Asia C-164/17

Edel Grace ja Peter Sweetman

vastaan

An Bord Pleanála

(Ennakkoratkaisupyyntö – Supreme Court (Irlanti))

Ennakkoratkaisupyyntö – Ympäristö – Direktiivi 92/43/EY – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – 6 artiklan 3 ja 4 kohta – Suunnitelman tai hankkeen suojelualueelle aiheuttamien vaikutusten arviointi – Suunnitelma tai hanke, joka ei liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellinen – Tuulipuistohanke – Direktiivi 2009/147/EY – Luonnonvaraisten lintujen suojelu – 4 artikla – Erityinen suojelualue – Liite I – Sinisuohaukka (Circus cyaneus) – Soveltuva elinympäristö, jossa tapahtuu vaihtelua ajan kuluessa – Tarvittavien maa-alueiden väliaikainen tai lopullinen supistuminen – Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan hankkeen keston ajan, että lajin elinympäristöksi soveltuvan alueen kokoa ei missään vaiheessa supisteta ja sitä voidaan itse asiassa kasvattaa

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 25.7.2018

1. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Suunnitelman tai hankkeen alueeseen kohdistuvien vaikutusten asianmukainen arviointi – Suojelutoimenpiteet – Korvaavat toimenpiteet – Eroavaisuudet

   (Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 ja 4 kohta)

2. Ympäristö – Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelu – Direktiivi 92/43 – Erityisten suojelutoimien alueet – Jäsenvaltioiden velvollisuudet – Hankkeen alueelle aiheuttamien vaikutusten arviointi – Uuden elinympäristön myöhemmän kehityksen, jonka tarkoituksena on korvata hankkeen aiheuttama pinta-alan ja laadun menettäminen, huomioon ottaminen – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen – Mainitun kehityksen luokittelu korvaavaksi toimenpiteeksi– Edellytys

   (Neuvoston direktiivin 92/43 6 artiklan 3 ja 4 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 47 kohta)

2.  Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 6 artiklaa on tulkittava siten, että kun hanke aiotaan toteuttaa lajin suojelemiseen ja säilyttämiseen osoitetulla alueella, jolla suojellun lajin tarpeisiin soveltuva alue vaihtelee ajan myötä, ja kun tällaisen hankkeen vaikutuksena on, etteivät tämän alueen tietyt osat enää voi väliaikaisesti tai lopullisesti soveltua kyseisen lajin elinympäristöksi, sitä seikkaa, että tämä hanke sisältää toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan hankkeen vaikutusten asianmukaisen arvioinnin suorittamisen jälkeen ja hankkeen keston aikana, että tämän alueen osaa, joka voi konkreettisesti soveltua elinympäristöksi, ei supisteta ja sitä voidaan itse asiassa kasvattaa, ei voida ottaa huomioon tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti tehtävässä arvioinnissa, jolla pyritään varmistamaan, ettei kyseinen hanke vaikuta haitallisesti kyseisen alueen koskemattomuuteen, vaan se kuuluu mahdollisesti mainitun artiklan 4 kohdan soveltamisalaan.

   Tältä osin unionin tuomioistuin on jo todennut, että hankkeessa suunniteltuja toimenpiteitä, joilla pyritään korvaamaan sen haitalliset vaikutukset, ei voida ottaa huomioon mainitun hankkeen vaikutusten arvioinnissa, josta säädetään luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdassa (tuomio 15.5.2014, Briels ym., C-521/12, EU:C:2014:330, 29 kohta ja tuomio 21.7.2016, Orleans ym., C-387/15 ja C-388/15, EU:C:2016:583, 48 kohta).

   Vain silloin, kun on riittävä varmuus siitä, että toimenpide auttaa tehokkaasti välttämään haitan takaamalla, ettei ole mitään perusteltua epäilyä siitä, ettei kyseinen hanke vaikuta alueen koskemattomuuteen, tällainen toimenpide voidaan ottaa huomioon asianmukaisessa arvioinnissa (ks. vastaavasti tuomio 26.4.2017, komissio v. Saksa, C-142/16, EU:C:2017:301, 38 kohta).

   Pääsääntöisesti sellaisen uuden elinympäristön myöhemmän kehityksen mahdolliset myönteiset vaikutuksen, jonka tarkoituksena on korvata tämän saman luontotyypin pinta-alan ja laadun menettäminen suojellulla alueella, ovat vain vaikeasti ennakoitavissa tai ne havaitaan vasta myöhemmin (ks. vastaavasti tuomio 21.7.2016, Orleans ym., C-387/15 ja C-388/15, EU:C:2016:583, 52 ja 56 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

   On syytä korostaa, ettei epävarmuutta aiheuta se seikka, että pääasiassa kyseessä oleva elinympäristö on jatkuvassa muutoksessa ja että tämä alue tarvitsee ”dynaamista” käyttöä. Tällainen epävarmuus johtuu sitä vastoin todetuista varmoista tai mahdollisista haitoista kyseisen alueen koskemattomuudelle elinympäristönä ja ruoanhankinta-alueena ja näin ollen yhdelle tämän alan ominaispiirteistä sekä sellaisten tulevien hyötyjen sisällyttämisestä ympäristövaikutusten arviointiin, jotka seuraisivat hyväksytyistä toimenpiteistä ja jotka ovat tässä arviointivaiheessa pelkästään mahdollisia, koska toimenpiteiden täytäntöönpano on vielä kesken. Tämän vuoksi ja ellei tarkastuksista, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on suoritettava, muuta johdu, kyseisiä hyötyjä ei voitu ennustaa riittävällä varmuudella ajankohtana, jona viranomaiset ovat antaneet luvan kyseiselle hankkeelle.

   (ks. 50–53 ja 57 kohta sekä tuomiolauselma)