(Asia T-579/14)

Birkenstock Sales GmbH

vastaan

Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto

EU-tavaramerkki-Kansainvälinen rekisteröinti, jossa nimetään Euroopan unioni-Risteileviä aaltoviivoja esittävä kuviomerkki-Ehdoton hylkäysperuste-Erottamiskyky-Asetuksen (EY) N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta-Pinnan kuvio-Pinnan kuvion käyttö tavaran pakkauksessa

Tiivistelmä – Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 9.11.2016

1. EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky – Kuviomerkki, joka muodostuu osatekijöiden toistuvasta sarjasta – Tällaisen tavaramerkin käyttö tavaroiden tai niiden pakkauksen pinnan kuviona – Erottamiskyky – Arviointiperusteet

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

2. EU-tavaramerkki – EU-tavaramerkin määritelmä ja hankkiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Tavaramerkit, joilta puuttuu erottamiskyky – Risteileviä aaltoviivoja esittävä kuviomerkki

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohta)

3. EU-tavaramerkki – Menettelysäännökset – Tosiseikkojen tutkiminen viran puolesta – Uuden tavaramerkin rekisteröiminen – Ehdottomat hylkäysperusteet – Todistustaakka

   (Neuvoston asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohta ja 76 artiklan 1 kohta)

1.  Itse tavaran muodosta muodostuvien kolmiulotteisten tavaramerkkien erottamiskykyä koskevat arviointiperusteet eivät eroa muihin tavaramerkkiryhmiin sovellettavista arviointiperusteista. Näiden perusteiden arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon se seikka, että keskivertokuluttaja ei välttämättä miellä itse tavaran ulkoasusta muodostuvaa kolmiulotteista tavaramerkkiä samalla tavoin kuin sana- tai kuviomerkkiä, joka muodostuu merkistä, joka ei liity sillä varustettujen tavaroiden ulkonäköön. Keskivertokuluttajat eivät nimittäin ole tottuneet olettamaan tavaroiden tai niiden pakkauksen muodon perusteella graafisen tai sanallisen osatekijän puuttuessa, että tavaroilla on tietty alkuperä, joten tällaisen kolmiulotteisen tavaramerkin erottamiskykyä voi olla vaikeampi osoittaa kuin sana‑ tai kuviomerkin erottamiskykyä. Pelkästään sellaisella itse tavaran ulkoasusta muodostuvalla kolmiulotteisella tavaramerkillä, joka poikkeaa huomattavasti alan yleisestä käytännöstä tai tavasta ja joka tästä syystä täyttää keskeisen tehtävänsä alkuperän osoittajana, on unionin tavaramerkistä annetun asetuksen N:o 207/2009 7 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erottamiskyky.

   Näitä perusteita, jotka on kehitetty itse tavaran ulkoasusta muodostuville tavaramerkeille, sovelletaan myös silloin, kun on kyse tavaran pinnalla käytettävästä kuviosta muodostuvasta merkistä.

   Tältä osin säännöllisenä toistuvien osatekijöiden sarjasta muodostuva merkki sopii erityisesti käyttöön pinnan kuviona. Tällaisen merkin ominaispiirteistä johtuen sen käyttö pinnan kuviona on lähtökohtaisesti todennäköistä, ja näin on riippumatta siitä, onko tavaramerkin hakija nimennyt sen kuviomerkiksi, kolmiulotteiseksi tavaramerkiksi, pinnan kuvioksi vai joksikin muuksi. Näin ollen vain silloin, kun käyttö pinnan kuviona on kyseisten tavaroiden luonteen vuoksi epätodennäköistä, tällaista merkkiä ei voida katsoa pinnan kuvioksi kyseisten tavaroiden osalta. Muissa tapauksissa voidaan katsoa, että kyseinen merkki, joka omaa tyypillisiä pinnan kuvion ominaisuuksia sen osatekijöiden toistuvan jakson vuoksi, on todella pinnan kuvio. On kyse objektiivisesta perusteesta, joka ei riipu kyseisen yrityksen kaupallisista aikeista.

   Tavaran ulkoasusta muodostuviin tavaramerkkeihin liittyvässä oikeuskäytännössä vahvistettuja perusteita sovelletaan sellaisten tavaroiden pakkauksissa käytettäviin pinnan kuvioihin, joita tavallisesti myydään pakkauksessa ja jotka yleensä otetaan pois pakkauksestaan vain juuri ennen niiden kuluttamista.

   Tämän oikeuskäytännön soveltaminen ei kuitenkaan ole perusteltua silloin, kun pinnan kuviota käytetään pelkässä kuljetuspakkauksessa. Pelkässä kuljetuspakkauksessa käytettävää pinnan kuviota ei nimittäin voida rinnastaa tavaran ulkoasuun.

   (ks. 23, 24, 26, 54, 55, 57, 66 ja 67 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 129–133, 145, 152 ja 153 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 136 kohta)