Asia C‑525/14

Euroopan komissio

vastaan

Tšekin tasavalta

”Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen — Tavaroiden vapaa liikkuvuus — SEUT 34 artikla — Tuonnin määrälliset rajoitukset — Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet — Jalometallit, jotka on leimattu kolmannessa maassa Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti — Tuonti Tšekkiin vapaaseen liikkeeseen luovutuksen jälkeen — Kieltäytyminen tarkastusleiman tunnustamisesta — Kuluttajansuoja — Oikeasuhteisuus — Tutkittavaksi ottaminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 22.9.2016

1. Tuomioistuinmenettely – Suullinen käsittely – Uudelleen aloittaminen – Velvollisuutta aloittaa uudelleen suullinen käsittely, jotta asianosaisille annettaisiin mahdollisuus esittää huomautuksia julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa esitetyistä oikeudellisista seikoista, ei ole

   (SEUT 252 artiklan toinen kohta; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 83 artikla)

2. Jäsenvaltiot – Velvoitteet – Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen – Arviointi hallinnolliseen käytäntöön eikä kansalliseen säännöstöön nähden – Sallittavuus – Edellytykset

   (Art. 258 TFUE)

3. Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskeva kanne – Oikeusriidan kohde – Oikeusriidan kohteen määrittäminen oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä – Jäsenvaltiota vastaan esitettävien väitteiden johdonmukainen ja yksityiskohtainen esittäminen perustellussa lausunnossa ja kannekirjelmässä – Selvien vaatimusten puuttuminen – Tutkimatta jättäminen

   (SEUT 258 artikla; unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 120 artiklan c alakohta)

4. Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Määrälliset rajoitukset – Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet – Vastavuoroisen tunnustamisen periaate – Sellaisten kolmansista maista peräisin olevien tavaroiden kauppa unionissa, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen, mutta joita ei ole laillisesti pidetty kaupan jäsenvaltion alueella – Tätä periaatetta ei voida soveltaa

   (SEUT 34 artikla)

5. Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Määrälliset rajoitukset – Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet – Käsite – Kansallinen käytäntö, joka edellyttää jalometallien, jotka on leimattu toisen jäsenvaltion tarkastuslaitoksen leimoilla, markkinoille saattamiseksi lisätarkastuksen ja -tarkastusleiman, kuuluu tämän käsitteen soveltamisalaan – Oikeuttaminen – Kuluttajansuoja – Kolmannen valtion alueella lyödyt tarkastusleimat – Käytäntö on sallittu

   (SEUT 34 artikla)

6. Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Määrälliset rajoitukset – Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet – Oikeuttaminen – Kuluttajansuoja – Kansallinen käytäntö, joka muodostuu siitä, että hylätään yleisesti ja järjestelmällisesti toisen jäsenvaltion tarkastuslaitoksen leimat – Suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen

   (SEUT 34 artikla)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 8–10 kohta)

2.  Jäsenvaltion hallinnollinen käytäntö voi olla jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevan kanteen kohteena silloin, kun kyseinen käytäntö täyttää tiettyä vakiintuneisuutta ja yleisyyttä koskevat edellytykset.

   (ks. 14 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 16–19 kohta)

4.  Vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta ei voida soveltaa myytäessä unionissa kolmansista maista peräisin olevia tavaroita, jotka ovat vapaassa vaihdannassa, ellei niitä ole ennen niiden vientiä muuhun jäsenvaltioon kuin siihen, jossa ne ovat vapaassa vaihdannassa, pidetty laillisesti kaupan jäsenvaltion alueella.

   (ks. 39 kohta)

5.  Kansallinen lainsäädäntö vaikeuttaa tuontia ja nostaa sen kustannuksia, kun siinä edellytetään, että muista jäsenvaltioista tuodut jalometalliesineet, joita on pidetty niissä laillisesti kaupan ja jotka on leimattu kyseisten valtioiden lainsäädännön mukaisesti, on leimattava uudelleen tuontijäsenvaltiossa, ja se on siten tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaava toimenpide.

   Näin on sellaisen käytännön osalta, jonka mukaisesti jäsenvaltion tarkastuslaitoksen leimoilla varustettuja jalometalleja voidaan – riippumatta siitä, onko ne laillisesti leimattu kyseisessä jäsenvaltiossa ja onko niitä pidetty kaupan siellä tai jonkin muun jäsenvaltion alueella tai onko ne leimattu kolmannen maan alueella ensin mainitun jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja luovutettu vapaaseen liikkeeseen jäsenvaltiossa tai onko niitä pidetty kaupan jonkin jäsenvaltion alueella vai ei – pitää kaupan kyseisen jäsenvaltion alueella vasta, kun ne on tarkastettu ja niihin on lyöty lisätarkastusleima viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa.

   Tällaisen käytännön mahdollisesta oikeuttamisesta, joka perustuu muun muassa kuluttajien suojeluun, on todettava, että kun otetaan huomioon se petoksen riski, joka jalometalliesineiden markkinoilla vallitsee, unionin säännöstön puuttuessa asianmukaisten toimenpiteiden valinta tämän riskin toteutumisen estämiseksi kuuluu jäsenvaltioille, joilla on laaja harkintavalta. Näin ollen jäsenvaltiolla on unionin oikeuden tämänhetkisessä tilanteessa ja lukuun ottamatta tapauksia, joihin sovelletaan kansainvälisiä sopimuksia, periaatteessa perusteltu syy olla katsomatta, että kolmansien maiden alueella lyödyillä tarkastusleimoilla voidaan turvata riippumattomien elinten jäsenvaltioiden alueella lyömiä tarkastusleimoja vastaava kuluttajansuojan taso.

   (ks. 42–44, 52 ja 55 kohta)

6.  Jäsenvaltio jättää noudattamatta SEUT 34 artiklaan perustuvia jäsenyysvelvoitteitaan kieltäytyessään yleisesti ja järjestelmällisesti tunnustamasta toisen jäsenvaltion tarkastuslaitoksen leimoja, kun yhtäältä tällainen kieltäytymiskäytäntö ei ole perusteltu, jos jäsenvaltiossa, josta kyseessä olevat jalometallit on viety, suoritetun tarkastuksen tulokset tyydyttävät tuontijäsenvaltion tarpeet, tai toisaalta, kun tällainen kieltäytymiskäytäntö ei ole oikeasuhteinen sillä tavoiteltuihin päämääriin nähden, jos sitä voitaisiin perustella kuluttajansuojaan liittyvillä syillä.

   Yhtäältä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen ensimmäisen näkökohdan osalta tällainen kieltäytymiskäytäntö ei ole perusteltu, jos molemmat jäsenvaltiot noudattavat toisiaan vastaavia kuluttajansuojan tasoja. Näin on jäsenvaltiossa lyödyillä tarkastuslaitoksen leimoilla varustettujen sellaisten jalometallien osalta, joita pidetään laillisesti kaupan jäsenvaltion alueella, sekä sellaisten jalometallien osalta, jotka on varustettu kolmannessa valtiossa lyödyllä tarkastuslaitoksen leimalla ja jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen unionissa ja joita ennen niiden vientiä kyseessä olevaan jäsenvaltioon on pidetty laillisesti kaupan sellaisen jäsenvaltion alueella, joka ensimmäisen jäsenvaltion tavoin on päättänyt hyväksyä vain sen, että sen oma tarkastuslaitos tai omat tarkastuslaitokset tai muut elimet, jotka se on akkreditoinut lyömään tämän jäsenvaltion tarkastusleimat jalometalleihin, lyövät kyseiset leimat kolmannen maan alueella.

   Toisaalta on niin, että kun tällaista kieltäytymiskäytäntöä voitaisiin perustella kuluttajansuojaan liittyvillä syillä, niin kuin on silloin, kun se koskee kolmannen maan alueella lyötyjä, tämän laitoksen leimalla varustettuja jalometalleja, jotka on luovutettu vapaaseen liikkeeseen unionissa ja jotka on viety kyseessä olevaan jäsenvaltioon ilman, että niitä on ensin pidetty laillisesti kaupan jossakin jäsenvaltiossa, ja kun kyseessä ovat tällaiset tavarat, joita on sen jälkeen, kun ne on luovutettu vapaaseen liikkeeseen, pidetty laillisesti kaupan jäsenvaltiossa, joka ei vaadi riippumattoman elimen suorittamaa jalometallien leimaamista, tai jäsenvaltiossa, joka vaatii tällaisen leimaamisen mutta joka hyväksyy sen suorittamisen kolmannen maan alueella, se ei ole yleisen ja järjestelmällisen luonteensa vuoksi oikeasuhteinen sillä tavoiteltuihin päämääriin nähden, koska se koskee yleisesti jalometalleja, jotka on varustettu kyseisen tarkastuslaitoksen leimoilla, eikä se siis koske ainoastaan jalometalleja, jotka on varustettu kolmannen maan alueella lyödyillä kyseisen tarkastuslaitoksen leimoilla, ja näin on lisäksi ilman, että tehtäisiin eroa niiden olosuhteiden perusteella, joissa nämä jalometallit on viety mainittujen leimojen tunnustamisesta kieltäytyvään jäsenvaltioon, eli erityisesti sillä perusteella, onko ne viety kyseiseen jäsenvaltioon sen jälkeen, kun ne on vain luovutettu vapaaseen liikkeeseen toisessa jäsenvaltiossa, vai sen jälkeen, kun niitä on myös laillisesti pidetty kaupan toisessa jäsenvaltiossa.

   (ks. 58–60, 62, 64, 68 ja 69 kohta sekä tuomiolauselma)