Asia C‑472/14

Canadian Oil Company Sweden AB ja Anders Rantén

vastaan

Riksåklagaren

(Högsta domstolenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely — Asetus (EY) N:o 1907/2006 (REACH-asetus) — Yhdenmukaistetun alan ulottuvuus — Aineiden rekisteröinti Euroopan kemikaalivirastossa ennen markkinoille saattamista — 5 artikla — Kemiallisten tuotteiden kansallinen rekisteröinti — Ilmoittamisvelvollisuus rekisteröintiä varten — Yhteensopivuus REACH-asetuksen kanssa — SEUT 34 ja SEUT 36 artikla — Tuonnin määrällinen rajoitus”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 17.3.2016

1. Jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentäminen – Kemikaalien rekisteröinti, arviointi ja lupamenettely – REACH-asetus – Rekisteröintivelvollisuus Euroopan kemikaalivirastossa – Sellaisen kansallisen säännöstön hyväksyttävyys, jossa säädetään rinnakkaisesta velvollisuudesta rekisteröidä jäsenvaltiossa ammattimaisesti valmistetut tai sinne tuodut kemialliset tuotteet – Edellytykset

   (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1907/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 552/2009)

2. Tavaroiden vapaa liikkuvuus – Määrälliset rajoitukset – Vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet – Kansallista säännöstöä, jossa säädetään velvollisuudesta rekisteröidä kyseisessä jäsenvaltiossa ammattimaisesti valmistetut tai sinne tuodut kemialliset tuotteet, ei voida hyväksyä – Oikeuttaminen – Ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu – Yhteensopivuus REACH-asetuksen kanssa – Hyväksyttävyys

   (SEUT 34 ja SEUT 36 artikla; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1907/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 552/2009)

1.  Kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annettua asetusta N:o 1907/2006, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 552/2009, on tulkittava siten, ettei se ole esteenä sille, että kansallisessa säännöstössä velvoitetaan kemiallisten tuotteiden maahantuoja rekisteröimään kyseiset tuotteet toimivaltaisessa kansallisessa viranomaisessa, vaikka kyseisellä maahantuojalla on jo ollut velvollisuus rekisteröidä samat tuotteet kyseisen asetuksen mukaisesti Euroopan kemikaalivirastossa, kunhan rekisteröinti toimivaltaisessa kansallisessa viranomaisessa ei ole ennakkoedellytys mainittujen tuotteiden markkinoille saattamiselle, kunhan se koskee eri tietoja kuin ne, joita vaaditaan kyseisessä asetuksessa, ja kunhan sillä pyritään samoihin tavoitteisiin kuin kyseisellä asetuksella eli erityisesti varmistamaan korkeatasoinen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelu sekä tällaisten aineiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla muun muassa ottamalla käyttöön tällaisten tuotteiden turvallista hallintaa kyseessä olevassa jäsenvaltiossa koskeva valvontajärjestelmä ja arvioimalla tällaista hallintaa, mitkä seikat kansallisen tuomioistuimen on tutkittava.

   Asetuksen N:o 1907/2006 kemiallisten aineiden ilmoittamis- ja rekisteröintivelvollisuutta koskevilla säännöksillä toteutettu yhdenmukaistaminen ei – riippumatta laajuudesta, jolla sillä otetaan unionissa käyttöön kyseisten aineiden turvallisen hallinnan mahdollistava niiden integroitu valvontajärjestelmä – nimittäin sulje pois muuta rekisteröintiä, kuten sellaista, jolla pyritään ennen kaikkea mahdollistamaan se, että kansallisilla viranomaisilla on käytettävissään tarpeellinen tietokanta kemiallisten tuotteiden valvomiseksi kyseisessä jäsenvaltiossa ja jolla muun muassa edistetään kyseistä hallintaa kyseessä olevassa jäsenvaltiossa koskevan valvontajärjestelmän käyttöönottoa ja hallinnan arviointia muun muassa sitä varten, että unionin tasolla voidaan tehdä ehdotuksia tarpeellisista parannuksista.

   (ks. 34, 38 ja 41 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  SEUT 34 ja SEUT 36 artiklan määräyksiä yhdessä on tulkittava siten, etteivät ne ole esteenä kansallisessa säännöstössä säädetyn kaltaiselle kemiallisten tuotteiden ilmoittamis- ja rekisteröintivelvollisuudelle, joka koskee pääasiallisesti tietoja aineiden ja valmisteiden määristä kyseessä olevassa jäsenvaltiossa, niiden sijainnista sen alueella, niiden erityisistä käyttöaloista ja kyseessä olevista toimijoista.

   On nimittäin niin, että vaikka se, että kemiallisten tuotteiden tuonnin rekisteröinti kansallisessa viranomaisessa on pakollista, tekee siitä SEUT 34 artiklassa tarkoitetun tuonnin määrällistä rajoitusta vaikutukseltaan vastaavan toimenpiteen, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH) annetun asetuksen N:o 1907/2006 tavoitteeseen, joka koskee korkeatasoisen ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun varmistamista, liittyvä tavoite voi oikeuttaa mahdolliset tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoitukset. Näin on silloin, jos kansallisessa säännöstössä vaadittavalla rekisteröimisellä pyritään saamaan tietoja, jotka yhtäältä pääosin täydentävät asetuksen N:o 1907/2006 soveltamisalaan kuuluvia tietoja ja joilla toisaalta edistetään muun muassa mainitussa asetuksessa tarkoitetun kemiallisten tuotteiden turvallista hallintaa koskevan valvontajärjestelmän käyttöönottoa ja tällaisen hallinnan arviointia erityisesti sitä varten, että unionin tasolla voidaan tehdä ehdotuksia tarpeellisista parannuksista.

   (ks. 37, 44, 46 ja 48 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)