Asia T-260/16

Ruotsin kuningaskunta

vastaan

Euroopan komissio

Maataloustukirahasto ja maaseuturahasto – Rahoituksen ulkopuolelle jätetyt menot – Tuotannosta irrotetut suorat tuet – Paikan päällä suoritetut tarkastukset – Kaukokartoitus – Riskitekijöiden arviointi – Korjaustoimenpiteet, jotka kyseessä olevan jäsenvaltion on toteutettava – Taloudellisen vahingon arviointi – Oikeasuhteisuus

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 25.9.2018

1. Maatalous – Maataloustukirahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Ajanjakso, johon rahoitusoikaisu voidaan kohdistaa – Tarkastusten tuloksia koskevan kirjallisen tiedoksiannon päivämäärää edeltävä ajanjakso – Hyväksyttävyys

   (Komission asetuksen N:o 885/2006 11 artikla)

2. Maatalous – Maataloustukirahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kieltäytyminen unionin säännöstön soveltamisen virheellisyyksistä johtuvien menojen maksamisesta – Asianomainen jäsenvaltio kiistää virheellisyydet – Todistustaakan jako komission ja jäsenvaltion kesken

   (Neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 31 artiklan 1–3 kohta)

3. Maatalous – Maataloustukirahastosta maksettava rahoitus – Tukien ja palkkioiden myöntäminen – Jäsenvaltioiden velvollisuus järjestää tehokas järjestelmä hallinnollisia tarkastuksia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia varten – Ulottuvuus – Kaukokartoituksen käyttö tukea saavien tilojen pinta-alojen tarkastamiseksi – Velvollisuus suorittaa tarkastuksia paikan päällä, mikäli kaukokartoitustarkastukset ovat riittämättömiä – Ulottuvuus

   (Komission asetuksen N:o 1122/2009 33 ja 35 artikla)

4. Kumoamiskanne – Kumoamistuomio – Ulottuvuus – Unionin toimen osittainen kumoaminen – Edellytys – Kanteen kohteena olevan toimen kumottavissa olevien osien erotettavuus – Komission päätös EMOTR:sta, maataloustukirahastosta ja maaseuturahastosta rahoitettuja menoja koskevien tilien tarkastamisesta ja hyväksymisestä – Rahoitusoikaisun soveltamisesta tehdyn päätöksen perusteluiden ja päätösosan erotettavuus – Osittainen kumoaminen – Seuraukset

   (SEUT 263 ja SEUT 266 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1306/2013 52 artiklan 2 kohta)

5. Maatalous – Maataloustukirahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kieltäytyminen unionin säännöstön soveltamisen virheellisyyksistä johtuvien menojen maksamisesta – Rahastoille aiheutuneiden tappioiden arviointi – Sääntöjenvastaiset menot, joita ei voida määritellä riittävän tarkasti – Kiinteämääräisiin korjauksiin perustuva arviointi – Hyväksyttävyys

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1306/2013 52 artiklan 2 kohta)

6. Maatalous – Maataloustukirahastosta maksettava rahoitus – Tilien tarkastaminen ja hyväksyminen – Kieltäytyminen unionin säännöstön soveltamisen virheellisyyksistä johtuvien menojen maksamisesta – Kiinteämääräinen rahoitusoikaisu – Sitä, että komissio kieltäytyy ottamasta huomioon asianomaisen jäsenvaltion esittämiä seikkoja, joilla voidaan suorittaa ekstrapolointiin perustuva laskelma, tutkimatta niiden luotettavuutta tai mahdollisuutta käyttää niitä hyväksi oikeasuhteisin ponnistuksin, ei voida hyväksyä

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1306/2013 52 artiklan 2 kohta)

1.  Mitä tulee maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyyn, komission on neuvoston asetuksen N:o 1290/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä maksajavirastojen ja muiden elinten hyväksymisen sekä maataloustukirahaston ja maaseuturahaston tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta 21.6.2006 annetun komission asetuksen (EY) N:o 885/2006 11 artiklassa tarkoitetussa ensimmäisessä tiedonannossa riittävän tarkasti ilmoitettava sen yksiköiden suorittamien tarkastusten kohde ja niissä todetut laiminlyönnit, koska näihin seikkoihin saatetaan myöhemmin vedota näyttönä siitä, että kansallisten viranomaisten tekemiä tarkastuksia tai niiden esittämiä lukuja voidaan vakavasti ja perustellusti epäillä, ja niillä saatetaan näin perustella siinä lopullisessa päätöksessä tehtyjä rahoituskorjauksia, jolla rahaston tukiosastosta maksettavat asianomaisen jäsenvaltion tietyt menot on jätetty unionin rahoituksen ulkopuolelle. Kuitenkin silloin, kun rahoituskorjauksen soveltamisen perusteena olevat sääntöjenvastaisuudet jatkuvat tarkastusten tuloksia koskevan kirjallisen tiedoksiannon jälkeen, komissiolla on oikeus ja myös velvollisuus ottaa huomioon tämä tilanne, kun se määrittelee kyseessä olevan rahoituskorjauksen kohteena olevan ajanjakson.

   Asetuksen N:o 885/2006 11 artiklan säännöksistä ilmenee lisäksi, että jollei kyseinen jäsenvaltio toteuta korjaustoimenpiteitä vastauksena komission toteamiin sääntöjenvastaisuuksiin, viimeksi mainittu voi sulkea unionin sääntöjen vastaisesti toteutetut menot rahoituksen ulkopuolelle siihen ajankohtaan asti, jona komission edellyttämät korjaavat toimenpiteet tosiasiallisesti toteutetaan.

   (ks. 40, 41 ja 54 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 69–72 ja 106 kohta)

3.  Vaikka maataloustukirahaston tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyssä asetuksen N:o 73/2009 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä mainitussa asetuksessa säädettyjen viljelijöiden suorien tukien järjestelmien mukaisten täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän osalta sekä asetuksen N:o 1234/2007 täytäntöönpanoa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä viinialalle säädetyn tukijärjestelmän mukaisten täydentävien ehtojen osalta annetun asetuksen N:o 1122/2009 33 ja 35 artiklasta ilmenee, että jäsenvaltiot voivat pätevästi käyttää sekä kaukokartoitustarkastuksia että paikan päällä suoritettavia tarkastuksia, paikalla suoritettavien tarkastusten käyttö on kuitenkin pakollista kaikilla lohkoilla, joilla kaukokartoituksen avulla ei voida todeta ilmoituksen paikkansapitävyyttä.

   Vaikka asetuksessa N:o 1122/2009 ei mainita nimenomaisesti, että näiden kahden tarkastustavan on johdettava samankaltaisiin lopputuloksiin, tästä huolimatta kaukokartoitustarkastusten heikkouksia on paikattava paikalla suoritettavilla tarkastuksilla, jotta tukien myöntämisedellytysten noudattamisen tarkistamisen tehokkuus voidaan varmistaa. Täten, jos jompaakumpaa tarkastusmenetelmää käytettäessä ilmenee huomattavia eroja virheiden havainnoinnissa, kyse voi olla ainoastaan tilapäisestä tilanteesta, joka on korjattava riskitekijöiden huomioon ottamisen arvioinnilla siten, että ajan myötä virheprosentit muotoutuvat vastaavanlaisiksi tai ainakin lähenevät toisiaan. Näissä olosuhteissa virheprosenttien välisen eron jatkuvuus riippuen käytetystä tarkastusmenetelmästä on todiste vakavasta ja perustellusta epäilyksestä, joka komissiolle voi syntyä kansallisten viranomaisten rahastolle aiheutuvan riskin yksilöimiseksi käyttämästä menetelmästä, kun otetaan huomioon käytettyjen riskitekijöiden lukumäärä ja tarve arvioida ja ajantasaistaa niitä vuosittain.

   (ks. 78, 79 ja 81 kohta)

4.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 103 ja 104 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 108 ja 110 kohta)

6.  Komission omien ohjeiden, jotka koskevat taloudellisia seurauksia, joita aiheutuu jäsenvaltioiden tekemien tarkastusten puutteista maataloustukirahaston (EMOTR) tilien tarkastamisessa ja hyväksymisessä, nojalla se voi käyttää kiinteämääräistä menetelmää vain, jos muiden menetelmien ja erityisesti ekstrapolointiin perustuvan laskelman käyttö ei ole mahdollista. Kiinteämääräinen laskentamenetelmä on luonteeltaan täydentävä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta annetun asetuksen N:o 1306/2013 52 artiklan 2 kohdan säännösten kannalta, vaikka käytännössä komissio siitä usein käyttääkin.

   Mikäli asianomaisen jäsenvaltion viranomaiset toimittavat komissiolle ne seikat, joiden perusteella perusteettomasti maksetut määrät voidaan laskea ekstrapoloimalla, komissio rikkoo kiinteämääräisen menetelmän käyttämisen toissijaista luonnetta, sellaisena kuin se ilmenee asetuksen N:o 1306/2013 52 artiklan 2 kohdasta, jos se kieltäytyy ottamasta huomioon esitettyjä seikkoja arvioimatta niiden luotettavuutta ja sitä, olisiko niiden käyttämiseksi tarvittu kohtuuttomia ponnistuksia, sillä perusteella, että kyseiset seikat ovat joka tapauksessa merkityksettömiä.

   (ks. 112, 116 ja 118 kohta)