on varsinkin, kun jäsenvaltiot ovat osallistuneet tiiviisti riidanalaisen toimen valmisteluun ja tuntevat tämän vuoksi tämän toimen taustalla olevat syyt.

Perusteluvelvollisuuden laajuus riippuu lisäksi siitä, minkälaisesta toimesta on kysymys, ja silloin kun kyseessä ovat soveltamisalaltaan yleiset toimet, riittää, kun perusteluissa osoitetaan yhtäältä kokonaistilanne, joka johti toimen antamiseen, ja toisaalta ne yleiset tavoitteet, joihin toimella pyritään. Olisi kohtuutonta vaatia, että erilaiset tekniset valinnat perustellaan erikseen, jos riidanalaisesta oikeustoimesta käy pääosin ilmi toimielimen tavoittelema päämäärä.

(ks. 50 ja 51 kohta)