Yhdistetyt asiat C-673/15 P–C-676/15 P

The Tea Board

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

Muutoksenhaku – EU-tavaramerkki – Asetus (EY) N:o 207/2009 – 8 artiklan 1 kohdan b alakohta – Sanamerkit ja kuviomerkit, jotka sisältävät sanaosan ”darjeeling” tai ”darjeeling collection de lingerie” – Väite, jonka on tehnyt EU-yhteisömerkkien haltija – Maantieteellisestä merkinnästä ”Darjeeling” muodostuvat yhteisömerkit – 66 artiklan 2 kohta – Keskeinen tehtävä – Ristiriita yksilöllisiä tavaramerkkejä koskevien hakemusten kanssa – Sekaannusvaara – Käsite – Tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuus – Arviointiperusteet – 8 artiklan 5 kohta

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 20. syyskuuta 2017

1. EU-tavaramerkki-EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen-Suhteelliset hylkäysperusteet-Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten-Sekaannusvaara haetun tavaramerkin ja aikaisemman tavaramerkin välillä-Arviointiperusteet

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2. EU-tavaramerkki-EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen-Suhteelliset hylkäysperusteet-Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten-Asianomaisten tavaroiden tai palvelujen samankaltaisuus-Arviointiperusteet

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3. EU-tavaramerkki-EU-yhteisömerkit-Asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohdan alaan kuuluvat EU-yhteisömerkit-Keskeinen tehtävä-EU-yhteisömerkillä varustettujen tavaroiden kollektiivisen alkuperän takaaminen-Maantieteellinen merkintä on nimi, jolla yksilöidään se, että tietty tuote on peräisin tietyltä maantieteelliseltä alueelta

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 4 artikla, 7 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 66 artikla; komission asetuksen N:o 1151/2012 5 artiklan 2 kohta)

4. EU-tavaramerkki-EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen-Ehdottomat hylkäysperusteet-Tavaramerkit, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan käyttää osoittamaan tavaran tai palvelun ominaisuuksia-Tarkoitus-Vapaana pitämisen tarve-Asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohdan alaan kuuluvat EU-yhteisömerkit

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohta, 66 artiklan 2 kohta ja 67 artiklan 2 kohta)

5. EU-tavaramerkki-EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen-Suhteelliset hylkäysperusteet-Väite, jonka on tehnyt sellaisen aikaisemman tavaramerkin haltija, joka on sama tai samankaltainen kuin haettu tavaramerkki ja joka on rekisteröity samoja tai samankaltaisia tavaroita tai palveluja varten-Aikaisemman laajalti tunnetun tavaramerkin tuottaman suojan ulottaminen tavaroihin tai palveluihin, jotka eivät ole samankaltaisia-Kuviomerkit Darjeeling ja Darjeeling collection de lingerie-Sanayhteisömerkki ja kuvioyhteisömerkki DARJEELING

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 8 artiklan 5 kohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 47 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 48 kohta)

3.  Ensinnäkin – kuten Euroopan unionin tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohdan sanamuodosta ilmenee – EU-yhteisömerkki, joka on merkki tai merkintä, jota voidaan kaupassa käyttää tarkoittamaan tavaroiden tai palvelujen maantieteellistä alkuperää, on mainitun artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla EU-yhteisömerkki. Mainitun 1 kohdan mukaan yhteisön yhteisömerkkinä voi olla ainoastaan sellainen EU-yhteisömerkki, joka voi erottaa haltijana olevan yhteenliittymän jäsenten tavarat tai palvelut muiden yritysten tavaroista tai palveluista.

   Lisäksi asetuksen N:o 207/2009 4 artiklassa, jota sovelletaan yhteisömerkkeihin mainitun asetuksen 66 artiklan 3 kohdan nojalla, säädetään olennaisilta osin, että EU-yhteisömerkkinä voi olla vain sellainen merkki, jolla voidaan erottaa tavaroiden tai palvelujen, jotka on varustettu kyseisillä merkeillä, kaupallinen alkuperä.

   Tältä osin unionin tuomioistuin on toistuvasti todennut, että tavaramerkin keskeinen tehtävä on taata kuluttajille tavaran alkuperä siten, että tavaramerkki pystyy yksilöimään sillä varustetun tavaran tai palvelun tietyn yrityksen tavaraksi tai palveluksi ja erottamaan näin tämän tavaran tai palvelun muiden yritysten tavaroista tai palveluista.

   Vaikka unionin tuomioistuin on jo todennut, että tavaramerkillä voi olla myös muita tehtäviä kuin alkuperän osoittaminen ja että myös näitä tehtäviä on suojattava kolmansien tekemiä loukkauksia vastaan – kuten sen tavaran tai palvelun, jolla tavaramerkki on varustettu, laadun takaamiseen liittyvä tehtävä sekä tiedottamiseen, investointiin tai mainontaan liittyvät tehtävät –, se on kuitenkin aina korostanut, että tavaramerkin keskeinen tehtävä on edelleen alkuperän osoittaminen.

   Näin ollen päättelemällä, että asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun EU-yhteisömerkin keskeinen tehtävä on kyseisen tavaramerkin kattamien tavaroiden tai palvelujen maantieteellisen – ei kaupallisen – alkuperän osoittaminen, sivuutettaisiin tämä keskeinen tehtävä.

   Toiseksi on niin, että vaikka asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohta on poikkeus asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetusta rekisteröintihakemuksen ehdottomasta hylkäysperusteesta, tämä seikka ei aseta kyseenalaiseksi sitä, että asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun EU-yhteisömerkin keskeinen tehtävä on taata kyseisellä tavaramerkillä varustettujen tavaroiden kollektiivinen kaupallinen alkuperä eikä niiden kollektiivista maantieteellistä alkuperää.

   Lisäksi asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohdan säännös, jolla poiketaan saman asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdasta, voidaan selittää 2 kohdassa tarkoitettujen yhteisömerkkien kattamien merkkien luonteella.

   Kolmanneksi yhtäältä mainitut maantieteelliset merkinnät ja toisaalta EU-yhteisömerkit, joita ovat sellaiset merkit tai merkinnät, joita voidaan kaupassa käyttää tarkoittamaan tavaroiden tai palvelujen maantieteellistä alkuperää, ovat merkkejä, joihin sovelletaan toisistaan poikkeavia oikeudellisia säännöstöjä ja joilla on keskenään erilaiset tavoitteet. EU-tavaramerkki on asetuksen N:o 207/2009 4 artiklan mukaisesti merkki, jolla voidaan erottaa tavaroiden tai palvelujen kaupallinen alkuperä, kun taas maantieteellinen merkintä on maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä annetun asetuksen N:o 1151/2012 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti nimi, jolla yksilöidään se, että tietty tuote, jonka laatu, maine tai muu ominaispiirre juontuu pääosin sen maantieteellisestä alkuperästä ja jonka tuotantovaiheista ainakin yksi tapahtuu rajatulla maantieteellisellä alueella, on peräisin tältä tietyltä maantieteelliseltä alueelta.

   (ks. 50–54, 57, 58 ja 62 kohta)

4.  Euroopan unionin tavaramerkistä annetun asetuksen 7 artiklan 1 kohdan c alakohdalla pyritään siihen yleisen edun mukaiseen tavoitteeseen, että merkkejä tai ilmauksia, joilla kuvaillaan sen tyyppisiä tavaroita tai palveluja, joita varten rekisteröintiä haetaan, on jokaisen saatava vapaasti käyttää, mukaan lukien käyttö yhteisömerkissä taikka yhdistelmä- tai kuviomerkissä. Tällä säännöksellä estetään siis se, että ainoastaan yksi yritys saisi rekisteröinnin perusteella käyttää yksilöllisenä tavaramerkkinään tällaisia merkkejä tai ilmauksia.

   Asetuksen N:o 207/2009 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla EU-yhteisömerkillä ei sivuuteta tällaista yleisen edun mukaista tavoitetta, koska on niin, että yhtäältä mainitun 2 kohdan viimeisen virkkeen mukaan yhteisömerkki ei oikeuta haltijaa kieltämään kolmansia käyttämästä näitä merkkejä tai merkintöjä kaupassa, jos tämä käyttö on hyvän liiketavan mukaista, ja toisaalta saman asetuksen 67 artiklan 2 kohdassa säädetään, että 66 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun merkin käyttömääräyksissä hyväksytään merkin haltijana olevan yhteenliittymän jäseneksi jokainen henkilö, jonka tavaroiden tai palvelujen maantieteellinen alkuperä on kyseisellä alueella.

   (ks. 59 ja 60 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 86–95 kohta)