Asia C‑649/13

Comité d’entreprise de Nortel Networks SA ym.

vastaan

Cosme Rogeau

ja

Cosme Rogeau

vastaan

Alan Robert Bloom ym.

(tribunal de commerce de Versailles’n esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Asetus (EY) N:o 1346/2000 — 2 artiklan g alakohta, 3 artiklan 2 kohta ja 27 artikla — Asetus (EY) N:o 44/2001 — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Maksukyvyttömyyttä koskeva päämenettely — Maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely — Toimivaltaristiriita — Yksinomainen vai vaihtoehtoinen toimivalta — Sovellettavan lain määrittäminen — Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittäminen — Kyseisen omaisuuden sijaintipaikka — Kolmannessa valtiossa sijaitseva omaisuus”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.6.2015

1. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Maksukyvyttömyysmenettelyt — Asetus N:o 1346/2000 — Soveltamisala — Kanteet, jotka koskevat maksukyvyttömän yhtiön omaisuuden myynnistä saatavan tuoton jakautumista maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn ja sekundäärimenettelyn välillä, kuuluvat asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan — Asetusta N:o 44/2001 ei sovelleta

   (Neuvoston asetus N:o 1346/2000 ja neuvoston asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohta)

2. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Maksukyvyttömyysmenettelyt — Asetus N:o 1346/2000 — Kansainvälinen toimivalta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely — Sekundäärimenettely — Kanne, joka koskee sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämistä, kuuluu kyseisen toimivallan piiriin — Vaihtoehtoinen toimivalta päämenettelyn aloittamisjäsenvaltion tuomioistuimien kanssa

   (Neuvoston asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 1 ja 2 kohta, 25 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 27 artikla)

3. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Maksukyvyttömyysmenettelyt — Asetus N:o 1346/2000 — Sekundäärimenettely — Kanne, joka koskee sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämistä — Jäsenvaltio, jossa omaisuus sijaitsee — Käsite

   (Neuvoston asetuksen N:o 1346/2000 2 artiklan g alakohta, 3 artiklan 2 kohta ja 27 artikla)

1.  Toimivaltaa ratkaista oikeusriita voidaan säännellä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 säännöksillä, vaikka mainitussa oikeusriidassa asianosaisina ovatkin kahden maksukyvyttömyysmenettelyn, joista toinen on päämenettely ja toinen sekundäärimenettely ja jotka kumpikin kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan, pesänhoitajat. Tässä yhteydessä on jo katsottu yhtäältä, että asetusta N:o 44/2001 ja asetusta N:o 1346/2000 on tulkittava siten, että kyseisissä säädöksissä vahvistettujen oikeussääntöjen päällekkäisyydet ja lainaukot vältetään, ja toisaalta, että asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaa ei saa tulkita laajasti ja että vain maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvat ja siihen läheisesti liittyvät kanteet kuuluvat asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan. Lisäksi on katsottu, että määräävänä arviointiperusteena sen alan yksilöimiseksi, johon kanne kuuluu, ei ole kyseisen kanteen taustalla oleva menettelyllinen yhteys vaan sen oikeudellinen perusta. Tämän lähestymistavan mukaan on selvitettävä, saako kanteen perustana oleva oikeus tai velvoite alkunsa siviili- ja kauppaoikeuden yhteisistä säännöistä vai maksukyvyttömyysmenettelyille tunnusomaisista poikkeussäännöistä.

   Maksukyvyttömän yhtiön omaisuuden myynnistä saatavan tuoton jakautumisesta maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn ja maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn välillä on todettava, että kyseinen jako on suoritettava lähinnä soveltamalla asetuksen N:o 1346/2000 säännöksiä, joten tuota asetusta on sovellettava.

   (ks. 25–28 ja 30 kohta)

2.  Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohtaa ja 27 artiklaa on tulkittava siten, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, ovat vaihtoehtoisesti sen jäsenvaltion tuomioistuimien kanssa, jossa päämenettely on aloitettu, toimivaltaisia ottamaan kantaa kyseisen sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämiseen.

   Kun otetaan huomioon asetuksen N:o 1346/2000 rakenne ja tehokas vaikutus, kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdalla on näet katsottava annettavan sen jäsenvaltion tuomioistuimille, jonka alueella maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, kansainvälinen toimivalta ratkaista maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvat ja siihen läheisesti liittyvät kanteet (liitännäiskanteet) siltä osin kuin kyseiset kanteet koskevat viimeksi mainitun valtion alueella olevaa velallisen omaisuutta. Kun asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään velvollisuudesta tunnustaa kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla toimivaltaisten tuomioistuimien antamat ”liitännäiset” ratkaisut, siinä myönnetään näille viimeksi mainituille tuomioistuimille ainakin implisiittisesti toimivalta antaa kyseiset ratkaisut. Paikallisten etujen suojaamista, joka on yksi niistä olennaisista päämääristä, joihin mainitun asetuksen 27 artiklassa säädetyllä mahdollisuudella aloittaa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely pyritään, ja näin ollen etenkin kyseisen artiklan tehokasta vaikutusta heikennettäisiin lisäksi tuntuvasti, jos liitännäiskannetta, jolla vaaditaan toteamaan, että tietty omaisuus kuuluu maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin, ei voitaisi nostaa sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella sekundäärimenettely on aloitettu. Sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, ovat siis asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohdan nojalla toimivaltaisia ottamaan kantaa kyseisen menettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämiseen.

   Sen jäsenvaltion, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, tuomioistuimien yksinomainen toimivalta antaa ratkaisu kyseisen menettelyn vaikutusten ulottuvuuden piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämisestä merkitsisi lisäksi sitä, ettei kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdalla olisi enää tehokasta vaikutusta siltä osin kuin kyseisessä säännöksessä säädetään kansainvälisestä toimivallasta ratkaista liitännäiskanteet, eikä sitä voida näin ollen hyväksyä.

   (ks. 27, 33, 35–38, 42 ja 46 kohta sekä tuomiolauselma)

3.  Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluva velallisen omaisuus on määritettävä maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 2 artiklan g alakohdan säännösten perusteella.

   Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn vaikutukset rajoittuvat, kuten asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohdasta ja 27 artiklasta ilmenee, näet velallisen omaisuuteen, joka sijaitsi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana sen jäsenvaltion alueella, jossa sekundäärimenettely on aloitettu. Kyseisessä asetuksessa säädetään tässä yhteydessä yhtenäisistä säännöistä, jotka koskevat sitä, onko omaisuuden katsottava sijaitsevan jäsenvaltion alueella maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana, ja suljetaan tältä osin pois turvautuminen kansalliseen oikeuteen. Lisäksi vaikka asetuksen N:o 1346/2000 2 artiklan g alakohdassa viitataan nimenomaisesti ainoastaan jäsenvaltiossa sijaitsevaan omaisuuteen, oikeuteen ja saatavaan, tästä ei voida kuitenkaan päätellä, ettei kyseistä säännöstä sovelleta tilanteessa, jossa kyseessä olevan omaisuuden, oikeuden tai saatavan on katsottava sijaitsevan kolmannessa valtiossa. Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden yksilöimiseksi on siis riittävää tarkastaa, sijaitsiko omaisuus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana kyseisessä 2 artiklan g alakohdassa tarkoitetulla tavalla sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseinen menettely on aloitettu, eikä sillä, missä muussa valtiossa kyseinen omaisuus on mahdollisesti sijainnut myöhemmässä vaiheessa, ole tältä osin merkitystä.

   (ks. 48, 50, 52 ja 53 kohta sekä tuomiolauselman 55 kohta)

Asia C‑649/13

Comité d’entreprise de Nortel Networks SA ym.

vastaan

Cosme Rogeau

ja

Cosme Rogeau

vastaan

Alan Robert Bloom ym.

(tribunal de commerce de Versailles’n esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Asetus (EY) N:o 1346/2000 — 2 artiklan g alakohta, 3 artiklan 2 kohta ja 27 artikla — Asetus (EY) N:o 44/2001 — Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa — Maksukyvyttömyyttä koskeva päämenettely — Maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely — Toimivaltaristiriita — Yksinomainen vai vaihtoehtoinen toimivalta — Sovellettavan lain määrittäminen — Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittäminen — Kyseisen omaisuuden sijaintipaikka — Kolmannessa valtiossa sijaitseva omaisuus”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (ensimmäinen jaosto) 11.6.2015

1. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Maksukyvyttömyysmenettelyt – Asetus N:o 1346/2000 – Soveltamisala – Kanteet, jotka koskevat maksukyvyttömän yhtiön omaisuuden myynnistä saatavan tuoton jakautumista maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn ja sekundäärimenettelyn välillä, kuuluvat asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan – Asetusta N:o 44/2001 ei sovelleta

   (Neuvoston asetus N:o 1346/2000 ja neuvoston asetuksen N:o 44/2001 1 artiklan 2 kohdan b alakohta)

2. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Maksukyvyttömyysmenettelyt – Asetus N:o 1346/2000 – Kansainvälinen toimivalta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely – Sekundäärimenettely – Kanne, joka koskee sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämistä, kuuluu kyseisen toimivallan piiriin – Vaihtoehtoinen toimivalta päämenettelyn aloittamisjäsenvaltion tuomioistuimien kanssa

   (Neuvoston asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 1 ja 2 kohta, 25 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja 27 artikla)

3. Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Maksukyvyttömyysmenettelyt – Asetus N:o 1346/2000 – Sekundäärimenettely – Kanne, joka koskee sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämistä – Jäsenvaltio, jossa omaisuus sijaitsee – Käsite

   (Neuvoston asetuksen N:o 1346/2000 2 artiklan g alakohta, 3 artiklan 2 kohta ja 27 artikla)

1.  Toimivaltaa ratkaista oikeusriita voidaan säännellä tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun asetuksen N:o 44/2001 säännöksillä, vaikka mainitussa oikeusriidassa asianosaisina ovatkin kahden maksukyvyttömyysmenettelyn, joista toinen on päämenettely ja toinen sekundäärimenettely ja jotka kumpikin kuuluvat maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan, pesänhoitajat. Tässä yhteydessä on jo katsottu yhtäältä, että asetusta N:o 44/2001 ja asetusta N:o 1346/2000 on tulkittava siten, että kyseisissä säädöksissä vahvistettujen oikeussääntöjen päällekkäisyydet ja lainaukot vältetään, ja toisaalta, että asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaa ei saa tulkita laajasti ja että vain maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvat ja siihen läheisesti liittyvät kanteet kuuluvat asetuksen N:o 1346/2000 soveltamisalaan. Lisäksi on katsottu, että määräävänä arviointiperusteena sen alan yksilöimiseksi, johon kanne kuuluu, ei ole kyseisen kanteen taustalla oleva menettelyllinen yhteys vaan sen oikeudellinen perusta. Tämän lähestymistavan mukaan on selvitettävä, saako kanteen perustana oleva oikeus tai velvoite alkunsa siviili- ja kauppaoikeuden yhteisistä säännöistä vai maksukyvyttömyysmenettelyille tunnusomaisista poikkeussäännöistä.

   Maksukyvyttömän yhtiön omaisuuden myynnistä saatavan tuoton jakautumisesta maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn ja maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn välillä on todettava, että kyseinen jako on suoritettava lähinnä soveltamalla asetuksen N:o 1346/2000 säännöksiä, joten tuota asetusta on sovellettava.

   (ks. 25–28 ja 30 kohta)

2.  Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohtaa ja 27 artiklaa on tulkittava siten, että sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, ovat vaihtoehtoisesti sen jäsenvaltion tuomioistuimien kanssa, jossa päämenettely on aloitettu, toimivaltaisia ottamaan kantaa kyseisen sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämiseen.

   Kun otetaan huomioon asetuksen N:o 1346/2000 rakenne ja tehokas vaikutus, kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdalla on näet katsottava annettavan sen jäsenvaltion tuomioistuimille, jonka alueella maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, kansainvälinen toimivalta ratkaista maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvat ja siihen läheisesti liittyvät kanteet (liitännäiskanteet) siltä osin kuin kyseiset kanteet koskevat viimeksi mainitun valtion alueella olevaa velallisen omaisuutta. Kun asetuksen N:o 1346/2000 25 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään velvollisuudesta tunnustaa kyseisen asetuksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla toimivaltaisten tuomioistuimien antamat ”liitännäiset” ratkaisut, siinä myönnetään näille viimeksi mainituille tuomioistuimille ainakin implisiittisesti toimivalta antaa kyseiset ratkaisut. Paikallisten etujen suojaamista, joka on yksi niistä olennaisista päämääristä, joihin mainitun asetuksen 27 artiklassa säädetyllä mahdollisuudella aloittaa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely pyritään, ja näin ollen etenkin kyseisen artiklan tehokasta vaikutusta heikennettäisiin lisäksi tuntuvasti, jos liitännäiskannetta, jolla vaaditaan toteamaan, että tietty omaisuus kuuluu maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin, ei voitaisi nostaa sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jonka alueella sekundäärimenettely on aloitettu. Sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, ovat siis asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohdan nojalla toimivaltaisia ottamaan kantaa kyseisen menettelyn vaikutusten piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämiseen.

   Sen jäsenvaltion, jossa maksukyvyttömyyttä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu, tuomioistuimien yksinomainen toimivalta antaa ratkaisu kyseisen menettelyn vaikutusten ulottuvuuden piiriin kuuluvan velallisen omaisuuden määrittämisestä merkitsisi lisäksi sitä, ettei kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdalla olisi enää tehokasta vaikutusta siltä osin kuin kyseisessä säännöksessä säädetään kansainvälisestä toimivallasta ratkaista liitännäiskanteet, eikä sitä voida näin ollen hyväksyä.

   (ks. 27, 33, 35–38, 42 ja 46 kohta sekä tuomiolauselma)

3.  Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn vaikutusten piiriin kuuluva velallisen omaisuus on määritettävä maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen N:o 1346/2000 2 artiklan g alakohdan säännösten perusteella.

   Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn vaikutukset rajoittuvat, kuten asetuksen N:o 1346/2000 3 artiklan 2 kohdasta ja 27 artiklasta ilmenee, näet velallisen omaisuuteen, joka sijaitsi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana sen jäsenvaltion alueella, jossa sekundäärimenettely on aloitettu. Kyseisessä asetuksessa säädetään tässä yhteydessä yhtenäisistä säännöistä, jotka koskevat sitä, onko omaisuuden katsottava sijaitsevan jäsenvaltion alueella maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana, ja suljetaan tältä osin pois turvautuminen kansalliseen oikeuteen. Lisäksi vaikka asetuksen N:o 1346/2000 2 artiklan g alakohdassa viitataan nimenomaisesti ainoastaan jäsenvaltiossa sijaitsevaan omaisuuteen, oikeuteen ja saatavaan, tästä ei voida kuitenkaan päätellä, ettei kyseistä säännöstä sovelleta tilanteessa, jossa kyseessä olevan omaisuuden, oikeuden tai saatavan on katsottava sijaitsevan kolmannessa valtiossa. Maksukyvyttömyyttä koskevan sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden yksilöimiseksi on siis riittävää tarkastaa, sijaitsiko omaisuus maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisajankohtana kyseisessä 2 artiklan g alakohdassa tarkoitetulla tavalla sen jäsenvaltion alueella, jossa kyseinen menettely on aloitettu, eikä sillä, missä muussa valtiossa kyseinen omaisuus on mahdollisesti sijainnut myöhemmässä vaiheessa, ole tältä osin merkitystä.

   (ks. 48, 50, 52 ja 53 kohta sekä tuomiolauselman 55 kohta)