Asia C-72/95

Aannemersbedrijf P. K. Kraaijeveld BV ym.

vastaan

Gedeputeerde Staten van Zuid-Holland

Nederlandse Raad van Staten esittämä ennakkoratkaisupyyntö

”Ympäristö — Direktiivi 85/337/ETY — Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi”

Julkisasiamies M. B. Elmerin 26 päivänä maaliskuuta 1996 antama ratkaisuehdotus   I-5406

Yhteisöjen tuomioistuimen 24 päivänä lokakuuta 1996 antama tuomio   I-5431

Tuomion tiivistelmä

1. Yhteisön oikeus – Tulkinta – Erikieliset säädöstekstit – Yhdenmukainen tulkinta – Kieliversioiden eroavuudet – Säädöksen systematiikka ja tarkoitus tulkintaperusteena

2. Ympäristö – Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi – Direktiivi 85/337/ETY – Liitteessä II olevan 10 kohdan e alakohdassa mainittu käsite ”kanavointi- ja tulvasuojelu-hankkeet” – Vesiväylien pengerrystyöt kuuluvat käsitteen alaan – Käsitteen alaan kuuluvat myös olemassa olevien pengerten muutostyöt

   (Neuvoston direktiivin 85/337/ETY liitteessä II olevan 10 kohdan e alakohta)

3. Ympäristö – Tiettyjen hankkeiden ympäristövaikutusten arviointi – Direktiivi 85/337/ETY – Liitteessä II mainittuihin luokkiin kuuluvien hankkeiden arviointivehollisuus – Jäsenvaltioiden harkintavallan ulottuvuus ja rajat – Kansallisten tuomioistuinten velvollisuus – Harkintavallan rajojen noudattamisen valvonta viran puolesta – Direktiivin tehokkuuden turvaaminen tapauksissa, joissa rajoja ei noudateta

   (Neuvoston direktiivin 85/337/ETY 2 artiklan 1 kohta, 4 artiklan 2 kohta ja liitteessä II olevan 10 kohdan e alakohta)

1.  Yhteisön oikeuden säännöstä on tulkittava vertailemalla eri kieliversioita. Jos kieliversiot eroavat toisistaan, niiden yhdenmukainen tulkinta edellyttää lisäksi, että kyseistä säännöstä tulkitaan sen säädöksen systematiikan ja tarkoituksen perusteella, jonka osa säännös on.

2.  Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY liitteessä II olevan 10 kohdan e alakohdan käsitettä ”kanavointi- ja tulvasuojeluhank-keet” on tulkittava siten, että siihen sisältyvät myös veden sääntely ja tulvien estäminen ja näin ollen vesiväylien pengerrystyöt. Näillä toimenpiteillä voi olla direktiivissä tarkoitettuja merkittäviä ympäristövaikutuksia, koska niillä voidaan vaikuttaa pysyvästi maaperän koostumukseen, eläimistöön ja kasvistoon tai myös maisemaan.

   Lisäksi samaa käsitettä on tulkittava siten, että siihen kuuluu uuden penkereen rakentamisen lisäksi olemassa olevan penkereen muuttaminen siirtämällä, vahvistamalla tai leventämällä, penkereen korvaaminen samalle paikalle rakennettavalla penkereellä, vaikkei se olisi rakenteeltaan vahvempi tai leveämpi kuin poistettu penger, tai muuttaminen jollakin muulla tavalla, joka on yhdistelmä useammasta tällaisesta vaihtoehdosta.

3.  Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 85/337/ETY 4 artiklan 2 kohdassa säädetään, että liitteessä II mainittuihin luokkiin kuuluvat hankkeet arvioidaan, jos jäsenvaltiot toteavat niiden laadun sitä vaativan, ja että tätä varten jäsenvaltiot voivat erityisesti määritellä, että tietyntyyppiset hankkeet on arvioitava tai niille on vahvistettava arviointiperusteet ja/tai rajat, jotka ovat tarpeen päätettäessä, mitkä hankkeet on arvioitava. Tätä säännöstä ja liitteessä II olevan 10 kohdan e alakohtaa, jossa säädetään kanavointi- ja tulvasuojeluhankkeista, on tulkittava siten, että jos jäsenvaltio sen määrittämiseksi, onko pengerryshankkeesta tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, vahvistaa kriteerit ja/tai rajat sellaisiksi, että käytännössä kaikki penkereitä koskevat hankkeet jäävät ennalta ympäristövaikutusten arvioinnin ulkopuolelle, jäsenvaltio ylittää direktiivin 2 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaan sille kuuluvan harkintavallan rajat, paitsi jos kokonaisarvioinnin perusteella voitiin katsoa, että millään näistä hankkeista ei todennäköisesti ole merkittäviä ympäristövaikutuksia.

   Lisäksi jos hankkeeseen liittyvää lupapäätöstä koskevaa kumoamiskannetta käsittelevällä tuomioistuimella on kansallisen oikeuden mukaan velvollisuus tai mahdollisuus tutkia viran puolesta sellaiseen pakottavaan kansalliseen oikeussääntöön perustuvat oikeudelliset perusteet, joihin asianosaiset eivät ole vedonneet, sen on tutkittava toimivaltansa rajoissa viran puolesta, ovatko jäsenvaltion lakiasäätävät tai hallinnolliset viranomaiset pysyneet niille direktiivin 2 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaan kuuluvan harkintavallan rajoissa, ja kansallisen tuomioistuimen on otettava tämä huomioon käsitellessään kumoamiskannetta. Jos tämän harkintavallan rajat on ylitetty eikä kansallisia oikeussääntöjä siksi voida soveltaa, jäsenvaltion viranomaisten on toimivaltansa rajoissa ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin yleis- tai erityistoimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tutkitaan, voiko hankkeilla olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, ja jos näin on, että hankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan.