Asia C-703/17

Adelheid Krah

vastaan

Universität Wien

(ennakkoratkaisupyyntö – Oberlandesgericht Wien)

Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 10.10.2019

Ennakkoratkaisupyyntö – Henkilöiden vapaa liikkuvuus – SEUT 45 artikla – Työntekijät – Asetus (EU) N:o 492/2011 – 7 artiklan 1 kohta – Yliopistonlehtorit (senior lecturers/postdocs) – Toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien merkityksellisten palvelusaikojen huomioon ottamisen rajoittaminen – Palkkausjärjestelmä, jonka mukaan työskentely pidempään nykyisen työnantajan palveluksessa merkitsee suurempaa palkkaa

1. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Yhdenvertainen kohtelu – Palkkaus – Yliopistonlehtorit – Toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien merkityksellisten palvelusaikojen osittainen huomioon ottaminen – Sovellettavuus kaikkiin palkattuihin työntekijöihin – Kansalaisuuteen perustuvan välittömän syrjinnän puuttuminen

   (SEUT 45 artiklan 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohta)

   (ks. 21, 25 ja 28 kohta)

2. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Yhdenvertainen kohtelu – Palkkaus – Yliopistonlehtorit – Toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien merkityksellisten palvelusaikojen osittainen huomioon ottaminen – Erilainen kohtelu työntekijän palkkaavan yliopiston perusteella – Kansalaisuuteen perustuvan välillisen syrjinnän puuttuminen

   (SEUT 45 artiklan 2 kohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohta)

   (ks. 23, 24, 29–32 ja 38 kohta)

3. Henkilöiden vapaa liikkuvuus – Työntekijät – Yhdenvertainen kohtelu – Palkkaus – Yliopistonlehtorit – Toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien merkityksellisten palvelusaikojen osittainen huomioon ottaminen – Aikaisempi vastaava työkokemus – Rajoitus – Perustelujen puuttuminen – Aikaisempi työkokemus, joka ei ole vastaava mutta joka on hyödyllinen tehtävän hoitamisen kannalta – Rajoituksen puuttuminen

   (SEUT 45 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 1 kohta)

   (ks. 40–43, 47–51, 54 ja 55–63 kohta sekä tuomiolauselma)

Tiivistelmä

Jäsenvaltion yliopiston säännöstö, jossa rajoitetaan toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien vastaavien palvelusaikojen huomioon ottamista yliopiston opettajien palkkaluokkaa määritettäessä, merkitsee työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitusta

Unionin tuomioistuin totesi 10.10.2019 antamassaan tuomiossa Krah (C-703/17), että jäsenvaltion yliopiston säännöstö, jossa rajoitetaan toisessa jäsenvaltiossa kertyneiden aikaisempien vastaavien palvelusaikojen huomioon ottamista yliopistonlehtoreiden (senior lecturer/postdoc) palkkaluokkaa määritettäessä, merkitsee SEUT 45 artiklassa taatun työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitusta. Sitä vastoin SEUT 45 artikla ja työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta annetun asetuksen N:o 492/2011 ( 1 ) 7 artiklan 1 kohta eivät ole esteenä tällaiselle säännöstölle, jos tässä toisessa jäsenvaltiossa hankittu työkokemus ei ole vastaava vaan yksinkertaisesti hyödyllinen yliopistonlehtorin tehtävän hoitamisen kannalta kyseessä olevassa yliopistossa.

Ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa käsiteltävänä olevassa asiassa Saksan kansalainen, jolla on tohtorintutkinto historiassa, työskenteli tuntiopettajana Münchenin yliopistossa viiden vuoden ajan. Vuoden 2000 lopusta lähtien hän työskenteli Wienin yliopistossa aluksi tuntiopettajana, sitten dosenttina, ja 1.10.2010 alkaen yliopistonlehtorina. Wienin yliopisto päätti 8.11.2011 tehdyllä päätöksellä, että yliopistonlehtorin palkkaluokan määrittämisessä otetaan huomioon aikaisemmat merkitykselliset palvelusajat yliopistonlehtorina enintään neljän vuoden ajalta tekemättä eroa sen mukaan, ovatko palvelusajat kertyneet muissa yliopistoissa Itävallassa vai ulkomailla. Tätä neljän vuoden rajaa ei sitä vastoin sovelleta Wienin yliopistossa yliopistonlehtorin tehtävässä hankittuun työkokemukseen. Valittajan palkkaluokka määritettiin kyseisen päätöksen mukaisesti neljän vuoden pituisen aikaisemman työkokemuksen perusteella.

Unionin tuomioistuin, jolta tiedusteltiin, onko 8.11.2011 tehty päätös kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon periaatteen mukainen, totesi ensiksi, ettei kyseistä päätöstä voida pitää suoraan kansalaisuuteen perustuvana syrjintänä eikä välillisenä syrjintänä sellaisten työntekijöiden osalta, jotka ovat muiden jäsenvaltioiden kansalaisia. Unionin tuomioistuin katsoi kuitenkin, että päätös merkitsee SEUT 45 artiklan 1 kohdassa taatun työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitusta, koska se voi tehdä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden vähemmän houkuttelevaksi.

Tältä osin 8.11.2011 tehdyn päätöksen mukaan aikaisemmasta merkityksellisestä työkokemuksesta otetaan huomioon enintään neljä vuotta. Tämä ei käsitä ainoastaan työkokemusta, joka on vastaava tai jopa identtinen Wienin yliopistossa hoidettavan yliopistonlehtorin tehtävän kanssa, vaan kaikkia tehtäviä, jotka ovat yksinkertaisesti hyödyllisiä kyseisen tehtävän hoitamisen kannalta.

Unionin tuomioistuin totesi, että aikaisemman vastaavan työkokemuksen huomioon ottamisen rajoittaminen neljään vuoteen merkitsee työntekijöiden vapaan liikkuvuuden rajoitusta. Tämä rajoitus voi saada yliopistonlehtorin, joka on hankkinut yli neljän vuoden vastaavan työkokemuksen, luopumaan aikeestaan lähteä lähtöjäsenvaltiostaan ja hakea tällaiseen tehtävään Wienin yliopistossa. Tässä yhteydessä unionin tuomioistuin korosti, että tällaisen dosentin osalta sovellettaisiin epäedullisempia palkkaehtoja kuin sellaisen yliopistonlehtorin osalta, joka on hoitanut samaa tehtävää yhtä kauan Wienin yliopistossa.

Siltä osin kuin on sitä vastoin kyse siitä, ettei työkokemusta, joka on yksinkertaisesti hyödyllinen, oteta täysimääräisesti huomioon, unionin tuomioistuin totesi, ettei työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ole rajoitettu, koska kyseisellä seikalla ei ole rajoittavia vaikutuksia vapaan liikkuvuuden kannalta.

Siltä osin kuin on lopuksi kyse vapaan liikkuvuuden sellaisen rajoituksen oikeuttamisesta, joka johtuu vastaavan työkokemuksen osittaisesta huomioon ottamisesta, unionin tuomioistuin vahvisti, että se, että hyvitetään kertyneestä työkokemuksesta, jonka avulla työntekijä voi suoriutua paremmin tehtävistään, on palkkapolitiikan hyväksyttävä päämäärä. Pääasian konkreettisten seikkojen valossa 8.11.2011 tehdyllä päätöksellä ei kuitenkaan voida taata kyseisen päämäärän toteuttamista, joten unionin tuomioistuin totesi, että SEUT 45 artiklaa on rikottu.

( 1 ) Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011 (EUVL 2011, L 141, s. 1). Kyseisen asetuksen 7 artiklan 1 kohta on erityinen ilmaisu SEUT 45 artiklan 2 kohdassa vahvistetusta syrjintäkiellon periaatteesta työolojen ja ‑ehtojen erityisalalla.