Asia T-136/15

Evropaïki Dynamiki – Proigmena Systimata Tilepikoinonion Pliroforikis kai Tilematikis AE

vastaan

Euroopan parlamentti

Oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus (EY) N:o 1049/2001 – Kaikkia tarjouskilpailussa tarkoitettuja eriä koskevat tarjouspyynnöt – Asiakirjoihin tutustumisen epääminen – Pyydettyjä asiakirjoja ei ole tutkittu asiakirjakohtaisesti ja konkreettisesti – Yleisen turvallisuuden suojaa koskeva poikkeus – Taloudellisten etujen suojaa koskeva poikkeus – Yksityiselämän suojaa koskeva poikkeus – Päätöksentekomenettelyn suojaa koskeva poikkeus – Yleinen olettama – Kohtuuton työtaakka

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 14.12.2017

1. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Suppea tulkinta ja soveltaminen – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Ulottuvuus – Velvollisuuden poissulkeminen – Mahdollisuus tukeutua yleisiin olettamiin, joita sovelletaan tiettyihin asiakirjojen luokkiin – Rajat

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla)

2. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Päätöksentekomenettelyn suoja – Edellytykset – Kyseisen menettelyn vahingoittaminen konkreettisesti, tosiasiallisesti ja vakavasti – Ulottuvuus

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta)

3. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Taloudellisten etujen suoja – Soveltamisala – Julkiseen hankintamenettelyyn osallistuvien tarjoajien jättämät tarjoukset – Soveltamisalaan kuuluminen – Yleinen olettama tutustumisoikeutta rajoittavan poikkeuksen soveltamisesta – Olettaman soveltaminen tarjouspyyntöihin, jotka hankintaviranomainen on tehnyt puitesopimuksen täytäntöönpanemiseksi – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artiklan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta)

4. Euroopan unionin julkiset hankinnat – Tarjouspyyntömenettely – Tarjouksen hylkäämisestä tehty päätös – Pyyntö saada tutustua asiakirjoihin – Oikeutta tutustua asiakirjoihin koskevan asetuksen N:o 1049/2001 soveltaminen

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1049/2001 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 102 artikla)

5. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Poikkeukset oikeudesta tutustua asiakirjoihin – Taloudellisten etujen suoja – Soveltamisala – Tarjouspyynnöt, jotka hankintaviranomainen on tehnyt puitesopimuksen täytäntöönpanemiseksi – Soveltamisalan ulkopuolelle jääminen

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 4 artikla ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 966/2012 102 artikla)

6. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Erityisen raskaaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi osoittautuva tutkiminen – Poikkeus tutkimisvelvollisuudesta – Suppea soveltamisala – Toimielimen todistustaakka – Toimielimen velvollisuus neuvotella hakijan kanssa

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 3 kohta ja 8 artiklan 2 kohta)

7. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Erityisen raskaaksi ja epätarkoituksenmukaiseksi osoittautuva tutkiminen – Käsite

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 1 kohdan 3 alakohta ja 8 artiklan 1 ja 2 kohta)

8. Euroopan unionin toimielimet – Yleisön oikeus tutustua asiakirjoihin – Asetus N:o 1049/2001 – Toimielimen velvollisuus tutkia asiakirjat konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti – Kohtuuton työtaakka – Toimielimen velvollisuus neuvotella hakijan kanssa – Rajat – Hakija ei tee yhteistyötä

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen N:o 1049/2001 6 artiklan 3 kohta, 7 artiklan 1 ja 3 kohta ja 8 artiklan 1 ja 2 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 37, 38, 47 ja 48 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (Ks. 58 kohta)

3.  Kun on kyse yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin, unionin tuomioistuin on todennut sellaisten yleisten olettamien olemassaolon, joita sovelletaan asiakirjojen luokkiin niiden luonteen perusteella useissa tapauksissa, mukaan lukien tarjoajien tarjoukset julkisten hankintojen toteuttamisen yhteydessä. Kun on kyse tarjouspyynöistä, jotka toimielin on lähettänyt tarjoajille, joiden kanssa se on tehnyt puitesopimuksen, yleistä olettamaa taloudellisten etujen vahingoittamisesta ei voida kuitenkaan perustaa tarjoajien tarjouksiin tutustumista koskevaan oikeuskäytäntöön eikä yleisemmin valtiontukien valvontamenettelyä ja yrityskeskittymiä koskevaan oikeuskäytäntöön. Tapauksilla, jotka ovat valtiontukien ja yrityskeskittymien alan oikeuskäytännön taustalla, on nimittäin yhteinen piirre eli se, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetusta asetuksesta N:o 1049/2001 erillisessä erityissääntelyssä oli sääntöjä, jotka rajoittivat nimenomaan asiakirja-aineistoon tai pyydettyihin asiakirjoihin tutustumista sekä henkilöiden että itse tietojen osalta.

   Tämän osalta on todettava, että hankintaviranomaisen puitesopimuksen täytäntöönpanemiseksi esittämää tarjouspyyntöä – päinvastoin kuin hankintailmoitusta tai jälki-ilmoitusta – ei koske mikään unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun asetuksen N:o 966/2012 tai asetuksen N:o 966/2012 soveltamissäännöistä annetun asetuksen N:o 1268/2012 erityissäännös, jossa määriteltäisiin tai rajoitettaisiin nimenomaan sitä, mitkä tähän sisältyvät tiedot hankintaviranomaisen on ilmoitettava tai mitkä tiedot se saa ilmoittaa tarjoajille tai muille hakijoille.

   Sitä paitsi asianomainen toimielin ei voi väittää, että tarjouspyyntöjen sisältämien tietojen ilmaiseminen vahingoittaisi sen omia etuja siltä osin kuin se voisi paljastaa sen ”profiilin ostajana” markkinoilla. Vaikka suoritettavien tehtävien ja niiden loppuun saattamiseksi tarvittavien työpäivien välisen suhteen ilmaiseminen voisi mahdollistaa tarjoajille tulevien julkisten hankintojen yhteydessä asianomaisen toimielimen kustannuslaskentatekniikan paljastamisen, se seikka, että nämä tarjoajat voisivat tietää hinnan, jota on sovellettu aikaisemmin vastaavan palvelun osalta, näyttää pikemminkin voivan johtaa todelliseen kilpailutilanteeseen kuin tilanteeseen, jossa kilpailu olisi vääristynyt.

   (ks. 62–65 ja 71 kohta)

4.  Koska Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetulla asetuksella N:o 1049/2001 ja unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetulla asetuksella N:o 966/2012 on eri tavoitteet eikä niissä ole säännöstä, jossa säädettäisiin nimenomaisesti jommankumman asetuksen ensisijaisuudesta toiseen nähden, on taattava näiden kummankin asetuksen sellainen soveltaminen, joka soveltuu yhteen niistä toisen soveltamisen kanssa ja joka mahdollistaa siten niiden johdonmukaisen soveltamisen. Siten asetuksen N:o 966/2012 102 artiklassa tarkoitettu avoimuuden periaate on sovitettava yhteen yleisen edun, yritysten oikeutettujen kaupallisten etujen ja terveen kilpailun suojelun kanssa.

   (Ks. 67 kohta)

5.  Vääristymättömään kilpailuun perustuvan unionin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää, että hankintaviranomaiset eivät paljasta julkisia hankintoja koskevia sopimusten tekomenettelyjä koskevia tietoja, joiden sisältöä voitaisiin käyttää kilpailun vääristämiseen joko meneillään olevassa sopimuksentekomenettelyssä tai myöhemmissä sopimuksentekomenettelyissä. Tältä osin on todettu, että tarjoajien tarjouksiin sisältyvät taloudelliset ja tekniset seikat ovat omiaan oikeuttamaan sen, että asianomainen toimielin kieltäytyy antamasta oikeutta tutustua valitun tarjoajan tarjoukseen. Näin on muun muassa silloin, kun tällaiset tarjoukset liittyvät tarjoajien tiettyyn erityisosaamiseen.

   Tilanne on kuitenkin toinen, kun on kyse hankintaviranomaisen puitesopimuksen täytäntööpanemiseksi esittämästä tarjouspyynnöstä. Kun otetaan huomioon tällaisen tarjouspyynnön luonne ja tarkoitus, ei voida nimittäin olettaa, että tällainen asiakirja sisältää sopimuspuolta koskevia taloudellisia ja teknisiä seikkoja tai että siinä esitetään tarkasti tämän erityisosaaminen. Päinvastoin tarjouspyyntö, joka tulee hankintaviranomaiselta eikä sen sopimuspuolilta, sisältää yleensä kuvauksen tehtävistä, jotka hankintaviranomainen haluaa saada suoritetuiksi sopimuspuolen kanssa allekirjoittamansa puitesopimuksen nojalla. Tämä toimittaa lähtökohtaisesti vasta vastauksena tähän pyyntöön yksityiskohtaisia tietoja palveluista, jotka se katsoo voivansa suorittaa hankintaviranomaiselle, niiden asiantuntijoiden profiilista, jotka se voi asettaa käytettäviksi, ja palveluidensa hinnan.

   (Ks. 68–70 kohta)

6.  Ks. tuomion teksti.

   (Ks. 78–82 kohta)

7.  Kun on kyse sellaisesta pyynnöstä tutustua asiakirjoihin, joka edellyttää noin 1500 asiakirjan manuaalista poimintaa yli 10000 asiakirjan joukosta, jotka on jaettu yli 1000 tiedostoon ja jotka kukin muodostuvat keskimäärin 12 sivusta ja yhteensä vähintään 18000 sivusta, on katsottava, että kaikkien pyydettyjen asiakirjojen asiakirjakohtainen tutkiminen merkitsisi asianomaiselle toimielimelle erityisen raskasta työtaakkaa.

   Tätä hallinnollista tehtävää voidaan pitää kohtuuttomana siltä osin kuin se edellyttäisi kaikkien pyydettyjen asiakirjojen tutkimiseksi tiukoissa määräajoissa, jotka on asetettu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen N:o 1049/2001 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa sekä 8 artiklan 1 ja 2 kohdassa, useiden henkilöiden määräämistä kokoaikaisesti tutkimaan pyydettyjä asiakirjoja useissa pääosastoissa ainoastaan kantajan intressin vuoksi. Kyseiset henkilöt, jotka on otettu asianomaisen toimielimen palvelukseen täyttämään yleisen edun mukaisia tehtäviä ja joiden palkka maksetaan julkisista varoista, eivät siis kykenisi enää suorittamaan heille ensisijaisesti julkisen edun palvelemiseksi määrättyjä tehtäviä, mikä voisi vakavasti vaarantaa kyseisten yksiköiden asianmukaisen toiminnan. Näin ollen asianomainen toimielin voi punnita hyvää hallintoa koskevan intressin turvaamiseksi yhtäältä yleisön intressiä siihen, että se saa oikeuden tutustua asiakirjoihin, ja toisaalta siitä aiheutuvaa työtaakkaa.

   (ks. 84 ja 90–92 kohta)

8.  Toimielimen, jonka käsiteltäväksi on saatettu suurta asiakirjojen määrää koskeva pyyntö saada tutustua asiakirjoihin, velvollisuudesta yrittää neuvotella hakijan kanssa ja pohtia vähemmän raskaita vaihtoehtoisia ratkaisuja on todettava, että kun hakija on osoittanut täydellistä yhteistyöasenteen puutetta ja on suoraan torjunut asianomaisen toimielimen kohtuullisen ratkaisun, vaikka se olisi erinomaisesti voinut osoittaa asiakirjat, jotka olivat sen näkemyksen mukaan ensisijaisia, kyseisen toimielimen ei ole mahdollista esittää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetussa asetuksessa N:o 1049/2001 säädetyssä tiukassa määräajassa muita konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla olisi ollut mahdollista myöntää oikeus tutustua ainakin osaan pyydetyistä asiakirjoista, hyvää hallintoa koskevan intressin yhteensovittamiseksi sen intressin kanssa, joka yleisöllä on pyydettyihin asiakirjoihin tutustumisen osalta.

   Tässä tilanteessa asianomainen toimielin voi vedota kohtuuttomaan työtaakkaan kieltäytyäkseen tutkimasta konkreettisesti ja asiakirjakohtaisesti kaikkia pyydettyjä asiakirjoja ilman, että sillä on velvollisuutta muiden kuviteltavissa olevien vaihtoehtojen puuttuessa ilmoittaa päätöksessään seikkaperäisesti syyt, joiden vuoksi myös näistä vaihtoehdoista aiheutuu sille kohtuuttoman suuri työmäärä. Asianomainen toimielin voi näin ollen evätä kokonaan tutustumisen näihin asiakirjoihin ilman, että on tarpeen pyytää sitä esittämään jäljennöstä niistä asiakirjoista, jotka se on todella tutkinut.

   (Ks. 100 ja 102 kohta)