Asia C-501/15 P

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO)

vastaan

Cactus SA

Muutoksenhaku – EU-tavaramerkki – Asetus (EY) N:o 207/2009 – Kuviomerkki, joka sisältää sanaosat ”CACTUS OF PEACE CACTUS DE LA PAZ” – EU-sanamerkkien ja -kuviomerkkien, jotka sisältävät sanaosan ”Cactus”, haltijan tekemä väite – Nizzan luokitus – 28 artikla – 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta – Tavaramerkin tosiasiallinen käyttö lyhennetyssä muodossa

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (neljäs jaosto) 11.10.2017

1. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen–Tavaramerkit–Direktiivi 2008/95–Tavaramerkin kattamien tavaroiden tai palvelujen yksilöiminen–Nizzan sopimuksen mukaisen luokituksen luokkaotsikoiden yleisnimikkeiden käyttäminen–Tästä seuraavan suojan laajuus–Hakijan velvollisuus täsmentää hakemuksessa tarkoitetut tavarat tai palvelut

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/95)

2. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen–Tavaramerkit–Direktiivi 2008/95–Palvelumerkit–Palvelujen käsite–Tavaroiden vähittäismyynti–Kuuluminen nimikkeen soveltamisalaan–Rekisteröintiedellytykset

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/95)

3. Muutoksenhaku–Valitusperusteet–Tosiseikkojen ja selvitysaineiston virheellinen arviointi–Tutkimatta jättäminen–Unionin tuomioistuimen harjoittama tosiseikkojen ja selvitysaineiston arvioinnin valvonta–Tutkimatta jättäminen selvitysaineiston vääristämistä lukuun ottamatta

   (SEUT 256 artiklan 1 kohdan toinen alakohta; unionin tuomioistuimen perussäännön 58 artiklan ensimmäinen kohta)

4. EU-tavaramerkki–Kolmansien huomautukset ja väite–Väitteen tutkiminen–Todisteet aikaisemman tavaramerkin käyttämisestä–Tosiasiallinen käyttö–Tavaramerkin käyttö muodossa, jossa on poikkeavia osatekijöitä, jotka eivät vaikuta tavaramerkin erottamiskykyyn–Asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan kohde ja aineellinen soveltamisala–Sen tutkiminen, vaikutetaanko erottamiskykyyn

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohta)

1.  Ensiksi tuomion IP Translator soveltamisalasta on muistettava, että unionin tuomioistuin totesi kyseisen tuomion 61 kohdassa, että kun otetaan huomioon selvyyden ja täsmällisyyden vaatimukset, tavaramerkin hakijan, joka käyttää Nizzan sopimuksen mukaisen luokituksen tietyn luokan luokkaotsikon kaikkia yleisnimikkeitä yksilöidäkseen ne tavarat tai palvelut, joille tavaramerkkisuojaa haetaan, on täsmennettävä, koskeeko hänen rekisteröintihakemuksensa kaikkia kyseisen luokan aakkosellisessa luettelossa mainittuja tavaroita tai palveluja vai vain tiettyjä näistä tavaroista ja palveluista. Siinä tapauksessa, että hakemus koskee vain tiettyjä mainituista tavaroista tai palveluista, hakijalla on velvollisuus täsmentää, mitä mainittuun luokkaan kuuluvista tavaroista tai palveluista tarkoitetaan.

   Unionin tuomioistuin totesi tuomion Brandconcern (C-577/14 P) 29 ja 30 kohdassa, että tuomiossa IP Translator tehtiin tarkennuksia vain uusia EU-tavaramerkin rekisteröintihakemuksia koskeviin vaatimuksiin eikä se siis koske tavaramerkkejä, jotka oli jo rekisteröity viimeksi mainitun tuomion julistamispäivänä. Unionin tuomioistuin päätteli tästä tuomion Brandconcern 31 kohdassa, ettei näin ollen voida katsoa, että unionin tuomioistuin olisi tuomiossa IP Translator tarkoittanut kyseenalaistaa tiedonannossa nro 4/03 esitetyn käytännön niiden tavaramerkkien osalta, jotka oli rekisteröity ennen kyseisen tuomion julistamista.

   Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston pääjohtajan tiedonannossa nro 2/12 ei kyseenalaisteta tätä oikeuskäytäntöä eikä siis rajoiteta ennen tuomion IP Translator julistamista rekisteröityjen tavaramerkkien suojaa Nizzan sopimuksen mukaisen tavara- tai palveluluokan luokkaotsikon yleisnimikkeillä nimettyjen tavaroiden tai palvelujen osalta pelkästään niihin tavaroihin tai palveluihin, jotka mainitaan tämän luokan aakkosellisessa luettelossa, eikä tiedonannon 4/03 mukaisesti estetä suojan laajentamista kaikkiin mainittuun luokkaan kuuluviin tavaroihin tai palveluihin.

   Rekisteröityjen tavaramerkkien antaman suojan laajuutta ei nimittäin voida muuttaa sitomattoman tiedonannon perusteella, jonka tehtävänä on vain tiedottaa hakijoille EUIPO:n käytännöistä.

   (ks. 37–40 kohta)

2.  Tuomion Praktiker Bau (C-418/02) soveltamisalasta on muistettava, että unionin tuomioistuin totesi kyseisen tuomion 39 ja 50 kohdassa, että vaikka tavaroiden vähittäismyyntitoiminta on Nizzan sopimuksen mukaiseen luokkaan 35 kuuluva palvelu, hakijan täytyy kuitenkin tavaramerkin rekisteröintiä varten täsmentää ne tavarat tai tavaratyypit, joita vähittäismyynti koskee.

   Tuomion IP Translator (C-307/10) tavoin tuomiossa Praktiker Bau annettu oikeuskäytäntö kuitenkin koskee vain EU-tavaramerkin rekisteröintihakemuksia eikä kyseisen tuomion julistamispäivänä jo rekisteröityjen tavaramerkkien suojan laajuutta.

   Tällainen ratkaisu on lisäksi oikeusvarmuuden ja luottamuksensuojan periaatteen mukainen.

   (ks. 44–47 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 60 kohta)

4.  Unionin tuomioistuin on jo tarkentanut, että Euroopan unionin tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan sanamuodosta käy suoraan ilmi, että tavaramerkin käyttöä muodossa, joka poikkeaa kyseisen tavaramerkin rekisteröidystä muodosta, pidetään kyseisen artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuna käyttönä, jos tavaramerkin – siinä muodossa kuin se on rekisteröity – erottamiskykyyn ei vaikuteta.

   On todettava, että tämän asetuksen 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan, kun siinä ei edellytetä elinkeinoelämässä käytetyn muodon ja tavaramerkin rekisteröidyn muodon täyttä samanlaisuutta, tavoitteena on mahdollistaa se, että tavaramerkin haltija voi merkkiä elinkeinotoiminnassa hyödyntäessään tehdä siitä muunnelmia, joiden avulla merkkiä voidaan sen erottamiskykyä muuttamatta paremmin sopeuttaa kyseisten tuotteiden tai palvelujen markkinoinnin ja myynninedistämisen asettamiin vaatimuksiin.

   Tästä johtuu, että saman asetuksen 15 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetun ”tosiasiallisen käytön” edellytys täyttyy jopa silloin, kun käytetään pelkkää moniosaisen tavaramerkin kuvio-osaa, jos mainitun tavaramerkin, sellaisena kuin se on rekisteröitynä, erottamiskykyyn ei vaikuteta.

   (ks. 65–67 kohta)