Yhdistetyt asiat C-96/16 ja C-94/17

Banco Santander SA vastaan Mahamadou Demba ja Mercedes Godoy Bonet

ja

Rafael Ramón Escobedo Cortés vastaan Banco de Sabadell SA

(Juzgado de Primera Instancia no 38 de Barcelonan ja Tribunal Supremon esittämät ennakkoratkaisupyynnöt)

Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 93/13/ETY – Kohtuuttomat ehdot – Soveltamisala – Saatavan luovuttaminen – Kuluttajan kanssa tehty lainasopimus – Viivästyskoron korkokannan vahvistamista koskevan sopimusehdon kohtuuttomuuden arviointiperusteet – Kohtuuttomuuden seuraukset

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 7.8.2018

1. Kuluttajansuoja–Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot–Direktiivi 93/13–Soveltamisala–Yritystoiminnassa omaksuttu käytäntö, joka koskee kuluttajalta olevan saatavan luovuttamista tai ostamista–Mainitusta käytännöstä ei ole sopimuslauseketta–Direktiiviä ei voida soveltaa–Lain tai asetuksen pakottavia säännöksiä heijastavien sopimusehtojen jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle–Kansallisten säännösten ulottuvuutta tai soveltamisalaa muuttavien sopimuslausekkeiden puuttuminen–Direktiiviä ei voida soveltaa

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

2. Ennakkoratkaisukysymykset–Tutkittavaksi ottaminen–Rajat–Kysymykset, joilla ei ilmiselvästi ole merkitystä, ja hypoteettiset kysymykset, joihin ei voida antaa hyödyllistä vastausta

   (SEUT 267 artikla)

3. Ennakkoratkaisukysymykset–Unionin tuomioistuimen toimivalta–Rajat–Kansallisen oikeuden tulkinta–Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen

   (SEUT 267 artikla)

4. Kuluttajansuoja–Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot–Direktiivi 93/13–Ehdon kohtuuttomuuden toteaminen–Ulottuvuus–Lainasopimuksen ehto, josta ei ole neuvoteltu ja jossa vahvistetaan viivästyskoron korkokanta–Kansallinen oikeuskäytäntö, jossa vahvistetaan kumoamaton olettama mainitun lausekkeen kohtuuttomuudesta sillä perusteella, että korvaus on suhteettoman suuri–Hyväksyttävyys

   (Neuvoston direktiivin 93/13 3 artiklan 1 ja 8 kohta)

5. Kuluttajansuoja–Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot–Direktiivi 93/13–Ehdon kohtuuttomuuden toteaminen–Ulottuvuus–Kohtuuttoman ehdon sisällön oikaisemista kansallisen tuomioistuimen toimesta ei voida hyväksyä

   (Neuvoston direktiivin 93/13 6 artiklan 1 kohta)

6. Kuluttajansuoja–Kuluttajasopimusten kohtuuttomat ehdot–Direktiivi 93/13–Ehdon kohtuuttomuuden toteaminen–Ulottuvuus–Lainasopimuksen ehto, josta ei ole neuvoteltu ja jossa vahvistetaan viivästyskoron korkokanta–Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään viivästyskorkojen poistamisesta kokonaisuudessaan, ja pääomalle maksettava korko kertyy edelleen–Hyväksyttävyys

   (Neuvoston direktiivi 93/13)

1.  Kuluttajasopimusten kohtuuttomista ehdoista 5.4.1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/13/ETY on tulkittava yhtäältä siten, että sitä ei sovelleta yritystoiminnassa omaksuttuun käytäntöön, jonka mukaan kuluttajalta oleva saatava luovutetaan tai ostetaan, kun tämän kuluttajan kanssa tehdyssä lainasopimuksessa ei mainita tällaista luovutusta, kuluttajalle ei ole ilmoitettu etukäteen tällaisesta luovutuksesta eikä hän ole antanut siihen suostumustaan eikä hänelle ole myöskään tarjottu mahdollisuutta lunastaa velkansa ja siten lakkauttaa se maksamalla luovutuksensaajalle tämän luovutuksesta maksama määrä sovellettavine kuluineen, korkoineen ja oikeudenkäyntikuluineen. Toisaalta direktiiviä ei sovelleta myöskään siviililain (Código Civil) 1535 §:n ja 7.1.2000 annetun siviiliprosessilain nro 1/2000 (Ley 1/2000 de Enjuiciamiento Civil) 17 ja 540 §:n kaltaisiin kansallisiin säännöksiin, jotka sisältävät tällaisen lunastusmahdollisuuden ja joissa säännellään luovutuksensaajan tulemista luovuttajan sijaan vireillä olevissa menettelyissä.

   (ks. 47 kohta ja tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 50–53 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 57 kohta)

4.  Direktiiviä 93/13 on tulkittava siten, että se ei ole esteenä Tribunal Supremon (ylin tuomioistuin, Espanja) pääasiassa kyseessä olevan oikeuskäytännön kaltaiselle kansalliselle oikeuskäytännölle, jonka mukaan kuluttajan kanssa tehdyn lainasopimuksen ehto, josta ei ole neuvoteltu ja jolla vahvistetaan sovellettava viivästyskoron korkokanta, on kohtuuton sillä perusteella, että siinä vaaditaan suhteettoman suurta korvausta kuluttajalta, jonka maksusuoritus on viivästynyt, sillä tämä korkokanta on yli kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin sopimuksen mukainen pääomalle maksettavien korkojen vuotuinen korkokanta.

   Tältä osin on todettava – kuten julkisasiamies totesi ratkaisuehdotuksensa 60 kohdassa –, että ei voida sulkea pois sitä, että yhdenmukaistajan roolissaan lainsäädännön tulkitsijana ja oikeusvarmuuden takaamiseksi Tribunal Supremon kaltaiset jäsenvaltion ylimmät tuomioistuimet voivat direktiiviä 93/13 noudattaen vahvistaa tiettyjä perusteita, joiden perusteella alempien tuomioistuinten on tarkasteltava sopimusehtojen kohtuuttomuutta. Vaikka pääasiassa kyseessä olevassa Tribunal Supremon oikeuskäytännössä ei tosin näytetä asetettavan tiukempia säännöksiä, joita jäsenvaltiot voivat antaa kyseisen direktiivin 8 artiklan nojalla varmistaakseen kuluttajansuojan korkeamman tason, erityisesti koska – kuten Espanjan hallitus on unionin tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä täsmentänyt –, tämä oikeuskäytäntö ei näytä olevan oikeudellisesti sitovaa Espanjan oikeusjärjestyksessä, on kuitenkin niin, että Tribunal Supremon käsiteltävässä asiassa esittämän kaltaisen oikeuskäytäntöön perustuvan perusteen vahvistaminen sisältyy mainitulla direktiivillä tavoiteltuun kuluttajansuojan päämäärään. Direktiivin 93/13 3 artiklan 1 kohdasta ja kyseisen direktiivin yleisestä rakenteesta nimittäin ilmenee, ettei tämän direktiivin tarkoituksena ole niinkään sopimuspuolten sopimusperusteisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino vaan sen välttäminen, että näiden oikeuksien ja velvollisuuksien välille aiheutuisi epätasapaino kuluttajien vahingoksi.

   (ks. 68, 69 ja 71 kohta ja tuomiolauselman 2 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 73 ja 74 kohta)

6.  Direktiiviä 93/13 on tulkittava siten, että se ei ole esteenä Tribunal Supremon (ylin tuomioistuin, Espanja) pääasiassa kyseessä olevan oikeuskäytännön kaltaiselle kansalliselle oikeuskäytännölle, jonka mukaan kuluttajan kanssa tehdyn lainasopimuksen ehdon, josta ei ole neuvoteltu ja jossa vahvistetaan viivästyskoron korkokanta, kohtuuttomuudesta seuraa viivästyskorkojen poistaminen kokonaisuudessaan, ja sopimuksen mukainen pääomalle maksettava korko kertyy edelleen.

   Erityisesti mainitusta direktiivistä ei johdu, että viivästyskoron korkokannan vahvistavan lainasopimuksen ehdon soveltamatta jättämisen tai pätemättömäksi toteamisen sen kohtuuttomuuden vuoksi pitäisi johtaa myös pääomalle maksettavan koron korkokannan vahvistavan kyseisen sopimuksen ehdon pätemättömäksi toteamiseen, sillä nämä erilaiset ehdot on selvästi erotettava toisistaan. Tältä osin on nimittäin todettava, että kuten ennakkoratkaisupyynnöstä asiassa C-94/17 johtuu, viivästyskorkojen tarkoituksena on olla seuraamus siitä, ettei velallinen ole täyttänyt velvoitettaan suorittaa lainan lyhennyksiä sopimuksen mukaisesti, estää tätä velallista täyttämään velvoitteensa myöhässä ja tarvittaessa korvata velkojalle maksun viivästymisestä aiheutunut vahinko. Sitä vastoin pääomalle maksettavan koron tehtävänä on olla palkkio siitä, että lainanantaja on antanut rahan velallisen käyttöön sen takaisin maksamiseen asti. Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 90 kohdassa, kyseiset toteamukset pätevät riippumatta siitä, miten viivästyskoron korkokannan ja pääomalle maksettavan koron korkokannan määrittävät sopimusehdot on laadittu. Erityisesti ne eivät päde vain silloin, kun viivästyskoron korkokanta on määritetty riippumatta pääomalle maksettavan koron korkokannasta erillisellä lausekkeella, vaan myös silloin, kun viivästyskoron korkokanta määritetään siten, että pääomalle maksettava koron korkokantaa korotetaan tietyllä prosenttiyksiköiden määrällä. Jälkimmäisessä tapauksessa, jossa kohtuuton ehto johtuu tästä korotuksesta, direktiivissä 93/13 edellytetään ainoastaan, että kyseinen korotus todetaan pätemättömäksi.

   (ks. 76, 77 ja 79 kohta ja tuomiolauselman 3 kohta)