Asia C-552/17

Alpenchalets Resorts GmbH

vastaan

Finanzamt München Abteilung Körperschaften

(Bundesfinanzhofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Verotus – Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – Matkatoimistoja koskeva erityisjärjestelmä – Muilta verovelvollisilta vuokratun loma-asunnon tarjoaminen – Lisäsuoritukset – Pääasiallinen tai liitännäinen palvelu – Alennetut verokannat – Majoituksen käyttöön antaminen matkatoimiston omissa nimissä

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 19.12.2018

1. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Matkatoimistoja koskeva erityisjärjestelmä – Soveltamisala – Muilta verovelvollisilta vuokratun loma-asunnon käyttöön antaminen, johon liittyy mahdollisesti lisäsuorituksia, kuuluu matkatoimistoja koskevan erityisjärjestelmän soveltamisalaan

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 306–310 artikla)

2. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Jäsenvaltioiden mahdollisuus soveltaa alennettua verokantaa tiettyihin tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin – Matkatoimistoja koskevan erityisjärjestelmän soveltamisalaan kuuluvien loma-asuntojen tarjoamiseen ei voida soveltaa alennettua verokantaa

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 98 artiklan 2 kohta ja 307 artikla)

1.  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 306–310 artiklaa on tulkittava siten, että sekä se, että matkatoimisto vain antaa muilta verovelvollisilta vuokraamansa loma-asunnon käyttöön, että myös se, että matkatoimisto tarjoaa loma-asunnon tällaisen käyttöön antamisen ohella lisäsuorituksia, ovat molemmat näiden lisäsuoritusten merkittävyydestä riippumatta yhtenä kokonaisuutena pidettäviä palveluja, jotka kuuluvat matkatoimistoja koskevan erityisjärjestelmän soveltamisalaan.

   (ks. 35 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Direktiivin 2006/112 98 artiklan 2 kohtaa on tulkittava siten, että matkatoimistojen suorittamiin, lomamajoituksen tarjoamisesta muodostuviin palveluihin, jotka kuuluvat mainitun direktiivin 307 artiklan soveltamisalaan, ei voida soveltaa ensin mainitussa säännöksessä säädettyä alennettua verokantaa tai jotain siinä säädetyistä alennetuista verokannoista.

   (ks. 41 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)