Asia T-245/19

Uzina Metalurgica Moldoveneasca

vastaan

Euroopan komissio

 18.5.2022 annettu unionin yleisen tuomioistuimen (ensimmäinen jaosto) tuomio

Suojatoimenpiteet – Terästuotteiden markkinat – Täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159 – Kumoamiskanne – Oikeussuojan tarve – Asiavaltuus – Tutkittavaksi ottaminen – Yhdenvertainen kohtelu – Perusteltu luottamus – Hyvän hallinnon periaate – Huolellisuusvelvoite – Vakavan vahingon uhka – Ilmeinen arviointivirhe – Suojatoimenpidetutkimuksen aloittaminen – Komission toimivalta – Puolustautumisoikeudet

1.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Oikeussuojan tarve – Jo syntyneen ja edelleen olemassa olevan intressin edellytys – Kanne, josta voi olla kantajalle hyötyä – Suojatoimenpiteiden käyttöönotosta annetusta asetuksesta nostettu kanne – Sellaisen yrityksen nostama kanne, joka on tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vientiä harjoittava tuottaja – Tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

(ks. 32–34 kohta)

2.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Heitä tai niitä suoraan ja erikseen koskevat toimet – Kantajaa suoraan koskeva toimi – Perusteet – Suojatoimenpiteiden käyttöönotosta annettu asetus – Sellaista yritystä suoraan koskeva toimi, joka on tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vientiä harjoittava tuottaja

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

(ks. 38 ja 44–46 kohta)

3.      Kumoamiskanne – Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt – Heitä tai niitä suoraan ja erikseen koskevat toimet – Luonteeltaan yleinen toimi koskee asianomaista erikseen – Edellytykset – Suojatoimenpiteiden käyttöönotosta annettu asetus – Sellaisen yrityksen nostama kanne, joka on tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vientiä harjoittava tuottaja – Tutkittavaksi ottaminen

(SEUT 263 artiklan neljäs kohta)

(ks. 57–69 kohta)

4.      Yhteinen kauppapolitiikka – Tuontiin sovellettava yhteinen järjestelmä – Suojatoimenpiteet – Toimielinten harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(ks. 74 ja 75 kohta)

5.      Yhteinen kauppapolitiikka – Tuontiin sovellettava yhteinen järjestelmä – Suojatoimenpiteet – Tiettyihin kolmansista maista peräisin oleviin terästuoteluokkiin sovellettavien suojatoimenpiteiden käyttöönotosta annettu asetus – Tiettyjen kolmansien maiden jättäminen kyseisen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle – Velvollisuus noudattaa syrjintäkiellon periaatetta – Unionin ja asianomaisen kolmannen maan ja asianomaisten kolmansien maiden välisten suhteiden asiayhteyden huomioon ottaminen –Tilanteet, jotka eivät ole toisiinsa rinnastettavissa – Syrjintää ei ole tapahtunut

(Suojalausekkeista tehdyn WTO:n sopimuksen 2 artiklan 2 kohta; ETA-sopimus; Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välinen assosiaatiosopimus; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2015/478 15 artiklan 5 kohta)

(ks. 84–90 kohta)

6.      Yhteinen kauppapolitiikka – Tuontiin sovellettava yhteinen järjestelmä – Suojatoimenpiteet – Tiettyihin kolmansista maista peräisin oleviin terästuoteluokkiin sovellettavien suojatoimenpiteiden käyttöönotosta annettu asetus – Kyseisten toimenpiteiden soveltamatta jättäminen WTO:n jäsenenä olevasta kehitysmaasta peräisin oleviin tuotteisiin – Edellytys – Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti, joka ei ylitä tiettyä kynnysarvoa – Kynnysarvojen analysointi kunkin tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavan luokan osalta – Hyväksyttävyys

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2015/478 18 artikla)

(ks. 97–103 kohta)

7.      Yhteinen kauppapolitiikka – Tuontiin sovellettava yhteinen järjestelmä – Suojatoimenpiteet – Vahinko – Huomioon otettavat tekijät – Tuonnin määrä – Perusteet – Komission harkintavalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2015/478 9 artiklan 1 kohdan a alakohta ja 16 artikla; komission asetuksen 2019/159 johdanto-osan 39 ja 47 perustelukappale)

(ks. 146 ja 147 kohta)

8.      Yhteinen kauppapolitiikka – Tuontiin sovellettava yhteinen järjestelmä – Suojatoimenpiteet – Vahinko – Syy-yhteyden osoittaminen – Unioniin kohdistuvan viennin kasvun määrän huomioon ottaminen

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2015/478 9 artiklan 2 kohta ja 16 artikla)

(ks. 200–204 kohta)

9.      Yhteinen kauppapolitiikka – Tuontiin sovellettava yhteinen järjestelmä – Suojatoimenpiteet – Tutkimuksen aloittaminen – Tutkimuksen aloittaminen komission omasta aloitteesta – Hyväksyttävyys

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2015/478 johdanto-osan seisemäs ja kahdeksas perustelukappale, 4 artiklan 1 kohta, 5 artiklan 1 kohta sekä 10 ja 15 artikla)

(ks. 225–250 kohta)

10.    Yhteinen kauppapolitiikka – Tuontiin sovellettava yhteinen järjestelmä – Suojatoimenpiteet – Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen – Toimielinten velvollisuus varmistaa tietojen ilmoittaminen asianosaisille – Ulottuvuus

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2015/478 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta sekä 4 ja 5 artikla)

(ks. 261–266 kohta)

Tiivistelmä

Euroopan komissio on ottanut unionin kaupan suojaamista koskevassa politiikassa käyttöön ennakkovalvonnan tietyistä kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen rauta- ja terästuotteiden (jäljempänä tarkasteltavana oleva tuote) tuonnissa.(1) Komissio aloitti tätä tarkoitusta varten kerättyjen tilastotietojen perusteella suojatoimenpidetutkimuksen, jonka päätteeksi se antoi täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2019/159,(2) jolla otetaan käyttöön lopullisia suojatoimenpiteitä soveltamalla tariffikiintiöitä kyseisessä tuonnissa.(3)

Moldovaan sijoittautunut Uzina Metalurgica Moldoveneasca OAO (jäljempänä kantaja), joka on tiettyjen tarkasteltavana olevan tuotteen muodostavien tuoteluokkien vientiä harjoittava tuottaja, nosti kanteen, jossa se vaatii riidanalaisen asetuksen kumoamista sitä koskevilta osin.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoo, että tämä suojatoimenpiteitä koskeva kanne täyttää tutkittavaksi ottamisen edellytykset, ja hylkää sen tutkittuaan sitä, loukkasiko komissio unionin oikeuden perusperiaatteisiin kuuluvaa syrjintäkiellon periaatetta kohdellessaan Moldovaa eri tavoin kuin Euroopan talousalueen (ETA) jäsenvaltioita. Unionin yleinen tuomioistuin tulkitsee myös ensimmäistä kertaa suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen(4) 5 artiklan 1 kohtaa tarkasteltaessa komission toimivaltaa aloittaa suojatoimenpidetutkimus omasta aloitteestaan.

Unionin yleisen tuomioistuimen arviointi asiasta

Kanteen tutkittavaksi ottamisen yhteydessä unionin yleinen tuomioistuin hylkää komission esittämän oikeudenkäyntiväitteen, jonka mukaan kantajalla ei ole oikeussuojan tarvetta eikä asiavaltuutta.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoo kantajan oikeussuojan tarpeen osalta, että riidanalaisen asetuksen osittaisella kumoamisella saattaisi sinällään olla oikeudellisia seurauksia ja että sen lopputuloksesta voisi olla hyötyä kantajalle. Sovellettaessa riidanalaisella asetuksella käyttöön otettua mekanismia eli otettaessa käyttöön kiintiön ulkopuolinen 25 prosentin tariffi, kun tariffikiintiöt on käytetty loppuun, kantajan tuotteiden unioniin vientiin sovellettavat oikeussäännöt ovat nimittäin epäedullisempia kuin siihen ennen kyseisen asetuksen antamista sovelletut oikeussäännöt.

Kantajan asiavaltuudesta unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että riidanalainen asetus koskee kantajaa suoraan ja erikseen. Siitä, koskeeko toimi kantajaa suoraan, unionin yleinen tuomioistuin toteaa ensinnäkin, että riidanalainen asetus vaikuttaa suoraan kantajan oikeudelliseen tilanteeseen: siinä määritetään nimittäin sekä määrän että hintojen osalta oikeudellinen kehys ja edellytykset, joiden täyttyessä kantaja voi viedä tuotteita unioniin, koska sen tuotteisiin sovelletaan nykyään kiintiöjärjestelmää eikä enää unionissa toteutettavaa vapaata liikkuvuutta, joka ei edellytä kiintiöiden osoittamista eikä komission lupaa. Toiseksi riidanalaisessa asetuksessa ei jätetä jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille lainkaan harkintavaltaa suojatoimenpiteiden täytäntöönpanossa, koska kyseisten viranomaisten on sovellettava kiintiön ulkopuolista tariffia, kun tariffikiintiöt on käytetty loppuun. Siitä, koskeeko toimi kantajaa erikseen, unionin yleinen tuomioistuin toteaa, että on olemassa joukko sellaisen erityisen tilanteen muodostavia tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja, joiden perusteella kantaja erottuu kaikista muista taloudellisista toimijoista, mikä osoittaa, että riidanalainen asetus koskee sitä erikseen. Kantajan voidaan katsoa nimittäin ensinnäkin kuuluvan suljettuun ryhmään, toiseksi olevan yksilöitävissä riidanalaisessa asetuksessa, kolmanneksi osallistuneen tutkimukseen suojatoimenpiteiden käyttöönottoa valmisteltaessa ja neljänneksi olevan ainoa toimija, jonka kaupallisia tietoja käytettiin Moldovaa koskevia tariffikiintiöitä vahvistettaessa.

Asiakysymyksen osalta unionin yleinen tuomioistuin hylkää ensinnäkin kantajan väitteen, jonka mukaan komissio loukkasi syrjintäkiellon periaatetta, kun se ei jättänyt ETA:n jäsenvaltioiden tavoin Moldovan tasavaltaa riidanalaisen asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, vaikka tämä oli vastaavanlaisessa tilanteessa, kun otetaan huomioon läheinen yhdentyminen unionin markkinoiden kanssa, tuonnin kokonaismäärät ja kaupan uudelleensuuntaamisen vähäinen riski. Se selittää tässä yhteydessä, että tilanteiden rinnastettavuutta on arvioitava unionin ja asianomaisen kolmannen maan välisten suhteiden asiayhteyden perusteella. Euroopan talousalueesta tehty sopimus ja Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välinen assosiaatiosopimus eroavat toisistaan soveltamisalojensa, tavoitteidensa ja institutionaalisten mekanismiensa perusteella. Komissiota ei siten voida moittia siitä, ettei Moldovan ja kyseisten ETA:n jäsenvaltioiden tilanteita voitu sen mielestä rinnastaa toisiinsa.

Toiseksi unionin yleinen tuomioistuin hylkää kantajan väitteen, jonka mukaan komissio rikkoi suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen 5 artiklan 1 kohtaa(5), kun se aloitti suojatoimenpidetutkimuksen omasta aloitteestaan, vaikka ainoastaan jäsenvaltiot voivat panna vireille tällaisen tutkimuksen. Se toteaa tässä yhteydessä, että kantajan esittämä kyseisen säännöksen tulkinta, jonka mukaan tutkimuksen aloittaminen edellyttää sitä, että jäsenvaltio saattaa asian komission käsiteltäväksi, vaikuttaa riidanalaisen asetuksen muiden säännösten perusteella epäjohdonmukaiselta ja on lisäksi ristiriidassa kyseisessä asetuksessa säädetyn järjestelmän systematiikan kanssa. Koska suojatoimenpidettä ei voida ottaa käyttöön ilman etukäteen tehtävää tutkimusta, komissiolle myönnetyn toimivallan, jonka nojalla se voi aineellisten edellytysten täyttyessä ottaa omasta aloitteestaan käyttöön suojatoimenpiteitä, vaikutukset nimittäin heikentyisivät.(6) Myös valvontamekanismin varsinainen tarkoitus vaarantuisi, sillä olisi pitkälti merkityksetöntä tutkia kyseisen mekanismin puitteissa kerättyjä tietoja, joiden perusteella komissio voi katsoa, että tuonnin kehittyminen voisi antaa aiheen ryhtyä toteuttamaan suojatoimenpiteitä. Unionin yleinen tuomioistuin toteaa näin ollen, että komissio voi toimia omasta aloitteestaan, jos sillä on riittävästi todisteita toimintansa perustelemiseksi, ja että tällainen mahdollisuus tunnustetaan suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tutkinnan aloittamisen yhteydessä.

1      Unionin ennakkovalvonnan käyttöönotosta tietyistä kolmansista maista peräisin olevien tiettyjen rauta- ja terästuotteiden tuonnissa 28.4.2016 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/670 (EUVL 2016, L 115, s. 37).

2      Lopullisten suojatoimenpiteiden käyttöönotosta tiettyjen terästuotteiden tuonnissa 31.1.2019 annettu komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/159 (EUVL 2019, L. 31, s. 27; jäljempänä riidanalainen asetus).

3      Käsiteltävässä asiassa riidanalaisessa asetuksessa säädettiin maakohtainen kiintiö niille maille, joilla on merkittävä toimittaja-asema, ja niin kutsuttu jäännöstariffikiintiö muille unioniin vieville maille. Merkittävässä toimittaja-asemassa olevat maat, kuten Moldova, voivat toimia näissä kahdessa erillisessä järjestelmässä, koska toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava 25 prosentin lisätullia kyseisistä maista tulevaan tuontiin, kun molemmat tariffikiintiöt on käytetty loppuun (jäljempänä kiintiön ulkopuolinen tariffi).

4      Tuontiin sovellettavasta yhteisestä järjestelmästä 11.3.2015 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/478 (EUVL 2015, L. 83, s. 16).

5      Suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen 5 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Jos komission mukaan on ilmeistä, että tutkinnan aloittamiseksi on riittävästi näyttöä, komissio aloittaa tutkinnan kuukauden kuluessa jäsenvaltion toimittamien tietojen vastaanottopäivästä ja julkaisee ilmoituksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä. – –”.

6      Suojatoimenpiteitä koskevan perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio voi muun muassa ottaa omasta aloitteestaan käyttöön tällaisia toimenpiteitä unionin etujen turvaamiseksi, jos aineelliset edellytykset täyttyvät.