EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(kolmas jaosto)

25 päivänä kesäkuuta 2014

Asia F-66/13

Beatriz Molina Solano

vastaan

Euroopan poliisivirasto (Europol)

Henkilöstö – Europolin henkilöstö – Europol-yleissopimus – Europolin henkilöstösäännöt – Päätös 2009/371/YOS – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen soveltaminen Europolin työntekijöihin – Väliaikaisen toimihenkilön määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen – Kieltäytyminen tekemästä toistaiseksi voimassa olevaa väliaikaisen toimihenkilön sopimusta

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa Beatriz Molina Solano vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 28.9.2012 tehdyn päätöksen, jolla Euroopan poliisivirasto (Europol) kieltäytyi uusimasta hänen väliaikaisen toimihenkilön määräaikaista työsopimustaan, joka päättyi 31.12.2012, toistaiseksi voimassa olevaksi määräaikaisen toimihenkilön työsopimukseksi.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Beatriz Molina Solano vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan poliisiviraston oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Edellytykset – Hallinnon täsmälliset vakuuttelut

2.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Määräaikaisen työsopimuksen uusiminen – Hallinnon harkintavalta – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Asianomaisen työntekijän etujen huomioon ottaminen – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artikla)

1.      Oikeus vaatia luottamuksensuojaa koskee kaikkia yksityisiä, jotka ovat sellaisessa tilanteessa, jossa hallinto on synnyttänyt perusteltuja odotuksia antamalla täsmällisiä vakuutteluita sallituista ja luotettavista lähteistä peräisin olevien täsmällisten, ehdottomien ja yhtäpitävien tietojen muodossa.

(ks. 42 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: tuomio Mendes v. komissio (F-125/11, EU:F:2013:35, 62 kohta)

2.      Hallinnolla on työsopimusten uusimista koskevissa asioissa laaja harkintavalta, ja unionin tuomioistuinten harjoittama valvonta rajoittuu tässä asiayhteydessä koskemaan vain sitä, että hallinto on pysynyt hyväksyttävissä rajoissa ja ettei se ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisesti, kun huomioon otetaan menetelmät ja keinot, joiden perusteella hallinto on saattanut tehdä arviointinsa.

Lisäksi huolenpitovelvollisuus merkitsee muun muassa, että kun toimivaltainen viranomainen päättää työntekijän tilanteesta, myös silloin kun se käyttää laajaa harkintavaltaa, sen on otettava huomioon kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa sen päätökseen. Toimivaltaisen viranomaisen on täten toimiessaan otettava huomioon paitsi yksikön etu, myös asianomaisen virkamiehen tai toimihenkilön etu. Kun otetaan huomioon nimenomaan sen harkintavallan laajuus, joka toimielimillä on yksikön edun arvioinnissa, unionin tuomioistuinten valvonnan on rajoituttava koskemaan kysymystä siitä, onko nimittävä viranomainen pysytellyt kohtuullisissa rajoissa, ja siitä, ettei se ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisellä tavalla.

(ks. 54 ja 55 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio BUPA ym. v. komissio (T-289/03, EU:T:2008:29, 221 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio Gheysens v. neuvosto (F-8/10, EU:F:2010:151, 75 kohta)