Asia T-401/21

KN

vastaan

Euroopan parlamentti

Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (laajennettu kahdeksas jaosto) 30.11.2022

Toimielimiä koskeva oikeus – ETSK:n jäsen – ETSK:n talousarvion toteuttamista koskeva vastuuvapausmenettely varainhoitovuonna 2019 – Parlamentin päätöslauselma, jossa kantaja nimetään työpaikkakiusaamista merkitsevien tekojen tekijäksi – Kumoamiskanne – Toimi, joka ei voi olla kanteen kohteena – Tutkimatta jättäminen – Vahingonkorvauskanne – Henkilötietojen suoja – Syyttömyysolettama – Luottamuksellisuusvelvollisuus – Hyvän hallinnon periaate – Oikeasuhteisuus – Oikeussäännön, jolla annetaan yksityisille oikeuksia, riittävän ilmeinen rikkominen

1. Kumoamiskanne – Kannekelpoiset toimet – Käsite – Toimet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia – Euroopan parlamentin päätöslauselma, jossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) jäsen nimetään työpaikkakiusaamista merkitsevien tekojen tekijäksi – Päätöslauselma, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä ETSK:n talousarvion toteuttamisesta – Ei sisälly käsitteeseen – Mahdollisuus riitauttaa päätöslauselma sopimussuhteen ulkopuolista unionin vastuuta koskevalla kanteella – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset

   (SEUT 263 ja SEUT 268 artikla ja SEUT 340 artiklan toinen kohta)

   (ks. 22–25 ja 29–31 kohta)

2. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Yksi näistä edellytyksistä jää täyttymättä – Kanteen hylkääminen kokonaisuudessaan

   (SEUT 340 artiklan toinen kohta)

   (ks. 33, 34 ja 96 kohta)

3. Euroopan parlamentti – Toimivalta – Julkisten varojen käytön valvonta – Harkintavalta – Ulottuvuus

   (SEU 14 artikla; SEUT 319 artikla)

   (ks. 40 kohta)

4. Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Edellytykset – Lainvastaisuus – Unionin oikeuden riittävän ilmeinen rikkominen – Henkilötietojen käsittely, joka on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi – Ei täytä edellytyksiä

   (SEUT 15 artikla ja SEUT 340 artiklan toinen kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2018/1725, 5 artiklan 1 kohdan a alakohta)

   (ks. 45–53 kohta)

5. Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Syyttömyysolettama – Ulottuvuus – Euroopan parlamentin päätöslauselma, jossa Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) jäsen nimetään työpaikkakiusaamista merkitsevien tekojen tekijäksi – Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) kertomukseen sisältyvien päätelmien toistaminen – Syyttömyysolettaman periaatetta ei ole loukattu – OLAFin kertomuksen luottamuksellisuuden kunnioittaminen

   (Euroopan unionin perusoikeuskirja 48 artiklan 1 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 883/2013, 17 artiklan 4 kohta)

   (ks. 61–64, 67, 68, 74, 75, 84 ja 85 kohta)

6. Euroopan unionin oikeus – Yleiset oikeusperiaatteet – Oikeus hyvään hallintoon

   (Euroopan unionin perusoikeuskirja, 41 artikla)

   (ks. 89 kohta)

Tiivistelmä

Kantajana oleva KN on Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (jäljempänä ETSK) jäsen ja toimi ETSK:n työnantajaryhmän puheenjohtajana huhtikuun 2013 ja lokakuun 2020 välisenä aikana.

Saatuaan tiedon väitteistä, jotka koskivat kantajan käyttäytymistä ETSK:n muita jäseniä ja henkilöstön jäseniä kohtaan, Euroopan petostentorjuntavirasto (jäljempänä OLAF) aloitti kantajaa koskevan tutkinnan. OLAF suositteli 16.1.2020, että ETSK toteuttaisi tarvittavat toimenpiteet estääkseen työpaikalla kaikki uudet kiusaamistapaukset kantajan taholta. Näiden suositusten johdosta ETSK:n työvaliokunta vaati 9.6.2020, että kantaja eroaa työnantajaryhmän puheenjohtajan tehtävistään ja peruuttaa hakemuksensa ETSK:n puheenjohtajaksi. Lisäksi se vapautti kantajan kaikista johto- ja henkilöstöhallintotehtävistään.

Euroopan parlamentti epäsi 20.10.2020 ETSK:n pääsihteeriltä vastuuvapauden ETSK:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 ja ilmaisi huolensa toimenpiteistä, joita ETSK oli toteuttanut OLAFin suositusten noudattamiseksi.

Parlamentti antoi 28.4.2021 riidanalaisen päätöksen, jossa se päätti myöntää ETSK:n pääsihteerille vastuuvapauden kyseisen elimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019. ( 1 ) Seuraavana päivänä parlamentti antoi päätöslauselman, jossa se muistutti, että vastuuvapauden epäämiseen ETSK:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 oli syynä erityisesti se, että toimenpiteet, joita ETSK oli toteuttanut kantajan harjoittaman työpaikkakiusaamisen johdosta, olivat riittämättömiä. ( 2 )

Tämän vuoksi kantaja nosti unionin yleisessä tuomioistuimessa kanteen, jossa vaadittiin yhtäältä edellä mainittujen kahden parlamentin toimen kumoamista ja toisaalta parlamentin velvoittamista korvaamaan kantajalle väitetysti aiheutunut vahinko.

Unionin yleinen tuomioistuin hylkää kanteen kokonaisuudessaan laajennetun jaoston kokoonpanossa antamallaan tuomiolla. Tuomiossaan se esittää yhtäältä täsmennyksiä sellaisten toimien kannekelpoisuudesta, joita parlamentti toteuttaa unionin toimielinten, elinten ja laitosten talousarvioiden toteuttamista koskevassa vuosittaisessa vastuuvapausmenettelyssä. Toisaalta se ottaa kantaa joihinkin uusiin kysymyksiin, jotka liittyvät henkilötietojen käsittelyyn ja syyttömyysolettaman periaatteen noudattamiseen siinä yhteydessä, kun parlamentti antaa päätöslauselmia, jotka sisältävät huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi

Ensinnäkin unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että kumoamisvaatimukset on jätettävä tutkimatta. Tältä osin se muistuttaa, että vain päätöksen päätösosalla voi olla oikeusvaikutuksia ja että päätöksen perusteluissa esitetyistä arvioinneista sinänsä ei voida nostaa kumoamiskannetta. Unionin tuomioistuimet voivat valvoa näiden arviointien laillisuutta vain, jos ne ovat jollekulle vastaisen päätöksen perusteluina välttämätön tuki tämän päätöksen päätösosalle. Riidanalaiseen päätöslauselmaan sisältyvät huomautukset, jotka ovat olennainen osa päätöstä ja joissa kantaja yksilöidään työpaikkakiusaamista merkitsevien tekojen tekijäksi, eivät kuitenkaan ole välttämätön tuki tämän vastuuvapauden myöntämistä ETSK:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019 koskevan päätöksen päätösosalle. Kumoamisvaatimukset jätetään siten tutkimatta siitä syystä, että kantajan riitauttama toimi ei ole kannekelpoinen. Kantajalta ei kuitenkaan evätä oikeutta tuomioistuinkäsittelyyn, sillä sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskeva kanne ( 3 ) on tällöinkin käytettävissä, jos kysymyksessä oleva parlamentin toiminta voi aikaansaada unionin vahingonkorvausvastuun.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin toteaa, ettei kantaja ole käsiteltävässä asiassa osoittanut, että parlamentti on menetellyt lainvastaisesti, ja näin ollen hylkää vahingonkorvausvaatimukset.

Tässä yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin ottaa kantaa kantajan väitteeseen, jonka mukaan hänen oikeuttaan henkilötietojen suojaan on loukattu, ja toteaa, että parlamentilla on laaja harkintavalta esittäessään huomautuksia siitä, miten unionin toimielimet ja elimet ovat toteuttaneet osuutensa unionin yleisestä talousarviosta. Käsiteltävässä asiassa parlamentti katsoi, että toimenpiteet, jotka ETSK oli toteuttanut varainhoitovuotta 2018 koskevaan päätöslauselmaan sisältyneiden huomautusten noudattamiseksi, olivat riittämättömiä. Kantajan henkilötietojen käsittely oli siten tarpeen, jotta parlamentti saattoi täyttää tehtävänsä valvoa, kuinka ETSK toteutti talousarviota varainhoitovuonna 2019. Parlamentin oli tarpeen käsitellä näitä tietoja myös siksi, että kantajan syyksi luettu työpaikkakiusaaminen oli johtanut ETSK:ssa vakaviin väärinkäytöksiin, jotka ilmenivät menoina, jotka olisi voitu välttää. Riidanalaisten toimien julkaisemisella vastuuvapausmenettelyn yhteydessä pyrittiin myös avoimuusperiaatteen mukaisesti parantamaan talousarvion toteuttamisen julkista valvontaa ja myötävaikuttamaan siihen, että unionin hallinto käyttää julkisia varoja asianmukaisesti. Näin ollen parlamentti ei ylittänyt harkintavaltaansa, kun se katsoi, että kantajan henkilötietojen käsittely oli tarpeen, jotta se saattoi täyttää tehtävänsä valvoa, kuinka ETSK toteuttaa talousarviota.

Käsitellessään väitettyä syyttömyysolettaman periaatteen loukkaamista unionin yleinen tuomioistuin muistuttaa ensinnäkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä, jonka mukaan niin kauan kuin rikoksesta syytetty henkilö ei ole saanut tuomioistuimessa lainvoimaista tuomiota, parlamentin on kunnioitettava syyttömyysolettaman periaatetta ja siten noudatettava tahdikkuutta ja varovaisuutta käsitellessään päätöslauselmissaan niitä tekoja, joiden vuoksi kyseinen henkilö on vastaajana rikosoikeudellisessa menettelyssä. ( 4 )

Siltä osin kuin on kyse erityisesti viranomaisten OLAFin tutkimuksen päättämisen jälkeen esittämistä lausumista, unionin yleinen tuomioistuin myös korostaa, että syyttömyysolettaman periaatteen noudattaminen ei ole esteenä sille, että sen varmistamiseksi, että yleisölle tiedotetaan mahdollisimman tarkasti mahdollisiin väärinkäytöksiin tai petoksiin liittyvistä toimista, unionin toimielin viittaa asiallisesti ja maltillisesti ja lähinnä tosiseikoissa pitäytyen kyseisestä toimielimen jäsenestä OLAFin kertomuksessa esitettyihin keskeisiin päätelmiin. ( 5 ) Näin ollen se, että parlamentti mahdollisti kantajan yksilöimisen työpaikkakiusaamista merkitsevien tekojen tekijäksi, mikä oli OLAFin kertomuksen keskeinen päätelmä, ei sellaisenaan merkitse syyttömyysolettaman periaatteen loukkaamista. Käsiteltävän asian erityisolosuhteista voidaan nimittäin päätellä, että riidanalaisen päätöslauselman ranskankielisessä versiossa käytetyllä ilmauksella ”tuomittu” (”jugé”) oli tarkoitus viitata OLAFin päätelmään, jonka mukaan kantaja oli syyllistynyt työpaikkakiusaamiseen. Tätä päätelmää tukevat myös riidanalaisen päätöslauselman muut kieliversiot, joissa parlamentin käyttämiin ilmauksiin ei sisälly minkäänlaista viittausta tuomioon sanan oikeudellisessa merkityksessä.

( 1 ) Vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, 28.4.2021 annettu Euroopan parlamentin päätös (EU, Euratom) 2021/1552 (EUVL 2021, L 340, s. 140).

( 2 ) Euroopan parlamentin päätöslauselma (EU) 2021/1553, annettu 29.4.2021, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2019, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (EUVL 2021, L 340, s. 141).

( 3 ) SEUT 268 artiklan ja SEUT 340 artiklan toisen kohdan nojalla.

( 4 ) Ks. tästä erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 18.2.2016, Rywin v. Puola, CE:ECHR:2016:0218JUD000609106, 207 ja 208 kohta.

( 5 ) Ks. vastaavasti tuomio 6.6.2019, Dalli v. komissio (T-399/17, ei julkaistu, EU:T:2019:384, 175–178 kohta).