Asia T-161/16

(julkaistu otteina)

Puma SE

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

 Unionin yleisen tuomioistuimen määräys (ensimmäinen jaosto) 22.5.2019

EU-tavaramerkki – Väitemenettely – Euroopan unionin nimeävä kansainvälinen rekisteröinti – Kuviomerkki CMS Italy – Vasemmalle loikkaavaa kissaeläintä esittävät aikaisemmat kansainväliset kuviomerkit – Suhteelliset hylkäysperusteet – Aikaisempien tavaramerkkien maine – Asetuksen (EY) N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta (josta on tullut asetuksen (EU) 2017/1001 8 artiklan 5 kohta) – Mainetta koskevat todisteet – EUIPO:n aiemmat päätökset, joissa todetaan aikaisempien tavaramerkkien olevan laajalti tunnettuja – Näiden päätösten huomioon ottaminen – Perusteluvelvollisuus – Hyvän hallinnon periaate

1.      EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen samanlaisen tai samankaltaisen tavaramerkin haltija, joka on laajalti tunnettu – Aikaisemman tunnetun tavaramerkin suojan laajentaminen muihin kuin samankaltaisiin tavaroihin ja palveluihin – Edellytykset – Tavaramerkin tunnettuus jäsenvaltiossa tai unionissa – Mainetta koskevat todisteet – EUIPO:n aiemmat päätökset, joissa todetaan aikaisemman tavaramerkin olevan laajalti tunnettu

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta; komission asetuksen N:o 2868/95 1 artiklan 19 säännön 2 kohdan c alakohta)

(ks. 30 ja 31 kohta)

2.      EU-tavaramerkki – Viraston päätös – Yhdenvertaisen kohtelun periaate – Hyvän hallinnon periaate – Viraston aikaisempi päätöskäytäntö – Laillisuusperiaate – Tarkan ja kattavan tarkastelun tarve kussakin yksittäistapauksessa

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 75 artikla)

(ks. 32 ja 33 kohta)

3.      EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Suhteelliset hylkäysperusteet – Väite, jonka on tehnyt sellaisen samanlaisen tai samankaltaisen tavaramerkin haltija, joka on laajalti tunnettu – Aikaisemman tunnetun tavaramerkin suojan laajentaminen muihin kuin samankaltaisiin tavaroihin ja palveluihin – Edellytykset – Tavaramerkin tunnettuus jäsenvaltiossa tai unionissa – Päätös, joka poikkeaa aiemman tavaramerkin tunnettuutta koskevasta viraston aikaisemmasta päätöskäytännöstä – Perusteluvelvollisuus

(Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta ja 75 artikla)

(ks. 34, 46 ja 48 kohta)

Tiivistelmä

Asia, jossa annettiin 22.5.2019 määräys Puma v. EUIPO – CMS (CMS Italy) (T-161/16), liittyy PUMAn tekemään väitteeseen, joka kohdistui oikealle loikkaavaa kissaeläintä esittävän kuviomerkin CMS Italy rekisteröintiin ja joka perustui kolmeen vasemmalle loikkaavaa kissaeläintä esittävän kuviomerkin aikaisempaan kansainvälisen rekisteröintiin, jotka ovat voimassa eri jäsenvaltioissa. Väitteen tueksi vedottiin asetuksen N:o 207/2009(1) 8 artiklan 5 kohdassa (josta on tullut asetuksen 2017/1001(2) 8 artiklan 5 kohta) tarkoitettuun perusteeseen.

Kyseinen väite oli hylätty sillä perusteella, että aikaisempien tavaramerkkien mainetta ei ollut vahvistettu, ja väiteosasto erityisesti kieltäytyi ottamasta huomioon useita Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) aiempia päätöksiä, joissa oli todettu joidenkin kyseisten tavaramerkkien laaja tunnettuus ja joihin kantaja vetosi todisteina, sillä perusteella, että EUIPO:n päätösten laillisuutta on arvioitava asetuksen N:o 207/2009 perusteella, sellaisena kuin unionin tuomioistuimet ovat sitä tulkinneet, eikä aikaisemman päätöskäytännön perusteella. Valituslautakunta hylkäsi tästä päätöksestä tehdyn valituksen, sillä se implisiittisesti hyväksyi tämän arvioinnin ja hylkäsi kantajan sille esittämät todisteet lähinnä sillä perusteella, ettei kyse ollut lisätodisteista vaan pääasiallisista todisteista.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi työjärjestyksensä 132 artiklan nojalla antamallaan perustellulla määräyksellä, että kanne on selvästi hyväksyttävä, kun otetaan huomioon 28.6.2018 annettu tuomio EUIPO v. Puma (C-564/16 P, EU:C:2018:509), jonka pääpiirteet tuomioistuin toisti lyhyesti. Unionin yleinen tuomioistuin erityisesti muistutti, että kun EUIPO:n aiemmissa päätöksissä, joihin väitteentekijä vetoaa todisteina siltä osin kuin niissä on todettu väitteen tueksi esitetty aikaisemman tavaramerkin laaja tunnettuus asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti, esitetään yksityiskohtaisesti kyseisen toteamisen perustana oleva näyttö ja tosiseikat, nämä päätökset ovat merkittävä viite siitä, että kyseisen tavaramerkin voidaan katsoa olevan kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla laajalti tunnettu myös käynnissä olevassa väitemenettelyssä.

Käsiteltävässä asiassa unionin yleinen tuomioistuin totesi, että kantaja oli todisteina aikaisempien tavaramerkkien laajasta tunnettuudesta vedonnut täsmällisesti kolmeen viimeaikaista päätöskäytäntöä edustavaan EUIPO:n aiempaan päätökseen, jossa oli todettu laajalti tunnetuiksi ja yleisön hyvin tuntemiksi kaksi kolmesta kyseisestä aikaisemmasta tavaramerkistä ja joissa oli kyse samoista tai samankaltaisista tavaroista ja osittain samoista jäsenvaltioista, joista oli kyse kyseisessä tapauksessa. Valituslautakunnan olisi näin ollen pitänyt ottaa huomioon nämä EUIPO:n päätökset ja pohtia sitä, oliko tehtävä samanlainen päätös vai ei, ja kielteisessä tapauksessa perusteltava nimenomaisesti tämä mainituista päätöksistä poikkeaminen. Jättämällä kyseiset päätökset täysin huomiotta valituslautakunta loukkasi hyvän hallinnon periaatetta.

Näillä perusteilla unionin yleinen tuomioistuin kumosi valituslautakunnan tekemän riidanalaisen päätöksen.

1      Euroopan unionin tavaramerkistä 26.2.2009 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 207/2009 (EUVL 2009, L 78, s. 1).

2       Euroopan unionin tavaramerkistä 14.6.2017 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001 (EUVL 2017, L 154, s 1).