Asia C‑594/13

”go fair” Zeitarbeit OHG

vastaan

Finanzamt Hamburg-Altona

(Bundesfinanzhofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 132 artiklan 1 kohdan g alakohta — Sosiaalihuoltoon tai sosiaaliturvaan läheisesti liittyvien palvelujen suoritusten vapauttaminen verosta — Käsite ”tunnustetut, sosiaalisia hyvinvointipalveluja tuottavat laitokset” — Tilapäistyövoimaa välittävä yritys — Tutkinnon suorittaneen hoitohenkilökunnan asettaminen käyttöön — Vapautuksen epääminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 12.3.2015

1. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Vapautukset – Sosiaalihuoltoon tai sosiaaliturvaan läheisesti liittyvät palvelujen suoritukset julkisoikeudellisten laitosten tai muiden, sosiaalisten hyvinvointipalvelujen tuottajiksi tunnustettujen laitosten suorittamina – Kansallisten viranomaisten harkintavalta tällaisten laitosten tunnustamisessa sosiaalisten hyvinvointipalvelujen tuottajiksi – Kansallisten tuomioistuinten toteuttama valvonta – Rajat

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan g alakohta)

2. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen – Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä – Vapautukset – Sosiaalihuoltoon tai sosiaaliturvaan läheisesti liittyvät palvelujen suoritukset – Laitokset, joiden on tunnustettu tuottavan sosiaalisia hyvinvointipalveluja – Käsite – Valtiollisen tutkinnon suorittanut hoitohenkilökunta, joka tarjoaa palvelujaan suoraan hoitoa tarvitseville henkilöille – Tilapäistyövoimaa välittävä yritys, joka antaa tällaista henkilökuntaa käyttöön tunnustetuille hoitolaitoksille – Jääminen kyseisen käsitteen soveltamisalan ulkopuolelle

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan g alakohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 18–20 kohta)

2.  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että valtiollisen tutkinnon suorittanut hoitohenkilökunta, joka tarjoaa palvelujaan suoraan hoitoa tarvitseville henkilöille, ja tilapäistyövoimaa välittävä yritys, joka antaa tällaista henkilökuntaa käyttöön laitoksille, joiden on tunnustettu tuottavan sosiaalisia hyvinvointipalveluja, eivät kuulu mainitun säännöksen sisältämään käsitteeseen ”tunnustetut, sosiaalisia hyvinvointipalveluja tuottavat laitokset”.

   On nimittäin todettava, että vaikka mainittuun säännökseen sisältyvä käsite ”laitos” on riittävän laaja sisältämään voittoa tavoittelevat yksityiset yhteisöt, työntekijöiden antamisessa käyttöön ei sinällään ole kyse yleishyödyllisten palvelujen suorittamisesta sosiaalialalla.

   (ks. 27–29 kohta ja tuomiolauselma)

Asia C‑594/13

”go fair” Zeitarbeit OHG

vastaan

Finanzamt Hamburg-Altona

(Bundesfinanzhofin esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

”Ennakkoratkaisupyyntö — Arvonlisävero — Direktiivi 2006/112/EY — 132 artiklan 1 kohdan g alakohta — Sosiaalihuoltoon tai sosiaaliturvaan läheisesti liittyvien palvelujen suoritusten vapauttaminen verosta — Käsite ”tunnustetut, sosiaalisia hyvinvointipalveluja tuottavat laitokset” — Tilapäistyövoimaa välittävä yritys — Tutkinnon suorittaneen hoitohenkilökunnan asettaminen käyttöön — Vapautuksen epääminen”

Tiivistelmä – Unionin tuomioistuimen tuomio (yhdeksäs jaosto) 12.3.2015

1. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Vapautukset — Sosiaalihuoltoon tai sosiaaliturvaan läheisesti liittyvät palvelujen suoritukset julkisoikeudellisten laitosten tai muiden, sosiaalisten hyvinvointipalvelujen tuottajiksi tunnustettujen laitosten suorittamina — Kansallisten viranomaisten harkintavalta tällaisten laitosten tunnustamisessa sosiaalisten hyvinvointipalvelujen tuottajiksi — Kansallisten tuomioistuinten toteuttama valvonta — Rajat

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan g alakohta)

2. Verolainsäädännön yhdenmukaistaminen — Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä — Vapautukset — Sosiaalihuoltoon tai sosiaaliturvaan läheisesti liittyvät palvelujen suoritukset — Laitokset, joiden on tunnustettu tuottavan sosiaalisia hyvinvointipalveluja — Käsite — Valtiollisen tutkinnon suorittanut hoitohenkilökunta, joka tarjoaa palvelujaan suoraan hoitoa tarvitseville henkilöille — Tilapäistyövoimaa välittävä yritys, joka antaa tällaista henkilökuntaa käyttöön tunnustetuille hoitolaitoksille — Jääminen kyseisen käsitteen soveltamisalan ulkopuolelle

   (Neuvoston direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan g alakohta)

1.  Ks. tuomion teksti.

   (ks. 18–20 kohta)

2.  Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112 132 artiklan 1 kohdan g alakohtaa on tulkittava siten, että valtiollisen tutkinnon suorittanut hoitohenkilökunta, joka tarjoaa palvelujaan suoraan hoitoa tarvitseville henkilöille, ja tilapäistyövoimaa välittävä yritys, joka antaa tällaista henkilökuntaa käyttöön laitoksille, joiden on tunnustettu tuottavan sosiaalisia hyvinvointipalveluja, eivät kuulu mainitun säännöksen sisältämään käsitteeseen ”tunnustetut, sosiaalisia hyvinvointipalveluja tuottavat laitokset”.

   On nimittäin todettava, että vaikka mainittuun säännökseen sisältyvä käsite ”laitos” on riittävän laaja sisältämään voittoa tavoittelevat yksityiset yhteisöt, työntekijöiden antamisessa käyttöön ei sinällään ole kyse yleishyödyllisten palvelujen suorittamisesta sosiaalialalla.

   (ks. 27–29 kohta ja tuomiolauselma)