1. 

Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt–Kilpailua rajoittava vaikutus–Arviointiperusteet–Kartellin sisältö ja tavoite sekä sen kehityksen taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys–Kilpailusääntöjen rikkomisten erottelu niiden kohteen ja vaikutuksen perusteella–Sopimuspuolten aikomus rajoittaa kilpailua–Arviointiperuste, joka ei ole välttämätön–Tarkoitukseen perustuva kilpailusääntöjen rikkominen–Riittävä vahingollisuus–Arviointiperusteet

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

(ks. 54–59 kohta)

2. 

Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt–Yhdenmukaistettu menettelytapa–Käsite–Yhteensovittaminen ja yhteistyö, jotka ovat ristiriidassa sen kanssa, että jokaisen yrityksen on määriteltävä itsenäisesti markkinakäyttäytymisensä–Tietojenvaihto kilpailijoiden välillä–Kilpailunvastainen tarkoitus tai vaikutus–Olettama–Edellytykset

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

(ks. 60–63 kohta)

3. 

Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt–Yhdenmukaistettu menettelytapa–Käsite–Edellytys toiminnan yhdenmukaistamisen ja yritysten markkinakäyttäytymisen välisestä syy-yhteydestä–Olettama kyseisen syy-yhteyden olemassaolosta–Asianomaisen yrityksen velvollisuus kumota tämä olettama–Todisteet

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

(ks. 64 ja 65 kohta)

4. 

Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt–Yritysten väliset sopimukset–Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta–Yksi ainoa todiste–Hyväksyttävyys–Edellytykset

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

(ks. 108 kohta)

5. 

Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt–Yritysten väliset sopimukset–Näyttö kilpailusääntöjen rikkomisesta–Unionin yleisessä tuomioistuimessa käytävä menettely–Komissiolla ei ole mahdollisuutta vedota niiden yhteyksien lainvastaisuuteen, joille päätöksessä ei ole määrätty seuraamusta

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

(ks. 138 kohta)

6. 

Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt–Kielto–Rikkominen–Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, joita voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena pidettävänä rikkomisena–Kokonaissuunnitelman olemassaolo–Arviointiperusteet

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

(ks. 168 ja 169 kohta)

7. 

Kartellit tai muut yhteistoimintajärjestelyt–Sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka muodostavat yhtenä kokonaisuutena pidettävän kilpailusääntöjen rikkomisen–Yritykset, joiden voidaan katsoa rikkoneen kilpailusääntöjä osallistumalla kokonaiskartelliin–Arviointiperusteet–Todistustaakka

(SEUT 101 artiklan 1 kohta)

(ks. 170–175 kohta)

8. 

Kilpailu–Hallinnollinen menettely–Hyvän hallinnon periaate–Huolellisuus- ja puolueettomuusvelvoite

(SEUT 101 artikla)

(ks. 210 ja 211 kohta)

9. 

Kilpailu–Hallinnollinen menettely–Komission päätös, jossa todetaan kilpailusääntöjen rikkominen–Rikkomisen olemassaoloa ja kestoa koskeva komission todistustaakka–Sellaisten todisteiden todistusvoima, joita kartellin pääosallistujat esittävät vapaaehtoisesti yhtä yritystä vastaan, jotta niihin sovellettaisiin yhteistyötiedonantoa

(Komission tiedonanto 2006/C 298/11)

(ks. 215 kohta)

10. 

Kilpailu–Hallinnollinen menettely–Sovintomenettely–Sovintomenettelyn epäonnistuminen–Oikeus jatkaa tavanomaista hallinnollista menettelyä

(SEUT 101 artikla; neuvoston asetus N:o 1/2003; komission asetus N:o 773/2004; komission tiedonanto 2008/C 167/01)

(ks. 256 kohta)

11. 

Kilpailu–Hallinnollinen menettely–Puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen–Oikeus tutustua asiakirjoihin–Soveltamisala–Kieltäytyminen asiakirjan luovutuksesta–Seuraukset–Tarve tehdä kyseessä olevan yrityksen todistustaakan tasolla ero raskauttavien ja vapauttavien asiakirjojen välillä

(ks. 271–273 kohta)

12. 

Kilpailu–Sakot–Sakkojen määrä–Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet–Kyseessä olevan yrityksen kokonaisliikevaihto–Liikevaihto, joka syntyy kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyvistä tavaroista–Huomioon ottaminen–Rajat

(SEUT 101 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta; komission tiedonannon 2006/C 210/02 13 kohta)

(ks. 293–295 kohta)

13. 

Kilpailu–Sakot–Sakkojen määrä–Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet–Rikkomisen vakavuus–Sakon laskeminen suhteessa rikkomisen vakavuutta koskevaan arviointiperusteeseen–Arviointi rikkomisen luonteen perusteella

(SEUT 101 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 ja 3 kohta, komission tiedonannon 2006/C 210/02 19–23 kohta)

(ks. 311 ja 312 kohta)

14. 

Kilpailu–Sakot–Sakkojen määrä–Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet–Komission harkintavalta–Tuomioistuinvalvonta–Unionin tuomioistuinten täysi harkintavalta–Ulottuvuus

(SEUT 261 ja SEUT 263 artikla; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 31 artikla)

(ks. 319 ja 320 kohta)

15. 

Kilpailu–Sakot–Sakkojen määrä–Sakkojen suuruuden määrittämisperusteet–Komissiolla ei ole velvollisuutta pitäytyä aikaisemmassa päätöskäytännössään

(SEUT 101 artiklan 1 kohta; neuvoston asetuksen N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohta)

(ks. 326 kohta)

1) 

Kanne hylätään.

2) 

Koninklijke Philips NV ja Philips France vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja ne velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.