Asia C-386/16

UAB ”Toridas”

vastaan

Valstybinė mokesčių inspekcija prie Lietuvos Respublikos finansų ministerijos

(Lietuvos vyriausiasis administracinis teismasin

esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Direktiivi 2006/112/EY – 138 artiklan 1 kohta – Liiketoimen luokittelu yhteisöluovutukseksi – Tavaroiden yhteisöluovutusten vapauttaminen verosta – Hankkijan aikomus jälleenmyydä ostamansa tavarat verovelvolliselle jossakin toisessa jäsenvaltiossa ennen niiden poistumista ensimmäisen jäsenvaltion alueelta – Osan tavaroista ennen niiden lähettämistä tapahtuneen jalostuksen mahdollinen vaikutus

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 26.7.2017

1. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen–Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä–Yhteisöliiketoimien vapauttaminen verosta–Tavaroiden luovutusten vapauttaminen verosta–Samojen tavaroiden perättäiset luovutukset, jotka johtavat vain yhteen tavaroiden lähetykseen tai vain yhteen tavaroiden yhteisön sisäiseen kuljetukseen–Mainitun lähetyksen tai kuljetuksen liittäminen toiseen kahdesta perättäisestä luovutuksesta–Ensimmäisen hankkijan aikomus jälleenmyydä ostamansa tavarat verovelvolliselle jossakin toisessa jäsenvaltiossa ennen niiden poistumista ensimmäisen jäsenvaltion alueelta–Ensimmäistä luovutusta ei vapauteta verosta–Edellytykset–Ensimmäisen hankkijan arvonlisäverotunnisteella ei ole merkitystä

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 138 artiklan 1 kohta)

2. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen–Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä–Yhteisöliiketoimien vapauttaminen verosta–Tavaroiden luovutusten vapauttaminen verosta–Samojen tavaroiden perättäiset luovutukset, jotka johtavat vain yhteen tavaroiden lähetykseen tai vain yhteen tavaroiden yhteisön sisäiseen kuljetukseen–Mainitun lähetyksen tai kuljetuksen liittäminen toiseen kahdesta perättäisestä luovutuksesta–Ensimmäisen hankkijan aikomus jälleenmyydä ostamansa tavarat verovelvolliselle jossakin toisessa jäsenvaltiossa ennen niiden poistumista ensimmäisen jäsenvaltion alueelta–Ensimmäistä luovutusta ei vapauteta verosta–Osan tavaroista jalostuksella ennen niiden lähettämistä lopullisen hankkijan jäsenvaltioon ei ole merkitystä

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 138 artiklan 1 kohta)

1.  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28.11.2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY 138 artiklan 1 kohtaa on tulkittava niin, että pääasian kaltaisissa olosuhteissa ensimmäiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen verovelvollisen suorittama tavaroiden luovutus ei ole vapautettu arvonlisäverosta mainitun säännöksen nojalla silloin, kun ennen mainitun luovutusliiketoimen päättämistä hankkija, joka on saanut arvonlisäverotunnisteen toisessa jäsenvaltiossa, ilmoittaa toimittajalle, että tavarat myydään välittömästi edelleen kolmanteen jäsenvaltioon sijoittautuneelle verovelvolliselle ennen kuin ne ovat poistuneet ensimmäisestä jäsenvaltiosta ja ne kuljetetaan kyseisen kolmannen verovelvollisen määränpäähän, jos mainittu toinen luovutus on todella suoritettu ja jos tavarat on sen jälkeen kuljetettu ensimmäisestä jäsenvaltiosta kolmannen verovelvollisen jäsenvaltioon. Arvonlisäverotunniste, joka ensimmäiselle hankkijalle on myönnetty eri jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa ensimmäinen luovutus on tapahtunut tai jossa lopullinen hankinta on tapahtunut, ei ole yhteisöliiketoimen luokitteluperuste eikä yksinään riittävä seikka osoittamaan, että kyseessä on yhteisöliiketoimi.

   Silloin kun – kuten pääasiassa – kyse on liiketoimista, jotka muodostavat kahden peräkkäisen luovutuksen ketjun, joka johtaa vain yhteen yhteisön sisäiseen kuljetukseen, unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee yhtäältä, että kyseinen yhteisön sisäinen kuljetus voi liittyä ainoastaan yhteen näistä kahdesta luovutuksesta, ja että tämä luovutus on näin ollen ainoa arvonlisäverodirektiivin 138 artiklan 1 kohdan nojalla verosta vapautettu luovutus (ks. vastaavasti tuomio 6.4.2006, EMAG Handel Eder, C-245/04, EU:C:2006:232, 45 kohta).

   Toisaalta sen määrittämiseksi, kumpaan kyseisestä kahdesta luovutuksesta yhteisön sisäinen kuljetus liittyy, esillä olevan asian kaikkia erityisiä olosuhteita on arvioitava kokonaisvaltaisesti (ks. vastaavasti tuomio 16.12.2010, Euro Tyre Holding, C-430/09, EU:C:2010:786, 27 kohta, ja tuomio 27.9.2012, VSTR, C-587/10, EU:C:2012:592, 32 kohta).

   Mainitussa arvioinnissa on määritettävä muun muassa, millä hetkellä toinen tavaraa koskevan omistajan määräämisvallan luovutus lopulliselle hankkijalle on tapahtunut. Tilanteessa, jossa kyseisen määräämisvallan jälkimmäinen siirtäminen, eli toinen luovutus, on toteutettu ennen yhteisön sisäistä kuljetusta, kyseistä kuljetusta ei näet voida enää liittää ensimmäiseen luovutukseen ensimmäisen hankkijan hyväksi (ks. vastaavasti tuomio 27.9.2012, VSTR, C-587/10, EU:C:2012:592, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

   Kun kyseessä on kaksi perättäistä luovutusta, joihin on liittynyt vain yksi yhteisön sisäinen kuljetus, on sen määrittämiseksi, kumpaan kyseisistä kahdesta luovutuksesta mainittu kuljetus liittyy, selvitettävä, onko kyseinen kuljetus tapahtunut toisen luovutuksen jälkeen. Jos näin on, vain toista luovutusta voidaan pitää yhteisöluovutuksena ja vain siihen voidaan mahdollisesti soveltaa arvonlisäverodirektiivin 138 artiklan 1 kohdassa säädettyä verovapautusta.

   (ks. 34–37 ja 44 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Direktiivin 2006/112 138 artiklan 1 kohdan tulkinnan kannalta tavaroiden jalostamisella väliportaan hankkijan lukuun pääasiassa kyseessä olevien perättäisten luovutusten ketjun kuluessa ennen kyseisten tavaroiden kuljetusta lopullisen hankkijan jäsenvaltioon ei ole vaikutusta ensimmäisen luovutuksen verosta vapauttamisen edellytyksiin silloin, kun mainittu jalostus on tapahtunut ensimmäisen luovutuksen jälkeen.

   (ks. 49 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)