Avainsanat
Tiivistelmä

Avainsanat

1 Ennakkoratkaisukysymykset - Tutkittavaksi ottaminen - Velvollisuus esittää yhteisöjen tuomioistuimelle riittävästi tietoja asiaan liittyvistä tosiseikoista ja lainsäädännöstä

(EY:n perustamissopimuksen 177 artikla (josta on tullut EY 234 artikla))

2 Kilpailu - Yhteisön oikeussäännöt - Asiallinen soveltamisala - Kollektiiviset sopimukset, joilla pyritään sosiaalipoliittisiin tavoitteisiin - Kollektiivinen sopimus, jolla perustetaan toimialakohtainen eläkekassa - Valtiovallan päätös siitä, että eläkekassaan kuuluminen on pakollista - Jääminen kilpailusääntöjen soveltamisalan ulkopuolelle

(EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan g ja i alakohta (joista on muutettuina tullut EY 3 artiklan 1 kohdan g ja j alakohta), 5 artikla ja 85 artiklan 1 kohta (joista on tullut EY 10 artikla ja EY 81 artiklan 1 kohta) sekä 118 ja 118 b artikla (EY:n perustamissopimuksen 117-120 artikla on korvattu EY 136-143 artiklalla)

3 Kilpailu - Yhteisön oikeussäännöt - Yrityksen käsite - Eläkekassat, joiden tehtäväksi on annettu lisäeläkejärjestelmän hallinnoiminen - Toimiminen rahastointiperiaatteen mukaisesti - Kuuluminen käsitteen soveltamisalaan

(EY:n perustamissopimuksen 85 artikla ja sitä seuraavat artiklat (joista on muutettuina tullut EY 81 artikla ja sitä seuraavat artiklat)

4 Kilpailu - Julkiset yritykset ja yritykset, joille jäsenvaltiot myöntävät erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia - Yritykset, jotka tuottavat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja - Eläkekassat, joiden tehtäväksi on annettu lisäeläkejärjestelmän hallinnoiminen

(EY:n perustamissopimuksen 86 ja 90 artikla (joista on tullut EY 82 ja EY 86 artikla))

Tiivistelmä

1 Jotta yhteisön oikeutta voitaisiin tulkita siten, että tulkinta olisi kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen, sen on määriteltävä esittämiinsä kysymyksiin liittyvät tosiasiat ja oikeudelliset seikat tai ainakin selostettava ne tosiseikkoja koskevat lähtökohdat, joihin nämä kysymykset perustuvat. Nämä edellytykset koskevat erityisesti tiettyjä aloja, kuten kilpailua, joille on luonteenomaista tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen monimutkaisuus.

Ennakkoratkaisupyynnöissä annetut tiedot eivät ole tarpeen ainoastaan sen vuoksi, että yhteisöjen tuomioistuin voi niiden perusteella antaa asian ratkaisun kannalta hyödyllisiä vastauksia, vaan myös siksi, että jäsenvaltioilla ja muilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksensa ETY:n tuomioistuimen perussäännön 20 artiklan mukaisesti. Yhteisöjen tuomioistuimen on valvottava, että tämä mahdollisuus turvataan, ottaen huomioon se, että edellä mainitun artiklan mukaan ainoastaan ennakkoratkaisupyynnöt annetaan tiedoksi kyseisille osapuolille.

2 Kun perustamissopimuksen 3 artiklan g ja i alakohdan (joista on muutettuina tullut EY 3 artiklan 1 kohdan g ja j alakohta), 85 artiklan 1 kohdan (josta on tullut EY 81 artiklan 1 kohta) sekä 118 artiklan ja 118 b artiklan (EY:n perustamissopimuksen 117-120 artikla on korvattu EY 136-143 artiklalla) määräyksiä tulkitaan tarkoituksenmukaisella ja johdonmukaisella tavalla, näistä määräyksistä ilmenee, että työmarkkinaosapuolten kollektiivisten neuvottelujensa päätteeksi tekemät sopimukset sosiaalipoliittisten päämäärien saavuttamiseksi eli esimerkiksi työllisyyden ja työehtojen parantamiseksi eivät luonteensa ja kohteensa vuoksi kuulu perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan.

Näin ollen luonteensa ja kohteensa vuoksi perustamissopimuksen 85 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan ei kuulu sellainen kollektiivinen sopimus, jolla on perustettu tietyn toimialan osalta lisäeläkejärjestelmä, jota hallinnoi eläkekassa, johon kuulumisen valtiovalta voi määrätä pakolliseksi. Kokonaisuutena tarkasteltuna tällaisen järjestelmän tavoitteena on taata tietty eläkkeiden taso kaikille tämän toimialan työntekijöille, ja näin se osaltaan parantaa suoraan yhtä työntekijöiden työehtoa eli työstä saatavaa vastiketta.

Työmarkkinaosapuolten hakemuksesta tehtyä valtiovallan päätöstä siitä, että eläkekassaan kuuluminen on pakollista, ei siten voida pitää päätöksenä, jolla yritykset määrätään tekemään perustamissopimuksen 85 artiklan vastaisia järjestelyjä tai suositaan tällaisia järjestelyjä taikka vahvistetaan niiden vaikutuksia, eikä se siis ole sellainen sääntely, jolla heikennettäisiin perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohdan sekä 5 artiklan (josta on tullut EY 10 artikla) ja 85 artiklan tehokasta vaikutusta.

EY:n perustamissopimuksen 3 artiklan g alakohdassa sekä 5 ja 85 artiklassa ei näin ollen kielletä sitä, että viranomaiset tekevät tietyn toimialan työnantajia ja työntekijöitä edustavien etujärjestöjen hakemuksesta päätöksen, jonka mukaan toimialakohtaiseen eläkekassaan kuuluminen on pakollista.

3 Perustamissopimuksen 85 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa (joista on tullut EY 81 artikla ja sitä seuraavat artiklat) käytetty yrityksen käsite tarkoittaa jokaista yksikköä, joka harjoittaa taloudellista toimintaa, riippumatta kyseisen yksikön oikeudellisesta muodosta ja rahoitustavasta.

Näissä määräyksissä tarkoitettuna yrityksenä on pidettävä tietyn toimialan työnantajia ja työntekijöitä edustavien etujärjestöjen kollektiivisella sopimuksella perustettua eläkekassaa, jonka tehtävänä on lisäeläkejärjestelmän hallinnoiminen ja johon kuuluminen on viranomaisten päätöksellä tehty pakolliseksi kaikille tämän toimialan työntekijöille ja joka toimii rahastointiperiaatteen mukaisesti ja harjoittaa taloudellista toimintaa kilpaillen tältä osin vakuutusyhtiöiden kanssa. Se, ettei eläkekassa tavoittele voittoa, ja sosiaalisten päämäärien tavoittelu eivät ole riittäviä syitä sen päätelmän tekemiselle, ettei tällaista eläkekassaa olisi pidettävä perustamissopimuksen kilpailusäännöissä tarkoitettuna yrityksenä.

4 EY:n perustamissopimuksen 86 ja 90 artiklassa (joista on tullut EY 82 ja EY 86 artikla) ei kielletä sitä, että viranomaiset antavat eläkekassalle yksinoikeuden hallinnoida tietyllä toimialalla lisäeläkejärjestelmää.

Se yksinoikeus, joka toimialakohtaisella eläkekassalla on tietyn toimialan lisäeläkejärjestelmän hallinnoimisen osalta, ja tästä aiheutuva kilpailun rajoittuminen ovat perusteltavissa perustamissopimuksen 90 artiklan 2 kohdan nojalla sen vuoksi, että kyseessä on toimenpide, joka on välttämätön eläkekassalle asetetun yleisen edun mukaisen sosiaalisen erityistehtävän hoitamiseksi.