Asia C-281/22

G. K. ym.

(Ennakkoratkaisupyyntö – Oberlandesgericht Wien)

Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 21.12.2023

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) – Asetus (EU) 2017/1939 – 31 artikla – Rajat ylittävä tutkinta – Tuomioistuimen lupa – Valvonnan laajuus – 32 artikla – Tehtäväksi annettujen toimenpiteiden toteuttaminen

Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) – Asetus 2017/1939 – Tutkintatoimenpiteet ja muut toimenpiteet – Rajat ylittävä tutkinta – Tehtäväksi annettu tutkintatoimenpide, jolle tarvitaan avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tuomioistuimen lupa – Tuomioistuinten harjoittaman valvonnan laajuus – Toimenpiteen toteuttamista koskevat seikat – Valvonta avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltiossa – Toimenpiteen oikeutusta ja hyväksymistä koskevat seikat – Vakava puuttuminen asianomaisen henkilön perusoikeuksiin – Valvonta asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltiossa

(Euroopan unionin perusoikeuskirja; neuvoston asetuksen 2017/1939 johdanto-osan 12, 14, 20 ja 60 perustelukappale sekä 31 ja 32 artikla)

(ks. 53–55, 64, 65, 67–73, 75 ja 78 kohta sekä tuomiolauselma)

Tiivistelmä

Euroopan syyttäjänvirasto toimittaa Saksassa toimivan valtuutetun Euroopan syyttäjän välityksellä esitutkintaa, jonka kohteena ovat G. K., S. L. ja B. O. D. GmbH, joiden epäillään laatineen virheellisiä tulli-ilmoituksia ja aiheuttaneen näin noin 1295000 euron suuruisen vahingon unionin taloudellisille eduille.

Saksassa suoritetun tutkinnan yhteydessä Euroopan syyttäjänvirasto katsoi tarpeelliseksi hankkia todisteita muista jäsenvaltioista ja muun muassa Itävallasta. Saksalainen asiaa käsittelevä valtuutettu Euroopan syyttäjä antoi tässä tarkoituksessa itävaltalaisen avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän tehtäväksi ( 1 ) suorittaa syytettyjen omaisuuteen Itävallassa kohdistuva etsintä ja takavarikointi. Viimeksi mainittu määräsi 9.11.2021 etsinnöistä ja takavarikoimisista sekä B. O. D:n ja sen emoyhtiön liiketiloissa että G. K:n ja S. L:n kodeissa. Kaikki nämä liiketilat ja kodit sijaitsivat Itävallassa. Se pyysi myös toimivaltaisia itävaltalaisia tuomioistuimia antamaan luvan näille toimenpiteille. ( 2 ) Kun kyseiset luvat oli saatu, määrätyt toimenpiteet toteutettiin.

G. K., B. O. D. ja S. L. ovat nostaneet 1.12.2021 Oberlandesgericht Wienissä (osavaltion ylioikeus, Wien, Itävalta), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, kanteita niistä itävaltalaisten tuomioistuinten päätöksistä, joilla kyseisille toimenpiteille on annettu lupa. Ne ovat riitauttaneet etenkin niiden osalta määrättyjen tutkintatoimenpiteiden oikeutuksen.

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion tuomioistuimen tutkittava tilanteessa, jossa tehtäväksi annetulle tutkintatoimenpiteelle on saatava tuomioistuimen lupa kyseisessä jäsenvaltiossa, tutkittava tämä toimenpide kaikkien tässä samassa jäsenvaltiossa säädettyjen menettelytapaa koskevien ja aineellisoikeudellisten sääntöjen nojalla.

Unionin tuomioistuin esittää suuressa jaostossa antamassaan tuomiossa tarkennuksia sen valvonnan laajuuteen, jota tuomioistuimet, jotka käsittelevät avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän pyyntöä hyväksyä tehtäväksi annettu tutkintatoimenpide, voivat harjoittaa.

Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

Unionin tuomioistuin huomauttaa aluksi, että vaikka asetuksen 2017/1939 31 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään tuomioistuimen luvan hankkimisesta avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti silloin, kun kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tehtäväksi annetulle tutkintatoimenpiteelle tarvitaan tällainen lupa, asetuksen 31 ja 32 artiklassa ei täsmennetä toimivaltaisen tuomioistuimen suorittaman valvonnan laajuutta. Näiden kummankin artiklan sanamuodosta ( 3 ) ilmenee kuitenkin, että tehtäväksi annetun tutkintatoimenpiteen hyväksymisestä kuten myös oikeutuksesta säädetään asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädännössä, kun taas tällaisen toimenpiteen toteuttamisesta säädetään avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädännössä. Näissä artikloissa tehty ero yhtäältä tehtäväksi annetun tutkintatoimenpiteen oikeutuksen ja hyväksymisen ja toisaalta sen toteuttamisen välillä kuvastaa jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevan järjestelmän, joka perustuu keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteisiin, taustalla olevaa logiikkaa. Näihin periaatteisiin perustuvassa oikeudellisessa yhteistyössä täytäntöönpanoviranomaisen ei kuitenkaan pidä valvoa sitä, onko täytäntöönpantavana olevan päätöksen antanut oikeusviranomainen noudattanut sen antamisen edellytyksiä.

Unionin tuomioistuin huomauttaa tämän jälkeen, että perustamalla Euroopan syyttäjänvirasto asetuksella 2017/1939 pyritään torjumaan tehokkaammin unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia. ( 4 ) Tästä seuraa, että unionin lainsäätäjän tarkoituksena on ollut ottaa asetuksessa 2017/1939 säädetyt menettelyt määrittelemällä käyttöön järjestely, jolla taataan Euroopan syyttäjänviraston toimittaman rajat ylittävän tutkinnan tehokkuus, joka on ainakin yhtä korkea kuin sovellettaessa menettelyjä, joista säädetään jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskevassa järjestelmässä, joka perustuu keskinäisen luottamuksen ja vastavuoroisen tunnustamisen periaatteisiin. Jos kyseisen asetuksen 31 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tuomioistuimen luvan myöntäminen voisi edellyttää sitä, että avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen tutkii seikat, jotka koskevat asianomaisen tehtäväksi annetun tutkintatoimenpiteen oikeutusta ja hyväksymistä, tämä johtaisi kuitenkin käytännössä järjestelmään, joka ei ole yhtä tehokas kuin tällaisilla oikeudellisilla välineillä käyttöön otettu järjestelmä, ja haittaisi siten kyseisen asetuksen tavoitteen toteutumista. Yhtäältä näet avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen olisi muun muassa tutkittava yksityiskohtaisesti koko asiakirja-aineisto, joka olisi toimitettava sille ja mahdollisesti käännettävä. Toisaalta sen olisi tutkintansa suorittamiseksi sovellettava asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädäntöä, vaikkei voida katsoa, että sillä on paremmat edellytykset suorittaa tällainen tutkinta.

Unionin tuomioistuin päättelee, että asetuksessa 2017/1939 erotetaan valtuutettujen Euroopan syyttäjien Euroopan syyttäjänviraston rajat ylittävässä tutkinnassa tekemässä yhteistyössä toisistaan tehtäväksi annetun toimenpiteen oikeutukseen ja hyväksymiseen liittyvä vastuu, joka kuuluu asiaa käsittelevälle valtuutetulle Euroopan syyttäjälle, ja kyseisen toimenpiteen toteuttamiseen liittyvä vastuu, joka kuuluu avustavalle valtuutetulle Euroopan syyttäjälle. Tämän vastuunjaon mukaisesti avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti mahdollisesti tarvittavaan tuomioistuimen lupaan liittyvä valvonta voi koskea ainoastaan kyseisen toimenpiteen toteuttamiseen muttei sen oikeutukseen ja hyväksymiseen liittyviä seikkoja.

Unionin tuomioistuin korostaa kuitenkin tehtäväksi annetun toimenpiteen oikeutukseen ja hyväksymiseen liittyvien seikkojen osalta, että niiden olisi oltava asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltiossa tuomioistuimen ennakkovalvonnan kohteena, jos Euroopan unionin perusoikeuskirjassa taattuihin asianomaisen henkilön oikeuksiin puututaan vakavasti. Asetuksen 2017/1939 31 artiklan 2 kohdan mukaan näet asiaa käsittelevän valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion on säädettävä tuomioistuimen ennakkovalvonnasta, joka kohdistuu tehtäväksi annetun tutkintatoimenpiteen oikeutusta ja hyväksymistä koskeviin edellytyksiin, ottamalla huomioon perusoikeuskirjaan perustuvat vaatimukset. Jos on kyse kotietsinnän, henkilökohtaiseen omaisuuteen liittyvien turvaavien toimenpiteiden ja varojen jäädyttämisen kaltaisista tutkintatoimenpiteistä, kyseisen jäsenvaltion on siis säädettävä kansallisessa lainsäädännössään tuomioistuimien harjoittaman ennakkovalvonnan kaltaisista asianmukaisista ja riittävistä takeista tällaisten toimenpiteiden laillisuuden ja tarpeellisuuden varmistamiseksi.

( 1 ) Tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa 12.10.2017 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 (EUVL 2017, L 283, s. 1; jäljempänä asetus 2017/1939) 31 artiklan nojalla.

( 2 ) Asetuksen 2017/1939 31 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdassa säädetään, että jos avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti toimenpiteelle tarvitaan tuomioistuimen lupa, tuon avustavan valtuutetun Euroopan syyttäjän on hankittava kyseinen lupa kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti.

( 3 ) Konkreettisemmin asetuksen 2017/1939 31 artiklan 1 ja 2 kohdan ja 32 artiklan sanamuodosta.

( 4 ) Ks. asetuksen 2017/1939 johdanto-osan 12, 14, 20 ja 60 perustelukappale.