Asia C-359/16

Rikosoikeudenkäynti,

jossa vastaajina ovat

Altun ym.

(Hof van Cassatien esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ennakkoratkaisupyyntö – Siirtotyöläiset – Sosiaaliturva – Sovellettava lainsäädäntö – Asetus (ETY) N:o 1408/71 – 14 artiklan 1 kohdan a alakohta – Lähetetyt työntekijät – Asetus (ETY) N:o 574/72 – 11 artiklan 1 kohdan a alakohta – E 101 -todistus – Näyttöarvo – Todistus, joka on saatu tai johon on vedottu vilpillisesti

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (suuri jaosto) 6.2.2018

1. Sosiaaliturva–Siirtotyöläiset–Sovellettava lainsäädäntö–Johonkin muuhun jäsenvaltioon kuin työnantajan sijoittautumisvaltioon lähetetyt työntekijät–Sijoittautumisvaltion toimivaltaisen laitoksen myöntämä E 101 -todistus–Todistusvoima muiden jäsenvaltioiden sosiaaliturvalaitoksiin nähden–Rajat–Uudelleentarkasteluvelvollisuus toisen jäsenvaltion laitoksen esitettyä epäilyksiä–Yhteensovittamismenettely sosiaaliturvan hallintotoimikunnassa erimielisyystapauksissa–Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva menettely yhteensovittamisen epäonnistuttua

   (SEU 4 artiklan 3 kohta; SEUT 259 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1408/71 14 artiklan 1 kohdan a alakohta, 80 artikla ja 84 a artiklan 3 kohta ja neuvoston asetuksen N:o 574/72 11 artiklan 1 kohdan a alakohta)

2. Sosiaaliturva–Siirtotyöläiset–Sovellettava lainsäädäntö–Toiseen jäsenvaltioon kuin työnantajan sijoittautumisvaltioon lähetetyt työntekijät–Sijoittautumisvaltion toimivaltaisen laitoksen myöntämä E 101 -todistus–Todistusvoima muiden jäsenvaltioiden sosiaaliturvalaitoksiin ja tuomioistuimiin nähden–Todistus, joka on saatu tai johon on vedottu vilpillisesti–Jäsenvaltio, jonne työntekijät on lähetetty, pyytää todistuksen uudelleen arviointia ja peruuttamista sellaisten tekijöiden perusteella, joista on saatu tieto tuomioistuimen määräämässä tutkintamenettelyssä, jonka perusteella todistus katsotaan hankituksi vilpillisesti–Todistuksen antanut laitos ei ole ottanut huomioon näitä seikkoja arvioidessaan uudelleen sitä, oliko kyseisen todistuksen antaminen ollut perusteltua–Kansallisen tuomioistuimen oikeus sivuuttaa todistus

   (Neuvoston asetuksen N:o 1408/71 14 artiklan 1 kohdan a alakohta ja neuvoston asetuksen N:o 574/72 11 artiklan 1 kohdan a alakohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 38–45 kohta)

2.  Sosiaaliturvajärjestelmän soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä 14.6.1971 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1408/71, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna 2.12.1996 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 118/97, sellaisena kuin se on muutettuna 31.3.2004 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 631/2004, 14 artiklan 1 kohdan a alakohtaa ja asetuksen N:o 1408/71 täytäntöönpanomenettelystä 21.3.1972 annetun asetuksen (ETY) N:o 574/72, sellaisena kuin se on muutettuna ja ajan tasalle saatettuna asetuksella N:o 118/97, 11 artiklan 1 kohdan a alakohtaa on tulkittava siten, että silloin kun sen jäsenvaltion laitos, jonne työntekijät on lähetetty, on pyytänyt E 101 -todistukset antanutta laitosta arvioimaan todistukset uudelleen ja peruuttamaan ne sellaisten seikkojen perusteella, joista on saatu tieto tuomioistuimen määräämässä tutkintamenettelyssä, ja joiden perusteella voidaan katsoa, että todistukset on hankittu tai niihin on vedottu vilpillisesti, ja kun todistukset antanut laitos on jättänyt nämä seikat huomiotta arvioidessaan uudelleen, onko todistusten antaminen ollut perusteltua, jäsenvaltion tuomioistuin voi oikeudenkäynnissä, joka on pantu vireille sellaisia henkilöitä vastaan, joiden epäillään käyttäneen lähetettyjä työntekijöitä tällaisten todistusten turvin, sivuuttaa nämä, jos se toteaa mainittujen seikkojen perusteella ja niitä takeita noudattaen, jotka näille henkilöille on taattava osana oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, että kyse on tällaisesta vilpistä.

   Unionin lainsäädännön soveltamista ei näet voida ulottaa niin laajalle, että sen avulla voitaisiin vilpillisesti tai väärinkäytöksin hyötyä unionin oikeudessa säädetyistä eduista (ks. vastaavasti tuomio 5.7.2007, Kofoed,C-321/05, EU:C:2007:408, 38 kohta ja tuomio 22.11.2017, Cussens ym.,C-251/16, EU:C:2017:881, 27 kohta).

   Erityisesti vilpin toteamisen osalta on kuitenkin niin, että tämä toteaminen perustuu joukkoon sellaisia samansuuntaisia indisioita, joista on nähtävissä samalla vilpin sekä objektiivinen että subjektiivinen tekijä.

   Objektiivinen tekijä muodostuu siitä, että ne E 101 -todistuksen saamisen ja siihen vetoamisen edellytykset, joista säädetään asetuksen N:o 1408/71 II osastossa ja jotka on mainittu edellä 34 kohdassa, eivät ole täyttyneet.

   Subjektiivinen elementti muodostuu puolestaan asianomaisten tarkoituksesta kiertää mainitun todistuksen myöntämisedellytyksiä tai sivuuttaa ne sen edun saamiseksi, joka todistukseen liittyy.

   Vilppi E 101 -todistuksen hankkimisessa voi näin perustua tarkoitukselliseen tekoon, kuten siihen, että lähetetyn työntekijän tai tällaisen työntekijän lähettävän yrityksen todellisesta tilanteesta annetaan virheellinen kuvaus, tai tarkoitukselliseen laiminlyöntiin, kuten siihen, että merkityksellisiä tietoja salataan asetuksen N:o 1408/71 14 artiklan 1 kohdan a alakohdan soveltamisedellytysten sivuuttamistarkoituksessa.

   (ks. 49–53 ja 61 kohta sekä tuomiolauselma)