Asia C‑177/14

María José Regojo Dans

vastaan

Consejo de Estado

(Tribunal Supremon esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 1999/70/EY — EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus — 3 ja 4 lauseke — Syrjintäkiellon periaate — Ylimääräinen henkilöstö — Kolmen vuoden välein myönnettävän ikälisän epääminen — Asialliset syyt”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.7.2015

1. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Käsite ”määräaikainen työntekijä” – Ylimääräinen henkilöstö – Kuuluminen kyseisen käsitteen soveltamisalaan

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 3 lausekkeen 1 kohta)

2. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Tavoitteet

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 johdanto-osan 14 perustelukappale ja direktiivin liitteenä olevan puitesopimuksen 1 lausekkeen a alakohta ja 4 lauseke)

3. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Määräaikaisten työntekijöiden syrjinnän kielto – Työehdot – Käsite – Ikälisä – Kuuluminen kyseisen käsitteen soveltamisalaan

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohta)

4. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Määräaikaisten työntekijöiden syrjinnän kielto – Kansallista säännöstöä, jossa ylimääräiseltä henkilöstöltä evätään ilman asiallisia syitä oikeus saada kolmen vuoden välein myönnettävä ikälisä, joka myönnetään vakinaisille virkamiehille, silloin, kun kyseiset kaksi työntekijäluokkaa ovat toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa, ei voida hyväksyä – Tarkastamisen kuuluminen kansalliselle tuomioistuimelle

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 3 lausekkeen 2 kohta ja 4 lausekkeen 1 kohta)

5. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Erilaisen kohtelun oikeuttavat asialliset syyt – Käsite – Huomioon otettavat perusteet

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohta)

1.  Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen, joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä, 3 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettua käsitettä ”määräaikainen työntekijä” on tulkittava siten, että sitä sovelletaan työntekijään, joka kuuluu ylimääräiseen henkilöstöön kansallisen oikeuden nojalla.

   Direktiiviä 1999/70 ja puitesopimusta nimittäin sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka suorittavat tehtäviä, joista heille maksetaan palkkaa, näiden työntekijöiden ja heidän työnantajansa välisen määräaikaisen työsuhteen perusteella. Pelkästään se, että työntekijä määritellään kansallisessa oikeudessa ylimääräiseen henkilöstöön kuuluvaksi tai että hänen työsopimukseensa liittyy tiettyjä erityisiä seikkoja, kuten työsopimuksen tilapäinen luonne, työntekijän vapaa nimittäminen tai erottaminen tai vielä se, että tällaisen työntekijän on tarkoitus hoitaa luottamustehtävää ja erityistä neuvonantoa koskevaa tehtävää, ei ole tältä osin merkityksellinen, koska direktiivin 1999/70 ja puitesopimuksen tehokas vaikutus sekä niiden yhtenäinen soveltaminen jäsenvaltioissa joutuisivat kyseenalaisiksi, jos jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus jättää halutessaan tietyt henkilöiden luokat mainituissa unionin säädöksissä tavoitellun suojan soveltamisalan ulkopuolelle.

   (ks. 33, 34 ja 37 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 40–42 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 43 kohta)

4.  Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen, joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä, 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle – jossa ylimääräiseltä henkilöstöltä evätään ilman asiallisia syitä oikeus saada kolmen vuoden välein myönnettävä ikälisä, joka myönnetään erityisesti vakinaisille virkamiehille – silloin, kun kyseiset kaksi työntekijäluokkaa ovat tällaisen lisän saamisessa toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa, minkä tarkastaminen on kansallisen tuomioistuimen asiana.

   Siltä osin nimittäin kuin kyse on kolmen vuoden välein myönnettävistä ikälisistä, joita on pidettävä puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuina työehtoina, määräaikaisia työntekijöitä ei voida ilman minkäänlaista asiallista syytä kohdella epäedullisemmin kuin vastaavassa asemassa olevia vakituisia työntekijöitä. Jotta voitaisiin arvioida, tekevätkö työntekijät puitesopimuksessa tarkoitetulla tavalla samaa tai samanlaista työtä, huomioon on puitesopimuksen 3 lausekkeen 2 kohdan ja 4 lausekkeen 1 kohdan mukaisesti otettava eri tekijöitä, kuten heidän työnsä luonne, heidän pätevyytensä ja ammattitaitonsa, koulutusta koskevat edellytykset ja työehdot.

   (ks. 44, 46 ja 62 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 54–57 kohta)

Asia C‑177/14

María José Regojo Dans

vastaan

Consejo de Estado

(Tribunal Supremon esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Sosiaalipolitiikka — Direktiivi 1999/70/EY — EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus — 3 ja 4 lauseke — Syrjintäkiellon periaate — Ylimääräinen henkilöstö — Kolmen vuoden välein myönnettävän ikälisän epääminen — Asialliset syyt”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 9.7.2015

1. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Käsite ”määräaikainen työntekijä” – Ylimääräinen henkilöstö – Kuuluminen kyseisen käsitteen soveltamisalaan

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 3 lausekkeen 1 kohta)

2. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Tavoitteet

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 johdanto-osan 14 perustelukappale ja direktiivin liitteenä olevan puitesopimuksen 1 lausekkeen a alakohta ja 4 lauseke)

3. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Määräaikaisten työntekijöiden syrjinnän kielto – Työehdot – Käsite – Ikälisä – Kuuluminen kyseisen käsitteen soveltamisalaan

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohta)

4. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Määräaikaisten työntekijöiden syrjinnän kielto – Kansallista säännöstöä, jossa ylimääräiseltä henkilöstöltä evätään ilman asiallisia syitä oikeus saada kolmen vuoden välein myönnettävä ikälisä, joka myönnetään vakinaisille virkamiehille, silloin, kun kyseiset kaksi työntekijäluokkaa ovat toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa, ei voida hyväksyä – Tarkastamisen kuuluminen kansalliselle tuomioistuimelle

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 3 lausekkeen 2 kohta ja 4 lausekkeen 1 kohta)

5. Sosiaalipolitiikka – EAY:n, UNICE:n ja CEEP:n tekemä määräaikaista työtä koskeva puitesopimus – Direktiivi 1999/70 – Erilaisen kohtelun oikeuttavat asialliset syyt – Käsite – Huomioon otettavat perusteet

   (Neuvoston direktiivin 1999/70 liitteenä olevan puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohta)

1.  Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen, joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä, 3 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettua käsitettä ”määräaikainen työntekijä” on tulkittava siten, että sitä sovelletaan työntekijään, joka kuuluu ylimääräiseen henkilöstöön kansallisen oikeuden nojalla.

   Direktiiviä 1999/70 ja puitesopimusta nimittäin sovelletaan kaikkiin työntekijöihin, jotka suorittavat tehtäviä, joista heille maksetaan palkkaa, näiden työntekijöiden ja heidän työnantajansa välisen määräaikaisen työsuhteen perusteella. Pelkästään se, että työntekijä määritellään kansallisessa oikeudessa ylimääräiseen henkilöstöön kuuluvaksi tai että hänen työsopimukseensa liittyy tiettyjä erityisiä seikkoja, kuten työsopimuksen tilapäinen luonne, työntekijän vapaa nimittäminen tai erottaminen tai vielä se, että tällaisen työntekijän on tarkoitus hoitaa luottamustehtävää ja erityistä neuvonantoa koskevaa tehtävää, ei ole tältä osin merkityksellinen, koska direktiivin 1999/70 ja puitesopimuksen tehokas vaikutus sekä niiden yhtenäinen soveltaminen jäsenvaltioissa joutuisivat kyseenalaisiksi, jos jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus jättää halutessaan tietyt henkilöiden luokat mainituissa unionin säädöksissä tavoitellun suojan soveltamisalan ulkopuolelle.

   (ks. 33, 34 ja 37 kohta sekä tuomiolauselman 1 kohta)

2.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 40–42 kohta)

3.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 43 kohta)

4.  Määräaikaisesta työstä tehdyn puitesopimuksen, joka on Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteenä, 4 lausekkeen 1 kohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle – jossa ylimääräiseltä henkilöstöltä evätään ilman asiallisia syitä oikeus saada kolmen vuoden välein myönnettävä ikälisä, joka myönnetään erityisesti vakinaisille virkamiehille – silloin, kun kyseiset kaksi työntekijäluokkaa ovat tällaisen lisän saamisessa toisiinsa rinnastettavissa tilanteissa, minkä tarkastaminen on kansallisen tuomioistuimen asiana.

   Siltä osin nimittäin kuin kyse on kolmen vuoden välein myönnettävistä ikälisistä, joita on pidettävä puitesopimuksen 4 lausekkeen 1 kohdassa tarkoitettuina työehtoina, määräaikaisia työntekijöitä ei voida ilman minkäänlaista asiallista syytä kohdella epäedullisemmin kuin vastaavassa asemassa olevia vakituisia työntekijöitä. Jotta voitaisiin arvioida, tekevätkö työntekijät puitesopimuksessa tarkoitetulla tavalla samaa tai samanlaista työtä, huomioon on puitesopimuksen 3 lausekkeen 2 kohdan ja 4 lausekkeen 1 kohdan mukaisesti otettava eri tekijöitä, kuten heidän työnsä luonne, heidän pätevyytensä ja ammattitaitonsa, koulutusta koskevat edellytykset ja työehdot.

   (ks. 44, 46 ja 62 kohta sekä tuomiolauselman 2 kohta)

5.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 54–57 kohta)